DOCSLIB.ORG

Eu:N Rakennerahastot Maakunnan Kehittämisraha Keski-Suomen Kehittämisrahasto

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Eu:N Rakennerahastot Maakunnan Kehittämisraha Keski-Suomen Kehittämisrahasto EU:N RAKENNERAHASTOT MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISRAHASTO Vuosiraportti 2010 Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä puhelin 020 7560 200 Kotisivu Internetissä: http://www.keskisuomi.fi Yhteydet henkilökuntaan: Internet: [email protected] Julkaisu: ISBN - 978-951-594-381-1 ISBN - 978-951-594-382-8 (sähköinen) ISSN - 0788-7051 C 132 Julkaisun avainsanat: Keski-Suomen Kehittämisrahasto Maakunnan kehittämisraha EU:n rakennerahastot Maakuntaohjelma Taitto ja kansi: Mainostoimisto Mediataivas Oy Painos: 200 kpl Painopaikka: Kopijyvä Oy Jyväskylä 2011 SisällysluettelO SisällysluettelO ............................................................................................................3 1. Lyhyesti ........................................................................................................................4 2. maakuntaohjelMA ohjaa rahoitusta ......................................................................5 3. ElINKEINOT JA TEOLLISUUS ..........................................................................................6 4. Osaaminen ja koulutus ...........................................................................................14 5. HYvinvointi .................................................................................................................23 6.YHDYSKUNTARAKENNE JA vETOvOIMA.........................................................................29 7. HANKKEIDEN TOTEUTTAMINEN .....................................................................................38 8. RAHOITUSlÄHTEET .......................................................................................................40 Vuosiraportti 2010 1. Lyhyesti Keski-Suomen liitto voi myöntää tukea kehittämis- ja investointihankkeille neljästä Keski-Suomen liiton tuella käynnistettiin kehittä- rahoituslähteestä: mis- ja investointihankkeita reilulla 10 miljoonalla eurolla. Myönnettyjen tukien osuus oli hiukan yli • länsi-Suomen EAKR-ohjelmasta puolet, noin 5,2 miljoonaa euroa. Taantuman vuok- • Manner-Suomen ESR-ohjelmasta si yritysten ja kuntien rahoitus kehittämistoimen- • maakunnan kehittämisrahasta ja piteissä supistui hieman. • Keski-Suomen Kehittämisrahastosta Suurimpia rahoitettuja hankkeita olivat investoin- nit tutkimuslaitteisiin. VTT ja Jyväskylän yliopisto monipuolistavat metsäteollisuuden uusiutumises- Rahoitusta oli myönnettävissä lähes sa tarvittavaa tutkimusympäristöään. Jyväskylän 7,6 milj. euroa. Merkittävin rahoituslähde ovat ammattikorkeakoulu puolestaan laajentaa uusilla EU-ohjelmat. EU-rahoituksen määrää kasvatti investoinneilla Saarijärven Bioenergiakeskuksen valtioneuvoston jakama lisärahoitus elvytys- laboratorio- ja tutkimuspalveluja. Laiteinvestointien toimenpiteitä varten. tukeminen tuli mahdolliseksi vuoden 2010 alussa, kun opetus- ja kulttuuriministeriön EAKR-rahoitus siirtyi lakkautetuilta lääninhallituksilta maakun- Maakuntaohjelman neljä kehittämisaluetta tien liitoille osana aluehallinnon uudistusta. ohjaavat hankevalintaa: Lähes puolet rahoituksesta kohdentui osaamisen • elinkeinot ja teollisuus ja koulutuksen kehittämisalueelle. Elinkeinojen ja • osaaminen ja koulutus teollisuuden kehittämisalueen rahoitus supistui • hyvinvointi hieman aiemmista vuosista. EU-rahoituksesta 60 % kohdennettiin valituille klustereille. Kärkisijalla • yhdyskuntarakenne ja vetovoima. oli Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri. Tuista noin 30 % kohdentui seudullisille kehittämis- Elinkeinojen kehittämisessä valitut klusterit ovat yhtiöille. Seuraavaksi eniten, noin viidennes rahoi- tuksesta, myönnettiin VTT:lle. Myös Jyväskylän • uudistuvat koneet ja laitteet (UKl) yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu olivat • bioenergiasta elinvoimaa (BEv) merkittäviä tuensaaijia. • kehittyvä asuminen (KAS). Keski-Suomen liiton kehittämisrahoitus 20102010, euroa Keski-Suomen kehittämisrahasto - 800 000€ - 10% Osaamiskeskusohjelma - 600 000€ - 8% Koheesio- ja kilpailukykyohjelma - 394 000€ - 5% Maakunnan kehittämisraha - 506 000€ - 7% EU-rahoitus - 5 267 214€ - 70% 4 Keski-Suomen Liitto 2. maakuntaohjelMA ohjaa rahoitusta Maakuntaohjelman 2007–2010 neljän kehittämis- Maakuntaohjelman painotukset alueen painotukset ohjaavat hankevalintaa: vuoden 2010 kehittämistoimenpiteissä • elinkeinot ja teollisuus • osaaminen ja koulutus ElINKEINOT JA TEOLLISUUS • hyvinvointi • Klustereiden kehittäminen • yhdyskuntarakenne ja vetovoima. • liiketoiminnan kehittäminen • Innovaatioiden kaupallistaminen Maakuntaohjelmalla suunnataan sekä Keski-Suo- men liiton että suurimman kehittämisrahoittajan, • Teknologioiden soveltaminen Keski-Suomen ELY-keskuksen, rahoitusta. Vuoden lopulla valmistui uusi maakuntaohjel- OSAAMINEN JA KOULUTUS ma 2011–2014. Tärkeimmiksi asioiksi ohjel- • Koulutusliiketoiminnan kehittäminen massa nostetaan menestyvä yritystoiminta, osaaminen, ihmisten hyvinvointi ja vetovoimainen • Innovaatiojärjestelmän uudistaminen toimintaympäristö. • Koulutuksen tuotteistaminen Vuoden 2010 alussa uudistunut aluekehittämis- laki vahvisti maakuntien yhteistyöryhmien stra- HYvINvOINTI tegista merkitystä kehittämistyön ohjaamisessa. Yhteistyöryhmät vastaavat nyt, ei vain EU-poli- • Hyvinvointialan kehittäminen tiikan ja sen rahoituksen, vaan koko aluekehittä- • Syrjäytymisen ehkäiseminen misen ja myös kansallisen rahoituksen yhteen sovittamisesta. Maakunnan yhteistyöryhmä päätti entistä tiiviim- YHDYSKUNTARAKENNE JA vETOvOIMA mästä osaamiskeskusohjelman, maakunnallisen • Maakunnallinen yhteistyö klusterityön ja osaamisen kehittämishankkeiden yhteensovittamisesta. Linjaukset tulevat näky- • Ympäristö ja virkistys mään vuoden 2011 rahoituspäätöksissä ja kehit- • infrastruktuuri tämistyön ohjauksessa. • luonnonvarat Maakuntaohjelman painotukset 2010010, euroa Elinkeinot ja teollisuus - 1 235 650€ - 24% Yhdyskuntarakenne ja vetovoima - 613 950€ - 12% Hyvinvointi – 912 581€ - 17% Osaaminen ja koulutus - 2 461 942€ - 47% 5 Vuosiraportti 2010 3. ElINKEINOT JA TEOLLISUUS Uudet hankkeet Toteuttaja Hanke Tuki YHTEENSÄ Jyväskylä Innovation Oy Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelman pe- 572 750 1 145 500 rusrahoitus 2010 Jyväskylä Innovation Oy Kasva 3, IT-alan yritysten kasvuohjelman 369 700 369 700 jatkorahoitus Jyväskylän koulutuskuntayhtymä KUSTOM - Kehittyvä asuminen klusterin asiakas- 126 600 211 000 lähtöinen liiketoiminnan kehittäminen Jykes Oy Keski-Suomen klusterikehittäminen 2011 - 2013, 122 100 122 100 kuntarahoitus IBA Innovaatiopankki osuuskunta IBA Innovaatiopankki osuuskunnan toimintamallin 20 000 40 000 käynnistäminen pilottien avulla Keski-Suomen liitto Keski-Suomen Aikajana 1/2011 12 600 18 000 Jyväskylän yliopisto Keski-Suomen turvallisuuden liiketoimintaverkos- 11 900 17 000 ton käynnistysvaihe 1 235 650 1 923 300 Poimintoja Osaamiskeskusohjelma Osaamiskeskusohjelmalla Keski-Suomi ja erityises- Hanke käynnistyi vuonna 2009 osana elvytystoi- ti Jyväskylä ovat mukana viidessä kansallisessa menpiteitä; vuoden 2010 jatkorahoitus myönnet- klusteriohjelmassa: energiateknologia, uusiutuva tiin sovitun mukaisesti. metsäteollisuus, jokapaikan tietotekniikka, nano- teknologia sekä matkailu ja elämystuotanto. Oh- ElY-keskus tukee yrityshankkeita jelmasta rahoitettiin yritysten, tutkimuslaitosten Vuoden 2010 alussa uudistuneiden rahoitussää- ja oppilaitosten välisiä yhteisprojekteja, tutkimus- dösten mukaan maakunnan liitto ei voi myöntää hankkeiden valmistelua ja asiantuntijapalveluiden tukea yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehit- hankintaa. Työstä vastaa Jyväskylä Innovation Oy. tämiseen. Rahoitusvastuu yrityshankkeissa on nyt selkeästi ELY-keskuksella. Keski-Suomen liit- Osaamiskeskusohjelma on valtioneuvoston hyväk- to tukee hankkeita, jotka vahvistavat yritysten symä erityisohjelma. Vuosittaisesta rahoituksesta toimintaympäristöä. päättää valtioneuvosto työ- ja elinkeinoministeriön ehdotuksesta. Keski-Suomen liitto toimii ohjelmas- Kiinnostus ELY-keskuksen yritysrahoitukseen oli sa hallinnoivana viranomaisena. ilahduttavan runsasta: talouden taantuma ei tyreh- dyttänyt yritysten kehittämis- ja investointihalua. Kasva 3 Suurimmat yritystuet ELY-keskus myönsi karstula- Tavoitteena on vauhdittaa keskisuomalaisten ICT- laiselle Meteco Oy:lle (562 000 euroa), äänekoske- alan yritysten kasvua tukemalla niiden kansain- laiselle EarthPac Oy:lle (399 000 euroa) ja Keulink välistymistä, tuotekehitystä ja markkinointia. Kiinteistöt/Palo- ja Vesitekniikka PA-VE Oy:lle Keu- Mukana on neljätoista yritystä, muun muassa Des- ruulla (375 000 euroa). com Oy, Ecore Oy, Jydacom Oy ja Samcom Oy. 6 Keski-Suomen Liitto valmistuneet hankkeet Keski-Suomen kärkielinkeinot Klusterityön tarkoituksena oli yhdenmu- Jykes Oy, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy, kaistaa kehittämistapaa. Kullekin kluste- Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja Keski-Suo- rille on nimetty yritysvetoinen uudistettu men liitto strategiaryhmä ja kukin klusteri on valinnut omat Tuki 1 245 000 € (75,5 %) kehittämisteemat. Klustereille on laadittu oma yh- Kustannusarvio 1 650 000 € tenäinen viestintäsuunnitelma, jonka avulla on Rahoitus EU-rahoitus pyritty tuomaan esille yhdenmukaista kehittämis- tapaa. Kolme klusteria ovat erilaisissa vaiheissa ja Toteutusaika 15.11.2007 – 31.12.2010 tukeutuvat ns. Triple Helix -mallin eri kulmiin. UKL lisätietoja veli-Pekka Päivänen on ”yritysnurkkaan” painottuva, BEV on tutkimus- ja kehittämislähtöisin ja KAS on yhteiskuntanurk- Tavoitteena oli käynnistää klusteripohjainen ke- kaan painottuva. Hankkeen aikana havaittiin, että hittäminen koko Keski-Suomessa. Klusterityön klusteripäälliköt olisi jatkossa syytä
Load more

Recommended publications
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Koselvityksen Väliraportista: Yleistä
    Hankasalmen kunnan lausunto Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntaja- koselvityksen väliraportista: TIIVISTELMÄ HANKASALMEN KUNNAN LAUSUNNOSTA Hankasalmen kunta katsoo väliraportin perusteella, että erityisessä kuntajakoselvityksessä ei ole noussut esille sellaista vaihtoehtoista kuntarakennemallia, joka voisi johtaa Hankasalmen kunnan osalta kuntaliitokseen. Käytännössä kuntajakoselvitys ja sen kautta kerätyt tiedot tukevat tässä vaiheessa pääsääntöisesti sitä, että Hankasalmen kunta säilyy jatkossakin itsenäisenä kunta- na. Kuntarakennelain selvitysvelvoitteista Hankasalmen kunnan osalta täyttyy vain väestön määrä. Sik- si kuntajakoselvityksessä esille nousseet tiedot, jotka osoittavat Hankasalmen sijaitsevan selkeästi hieman erillään muusta kaupunkiseudusta, ovat hyvin linjassa kuntarakennelain lähtökohtien kans- sa. Hankasalmella suhtaudutaan vakavasti kuntatalouden ja ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Pienenä 5500 asukkaan kuntana Hankasalmen on jatkossa oltava valmis tiiviiseen yhteistyöhön Jy- väskylän ja sitä ympäröivän kaupunkiseudun kanssa. Palvelurakenteita on uudistettava mo- nella tavoin, jotta kunta ei ajaudu taloutensa suhteen kriisikunnaksi. Tässä työssä auttaa kui- tenkin se, että kunnan lainakanta on kohtuullisen pieni, omavaraisuusaste vielä toistaiseksi hyvä ja kunnalla on myös realisoitavissa olevaa varallisuutta talouden tasapainottamista tukemaan. Edellä olevaan tiivistelmään on päädytty seuraavan väliraporttia analysoivan lausunnon kautta. Yleistä: Hankasalmen kunnan näkemyksen mukaan kuntajakoselvittäjät ovat
    [Show full text]
  • Suomen Palloliiton Keski-Suomen Piiri Ry
    Suomen Palloliiton Keski-Suomen piiri ry. Toiminta- ja tilikertomus 2010 1 2 1 Pelaajakehitys keskiössä Kansallisen kilpailutoiminnan muutokset ovat puhuttaneet voimakkaasti jalkapalloväkeä viime aikoina. Kentältä on tullut voimakastakin kritiikkiä uutta sarjajärjestelmää koh- taan. Huoli seuroissa on varsin ymmärrettävää, sillä karsiu- tuuhan seuraavina vuosina ylimmiltä sarjatasoilta suuri joukko joukkueita ja pelaajia alemmille sarjatasoille. Uudis- tuksen pohjimmainen tarkoitus on kuitenkin hyvä pitää mie- lessä. Palloliiton uudessa strategiassa keskeiseksi osa- alueeksi on nostettu pelaajakehitys. Sarjajärjestelmän uu- distuksilla pyritään takaamaan enemmän laadukkaita, ta- sokkaita ja ennen kaikkea kehittäviä pelejä ”huippusarjoissa” pelaaville pelaajille. Palloliitto on nostanut strategiassa kansallisen kilpailutoiminnan merkityksen yhdeksi kriittiseksi menestys- tekijäksi pelaajakehityksessä. Juuri valmistuneen lajiprosessin jalkautuksen yhteydessä Pallo- liitto kartoittaa yhdessä piirien ja ennen kaikkea seurojen kanssa ne toimintatavat, joilla pääs- tään pelaajakehitystyössä konkreettisesti eteenpäin. Vasta kaksi kautta ylimmällä sarjatasolla pelannut JJK onnistui vaatimattomasta menestykses- tään huolimatta sitouttamaan paikallisväestön, vaikka JJK hävisi lähes 90% kotiotteluistaan. Yleisön uskollisuudesta ja sitoutuneisuudesta on kuitenkin osoituksena Veikkausliigan kol- manneksi paras yleisömäärä. Toinen sija medianäkyvyydessä kertoo todellisesta markkinointi- läpimurrosta valtakunnallisesti. Näillä ansioilla JJK voitti ansaitusti
    [Show full text]
  • Eteläisen Keski-Suomen Moottorikelkkaurien Runkoverkoston
    Eteläisen Keski-Suomen moottorikelkkaurien runkoverkoston luontoselvitys KESKI-SUOMEN LIITTO 13.10.2003 KESKI-SUOMEN LIITTO, Julkaisu B 126, ISBN 951-594-187-3, ISBN 951-594-188-1 (sähk.), ISSN 0788-7043 Julkaisija Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin (014) 652 200 Telekopio (014) 652 277 Yhteydet Kotisivu: www.keskisuomi.fi Yhteydet henkilökuntaan: [email protected] Julkaisu B 126 ISBN 951-594-187-3 ISBN 951-594-188-1 (sähk.) ISSN 0788-7043 Julkaisun avainsanat Keski-Suomi Maakuntakaava Moottorikelkkailu Luontoselvitys Kannen valokuva ja kohteiden valokuvat Riiko Keskinen Taitto Hanna Korhonen Painosmäärä: 50 kpl Esipuhe Edistääkseen maastoliikennelain mukaisten moottorikelkkailureittien to- teuttamista Keski-Suomen liitto on asettanut tavoitteeksi runkoreitistön osoittamisen maakuntakaavassa. Kaavamerkinnän on perustuttava riittä- viin selvityksiin. Keski-Suomen tavoitteelliset moottorikelkkailureittien runkoyhteydet on määritelty olemassa olevan kelkkauraverkoston pohjalta TE-keskuksen rahoittamassa Keski-Suomen moottorikelkkareitistön esiselvityshank- keessa (loppuraportti 21.12.2001). Keski-Suomen koko kelkkauraverkos- tosta, jota on noin 2000 km, runkoverkostoon kuuluu yli puolet. Pohjoi- sen Keski-Suomen runkoverkoston osalta Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy teetti luontoselvityksen vuonna 2001. Keväällä 2003 puolestaan val- mistui Keski-Suomen liiton selvitys “Moottorikelkkailureitistön perustami- nen – keskisuomalainen malli” (Keski-Suomen liitto, julkaisu B 124). Käsillä oleva Eteläisen Keski-Suomen
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Suomen Palloliiton Keski-Suomen Piiri Ry
    Suomen Palloliiton Keski-Suomen piiri ry. Toiminta- ja tilikertomus 2012 2 3 Kohti uutta strategiakautta 2013-2016 Helsingin marraskuinen liittokokous vahvisti tulevien vuosi- en toimintastrategian, joka jatkaa edellisen liittokokouksen linjaamaa strategiaa. Strategiaan on tehty tarkennuksia ja uusia linjauksia saatujen kokemusten sekä toimintaympäris- tön ohjaamana. Strategian keskeisimmät painopistealueet ovat olleet pelaa- ja- ja seurakehityksen toimenpiteet. Näitä toimenpiteitä jatketaan vahvasti myös uudella strategiakaudella. Pelaaja- ja seurakehitys ovat lähivuodet toiminnan keskiössä. Pää- toiminnot tukevat jatkossa paremmin toisiaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Yksilökeskeisen pelaajakehitysmallin toteuttaminen on käynnistetty lajiprosessin pohjalta. Avainasemassa ovat valmennusorganisaation kehittäminen alue- ja seuravalmennuksessa maajoukkuevalmennuksen lisäksi. Näkyvinä toimenpiteenä vuonna 2012 ovat olleet mm. aluevalmentajatoiminnan käynnistäminen. Yksilökeskeinen pelaajakehitysmalli vahvistuu myös Sami Hyypiä Akatemiassa, jossa on aloitettu pilottiseurojen kanssa yksilöiden seuranta- ja kehitystyö. Seurojen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi on käynnistetty uusi seuratoimintaohjelma. Oh- jelman laatujärjestelmäprojektiin on valittu Keski-Suomesta JJK. Pilottivaiheessa mukana ole- vat seurat osallistuvat Palloliiton laatujärjestelmän kehittämiseen, joka on työkalu kokonaisval- taisen seuraohjelman rakentamisessa. Laatujärjestelmän on määrä valmistua vuoden 2014 loppuun mennessä. Kilpailullisella puolella Keski-Suomessa huippuhetkiä
    [Show full text]
  • Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”
    Final report 1(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola Grant agreement number 20102.2011 .001-2011.181 Theme: 2.01 - National accounts methodological and technical improvements Final report: ”National balance sheets for non-financial assets in Finland” Final report 2(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola CONTENTS Foreword…………………………………………………………………………………………………………...3 PART I: Evaluation of data sources, the present capital stock and inventories 1. Main data sources and possible need for new data sources…………………………………………………..…3 2. Evaluation of the present capital stock from the point of view of balance sheets 2.1 Description of the present capital stock ……………………………………………………….5 2.2 Improvement needs of the present capital stock from the point of view of balance sheets…....7 3. Changes to the IT-system……………………………………………………………………………………….9 4. Balance sheets by asset type and by sector……………………………………………………………………..10 PART II: Estimation of land value 1. Introduction…………………………………………………………………………………………………….12 2. Choice of the estimation method.........................................................................................................................12 3. Estimating the value of land by using the direct approach..................................................................................15 4. Estimation of land area by land types 4.1 In general...................................................................................................................................15
    [Show full text]
  • 036-Bengtsson-Finlan
    Unequal poverty and equal industrialization: Finnish wealth, 1750–1900 Erik Bengtsson., Anna Missiaia, Ilkka Nummela and Mats Olsson For presentation at the First WID.world Conference, Paris, 14-15 December 2017 Preliminary! All comments welcome 9 918 words, 10 tables, 3 figures Abstract This paper presents for the first time estimates of wealth and its distribution for Finland from 1750 to 1900. Finland is a highly interesting case for historical inequality studies, as a poor and backward European country which embarked on industrialization only in the late nineteenth century. This gives us the opportunity to re-consider common theories and arguments about the relationships between economic growth and inequality. Using wealth data from probate inventories, we show that Finland was very unequal between 1750 and 1850, with the top decile owning about 85 per cent of total wealth. This means that Finland was more unequal than much more advanced economies such as Britain, France and the US, which goes against the common assumption of poorer economies being more equal. It was also more unequal than its most immediate term of comparison, Sweden. Moreover, when industrialization took off in Finland and contra the commonplace assumption of industrialization increasing inequality (see the Kuznets Curve and its later developments), inequality started a downward trajectory where the share of the top decile decreased from 87 per cent in 1850 to 77 per cent in 1900, 71 per cent in 1910 and 64 per cent in 1920. We show that the high inequality from 1750 to 1850 is driven from the bottom, by a large share of the population owning nothing or close to nothing of value, while economic development after 1850 is pro-equality since the ownership of forests, since long in the hands of the peasantry, provided new export opportunities as pulp and paper became very valuable.
    [Show full text]
  • Jyväskylän Selvitysalue 23.10.2013 Heikki Miettinen Kunnan Elinvoimaisuuden Indikaattorit
    Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Jyväskylän selvitysalue 23.10.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus Arvonlisäys Kelan maksamat etuudet Jyväskylän selvitysalue • Jyväskylän selvitysalueella työpaikkojen määrä on kasvanut 15 % eli samaa tahtia kuin Oulussa ja Kuopiossa Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Jyväskylän selvitysalue • Selvitysalueen kuntien työpaikkakehitys on ollut eriytyvää Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Jyväskylän selvitysalue Työpaikat yhteensä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Jkl selvitysalue 65 955 66 367 67 838 68 632 70 189 69 979 71 822 74 262 75 254 73 093 74 997 76 144 Hankasalmi 1 683 1 586 1 600 1 615 1 629 1 539 1 615 1 605 1 548 1 560 1 572 1 533 Joutsa 1 795 1 808 1 804 1 782 1 767 1 740 1 750 1 832 1 683 1 606 1 560 1 509 Jyväskylä 52 294 52 814 54 410 55 059 56 501 56 549 57 910 60 202 61 329 59 388 60 805 62 253 Laukaa 4 793 4 873 4 923 4 979 5 023 5 060 5 268 5 301 5 318 5 374 5 620 5 585 Luhanka 241 233 239 238 224 230 217 204 196 202 204 190 Muurame 2 635 2 633 2 464 2 600 2 644 2 582 2 649 2 663 2 730 2 580 2 723 2 597 Petäjävesi 1 007 953 925 912 932 882 943 992 990 950 1 031 1 017 Toivakka 673 672 676 666 677 624 628 622 601 621 603 599 Uurainen 834 795 797 781 792 773 842 841 859 812 879 861 Kuopio 42 126 42 253 42 676 43 454 44 398 44 516 45 864 47 101 47 546 47 097 47 539 48 534 Lahti 44 041 44 294 44 694 44 439
    [Show full text]
  • The Wolf Debate in Finland
    Ruralia Institute Jukka Bisi Sami Kurki The wolf debate in Finland Publications 12 The wolf debate in Finland Expectations and objectives for the management of the wolf population at regional and national level Jukka Bisi Sami Kurki Seinäjoki 2008 Publisher: University of Helsinki Ruralia Institute Kampusranta 9 FIN-60320 SEINÄJOKI Puh. +358 6 4213 300 Fax. +358 6 4213 301 ISBN 978-952-10-4135-8 (paperback) 978-952-10-4136-5 (pdf) ISSN 1796-0649 (paperback) 1796-0657 (pdf) Printed by Oy Fram Ab, Vaasa Foreword The wolf has returned to the Finnish countryside and once again there is no avoiding the fact that the interaction of man and wolf is an extremely painful one. Attitudes to the wolf divide Finns, and the wolf itself causes opinion to change fast once it has arrived in new areas. The wolf is a perpetual problem environmentally, something people have to live with on a daily basis. But what is the importance of social sustainability and how can protection of the wolf be reconciled with what local people see as a decline in the quality of life? How should the wolf issue be managed and who should act in what situation? These are the questions which have to be addressed in preparations for a national policy on wolves. Studies relating to policy on large carnivores for the University of Helsinki’s Institute for Rural Research and Training (Ruralia) represent a breakthrough, yet people in rural communities have always been at the centre of research. The sustainable use of natural resources is becoming more and more about socio-economic issues, with ecology obviously imposing its own set of condi- tions.
    [Show full text]
  • Tilinpäätös Ja Toimintakertomus 2020
    TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2020 Keski-Suomen seututerveyskeskus Joutsa, Keuruu, Konnevesi, Laukaa, Luhanka, Multia, Petäjävesi ja Toivakka Johtokunta 12.2.2021 1 Sisällys 1. Toimitusjohtajan katsaus .............................................................................................................................3 2. Avoterveydenhuollon vastuualue ................................................................................................................5 2.1 Asiakasnäkökulma ja eri toiminnot ........................................................................................................5 2.1.1 Vastaanottotoiminta .......................................................................................................................6 2.1.2 Terveysneuvontatoiminta ...............................................................................................................7 2.1.3 Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toiminta ................................................................................8 2.1.4 Kuntoutustoiminta ..........................................................................................................................8 2.1.5 Erityistyöntekijöiden (puheterapia, toimintaterapia, psykologipalvelut) toiminta ........................8 2.2 Henkilöstönäkökulma ............................................................................................................................9 2.3 Prosessien kehittämisnäkökulma ......................................................................................................
    [Show full text]