DOCSLIB.ORG

VAPO OY Vapon Läntisen Suomen Turvetuotannon Vesistötarkkailu

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
VAPO OY Vapon Läntisen Suomen Turvetuotannon Vesistötarkkailu 1 RAPORTTI 101010782 4.11.2019 VAPO OY Vapon läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2018 Keski-Suomen ELY-keskus Copyright © Pöyry Finland Oy 2 Copyright © Pöyry Finland Oy 3 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailu, Keski-Suomen ELY-keskus Sisältö 1 JOHDANTO ........................................................................................................................ 5 2 METEOROLOGISET JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET ............................................... 5 2.1 Lämpötila ja sadanta ............................................................................................................ 5 2.2 Lumipeite vuonna 2018 ........................................................................................................ 5 3 KÄYTTÖ- JA HOITOTARKKAILU ...................................................................................... 6 3.1 Yleistä .................................................................................................................................. 6 3.2 Vesistötarkkailun näytteenotto ............................................................................................. 6 4 VESISTÖTARKKAILUT 2018 ............................................................................................. 7 4.1 Yleistä .................................................................................................................................. 7 4.2 Vesistötarkkailun toteutus Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella vuonna 2018 ................ 8 5 KYMIJOEN VESISTÖALUE (14) ......................................................................................... 8 5.1 Vesistön virtaamat ............................................................................................................... 8 5.2 Viitasaaren reitin va (14.4) ................................................................................................... 9 5.2.1 Vehkaneva (Kinnula)............................................................................................................ 9 5.2.2 Voimäensuo (Karstula) ...................................................................................................... 14 5.2.3 Veteläneva (Kivijärvi) ......................................................................................................... 18 5.2.4 Isoneva (Kivijärvi) .............................................................................................................. 22 5.2.5 Kanasensuo (Pihtipudas) ................................................................................................... 25 5.2.6 Purontausneva (Pihtipudas) ............................................................................................... 28 5.2.7 Talkkunasuo (Pihtipudas) .................................................................................................. 33 5.3 Saarijärven reitin va (14.6) ................................................................................................. 36 5.3.1 Suurensuonneva (Karstula) ............................................................................................... 36 5.3.2 Hietamansuo (Äänekoski) .................................................................................................. 39 5.3.3 Pirtti-Peurusuo (Multia) ...................................................................................................... 42 5.3.4 Mätässuo (Saarijärvi) ......................................................................................................... 48 5.3.5 Pajumäensuo-Rajasuo (Saarijärvi)..................................................................................... 53 5.3.6 Mahasuo (Saarijärvi) .......................................................................................................... 58 5.3.7 Suoniemensuo ja Martinsuo (Karstula) .............................................................................. 64 5.3.8 Ahvenlamminsuo, Raatteikonsuo, Saarekeneva (Saarijärvi) .............................................. 67 5.3.9 Peuralinnanneva (Kyyjärvi) ................................................................................................ 73 5.3.10 Savonneva (Alajärvi/Soini/Karstula/Kyyjärvi) ...................................................................... 76 5.3.11 Kaijansuo (Karstula/Soini) .................................................................................................. 85 5.3.12 Heposuot (Karstula, Soini) ................................................................................................. 90 5.3.13 Pirttiahonsuo (Karstula) ..................................................................................................... 94 5.3.14 Tynnörsuo (Karstula) ......................................................................................................... 97 5.3.15 Vastinginsuo (Karstula) ...................................................................................................... 99 5.3.16 Sammakkoneva (Karstula) ............................................................................................... 102 5.3.17 Suljetunneva (Saarijärvi) .................................................................................................. 107 5.4 Leppäveden-Kynsiveden alue (14.3) ................................................................................ 112 5.4.1 Kivisensuo (Hankasalmi) ................................................................................................. 112 5.4.2 Läyniönsuo (Hankasalmi) ................................................................................................ 115 5.4.3 Tervasuo (Hankasalmi) .................................................................................................... 120 Copyright © Pöyry Finland Oy 4 5.5 Suur-Päijänteen alue (14.2) .............................................................................................. 123 5.5.1 Haapasuo (Joutsa) ........................................................................................................... 123 5.5.2 Kailasuo (Joutsa) .............................................................................................................. 127 5.5.3 Valkeissuo (Petäjävesi) .................................................................................................... 131 5.5.4 Rättisuo (Jämsä) .............................................................................................................. 134 5.6 Jämsän reitin va (14.5) ..................................................................................................... 138 5.6.1 Palosuo-Kurkisuo (Petäjävesi/Jyväskylä).......................................................................... 138 5.6.2 Ukonmurronsuo (Keuruu/Petäjävesi) ................................................................................ 141 5.6.3 Umpilamminsuo (Petäjävesi) ............................................................................................ 144 5.6.4 Lapsukansuo (Multia/Petäjävesi) ...................................................................................... 148 5.6.5 Pohjansuo (Jämsä / Jämsänkoski) ................................................................................... 155 5.7 Mäntyharjun reitin va (14.9) .............................................................................................. 158 5.7.1 Havusuo ja Pajusuo (Pihlassuo / Joutsa) .......................................................................... 158 5.7.2 Mesiänsuo (Joutsa) .......................................................................................................... 164 5.7.3 Jokipolvensuo-Rääsysuo (Joutsa) .................................................................................... 170 6 KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUE (35) .......................................................................... 176 6.1 Vesistön virtaamat ............................................................................................................ 176 6.2 Keuruun reitin va (35.6) .................................................................................................... 177 6.2.1 Permisuo (Keuruu/Vilppula) .............................................................................................. 177 6.2.2 Hirvisuo (Multia)................................................................................................................ 180 6.2.3 Lehtosuo (Keuruu) ............................................................................................................ 184 6.2.4 Heposuo (Keuruu/Multia) .................................................................................................. 186 6.3 Pihlajaveden reitin va (35.48) ........................................................................................... 191 6.3.1 Riihi-Peuraneva (Ähtäri/Keuruu) ....................................................................................... 191 7 YHTEENVETO ................................................................................................................. 195 8 VIITTEET.......................................................................................................................... 196 Liitteet Liite 1 Turvetuotannon käsitteitä ja terminologiaa Liite 2 Tuotantoalueiden sijaintikartat Liite 3 Analyysimenetelmien tiedot Pöyry Finland Oy Hanna Tirkkonen, DI Anu Kivistö-Rahnasto, FM Jorma Keränen, FM Jarmo Sillanpää, FM Yhteystiedot Elektroniikkatie 13 90590 OULU puh. 010 3311 sähköposti [email protected] www.poyry.fi Copyright © Pöyry Finland Oy
Load more

Recommended publications
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • Koselvityksen Väliraportista: Yleistä
    Hankasalmen kunnan lausunto Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntaja- koselvityksen väliraportista: TIIVISTELMÄ HANKASALMEN KUNNAN LAUSUNNOSTA Hankasalmen kunta katsoo väliraportin perusteella, että erityisessä kuntajakoselvityksessä ei ole noussut esille sellaista vaihtoehtoista kuntarakennemallia, joka voisi johtaa Hankasalmen kunnan osalta kuntaliitokseen. Käytännössä kuntajakoselvitys ja sen kautta kerätyt tiedot tukevat tässä vaiheessa pääsääntöisesti sitä, että Hankasalmen kunta säilyy jatkossakin itsenäisenä kunta- na. Kuntarakennelain selvitysvelvoitteista Hankasalmen kunnan osalta täyttyy vain väestön määrä. Sik- si kuntajakoselvityksessä esille nousseet tiedot, jotka osoittavat Hankasalmen sijaitsevan selkeästi hieman erillään muusta kaupunkiseudusta, ovat hyvin linjassa kuntarakennelain lähtökohtien kans- sa. Hankasalmella suhtaudutaan vakavasti kuntatalouden ja ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Pienenä 5500 asukkaan kuntana Hankasalmen on jatkossa oltava valmis tiiviiseen yhteistyöhön Jy- väskylän ja sitä ympäröivän kaupunkiseudun kanssa. Palvelurakenteita on uudistettava mo- nella tavoin, jotta kunta ei ajaudu taloutensa suhteen kriisikunnaksi. Tässä työssä auttaa kui- tenkin se, että kunnan lainakanta on kohtuullisen pieni, omavaraisuusaste vielä toistaiseksi hyvä ja kunnalla on myös realisoitavissa olevaa varallisuutta talouden tasapainottamista tukemaan. Edellä olevaan tiivistelmään on päädytty seuraavan väliraporttia analysoivan lausunnon kautta. Yleistä: Hankasalmen kunnan näkemyksen mukaan kuntajakoselvittäjät ovat
    [Show full text]
  • Suomen Palloliiton Keski-Suomen Piiri Ry
    Suomen Palloliiton Keski-Suomen piiri ry. Toiminta- ja tilikertomus 2010 1 2 1 Pelaajakehitys keskiössä Kansallisen kilpailutoiminnan muutokset ovat puhuttaneet voimakkaasti jalkapalloväkeä viime aikoina. Kentältä on tullut voimakastakin kritiikkiä uutta sarjajärjestelmää koh- taan. Huoli seuroissa on varsin ymmärrettävää, sillä karsiu- tuuhan seuraavina vuosina ylimmiltä sarjatasoilta suuri joukko joukkueita ja pelaajia alemmille sarjatasoille. Uudis- tuksen pohjimmainen tarkoitus on kuitenkin hyvä pitää mie- lessä. Palloliiton uudessa strategiassa keskeiseksi osa- alueeksi on nostettu pelaajakehitys. Sarjajärjestelmän uu- distuksilla pyritään takaamaan enemmän laadukkaita, ta- sokkaita ja ennen kaikkea kehittäviä pelejä ”huippusarjoissa” pelaaville pelaajille. Palloliitto on nostanut strategiassa kansallisen kilpailutoiminnan merkityksen yhdeksi kriittiseksi menestys- tekijäksi pelaajakehityksessä. Juuri valmistuneen lajiprosessin jalkautuksen yhteydessä Pallo- liitto kartoittaa yhdessä piirien ja ennen kaikkea seurojen kanssa ne toimintatavat, joilla pääs- tään pelaajakehitystyössä konkreettisesti eteenpäin. Vasta kaksi kautta ylimmällä sarjatasolla pelannut JJK onnistui vaatimattomasta menestykses- tään huolimatta sitouttamaan paikallisväestön, vaikka JJK hävisi lähes 90% kotiotteluistaan. Yleisön uskollisuudesta ja sitoutuneisuudesta on kuitenkin osoituksena Veikkausliigan kol- manneksi paras yleisömäärä. Toinen sija medianäkyvyydessä kertoo todellisesta markkinointi- läpimurrosta valtakunnallisesti. Näillä ansioilla JJK voitti ansaitusti
    [Show full text]
  • Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”
    Final report 1(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola Grant agreement number 20102.2011 .001-2011.181 Theme: 2.01 - National accounts methodological and technical improvements Final report: ”National balance sheets for non-financial assets in Finland” Final report 2(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola CONTENTS Foreword…………………………………………………………………………………………………………...3 PART I: Evaluation of data sources, the present capital stock and inventories 1. Main data sources and possible need for new data sources…………………………………………………..…3 2. Evaluation of the present capital stock from the point of view of balance sheets 2.1 Description of the present capital stock ……………………………………………………….5 2.2 Improvement needs of the present capital stock from the point of view of balance sheets…....7 3. Changes to the IT-system……………………………………………………………………………………….9 4. Balance sheets by asset type and by sector……………………………………………………………………..10 PART II: Estimation of land value 1. Introduction…………………………………………………………………………………………………….12 2. Choice of the estimation method.........................................................................................................................12 3. Estimating the value of land by using the direct approach..................................................................................15 4. Estimation of land area by land types 4.1 In general...................................................................................................................................15
    [Show full text]
  • Jyväskylän Selvitysalue 23.10.2013 Heikki Miettinen Kunnan Elinvoimaisuuden Indikaattorit
    Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Jyväskylän selvitysalue 23.10.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus Arvonlisäys Kelan maksamat etuudet Jyväskylän selvitysalue • Jyväskylän selvitysalueella työpaikkojen määrä on kasvanut 15 % eli samaa tahtia kuin Oulussa ja Kuopiossa Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Jyväskylän selvitysalue • Selvitysalueen kuntien työpaikkakehitys on ollut eriytyvää Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Jyväskylän selvitysalue Työpaikat yhteensä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Jkl selvitysalue 65 955 66 367 67 838 68 632 70 189 69 979 71 822 74 262 75 254 73 093 74 997 76 144 Hankasalmi 1 683 1 586 1 600 1 615 1 629 1 539 1 615 1 605 1 548 1 560 1 572 1 533 Joutsa 1 795 1 808 1 804 1 782 1 767 1 740 1 750 1 832 1 683 1 606 1 560 1 509 Jyväskylä 52 294 52 814 54 410 55 059 56 501 56 549 57 910 60 202 61 329 59 388 60 805 62 253 Laukaa 4 793 4 873 4 923 4 979 5 023 5 060 5 268 5 301 5 318 5 374 5 620 5 585 Luhanka 241 233 239 238 224 230 217 204 196 202 204 190 Muurame 2 635 2 633 2 464 2 600 2 644 2 582 2 649 2 663 2 730 2 580 2 723 2 597 Petäjävesi 1 007 953 925 912 932 882 943 992 990 950 1 031 1 017 Toivakka 673 672 676 666 677 624 628 622 601 621 603 599 Uurainen 834 795 797 781 792 773 842 841 859 812 879 861 Kuopio 42 126 42 253 42 676 43 454 44 398 44 516 45 864 47 101 47 546 47 097 47 539 48 534 Lahti 44 041 44 294 44 694 44 439
    [Show full text]
  • Learning Regional Council of Central Finland Central Finland in Figures
    Central Finland The Region of Knowledge, Skills, Entrepreneurship and Quality of life Rauli Sorvari Programme manager; HR, Education, learning Regional Council of Central Finland Central Finland in figures • Population 267 200 • Total area 19 400 km2 • Water area 3 100 km2 • Mean temperature 2,6 oC • Rainy days 12/year • 6 sub-regions • 30 municipalities Regional Profile Share of figures in Finland • Population 5,1 % • Enterprises 4,4 % • GDP 4,2 % • Unemployed 6,1% • Employment - Agriculture 5,8 % - Manufacturing 5,2 % - Construction 4,7 % - Private Services 3,9 % - Public Sector 5,0 % PIHTIPUDAS KINNULA 4996 OBJECTIVE 1 1977 SUBREGIONS AND KIVIJÄRVI POPULATION 1489 VIITASAARI KYYJÄRVI 7602 1739 SAARIJÄRVI-VIITASAARI SAARIJÄRVI-VIITASAARI 35176 SUBREGION ÄÄNEKOSKI 23577 KANNONKOSKI 1634 KEURUU 13290 KARSTULA EU OBJECTIVE 4904 JYVÄSKYLÄ 163369 ÄÄNEKOSKI JÄMSÄ 25658 SUBREGION JOUTSA 6094 AREAS IN SAARIJÄRVI PYLKÖNMÄKI SUMIAINEN 10205 1071 ÄÄNEKOSKI 1293 13703 KONNEVESI CENTRAL FINLAND 267164 CENTRAL SUOLAHTI 3175 5461 MULTIA UURAINEN FINLAND 2065 3078 JYVÄSKYLÄ SUBREGION KEURUU JYVÄSKYLÄ RURAL HANKASALMI SUBREGION MUNICIPALITY LAUKAA 5590 2000-2006 16929 KEURUU PETÄJÄVESI 33820 3691 11395 JYVÄSKYLÄ 82409 JÄMSÄNKOSKI MUURAME TOIVAKKA 7581 8510 2390 KORPILAHTI 5016 OBJECTIVE 2 JÄMSÄ SUBREGION LEIVONMÄKI 1162 JÄMSÄ JOUTSA AND 3 15306 SUBREGION LUHANKA JOUTSA 905 4106 KUHMOINEN 2880 Employment and Enterprises 2005 Employment Enterpresis Premises • Agriculture and Forestry 6000 434 • Mining of Minerals 250 102 • Industry 22500 1342 • Electricity
    [Show full text]
  • Kuntien Lainakanta, €/As. (Vuoden 2020 Hinnoin)
    KESKI-SUOMEN KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET 2020 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto 3.6.2021 / Kirsi Mukkala Väestömuutos 2020, % (suluissa muutos henkilömääränä) Väestö 31.12.2020 KOKO MAA 5 533 793 1,3 % (+9) Luhanka KESKI-SUOMI 272 617 Muurame 1,0 % (+103) Jyväskylä 143 420 Kivijärvi 1,0 % (+11) Jämsä 19 887 Jyväskylä 0,7 % (+1 020) Laukaa 18 823 Toivakka 0,5 % (+13) KOKO MAA 0,2 % (+8 501) Äänekoski 18 577 KESKI-SUOMI -0,1 % (-281) Muurame 10 267 Laukaa -0,4 % (-80) Keuruu 9 486 Multia -0,5 % (-8) Saarijärvi 9 208 Uurainen -1,0 % (-35) Viitasaari 6 097 Äänekoski -1,0 % (-188) Hankasalmi 4 782 Saarijärvi -1,1 % (-101) Joutsa 4 297 Kannonkoski -1,2 % (-16) Pihtipudas 3 931 Keuruu -1,2 % (-119) Karstula 3 858 Viitasaari -1,3 % (-79) Konnevesi -1,3 % (-34) Petäjävesi 3 772 Kinnula -1,4 % (-23) Uurainen 3 646 Jämsä -1,5 % (-295) Konnevesi 2 593 Petäjävesi -1,8 % (-69) Toivakka 2 401 Joutsa -1,8 % (-80) Kinnula 1 597 Kyyjärvi -1,9 % (-25) Multia 1 558 Hankasalmi -1,9 % (-93) Kannonkoski 1 323 Karstula -2,3 % (-91) Kyyjärvi 1 288 Pihtipudas -2,5 % (-101) Kivijärvi 1 107 -3,0 % -2,5 % -2,0 % -1,5 % -1,0 % -0,5 % 0,0 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % Luhanka 699 Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne Väestöllinen huoltosuhde 2020, % Alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden suhde työikäiseen (15-64-v.) väestöön Jyväskylä 51,1 KOKO MAA 61,9 KESKI-SUOMI 64,5 Muurame 67,6 Laukaa 74,6 Äänekoski 75,9 Petäjävesi 77,6 Jämsä 81,6 Uurainen 83,4 Hankasalmi 87,2 Saarijärvi 88,0 Konnevesi 88,2 Pihtipudas 88,3 Toivakka 88,5 Karstula 89,3 Keuruu 91,1 Viitasaari 92,6 Kannonkoski 96,6 Multia 97,5 Joutsa 98,9 Kyyjärvi 99,1 Luhanka 100,3 Kinnula 103,2 Kivijärvi 108,5 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 Kuntatalousvuosi 2020 Keski-Suomessa • Kuntatalous vahvistui selvästi vuonna 2020 koronatukien, verotulojen kasvun sekä maltillisen menokehityksen ansiosta.
    [Show full text]
  • Maakuntien Nimet Neljällä Kielellä (Fi-Sv-En-Ru) Ja Kuntien Nimet Suomen-, Ruotsin- Ja Englanninkielisiä Tekstejä Varten
    16.1.2019 Suomen hallintorakenteeseen ja maakuntauudistukseen liittyviä termejä sekä maakuntien ja kuntien nimet fi-sv-en-(ru) Tiedosto sisältää ensin Suomen hallintorakenteeseen ja hallinnon tasoihin liittyviä termejä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Myöhemmin tiedostossa on termejä (fi-sv-en), jotka koskevat suunniteltua maakuntauudistusta. Lopuksi luetellaan maakuntien nimet neljällä kielellä (fi-sv-en-ru) ja kuntien nimet suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä tekstejä varten. Vastineet on pohdittu valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimialan ruotsin ja englannin kielityöryhmissä ja niitä suositetaan käytettäväksi kaikissa valtionhallinnon teksteissä. Termisuosituksiin voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia tai täydennyksiä. Termivalintoja koskeva palaute on tervetullutta osoitteeseen termineuvonta(a)vnk.fi. Termer med anknytning till förvaltningsstrukturen i Finland och till landskapsreformen samt landskaps- och kommunnamn fi-sv-en-(ru) Först i filen finns finska, svenska och engelska termer med anknytning till förvaltningsstrukturen och förvaltningsnivåerna i Finland. Sedan följer finska, svenska och engelska termer som gäller den planerade landskapsreformen. I slutet av filen finns en fyrspråkig förteckning över landskapsnamnen (fi-sv-en-ru) och en förteckning över kommunnamnen för finska, svenska och engelska texter. Motsvarigheterna har tagits fram i svenska och engelska arbetsgrupper i översättnings- och språksektorn vid statsrådets kansli och det rekommenderas att motsvarigheterna används i statsförvaltningens texter.
    [Show full text]
  • Keski–Suomen Kennelpiiri Ry VUOSIKOKOUS 21.3.2018 Jyväskylä
    Keski–Suomen Kennelpiiri ry VUOSIKOKOUS 21.3.2018 Jyväskylä Keski-Suomen Kennelpiiri ry Vuosikokous 21.3.2018 KESKI-SUOMEN KENNELPIIRI RY VUOSIKOKOUS Aika: 21.03.2018 klo 18.00. Ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkastus klo: 17-17.45 Paikka: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, Auditorio Valjakka, Rajakatu 35, Jyväskylä ESITYSLISTA 1 § Kokouksen avaus 2 § Kokouksen toimihenkilöiden valinta - puheenjohtaja - kaksi sihteeriä - ääntenlaskijat - pöytäkirjantarkastajat 3 § Valtakirjojen hyväksyminen 4 § Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5 § Kokouksen esityslistan hyväksyminen 6 § Vuoden 2017 toimintakertomus 7 § Vuoden 2017 tilikertomukset, toiminnantarkastajien lausunto sekä vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille 8 § Toimitilojen hankinta Keski-Suomen Kennelpiirille 9§ Vuoden 2018 jäsenmaksun määrääminen 10 § Maksettavat korvaukset vuonna 2018 11 § Vuoden 2018 toimintasuunnitelma 12 § Vuoden 2018 talousarvio 13 § Kennelpiirin puheenjohtajan valinta 14 § Hallituksen jäsenten valinta erovuoroisten tilalle (4). Erovuorossa ovat: Juha-Matti Paananen, Seppo Tarvainen, Mika Paananen, Tuomo Kuusrainen 15 § Toiminnantarkastajien valinta 16 § Jaostojen koollekutsujien valinta 17 § Valitsijamiesten / joukkueenjohtajien valinta sekä heille varamiehet - Kilpaotteluun joukkueenjohtaja - Kettukilvan valitsijamies - Haukkuotteluun valitsijamies - Hirvenhaukkuotteluun valitsijamies - Hirvimestaruusotteluun valitsijamies 18§ Muut esille tulevat asiat 19 § Kokouksen päättäminen Keski-Suomen Kennelpiiri ry Vuosikokous 21.3.2018 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS
    [Show full text]
  • HEI Management and QA System Supporting Regional Engagement: a Case Study from Jyväskylä
    HEI management and QA system supporting regional engagement: a case study from Jyväskylä Johanna Heikkilä, PhD Director of Strategic Development OECD - IMHE Rural municipality Europe Finland of Jyväskylä Jyväskylä region Laukaa Uurainen Hankasalmi Petäjävesi Jyväskylä Muurame Population in Finland Toivakka Population in Finland Korpilahti isis 5255580 5255580 PopulationPopulation in in Population in Population in JyväskyläJyväskylä region region PopulationPopulation Density Density Central Finland Central Finland isis 163 163 000 000 is 15,6 inhabitant/km22 is 15,6 inhabitant/km isis 267 267 902 902 PopulationPopulation Density Density Population Density Population Density isis 36,6 36,6 inhabitant/km2 inhabitant/km2 isis 13,8 13,8 inhabitant/km OECDinhabitant/km - IMHE 22 New Mission and Vision OECD - IMHE The mission of Jyväskylä University of Applied Sciences is to operate as an internationally oriented community of higher education and development, promoting working life competence, competitive edge, entrepreneurship, and wellness for the population in Central Finland. The vision Jyväskylä University of Applied Sciences will be an internationally recognized higher education institution and a major regional developer. The development of JAMK QA system OECD - IMHE 2007- Continuous improvement of QA system 2005–2006 ”Internationally credible and 7 audited QA system” Stra- tegi- 6 cal sig- 5 2003–2004 ”Testing different QA methods: QA toolbox” nifi- 4 cance 2001–2002 ”Concrete quality work” 3 1998–2000 ”Organisation and 2 frame of reference for QA”, 1 1997–1998 ”Creation of shared QA strategy” -1997 ”Schools Individual QA” Phases of develpment Strategic steering system of regional development in JAMK (Kaplan and Norton 2003) OECD - IMHE The Quality Assurance System of Jyväskylä Polytechnic (Jypoly) The educational policy of Finland and the EU; the effects of globalization JyPoly A.
    [Show full text]
  • Suomen Palloliiton Keski-Suomen Piiri Ry
    Suomen Palloliiton Keski-Suomen piiri ry. Toiminta- ja tilikertomus 2011 2 3 4 Menestyksen vuosi Kolmatta kautta ylimmällä sarjatasolla pelannut JJK teki historiaa tuomalla Keski-Suomeen pronssia Veikkausliigas- ta. JJK:n kehitys huipulle perustuu määrätietoiseen ja pitkä- jänteiseen työhön seurassa. Pronssimitalin arvoa nostaa merkittävästi paikka Eurooppa-liigan karsintoihin. Tulevana kesänä Jyväskylässä pelataankin historian ensimmäiset europelit. Onnea ja menestystä alkaneelle kaudelle JJK:lle! Keski-Suomen kilpailullista menestystä täydensi Jyväskylän Pallokerhon B-tyttöjen SM-pronssi ja KaDy:n Futsal-liigan hopea sekä JJK junioreiden Futari ryhmän pronssi erityis- jalkapallon SM-turnauksessa. Jyväskylän Pallokerhon naiset eivät onnistuneet hyvän alku- kauden jälkeen saavuttamaan paikkaa naisten liigaan. Seurojen peliesitysten ja menestyksen myötä keskisuomalainen jalkapallo on saanut valta- kunnallista sekä paikallista näkyvyyttä ja arvostusta merkittävästi lisää. Tästä yhtenä osoituk- sena Keski-Suomen urheilujuhlassa JJK:n pokkaamat Vuoden joukkue, Vuoden valmentaja ja Vuoden urheiluteko- palkinnot sekä JJK- junioreiden Vuoden liikuntateko- palkinto. Kesällä saimme seurata kansainvälistä jalkapalloa, kun tyttöjen alle 16- vuotiaiden avoin PM- turnaus pelattiin Keski-Suomessa. Turnaukseen osallistui Suomen lisäksi Ranska, Hollanti, Saksa, Ruotsi, Tanska, Norja ja Islanti. Turnausjärjestelyistä kanssamme vastasi Palloliiton lisäksi Keuruun Pallo, FCV, Äänekosken Huima, Leppäveden Leppä ja Jyväskylän Pallokerho. Kiitos onnistuneesta
    [Show full text]
  • UIMARANTALUETTELO VUOSI 2021 Jyväskylän Seudun
    JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Jyväskylän seudun ympäristöterveys 26.5.2021 UIMARANTALUETTELO VUOSI 2021 Jyväskylän seudun ympäristöterveyteen kuuluvat Jyväskylä, Hankasalmi, Joutsa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen ja Äänekoski. Alueella on yhteensä 79 uimarantaa, joita val- votaan säännöllisesti. Rannat jaetaan kahteen eri luokkaan arvioidun kävijämäärän perusteella: ylei- siin uimarantoihin (ns. EU-uimarantoihin) ja pieniin yleisiin uimarantoihin. Yleiseksi uimarannaksi luo- kitellaan sellaiset uimarannat, joilla arvioidaan käyvän huomattava määrä ihmisiä uimassa. Uimarantaluetteloon on yleisöllä mahdollisuus tehdä ehdotuksia ja huomautuksia. EU-UIMARANNAT Nimi Osoite Kunta Jyskä Sievisenmäentie Jyväskylä Kirri Kirrinrantatie Jyväskylä Köhniö Erämiehenkatu Jyväskylä Lohikoski Koivikkotie Jyväskylä Myllylampi Siltakatu Jyväskylä, Tikkakoski Ollila Matinmäentie Jyväskylä Pappila Koivutie Jyväskylä, Korpilahti Sääksjärvi Säynätsalontie Jyväskylä Tikka Uimarannantie Jyväskylä Tuomiojärvi Taulunmäentie Jyväskylä Uimalanniemi Saltuntie Jyväskylä Toivakka, Kirkonkylä Viisarimäentie Toivakka Petäjävesi Matkailutie Petäjävesi Joutsa, Kirkonkylä Uimalantie Joutsa Lossinranta Päiväkunnantie Äänekoski Suojärvi Äänekoskentie Äänekoski Äänejärvi Rauhankatu Äänekoski JYVÄSKYLÄN PIENET YLEISET RANNAT Asmalampi Asmalammentie Haapaniemi Saunarannantie Halssila Kuovinkuja Haukkala Haukkaranta Kaakkolampi Suluntie Kivilampi Luhtalantie Korttajärvi Lahdenpohjantie Kuohu Raiviokoskentie Laivaranta Laivarannantie Leiriranta Rantatie Hannikaisenkatu
    [Show full text]