Eu:N Rakennerahastot Maakunnan Kehittämisraha Keski-Suomen Kehittämisrahasto

EU:N RAKENNERAHASTOT MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISRAHASTO

Vuosiraportti 2010 Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä puhelin 020 7560 200

Kotisivu Internetissä: http://www.keskisuomi.fi

Yhteydet henkilökuntaan: Internet: [email protected]

Julkaisu: ISBN - 978-951-594-381-1 ISBN - 978-951-594-382-8 (sähköinen) ISSN - 0788-7051 C 132

Julkaisun avainsanat: Keski-Suomen Kehittämisrahasto Maakunnan kehittämisraha EU:n rakennerahastot Maakuntaohjelma

Taitto ja kansi: Mainostoimisto Mediataivas Oy

Painos: 200 kpl

Painopaikka: Kopijyvä Oy

Jyväskylä 2011 Sisällysluettelo

Sisällysluettelo...... 3

1. Lyhyesti...... 4

2. maakuntaohjelma ohjaa rahoitusta...... 5

3. ELINKEINOT JA TEOLLISUUS...... 6

4. Osaaminen ja koulutus...... 14

5. hyvinvointi...... 23

6.YHDYSKUNTARAKENNE JA VETOVOIMA...... 29

7. HANKKEIDEN TOTEUTTAMINEN...... 38

8. RAHOITUSLÄHTEET...... 40 Vuosiraportti 2010

1. Lyhyesti

Keski-Suomen liitto voi myöntää tukea kehittämis- ja investointihankkeille neljästä Keski-Suomen liiton tuella käynnistettiin kehittä- rahoituslähteestä: mis- ja investointihankkeita reilulla 10 miljoonalla eurolla. Myönnettyjen tukien osuus oli hiukan yli • Länsi-Suomen EAKR-ohjelmasta puolet, noin 5,2 miljoonaa euroa. Taantuman vuok- • Manner-Suomen ESR-ohjelmasta si yritysten ja kuntien rahoitus kehittämistoimen- • maakunnan kehittämisrahasta ja piteissä supistui hieman. • Keski-Suomen Kehittämisrahastosta Suurimpia rahoitettuja hankkeita olivat investoinnit tutkimuslaitteisiin. VTT ja Jyväskylän yliopisto monipuolistavat metsäteollisuuden uusiutumises- Rahoitusta oli myönnettävissä lähes sa tarvittavaa tutkimusympäristöään. Jyväskylän 7,6 milj. euroa. Merkittävin rahoituslähde ovat ammattikorkeakoulu puolestaan laajentaa uusilla EU-ohjelmat. EU-rahoituksen määrää kasvatti investoinneilla Saarijärven Bioenergiakeskuksen valtioneuvoston jakama lisärahoitus elvytys- laboratorio- ja tutkimuspalveluja. Laiteinvestointien toimenpiteitä varten. tukeminen tuli mahdolliseksi vuoden 2010 alussa, kun opetus- ja kulttuuriministeriön EAKR-rahoitus siirtyi lakkautetuilta lääninhallituksilta maakun- Maakuntaohjelman neljä kehittämisaluetta tien liitoille osana aluehallinnon uudistusta. ohjaavat hankevalintaa:

Lähes puolet rahoituksesta kohdentui osaamisen • elinkeinot ja teollisuus ja koulutuksen kehittämisalueelle. Elinkeinojen ja • osaaminen ja koulutus teollisuuden kehittämisalueen rahoitus supistui • hyvinvointi hieman aiemmista vuosista. EU-rahoituksesta 60 % kohdennettiin valituille klustereille. Kärkisijalla • yhdyskuntarakenne ja vetovoima. oli Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri.

Tuista noin 30 % kohdentui seudullisille kehittämis- Elinkeinojen kehittämisessä valitut klusterit ovat yhtiöille. Seuraavaksi eniten, noin viidennes rahoituksesta, myönnettiin VTT:lle. Myös Jyväskylän • uudistuvat koneet ja laitteet (UKL) yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu olivat • bioenergiasta elinvoimaa (BEV) merkittäviä tuensaaijia. • kehittyvä asuminen (KAS).

Keski-Suomen liiton kehittämisrahoitus 20102010, euroa

Keski-Suomen kehittämisrahasto - 800 000€ - 10% Osaamiskeskusohjelma - 600 000€ - 8% Koheesio- ja kilpailukykyohjelma - 394 000€ - 5% Maakunnan kehittämisraha - 506 000€ - 7% EU-rahoitus - 5 267 214€ - 70%

4 Keski-Suomen Liitto

2. maakuntaohjelma ohjaa rahoitusta

Maakuntaohjelman 2007–2010 neljän kehittämis- Maakuntaohjelman painotukset alueen painotukset ohjaavat hankevalintaa: vuoden 2010 kehittämistoimenpiteissä • elinkeinot ja teollisuus • osaaminen ja koulutus ELINKEINOT JA TEOLLISUUS • hyvinvointi • Klustereiden kehittäminen • yhdyskuntarakenne ja vetovoima. • Liiketoiminnan kehittäminen • Innovaatioiden kaupallistaminen Maakuntaohjelmalla suunnataan sekä Keski-Suo- men liiton että suurimman kehittämisrahoittajan, • Teknologioiden soveltaminen Keski-Suomen ELY-keskuksen, rahoitusta.

Vuoden lopulla valmistui uusi maakuntaohjel- OSAAMINEN JA KOULUTUS ma 2011–2014. Tärkeimmiksi asioiksi ohjel- • Koulutusliiketoiminnan kehittäminen massa nostetaan menestyvä yritystoiminta, osaaminen, ihmisten hyvinvointi ja vetovoimainen • Innovaatiojärjestelmän uudistaminen toimintaympäristö. • Koulutuksen tuotteistaminen

Vuoden 2010 alussa uudistunut aluekehittämis- laki vahvisti maakuntien yhteistyöryhmien stra- HYVINVOINTI tegista merkitystä kehittämistyön ohjaamisessa. Yhteistyöryhmät vastaavat nyt, ei vain EU-poli- • Hyvinvointialan kehittäminen tiikan ja sen rahoituksen, vaan koko aluekehittä- • Syrjäytymisen ehkäiseminen misen ja myös kansallisen rahoituksen yhteen sovittamisesta.

Maakunnan yhteistyöryhmä päätti entistä tiiviim- YHDYSKUNTARAKENNE JA VETOVOIMA mästä osaamiskeskusohjelman, maakunnallisen • Maakunnallinen yhteistyö klusterityön ja osaamisen kehittämishankkeiden yhteensovittamisesta. Linjaukset tulevat näky- • Ympäristö ja virkistys mään vuoden 2011 rahoituspäätöksissä ja kehit- • infrastruktuuri tämistyön ohjauksessa. • Luonnonvarat

Maakuntaohjelman painotukset 2010010, euroa

Elinkeinot ja teollisuus - 1 235 650€ - 24% Yhdyskuntarakenne ja vetovoima - 613 950€ - 12% Hyvinvointi – 912 581€ - 17% Osaaminen ja koulutus - 2 461 942€ - 47%

5 Vuosiraportti 2010

3. ELINKEINOT JA TEOLLISUUS

Uudet hankkeet Toteuttaja Hanke Tuki YHTEENSÄ Jyväskylä Innovation Oy Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelman pe- 572 750 1 145 500 rusrahoitus 2010 Jyväskylä Innovation Oy Kasva 3, IT-alan yritysten kasvuohjelman 369 700 369 700 jatkorahoitus Jyväskylän koulutuskuntayhtymä KUSTOM - Kehittyvä asuminen klusterin asiakas- 126 600 211 000 lähtöinen liiketoiminnan kehittäminen Jykes Oy Keski-Suomen klusterikehittäminen 2011 - 2013, 122 100 122 100 kuntarahoitus IBA Innovaatiopankki osuuskunta IBA Innovaatiopankki osuuskunnan toimintamallin 20 000 40 000 käynnistäminen pilottien avulla Keski-Suomen liitto Keski-Suomen Aikajana 1/2011 12 600 18 000

Jyväskylän yliopisto Keski-Suomen turvallisuuden liiketoimintaverkos- 11 900 17 000 ton käynnistysvaihe 1 235 650 1 923 300

Poimintoja

Osaamiskeskusohjelma Osaamiskeskusohjelmalla Keski-Suomi ja erityises- Hanke käynnistyi vuonna 2009 osana elvytystoi- ti Jyväskylä ovat mukana viidessä kansallisessa menpiteitä; vuoden 2010 jatkorahoitus myönnet- klusteriohjelmassa: energiateknologia, uusiutuva tiin sovitun mukaisesti. metsäteollisuus, jokapaikan tietotekniikka, nano- teknologia sekä matkailu ja elämystuotanto. Oh- ELY-keskus tukee yrityshankkeita jelmasta rahoitettiin yritysten, tutkimuslaitosten Vuoden 2010 alussa uudistuneiden rahoitussää- ja oppilaitosten välisiä yhteisprojekteja, tutkimus- dösten mukaan maakunnan liitto ei voi myöntää hankkeiden valmistelua ja asiantuntijapalveluiden tukea yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehit- hankintaa. Työstä vastaa Jyväskylä Innovation Oy. tämiseen. Rahoitusvastuu yrityshankkeissa on nyt selkeästi ELY-keskuksella. Keski-Suomen liit- Osaamiskeskusohjelma on valtioneuvoston hyväk- to tukee hankkeita, jotka vahvistavat yritysten symä erityisohjelma. Vuosittaisesta rahoituksesta toimintaympäristöä. päättää valtioneuvosto työ- ja elinkeinoministeriön ehdotuksesta. Keski-Suomen liitto toimii ohjelmas- Kiinnostus ELY-keskuksen yritysrahoitukseen oli sa hallinnoivana viranomaisena. ilahduttavan runsasta: talouden taantuma ei tyreh- dyttänyt yritysten kehittämis- ja investointihalua. Kasva 3 Suurimmat yritystuet ELY-keskus myönsi karstula- Tavoitteena on vauhdittaa keskisuomalaisten ICT- laiselle Meteco Oy:lle (562 000 euroa), äänekoske- alan yritysten kasvua tukemalla niiden kansain- laiselle EarthPac Oy:lle (399 000 euroa) ja Keulink välistymistä, tuotekehitystä ja markkinointia. Kiinteistöt/Palo- ja Vesitekniikka PA-VE Oy:lle Keu- Mukana on neljätoista yritystä, muun muassa Des- ruulla (375 000 euroa). com Oy, Ecore Oy, Jydacom Oy ja Samcom Oy.

6 Keski-Suomen Liitto

Valmistuneet hankkeet Keski-Suomen kärkielinkeinot Klusterityön tarkoituksena oli yhdenmu- Jykes Oy, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy, kaistaa kehittämistapaa. Kullekin kluste- Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja Keski-Suo- rille on nimetty yritysvetoinen uudistettu men liitto strategiaryhmä ja kukin klusteri on valinnut omat Tuki 1 245 000 € (75,5 %) kehittämisteemat. Klustereille on laadittu oma yh- Kustannusarvio 1 650 000 € tenäinen viestintäsuunnitelma, jonka avulla on Rahoitus EU-rahoitus pyritty tuomaan esille yhdenmukaista kehittämis- tapaa. Kolme klusteria ovat erilaisissa vaiheissa ja Toteutusaika 15.11.2007 – 31.12.2010 tukeutuvat ns. Triple Helix -mallin eri kulmiin. UKL Lisätietoja Veli-Pekka Päivänen on ”yritysnurkkaan” painottuva, BEV on tutkimus- ja kehittämislähtöisin ja KAS on yhteiskuntanurk- Tavoitteena oli käynnistää klusteripohjainen ke- kaan painottuva. Hankkeen aikana havaittiin, että hittäminen koko Keski-Suomessa. Klusterityön klusteripäälliköt olisi jatkossa syytä keskittää yh- rahoitukseen osallistuivat kaikki seudulliset kehit- teen organisaatioon. Lisäksi tarvitaan toimijoiden tämisyhtiöt ja Joutsan kunta. Maakunnan yhteis- yhteinen asiakkuudenhallintajärjestelmä. työryhmä ja rahoittajat sitoutuivat rahoittamaan hyviä yrityslähtöisiä klusterihankkeita. Pitkän Tavoitteena oli auttaa yrityksiä hankkimaan rahoi- käynnistysvaiheen jälkeen siirryttiin hitaasti toi- tusta yhteisiin kehittämishankkeisiin. Yritysten mintavaiheeseen. Yhteistyötä on tiivistettävä ke- kehittämiseksi on käynnistetty useita hankkeita, hittämisyhtiöiden johdon kanssa. joille on varattu rahoitusta yrityskohtaisiin ja yritysryhmien kehittämishankkeisiin. Työnjako mui- Tavoitteena oli synnyttää yrityslähtöisiä kehittä- den rahoituskanavien kanssa on selkiintymässä. mishankkeita, jotka tuovat rahaa (=liikevaihtoa) Klusterirahalla tehdään pikaisia selvityksiä, suun- maakuntaan sen ulkopuolelta. Klusterit ovat hyvin nitelmia ja kehittämisohjelmia, joiden toteutuk- eri vaiheessa. UKL-klusterissa on syntynyt eniten seen haetaan rahoitusta muista hankkeista ja klusteripäällikön toiminnan kautta uusia yritys- rahoitusinstrumenteista. lähtöisiä kehittämishankkeita, BEV-klusterissa on syntynyt paljon kehittämisorganisaatiovetoisia Klusterityön tarkoituksena on varmistaa elinkei- hankkeita, joissa yritykset ovat mukana, KAS-klus- notoiminnan uudistuminen ja kilpailukyky. Kes- terin kehittämishankkeet ovat pääosin suuntautu- ki-Suomen Aikajana 1/2009 osoitti, että valitut neet synnyttämään liikevaihtoa Keski-Suomessa. klusterit olivat hyviä kasvuklustereita: valinta oli Päätavoitteena tulee olla jatkossakin liikevaihdon osunut oikeaan noususuhdanteen aikana. Kun- kasvattaminen Keski-Suomen ulkopuolelta. Yritys- kin klusterin strategiaryhmä tarkisti tavoitteet ja lähtöisyys on kaiken klusteritoiminnan lähtökoh- toimenpiteet joulukuussa 2008 vastaamaan lasta myös jatkossa ja sen mukaisesti on raportoitava kusuhdanteen tilannetta. Syksyllä 2008 alkanut toimintaa. syvä talouden taantuma on korostanut tämän tavoitteen tärkeyttä. Päätoimenpiteenä oli resursoida päätoimiset vetä- jät kolmelle klusterille. Rahoituspäätökset tehtiin vuoden 2007 lopulla ja klusteripäälliköt aloittivat työnsä tammikuun 2008 alussa. Kullakin päälliköl- lä on n 170.000 euron vuosibudjetti. Vuosibudjetti on ollut riittävä. Varattua ostopalveluresurssia oli tarkoitus käyttää yrityshankkeiden synnyttämi- seksi. UKL saavutti tavoitteensa.

7 Vuosiraportti 2010

Kansainvälistyvä Keski-Suomi KUSTOM Kehittyvä asuminen klusterin asiakaslähtöinen Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy liiketoiminnan kehittäminen Tuki 351 000 € (60 %) Kustannusarvio 585 000 € Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Toteutusaika 1.1.2008 – 31.3.2010 Tuki 328 000 € (60 %) Rahoitus EU-rahoitus Kustannusarvio 547 000 € Lisätietoja Pirjo Peräaho Toteutusaika 1.1.2008 – 31.12.2010 Rahoitus EU-rahoitus Lisätietoja Hilkka Laine Tavoitteena oli yhdistää keskisuomalaiset kan- sainvälisille markkinoille suuntautuvat tahot kansainvälistymisen palveluliittymän, yhteisen Tavoitteena oli asiakaslähtöisen liiketoiminnan brändin ja asiantuntijaverkoston piiriin. Samalla vahvistaminen Kehittyvä asuminen -klusteriin haluttiin vahvistaa kansainvälistymistä tukevaa kuuluvissa yrityksissä Saarijärven – Viitasaaren verkostoitumista. seutukunnalla. Tavoitteena oli klusterin liikevaihdon kasvu yritysten kilpailukykyä, verkostoitumis- Hanke sisälsi kolme osiota: kansainvälistymisen ta ja yhteistyötä kehittämällä. palvelukeskusverkoston rakentaminen, Human Technology -brändin vahvistaminen kansainväli- Projekti tarjosi klusteriyrityksille apua kehittä- sen markkinoinnin välineenä sekä Projectia-han- misideoiden kartoitukseen, kehittämisen suun- kepalvelun tuotteistaminen ja markkinointi. nitteluun ja koordinointiin, tuotekehityksen ja markkinoinnin kehittämiseen, rahoituksen järjes- Kansainvälistymisen palvelukeskus toteutettiin tämiseen ja asiantuntijapalveluiden etsimiseen ja virtuaalisena, koska yhteen yhteiseen fyysiseen hankintaan. Hankkeeseen osallistui yli 30 kluste- palvelupisteeseen ei vielä löytynyt edellytyksiä. riin kuuluvaa yritystä. Kansainvälinen viestintä -osiossa markkinoitiin Human Technology -brändiä maakunnan sisäl- Yrityksille syntyi uusia suunnitteluympäristöjä, lä, kehitettiin yhteisiä markkinointityökaluja ja suunnitteluverkostoja, rakennus- ja sisustustuot- osallistuttiin aktiivisesti kansainväliseen markki- teita, liiketoimintamalleja, tuotantomenetelmiä ja nointiin. Kansainvälinen projektitoiminta -osios- asiakaskontakteja. Lisäksi pohjoiseen Keski-Suo- sa keskityttiin yhteistyö- ja asiantuntijaverkoston meen syntyi muutama uusi yritysverkosto, jotka vahvistamiseen, palveluiden tuotteistamiseen ja toimivat jatkossakin kehittäen toimintaa ja tavoi- testaamiseen sekä sähköisen eProjectian toimin- tellen kasvua. nan kehittämiseen. Projektin toteutus onnistui alkuun suunnitelman Hyvänä pohjana hankkeelle oli maakunnan julkis- mukaisesti. Yritykset osallistuivat hankkeeseen ten toimijoiden tahto tehdä kansainvälistymistä tavoitteiden mukaisesti ja olivat aktiivisia kehit- suunnitellummin, strategisemmin ja kannusta- tämishankkeiden käynnistämisessä. Hankkeet vassa yhteistyössä. Parhaiten etenivät kansain- suunniteltiin, budjetoitiin, niille asetettiin tavoit- välisen markkinoinnin työkalujen rakentaminen teet ja etsittiin ulkopuolisia asiantuntijoita. Ongel- ja kansainvälisten hankkeiden valmistelun tuot- maksi muodostui taloudellisen taantuman tuomat teistaminen. Hankeosioista heikoimmin edistyi ongelmat. Moni yritys joutui sopeuttamaan toimin- kansainvälistymisen palvelukeskus. Toiminta jat- taansa tai järjestelemään liiketoimintaansa uudel- kuu Jykes Oy:n ja kumppaneiden omana työnä leen. Näin ollen joidenkin yritysten strategiakin – käytettävissä olevat resurssit ovat vain pienem- muuttui. Matalasuhdanne vaikeutti myös yritys- mät. Yritysten kansainvälisten hankkeiden aktivoi- ten tulorahoitusta: kehittämishankkeiden toteutus mista jatkettiin ELY-keskuksen oman tuotannon viivästyi tai ne peruttiin. Uudistumiseen tarvittava projektina. pohjatyö on kuitenkin tehty.

8 Keski-Suomen Liitto

Esimerkillistä hankkeessa oli sen ja muiden han- sä Keski-Suomen liiton matkailukoordinaattorin ketoimijoiden sekä kehittämisyhtiöiden yhteistyö. kanssa, joka on ollut viestinviejänä seudullisille Myös uusien yritysyhteistyöverkostojen syntymi- matkailuorganisaatioille. nen oli hyvä saavutus. Hankkeen myötävaikutuk- sella yrityksissä tehtiin myös hyviä uusia avauksia. Suurimmat ongelmat tulivat suhdanteiden huo- Keskeisenä rahoitustyökaluna oli rinnakkaishanke nontumisesta dramaattisesti. Jo suunniteltuja LTO Liiketoimintaosaaminen, josta saatiin nopeasti projekteja peruttiin. Keskieurooppalaisilla matkan- rahoitusta tarvittaviin kehittämiskohteisiin. järjestäjillä ei ollut mahdollisuutta suunnitella uutta tuotantoa, sillä kysyntä ja myynti lähtivät nopeaan Hankintojen kilpailuttaminen olisi vaatinut jois- laskuun loppuvuodesta 2008. Samaan aikaan Mat- sain tapauksissa erityisosaamista. Hanke osoit- kailun Edistämiskeskuksen uudelleenorganisointi ti, että Keski-Suomessa aloitettua työtä järkevien aiheutti markkinoilla hämmennystä. Markkinoin- kilpailutuskäytänteiden aikaansaamiseksi ja han- nillisena ongelmana on edelleenkin Keski-Suomen kintaosaamisen kehittämiseksi on syytä edelleen (osana Järvi-Suomea) imagon ja tunnettuuden jatkaa. vähäisyys.

Keski-Suomen kansainvälinen Määrälliset tavoitteet eivät toteutuneet. Hankkeen matkailun markkinointihanke avulla ylläpidettiin olemassa olevia myyntikanavia mahdollisimman hyvin ja valmistauduttiin suhdan- Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy teiden muuttumiseen. Koko valtakunnan tilantee- Tuki 213 700 € (47,5 %) seen verraten Keski-Suomen ulkomaanmatkailu Kustannusarvio 450 000 € selviytyi lamasta kohtalaisesti. Majoitustilastos- Toteutusaika 1.5.2008 – 31.12.2010 sa ulkomaalaisten yöpymiset laskivat sekä 2008 että 2009, mutta molempina vuosina Keski-Suomi Rahoitus EU-rahoitus säilytti valtakunnallisen markkinaosuutensa 3,4 Lisätietoja Veli-Pekka Päivänen %:ssa. Vuonna 2010 (tammikuusta lokakuuhun) ulkomaisten majoitusvuorokaudet ovat kasvaneet Tavoitteena oli myötävaikuttaa Keski-Suomen mat- lähes 4 400 vuorokautta ja markkinaosuus on 3,6 %. kailukeskuksiin pohjautuvan matkailustrategian toteutumiseen. Matkailustrategian tavoitteena oli Uudistuvat koneet ja laitteet Keski-Suomen matkailutulon kasvattaminen 5 % klusterin pohjoisen Keski-Suomen vuodessa, yritysten liikevaihdon kasvu 6 % vuo- kärkiohjelma 2008 – 2010 dessa, ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymis- vuorokausien keskimääräinen kasvu 20000 vrk Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy vuodessa. Tavoitteena oli rakentaa myyntiverkos- Tuki 191 030 € (70 %) toja ja -kanavia valittuihin kohdemaihin ja asiakas- Kustannusarvio 272 900 € ryhmille. Tärkeimmät kohdealueet olivat Venäjä, Toteutusaika 1.5.2008 – 31.12.2010 Baltia ja saksankielinen Eurooppa. Rahoitus EU-rahoitus Lisätietoja Hilkka Laine Projektissa mukana olevat yritykset valikoituivat luontaisesti. Kaikilla oli halu olla mukana ja niiltä löytyy myös valittuja kohderyhmiä kiinnostavia Hankkeella haluttiin edistää pohjoisessa Keski- tuotteita. Pääosa yrityksistä oli kaupallisesti edus- Suomessa Uudistuvat koneet ja laitteet -klusteriin tettuina maakunnan matkailun myyntiyhtiöiden kuuluvien kasvuyritysten kehittämistyötä ohutle- kautta (Tuulantei ja Grabar Consulting) ja iso osa vytekniikan, koneenrakennuksen, biometallin sekä tekee myös suoraa myyntiä ulkomaisille matkan- uudistuvat kuidut ja tuotantoprosessit osa-alueil- järjestäjille. Yhteistyötä tehtiin Jyväskylän seudun la. Tavoitteena oli klusteriin kuuluvien yritysten osaamiskeskuksen kanssa tuotekehityksessä ja kilpailukyvyn edistäminen, ylimaakunnallisten yri- tietotekniikassa. Lisäksi projekti toimi yhteistyös- tysverkostojen yhteistyön lisääminen, uusien työ-

9 Vuosiraportti 2010

paikkojen mahdollistaminen, uuden liiketoiminnan Projekti paransi yrityspalveluihin liittyvää viestin- synnyttäminen ja uusien yritysten perustaminen. tää pk-yrityssektorille yhdessä toimijoiden kanssa. Hankkeella tavoiteltiin myös uusia tuoteinnovaa- Uutena palveluna tuotettiin yhteistyössä esimer- tioita, osaamista ja uutta teknologiaa erityisesti kiksi Väistä karikko -palvelua. Projekti oli mukana Kehittyvä asuminen- ja Bioenergiasta elinvoimaa edistämässä myös YritysSuomi -palvelujärjestel- -klusteriyritysten välistä yhteistyötä lisäämällä. män seudullisia näkymiä. Yritysvaikutusten arviointitoiminnan alkukartoitus ja arviointitoiminnan Projekti tarjosi mukana oleville yrityksille apua jalkauttaminen olivat yksi merkittävä osa työtä. kehittämisideoiden kartoitukseen, kehittämisen Yritysvaikutusten arvioinnin kehittyminen edistää suunnitteluun ja koordinointiin, tuotekehityksen ja jatkossa oleellisesti julkisia yrityspalveluita ja tu- markkinoinnin kehittämiseen, rahoituksen järjes- kee näiden palveluiden toimivuutta. tämiseen ja asiantuntijapalveluiden hankintaan. Palveluja käytti lähes 40 klusteriyritystä. Projek- Keväällä 2010 toteutettiin kysely, jossa kartoitet- tin aikana perustettiin 8 uutta klusteriyritystä ja tiin yrittäjien tyytyväisyyttä julkisiin yrityspalve- 14 uutta työpaikkaa seutukunnalle sekä avattiin luihin. Tyytyväisyyskyselyssä nousi esiin toive uusia markkinakanavia. Keskeisenä rahoitustyö- ”yhden luukun periaatteesta”. kaluna oli rinnakkaishanke LTO Liiketoimintaosaa- minen, josta saatiin nopeasti rahoitusta tarvittaviin Yrittäjäjärjestön jäsenasteen kohoaminen oli yk- kehittämiskohteisiin. Lisähaasteen hankkeen toisi projektin tulosvaatimuksista. Tässä onnistuttiin mintaan toi taloudellinen taantuma. hyvin, sillä järjestäytyminen on ollut vilkasta. Jä- senmäärä on kasvanut vuoden 2008 alun 3 200 Projektin toteutus onnistui hyvin ja sen toteutus jäsenestä vuoden 2010 toukokuun loppuun men- sai kiitosta alueen kärkiyrityksiltä. Projekti antoi nessä yli 3 780 jäseneen. tarvittavaa erityisasiantuntemusta yrityksille ja myötävaikutti osaltaan klusteriin kuuluvien yritys- Keski-Suomi Pietariin 2 ten uudistumiseen. Tämä osaltaan auttoi selviyty- misessä lamakauden ylitse. Hankkeessa tehtiin Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy hyvää työtä eri toimijoiden verkottamiseksi. Esi- Tuki 40 000€ (50 %) merkillistä seutukunnalla oli hanke- ja muiden yri- Palautui 1 804 € tysneuvojien yhteistyö. Vaikeasta taloustilanteesta Kustannusarvio 80 000 € huolimatta pystyttiin työpaikkojen säilyttämisen Toteutusaika 1.6.2008 – 30.11.2009 ohella tekemään uusia avauksia ja perustamaan Rahoitus Maakunnan kehittämisraha uutta yritystoimintaa. Lisätietoja Veli-Pekka Päivänen Asiakaslähtöinen yrityspalvelu- uudistus Keski-Suomessa Tavoitteena oli tuoda esille Keski-Suomen vetovoi- maista elinkeinoelämää ja osaamista Pietarissa Keski-Suomen yrittäjät ry erilaisten tapahtuminen, messujen ja markkinoin- Tuki 100 750 € (50 %) titoimenpiteiden avulla. Hanke saavutti tavoitteen- Kustannusarvio 201 500 € sa ja suunnitellut toimenpiteet toteutettiin. Toteutusaika 1.3.2008 – 31.5.2010 Hankkeen aikana kehitettiin yhteisosallistumisen Rahoitus EU-rahoitus malli Venäjän kansainvälisille messuille. Mallia py- Lisätietoja Veli-Pekka Päivänen ritään kehittämään jatkossakin suomalaisten ja venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Ta- Tavoitteena oli kehittää yrityspalvelutoimijoiden voitteena on jatkaa jossain muodossa Pietarin kau- keskinäistä ja yrittäjien välistä viestintää, yhteis- pungin ja Keski-Suomen välillä vuorovuosittaista työmuotoja, hankkeiden toteutustapoja ja asiakas- esiintymistä toistensa alueilla. Invest in -semi- lähtöistä toimintaa. naareja pyritään järjestämään Pietarissa yhdes-

10 Keski-Suomen Liitto

sä muiden suomalaisten alueiden kanssa. Jykes toteutuessaan toisi seutukunnalle merkittävää tarjoaa edelleenkin neuvonta- ja konsultointipalve- imagollista hyötyä ja koko pk-teollisuuden kipeäs- luita Venäjän markkinoille tähtääville ja niillä toi- ti kaipaamaa nostetta. miville yrityksille. Lisäksi tehostetaan erilaisten taloudellisten tukimuotojen selvittämistä yritys- Hanke saavutti tavoitteensa hyvin. Hankkeen avul- ten tarpeisiin. la laadittiin kunniahimoinen Jämsän seudun pk- teollisuuden kehittämissuunnitelma. Jämsän seudun pk -teollisuuden Master Plan Markkinointiavustus Keski- Suomen pitämiseksi Jämsek Oy saksalaisten bussiryhmien Tuki 26 000€ (50 %) matkakohteena vuonna 2010 Palautui 1 510 € Kustannusarvio 52 000 € Grabar Consulting Oy Toteutusaika 1.10.2008 – 30.6.2010 Tuki 14 400 € Rahoitus Maakunnan kehittämisraha Kustannusarvio 26 300 € Lisätietoja Veli-Pekka Päivänen Rahoitus Keski-Suomen kehittämisrahasto Lisätietoja Leena Pajala Tavoitteena oli yhdistää maankäytön suunnittelu, sijoittumispalvelut ja yritysten kehittämispalvelut Keski-Suomen matkailustrategian 2015 mukaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Projektin aikana kartoi- Saksa on yksi Keski-Suomen keskeisimmistä ul- tettiin seudun yritysten tahtotila, toimintaympäris- komaanmarkkinoinnin kohdealueista. Grabar Con- tön muutokset ja parhaat käytännöt. Työpajoissa sulting on vuosien ajan rakentanut yhteistyötä olivat edustettuna yritykset, viranhaltijat, poliitti- tärkeisiin Saksassa toimiviin Suomi-myyjiin. set päättäjät ja yritysten kehittämisorganisaatiot. Vuosina 2008–2009 MEKin toiminnan supistumi- Master plan ottaa kantaa toimintatapojen ja ny- sen myötä Suomen näkyvyys Saksan markkinoilla kyisten teollisuusalueiden kehittämiseen. Se nos- oli supistumassa vaatimattomalle tasolle. Samaan taa esiin Jämsän seudun uutena potentiaalisena aikaan Ruotsi, joka on Suomen suurin kilpailija mm. vetovoimatekijänä GreenTechPark -ekoteollisuus- saksalaisten Nordkap-matkojen kauttakulkualuee- puiston, josta on mahdollista tehdä Suomen kilpai- na, panosti aikaisempaa enemmän Saksan mark- lukykyisin ja energiatehokkain teollisuuspuisto. kinoille. Lisäetua Ruotsin matkailu sai heikosta Master plan sisältää myös ehdotukset uuden teol- ruotsin kruunusta. lisuuspuiston toteutusmalliksi sekä pk-teollisuuden houkuttelevuuteen tähtäävän markkinointi- ja Grabar Consulting toteutti hankkeen avul- viestintäsuunnitelman. la saksalaisille bussimatkanjärjestäjille kohdennetun kampanjan, tuotti markkinointima- Master plan toteutettiin pahimman laman aika- teriaalia ja postitti sen. Lisäksi ostettiin lisänäky- na. Myös laman jälkeen varsinkin teknologiateol- vyyttä muutamien tärkeimpien matkanjärjestäjien lisuuden tilanne tulee olemaan haastava. Samoin myyntikatalogeihin. metsäklusteri ennakoi voimakasta rakennemuu- tosta ja tuotannon arvon voimakasta muuttu- Tavoitteena oli saada saksalaisryhmät matkus- mista. Seuraavan suomalaisen menestystarinan tamaan edelleen Keski-Suomen ja Pohjois-Savon ennakoidaan liittyvän kestävään kehitykseen täh- kautta Nordkappiin vuonna 2010. Grabar tavoitteli tääviin teknologioihin. Tässä piilee myös Jämsän Keski-Suomeen noin 11 000 majoitusvuorokautta pk-teollisuuden tulevaisuus. Master planin tulok- bussiryhmien kautta. Hankkeen loppuraportin mu- sena esitetty GreenTechPark olisi kestävän kehi- kaan Keski-Suomen majoitusliikkeissä majoittui tyksen teknologioiden osaamiskeskittymä, joka lähes 12 000 saksalaista. Lisäksi ketjuhotelleissa

11 Vuosiraportti 2010

(Sokos, Scandic) oli arviolta 600 asiakasta. Yöpy- Sosiaalisen median hyödyntäminen misten määrä oli muutamaa sataa suurempi. keskisuomalaisissa yrityksissä -esiselvitys Hankkeelle asetetut määrälliset tavoitteet saavutettiin ja ylitettiinkin. Hankkeella oli lisäksi po- Viestintätoimisto Diverstas sitiivinen vaikutus myös vuoden 2011 alustaviin Tuki 3 320 € varauksiin. Jatkossa kannattaisi tavoitella sak- Kustannusarvio 8 940 € salaisten matkailijoiden viipymän pidentämistä Rahoitus Keski-Suomen Keski-Suomessa. kehittämisrahasto Lisätietoja Raija Partanen Keski-Suomen turvallisuuden liiketoimintaverkoston käynnistäminen Tarkoituksena oli selvittää, miten keskisuomalaiset, yli 100 henkeä työllistävät yritykset hyödyn- Jyväskylän yliopisto, informaatioteknologian tävät sosiaalista mediaa, ja millaisia valmiuksia ja tiedekunnan tietotekniikan laitos suunnitelmia näillä on hyödyntää sosiaalista medi- Tuki 11 900 € aa tulevaisuudessa. Kysely toteutettiin perusteelli- Kustannusarvio 17 000 € sesti ja asiantuntevasti. Rahoitus Keski-Suomen kehittämisrahasto Kyselyn tulos oli, että yritykset ovat melko vara- Lisätietoja Veli-Pekka Päivänen uksellisia sosiaalisen median käytön suhteen. Noin puolet haastatelluista ilmoitti, että sosiaali- Selvitystyö aloitettiin kesällä 2009, jolloin kar- nen media ei ole tärkeä yrityksen toiminnassa. So- toitettiin turvallisuusalan kokonaisuutta, keski- siaalinen media on kuitenkin maailmanlaajuisesti suomalaisia turvallisuusmarkkinayrityksiä sekä nousemassa entistä tärkeämmäksi välineeksi tutkimus- ja koulutustarpeita. Hankkeen aikana myös yritysten strategiassa ja liiketoiminnassa, joten rohkaisua näiden välineiden käyttöönottoon • tarkennettiin alueen erityisosaamisalueita myös Keski-Suomessa tarvitaan. • selvitettiin soveltuuko klusteroituminen turvallisuusalan liiketoiminnan kehittä- Esiselvityshankkeen myötä Diverstas kumppa- miseen neineen pystyi tuottamaan palvelun (kyselylo- • arvioitiin klusteritoiminnan perusteita makkeen), jonka avulla yritykset voivat kehittää ja tarpeita verkkonäkyvyyttään. • arvioitiin tarvittavia resursseja Uusiutuvan energian teknologia- • analysoitiin klusterin linkittyminen alueen yritykset, -verkostot ja ketjut muihin ICT-verkostoihin ja Prizztech Oy • selvitettiin yritysten koulutus-, tutkimus-, ja kehitystarpeita. Tuki 7 093 € Kustannusarvio 189 154 € Tuloksena syntyi raportti, joka sisältää erilaisia toi- Rahoitus Keski-Suomen menpide-ehdotuksia alan kehittämiseksi ja orga- kehittämisrahasto nisoitumiseksi. Turvallisuusalan kehittäminen voi Lisätietoja Pirjo Peräaho olla jatkossa osa ICT-alan kehittämistä, mikäli yritykset haluavat panostaa alan kehittämiseen. Tavoitteena oli tunnistaa suomalainen uusiutuvan energian teknologiaklusteri, kuvata alan yritysver- kostot, koota teknologioittain kokonaistoimitusten

12 Keski-Suomen Liitto

arvoketjut sekä vauhdittaa yritysryhmien kehittä- mishankkeita. Hanke kattoi koko Länsi-Suomen.

Hankkeessa kartoitettiin ensimmäisen kerran Suo- messa uusiutuvan energian teknologiayritykset ja niiden liiketoimintamahdollisuudet. Tunnistettuja yrityksiä on noin 600, joista osallistuneita oli liki 300. Selvityksessä koottiin tiedot yritysten liiketoiminnan laajuudesta, arvoketjuista, tuotekehi- tyksestä, kehittämistarpeista, vientitoiminnasta ja kiinnostuksesta yhteistyöhön.

Halukkaiden yritysten kanssa koottiin englannin- kieliset verkostokuvaukset teknologioittain: tuulivoima, vesivoima, lämpöpumput, aurinkoenergia, kattila- ja polttoteknologiat, metsäenergia, biokaasu ja kierrätyspolttoaineet. Keski-Suomessa toimii yrityksiä jokaisella teknologia-alalla. Moven- tas Oyj:tä lukuun ottamatta yritykset ovat melko pieniä.

Uusiutuvan energian liiketoiminta kasvaa maailmanlaajuisesti. Kilpailu on kuitenkin kovaa. Sel- vitys antaa hyvän, ajankohtaisen kuvan alan liiketoimintamahdollisuuksista ja kehittämis- tarpeista. Työ tehtiin projektisuunnitelman mukaisesti.

13 Vuosiraportti 2010

4. Osaaminen ja koulutus

Uudet hankkeet Toteuttaja Hanke Tuki YHTEENSÄ VTT, JY ja JAMK Tulevaisuuden kuitutuotteiden kehitysympäristöt 689 425 1 060 500

Jyväskylän BDC-INNO, bioenergian innovaatioympäristön kehittäminen 594 901 915 232 ammattikorkeakoulu VTT ja JY OSER- Osaava energiantuotanto Keski-Suomessa 352 876 534 660

Jyväskylän yliopisto YVAKO - ympäristövaikutusten arvioinnin kehittämis- ja 275 158 350 577 osaamiskeskus Jyväskylän yliopisto NANOANA - syntetisoitujen nanomateriaalien kulkeutuminen 264 000 396 000 ympäristöön ja niiden analysointi ympäristönäytteistä Laukaan kunta Laukaan, Jyväskylän ja Muuramen pilotti nuorten aktivoimi- 56 250 75 000 seksi työllistymään Keuruun kaupunki EOP - ennakoiva osaaminen ja perehdytys 52 500 70 000

Jyväskylän yliopisto Keski-Suomi ICT - maakunnallinen ICT-strategia 52 500 75 000

Jyväskylän Liikenneopettajaksi Keski-Suomesta 50 000 100 000 koulutuskuntayhtymä Kinnulan kunta Henkilökohtaiset työllistymispolut pohjoisessa 41 250 55 000 Keski-Suomessa Jyväskylän Ulkomailta osaajaksi Keski-Suomeen 19 900 528 000 koulutuskuntayhtymä Jämsän 4H-yhdistys ry Kesätyömessut 5 502 7 860

Business Arena Oy Yhteistyösopimus: Keski-Suomen osaajat kohtaavat 4 000 20 000 2010-2011 Keulink Oy Yritysten kehittäminen materiaalitekniikan täydennyskoulu- 3 680 3 680 tuksen avulla, DI-täydennyskoulutuksen lisärahoitus 2 461 942 4 191 509

Poimintoja

BDC-Inno Liikenneopettajaksi Keski-Suomesta Jyväskylän ammattikorkeakoulu hankkii Saarijär- Jyväskylässä käynnistyi tammikuussa 2011 uu- ven Bioenergiakeskuksen kattilantestauslabora- simuotoinen liikenneopettajakoulutus. Kuusi- torioon pienhiukkaspäästöjen mittauslaitteiston, kymmentä opiskelijaa hankkii liikenneopettajan biopolttoaineiden käsittelyjärjestelmän ja biohii- erikoisammattitutkinnon Jyväskylän liikenneopet- len tuotanto- ja tutkimuslaitteiston. Investointien tajaopistossa. Aiemmin alan opettajaksi on voinut jälkeen Bioenergiakeskus pystyy tarjoamaan alan Suomessa opiskella vain Hämeenlinnassa. toimijoille yhtenäisen testausympäristön pienen kokoluokan laitoksen polttoaineen käsittelystä ja Tutkinnon voi hankkia päiväopiskeluna tai op- analysoinnista polttoprosessiin ja edelleen pääs- pisopimuskoulutuksena. Oppisopimuskoulutus töjen ja pienhiukkasten mittaukseen asti. mahdollistaa opiskelun jo työssä oleville. Kiin- nostus koulutukseen oli runsasta: hakijoita oli kolmisensataa.

14 Keski-Suomen Liitto

Valmistuneet hankkeet Nanotomografialaitteiston hankinta Tuloksena syntyi Jyväskylän ammattikorkeakou- Jyväskylän yliopisto lun, Jyväskylän yliopiston ja VTT:n muodostama ko- Tuki 986 000 € (62 %) nenäön tutkimus-, kehitys- ja koulutusympäristö. Kustannusarvio 1 586 000 € Toimintaympäristö sisältää sekä Jyväskylän am- Toteutusaika 1.3.2009 – 28.2.2010 mattikorkeakoulun että Jyväskylän yliopiston ko- nenäön tutkimuslaboratoriot sekä osaamisen, joka Rahoitus EU-rahoitus hankkeen aikana vahvistui mm. teollisuuden tuo- Lisätietoja Pirjo Peräaho tantolinjoille asennettujen pilottien kautta.

Tarkoituksena oli röntgensäteilyä käyt- Toimintaympäristöä testattiin kahdella täysimitta- tävän tomografialaitteiston hankkiminen kaavaisella pilot-sovelluksella. HB Betoniteollisuus materiaalitutkimukseen. Oy:n pilottia varten suunniteltiin laitteisto, joilla mi- tattiin betonituotteiden laatua. Asetetut tavoitteet Investointi toteutui suunnitelman mukaisesti. Lait- konenäkömittauksille saavutettiin hyvin ja toimin- teiston tärkein sovellusalue on kuitupohjaisten taympäristö todettiin toimivaksi. materiaalien tutkimus paperi- ja nanoteknologias- sa. Laitteisto palvelee perustutkimuksen rinnal- Toisen pilotin tavoitteena oli tutkia biopolttoainei- la teollisuuden kehitystarpeita. Nanotomografiaa den mittaamista polttoaineiden seossuhteen ja hyödyntämällä saadaan materiaaleista erittäin palakoon selvittämiseksi. Tutkimusta varten ra- tarkkoja, kolmiulotteisia kuvia. Vastaavanlaisia lait- kennettiin täysimittakaavainen pilot-laitteisto teistoja löytyy maailmasta kolme: kaksi Yhdysval- VTT:n biopolttoaineiden syöttökuljettimella, jonka loista ja yksi Euroopasta. nopeus vastaa voimalaitoksen syöttönopeutta ja -määrää. VTT:n asettamat tavoitteet saavutettiin. Tutkimuslaitteiston hyödyntäjiä ovat olleet Jyväs- kylän yliopiston lisäksi muun muassa UPM-Kym- Jyväskylän yliopisto kehitti suurnopeuskamerajär- mene Oyj, Stora Enso Oyj ja Posiva Oy. jestelmän, jolla voidaan jatkossa suorittaa suurno- peuskameratutkimuksia yritysten tarpeisiin. Hanke siirtyi Länsi-Suomen lääninhallituksel- ta vuoden 2010 alussa osana aluehallinnon Toimintaympäristö on kehitetty pysyväksi toi- uudistusta. minnaksi, joten hanke saavutti tavoitteensa. Palvelutoiminnan toteutuksesta on tehty liiketoi- MVision – Konenäön mintasuunnitelma, joka määrittelee mm. tutkimus- toimintaympäristö ten ja soveltuvuustestauksen sekä koulutuksen toimintasuunnitelman. Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy Tuki 198 454 € (65 %) Hanke siirtyi Länsi-Suomen lääninhallituksel- Kustannusarvio 305 313 € ta vuoden 2010 alussa osana aluehallinnon Toteutusaika 1.8.2008 – 31.8.2010 uudistusta. Rahoitus EU-rahoitus Lisätietoja Veli-Pekka Päivänen Tavoitteena oli konenäön toimintaympäristön rakentaminen, joka palvelee alueen konenäköyrityk- siä. Tavoitteena oli myös suunnitella ja toteuttaa kaksi osaprojektia.

15 Vuosiraportti 2010

Luonnonvarainstituutti teutuksessa on ilmennyt myös uusia kehittämis- energiatehokkuuden kehittämis-, toimia. Hanke on hyvä esimerkki eri klustereiden koulutus- ja tutkimusympäristöksi rajapinnalla ja toimialojen välillä tehtävästä yhteis- BDC –KoeRak työstä. Yritykset ovat kokeneet hankkeen tuovan lisäarvoa yhteistyökumppaneille ja alan kehittä- Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy miseen yleensä. Hanke on lisännyt Bioenergia- Tuki 266 000 € (80 %) keskuksen tunnettuutta ja tuonut uusia yritys- ja Kustannusarvio 332 500 € tutkimusalan yhteistyökumppaneita keskukselle. Toteutusaika 1.3.2009 – 31.12.2010 Hanke siirtyi Länsi-Suomen lääninhallituksel- Rahoitus EU-rahoitus ta vuoden 2010 alussa osana aluehallinnon Lisätietoja Hilkka Laine uudistusta.

Tavoitteena oli luoda Saarijärvelle Jyväskylän MEd II– Oppilaitosjohtamiskoulutuksen ammattikorkeakoulun Bioenergiakeskuksen uu- virtualisointi disrakennuksesta monipuolinen koulutus- ja kehittämisympäristö, jossa yritysten kanssa Jyväskylän yliopiston Rehtori-instituutti yhteistyössä testataan ja kehitetään esim. uu- Tuki 180 000 € (60 %) siutuvan energian hybridijärjestelmiä, matalaener- Kustannusarvio 300 000 € giatekniikan rakennustuotteita ja rakentamista Toteutusaika 1.10.2008 – 31.8.2010 sekä uusia LVI -ratkaisuja. Rahoitus EU-rahoitus Lisätietoja Veli-Pekka Päivänen Hanke koostui kahdesta osiosta:

• Energiatehokkaiden pohjarakennevaihtoeh- Tavoitteena oli luoda kansainvälinen koulutuspal- tojen ja betoniseinäelementtirakenteiden velu: englanninkielinen oppilaitosjohtamisen mais- pitkäaikainen seuranta langattomiin anturei- teriohjelma ja MBA. hin perustuvalla tiedonkeruumenetelmällä • Bio- ja uusiutuvan energian integroidun läm- Hankkeessa tehtiin loppuun aiemmin aloitettu op- mitysjärjestelmän rakennuttaminen. pilaitosjohtamisen koulutuksen tuotteistaminen. Maisteriohjelman englanninkielinen luento-ope- Hankkeessa rakennettiin Bioenergiakeskuksen uu- tus tallennettiin videolle ja editoitiin. Taltioiduista disrakennukseen kaksi T&K-ympäristöä. Raken- luennoista ja oheismateriaalista koottiin verkko- nuksen seinä- ja pohjaelementit valittiin ja niihin sovellutukset. Englanninkielisestä versiosta teh- asennettiin kosteutta ja lämpötilaa mittaavia antu- tiin valikoidusti käännöksiä kiinaksi ja espanjaksi. reita niin, että keskus toimii rakenteiden energia- Kokonaisuus rakennettiin niin, että asiakas voi ha- tehokkuuden tutkimusympäristönä. Jyväskylän lutessaan suorittaa vain jonkin yksittäisen opinto- ammattikorkeakoulu ja Betoniteollisuus ry aloitti- jakson tai kokonaiset MBA-opinnot. Ensimmäiset vat syntyneiden tietojen analysoimisen. Bioener- asiakkaat aloittivat MBA-opintonsa marraskuussa giakeskuksen lämpölaitosta voidaan vastaavasti 2010. käyttää normaalin lämmityksen ohella alan koulutus-, tutkimus- ja tuotekehitystarpeisiin. Hanke saavutti tavoitteensa osittain. Toteutus vii- västyi jonkin verran sekä henkilöstöresurssi- Hanke onnistui toiminnassaan, vaikkakin kustan- en että teknologisten puutteiden vuoksi. MBA in nusarvion laatiminen oli haasteellinen ja se ylittyi Educational Leadership -koulutus on hyväksyt- selkeästi suunnitellusta. Hanke oli vahvasti yritys- ty osaksi Jyväskylän yliopiston kasvatustietei- vetoinen. Hankkeen suunnittelussa ja toteutukses- den tiedekunnan vakinaista toimintaa. Kehitetyllä sa olivat mukana seutukunnalla toimivat keskeiset koulutuspalvelulla ei kuitenkaan käytännössä ole alan yritykset ja Betoniteollisuus ry. Hankkeen to- kytkentää EduCluster Finland –verkostoon. Kas-

16 Keski-Suomen Liitto

vatustieteiden tiedekunta ja Rehtori-instituutti Tavoitteet toteutuivat hyvin lukuun ottamatta kuor- vastaavat koulutuspalvelun kehittämisestä ja päi- mituskehän käyttöönoton viivästymistä. Toteutus- vittämisestä jatkossa. vaiheen käytännön ongelmien ratkaisu ja niistä oppiminen ovat lisänneet hankkeeseen osallistu- Hanke siirtyi Länsi-Suomen lääninhallituksel- neiden henkilöiden osaamista. ta vuoden 2010 alussa osana aluehallinnon uudistusta. Hanke siirtyi Länsi-Suomen lääninhallituksel- ta vuoden 2010 alussa osana aluehallinnon DYNKRAT – Dynaamisesti uudistusta. kuormitettujen rakenteiden analysointi ja testaus Keuruun osaamisverkoston esiselvitys

Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy Keulink Oy Tuki 158 950 € (63,2 %) Tuki 150 000€ (67 %) Kustannusarvio 251 650 € Kustannusarvio 223 700 € Toteutusaika 1.8.2008 – 30.6.2010 Toteutusaika 12.3.2008 – 31.3.2010 Rahoitus EU-rahoitus Rahoitus EU-rahoitus Rakennemuutos Lisätietoja Veli-Pekka Päivänen Lisätietoja Pirjo Peräaho

Tavoitteena oli rakentaa Jyväskylän ammattikor- Tavoitteena oli rakentaa Keuruun ja Saarijärven keakoululle dynaamisesti kuormitettujen raken- seutukuntia palveleva osaamisverkosto, joka vä- teiden analysointi- ja testausympäristö, jonka littää yliopistojen, tutkimuslaitosten, ammattikor- avulla voidaan tarjota testaus-, analysointi- ja tuo- keakoulujen ja ammattioppilaitosten koulutus- ja tekehityspalveluja alueen yrityksille. Pilotointi- tutkimuspalveluja. ja käyttöönottovaiheessa kohderyhmänä olivat hankkeen toteutukseen osallistuneet yritykset. Projektin aikana toteutettiin kymmenen yritysten Testausympäristöä voivat hyödyntää jatkossa tutkimus- ja tuotekehitysprojektia. Mukana olivat myös muut keskisuomalaiset kone- ja metallialan HT Engineering Oy, Palo- ja Vesitekniikka PA-VE Oy, yritykset. Linjalaser Oy ja Pohjolan Vesi Oy. Toteutuksessa käytettiin Jyväskylän yliopiston, Tampereen teknil- Kuormituskehän käyttöönotto viivästyi hankkeen lisen yliopiston ja Tampereen yliopiston yrityspalve- jälkeiselle ajalle, koska kehää ei ehditty testata lutarjontaa. Lisäksi yrityksille tarjottiin Jyväskylän riittävästi todellisilla kappaleilla. Viivästys johtui ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikor- järjestelmän toimittajan konkurssista. Kehän oh- keakoulun osaamista. Tutkimuslaitoksista muka- jausjärjestelmän suunnittelussa ja ohjelmoinnissa na olivat VTT ja JAMK:n Bioenergiakeskus. on yritysten ja JAMK:in asiantuntijoiden osaaminen kehittynyt. Tampereen teknillisen yliopiston kanssa käyn- nistettiin Insinööristä materiaalitekniikan dip- Dynaamisesti kuormitettujen rakenteiden lujuustek- lomi-insinööriksi -koulutus syyskuussa 2009. niseen analysointiin on hankittu sopiva FEM-ohjel- Koulutuksen aloitti työn ohessa 15 aikuisopiskeli- ma. Ohjelman käyttöä on harjoiteltu teräsrakenteita jaa. Koulutus on esimerkki tuloksekkaasta korkea- mitoittamalla. FEM-osaamista kehitetään edelleen koulujen ja seutujen yhteistyöstä. hankkeen jälkeen hankkimalla lisäkoulutusta sekä jatkamalla ohjelmiston ominaisuuksien testaamis- Projekti toteutui pääosin suunnitelman mukaisesta. Voitelun testaamiseen on rakennettu automaat- ti. Määrällisiä tavoitteita sen sijaan ei saavutettu. tinen dynaaminen mittausjärjestelmä, jolla voidaan Pääsyynä oli taantuma, joka heikensi nopeasti yri- mitata nanovoiteluaineiden toimivuutta. tysten taloudellista tilaa. Halukkuutta laajempaan toimintaan oli, mutta resursseja ei. Kohdealueena

17 Vuosiraportti 2010

Keuruu ja Saarijärvi osoittautuivat liian pieneksi Osiosta vastasi Jyväskylän seudun kehittämisyh- korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten hankkeisiin: tiö Jykes Oy. alueen potentiaalisten yritysten määrä ei ole riit- tävä. Tutkimus- ja koulutuspalveluja välittävälle Kolmannessa hankeosiossa, osaavan työvoiman yksikölle ei vielä löytynyt taloudellisia edellytyk- saatavuus, tuloksena syntyi Osaajia ja työpaikko- siä. Tulevaisuuden vaihtoehdot ovat Keulink Oy ja Keski-Suomeen kehittämisohjelma 2009 – 2013. pohdittavana. Ohjelman toteutusta ohjaa osaamis- ja työllisyys- työryhmä ja seudulliset tiimit. Ohjelman rinnalla EDU- ja hyvinvointiklusterin on rakennettu toimivaa työtapaa alueellista enna- liiketoiminnan sovellukset sekä kointia varten. Lisäksi selvitettiin Jämsän seudun osaavan työvoiman saatavuus osaamistarpeita vastaavaa toimintamallia. Osiosta vastasi Keski-Suomen liitto. Keski-Suomen liitto Tuki 141 000 € Hanke koostui kolmesta erillisestä osiosta, jotka Kustannusarvio 460 000 € etenivät tahoillaan. Jokainen osio saavutti omat Rahoitus Maakunnan kehittämisraha tavoitteensa. EduClusterin työ jatkuu uudessa yh- Keski-Suomen tiössä, hyvinvointialan yrityksiä tuetaan jatkossa- kehittämisrahasto kin Keski-Suomen liiton ja Jykesin yhteistyönä ja Osaajia ja työpaikkoja -ohjelman toteutus etenee Lisätietoja Pirjo Peräaho Keski-Suomen liiton ja ELY-keskuksen normaalina työnä. Tavoitteena oli käynnistää EduCluster Finland Oy:n liiketoiminta, tuotteistaa koulutusalan osaamis- Saarijärven -Viitasaaren ta kansainvälisille markkinoille, toteuttaa 20 - 30 seutukunnan ohjelmatyö hyvinvointialan yrityksen kanssa liiketoimintaa li- säävä kasvuohjelma ja tuottaa seutulähtöisiä työl- Keski-Suomen liitto lisyyden edistämisen toimintamalleja. Tuki 132 310 € Kustannusarvio 132 300 € EduClusterin kehittämiseksi palkattiin kaksi hen- Toteutusaika 1.4.2008 – 28.2.2010 kilöä. He työstivät koulutuksen palvelukonseptia, Rahoitus Maakunnan kehittämisraha toimivat viennin tukena, rakensivat markkinointi- Keski-Suomen kehittämis- materiaalia ja kokosivat yritysverkostoa. Hankeosi- rahasto (30 %) osta vastasivat Keski-Suomen liitto ja Jyväskylän Lisätietoja Hannu Korhonen koulutuskuntayhtymä.

Edu Cluster Finland Oy perustettiin toukokuussa Keski-Suomen ohjelmallinen kehittäminen tukeu- 2010. Yhtiössä mukana ovat Jyväskylän yliopisto, tuu vahvasti Euroopan unionin rakennerahastoihin. Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy ja Jyväskylän Saarijärven-Viitasaaren seutukunta on erityisase- koulutuskuntayhtymä. Liiketoiminta käynnistyi massa, sillä alueella on käytettävissä erillinen, vauhdikkaasti: kesäkuussa solmittiin koulutus- muuta maakuntaa runsaampi rahoituskehys. vientisopimus Abu Dhabi Education Councilin kanssa. Vientisopimus on alallaan suurin Suomessa. Ohjelmavarat kohdennettiin alueen kilpailukykyä ja työllisyyttä tukeviksi. EU-ohjelman koordinaatio Hyvinvointiosiossa tuettiin 22 hyvinvointialan yri- on vastuullinen tehtävä, jossa on huomioitava sekä tyksen kasvuun tähtääviä toimenpiteitä. Teemoi- ohjelman sisällölliset painotukset ja rakenne että na olivat tuotekehitys, palveluiden konseptointi, alueen toimijaverkosto ja sen yhteistyövalmiudet markkinoinnin suunnittelu, liiketoimintasuunnitel- rakentaa tuloksellisia hankkeita. man kirkastaminen ja työprosessien sujuvoittami- nen. Tuen määrä oli enintään 5 000 euroa/yritys. Ohjelmapäällikön resursoinnilla tuotiin projektitoi-

18 Keski-Suomen Liitto

minta osaksi alueen normaalia kehittämistyötä. keesta oli kiitettävää. Uutta oppimisympäristöä Käyttöön omaksuttiin uusi prosessi- ja verkosto- tarvitaan osaamisen vahvistamiseksi energiapuun johtamisen toimintamalli. Hankkeen hallinnointi korjuussa. Energiapuun korjuun osuus tullee kas- pidettiin kevyenä. Ohjausryhmänä toimi seutukun- vamaan maatilatalouden sivuelinkeinona. Pidem- nan kehittämistyöryhmä ns. kehry. Ohjausryhmän mällä tähtäimellä oppimisympäristö voi osaltaan toimintapa organisoitui vasta hankkeen loppupuo- vaikuttaa elinkeinorakenteen monipuolistumiseen lella; jälkikäteen arvioituna se olisi voinut tapahtua maaseudulla. aiemminkin. Hanke siirtyi Länsi-Suomen lääninhallituksel- Hanketoimintaa hidasti EURA2007-järjestelmän ta vuoden 2010 alussa osana aluehallinnon toimimattomuus. Seutukunnan tulostietoja ei saa- uudistusta. tu tietojärjestelmästä hankkeen aikana. Vaikka tietojärjestelmä ei tukenut hanketyötä, niin hanke IAV - Itsearviointijärjestelmä onnistui muutoin hyvin. ja yritysten osaamisen kehittämisen vaikuttavuus MESIKO – Metsäkonesimulaattori ja energiapuukourat Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy Tuki 103 879 € (70 %) Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Kustannusarvio 148 399 € Tuki 104 000 € (65 %) Toteutusaika 1.6.2009 – 31.12.2010 Kustannusarvio 160 000 € Rahoitus EU-rahoitus Toteutusaika 1.6.2009 – 31.10.2010 Lisätietoja Veli-Pekka Päivänen Rahoitus EU-rahoitus Tavoitteena oli luoda yhdessä yritysten ja alueel- Lisätietoja Hilkka Laine listen kehittäjien kanssa yritysten osaamisen it- searviointityökalu, joka arvioi erityisesti yrityksen Tavoitteena oli kehittää yhteistyössä alan yritysten osaamista, sen johtamista, oppimisen resursse- kanssa metsäkonekuljettajien ja erityisesti ener- ja ja oppimisympäristöjä. Toisena tavoitteena oli giapuun korjuun oppimisympäristöä vastaamaan arvioida yritysten osaamisen kehittämistyön vai- työelämän muuttuneita tarpeita hankkimalla met- kuttavuutta yritysten ja alueen näkökulmasta. säkonesimulaattori ja energiapuukourat sekä tuot- Arvioinnin kohteena olivat alueen pk-yritykset ja tamalla koulutusmateriaalia. niiden osaamisen kehittämiseen tähtäävä hanke- toiminta. Tämä auttaa koko oppivan alueen osaa- Projektin tuloksena POKE:lla on käytössä uudis- misverkostoa omassa kehitystyössään. tunut oppimisympäristö, jolla voidaan tehokkaas- ti valmentaa alan opiskelijoita ja jo alalla työssä Projektin kaksi erilaista tavoitetta edellyttivät eri- olevia. Alueen metsäkoneyrityksille ja niiden hen- laista lähestymistapaa. Ensin rakennettiin itsearvi- kilöstölle on suunniteltu koulutuskokonaisuus ointijärjestelmä, joka yritysten kannalta oli tärkein työtaidon ajanmukaistamiseksi sekä energiapuun ja sen jälkeen arvioitiin vaikuttavuutta. Suunniteltu korjuutekniikan hallitsemiseksi. Uusia yrittäjiä lähestymistapa yritysten kehittäjien ja kouluttaji- on valmennettu mukaan energiapuunkorjuuseen. en avulla osoittautui oletettua hitaammaksi. Uusi oppimisympäristö mahdollistaa nykyisten metsäkoneyrittäjien henkilöstön ammattitaidon Hankkeen resurssit tavoitteisiin nähden osoit- monipuolistamisen oppimalla uutta työtekniikkaa. tautuivat osittain riittämättömiksi: hankkeella oli Tuloksia alettiin heti hyödyntää oppilaitoksen ope- kaksi erillistä tavoitetta, joiden kohde- ja intressi- tuksen kehittämisessä. ryhmät olivat erilaiset. Lisäksi toimintatutkimuk- sellinen ote aineiston keruussa olisi edellyttänyt Hanke onnistui hyvin: yhteistyö alan yritysten tiiviimpää yhteyttä yritysten kanssa, mutta re- kanssa oli käytännönläheistä ja viestintä hank- surssien vähäisyydestä ja yritysten kohtalaisen

19 Vuosiraportti 2010

suuresta määrästä (17) johtuen se jäi suunnitel- Tavoitteet saavutettiin osittain. Jyväskylän am- tua vähäisemmäksi. mattikorkeakoululla ja koulutuskuntayhtymäl- lä ulkomaisten opiskelijoiden työharjoittelu toimii Itsearviointityökalu tehtiin Excel-versioksi, mutta kohtuullisesti. Yliopistolla yhtenäiset työharjoitte- jatkossa se pitäisi työstää käyttäjäystävällisem- lukäytännöt puuttuvat edelleen kokonaan. Kan- pään muotoon. Itsearviointityökalu annettiin mu- sainvälisestä opiskelijatarjonnasta viestittiin kana olleiden yritysten ja kehittäjien käyttöön. kehittämisyhtiöille ja yrityksille. Asia vaatii kuiten- Yritysten osaamisen kehittämisen vaikuttavuut- kin jatkuvaa esilläoloa. ta arvioitiin kyselyllä, joka suunnattiin maakunnan yrittäjille. Samanaikaisesti oli menossa muita Ulkomaiset opiskelijat muodostavat kiinnosta- yrittäjyyskyselyitä, joten vastausprosentti jäi vä- van osaajapotentiaalin. Ottamalla heitä työhar- häiseksi. Tulosten perusteella on kuitenkin mahdol- joitteluun pienikin yritys voi harjoitella edullisesti lista tehdä johtopäätöksiä alueellisen kehittämisen kansainvälistä vuorovaikutusta. Näiden opiskelijoi- vaikutuksista ja alueellisista kehittäjäverkostoista. den hyödyntämiseksi ja heidän työharjoittelunsa tuotteistamiseksi jäi vielä paljon työtä. Jatkos- Päätuloksina voidaan pitää sen osatavoitteiden ta vastaavat koulutusorganisaatiot osana omaa mukaisesti toteutettuja toimenpiteitä. Yritysten kehittämistyötään. osaamisen kehittämiseksi laadittiin itsearviointi- työkalu sekä Internet- että Excel-muodossa, joita OLKA – Osaamisen ylläpito molempia testattiin 17 yrityksessä. koko elämänkaaren ajan

Ulkomaisten opiskelijoiden Jyväskylän kesäyliopistoyhdisty ry työharjoittelumahdollisuuksien Tuki 90 000 € (70 %) kehittäminen Keski-Suomessa II Kustannusarvio 129 290 € Toteutusaika 1.8.2008 – 31.7.2010 Jyväskylän yliopisto, tutkimus- ja rekrytointipalvelut Rahoitus Maakunnan kehittämisraha Tuki 90 500 € (64,4 %) Lisätietoja Pirjo Peräaho Palautui 1 033 € Tavoitteena oli luoda uusi toimintatapa ja laajem- Kustannusarvio 140 500 € pi yhteistyöverkosto, joiden avulla Jyväskylän ke- Toteutusaika 1.2.2008 – 31.5.2010 säyliopistolle jäsentyy selkeä rooli maakunnan Rahoitus Maakunnan kehittämisraha aikuiskoulutuksessa osana Keski-Suomen oppi- Lisätietoja Pirjo Peräaho misverkostoa. Painopisteenä oli julkishallinnon ly- hytkestoinen täydennyskoulutus. Tavoitteena oli vakiinnuttaa koulutusorganisaatioi- den normaaliin toimintaan ulkomaisten opiskelijoi- Hankkeessa toteutettiin 28 koulutustilaisuutta, den työharjoittelun toimintamallit, tukea yritysten joista 20 oli keskisuomalaisten kuntien kanssa ja kansainvälistymistä opiskelijoiden työharjoitte- loput 8 järjestöjen kanssa. Koulutusten teemoja oli- lun avulla sekä tuotteistaa kansainvälisten opis- vat esimerkiksi työhyvinvointi, lastensuojelulaki ja kelijoiden työharjoittelu kiinnostavaksi palveluksi asiakaspalvelun turvallisuus. Pääkohderyhmät oli- työnantajille. vat kuntien sosiaali- ja terveystoimi sekä sivistys- toimi. Lisäksi toteutettiin seniorikoulutusta muun Työ oli jatkoa vuonna 2006 alkaneelle hankkeel- muassa eläkkeelle siirtyville. Hankkeeseen pal- le. Mukana olivat Jyväskylän ammattikorkeakou- kattu projektisihteeri vastasi koulutusten suunnit- lu, koulutuskuntayhtymä ja yliopisto. Hankkeessa telusta ja viestinnästä. Koulutusten kustannukset markkinoitiin kansainvälistä opiskelijatarjontaa eivät sisältyneet hankkeeseen. yrityksille, etsittiin yrityksille sopivia harjoittelijoi- ta ja toteutettiin maailmalähellä.fi -osaajaportaali. Toimenpiteet etenivät projektisuunnitelman mukaisesti. Ongelmaksi todettiin monien kuntien va-

20 Keski-Suomen Liitto

javaiset resurssit henkilöstökoulutuksessa ja The Competitiveness Instituutin sen kehittämisessä. Käytännöt vaihtelevat kun- vuotuinen maailmankonferenssi nittain; samoin tiedottamisen muodot. Sujuvien 2009 Jyväskylässä yhteistyötapojen rakentaminen kesäyliopiston, kuntien ja järjestöjen kesken vaatii vielä aikaa. Keski-Suomen liitto Toiminnan mallinnus ja vakiinnuttaminen osaksi Tuki 15 000 € Jyväskylän kesäyliopiston normaalia toimintaa jäi vielä kesken. Kustannusarvio 277 100 € Rahoitus Keski-Suomen Jämsän seudun kehittäjäkumppanuus kehittämisrahasto Lisätietoja Hannu Korhonen Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy Tuki 59 500 € (79 %) Koulutustoimialan liiketoimintaverkosto on toimi- Kustannusarvio 85 000 € nut EduCluster Finland -brändillä. Osana markki- Rahoitus EU-rahoitus nointia ECF teki tarjouksen The Competitiveness Instituutille vuotuisen maailmankonferenssin jär- Toteutusaika 1.3.2008 – 31.12.2008 jestämisestä. Järjestämisoikeus myönnettiin Jy- Lisätietoja Veli-Pekka Päivänen väskylään vuodelle 2009. Sopimuksen tekivät Tavoitteena oli löytää toimiva yhteistyö korkea- Keski-Suomen liitto ja Jyväskylän kaupunki. Bud- koulujen kesken palvelemaan Jämsän seudun jetiksi määriteltiin 300 000 euroa ja kävijätavoit- tarpeita sekä sitouttaa seutu ja korkeakoulut pit- teeksi 350 henkilöä. käjänteiseen aluekehitystyöhön. The Competitiveness Instituten (TCI) konfe- Päätuloksena voidaan pitää alueellisen toimin- renssi järjestettiin JyväskyIän Paviljongissa 12 tamallin ja yhteistyön syntymistä. Hankkeen –16.10.2009. Tavoitteena oli luoda uudenlainen aikana keskusteluissa oli erilaisia toimintamalle- oppimistapahtuma, jossa aktivoidaan osallistujat ja, mutta alueella nähtiin parhaaksi jatkaa jo al- määrittelemään yhdessä luotava oppivan kluste- kanutta korkeakouluasiamiesmallin mukaista rin konsepti. Tapahtuman pääteemaksi määriteltiin kehittämistyötä. oppivat klusterit alueen yritysten ja elinkeinoelä- män kilpailukyvyn tukijalkana ja työkaluna uudis- Hankkeella luotiin verkostomaisen työskentelyn tumisessa ja muutospaineissa. käytäntöä seudulla toimivien organisaatioiden yh- teistyöhön. Korkeakoulujen toiminta seudulla on Konferenssi suunniteltiin Keski-Suomen liiton, lisääntynyt erilaisina koulutuksina, kehityshank- Jyväskylän kaupungin, EduCluster Finlandin, keina ja hankesuunnitteluna. Jämsän seudun Business Arena Oy:n ja TCI sihteeristön voimin. To- strategista aluekehitystyötä johdonmukaistettiin teutunut budjetti oli 277 100 euroa huomioiden ja perustettiin mm. tulevaisuusryhmä. myös Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen liiton vieraanvaraisuus. Muu liiton rahoitus ohjau- Hankkeen tuloksena syntyi Jyväskylän ja Tampe- tui EduCluster Finland -hankkeen työpanoksena. reen ammattikorkeakoulujen konsortion toimin- Hanke ei tuottanut voittoa tai tappiota. Tapahtu- tasuunnitelma maakuntakorkeakoulutoimintaan man kokonaisvaikutus aluetalouteen oli noin 500 vuoteen 2012 saakka. 000 euroa.

Maakuntakorkeakoulumalli hakee paikkaansa yli- Palaute konferenssista oli positiivista. Learning opistojen ja ammattikorkeakoulujen aluekehi- Clusters ja ECF saivat näkyvyyttä. Erityistä kiitosta tystyössä. Tampereen ammattikorkeakoulu on sai tapahtuman sisällön mielenkiintoisuus, erilai- sitoutunut malliin hyvin, mutta keskisuomalaiset nen, osallistujalähtöinen ote, uudenlaiset piristä- korkeakoulut eivät. vät konferenssin elementit, keskisuomalaisuutta ja suomalaisuutta hienosti esiin tuoneet iltaohjel-

21 Vuosiraportti 2010

mat sekä konferenssin ystävälliset työntekijät. Erikseen tuotettiin Learning Clusters Magazine, johon tiivistettiin koko viikon aikana muokkaantu- nut oppivan klusterin ajatusmalli.

Nuorten koko ikäluokan kouluttaminen -esiselvitys

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Tuki 14 000 € Palautui 5 823 € Kustannusarvio 28 000 € Rahoitus Keski-Suomen kehittämisrahasto Lisätietoja Elise Tarvainen

Esiselvitys toteutettiin laajassa yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa. Esiselvitys perustui yhteisiin työkokouksiin ja haastatteluihin. Myös kohderyhmää kuultiin työn aikana.

Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja koko ikä- luokan kouluttautumiseksi maakunnassa tehdään paljon erilaisia toimenpiteitä niin koulutusorgani- saatioissa, kunnissa kuin järjestöissäkin. Selvityk- sen aikana näitä toimenpiteitä nivellettiin toisiinsa ja toimijaverkko tiivistyi. Havaittuihin pullonkauloi- hin etsittiin ratkaisuja toimijoiden yhteistyönä.

Esiselvityksen tuloksena syntyi toimijoiden yhteinen kehittämishanke, jolla pyritään edistämään nuorten sijoittumista peruskoulun jälkeen toisen asteen koulutukseen tai työelämään.

22 Keski-Suomen Liitto

5. hyvinvointi

Uudet hankkeet Toteuttaja Hanke Tuki YHTEENSÄ Jyväskylän yliopisto TULTE - Tulevaisuuden uudet liikunnan ja terveyden edistämi- 233 052 375 372 sen konseptit Jyväskylän Älykoti - sosiaalinen, teknologinen ja virtuaalinen oppimis- ja 226 934 343 840 ammattikorkeakoulu kehittämisympäristö Jyväskylän eFamily Coach - mobiilipohjainen arjen ohjausväline perhepal- 142 989 204 270 ammattikorkeakoulu velujen kehittämiseen Ruokakulttuurikeskus Yhteistyösopimus: Kansallisen ruokakulttuurikeskus Rapar- 75 000 600 000 Ruukku ry perin toiminnan käynnistäminen Luovan alan ja palvelualan yritysten siemenrahoitus: SRB Coaching osk 7 500 29 520 JKL Kaupunkilaispiha kiint.oy 7 000 31 580 Kaisi Koivumäki 7 000 29 710 Harmonia Care Oy 6 000 20 000 Hermiina Oy 5 000 25 000 Partus Oy 5 000 23 273 Rynnistyksen käsite Ay 4 000 30 140 Pappilan Pidot Oy 3 500 15 380 Salivirta Oy 3 000 11 000 Suomen Koti-isännöinti Oy 3 000 12 100 Titityy/Tmi Tiina Huhtaniemi 3 000 17 000 Bonnomoto 2 000 6 000 Chosen Design 2 000 10 800 Kumina Music 2 000 8 533 Kotiompelimo Toini Byman 1 000 2 494 Keski-Suomen liitto Luovan alan ja palvelualojen liiketoimintalähtöinen siemenra- 70 000 170 000 hoitus 2011 Keski-Suomen liitto MAALI - maakunnallisten luovien innovaatioympäristöjen ke- 43 936 65 078 hittäminen, jatkorahoitus Nuorten Keski-Suomi ry Yhteistyösopimus Keski-Suomen liiton ja Nuorten Keski-Suo- 19 000 19 000 mi ry:n kanssa Provoces ry Helmipuhallus 2011 - 2013-konserttisarja 10 300 20 700 Kiti Luostarinen Koti kylässä, kylä kotona 10 000 257 809 Productions Ky Ilmasotakoulun Kilta ry Yhteistyösopimus: Douglas DC-2:n entisöimiseksi 10 000 10 000 "Hanssin-Jukka" Teatterikone ry Ronja Ryövärintytär -metsäseikkailu Laajavuoren metsässä 5 370 40 768

Suomen Tapahtumasarjan käynnistäminen vuonna 2010 5 000 10 000 maakuntakirjailijat ry 912 581 2 389 367

23 Vuosiraportti 2010

Valmistuneet hankkeet Liikuntamatkailun kansainvälistäminen Keski-Suomessa koja ja haettiin kuhunkin maahan istuvia tuotteita, Luonto-, liikunta- ja nuorisomatkailukeskus markkinointi- ja myyntitapoja. Espanjaan rakentui Piispala hankkeen aikana laajin kumppaniverkosto. Kohde- Tuki 210 600 € (60 %) maiden yhteistyökumppaneita käytettiin apuna Kustannusarvio 348 126 € liikuntamatkailun tuotekehityksessä. Asiakas- ja osallistujapalaute oli positiivista, mikä rohkaisee Toteutusaika 1.1.2008 – 28.2.2010 jatkamaan liikuntamatkailutuotteiden vientipon- Rahoitus EU-rahoitus nistuksia ja kehittämään uusia vientituotteita. Lisätietoja Hilkka Laine Hankkeessa kehitettiin verkostojen, kuten urhei- Tavoitteena oli edistää yhteistyöverkostoon kuu- luseurojen ja lajiorganisaatioiden kautta tapahtu- luvien toimijoiden liikuntamatkailun kansain- vaa kustannustehokasta markkinointimallia. Tapa välistymistä kontaktien, tuotteistamisen ja todettiin toimivaksi. Tavoitteena ollutta pysyvää markkinoinnin kautta sekä tukea liikuntamatkailun markkinointipoolia Keski-Suomen alueen liikun- kasvua keskinäisen verkostoitumisen avulla. Hank- tamatkailun markkinointiin ja kehittämiseen ei keella haluttiin lisätä toimijoiden ja alueen tunnet- syntynyt. tuutta liikuntamatkailun kohteena Euroopassa. Tavoitteena oli löytää uusia kustannustehokkaita Suuri osa toimijoista oli kolmannen sektorin toimi- toimintatapoja liikuntamatkailun markkinointiin ja joita ja uudet markkinointikonseptit perustuivat tuottaa vetovoimaisia, korkealaatuisia ja vaivatto- järjestötoimijoihin. Projektin tavoitteet oli asetettu masti ostettavia liikuntamatkailutuotteita ja -pal- tarvelähtöisesti, projekti sisälsi uusia avauksia ja veluja Euroopan markkinoille. Hankkeella etsittiin tavoitteenasettelu oli onnistunut. alueelle pysyvää kansainvälistä liikuntamatkailua ja liiketoimintaa ja yhteistä markkinointia. Projektin toteutus onnistui alkuun suunnitelman mukaisesti. Ongelmaksi muodostui taloudellinen Hankkeeseen osallistuivat Luonto-, liikunta- ja nuo- taantuma ja pandemia, joka teki kansainväliset risomatkailukeskus Piispala, Peurunka, Suomen kohderyhmät päätöksenteossaan varovaiseksi. Jääkiekkoliitto, kylpylähotelli Summassaari, Keski- Olosuhteet eivät kuitenkaan estäneet tuotesuun- Suomen liikunta, Suomen Palloliiton Keski-Suomen nittelua ja verkostojen rakentamista, mutta toteu- piiri sekä Killerin kuntokeskus. Kansainvälisinä tuma pilottien osalta asetetuissa tavoitteissa jäi suomalais-espanjalaisia liikunta-alan liiketoimin- odotettua pienemmäksi. Vastaavasti suunnitel- nan asiantuntijakumppaneina hankkeessa oli IS- tua uutta yhteistä liiketoimintakonseptia ei saatu CO-IEMS, International Sports Consultants Oy ja alulle. Hankkeen avulla luotiin kuitenkin avauk- International Educational Management Systems. sia toimijoiden yhteisille liiketoimintamuodoille Eri pilotointitoimenpiteissä oli mukana useita seu- ja avattiin tietä Euroopan markkinoille. Hankkeen roja ja toimijoita koulutussektorilta. tuoma lisäarvo realisoituu osallistuvien organisaatioiden käytännön työssä. Hankkeessa vahvistettiin maakunnan liikuntatoi- mijoiden kansainvälisiä verkostoja, markkinoitiin ja kehitettiin liikuntatuotteita järjestötoimijoiden verkostoja hyödyntäen. Kohdemaina olivat Espanja, Ranska, Englanti ja Venäjä. Englantia lukuun ottamatta kaikista kohdemaista tavoitettiin asiakas- ryhmä tai useampia, joilla tuotteita voitiin testata. Hankkeessa tehtiin promootio- ja neuvottelumat-

24 Keski-Suomen Liitto

Älykkäät yritys- ja liikuntaympäristöt Esiselvitys Keski-Suomen sosiaalialan opetusklinikan käynnistämisestä Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Tuki 225 000 € (50 %) Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kustannusarvio 450 000 € Tuki 12 500 € Toteutusaika 1.9.2008 – 31.12.2010 Kustannusarvio 25 000 € Rahoitus EU-rahoitus Rahoitus Keski-Suomen kehittämisrahasto Lisätietoja Pirjo Peräaho Lisätietoja Hannu Korhonen Tavoitteena oli vahvistaa terveys- ja hoiva-alan yritysten konseptoinnin osaamista. Tavoitteena oli selvittää klinikan työelämälähtöi- nen tarve yhdessä alan koulutuksen tarjoajien Hanke koostui kolmesta kokonaisuudesta. Corus- kanssa, tehdä esitys toiminnan sijoittumispaikas- Fit Oy validoi langattomalla EKG -järjestelmällä ta, taloudesta ja hallinnosta sekä tuottaa suunnitel- monitoroidun sydänvalmennuskonseptin toimi- ma toteutusmallista. vuutta USA:ssa. Tutkimus tehtiin Harvard Medical School’ssa amerikkalaisella kohdeväestöllä. Vali- Hankkeessa tuotettiin raportti ”Keski-Suomen so- dointi oli osa yrityksen tuotteiden myyntikelpoisuu- siaalialan oppimisklinikkahankkeen esiselvitys”. den todentamista uusilla, suojatuilla markkinoilla. Raportissa vastattiin hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin. Hankkeen aikana haettiin oppimisklinik- Kotisairaanhoitoyritys Harmonia Oy rekrytoi Suo- katoiminnan kokeiluhankkeeseen ESR -rahoitusta, men ensimmäisen teknologiahoitajan, joka testasi joka myös myönnettiin vuosille 2010–2013. erilaisia teknologisia välineitä: muistuttava lääke- annostelija, apuväline muistiongelmaisen ajan ja Hanke toteutui suunnitellusti ja saavutti sille ase- paikan hahmottamisen avuksi ja yrityksen langa- tetut tavoitteet. Oppimisklinikan toiminta alkoi ton työnohjausjärjestelmä. vuonna 2010. Toimintamallista vastaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Controla Oy toteutti asettelija.fi -palvelun jalka- pallo-otteluiden tietojen hallinnointiin. Järjes- Palvelutarjonnan laajentaminen telmä helpottaa otteluohjelmien suunnittelua ja Keski-Suomen maakuntaan erotuomareiden ja muiden toimitsijoiden työn aikatauluttamista. Pohjoismainen tiedotustoimisto Tuki 7 500 € Hanke saavutti pääosin asetetut tavoitteet. Yk- Kustannusarvio 42 400 € si osallistujista, Primo Health Finland Oy, jäi pois Rahoitus Keski-Suomen hankkeesta syksyllä 2009, koska taloustaantu- kehittämisrahasto ma viivästytti yrityksen pääomittamista. CorusFit Lisätietoja Hannu Korhonen Oy:n validointitutkimus viivästyi hieman Suomen ja USAn välisten kulttuurierojen vuoksi. Pohjoismaisen tiedotustoimiston tehtävänä on tie- dottaa pohjoismaisesta yhteistyöstä ja järjestää tähän liittyen tapahtumia, kuten konsertteja, näyt- telyitä, luentoja sekä teatteri- ja elokuvaesityksiä. Toimintaa suunnataan erityisesti kouluihin.

Pohjoismaisen tiedotustoimiston kulttuuritoimin- nan ulottamiseksi koko maakuntaan toteutettiin kolme asiakokonaisuutta. Lastenteatterikiertue,

25 Vuosiraportti 2010

jonka toteutuksesta vastasi Dockteatern Tittut Koululaisen marathon – Tukholmasta, järjestettiin 6.–8.10.2009. Teatteri- haasteena 4,2195 esityksiä voitiin seurata Jyväskylän lisäksi Muu- ramessa ja Hankasalmella. Elokuvakiertue Svensk Keski-Suomen Liikunta ry film i Finland toteutettiin 6.11. Viitasaarella ja 3.12. Tuki 6 000 € Jämsässä yhteistyössä Keski-Suomen Elokuva- Rahoitus Keski-Suomen keskuksen kanssa. kehittämisrahasto Lisätietoja Hannu Korhonen Lapsiaiheinen pohjoismainen seminaari toteutui syksyllä 2010. Aihepiiriksi muotoutui nuorten osallistuminen kulttuurin keinoin – pohjoismaisella nä- Hankkeella tavoiteltiin nuorten kestävyysliikunnan kökulmalla. Seminaari toteutettiin yhteistyössä lisäämistä. Tutkimuksin oli osoitettu, että nuoris- lapsiasiavaltuutetun toimiston, Kulttuuriaitan, Jy- ta merkittävä osa liikkui itse asiassa melko paljon, väskylän yliopiston taidekasvatuksen laitoksen ja mutta liikunta oli nopeatempoista ja kestävyyskun- Keski-Suomen Eurooppatiedotuksen kanssa. non kerryttämisen kannalta liian lyhytkestoista. Hankkeella pyrittiin myös hyödyntämään kestä- Tavoitteet saavutettiin suunnitelman mukaises- vyysliikunnan yleisesti nauttimaa suosiota, joka ti. Mittavammalla rahoituksella toiminta maa- ilmenee mm. aikuisten marathonkoulujen kasvavi- kunnassa olisi voinut olla arvioinnissa esitettyä na osallistujamäärinä. näkyvämpää. Hankkeessa Keski-Suomen yläkoulut saivat op- Pariisi-Nordkapp -valokuvaralli pilaiden yksilölliset erot huomioivan kestävyys- Keski-Suomessa liikunnan kehittämismallin, oppilaille luotiin omaehtoiseen liikuntaan kannustava päämäärä ja Cap Nord oppilaita autettiin tiedostamaan kestävyyskunnon Tuki 6 500 € merkitys omalle terveydelle ja hyvinvoinnille. Rahoitus Keski-Suomen kehittämisrahasto Hankkeen aikana järjestettiin marathon-tapahtumat 9 koululla, 8 kunnassa ja tapahtumiin osal- Lisätietoja Raija Partanen listui 1 459 oppilasta. Marathonin suoritti em. koulujen koululaisista noin puolet. Olennainen osa Ranskalaisen yhdistyksen Cap Nord 15. kertaa hanketta oli myös erillinen tapahtumien järjestä- toteuttama Pariisi-Nordkapp -valokuvaralli jär- miskoulutus, jota pilotoitiin 5 koululla. jestettiin 3.–31.7.2010. Keski-Suomi osui reitille Helsinki-Hankasalmi-Möykkylänperä. Ralliin osal- Hanke toteutui erinomaisesti. Tapahtumien tuek- listui kaikkiaan 22 autokuntaa, jotka etukäteen si laadittu materiaali osoittautui onnistuneeksi ja määrätyillä taipaleilla dokumentoivat matkaan- nuoria motivoivaksi. Hankkeessa saatiin arvokas- sa valokuvin. Tapahtuman yhteistyökumppaneina ta tietoa mm. tämänlaisten tapahtumien sovitta- olivat National Geographic/France, Le Monde, Hel- misesta koulujen vuosikalenteriin. Tapahtumien singin Sanomat ja Svenska Dagbladet, joiden kaut- järjestämiskoulutus aktivoi koululaisia ja innosti ta tapahtuma sai hyvin julkisuutta. muita koululaisia mukaan tapahtumiin juoksijoik- si. Hanke sai myös näyttävästi julkisuutta, jota las- Keski-Suomen liiton tavoitteena oli monipuolinen ten ja nuorten liikunta- ja urheilutapahtumat eivät näkyvyys rallin aikana. Tämän lisäksi Keski-Suo- muutoin useinkaan saa. men liitto sai kustannuksitta käyttöönsä tapahtuman aikana syntynyttä valokuvamateriaalia. Toimintamallin ulottaminen maakunnalliseksi olisi tavoittelemisen arvoista, mutta edellyttäisi to- Keski-Suomen liiton näkökulmasta tapahtuma on- teutuakseen ainakin alkuvaiheessa keskitettyä nistui hyvin ja se täytti sille asetetut tavoitteet. koordinaatiota.

26 Keski-Suomen Liitto

Ronja Ryövärin tytär –metsäseikkailu näitä kolmea toimijakenttää. Myös projektipäälli- kön toimenkuva oli uudenlainen, hallinnollista ja Teatterikone ry taiteellista työtä yhdistävä. Tuki 5 370 € Palautui 1 022 € Projekti oli räätälöity yksittäistapaus, mutta silti Rahoitus Keski-Suomen se voi toimia uudenlaisena toimintamallina myös kehittämisrahasto muille kulttuurialan toimijoille. Avainasioita oli pe- rinteistä sponsorointia syvemmälle menevän yh- Lisätietoja Hannu Korhonen teistyön kehittäminen yritysten kanssa sekä se että yrityskumppanit eivät olleet tukemassa Tavoitteena oli toteuttaa tuttu tarina uudenlaises- vain yhden pienen ryhmän toimintaa, vaan use- sa tuotantoympäristössä. Kokijoiksi haettiin lap- an harrastajaryhmän yhteenliittymä kontaktiver- siperheitä. Hankkeella voitiin myös työllistää alan kostoineen näyttäytyy tukijoidenkin suuntaan henkilöstöä ja lisätä keskisuomalaisen Teatteriko- kiinnostavampana. neen tunnettuutta maakunnallisesti ja erityisesti valtakunnallisesti. Taiteellinen toiminta, opetus ja erityistapahtumat toteutuivat hyvin suunnitelmien mukaan. Erityi- Ronja Ryövärintytär -metsäseikkailu toteutettiin sesti Mieskuoro Sirkkojen ja Jyväskylän puhallin- Laajavuoressa Killerin puoleisessa metsässä. Esi- orkesterin saavuttamaa menestystä, taiteellisen tyksiä oli kaikkiaan 29 kappaletta 14.7. – 8.8.2010 tason kehittymistä ja harrastajamäärän kasvua välisenä aikana. voidaan pitää erittäin tärkeänä saavutuksena.

Hanke toteutui erinomaisesti. Pitkä valmisteluai- Haasteelliseksi osoittautui yritysyhteistyön syväl- ka sidosti yhteistyökumppanit ja ennalta suun- lisempi kehittäminen ja JAMKin opiskelijoiden osal- niteltu markkinointi mm. Jyväskylän Kesän listaminen projektiin. materiaaleissa toi teatterille ja tuotannolle runsaasti julkisuutta. Katsojia oli lähes 2 000, joten asete- Tapahtumasarjan tut katsojatavoitteet ylittyivät. Teatterikone työllisti käynnistäminen 2010 osa-aikaisesti 15 henkilöä. Teatterikoneen oman arvion mukaan ”erikoinen esityskonsepti pystyi Suomen maakuntakirjailijat ry olemaan myös kaupallisesti melko menestynyt”. Tuki 5 000 € Palautui 552 € Keski-Suomen liitto osallistui tuotantoon tavoittee- Rahoitus Keski-Suomen naan ammattiteatteri Teatterikoneen toiminnan jat- kehittämisrahasto kuminen myös tulevina vuosina. Lisätietoja Hannu Korhonen Yhteistyösopimus harrastajamusiikin kehittämiseksi Keski-Suomessa Suomen maakuntakirjailijat ry:n, valtakunnallise- na alan yhdistyksenä, oli tarkoitus kiinnittyä hank- Mieskuoro Sirkat ry keen myötä Laukaan Järvilinnaan. Tavoitteena oli Tuki 5 000€ järjestää kirjallisuuden tapahtumia ja siten laajen- Rahoitus Keski-Suomen taa alan tunnettuutta alueella ja nostaa keskuste- kehittämisrahasto luun ajankohtaisia kirjallisuuden kysymyksiä. Lisätietoja Hannu Korhonen Toimitilojen hyödynnettävyyteen vaikutti paikan kustannustason nousu. Tämän vuoksi joita- Projekti oli pilottivaihe harrastajamusiikkiryhmien, kin tapahtumia jouduttiin järjestämään toisaalla. oppilaitosten ja yritysten laajamittaisessa yhteis- Makeasti Oravainen -runomatinea toteutettiin Jy- työssä. Se yhdisti uudella ja innovatiivisella tavalla väskylän kaupunginkirjastossa, Joulutapahtuma

27 Vuosiraportti 2010

oli Järvilinnassa ja Kritiikki-ilta Kirjailijatalolla Jy- väskylässä. Runomatineaan osallistui 75 henki- löä. Se oli esiintymistilaisuus mm. Räppiämmille, Lyrisijöille, Runotuikuille ja Anna-Liisa Alangolle. Joulumatineassa vieraili arviolta jopa 1 000 hen- kilöä, ja myös Järvilinnan muut taiteilijat (muo- toilijat, valajat, käsityöläiset) olivat näyttävästi esillä. Kritiikki-ilta kokosi 35 taidekritiikin tilas- ta ja tehtävistä kiinnostunutta. Lehdistö huomioi tapahtumat.

Hanke ei toteutunut kaikilta osin suunnitelman mukaisesti Järvilinnan muuttuneiden toiminta- mahdollisuuksien vuoksi. Järvilinna ei muodostunut yhdistyksen järjestämien tapahtumien keskuspaikaksi, vaan osa tapahtumista jouduttiin siirtämään toisaalle. Kokonaisuutena tapahtumat kuitenkin onnistuttiin järjestämään sisällöllisesti suunnitelman mukaan.

Dokumentti Valamon munkeista talvisodan evakossa Kannonkoskella 1939 - 1940

Soitin Oy Tuki 3 900 € Rahoitus Keski-Suomen kehittämisrahasto Lisätietoja Hannu Korhonen

Tavoitteena oli tuottaa dvd -dokumentti Kannon- kosken kirjastolle ja levittää ohjelma valtakunnan alueelle sekä tehdä ohjelmasta Yle-versio 2011 –2013.

Hankkeessa kerättiin laaja haastatteluaineis- to Kannonkoskella Valamon munkit tavanneilta henkilöiltä, ikähaarukka 70–90 v. Lisäksi taltioi- tiin arvokasta valokuva-aineistoa haastatelluilta ja luostarin arkistosta. Asiasta on julkaistu useita lehti-, radio- ja tv-juttuja. Ohjelma valmistui loka- kuussa 2010.

28 Keski-Suomen Liitto

6.YHDYSKUNTARAKENNE JA VETOVOIMA

Uudet hankkeet Toteuttaja Hanke Tuki YHTEENSÄ Jykes Oy KOKO - toteuttamissuunnitelma Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski 250 000 500 000 kehittämisvyöhyke Viisari ry KOKO - Uudistuva maaseutu 144 000 240 000

Jyväskylän kaupunki Markkinointiyhteistyösopimus: Rallin maailmanmestaruus- 40 000 260 000 osakilpailu 2010 Uuraisten kunta Uuraisten keskusta-alueen kehittämissuunnitelma 36 450 72 900

Keulink Oy Keuruun matkailun masterplan 2 20 000 40 000 Jykes Oy Markkinointiprojekti - Pelastetaan Keski-Suomen ja Jyväsky- 20 000 40 000 län lentoyhteydet Jyväskylä Innovation Oy Smart Regions 20 000 75 400 Jyväskylän kaupunki Yhteistyösopimus: Jyväskylän seudun liikuntasuunnitelman 15 000 15 000 ja ulkoilukartan laatiminen Keski-Suomen Yhteistyösopimus: Alueellisten turvallisuussuunnitelmien jal- 15 000 15 000 pelastuslaitos kauttaminen Keski-Suomessa Jämsek Oy Jämsä -puisto, esiselvitys 15 000 30 000 Benet Oy / Keski-Suomen Energiaviisas kuluttaja - kuluttajien energianeuvonnan to- 10 000 86 614 energiatoimisto teuttaminen Keski-Suomessa Keski-Suomen liitto Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys 10 000 10 000 Jyväskylän yliopisto Yhteistyösopimus: Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan 8 000 8 000 suoalueiden arvottaminen Keski-Suomen liitto Sisä-Suomen potentiaaliset tuulivoima-alueet 7 500 152 000 Keski-Suomen liitto 9-tien kehittämistarpeita kartoittava selvitys 3 000 3 000 613 950 1 547 914

Poimintoja

Uuraisten keskusta-alueen Sisä-Suomen potentiaaliset tuulivoima-alueet kehittämissuunnitelma Selvityksessä etsittiin tuulivoimatuotantoon Tavoitteena on Uuraisten keskusta-alueen raken- sopivia alueita kuuden maakunnan alueelta: teen ja palveluiden kokoaminen sekä taajaman Keski-Suomesta, Etelä-Karjalasta, Kainuusta, Poh- yleisilmeen kohentaminen. Hankkeessa laaditaan jois-Savosta, Pohjois-Karjalasta ja Etelä-Savosta. Uuraisten keskustan kokonaisvaltainen kehittä- Vuonna 2009 julkistettu valtakunnallinen Tuuliat- missuunnitelma. Työssä tarkastellaan laajasti, mi- las paljasti, että potentiaalisia tuulivoima-alueita tä keskusta-alueella tapahtuu ja miten taajaman löytyy myös Sisä-Suomesta. halutaan tulevaisuudessa kehittyvän. Epäkohtien ratkaiseminen tuo mahdollisuuden kohentaa kes- Keski-Suomesta löydettiin 15 potentiaalista aluet- kustan yleisilmettä, viihtyisyyttä ja turvallisuutta. ta, joille tuulivoimapuistojen sijoittaminen olisi mahdollista. Tuulivoimapuistojen perustaminen alueille edellyttää, että energia-alan yrittäjät ja toi- mijat kiinnostuvat kohteista. Tietoja hyödynnetään maakunta-kaavoituksessa.

29 Vuosiraportti 2010

KOKO -ohjelma • laadittiin biokaasun liikennekäytön Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO korva- jakeluverkon teknis-taloudellinen si vuoden alussa aiemmin toteutetun aluekes- toteutussuunnitelma kusohjelman. Keski-Suomessa KOKO-hankkeita • järjestettiin kolme opintomatkaa. käynnistyi kaksi. Lisäksi Keuruu on mukana Ylä- Pirkanmaan hankkeessa. Projekti toteutui pääosin tavoitteiden mukaisesti. Hanke lisäsi sidosryhmien tietämystä biokaasu- Jämsän, Jyväskylän ja Äänekosken seudut katta- alasta ja syvensi biokaasualan toimijoiden yhteis- van kehittämisvyöhykkeen tavoitteena ovat yh- työtä maakunnassa. Työpaikka- ja yritystavoitteita tenäisempi aluerakenne ja hyvinvointialan uudet ei sen sijaan vielä saavutettu. Biokaasualan inves- innovaatiot. toinnit ovat kokoluokaltaan suuria ja valmistelua vaativia. Biokaasulaitosten kannattavuusselvi- Keski-Suomen maaseutualueiden hankkeessa tykset osoittivat investointien ja liiketoiminnan tavoitteena on lisätä maaseutuasumista, maa- riippuvuuden valtion ohjauksesta, joita ovat inves- seudun monipuolista yrittäjyyttä ja osaavan työ- tointituet, syöttötariffi ja liikenteen polttoaineiden voiman saatavuutta. verotus. Kaikista näistä valtion linjaukset varmis- tuivat vasta hankkeen päättymisen jälkeen. Mah- dollisuuksia Keski-Suomessa on 1-3 keskitetylle ja muutamille pienemmille biokaasulaitoksille.

Jyväskylän aluekeskusohjelman Valmistuneet hankkeet vuoden 2009 perusrahoitus

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Tuki 210 000 € (50 %) Jyväskylä Innovation Oy Palautui 3 965 € Tuki 270 200 € (70 %) Kustannusarvio 420 000 € Kustannusarvio 420 000 € Toteutusaika 1.1.2009 – 15.3.2010 Toteutusaika 1.2.2008 – 31.12.209 Rahoitus Maakunnan kehittämisraha Rahoitus EU-rahoitus Lisätietoja Jouko Kahilainen Lisätietoja Pirjo Peräaho Aluekeskusohjelma oli valtioneuvoston hyväk- Tavoitteena on edistää biokaasulaitosinvestoin- symä erityisohjelma 2007 - 2009. Tavoitteena oli teja Keski-Suomessa, aktivoida potentiaalisia bio- aluekeskusten vahvuuksien ja osaamisen kehit- kaasuteknologian käyttöönotosta kiinnostuneita täminen, erikoistumisen ja yhteistyömallien ke- yrityksiä tai yrittäjiksi aikovia, edistää alan liike- hittäminen kaikki maakunnat kattavan verkoston toimintamahdollisuuksia ja vahvistaa keskisuo- vahvistamiseksi. malaista biokaasuosaamista. Toteutus jakaantui kolmeen pääalueeseen. Jyväs- Hankkeessa kylän kaupunki vastasi suurten kaupunkiseutujen politiikkaohjelman toteuttamisesta, Jykes Oy hy- • selvitettiin biokaasuntuotannon energia- vinvointiliiketoiminnan kehittämisosiosta ja Jy- potentiaali ja biokaasulaitosten optimaa- linen sijoittaminen Keski-Suomessa väskylä-Jämsä-Äänekoski kehittämisvyöhykkeen toteutuksesta vastasivat Jyväskylän kaupunki, • kartoitettiin biokaasulaitosten toiminta- Ääneseudun Kehitys Oy ja Jämsek Oy. edellytykset Jyväskylän seudun jäte- huollossa ja Saarijärven seudulla Suurten kaupunkiseutujen politiikkaohjelman to- • laadittiin kannattavuuslaskelmat seitse- teutuksessa rakennemalli toimii tulevaisuus- mälle potentiaaliselle investointikohteelle orientoituneena suunnitelmana, joka perustuu

30 Keski-Suomen Liitto

Jyväskylän seudun nykyiseen yhdyskuntaraken- sekä Helppo tulla Saarijärven-Viitasaaren seudulle. teeseen ja sen vahvuuksiin sekä kasvavan kau- punkiseudun synnyttämiin mahdollisuuksiin. Kaikkiaan hanke onnistui hyvin.

Hyvinvointiliiketoiminnan kehittämisessä olivat Jämsän seudun aluekeskusohjelman palvelusetelin käyttöönotto ja lääkekello sekä hy- koordinointi 2009 vinvointipalveluiden kansainvälistyminen ja ko- tihoidon osaamiskeskuksen konseptisuunnittelu Jämsek Oy merkittäviä kehitysaskeleita. Tuki 75 000€ (50 %) Palautui 3 721 € Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski kehittämisvyöhyk- Kustannusarvio 150 000 € keelle valmistui vyöhykkeen kehityskuva-asiakirja, Toteutusaika 1.1.2009 – 15.3.2010 julkitulon toimintasuunnitelma ja siihen tarvittava Rahoitus Maakunnan kehittämisraha materiaali. Loppuvuodesta käynnistettiin kehittä- misvyöhykkeen markkinoinnin esisuunnittelu. Lisätietoja Jouko Kahilainen

Tavoitteet saavutettiin ja toiminnassa pystyttiin Aluekeskusohjelma oli valtioneuvoston hyväk- vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön haas- symä erityisohjelma 2007–2009. Tavoitteena oli teisiin. Ohjelma käynnisti uudenlaisen innovatii- aluekeskusten vahvuuksien ja osaamisen kehit- visen yhteistyön julkisen ja yksityisen sektorin täminen, erikoistumisen ja yhteistyömallien ke- välillä aluekehittämisessä sekä palveluiden kehit- hittäminen kaikki maakunnat kattavan verkoston tämisessä. Kaikkiaan hanke onnistui hyvin. vahvistamiseksi.

Muuttuva työ, muuttuva Aluekeskusohjelma oli mukana alueellisten stra- asuminen 2009 tegioiden, ohjelmien ja toimintasuunnitelmien val- mistelussa ja sovitti niitä yhteen maakunnallisten Maaseudun Kehittämisyhdistys VIISARI ry ja valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Toiminta Tuki 136 000 € (68 %) jakautui seuraaviin hankekokonaisuuksiin: Palautui 5 757 € • Jämsän seudun tulevaisuusryhmän Kustannusarvio 200 000 € toiminnan koordinointi Toteutusaika 1.1.2009 – 15.3.2010 • Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski kehityskäytä- Rahoitus Maakunnan kehittämisraha vä -hankkeen toteutukseen osallistuminen Lisätietoja Jouko Kahilainen • Jämsän - Jyväskylän - Äänekosken yhteisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman valmistelu Alueelliset maaseutuosiot liitettiin valtioneuvoston hyväksymään aluekeskusohjelmaan vuonna 2007. • Pirkanmaan ja Keski-Suomen ammattikorkeakoulujen konsortion maakunta- korkeakoulutyöhön osallistuminen Ohjelmassa toteutettiin 25 pientä selvitystä, ko- keilua tai valmisteluhanketta. Niihin osallistui • Osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen kehittäjäorganisaatioita, rivikansalaisia, luotta- -ohjelman seutukoordinaatio mushenkilöitä ja virkamiehiä. Toiminta oli monipuolista ja käytettävissä olevia resursseja hyödynnettiin täysimääräisesti. Kai- Hanke eteni suunnitelman mukaisesti. Ohjelman kessa ei onnistuttu tavoitteen mukaisesti, mutta resurssit olivat hyvät ja tuloksia syntyi. Ohjel- kokonaisuus huomioiden onnistuttiin hyvin. Vuo- massa tehtiin myös selvityksiä, joista osa odottaa den 2010 alusta kehittämistoimintaa resursoitiin jatkoselvityksiä, esimerkkinä Viitasaaren Kirk- osana Jämsek Oy:n perustoimintaa. kosaari. Kuusi hanketta valmisteltiin eri rahoitta- jille: kielikoulutus Keuruulla, hoivapooli, nuorten hanke, biolukio, Konneveden markkinointihanke

31 Vuosiraportti 2010

Eko Center-Raksa Ympäristönsuojeluhallinnon keskittäminen Työvalmennussäätiö Tekevä Tuki 106 600 € (70 %) Saarijärven kaupunki Palautui 9 978 € Tuki 50 000 € (50 %) Kustannusarvio 152 276 € Kustannusarvio 100 000 € Toteutusaika 1.5.2008 – 30.4.2010 Toteutusaika 1.5.2008 – 30.4.2010 Rahoitus Maakunnan kehittämisraha Rahoitus Maakunnan kehittämisraha Lisätietoja Pirjo Peräaho Lisätietoja Jouko Kahilainen

Tavoitteena oli kehittää vasta avatun EkoCenter Mukana olivat Saarijärven kaupunki ja Kannonkos- Raksa -liikkeen ympärille toimiva, koko maakun- ken, Kivijärven ja Kyyjärven kunnat. Lisäksi Karstula nan kattava rakennustarvikkeiden kierrätysmalli, oli mukana sähköisten palvelujen osalta. Hankkees- parantaa kierrätysmateriaalien kuljetus- ja varas- sa kehitettiin ja otettiin käyttöön toimiva ja joustava tointilogistiikkaa sekä tarjota uusia työvalmennus- ympäristönsuojeluhallinnon yhteistoimintamalli, paikkoja vaikeasti työllistyville henkilöille. jossa yhteistyökuntien ympäristöpalvelut tuottaa keskitetysti Saarijärven kaupungin ympäristötoi- EkoCenter Raksan toiminta saatiin hankkeen myö- misto ja ympäristösihteeri. Yhteistyökunnissa säi- tä hyvään vauhtiin. Raksalla on toimivat kanavat lyy oma ympäristönsuojeluviranomaistoimielin. Jyväskylän kaupungin tilapalvelun, usean keittiö- kalusteliikkeen ja pienempien rakennusliikkeiden Hanke onnistui hallinnon kehittämisen osalta hy- kanssa kierrätettävän tavaran toimituksista. Myös vin. Sen sijaan sähköisten palveluiden osalta han- yksittäiset kuluttajat tuovat tavaroitaan mieluum- ke onnistui tyydyttävästi. min kierrätykseen kuin vievät jäteasemille. Isoja rakennusliikkeitä ei sen sijaan saatu yrityksistä Rallin maailmanmestaruusosakilpailu huolimatta mukaan. 2010

Rakennustarvikkeiden kierrätys on sidoksissa ylei- Jyväskylän kaupunki seen taloustilanteeseen: taantumassa tavaroille on Tuki 40 000 € runsaasti kysyntää, mutta kierrätettävää tulee vä- Rahoitus Keski-Suomen hemmän tarjolle. Kysytyimpiä tuotteita ovat keitti- kehittämisrahasto ön, eteisen ja WC:n kalusteet ja komerot. Lisätietoja Laura Karjalainen Äänekoski, Laukaa ja Petäjävesi ovat kierrätys- verkostossa mukana. Saarijärvi ja Joutsa pohtivat vielä toimintamallejaan. Jämsä ei osallistu kierrä- Hanke toteutui 23.6.2010 tehdyn maakunta- tysverkostoon. Palvelun merkityksellisyys on kyet- hallituksen päätöksen ja allekirjoitetun yhteis- tävä viestimään koko maakunnassa. työsopimuksen mukaisesti. Keski-Suomen liitto kuului rallitapahtuman pääyhteistyökumppanei- EkoCenter Raksaan tukityöllistettiin henkilöitä ta- hin yhdessä Jyväskylän kaupungin ja Jykesin voitteen, 15 työpaikkaa, mukaisesti. kanssa. Markkinointiyhteistyösopimuksella var- mistettiin osaltaan rallien säilyminen Suomessa ja Jyväskylässä.

32 Keski-Suomen Liitto

Esiselvitys nopeasta ratayhteydestä ja asumisen vyöhyke sekä nykyisten ja entisten Jyväskylästä Helsinkiin kuntakeskusten muodostamat palvelukeskukset ja elinvoimaisten kylien verkosto. Keski-Suomen liitto Tuki 35 000 € Jyväskylän seudun maankäytön rakennemalli Palautui 1 689 € 20X0 toteuttaa Paras-hankkeeseen liittyvää kau- Kustannusarvio 50 000 € punkiseutusuunnitelmaa. Rakennemalli on seudun seitsemän kunnan yhteinen vastaus siihen, Rahoitus Keski-Suomen miten seudun maankäyttöä, asumista ja liikennet- kehittämisrahasto tä sovitetaan yhteen. Kyse ei ole maankäyttö- ja Lisätietoja Pekka Kokki rakennuslain mukaisesta kaavasta. Tarkoituksena on, että rakennemalli hyväksytään kuntakohtaisin Tavoitteena oli selvittää mahdolliset ratavaihtoeh- päätöksin ja että se ohjaa hyväksymisen jälkeen dot ja niiden kuntien yleiskaavatyötä ja muuta maankäytön kehittämistä. • toteutettavuus • junaliikennetarjonta Lopputulos on onnistunut ja maakuntakaavassa • investointikustannukset esitetyn asutusrakenteen linjausten mukainen. • yhteiskuntataloudellinen kannattavuus Rakennemallin sopimusluonnoksen kehittämis- • yleispiirteiset vaikutukset. periaatteet ovat linjassa valtakunnallisten alu- eidenkäyttötavoitteiden kanssa. Periaatteet ovat Esiselvitys (alustava tarveselvitys) valmistui selkeästi myös maakuntakaavan mukaisia. sovitusti. Työssä suunniteltiin kolme uutta ra- tayhteysvaihtoehtoa sekä tarkasteltiin nykyisen Saarijärven reitin yhteyden kehittämismahdollisuuksia. Lisäksi kunnostusprojektin esiselvitys suunniteltiin henkilöjunaliikennetarjontaa ja laadittiin matkustajaennusteet liikenneverkoille. Myös Saarijärven kaupunki eri vaihtoehtojen investointikustannukset ja yh- Tuki 30 000 € teiskuntataloudellinen kannattavuus laskettiin se- Palautui 1 051 € kä arvioitiin hankkeen vaikutuksia. Kustannusarvio 60 000 € Jyväskylän seudun maankäytön Rahoitus Keski-Suomen rakennemalli 20X0 kehittämisrahasto Lisätietoja Pirjo Peräaho Jyväskylän kaupunki Tuki 30 000 € Selvityksen tarkoituksena oli Palautui 1 980 € • löytää kohteet ja toimenpiteet, joilla eniten Rahoitus Keski-Suomen parannettaisiin Saarijärven reitin veden laatua kehittämisrahasto Lisätietoja Olli Ristaniemi • saada Saarijärven reitti valtakunnalliseksi pilottikohteeksi

Rakennemallivaihtoehtojen vertailun pohjalta Jy- • nostaa humusaine yhdeksi vesien seuran- väskylän seudun aluerakenteen tulevaksi tavoit- nan käsitteeksi maakunnallisella ja valtakunnallisella tasolla. teeksi on muodostunut malli, jossa korostuvat tiivistyvä rakenne, seudun asukkaiden viihty- Hankkeen aikana laadittiin raportti vesien- vyys, vesistöjen hyödyntäminen ja kilpailukyky. suojelun ongelmakohdista Saarijärven reitin Maankäytön kehittämisen painopisteitä ovat kau- turvetuotantoalueilla kesällä 2009. Raportti toi- punkikeskus ja sitä ympäröivä työssäkäynnin mii työsuunnitelmana, kun vesiensuojelu- ja

33 Vuosiraportti 2010

kunnostustöitä päästään toteuttamaan. Maasto- laisjärjestöille. Suunnitelman laatimisprosessiin tarkastusten perusteella sekä turvetuottajien oma- kuului artikkeleita Jyväskylän tiedotuslehdissä ja valvonnassa että viranomaisvalvonnassa on vielä seudun paikallislehdissä. parantamisen varaa. Seudullinen ulkoilukartta julkaistiin kesäkuussa Valtakunnallisen TASO -hankkeen (Turvetuotannon 2010. Ulkoilukartan uudistaminen oli tarpeellista ja metsätalouden vesiensuojelun parantaminen) uuden kuntarakenteen ja kuntien alueen laajenemi- valmisteluun osallistuttiin aktiivisesti. Tavoitteena sen vuoksi. Useat yhdyskuntatekniset työt (mm. oli, että pilottialueena olisi Saarijärven reitti. Hank- nelostien linjaus) sekä asutuksen laajeneminen keen aikana valmistui myös kirjallisuusselvitys vaativat ulkoilukartan uudistamisen. Yhteistyötä ”Orgaaninen aine ja humus vesiekosysteemissä”. on tehty tiiviisti mm. Metsähallituksen kanssa.

Selvitystyö toteutettiin hyvin. Saarijärven reitin ti- Hankkeella on vahva kytkentä Keski-Suomen 4. lasta ja humuksen vaikutuksesta veden laatuun vaihemaakuntakaavaan. Kaavan yhtenä aiheena käytiin vilkasta keskustelua. Ongelmakohtien rin- on lainvoimaisen maakuntakaavan virkistystee- nalle olisi kuitenkin hyödyllistä nostaa myös esi- man tarkistus. Tähän hanke tarjoaa seudullista ja merkkejä hyvin toteutetuista turvetuotanto- tai maakunnallista sisältöä. vesiensuojelukohteista. Hankkeissa ovat olleet mukana suunnitelmallises- Käytännön toimenpiteet vaativat seudun ulkopuo- ti Jyväskylän kaupunki, Hankasalmen, Laukaan, lista rahoitusta, jotta korjaavia ja ennaltaehkäiseviä Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten toimenpiteitä voitaisiin käynnistää ripeästi. Valta- kunnat sekä iso joukko kuntien viranhaltijoita ja kunnallinen pilottirahoitus saatiin vuodelle 2011. työntekijöitä.

Jyväskylän seudun Keski-Suomen energiatoimisto liikuntasuunnitelman ja ulkoilukartan laatiminen Benet Oy Tuki 14 000 € Jyväskylän kaupunki Rahoitus Keski-Suomen Tuki 15 000 € kehittämisrahasto Rahoitus Keski-Suomen Lisätietoja Hannu Korhonen kehittämisrahasto Lisätietoja Olli Ristaniemi Tavoitteena oli nostaa energiatietoutta kunnissa sekä viestiä energiatehokkuudesta kuntalaisil- Tavoitteena oli seudullisen liikuntasuunnitelman le ja seminaarissa ammattilaisille (Keski-Suomen laatiminen, seudullisen ulkoilukartan uudista- energiapäivä). minen ja Jyväskylän seudun kuntien yhteistyön tiivistäminen liikuntapalveluissa sekä viran- Rahoitus suunnattiin mm. kuntien neuvontaan omaisten keskinäisessä kanssakäymisessä ja energiatehokkuussopimuksissa, ilmastokampan- vuorovaikutuksessa. jasta tiedottamiseen, energiatodistusten laatimi- seen julkisissa rakennuksissa sekä Keski-Suomen Seudullinen liikuntasuunnitelma ”Liikun- energiapäivän järjestelykuluihin. tapalvelujen askelmerkit 2010-luvulle” on julkaistu 23.9.2010. Painos oli 100 kpl. Toinen kor- Hanke toteutui suunnitellusti. Jyväskylä, Saari- jattu painos 150 kpl valmistui marraskuun lopus- järvi ja Toivakka liittyivät uusina kuntina energia- sa. Julkistaminen toteutettiin kahdessa erillisessä tehokkuussopimukseen. Myös muissa kunnissa tiedotustilaisuudessa Keski-Suomen museolla tie- on päätöksiä asiasta valmisteilla. Hankasalmi ja dotusvälineille ja viranomaisille, liikunta- ja kansa- Saarijärvi teettivät uusiutuvan energian kuntakat-

34 Keski-Suomen Liitto

selmuksen. Saarijärvellä jatkettiin prosessia ra- Keski-Suomen kennusten katselmointiin saakka. liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys Julkisten rakennusten energiatodistuskampanjalla saatiin asialle julkisuutta ja tietoisuutta lisätyksi. Keski-Suomen liitto Energiatodistuksen saivat Saarijärven terveysase- Tuki 10 000 € ma, Jämsän kaupungintalo ja vanhainkoti sekä Palautui 750 € Keski-Suomen talo Jyväskylässä. Rahoitus Keski-Suomen kehittämisrahasto Energiapäivän osanottajia oli ennätyksellinen 170 Lisätietoja Pekka Kokki henkilöä.

Keski-Suomen rakennusperintöä Tavoitteina olivat liikennejärjestelmäsuunnitelman esittelevä kirja alustavan työohjelman sekä tarjouspyyntöasia- kirjojen laatiminen. Keski-Suomen liikennejär- Jussi Jäppinen ja Heli-Maija Voutilainen jestelmäsuunnitelman alustava työohjelma on Tuki 10 000 € valmistunut ja hyväksytty maakuntahallitukses- Rahoitus Keski-Suomen sa 26.1.2011, jolloin on päätetty myös antaa toi- kehittämisrahasto miston tehtäväksi käynnistää suunnitelman laatiminen. Lisätietoja Hannu Korhonen Kaupallinen palveluverkkoselvitys Tavoitteena olivat Keski-Suomen rakennetun kult- tuuriympäristön, arkkitehtuurin ja maiseman Keski-Suomen liitto esittely ja tiedon levittäminen, Keski-Suomen tun- Tuki 9 000 € netuksi tekeminen sekä kulttuuriympäristön ar- Palautui 565 € vostuksen ja lukutaidon lisääminen. Rahoitus Keski-Suomen kehittämisrahasto FT Jussi Jäppinen ja museonjohtaja Heli-Maija Vou- Lisätietoja Jarmo Koskinen tilainen toteuttivat Keski-Suomen kulttuuriympä- ristön aarteita kokoavan teoksen ”Taivaspyörylä ja muita löytöjä”. Nimensä teos sai Petäjäveden Kaupan palveluverkkoselvitys oli perusselvitys, vanhan kirkon kellotapulin sisäkaton kuviosta. jossa kuvattiin kaupallisten palveluiden tilaa, ke- Teoksessa on esitelty noin 40 kohdetta rajakivistä hittämistarpeita ja -mahdollisuuksia. Tuloksia hyö- maalaistaloihin ja kirkoista julkisiin rakennuksiin. dynnetään 4. vaihemaakuntakaavassa. Selvitys Kohteiden aikaväli ulottuu 7000 vuotta vanhoista toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kalliomaalauksista vuonna 2010 vihittyyn Kuokka- kanssa. Palveluverkkoselvitys toimii lähtötieto- lan kirkkoon. na Jyväskylän yleiskaavan ja maakuntakaavan laadinnassa. Julkaisu on erittäin korkeatasoinen. Se on kaut- taaltaan nelivärinen ja monella tavoin uusia näkö- Selvitys muodostui maakuntatason tarkastelusta kulmia maakuntamme rakennettuun ympäristöön ja Jyväskylän kaupunkia koskevasta tarkastelus- avaava. Teos toteuttaa hankkeelle asetetut tavoit- ta. Maakunnallinen raportti valmistui huhtikuus- teet erinomaisesti. sa 2010 ja Jyväskylän kaupunkia koskeva raportti heinäkuussa 2010. Teoksen graafinen ilmiasu ja sanallinen kerronta muodostavat eheän kokonaisuuden. Keski-Suo- Maakunnallisessa raportissa kuvattiin Keski-Suo- men liitto sai sopimuksen mukaisesti teoksia 50 men palveluverkon pääpiirteet sekä esitettiin arvio kappaletta. Ne annetaan liiton arvolahjoina eri Keski-Suomen maakunnan ostovoiman kehitykses- tilaisuuksissa.

35 Vuosiraportti 2010

tä ja liiketilan laskennallisesta lisätarpeesta vuo- Keski-Suomi karttakuvina -julkaisu teen 2030. Keski-Suomen päivittäistavarakaupan myynnistä 61 % ja erikoiskaupan myynnistä 72 % to- Keski-Suomen museoyhdistys teutui Jyväskylän seudulla vuonna 2007. Tarkoituk- Tuki 7 000 € senmukaista on keskittää uudet kaupan toiminnot Palautui 1 665 € keskustoihin ja muutamaan kaupan keskittymään. Rahoitus Keski-Suomen Ostovoiman kasvun pohjalta arvioituna vähittäis- kehittämisrahasto kaupan laskennallinen liiketilan lisätarve vuosina Lisätietoja Hannu Korhonen 2008 – 2030 on Keski-Suomessa suuruusluokaltaan 360 000 k-m2. Lisätarpeesta kohdistuu päivittäis- tavarakauppaan noin 50 000 k-m2, tilaa vaativaan Tavoitteena oli tuottaa korkeatasoisen julkaisu erikoiskauppaan noin 105 000 k-m2 ja muuhun eri- Keski-Suomen identiteetin synnystä ja sen eri osi- koiskauppaan noin 205 000 k-m2. Ostovoiman kas- en kehittymisestä. Hanke tuki kotiseututyötä ja oli vun perusteella Keski-Suomessa on edellytyksiä myös kokoelma alueellisen maankäytön suunnit- uusilla vähittäiskaupan suuryksiköille erityisesti Jy- telun historiaa. väskylän kaupunkiseudulla. Pitkällä tähtäimellä edel- lytyksiä uusille suuryksiköille on myös Äänekosken, Julkaisun laatimisesta vastasivat dosentit Heikki Saarijärvi–Viitasaaren, Jämsän ja Keuruun seuduilla. Rantatupa ja Osmo Rinta-Tassi. Kaikkiaan runsaat 220 sivua käsittävä teos kertoi Keski-Suomen ke- Jyväskylän kaupunkia koskevassa selvitykses- hittymisestä 1500-luvulta nykypäivään kartta-ai- sä kuvattiin Jyväskylän yhdyskuntarakenteen neiston keinoin. Aineisto poimittiin useista Suomen ja kaupan palveluverkon nykytilanne ja kehitys- ja Ruotsin kartta-arkistoista sekä muutamista yh- näkymät, Jyväskylän kaupallisen palveluverkon teisöjen ja yksityisten kokoelmista. Keski-Suomen kehitysvaihtoehdot ja niiden vaikutusten arvioin- museoyhdistys ry:n puheenjohtaja Janne Vilkunal- ti sekä esitettiin johtopäätökset palveluverkosta la oli merkittävä panos hankkeen toteuttamisessa. 2030. Analyysin pohjalta laadittiin kolme Jyväsky- län kaupan palveluverkkovaihtoehtoa ja arvioitiin Koska kartoitus vuosisatojen kuluessa ei toteu- niiden vaikutukset. Parhaimmaksi todetun vaih- tunut maakunnassa samalla intensiteetillä, oli toehdon mukaan Seppälän alue kehittyy keskus- maakunnan eri osien esittelyssä eroja. Vanhat kan- tatoimintojen alueena, Eteläportti monipuolisena tapitäjät, kuten Jämsä ja Laukaa, saivat teoksessa kaupan alueena sekä Kirri ja Seppälänkangas tilaa laajahkon esittelyn. vaativan kaupan alueina. Julkaisun arvioitiin soveltuvan Keski-Suomen liiton Mikäli ostovoiman siirtymän vaatima liiketilan tar- arvolahjaksi. Liitto saikin 100 numeroitua sidosta ve otetaan huomioon, Jyväskylän liiketilan lisätar- käyttöönsä. ve vuoteen 2030 mennessä on 260 000–319 000 k-m2, josta kohdistuu päivittäistavarakauppaan Hanke onnistui julkaisun osalta erinomaisesti, noin 36 000–40 000 k-m2, tilaa vaativaan erikois- vaikka toteutusaika osoittautuikin liian haasteel- kauppaan noin 76 000 –95 000 k-m2 ja muuhun liseksi. Viivästymiseen vaikutti se, että museoyh- erikoiskauppaan noin 148 000–184 000 k-m2. distyksen oli ryhdyttävä myös kirjan kustantajaksi – toisin kuin alun perin oli suunniteltu. Keski-Suo- Kaupan alueet toteutetaan vaiheittain kysynnän mi sai julkaisussa erinomaisen lisän historiansa kehitys huomioon ottaen. Kaupan alueiden toteu- kirjoitukseen. tusaikataulu tulee sitoa ympäröivien asuinalueiden rakentamisen, tie- ja katuverkon kehittämispää- tösten sekä toimivien kevyen liikenteen yhteyksi- en rakentamisen toteutusaikatauluihin.

36 Keski-Suomen Liitto

Jyväskylän kalamarkkinat mistelujen kautta. Ympäristöohjelman julkista- 22. – 23.5.2010 mistilaisuus järjestettiin ELY-keskuksen ja liiton yhteistyössä 22.3.2010. Keski-Suomen kalatalouskeskus Tuki 4 000 € Aluehallinnon uudistuksen myötä ympäristöohjel- Rahoitus Keski-Suomen man koordinointivastuu siirtyi vuoden 2010 alussa kehittämisrahasto maakunnan liitoille. Ohjelman seurannasta vastaa Keski-Suomen liitto yhteistyössä ELY-keskuksen Lisätietoja Hannu Korhonen kanssa.

Kalamarkkinoiden tavoitteena oli kalan kulutuksen Keski-Suomen maakuntaviesti 2010 lisääminen, lähiruuan merkityksen korostaminen ja kalan käsittelyn esittely kuluttajille. Keski-Suo- Jämsän kaupunki men liiton rahoitus kohdentui tapahtuman tunnet- Tuki 3 000 € tuuden lisäämiseen sekä näkyvyyteen. Palautui 500 € Rahoitus Keski-Suomen Tapahtumasta ja sen ohjelmasta tiedotettiin maa- kehittämisrahasto kuntalehdessä, paikallislehdessä, paikallisradios- Lisätietoja Olli Ristaniemi sa sekä Iskelmäradiossa. Sähköisessä mediassa messuista kuultiin yli 90 kertaa. Lisäksi tapahtumasta tiedotettiin Yläkaupungin Yö -tapahtumassa Keski-Suomen 63. maakuntaviesti hiihdettiin Jäm- ja Jyväskylän kaupunkilehden artikkelissa. Liiton sän Huhtavuoren liikuntakeskuksessa. Tapahtuma osallistuminen tapahtuman tukijana näkyi ilmoit- oli onnistunut. Joukkueita oli yli 20. Järjestelyt hoi- telussa sovitusti. tuivat vapaaehtoisten talkoolaisten avulla hyvin. Talkoolaisia oli noin 140. Kilpailujen siirto kovan Tapahtuma onnistui hyvin. Kalamarkkinoilla vieraili pakkasen vuoksi loppiaisesta helmikuun alkuun päivien aikana noin 10 000 kävijää ja myyntipaik- aiheutti järjestäjille ja muillekin hieman ongelmia, koja alueella oli 85. mutta niistä selvittiin hyvin.

Keski-Suomen ympäristöohjelman Arvokkaan kiertopalkinnon, ison puumetson, sai viimeistely ja ohjelman jalkauttaminen järjestävä kaupunki Jämsä omakseen.

Keski-Suomen ympäristökeskus Paikallinen seuratoiminta sai tapahtumasta hyvän Tuki 3 900 € piristysruiskeen, ei ainoastaan tapahtuman tuo- Rahoitus Keski-Suomen man voiton vuoksi, vaan myös lisääntyneen urhei- kehittämisrahasto lutapahtumien osaamisen vuoksi. Lisätietoja Reima Välivaara

Tarkoituksena oli ympäristöohjelman tavoitteiden sitominen osaksi Keski-Suomen liiton vetämää aluekehitystyötä: mm. maakuntasuunni- telma ja -ohjelma, ohjelmajulkaisun viimeistely ja painattaminen.

Keski-Suomen ympäristöohjelma viimeistel- tiin julkaisukuntoon ja ohjelman jalkauttaminen saatettiin alkuun Keski-Suomen liiton vetämän maakuntasuunnittelu- ja maakuntaohjelmaval-

37 Vuosiraportti 2010

7. HANKKEIDEN TOTEUTTAMINEN

Rahoituksen hakeminen kaksi kertaa: ensin hakemuksen saapumisvaihees- sa ja toisen kerran, kun valmistelija on päätynyt Keski-Suomen liitossa joko puoltavaan tai kielteiseen esitykseen. Han- keryhmässä hanketta tarkastellaan EU-ohjelmien • aluekehitystiimi vastaa tiedottamises- arviointiperusteiden valossa. Samalla punnitaan ta ja tuen myöntämisen valmistelusta hankkeen sopivuutta maakuntaohjelman paino- • maakuntahallitus ja maakuntajohtaja tuksiin ja kaikkien kehittämistoimenpiteiden koko- vastaavat tuen myöntämisestä naisuuteen. Maakunnan kehittämisrahahankkeet • hallintotiimi vastaa tuen maksamisesta ja Keski-Suomen Kehittämisrahaston hankkeet viedään hankeryhmälle tiedoksi. Ympäristö- ja ta- • maakuntahallitus ja talouspäällikkö vassa-arvovaikutuksia sisältävät hankkeet käsitel- taavat mahdollisista jatkotoimenpiteistä lään YVA-ryhmässä.

Rahoituspäätöksen tekeminen Keski-Suomen liitto valitsee rahoitettavat EU-hank- Rahoituspäätöksen tekee maakuntahallitus maa- keet määräaikoihin perustuvilla julkisilla ja avoi- kuntajohtajan ehdotuksesta. Valmistelija laatii milla hankehauilla. Hakukierrokset toteutetaan hankkeesta valmistelumuistion ja perustelut pää- yhdessä Keski-Suomen ELY -keskuksen kanssa. tösehdotukselle maakuntahallitusta varten. Maakunnan kehittämisrahoituksessa ja Keski-Suo- men Kehittämisrahastossa hakuaika on jatkuva. Useimmiten Keski-Suomen liitto myöntää rahoituksen hankkeen koko toteutusajalle. Jos hankkeen Hausta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalai- suuruuden tai päätöksentekohetken rahoituksen sessa, laajalla sähköpostijakelulla kehittäjäorga- vähyyden vuoksi on tarpeen, voidaan rahoituspää- nisaatioille ja sidosryhmille ja Keski-Suomen liiton tös myös jaksottaa useammalle vuodelle. Jatko- internet -sivuilla. rahoituksen edellytyksenä on, että hanke etenee suunnitellusti ja että liitolla on käytössä tarvitta- EU-hakemukset täytetään koko Suomessa EU- vat varat. RA 2007 -tietojärjestelmään osoitteessa www. eura2007.fi. EURA-järjestelmällä laaditaan rahoi- Maakuntajohtaja voi tehdä myönteiset rahoitus- tushakemukset, rahoituspäätökset, maksatusha- päätökset 20 000 euroon asti ja kielteiset päätök- kemukset, seurantalomakkeet ja loppuraportointi. set enintään 40 000 euron hankkeista. Maakunnan kehittämisrahoitusta haetaan lomak- keella, jonka liitteenä on projektisuunnitelma. Kes- Maakuntahallituksen päätöksestä lähetetään ha- ki-Suomen Kehittämisrahaston hakemukset ovat kijalle toimeenpanopäätös, jonka liitteenä on ote vapaamuotoiset. maakuntahallituksen pöytäkirjasta oikaisuvaati- musohjeineen, hankkeen hyväksytty projektisuun- Hakemusten arviointi ja nitelma ja ohjeet hankkeen toteuttamista varten. rahoitettavien hankkeiden valinta Aluekehitystiimi vastaa hankepäätösten valmiste- Maakuntahallituksen tekemään rahoituspäätök- lusta Keski-Suomen liitossa. Tiimi käsittelee hank- seen voi hakea muutosta oikaisuvaatimuspyynnöl- keiden valmistelun etenemistä palaverissa joka lä. Pyyntö osoitetaan maakuntahallitukselle, joka toinen viikko. tekee asiasta päätöksen. Hankkeen toteuttaja voi hakea muutosta myös hankkeelle hyväksyttyyn Kaikki Keski-Suomen EU-hankkeet käsitellään ra- kustannusjakaumaan, rahoitussuunnitelmaan tai hoittajien yhteisessä hankeryhmässä, joka kokoon- toteutusaikaan. Muutoksen valmistelee hankkeen tuu joka toinen viikko. Hanke arvioidaan ryhmässä yhteyshenkilö ja päättää maakuntajohtaja.

38 Keski-Suomen Liitto

Rahoituspäätöksistä tiedotetaan välittömästi maakuntahallituksen kokouksen jälkeen tiedotus- välineille ja sidosryhmille. Tiedote julkaistaan aina myös Keski-Suomen liiton internetsivuilla.

Ohjaus ja seuranta Keski-Suomen liiton yhteyshenkilö seuraa ja ohjaa hankkeen toteuttamista muun muassa osal- listumalla aktiivisesti ohjausryhmän kokouksiin ja keskustelemalla säännöllisesti hankkeen vetäjän kanssa. Yhteyshenkilö osallistuu maksatusten kä- sittelyyn varmistamalla hankkeen sisällön ja toi- menpiteiden osuvuuden hankesuunnitelmaan.

EU-hankkeiden maksatukset ja kaikki raportointi hoidetaan EURA 2007 -järjestelmässä osoitteessa www.eura2007.fi . Dokumentit tarvitaan myös alle- kirjoitettuna. Maakunnan kehittämisrahahankkei- ta ei hallinnoida EURA-järjestelmässä, vaan niitä varten on omat hakemus-, maksatus- ja seurantalomakkeet sekä hankkeen toteuttajan ohjeet. Keski-Suomen Kehittämisrahoituksen maksatus- hakemukset ovat vapaamuotoiset.

Työ- ja elinkeinoministeriön otoksiin perustuen osa EU-hankkeista varmennetaan paikan päällä tehtävällä tarkastuksella. Tarkastuksessa selvi- tetään, onko hankkeen toimenpiteet ja hankinnat tehty ilmoitetun mukaisesti. Lisäksi tarkastetaan hankkeen kirjanpitoa. Tarkastukseen osallistuvat maksatustarkastaja ja tarvittaessa yhteyshenkilö.

Jos yhteyshenkilö huomaa puutteita hankkeen toteutuksessa tai että on poikettu hankesuun- nitelmasta tai rahoituspäätöksestä, hän ehdot- taa muutospäätöksen hakemista Keski-Suomen liitolta.

Suurin osa hankkeista toteutuu suunnitelmien mukaisesti. Myös hallinto on lähes poikkeuksetta hyvin hoidettu.

39 Vuosiraportti 2010

8. RAHOITUSLÄHTEET

EU-RAHOITUS MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISRAHASTO EAKR EAKR TEM OPM Valtio Keski-Suomen kunnat Elinkeinot Innovaatiorakenteet Rahoituksen painopiste Maakunnan kilpailukykyä edistävät • valittujen klustereiden kehittäminen • korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritys- • elinkeinotoiminnan kehittäminen osaamishankkeet • liiketoimintaosaamisen vahvistaminen ten yhteisten verkostojen ja • kuntien välisen elinkeino-yh- • kulttuuri- ja vetovoimahankkeet • kansainvälisen vetovoiman lisääminen oppimisympäristöjen kehittäminen teistyön edistäminen • esiselvitykset • hyvinvointipalveluiden kehittäminen • korkeakoulujen yrityslähtöisten tutki- • osaamisen vahvistaminen • kansainväliset hankkeet mus- ja kehittämispalvelujen edistäminen • kansainväliset yhteistyöhankkeet • uudet avaukset • teknologian siirto pk-yrityksiin

Klusteri- tai toimiala Painotus valituissa klustereissa Painotus valituissa klustereissa Ei rajausta, mutta painotus valituissa klustereissa Ei rajausta Hankkeen koko yli 100 000 euroa – 2 000 000 € yli 100 000 euroa – 1 000 000 € 20 000 – 200 000 euroa 5 000 – 100 000 euroa Tukitaso 50 – 70 % 50 – 85 % 50 – 70 % 5 – 50 % Kehittämishankkeet 70 % Investoinnit 50 % Selvitykset, suunnitelmat 50 % Selvitykset, suunnitelmat 50 % Jatkohankkeet 60 % Kehittämishankkeet 70 % Kehittämishankkeet 70 % Jatkohankkeet 60 %

Rahoitusvolyymi 2010 3 155 000 euroa 2 112 000 euroa 900 000 euroa 800 000 euroa Toimenpiteet Konsultointi Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Koulutus Ei Ei Kyllä Kyllä Palkat Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kone- ja laiteinvestoinnit Ei Kyllä Ei Ei Luontoissuoritukset Ei mielellään Vain laiteluovutukset Ei mielellään Kyllä De minimis –sääntö* Koskee Koskee Koskee Koskee Hakeminen Avoin hankehaku 2-3 kertaa vuodessa Jatkuva haku Jatkuva haku Kilpailutus Hankintalaki koskee yli 30 000 euron hankintoja Hankintalaki koskee yli 30 000 euron hankintoja Kilpailutus myös 4 000 – 30 000 euron hankinnoissa *De minimis –säännön mukaan yritys voi saada kolmen vuoden aikana enintään 200 000 euroa julkista tukea.

40 Keski-Suomen Liitto

41 Keski-Suomen liitto I Sepänkatu 4 I 40100 Jyväskylä I Keski-Suomen Talo puh: 0207 560 200 I fax: 0207 560 277 I [email protected] Virallinen posti liitolle kirjaamon sähköpostiosoitteella: [email protected]