TALOUSSUUNNITELMA 2004 – 2006

SEKÄ

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2004

KESKI-SUOMEN LIITTO

Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä puhelin 014 - 652 200, vaihde

Yhteydet: Kotisivu: http://www.keskisuomi.fi/

Yhteydet liittoon: [email protected]

Yhteydet henkilökuntaan: [email protected] (ei skandeja) X.400: G=etunimi, S=sukunimi, O=ksliitto, P=reg, A=elisa,C=fi

Julkaisu: C 100 ISBN 951-594-185-7 ISSN 0788-7051 Sähk. ISBN 951-594-186-5

Julkaisun avainsanat: aluekehittäminen maakuntakaava maakuntaohjelma maakuntasuunnittelu seutusuunnittelu taloussuunnitelma toimintasuunnitelma talousarvio

Kansikuva: Kuvitteellinen kartta, jossa käytetty maakuntakaavamerkintöjä.

Taitto ja kansi: Hanna Korhonen

Painos: 200 kpl

JYVÄSKYLÄ 2003

Sisällys

TALOUSSUUNNITELMA 2004 – 2006

1. MAAKUNNAN NÄKYMÄT JA KEHITTÄMISEN PÄÄMÄÄRÄ 3

2. LIITON LUOTTAMUSHENKILÖJOHTO 4

3. KESKI-SUOMEN VISIO, STRATEGIAT JA LIITON SUUNNITTELU- JÄRJESTELMÄ 5

4. KANSAINVÄLISET TOIMET 9

5. YHTEISTYÖVERKOSTO JA SIDOSRYHMÄTYÖ 10

6. LIITON HENKILÖSTÖ, TALOUS JA MUUT VOIMAVARAT 11

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2004

7. TOIMISTON JOHTAMISJÄRJESTELMÄ 14

8. VUODEN 2004 KESKEISET TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 15 8.1 Ohjelmat ja niiden toteuttaminen 15 8.2 Maakuntakaavan laadinta 19 8.3 Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen 21 8.4 Edunvalvonta ja kuntien palvelutehtävät 22

9. TALOUSARVIO 2004 PERUSTELUINEEN 23 9.1 Talousarvioasetelma 23 9.2 Poistomenettely 24 9.3 Talousarvio vuodeksi 2004 25 9.4 Talousarvion sitovuus 25 9.5 Talousarvion käyttösuunnitelma ja perustelut 25 9.6 Jäsenkuntien maksuosuudet 28

LIITTEET 1. Maakuntavaltuuston jäsentiedot 2. Maakuntahallituksen jäsentiedot 3. Tarkastuslautakunnan jäsentiedot 4. Toimisto ja henkilöstö sekä toimialavastaavat 5. Keski-Suomen liiton julkaisuja vuosilta 2002 – 2003 6. Talousarvion tuloslaskelmaluonnos 2004 7. Talous- ja toimintasuunnitelman ympäristövaikutusten arviointi

1. MAAKUNNAN NÄKYMÄT JA KEHITTÄMISEN PÄÄMÄÄRÄ

Keski-Suomi on kärsinyt vuoden 2001 loppupuolella alkaneesta taantumasta enemmän kuin koko maa keskimäärin. Tuotannon määrä Keski-Suomessa kääntyi onneksi vuoden 2003 alkupuoliskolla hieman kasvuun, mikä ei kuitenkaan heijastunut vielä talouden kas- vuna. Vientiteollisuuden suhdanteet vaikuttavat kehitykseen, jossa teollinen tuotanto on supistunut. Suurin lasku Keski-Suomessa on ollut elektroniikkateollisuudessa, jonka liike- vaihto on supistunut reaalisesti 40 % ja palkkasumma lähes 10 % vuodesta 2000. Koti- maisen kysynnän kasvu tasapainotti tilannetta myös Keski-Suomessa. Palveluala ja kaup- pa kasvoivat kohtuullisesti. Pohjoisessa Keski-Suomessa on tapahtunut hieman yritysten liikevaihdon kasvua, mikä tulee lähinnä puuteollisuudesta ja matkailusta. Samalla työlli- syyskehitys kääntyi nousuun.

Työllisten määrä supistui vuoden 2003 alkupuoliskolla noin 1 % edellisvuoteen verrattuna, mutta silti vuodesta 2000 lähtien laskettuna on tapahtunut 3 %:n nousu. Nytkähdys alas- päin johtuu työllisyyden heikkenemisestä myös aikaisemmin kasvaneilla aloilla: kauppa, julkinen hallinto ja hyvinvointipalvelut. Työllisyystutkimuksen mukaan Keski-Suomessa on ollut viimeksi kuluneen vuoden aikana 109 000 työllistä. Lukumäärä on noussut vuodesta 1995 noin 13 %, eli saman verran kuin valtakunnallisesti keskimäärin.

Maataloudessa yksikkökoon kasvu ja rakennemuutos jatkuu. Maaseudun elinvoimaisuu- den säilyttämiseksi on meneillään runsaasti kehittämisprojekteja, joilla pyritään uusien työmahdollisuuksien synnyttämiseen.

Väestö lisääntyi vuoden 2002 aikana Jyväskylän seudulla 1500 asukkaalla, kun samanai- kaisesti muu maakunta menetti noin 1200 henkilöä. Muuttoliike on vuoden 2003 alkupuo- liskolla ollut tasaantumassa. Jyväskylän seudun kasvu luo vastapainoa pääkaupunkiseu- dun imulle. Tasaisempi aluekehitys auttaisi työmarkkinoiden tasapainottumista ja painopis- teen olisi oltava aiempaa enemmän talouselämän toimintaedellytysten parantamisessa suurimpien keskusten ulkopuolella. Aluekeskusohjelmilla pyritään osaltaan tähän tavoit- teeseen. Maakunnan strategiatyön eriyttäminen alueittain ja kunnittain tähtää maakunnan kaikkien seutujen ja kuntien toimintaedellytysten parantamiseen. Myös osaamiskeskusoh- jelman vaikutusten kohdentaminen koko maakuntaan tasoittaa kehityseroja pitkällä täh- täimellä.

Kuntien taloudellinen tilanne säilyy kireänä myös vuonna 2004, vaikkakin istuva hallitus on luvannut korvata tuloveron alennuksesta johtuvat menetetyt verotulot kunnille täysmääräi- senä. Palveluiden tuottamisen kustannukset nousevat ja yhä useammalla kunnalla on vai- keuksia sopeuttaa talouttaan palveluiden kysyntää vastaavaksi. Väestörakenteen muutok- set aiheuttavat sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän huomattavaa kasvua lähes kaikis- sa kunnissa, mikä merkitsee kunnille mittavia kustannuspaineita. Keski-Suomen liitto on aloittamassa mittava palvelualojen tarvekartoituksen, jonka avulla on tarkoitus turvata pal- velujen saatavuus, vauhdittaa yhteistyötä ja ottaa käyttöön uusia toimintamalleja.

Maakunnan tasapainoista kehitystä tullaan lisäämään kysyntälähtöisen osaamisen vahvis- tamisella. Tätä tarkoitusta varten kehitetään niin kutsuttu oppimispaikkojen verkosto. Näin pyritään turvaamaan koko maakunnassa koulutetun työvoiman saatavuus ja mahdollisuu- det kehittää jatkuvasti ammattitaitoa. Valtakunnassa ollaan juuri vahvistamassa koulutusta ohjaavaa tutkimus- ja kehittämissuunnitelmaa. Tähän liittyen arvioidaan koulutus- ja työ- voimatarpeet vuoteen 2015 ja koulutuksen aloituspaikkojen määrä vuoteen 2008. Keski-

Suomi on tehnyt omaa osiotaan yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Painopisteiksi on määritelty kärkitoimialojen osaaminen ja koulutuksen turvaaminen eri koulutustasoilla. Te- ollisuuden kannalta pidetään tärkeänä teknistieteellisen koulutuksen ja pk-yritysten liike- toiminnallisen osaamisen vahvistamista. Lisäksi hyvinvoiva maakunta tarvitsee palvelualo- jen ammattien kehittämistä ja koulutuksen uusia painotuksia. Suurten ikäluokkien poistu- minen työelämästä lisää ennen kaikkea ammatillisen koulutuksen tarvetta lähivuosina oleellisesti.

Pyrkimyksenä on teollisen tuotannon tason säilyttäminen ja lisääminen Keski-Suomessa. Tässä metsäklusterin merkitys on tulevaisuudessakin keskeisin. Kärkiyrityksille tehdyn kyselyn mukaan yritykset haluavat tulevaisuudessa ostaa toimittajiltaan suurempia palve- lukokonaisuuksia, mikä luonnollisesti vähentää toimittajien lukumäärää. Pienempien yritys- ten tulee verkottua yhteistyöhön pystyäkseen vastaamaan kysyntään. Toimialojen kehit- tämistä tullaan edelleen tehostamaan valituilla aloilla: metalli, elektroniikka, puutuoteala, graafinen ja viestintäala, matkailu sekä käsityö/pienteollisuus. Uutena alueena ollaan tar- kastelemassa luovaa toimintaa. Paikkakunnat, joiden osaaminen on monipuolista ja kor- keatasoista ja yhteistyöverkostot toimivia, tulevat menestymään. Toimialamallin mukaisella kehittämistyöllä pyrimme osaltamme varmistamaan suotuisaa työpaikkakehitystä ja kär- kiyritysten pysymistä Keski-Suomessa.

Keski-Suomen maakunnallista strategiatyötä on tehty onnistuneesti uuden alueiden kehit- tämislain hengessä. Vuoden 2002 marraskuussa maakuntavaltuusto hyväksyi maakunta- suunnitelman ja kesäkuussa 2003 maakuntaohjelman. Syksyn 2003 aikana on valmistu- massa toteuttamissuunnitelma vuosille 2004 – 2005, jossa on esitetty yli 30 hankeaihiota liikenneinfran lisäksi resursseina sekä EU:n alueella toteutettavat tavoiteohjelmat että kan- sallista rahoitusta. Maakuntakaavan valmistelu on aloitettu vuoden 2003 aikana. Kaava tulee edistämään maankäytön suunnitelmallisuutta ja lisäämään alueen houkuttelevuutta sekä kilpailukykyä. Näin valitun vision, ”Keski-Suomi on tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta”, toteuttaminen on alkanut.

Keski-Suomen liiton tehtävä on vastata alueellisesta kehittämisestä, joka toteutuu ohjelma- työn kautta. Alueen etujen ajaminen kansallisella tasolla on keskeistä, varsinkin uuden hallitusohjelman mukanaan tuomien resurssien hyödyntäminen. EU-tasolla edunvalvonta tapahtuu yhteistyössä muiden maakuntien kanssa, eteenkin Länsi-Suomen Allianssin puit- teissa. Keski-Suomen liitossa työskentelee vuoden 2003 lopussa 35 henkilöä kehittämis- tehtävissä.

2. LIITON LUOTTAMUSHENKILÖJOHTO

Maakuntien liittojen maakuntavaltuustot ja maakuntahallitukset noudattavat maakunnan väestön kunnallisvaaleissa ilmaisemaa tahtoa. Keski-Suomen liiton perussopimus edellyt- tää, että maakuntavaltuuston jäsenet ovat kunnissaan vaaleilla valtuustoon valittuja. Myös maakuntahallituksen jäsenet ovat lähes poikkeuksetta kunnanvaltuutettuja. Edustukselli- suudessaan liitto poikkeaa kaikista muista maakuntatason organisaatioista.

Maakuntavaltuusto valitaan vuoden 2004 kunnallisvaalien jälkeen järjestyksessään toisen kerran kuntien edustajainkokouksessa. Edustajainkokousmenettely turvaa sen, että valin- nassa säilyy suora yhteys liiton jäsenkuntiin.

Päätöksenteon demokraattisuus on lisääntynyt aluetasolla ja kehitys on siten oikean suun- tainen. Suomessakin on tarpeen lähestyä eurooppalaisia aluehallinnon järjestelmiä, joissa lähtökohtana on kansanvaltaisten elinten alhaalta ylös -periaatteella ohjaama kehittämis- toiminta. Keskushallinnon rooli Suomessa on kuitenkin vielä varsin suuri ja aluetason pää- tösvalta vastaavasti kapeampi. Kuluvalla hallituskaudella on alueiden luottamushenkilöjoh- toisen päätöksenteon osuutta syytä edelleen nostaa. Valtakunnallisia hankkeita toiminto- jen ja päätösvallan siirtämiseksi aluetasolle onkin vireillä. Yhtenä, joskaan ei ehkä kaikkial- le soveltuvana, esimerkkinä tästä on käynnistymässä oleva Kainuun hallintokokeilu.

Liitto voi maakunnan asukkaiden luottamusta nauttivien päättäjiensä ja toimialansa laajuu- den takia toimia aktiivisena maakunnallisen keskustelun käynnistäjänä ja foorumina sekä maakunnan tahdon ilmaisijana.

Maakuntavaltuusto hyväksyy mm. maakuntasuunnitelmat, maakuntaohjelmat toteutta- missuunnitelmineen sekä aluekehittämisohjelmat ja maakuntakaavat. Näiden kaikkien valmistelu ja toteutus tapahtuvat laajan maakunnallisen yhteistyön kautta.

Maakuntahallituksen roolina on johtaa liiton hallintoa ja vastata maakuntavaltuuston aset- tamien tavoitteiden saavuttamisesta. Maakuntahallituksen puheenjohtajisto kokoontuu tar- peen mukaan.

Tarkastuslautakunta seuraa, että toiminta on tehtyjen päätösten mukaista ja tekee tarpeel- lisena pitämiänsä esityksiä toimintatapojen kehittämiseksi.

Maakuntavaltuuston, maakuntahallituksen ja tarkastuslautakunnan jäsentiedot ovat liitteis- sä 1-3.

3. KESKI-SUOMEN VISIO, STRATEGIAT JA LIITON SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ

Visio

Kehittämistoiminnan visiossa Keski-Suomen liitto vastaa yhteisen kehittämistahdon muo- dostumisesta ja johtaa sen toteuttamista elämänlaadun maakunnassa. Liitto verkottuu kansainvälisesti niihin alueisiin ja toimialajärjestöihin, joiden osalta odotetaan saatavan taloudessa ja toiminnassa pitkän aikavälin hyötyjä. Keski-Suomen visio muodostaa hyvän pohjan myös liiton oman toiminnan suuntaamiselle.

Strategiat

Maakunnan kehittäminen maakuntasuunnitelmassa hyväksyttyjen tavoitteiden toteuttami- seksi maakuntaohjelman ja maakuntakaavan sekä hankkeiden kautta edellyttää vahvaa strategista otetta.

Osaava verkostovaikuttaja

Liiton hanketyöllä tavoitellaan lisäarvoa Keski-Suomen kehittämiseen. Keski-Suomen liiton käytössä olevat resurssit esimerkiksi maakuntaan kohdentuvista EU-varoista ovat selvästi

alle 10 %. Tämän vuoksi verkostomainen toimintatapa on välttämättömyys. Liitto korostaa hanketoiminnassa maakunnallisuutta ja strategianmukaisuutta.

Maakunnan liiton toimintastrategiassa yhdistyvät vaatimukset sisäisen osaamisen paran- tamiseksi ja yhteistyöverkoston rakentamiseksi. Strategian toteuttamiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä kuntien, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa. Verkostoissa toimittaessa tarvitaan aitoa verkosto-osaamista ja verkostovaikuttamista.

Maakunnan yksi keskeinen verkosto on oppiva ja kehittyvä kuntien verkosto. Maakuntaoh- jelmassa linjataan maakunnan kehittämiskohteet. Keski-Suomen liiton verkostoissa ediste- tään toimialatyötä sekä jatketaan ajankohtaisten maakunnallisten kehittämisfoorumeiden järjestämistä. Elinkeinojen ja hyvinvointipalveluiden kehittäminen edellyttää strategista otetta.

Uudistuneen maankäyttö- ja rakennuslain perusteella liitto toimii aktiivisesti mm. taloudelli- sen ja ympäristöllisesti kestävän kehityksen periaatteen mukaisen alue- ja yhdyskuntara- kenteen toteuttamiseksi Keski-Suomessa. Yhteistyökumppaneina ovat jäsenkunnat, valti- on viranomaiset sekä yritykset.

Asiakaslähtöinen ja taitava maakunnan kehittäjä

Maakunnan kehittäminen on yhteistyötä, jossa toiminnan luonne määräytyy asiakkaiden tarpeiden perusteella ja toiminnan tuloksellisuus yhteistyössä mukana olevien kilpailuky- vyn ja toiminnan laadun paranemisena. Keski-Suomen liiton asiakkaita ovat mm. kunnat, yritykset ja yhteisöt, kehittämisyhtiöt, valtionhallinto kokonaisuudessaan paikallisviran- omaisista keskushallintoon, koulutus- ja tutkimuslaitokset, media, hankkeiden toteuttajat sekä viime kädessä kaikki keskisuomalaiset.

Maakunnan kehittymistä arvioidaan valtakunnallisten kriteerien perusteella ja suhteessa muiden maakuntien kehitykseen.

Yhteisvastuullinen ja joustava prosessien toteuttaja

Omaehtoisen kehittämisen edellytys on maakunnan oma toimintatapa, sujuva yhteistyö muiden maakunnallisten toimijoiden kanssa sekä hyvät yhteydet valtakunnan ja EU:n ta- solle.

Työssään ja toiminnassaan liitto pitää tärkeänä maakunnallisuutta, asiakaslähtöisyyttä, avoimuutta, tulos- ja tavoitetietoisuutta, taloudellisuutta, yhteisvastuullisuutta, tasa-arvoa ja keskinäistä kunnioitusta sekä jatkuvaa kehittymistä ja tulevaisuuteen suuntautumista. Fyy- sisen rakenteen kehittämisessä otetaan huomioon ympäristölliset arvot sekä kokonaista- loudellisuus.

Suunnittelujärjestelmä

Liiton suunnittelujärjestelmä perustuu sekä alueiden kehittämistä koskevaan että alueiden käyttöä koskevaan lainsäädäntöön.

Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä

MAAKUNNAN POLIITTINEN TAHTO

Keskus- EU hallinto ó MAAKUNTA- ó SUUNNITELMA Aluehallinto Kunnat ja ó óseutukunnat

Elinkeino- elämä ó MAAKUNTA- MAAKUNTA-óJärjestöt KAAVA OHJELMA Tutkimus- ja Kansalaiset oppilaitokset ó ó Erillisohjelmat Ohjelmasopimukset

Toteuttamis- hankkeet

MENESTYVÄ MAAKUNTA

Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Suunnitelma on pitkän aikavälin strateginen asiakirja, jossa määritellään Keski-Suomen kehityksen tavoitteet ja strategiat niiden toteuttamiseksi. Maakuntasuunnitelma kytkee maakuntakaavan osaksi maakunnan strategista kehittämistä, osoittaa alueiden käytön sekä alue- ja yhdyskuntara- kenteen kehittämistarpeita ja määrittää maakunnan kehittämisen tavoitteet maakuntakaa- van lähtökohdaksi. Maakuntasuunnitelma hyväksyttiin maakuntavaltuuston syyskokouk- sessa vuonna 2002.

Maakuntaohjelma on maakuntasuunnitelman tavoitteista ja strategioista johdettu määräai- kainen keskipitkän aikavälin ohjelma. Ensimmäinen maakuntaohjelma vuosille 2003 – 2006 hyväksyttiin maakuntavaltuuston kesäkokouksessa vuonna 2003. Maakuntaohjel- massa maakunnan kehittämisteemoiksi asetettiin yritystoiminnan kehittäminen, osaamisen vahvistaminen, työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy, maatalouden rakentei- den uudistaminen ja maaseudun kehittäminen, infrastruktuurin parantaminen, kulttuurin ja maakunnan vetovoimaisuus sekä hyvinvointi- ja muiden palveluiden kehittäminen. Vuosik- si 2004 - 2005 laaditaan erillinen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma, joka käsitel- lään maakunnan yhteistyöryhmässä lokakuussa 2003.

Maakuntakaava laaditaan maakuntasuunnitelman tavoiteasettelun pohjalta. Maakuntakaa- van laadinta edellyttää useita erillisselvityksiä.

Maakuntakaava etenee vaiheittain. Kaavatyön kulku on pelkistetty kuuteen päävaihee- seen. Kaavan sisältöön vaikuttamisen kannalta keskeisimmät osallistumisen vaiheet sijoit- tuvat kaavaprosessin alkuvaiheeseen eli aloitus-, tavoite- ja valmisteluvaiheisiin.

KAAVAN VAIHEET 2003 2004 2005 2006 2007 2008

ALOITUSVAIHE OAS OAS TAVOITEVAIHE Tavoitteet

VALMISTELUVAIHE Luonnos

EHDOTUSVAIHE Ehdotus

HYVÄKSYMISVAIHE Hyväksyminen

VAHVISTAMISVAIHE Vahvistaminen

SEURANTAVAIHE Seuranta

4. KANSAINVÄLISET TOIMET

Liiton osuus kansainvälisessä vuorovaikutuksessa liittyy pitkälti maan EU-jäsenyyteen. Maakunnanliitoilla on myös lähialuevastuuta (Venäjä, Baltia ja Pohjoismaat).

Liiton kansainvälistymistoimien tulee tukea maakunnan visiota ja asetettuja yleisiä ja sek- torikohtaisia tavoitteita. Liiton kansainvälistymistoimia toteutetaan paljolti EU:n osarahoi- tuksella rakennerahastojen ja/tai yhteisöaloitteiden kautta.

Liitto jatkaa strategisen valintansa mukaisesti liittoutumista läntisen Suomen maakuntien kanssa (Länsi-Suomen Allianssi, West Finland Alliance) sekä kansallisten että kansainvä- listen intressien toteuttamiseksi. Liitto hakee aktiivisesti myös muita verkottumismahdolli- suuksia, milloin se katsotaan tarpeelliseksi maksimaalisen hyödyn saavuttamiseksi maa- kunnalle.

Liitto tavoittelee kansainvälistymistoimilla maakunnan kokonaisetua. Maakunnan sisäisen ja ylimaakunnallisen yhteistyön ja työnjaon avulla edistetään pienen ja keskisuuren teolli- suuden, yrittäjien, oppilaitosten, kuntien ja muiden maakunnallisten toimijoiden kansainvä- lisen tiedon ja kontaktien saantia. Liiton omat kansainvälistymistoimet, joista päättää maa- kuntahallitus talousarvion puitteissa, kohdennetaan henkilöihin ja projekteihin, jotka mah- dollisimman konkreettisesti edistävät liiton hyväksymien suunnitelmien perustavoitteita. Liitto selvittää osaltaan EU:n eri ns. politiikkaohjelmien ja muiden rahoituslähteiden käyttö- kelpoisuutta maakunnan, sen yritysten ja kuntien kannalta.

Pk-yrityksiä tuetaan yhdessä TE-keskuksen, oppilaitosten ja alueellisten kehittämis- yhtiöiden kanssa kontaktien luomisessa, viennin edistämisessä ja etabloitumisessa ulko- maille.

Liitto tukee liiton omien ja muiden keskisuomalaisten asiantuntijoiden sijoittumista EU:n sekä muiden kansainvälisten organisaatioiden tai järjestöjen palvelukseen. Samaten tue- taan jäsenyyksiä asiantuntijakomiteoissa sekä kansainvälisissä arviointitehtävissä.

Liitto tukee lähialuetoimia, jotka tuottavat ainakin pitkällä aikavälillä kannattavaa vientiä. Apuna käytetään mm. Interreg-, Phare-, Tacis- ja muita EU:n yhteisö- ja politiikkaohjelmia ja -aloitteita.

Liitto vastaa Keski-Suomen maakunnan osalta Keskipohjola-yhteistyön määritellyillä stra- tegia-aloilla yhteistyössä JYKESin ja kuntien sekä muiden maakunnallisten toimijoiden kanssa, kuten tiehallinto ja ympäristökeskus. Lähivuosina Keskipohjola-komitean työ pai- nottuu toimiin Keskipohjolan Vihreä Vyöhyke – Mid Nordic Green Belt –teeman alla. Komi- tea tulee hakemaan EU:lta mittavaa kolmivuotista rahoitusta mm. yritysten markkinointia edistäviin toimiin. Komitean asiantuntijaryhmiin liitto osallistuu maakuntahallituksen erillisin päätöksin. Liitto vastaa vuosina 2004 ja 2005 komitean puheenjohtajuudesta sekä sihtee- ristötehtävistä, jonka kustannukset komitea korvaa.

Liitto on jäseninä niissä kansainvälisissä organisaatioissa, jotka suoraan tukevat liiton ta- voitteita ja niiden toteuttamista. Jäsenyys, edustus tahi seuranta pidetään tarpeellisena seuraavissa organisaatioissa: 1. Assembly of European Regions (AER; jäsenyys): EU:n kanssa läheisesti yhteistoimin- nassa toimiva yleinen maakuntatason yhteistoimintaorganisaatio 2. Euroopan maakuntien ympäristö- ja energiajärjestö FEDARENE (jäsenyys) 3. Keskipohjola-komitea (kaksi maakuntahallituksen nimeämää henkilöedustajaa komite- assa; ei yhteisöjäsenyyttä; lähialueyhteistyötä toteuttava järjestelmä, joka saa myös Poh- joismaisen ministerineuvoston rahoitusta; komitealla on neljä ryhmää: kulttuuri, nuoriso, energia, ympäristö) 4. Itämeren maiden ohjelma (Interreg IIIB Baltic Sea Region; liitto tarjoaa mahdollisuuden ohjauskomitean ja kansallisen alakomitean työskentelyyn osallistumiseen valtioneuvoston nimeämälle keskisuomalaiselle edustajalle)

Lisäksi liitto osallistuu maakuntahallituksen erillisten päätösten perusteella kansainvälisiin hankkeisiin mm. yritysten viennin edistämisen, alue- ja yhdyskuntarakenteen suunnittelu- menetelmien kehittämisen, energiapolitiikan sekä matkailun ja tietotekniikan aloilla. Liitto tukee taloudellisesti henkilöstönsä kansainvälistymisen perusvalmiuksien luomista ja yllä- pitämistä.

5. YHTEISTYÖVERKOSTO JA SIDOSRYHMÄTYÖ

Keski-Suomen liiton yhteistyöverkosto on erittäin laaja. Tiivistä yhteistyötä tehdään maa- kunnan kuntien, muiden maakuntien, rahoittajaviranomaisten ja EU-toimielimien, hankkei- den ja projekteja toteuttavien organisaatioiden, tiedotusvälineiden sekä ministeriöiden kanssa. Toiminta rakentuu sekä julkisten että yksityisten verkostojen varaan. Liiton toimis- tossa verkostovastuut jakautuvat asiantuntijuusalueiden mukaisesti, jolloin alan asiantun- temus ja osaaminen laajemminkin kertyvät oikeille henkilöille.

Asiakastyytyväisyyttä nostetaan lisäämällä vuoropuhelua sidosryhmien ja yhteistyötahojen kanssa. Asiakastyytyväisyyttä mitataan vuosittain asiakastyytyväisyyskyselyin.

Yhteistyö muiden maakuntien kanssa

Maakuntien liitot hoitavat yhteistyötään monimuotoisesti suuralueittain, EU:n tavoitealueit- tain, naapureidensa kanssa, erityisten intressien perusteella sekä valtakunnallisesti suurel-

ta osin Suomen Kuntaliiton kautta. Kuntaliiton hallituksen alaisuudessa toimii liittojen pu- heenjohtajien kokous. Sen kautta maakunnilla on oma yhteinen luottamushenkilöistä koos- tuva elin, jossa otetaan kantaa maakuntien kannalta merkittäviin asioihin. Maakuntajohta- jat kokoontuvat säännöllisesti. Kuntaliitto järjestää myös muulle henkilöstölle neuvotteluti- laisuuksia.

Maakunnat ovat hakeutuneet keskenään vapaaehtoisesti yhteistyöhön. Keski-Suomi kuu- luu Pirkanmaan, Satakunnan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien kanssa Län- si-Suomen Allianssiin (West Finland Alliance, WFA). Yhteisten intressien pohjalta toimi- taan edunvalvontakysymyksissä, kansainvälisten yhteyksien rakentamisessa, asiantunti- jayhteistyössä sekä aluekehitysvastuun toteuttamiseen liittyvässä tuotekehittelyssä. Yh- teistyö on tiivistynyt yhteisten henkilöresurssien hankinnan ja Brysselin toimiston toiminnan vakiinnuttamisen jälkeen. Puheenjohtajat kokoontuvat pari kertaa vuodessa ja maakunta- johtajat lähes kuukausittain. Kerran vuodessa järjestetään yhteiset maakuntapäivät luot- tamushenkilö- ja virkajohdolle. Asiantuntijaryhmät toimivat tarpeiden mukaan. Myös henki- lökuntien vuosittainen tapaaminen parantaa mahdollisuuksia suoraan yhteydenpitoon hen- kilöiden ja työntekijäryhmien välillä.

EU-tavoiteohjelmien toteutus on luontaisesti maakuntien yhteistyötä. Länsi-Suomen tavoi- te 2-ohjelmassa kumppaneina ovat WFA:n lisäksi Keski-Pohjanmaan ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnat. Pohjois-Suomen 1-ohjelmaa toteutetaan yhdessä Keski- Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntien kanssa. Maakuntien toimintaa sovitetaan yhteen tavoitealueittain koordinaatiotyöryhmissä ja maakuntajohtajien tapaami- sissa. Keski-Suomen liitto vastaa myös Länsi-Suomen 2-alueen yhteisen ohjelmakoor- dinaattorin työstä ja alueen ICT -projektipäällikkö on liiton palveluksessa tehden puolet työpanoksestaan liitolle ja puolet tavoite 2-alueelle. Keski-Suomen liitolla on edustajat myös ohjelmien seurantakomiteoissa.

Em. yhteenliittymien lisäksi maakuntien liitoilla, siis myös Keski-Suomella, on sekä kan- sainvälisiin että kansallisiin etuihin liittyvää yhteistoimintaa.

Kuntien palvelutehtävät ja yhteistoiminnan organisointi

Tehtävänsä mukaisesti Keski-Suomen liitto toimii yhdessä jäsenkuntien kanssa ajankoh- taisissa asioissa selvitysten tekijänä ja yhteistoiminnan käynnistäjänä. Tarpeen ja mahdol- lisuuksien mukaan selvitystoimintaa tehdään esimerkiksi koulutuksen, kulttuurin, sosiaali- ja terveyssektorin ja kunnallistalouden alueilla sekä maakunnan tilaa koskevien tietojen tuottamiseksi.

Keski-Suomen liitto tukee kuntien vapaaehtoisen seutuyhteistyön laajenemista ja syvene- mistä. Lisäksi liitto edistää maakunnallista ja seudullista yhteistoimintaa asioissa, joissa ei ole omaa erillistä maakunnallista toimijaa tai viranomaista (esim. energiapolitiikka).

Liitto järjestää mm. kansanedustajille ja kunnanjohtajille mahdollisuudet ajankohtaisten maakunnallisten asioiden käsittelyyn.

6. LIITON HENKILÖSTÖ, TALOUS JA MUUT VOIMAVARAT

Henkilöstö

Liiton toimisto toteuttaa toiminta- ja taloussuunnitelman tehtäviä maakuntavaltuuston ja - hallituksen linjausten mukaisesti ja palvelee asiakkaita.

Toimiston tavoitteena on hoitaa luottamuselinten ja muiden kokousten hallinto ja tiedotta- minen lainmukaisella ja palveluhenkisellä tavalla hyvän hallinnon periaatteen mukaisesti ja sovitussa aikataulussa. Tavoitteen toteutumista seurataan poikkeamien ja saadun palaut- teen avulla.

Toimisto on yksi tulosyksikkö, joka jakaantuu neljään vastuualueeseen: johtaja ja sihteeri (työpari) sekä seuraaviin tiimeihin: alueidenkäyttö, hallinto ja ohjelmien toteutus.

Liiton tavoitteena on ylläpitää toimistossa avointa ja kannustavaa ilmapiiriä. Tiimiytymisen kehittymisestä tehdään vuosittain henkilöstölle kysely. Kyselyyn liitetään työilmapiiriä kos- keva osio. Liitossa noudatetaan tasavertaista henkilöstöpolitiikkaa ja vuonna 2003 hyväk- syttyä tasa-arvosuunnitelmaa.

Työnantajan ja henkilöstön yhteistoimintaa toteutetaan mm. kuukausittain kokoontuvissa henkilöstöpalavereissa. Henkilöstöyhteistyöryhmä ja työpaikkakokous kokoontuvat tarvitta- essa. Yhteistoimintaa toteutetaan mm. liitossa laadittujen työsuojelun toimintaohjelman ja henkilöstöpolitiikan periaateohjelman mukaisesti.

Liitto laatii henkilöstösuunnitelman. Suunnitelman taustalla on strategiset tavoitteet ja osaamisalueet vuoteen 2008. Sen vaatimien osaamis- ja muutostarpeiden saavuttamiseksi laaditaan yhdessä henkilöstön kanssa osaamisen kehittämissuunnitelma.

Henkilöstö toimii liitossa tietoturvasuunnitelman mukaisesti.

Liitto tukee henkilöstön osaamisen vahvistamista ja koulutukseen osallistumista mm. hen- kilöstön tiimi-, kieli- ja atk-valmiuksien kehittämisellä. Liiton toimistossa on otettu käyttöön asianhallintajärjestelmä, mikä osaltaan mm. mahdollistaa avoimen toimintakulttuurin.

Henkilöstön määrä 1997 – 2006

Henkilöstön määrä 1997 - 2006

40

35

30

25 Määräaikainen henkilöstö 20 Vakinainen henkilöstö 15

10

5

0 97 98 99 00 01 02 03 ta04 ta05 ta06

Keski-Suomen liiton toiminta alkoi vuonna 1991. Tällöin liiton palveluksessa oli 33 henkilöä (25 vakinaista ja 8,5 määräaikaista). Syyskuussa 2003 liiton palveluksessa oli 34,5 henki- löä (26,5 vakinaista, EU-ohjelmien teknisellä tuella 5 ja 3 muuta määräaikaista).

Tietojenkäsittely ja sen kehittäminen

Taloussuunnitelmakauden pääpaino tulee olemaan tietojenkäsittelyn toimintavarmuuden ja käyttötehokkuuden parantaminen. Käyttötehokkuutta parannetaan edelleen asianhallinta- järjestelmän kehittämisellä ja koulutuksella. Liiton sähköistä asiointia kehitetään. Neuvon- ta- ja tukipalveluissa käytetään tarvittaessa ulkopuolista osaamista.

Talouden puitteet taloussuunnitelmakaudella 2004 – 2006

Keski-Suomen kunnat rahoittavat liiton kiinteän toiminnan ja Keski-Suomen Kehittämisra- haston kartuttamisen jäsenkuntien maksuosuuksilla.

Vuoden 2004 maksuosuudeksi esitetään 2,984 Meuroa, josta siirretään Keski-Suomen Kehittämisrahastoon 875.000 euroa. Kuntien maksuosuudessa on kasvua 4,3 prosenttia. Kasvua perustellaan uudella lakisääteisillä suunnittelujärjestelmillä, mm. maakuntakaavan laatimisen resurssoinnilla.

Vuoden 2005 maksuosuudeksi esitetään 3,1 Meuroa, josta Keski-Suomen Kehittämisra- hastoon esitetään siirrettäväksi 900.000 euroa.

Vuoden 2006 maksuosuudeksi esitetään 3,2 Meuroa, josta Keski-Suomen Kehittämisra- hastoon esitetään siirrettäväksi 925.000 euroa.

Jäsenkuntien maksuosuus 1997 - 2006, deflatoimaton

3,5 3 K-S Kehittämisrahasto 2,5 Liiton kiinteä toiminta 2 1,5 euroa 1 0,5 0 97 98 99 00 01 02 03 ta04 ta05 ta06

Talouden puitteet taloussuunnitelmakaudella 2004 – 2006, Meuroa

Vuosi Liiton kiinteä toiminta Kehittämisrahasto Jäsenkuntien maksuosuus 2004 2,109 0,875 2,984 2005 2,200 0,900 3,100 2006 2,275 0,925 3,200

Keski-Suomen Kehittämisrahasto

Rahaston sääntöjen 1 §:n mukaan: ”Keski-Suomen kehittämisrahaston tarkoituksena on tukea maakunnan henkistä ja taloudellista vaurastumista sekä yhteistyön kehittymistä ra- hoittamalla maakunnallisesti merkittäviä kehittämishankkeita sekä eri osapuolten yhteis- työhön perustuvia maakunnan kehittämishankkeita.”

Keski-Suomen Kehittämisrahaston hankevalinnassa kiinnitetään huomiota hankkeen mer- kitykseen kuntien, seutujen ja koko maakunnan kilpailukyvyn edistäjänä. Maakunnan stra-

tegioiden toteutuminen varmennetaan mm. käynnistämällä esiselvityksiä ja hankkeita sekä laatimalla projektisuunnitelmia.

Kehittämisrahaston hanketoiminnan tavoitteet: - edistetään maakunnan kilpailukykyä - varmennetaan maakunnan strategioiden toteutumista - tuodaan maakuntaa esille - tuetaan maakunnan vetovoimaisuutta edistäviä kohteita - varaudutaan uusiin avauksiin - tuetaan ohjelmiin liittyviä maakuntien välisiä hankkeita

Maakuntavaltuusto teki aluekehittämisohjelmien hyväksymisen yhteydessä helmikuussa 1998 päätökseen nostaa Keski-Suomen Kehittämisrahaston vuosittainen kartuttaminen 6 miljoonaan markkaa eli 1.009.000 euroon vuoteen 2000 mennessä. Vuodelle 2004 kehit- tämisrahaston tasoksi esitetään 875.000 euroa.

T O I M I N T A S U U N N I T E L M A J A T A L O U S A R V I O 2 0 04

7. TOIMISTON JOHTAMISJÄRJESTELMÄ

Liiton toimisto toteuttaa maakunnan kehittämissuuntaa maakuntavaltuuston ja maakunta- hallituksen linjausten mukaisesti ja palvelee asiakkaita.

Maakuntajohtaja johtaa liiton toimistoa. Toimisto toimii hallintosäännön mukaisesti yhtenä tulosyksikkönä ja maakuntahallituksen päätöksen perusteella neljänä vastuualueena, jotka ovat maakuntajohtaja (muodostaa sihteereineen työparin), alueidenkäytön tiimi, hallintotiimi sekä ohjelmien toteutustiimi. Maakuntajohtajan apuna toimii toimiston johtoryhmä, johon kuuluvat edellä mainittujen vastuualueiden vetäjien lisäksi talouspäällikkö, henkilöstön edustaja sekä muistioiden laadinnasta vastaava maakuntajohtajan sihteeri.

Johtoryhmä kokoontuu maakuntajohtajan kutsusta strategiseen keskusteluun joustavalla kokoonpanolla tarpeiden mukaan. Koko henkilöstö kokoontuu kaksi kertaa vuodessa stra- tegiapalaveriin toiminnan suunnittelemiseksi ja toimintatapojen kehittämiseksi.

Toimiston johtamisjärjestelmän osia ovat tiimiorganisaation ohella toiminnan tavoitteiden asettelu ja tasapainottaminen tuloskortin avulla (seuraava kuvio). Tiimit suunnittelevat oman toimintansa allekirjoitettavan tiimisopimuksen muotoon. Tiimien toimintaa seurataan puolivuosittain. Toimistolla on kannustusjärjestelmä.

Tasapainotetun tuloskortin osa-alueiden kriittiset menestystekijät, mittarit ja seuranta on toiminnoittain kirjoitettu talous- ja toimintasuunnitelman eri toimintoihin kursiivilla.

KESKI-SUOMEN LIITON TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI

Resurssit ja taloustehokkuus

Asiakas- Ammattitaito, tyytyväisyys uuden oppiminen ja luovuus LIITON VISIO: Keski-Suomen liitto on valtakunnallisesti tunnettu ja menestyvä maakunnan kehittämisorganisaatio

Prosessien mallinnus ja Tulokset kunnossapito

Työntekijöiden jaksaminen

Tasa-arvosuunnitelman toteuttaminen

Vuoden 2004 aikana lisätään tietoisuutta laaditusta tasa-arvosuunnitelmasta ja otetaan se huomioon liiton toiminnan kehittämisessä ja erityisesti henkilöstösuunnitelman laadinnas- sa. Toimintavuonna laadittavat suunnitteluasiakirjat arvioidaan myös tasa- arvosuunnitelman kannalta.

8. VUODEN 2004 KESKEISET TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET

8.1 Ohjelmat ja niiden toteuttaminen

Keski-Suomen liiton ohjelmatyö keskittyy Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikkaoh- jelmien toteuttamiseen. Strategiat on määritelty ohjelma-alueille eri tavoin. Tavoitteena on, että suoritetuin strategisin valinnoin EU-osarahoitteiset resurssit voidaan parhaiten koh- dentaa alueilla oleviin tai rakennettaviin kilpailuetua vahvistaviin sekä vetovoimaisuutta lisääviin kohteisiin. Keski-Suomessa jatketaan vuonna 1996 alkanutta toimialoittain etene- vää kehittämistyötä metallin, matkailun, mekaanisen puun, elektroniikkateollisuuden, graa- fisen ja viestintäalan sekä käsiteollisuuden aloilla. Uutena avauksena otetaan mukaan luo- van toiminnan toimialan kehittäminen.

EU:n ohjelmatyössä Saarijärven - Viitasaaren seutukunnan muodostaman tavoite 1 – alueen päämääränä on olla luonnonvaroja pitkälle jalostava, osaavien verkostojen pohjoinen Keski-Suomi. Kehittämistoiminnan tarkoituksena on kohdentaa käytettävissä olevat resurssit alueen luonnonvaroja jalostaviin yritysverkostoihin niissä toimivien johdolla ja ehdoilla.

Alueen tavoitemäärityksessä todetaan, että pohjoisessa Keski-Suomessa bruttokansan- tuote kasvaa vuosittain 0,5 prosenttia Suomen kasvua nopeammin ja, että bruttoaluetuot- teen lisäys vuosina 1997 - 2006 on 100 miljoonaa euroa. Vuonna 2006 alueella on toimin- nassa kuusi ydinverkostoa seuraavilla toimialoilla: puu, metalli, energia, kivi, matkailu ja maatilatalous.

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnassa haetaan metalliteollisuuden perusstrategiana kus- tannusjohtajuutta. Puu- ja matkailutoimialat rakentavat merkkituotestrategiaa. Energia- sekä kivi- ja maataloustoimialat ovat valinneet erikoistumisen strategian.

Tavoite 2 –alueella strategian mukaiset kehittämisresurssit kohdennetaan paikallista ja alueellista kilpailukykyä parantaville aloille ja kasvua haluaviin yrityksiin. Seutujen kannalta keskeisten toimialojen ohella tuetaan verkostojen syntymistä ja kansainvälisty- mistä.

Jyväskylän, Jämsän, Joutsan, Keuruun ja Äänekosken seutukuntien muodostaman tavoite 2 -alueen perusstrategia on alueellinen erikoistuminen investointien ja koulutuksen avulla.

Alueen tavoitemäärityksessä todetaan, että yritysten lukumäärän nettokasvu koko seitse- män vuoden ohjelmakaudella on 2 000 ja työpaikkojen nettolisäys 7 000, joista 3 000 on informaatioteknologisen teollisuuden työpaikkoja. Tietoteollisuutta palvelevien koulutusalo- jen aloituspaikat kaksinkertaistetaan. Näillä tavoitteilla pyritään siihen, että alueen bkt/asukas nousee koko maan tasolle vuoteen 2006 mennessä ja asukasmäärä kasvaa 230 000:een.

Keski-Suomen alueohjelmien strategioiden arviointi

EduEva Oy on tehnyt väliarvioinnin Keski-Suomen tavoite 1 – ja tavoite 2 –ohjelmien stra- tegiavalinnoista. Arviointi valmistui syyskuun 2003 alkuun mennessä ja siinä kiinnitettiin huomio mm. seuraaviin asioihin:

- strategian valinnan onnistumiseen - strategioiden toteutumiseen - rahoittajien sitoutuminen alueohjelmiin ja niiden strategioihin - Strategian onnistumista arvioitiin seuraavilla tasoilla:

- MYR - rahoittajat - hankkeiden toteuttajat

Arvioinnin pohjana olivat kyselyt ja haastattelut. Keskeisiä päätelmiä ja kehittämisehdotuk- sia:

- tavoite1 -ohjelman strategia on ollut hyvin hallittavissa ja seurattavissa - tavoite 2 -ohjelman strategian hallinta ja vastuunotto sekä toteutuksen taso ovat vaihdelleet - liian pienet hankkeet ovat pirstoneet strategian suunnitelmallista toteutusta - rahoittajilta on odotettu nykyistä yhdenmukaisempia menettelytapoja - strategia-ajattelu ei ole tavoittanut alueita ja toimijoita riittävästi

Tavoite 1 -ohjelman strategian toteutuminen

- strategia on vastannut hyvin pohjoisen Keski-Suomen kehittämistarpeita - kunnanjohtajat ovat olleet erityisen tyytyväisiä maatalouden ja puualan kehittämis- hankkeisiin - matkailualan hankevetäjät arvioivat, että ohjelmakauden loppuun asetettuja tavoit- teita ei tulla saavuttamaan - työpaikkojen säilyminen on tähän mennessä merkittävin saavutus - verkostot luovat jatkossa uutta liiketoimintaa - vuorovaikutus elinkeinoelämän ja kunnallishallinnon välillä olisi pitänyt olla toimijoi- den mukaan ohjelmassa nykyistä läheisempää ja tavoitteellisempaa

Tavoite 2 -ohjelman strategian toteutuminen:

- kaksikolmasosaa kunnista teki hyvän strategiatyön ja onnistuneen valinnan - kolmasosa kunnista joutunee tarkistamaan valintaansa - hankekyselyn mukaan yli puolet hankkeista toteutti erikoistumisvalintaa - koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden olisi pitänyt tukea paremmin alueiden stra- tegioiden toteuttamista - koulutuksen heikkouksina on ollut erityisesti tarjontalähtöisyys

Tavoite 1 -ohjelman toteutus

Tavoite 1-ohjelman toteutus vuonna 2004 jatkaa täydessä laajuudessaan. Keski-Suomen liiton tehtävä on edelleen varmistaa 1-ohjelman sujuva, valitun strategian mukainen toteut- taminen. Liitto varautuu käynnistämään ohjelmaa vauhdittavia hankkeita. Vuoden 2004 aikana toimialoittaisten ydinverkostojen työssä erityisenä painopisteenä on edelleen osaamisen vahvistaminen. Toimialoittaisia verkostoasiantuntijoita ja kuntien elinkeinovas- tuullisia ohjataan paremmin havaitsemaan ja tarttumaan osaamiseen liittyviin kehittämis- tarpeisiin. Kehittämisyhtiöiden ja oppilaitosten verkostomaista toimintatapaa syvennetään edelleen.

Tavoitteena on, että vuonna 2004 80 % yritysinvestoinneista kohdistuu valittuihin yritys- verkostoihin (vuoden 2003 alkupuoliskolla toteutui 91 %). Osaamisen kehittämisen tavoit- teena on, että vähintään 40 % hankkeista tukee valittujen verkostojen kehittymistä (vuoden 2003 alkupuoliskolla toteutui 32 %). Maakuntien yhteisiin hankkeisiin osallistutaan silloin, kun ne tukevat strategian toteutusta lisäarvoa tuottavalla tavalla. Alueen yritykset, elinkei- novastuulliset, kuntien johto ja muut toimijat pidetään hyvin informoituna EU-ohjelman mahdollisuuksista ja kehittämishankkeiden tilanteesta.

Tavoite 2 -ohjelman toteutus

Keski-Suomen tavoite 2 -ohjelman perusstrategia on alueellinen erikoistuminen, joka pe- rustuu kunta- ja seutukuntakohtaisten, aluetaloutta vahvistavien kilpailuetutekijöiden tun- nistamiseen. Alueita ja niiden yritysten kilpailukykyä sekä osaamista vahvistetaan inves- tointien, verkostomaisen toiminnan ja koulutuksen avulla.

Suoritetut kilpailuetuvalinnat ovat keskeinen kriteeri kohdennettaessa resursseja maakun- nan yhteistyöasiakirjassa. Investoimalla yritystoiminnan kehittämiseen sekä koulutukseen odotetaan Keski-Suomen tavoite 2-alueelle syntyvän useita liiketoimintakeskittymiä, jotka tuottavat lisäarvoa omalle vaikutusalueelle.

Erikoistumisvalinnat ovat

Hankasalmi Pk-yritysten osaamisen vahvistaminen, yrittäjyys Joutsa Puunjalostus ja bioenergia Jyväskylä Informaatioteknologia sekä liikunta- ja terveysosaaminen Jyväskylän mlk Lentokenttäympäristön kehittäminen Jämsä Perhematkailu ja komposiittiteknologia Jämsänkoski Pk-yritysten osaamisen vahvistaminen, yrittäjyys Keuruu Metallin kehittämisohjelma ja graafisen teollisuuden kehittäminen Konnevesi Metsätalous ja maaseutuyrittäminen Korpilahti Muovituotannon kehittäminen Kuhmoinen Puuteknologia ja uudet innovaatiot Laukaa Peurunkakeskus Leivonmäki Suon ja turpeen uusi liiketoiminta ja yritysverkostot Luhanka Luonnon hyödyntäminen vetovoimatekijänä Multia Luonto- ja kalastusmatkailu Muurame Perheyrittäjyys, yrittäjyysakatemia ja mekatroniikka Petäjävesi Käsiteollisuus ja taitoteknologia Sumiainen Maaseudun monimuotoinen yrittäminen Suolahti Hyvinvointiosaaminen Toivakka Pk-yritystoiminnan kehittäminen Uurainen Pienyrittäjyys, ympäristö ja asuminen Äänekoski Ympäristöasioiden ja osaamisen laatukaupunki

Tavoitteena on, että vuonna 2004 tavoite 2 –ohjelman hankkeista 60 % on erikoistumisva- linnan mukaisia (vuoden 2003 alkupuolen toteutuma oli 57).

Tavoite 2 –ohjelman mukaiset erikoistumisvalinnat on tarpeen päivittää alkuvuodes- ta 2004.

Toimialatyö

Toimintavuosi on kolmivuotisen kehittämiskauden viimeinen vuosi. Työskentely jatkuu matkailu-, puu-, metalli-, graafisen ja viestintäalan, pien/käsityö- sekä elektroniikkateolli- suuden toimialoilla. Kullakin toimialalla on päästy luottamukselliseen yhteistyöhön sekä yritysten, rahoittajaviranomaisten, oppilaitosten sekä elinkeinokehittäjien kanssa. Verkos- toyhteistyö on aktiivista ja toimivaa.

Vuonna 2004 haetaan toimintamalliin tehoa tiivistämällä strategiasuunnitelmia ja tiedotta- malla toiminnan tuloksista. Toimialapäälliköt yhdessä verkostojensa kanssa vastaavat

suunnitelmien toteuttamisesta, eli tavoitteiden kannalta keskeisimpien hankkeiden käyn- nistämisestä ja toteutuksesta. Kehittämiskauden viimeisenä vuonna etsitään yritysverkos- toille kansanvälisiä yhteyksiä. Tuloksia ja vaikuttavuutta seurataan hankekohtaisesti, toi- mialojen asiakastyytyväisyysmittauksin sekä soveltuvin osin toimiala-analyysein.

Toimialoilla tavoitellaan yhteensä noin 300 uutta nettotyöpaikkaa ja 30 hanketta. Toimiala- työn tavoitteena on saada perustettua 20 - 30 uutta yritystä. Toimialojen yhteisenä tavoit- teena on teknologia- ja osaamisympäristöhankkeiden lisääminen. Edelleen pyritään hank- keiden vaikuttavuuden sekä yritysten liiketoimintaosaamisen lisäämiseen.

Toiminta pysyy yritysvetoisena ja toimialavetäjät itsenäisinä toimijoina. Keskeiset hankkeet saadaan toteutetuksi toimialasuunnitelmien mukaisesti. Kärkiyritykset tukevat kehittämis- verkostojen toimintaa. Kehittämistyö voi ylittää maakuntarajat (voidaan toteuttaa liiketoi- mintalähtöisiä verkosto- ja osaamisympäristö-hankkeita).

Toimialatyö on keskeinen toimintatapa yritysten liiketoimintaympäristöjen kehittämisessä. Liitto ohjaa, tukee ja rahoittaa yritysvetoista toimialatyöskentelyä. Liiton kehittämisrahastol- la tuetaan toimialojen tavoitteiden mukaisten keskeisimpien hankkeiden valmistelua.

Luovan toiminnan toimiala

Luovan toiminnan toimiala on uusi kehittämiskokonaisuus. Alalle laadittiin 2003 esiselvitys, jossa etsittiin muotoa maakunnan kulttuurin kehittämiselle, selvitettiin mahdollisuudet alan toimijoiden verkottamiseksi sekä suunniteltiin kehittämiskokonaisuudelle toimintaohjelma. Luovan toiminnan toimialan yrittäjät, yksityiset ja julkiset kehittämiskumppanuudet sekä kulttuurin koulutusorganisaatiot vastaavat alan sisällöllisestä kehittämisestä ja tuotannosta. Keski-Suomen liiton osuus alan kehittämisessä liittyy toimialan koordinointiin, yhteistyö- verkostojen muodostamiseen sekä kansalais- ja asiantuntijatapaamisten järjestämiseen. Luovaa toimintaa kehitetään erillisillä hankkeilla.

Osaamisen vahvistaminen

Keski-Suomen strategiatyössä ja EU –ohjelmien toteutuksessa painotetaan osaamisen vahvistamista. Keski-Suomen liitto tekee tiivistä strategista ja hankkeisiin liittyvää yhteis- työtä maakunnan koulutusorganisaatioiden kanssa. Edelleen toimintavuoden merkittävin yksittäinen osaamishanke, jossa liitto on mukana, on ammatillisen koulutuksen työelä- mäyhteyksiä tukeva Taitava Keski-Suomi –hanke. Keski-Suomen liitto on mukana oppi- mispaikkojen verkoston rakentajana yhdessä koulutuksen järjestäjien kanssa.

Tiedotus

Tiedotuksen keskeinen tavoite on saada julki myönteistä, todenmukaista ja ymmärrettävää tietoa maakunnan kehittämisohjelmista, erityisesti EU-ohjelmista ja uuden aluekehityslain myötä enenevässä määrin myös maakuntaohjelmasta, ohjelmien tuloksista ja niiden vaiku- tuksista maakunnan kehitykseen. Tiedotuksen perusviestit tukeutuvat ohjelmien perustana olevaan maakunnan yhteisesti määriteltyyn strategiaan.

Vuonna 2004 EU-ohjelmien toteutus etenee ohjelmakauden alussa luotua uraa, joten oh- jelmien perusteiden sijasta nyt on olennaisempaa viestittää entistä voimakkaammin niiden tuloksista ja vaikutuksista. Tavoitteena on luoda positiivista mielikuvaa Keski-Suomen lii-

tosta osaavana strategina ja suunnannäyttäjänä sekä asiantuntevana ja tasapuolisena aluekehittäjänä.

Keskeisiä tiedottamisen alueita vuonna 2004 ovat tavoiteohjelmien vauhdittamiseen täh- täävä tiedotus, toimialatyön tuloksista kertova tiedotus, luovan toiminnan käynnistyminen ja liiton kansainväliset toimet.

Maakunnan yhteistyöryhmän tiedotuslehti, Ämyri, toimitetaan yhdessä rahoittajaviran- omaisten tiedotusvastaavista koostuvan toimituskunnan kanssa kaksi kertaa vuodessa. MYRrin päätökset tiedotetaan kokousten jälkeen medialle ja muille sidosryhmille, samoin kuin Keski-Suomen liiton maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston kokouspäätökset ym. ajankohtaiset asiat. Tuotetaan Ämyri-verkkolehti.

EU-rahoitusmahdollisuuksista ja muista hanketyöhön liittyvistä asioista tiedotetaan rahoit- tajaviranomaisten yhteisillä www-sivuilla.

8.2 Maakuntakaavan laadinta

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan liiton keskeisin tehtävä on maakuntakaavan laatimi- nen. Vuoden 2004 tavoitteena on jatkaa kaavan sisällön suunnittelua ja erillisselvitysten laadintaa. Toimintavuoden aikana se on mittavuudeltaan liiton suurin yksittäinen tehtävä.

Maakuntakaava painottaa valtakunnallista ja maakunnallista alueiden käyttöä ja yhdyskun- tarakennetta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kunnan kaavoitukseen pääosin maakuntakaavan kautta. Kunnan sisäiset maankäyttökysymykset kuuluvat kunta- kaavoitukseen. Maakuntakaava korostaa koko maakunnan kehittämistä. Maakuntakaavan ohjausvaikutus perustuu oikeusvaikutusten ohella eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön maakuntakaavan laadinnassa. Maakuntakaavassa ja sen tulkinnassa korostuvat valtakun- nallisten, maakunnallisten ja seudullisten tavoitteiden turvaaminen.

Maakuntakaavassa asioita esitetään erilaisilla merkintätyypeillä ja niille voidaan antaa määräyksiä, kuten suunnittelu-, suojelu- tai rakentamismääräyksiä tai koko maakuntakaa- va-aluetta koskevia maakuntakaavamääräyksiä.

Tarkoituksena on korvata voimassa oleva seutukaava maankäyttö- ja rakennuslain peri- aatteiden mukaisella maakuntakaavalla. Maakuntakaava laaditaan ns. kokonaismaakunta- kaavana. Uusi maakuntakaava on vanhoja seutukaavoja yleispiirteisempi. Kaavoituspro- sessin yhteydessä kumotaan kaikki seutukaavat.

Maakuntakaavalla varataan asumisen, liikenteen, teknisen huollon, suojelun, virkistyksen, palveluiden ja yritystoiminnan kannalta tarpeelliset maa-alueet maakunnallisessa, seutu- kunnallisessa ja ylikunnallisessa mittakaavassa pitkällä aikavälillä. Aluevarauksilla tavoitel- laan sellaista aluerakennetta, joka turvaa maksimaalisesti koko maakunnan taloudellisen, sosiaalisen, kulttuurisen ja ekologisesti tasapainoisen kehityksen sekä luo turvallista, ter- veellistä, viihtyisää ja eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävää elin- ja toimintaympäristöä.

Maakuntakaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Niiden avulla on voita- va arvioida kaavan toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Kaavan tutkimukset ja selvitykset liittyvät myös sen sisältövaatimuksiin (MRL 28 §). Maakuntakaa-

vaa laadittaessa otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, kiinnitetään huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin ja kaava yhteen sovitetaan Keski- Suomeen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa.

Kaavaa laadittaessa ovat ohjeena luonnonsuojelulain 7 ja 77 §:ssä tarkoitetut päätökset sekä 32 §:ssä tarkoitettu maisema-aluetta koskeva perustamispäätös. Kaavaa laadittaes- sa kiinnitetään erityistä huomiota: · Maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen · Alueidenkäytön ekologiseen kestävyyteen · Ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon ratkai- suihin · Vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön · Maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin · Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen · Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen

Kaavaa laadittaessa pidetään silmällä alueidenkäytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maan- omistajille tai muulle oikeuden haltijalle aiheuteta kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa selvitetään, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti maakuntakaavan tavoitteet määritellään liitossa vuoden 2003 lopulla, jolloin niiden täsmentäminen jää osittain vuodelle 2004.

LAATIMISPROSESSI 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähtökohtien ja tavoitteiden määrittely - lähtökohdat - tavoitteet Kaavan sisällön suunnittelu - vaihtoehdot - ehdotus - kaava Selvitysten ja vaikutusten arviointi - lähtötiedot - perusselvitykset - vaikutusselvitykset ja arviointi Osallistuminen ja vuorovaikutus - OAS - viranomaisneuvottelu - mielipiteet ja lausunnot - muistutukset ja lausunnot - valitukset ja lausunnot Päätöksenteko - maakuntahallitus - maakuntavaltuusto Tiedottaminen - lakisääteiset ilmoitukset - maakuntakaavatiedote - internet

Tehtävän pääasiallinen suoritusajankohta Tehtävän alustava tai tarkentava ajankohta

Maakuntakaavan maastotöitä tehdään maankamaran ainesten ottoalueiden sekä virkistyk- sen ja suojelun tarpeita varten sulan maan aikana. Virkistysaluetarpeiden kokonaistarkas- telu suoritetaan, uudistetaan 1970-luvun jälkipuoliskolta oleva aineisto ja sovitetaan yhteen kunnallisten tarpeiden kanssa; maakuntakaavaan ei oteta sellaisia kohteita, joilla on vain paikallista merkitystä.

Liitto varautuu seutukaavan muutoksen tekemiseen sellaisissa kohteissa, joissa toteutta- minen edellyttää nopeaa toimintaa. Esimerkkeinä tällaisista tapauksista ovat 4-tiehen liitty- vät mahdolliset tarkistustarpeet Joutsassa ja Jyväskylän maalaiskunnan Kirrin ja Tikka- kosken välillä. Tielinjausten kohdalla otetaan huomioon painotetusti taloudelliset, sosiaali- set, ympäristölliset ja luonnonsuojelulliset näkökohdat. Tarvittaessa tehdään niihin liittyviä yksityiskohtaisempia selvityksiä (esimerkkinä meluselvitykset) yhteistyössä ao. viran- omaisten kanssa ja pääsääntöisesti niiden vastuulla ja kustannuksella.

Ekologisten yhteyksien tarve selvitetään. Myös selvitetään tarve luonnon hiljaisten aluei- den osoittamiseen yhteistyössä ao. kuntien kanssa. Työssä otetaan huomioon muissa maakunnissa saadut kokemukset. Turpeentuotantoalueiden ympäristövaikutukset selvite- tään maakuntakaavaa varten.

Jätehuollon pitkän aikavälin ratkaisuista tehdään yhteenvetoselvitys maakuntakaavaa var- ten ja varaudutaan ylipitkän aikavälin aluevarauksiin erityisesti Jyväskylän kaupunkiseu- dulla.

Vedenhankinnan kannalta tarpeelliset alueet selvitetään kaavaa varten.

Työn yhteydessä suoritetaan yleiskaavatietojen kattava kokoaminen, missä yhteydessä hankitaan kuntien palaute nykyisestä seutukaavasta.

Ympäristövaikutusten arviointi suoritetaan jatkuvana prosessina kaavan edistymisen mu- kaan. Työn suorittamisesta vastaa YVA-ryhmä.

8.3 Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen

Valtakunnan sisällä samoin kuin maakunnissakin tapahtunut keskittymiskehitys on synnyt- tänyt kasvavaa eriarvoistumista, lisännyt kasvualueilla investointitarpeita infrastruktuuriin jättäen samalla muille alueille jo tehtyjä infrastruktuuri-investointeja vajaakäytölle sekä hei- kentänyt palveluiden saatavuutta laajoilla alueilla.

Liitto valmistelee vuoden 2004 aikana erillishankehakemuksen, jossa tutkitaan alueraken- teen muuttumisen kannalta keskeisesti vaikuttavia erilaisia kehitysvyöhykkeitä ja kaupun- kiketjuja sekä mahdollisuuksia alueiden väliseen myönteiseen vuorovaikutukseen. Toteut- tamiseen haetaan rahoitus BSR Interreg IIIB –ohjelmasta.

Tarkastelu sisältää - kehittyvien taajamavyöhykkeiden ja taantuvien tai paikallaan polkevien maaseu- tualueiden välisiä vuorovaikutussuhteita - palvelujen, erityisesti vähittäiskauppapalvelujen muutosten vaikutukset aluera- kenteeseen - kasvukeskusten väliin ja ulkopuolelle jäävien taajamien problematiikka - korkealaatulogistiikka - kasvuvyöhykkeiden myönteisen kehityksen leviämistä edistäviä ja haittaavia tekijöitä - taajamavyöhykkeiden ja maaseutualueiden yhteistyömahdollisuuksia - infrastruktuurin ja liikenteen kustannuksia aluetalouden kannalta - maakuntakaavoituksen mahdollisuuksia kehityksen ohjaamisessa - kansalaisten, järjestöjen ja eri yhteisöjen osallistumismahdollisuuksien paranta- minen

Erityisinä kohdealueina ovat Jämsänjokilaakso – Jyväskylä - Ääneseutu. Muita erityiskoh- teita ovat yhteistyön järjestämiset mm. Mänttä – Keuruu – Virrat - Ähtäri alueella sekä Kaakkoisessa Keski-Suomessa.

Valtakunnallisesti kiinnostavina vyöhykkeinä tarkastellaan pääkaupunkisuuntaisten yhte- yksien ohella Kuopion seutu – Jyväskylän seutu – Tampereen seutu -vyöhykettä.

Liitto seuraa aktiivisesti East – West Forum –hankkeen edistymistä ja pyrkii saamaan hankkeeseen keskisuomalaisia toimijoita kansainvälisen osaamiskehityksen turvaamisek- si.

8.4 Edunvalvonta ja kuntien palvelutehtävät

Keski-Suomen liitto vaikuttaa edunvalvonnallaan myönteisesti maakunnan ja sen kuntien asemaan sekä mahdollisuuksiin hallinnon ja aluepolitiikan muutoksissa, kansainvälisissä yhteyksissä, kuntien talouteen liittyvissä ratkaisuissa, lainsäädännössä sekä valtion koko- naan tai osittain rahoittamissa investointihankkeissa. Tavoitteena on alueen oman päätök- senteon edellytysten parantaminen ja valtion paikallishallinnon palveluiden turvaaminen.

Lähtökohtana valtion rahoituksessa on, että Keski-Suomi saa sille kuuluvan osuutensa.

Keski-Suomen etujen turvaaminen edellyttää myös kontaktiverkkoa Euroopan Unioniin ja muihin keskeisiin eurooppalaisiin toimielimiin. Länsi-Suomen liittojen yhteinen toimisto Brysselissä edistää osaltaan tavoitteen saavuttamista.

Edunvalvonnassa ja valtion talousarvioon vaikuttamisessa toimitaan yhteistyössä kansan- edustajien, valtion piirihallinnon sekä kuntien kanssa.

Liiton toimistossa vastuu edunvalvontaan liittyvistä asioista jakautuu kullekin vastuualueel- le niiden tehtävien mukaisesti.

Liitto on käynyt keskustelun kuntien edustajien kanssa maakunnan palvelurakennetta kos- kevan selvitystyön käynnistämismahdollisuuksista vuoden 2003 lopulla. Muutoinkin teh- dään yhteistyössä jäsenkuntien kanssa niitä palvelevaa selvitystoimintaa koulutuksen, kulttuurin, sosiaali- ja terveyssektorin ja kunnallistalouden alueilla sekä maakunnan tilaa koskevien tietojen tuottamiseksi.

Liitto käynnistää maakunnan ICT-strategian valmistelun, jonka pohjalta tutkitaan mm. tieto- liikenneyhteyksien nopeuttamismahdollisuuksia, koulutuksen kehittämisen edellytykset sekä toimialan monipuolistamisen keinot.

Liitolla on maakuntahallituksen päätöksin jäsenyydet seuraavissa kotimaisissa yhteisöissä: Suomen Kuntaliitto, Suomen Kotiseutuliitto ry, Suomen vesitieyhdistys ry, Jyväskylän Ke- säyliopistoyhdistys ry, Nelostieyhdistys ja Maakunnan Maut ry.

Lisäksi liitto on liiton maksamana eräiden yhdistysten jäsen henkilöidensä kautta (esim. Tietopalveluseura, Sihteeriyhdistys, Suomen matkailun alueorganisaatioiden yhdistys ry Suoma, Matkailuasiamiehet ry, Kunnallistieteen yhdistys ry ja Keski-Suomen lintutieteelli- nen yhdistys).

Ulkomaisten yhteisöjen jäsenyydet on mainittu luvussa 4.

Keski-Suomen liitto on Kiinteistö Oy Keski-Suomen Talon ja Midinvest Oy:n osakas.

9. TALOUSARVIO 2004 PERUSTELUINEEN

Keski-Suomen liiton talousarvio on laadittu kuntalain, soveltuvin osin kirjanpitolain ja kir- janpitolautakunnan kuntajaoston antamien yleisohjeiden mukaisesti. Vuoden 2004 talous- arvio on taloudellisesti tasapainossa. Tuloslaskelman yli/alijäämä on 0 euroa.

9.1 Talousarvioasetelma

Talousarvion tuloslaskelmaosassa on esitetty liiton toimintatuotot ja -kulut, rahoitustuotot ja –kulut, poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista, satunnaiset tuo- tot ja kulut sekä tilikauden tuloksen jälkeen poistoeron lisäys/vähennys, varausten lisä- ys/vähennys ja rahastojen lisäys/vähennys. Tuloslaskelma päättyy tilikauden yli- tai ali- jäämään.

Käyttötalousosassa on esitetty liiton toimintatuotot ja –kulut jäsenkuntien maksuosuuksia lukuun ottamatta kustannusalueittain ja –paikoittain. Kustannusalueet ovat pääosin liiton hyväksytyn organisaation mukaisia “osastoja”. Koska liitto on yksi tulosyksikkö, ei kaikkia yhteisiä kustannuksia vyörytetä kustannuspaikoille, kuten esim. huoneistomenot ja tarvi- kehankinnat. Ne on esitetty kustannuspaikassa 9999 “yhteiskustannukset”.

Rahoituslaskelman avulla kootaan tulorahoitus, investoinnit ja muut pääomamenot sekä pääomarahoitus yhteen laskelmaan. Rahoituslaskelma täydentää tuloslaskelman antamaa kuvaa tulorahoituksen riittävyydestä, investoinneista, sijoituksista ja pääomarahoituksesta.

Investointiosassa on esitetty liiton käyttöomaisuusinvestoinnit, rahoitusosuudet investoin- timenoihin ja käyttöomaisuuden myyntituotot. Investointiosaa on budjetoitu 0 euroa.

Liiton talousarvion käyttötalousosassa on käytetty seuraavia kustannusalueita ja – paikkoja:

Kustannusalue kustannuspaikat

Luottamushenkilöhallinto maakuntavaltuusto tarkastuslautakunta maakuntahallitus

Maakuntajohtaja ja sihteeri maakuntajohtaja ja sihteeri erillisprojektit

Hallinto hallinto erillisprojektit

Alueidenkäyttö alueidenkäyttö erillisprojektit

Ohjelmien toteutus ohjelmien toteutus toimialatyö muut erillisprojektit

Yhteiskustannukset yhteiskustannukset

Kustannuspaikkoja perustetaan kirjanpitoon toimintavuoden aikana erillisprojekteille seu- rannan tarpeen mukaan.

Toimintatuotot jakaantuvat myyntituottoihin (=jäsenkuntien maksuosuudet), maksutuottoi- hin, tukiin ja avustuksiin sekä muihin tuottoihin. Kustannusalueilla on käytössä tuet ja avustukset ja muut tuotot ja niiden budjetoinnissa on käytetty seuraavia tilejä: myyntituotot (0 %), myyntituotot (8 %) ja myyntituotot (22 %).

Liiton toiminta on lakisääteisen toiminnan osalta arvonlisäverotonta. Liitossa on kuitenkin verollisia osa-alueita, kuten maakuntahistorian kirjojen myynti tai verollisina ostettujen pal- velujen ja tavaroiden myynti edelleen. Tämän vuoksi on laskentajärjestelmässä tarpeen käyttää sekä verottomia että verollisia tuottotilejä.

Toimintakulut jakaantuvat henkilöstökuluihin, palveluiden ostoihin, aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin, avustuksiin ja muihin kuluihin.

9.2 Poistomenettely

Aineellisten hyödykkeiden (=koneet ja kalusto) arvo liiton taseessa 31.12.2002 on 40.646,88 euroa. Vuoden 2003 aikana aineellisten hyödykkeiden ryhmään on kirjattu kiin- teitä rakenteita ja laitteita 30.421 euron arvosta. Osakkeiden arvo on 1.228.359 euroa. Ai- neellisen hyödykkeiden poistomenettelynä on ollut 30 prosentin suuruinen jäännösarvo- poisto.

Osakkeiden ja osuuksien arvosta muodostaa suurimman osan liiton toimitilan osakkeet. Osakkeet on arvostettu taseessa niiden tulonodotusarvoon, mikä on tarkistettu vuonna 1996.

Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet ja poistomenettelyn hyväksyy yhty- mävaltuusto.

Keski-Suomen liiton poistojen laskentaperusteet ja poistomenettely:

Liiton pienhankintaraja on 15.000 euroa. Maakuntahallitus voi määrittää rajan erikseen. Keski-Suomen liiton koneiden ja kaluston sekä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden (kirjan- pidossa aineelliset hyödykkeet) suunnitelman mukainen poisto on 30 prosentin suuruinen jäännösarvopoisto. Osakkeilla ja osuuksilla ei ole suunnitelman mukaista poistoaikaa.

Talousarvion poistomenettelyn tavoitteen mittari: vuosikate / poistot (ilman kehittämisra- haston rahastosiirtoa) on positiivinen.

9.3 Talousarvio vuodeksi 2004

Kuntalain mukaan kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talo- usarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.

Talousarvion tuloslaskelman (liite 6) toimintatuottoihin on budjetoitu 3,755 Meuroa. Tästä jäsenkuntien maksuosuus on 2,984 Meuroa. Toimintatuotoista käytetään toimintakuluihin 2,864 Meuroa, nettokorkokuluihin ja poistoihin 17.200 euroa ja kartutetaan Keski-Suomen Kehittämisrahaston toimintaa 875.000 eurolla.

Investointien hankintatarpeita ei ole vuonna 2004.

Kuntalain mukaan taloussuunnitelmassa on esitettävä toimenpiteet, joilla kertynyt ja suun- nittelukaudella kertyvä alijäämä katetaan. Liitolle ei ole tulossa yli/alijäämää taloussuunni- telmakaudella.

Talousarvion toteuttamisen tavoitteen mittari: vuosikate / asukas (ilman kehittämisrahaston rahastosiirtoa) on positiivinen.

9.4 Talousarvion sitovuus

Kuntalain mukaan talousarvion määräraha ja tuloarvio voidaan ilmaista brutto- tai netto- määräisenä. Liiton talousarvio on liiton kiinteän toiminnan osalta esitetty bruttomääräisillä määrärahoilla. Erillisprojektit toimivat pääasiassa nettomääräisillä määrärahoilla.

Maakuntavaltuusto päättää talousarvion tuloslaskelmaosasta jäsenkuntien maksuosuudet 2.984.000 euroa, investoinnit (0 euroa) ja Keski-Suomen Kehittämisrahaston kartuttamisen 875.000 euroa

Maakuntahallitus päättää talousarvion tuloslaskelmaosasta ja rahoitusosasta ne erät, joita maakuntavaltuusto ei päätä. Maakuntahallitusta sitoo talousarvion tuloslaskelmaosasta toimintatuotoista myyntituotot (lukuun ottamatta jäsenkuntien maksuosuuksia), maksu- tuotot, tuet ja avustukset ja muut tuotot ja toimintakulut, mitkä maakuntahallitus hyväksyy kustannusalueittain. Maakuntahallitusta sitoo myös rahoitustuotot ja –kulut, poistot, satun- naiset tuotot ja kulut. Maakuntahallitusta sitoo edelleen tilikauden tuloksen käyttö rahasto- jen kartuttamista lukuun ottamatta.

Toimistoa sitovat muut käyttötalouden määrärahat.

Mikäli jäsenkuntien maksuosuusrahoituksen ulkopuolista rahoitusta tulee enemmän kuin talousarviossa on ennakoitu, voidaan myös menomäärärahoja vastaavasti ylittää. Mikäli jäsenkuntien maksuosuusrahoituksen ulkopuolista rahoitusta tulee vähemmän kuin talo- usarviossa on ennakoitu, tulee myös menomäärärahat vastaavasti alittaa.

9.5 Talousarvion käyttösuunnitelma ja perustelut

Talousarvion käyttösuunnitelma esitetään kustannusalueittain, osin kustannuspaikoittain sekä tulo- ja menolajeittain. Maakuntahallitus hyväksyy maakuntavaltuuston hyväksymää talousarviota tarkentavan käyttösuunnitelman.

Toimintatuotot ja -kulut sekä maksuosuus 2004, tuhatta euroa

ALUEIDENK

OHJ.TOT.

LUOTT.HLÖH. kulut maksuos. HALLINTO tuotot MAAK.JOHT.

YHTEISKUST.

0 500 1000 1500 1000 euroa

Luottamushenkilöhallinto sisältää ulkopuolisia projektikuluja, jäsenmaksuja ja myönnettä- viä avustuksia yhteensä 115 tuhatta euroa.

LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO tuhatta euroa Toimintatuotot (ilman jäsenkuntien maksuosuusrahoitusta) 0 € Jäsenkuntien maksuosuusrahoitus 352 € Toimintakulut 352 €

Maakuntavaltuuston budjetin perusteena on kolme maakuntavaltuuston kokousta. Maa- kuntahallitus kokoontuu noin 11 kertaa. Kunnanjohtajakokouksia järjestetään noin 4 – 6 kertaa talousarviovuoden aikana.

Maakuntahallituksen kustannuspaikalle on budjetoitu ulkopuolisiin projektimenoihin yh- teensä 115.100 euroa. Pohjoismaisen tiedotustoimiston maakunnallinen rahoitusosuus 16.800 euroa ja Keskipohjola –toimikunnan 16.800 euroa. Suomen Kuntaliiton palvelu- maksuun on budjetoitu 19 400 euroa ja EU:n alueellisten edunvalvontaorganisaatioiden jäsenmaksuihin ja maksuosuuksiin yhteensä 7.600 euroa. WFA:n. Keski-Suomen liitto osallistuu Länsi-Suomen Allianssin Brysselin toimiston kustannuksiin 51.000 eurolla ja ko- timaan yhteistyöhän 3.500 euroa vuonna 2004.

MAAKUNTAJOHTAJA JA SIHTEERI tuhatta euroa Toimintatuotot (ilman jäsenkuntien maksuosuusrahoitusta) 0 € Jäsenkuntien maksuosuusrahoitus 323 € Toimintakulut 323 €

Kansainvälinen vuorovaikutus on lisääntynyt ja edellyttää valmiuksien kohottamista. Henki- löstön kielitaitoa ja atk-valmiuksia kehitetään.

Yksikön käyttövarat sisältävät maakuntajohtajan käyttövarat, varauksen liiton kansainvälis- tymistoimiin, varauksen tiedotustoimintaan ja maakunnallisen juhlan sekä liiton 75 - vuotisjuhlan järjestämiseen. Lisäksi määräraha toimii liiton toiminnan “vararahastona”. Käyttövaroihin sisältyy 16.800 euron kannustamismäärärahavaraus.

Yksikön asiantuntijapalveluihin on budjetoitu 30.000 euroa maakuntakaavan erillisselvityk- siä varten.

OHJELMIEN TOTEUTUS tuhatta euroa Toimintatuotot (ilman jäsenkuntien maksuosuusrahoitusta) 742 € Jäsenkuntien maksuosuusrahoitus 431 € Toimintakulut 1173 €

Kustannusalue keskittyy tavoiteohjelmien (1 ja 2) toteuttamiseen erityisesti yritystoiminnan kehittämisen ja koulutuksen uudistamisen osalta. Omaa kehittämistoimintaa jatketaan toi- mialamallin mukaisesti, erityisesti työn ohjausta ja järjestelmällisyyttä lisätään. Sektorille kuuluvat projektianomukset käsitellään entiseen tapaan ja lisätään jo rahoitettujen projek- tien seurantaa. Seudullista matkailun markkinointia jatketaan.

ALUEIDENKÄYTTÖ tuhatta euroa Toimintatuotot (ilman jäsenkuntien maksuosuusrahoitusta) 0 € Jäsenkuntien maksuosuusrahoitus 465 € Toimintakulut 465 €

Kustannusalue keskittyy maakuntakaavan laatimiseen sekä alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen ym. alueidenkäytön yksikön tehtävien hoitoon. Yksikön työskentely perustuu tietokoneavusteen mm. numeeristen kartta- ja paikkatietoaineistojen käyttöön. Perusai- neistoa hankitaan ja tuotetaan itse.

HALLINTO tuhatta euroa Toimintatuotot (ilman jäsenkuntien maksuosuusrahoitusta) 26 € Jäsenkuntien maksuosuusrahoitus 328 € Toimintakulut 354 €

Hallinto sisältää liiton hallintopalvelut, talous- ja henkilöstöasioiden hoidon, tietopalvelut, postitukset ja muut toimistopalvelut sekä Keski-Suomen Talon puhelinkeskuksen hoidon.

Liiton laskentajärjestelmän kautta hallitaan liiton oman ja kehittämisrahaston talouden li- säksi maakunnan kehittämisraha sekä liiton rahoittamiin hankkeisiin tuleva EU-rahoitus ja valtion rahoitus.

Hallintoyksikkö vastaa sille kuuluvien tehtävien asianmukaisesta ja ajantasaisesta toimin- nasta. Toimistotarvike- ja muut hankinnat hallintoyksikkö suorittaa keskitetysti ja taloudelli- sesti.

YHTEISKUSTANNUKSET tuhatta euroa Toimintatuotot (ilman jäsenkuntien maksuosuusrahoitusta) 3 € Jäsenkuntien maksuosuusrahoitus 194 € Toimintakulut 197 €

Kustannuspaikalle on budjetoitu liiton yhteisiä palvelujen osto- ja tarvikemenoja. Suurin menoerä on huoneistomenot, mikä sisältää mm. toimiston yhtiövastikkeet.

Kustannusalueen asiantuntijapalveluihin (35.000 euroa) on budjetoitu atk-tuki- ja henkilös- töpalvelujen kustannukset (työpaikkaruokailu, työterveyshuolto sekä henkilökunnan liikun- ta- ja kulttuurimääräraha).

Koneiden ja kaluston hankinnat on budjetoitu kokonaan käyttömenoksi.

LIITTO YHTEENSÄ tuhatta euroa Toimintatuotot (ilman jäsenkuntien maksuosuusrahoitusta) 772 € Jäsenkuntien maksuosuusrahoitus 2984 € Toimintakulut 2864 € sekä nettokorkomenot, poistot ja kehittämisrahaston rahoitus 892 €

Viivästyskoron prosenttina liitto käyttää korkolain mukaista ylärajaa. Se on ollut 1.7.2003 alkaen 9,5 prosenttia. Jäsenkuntien maksuosuuksista ei peritä alle 40 euron suuruisia vii- västyskorkoja.

Poistot on arvioitu 30 prosentin jäännösarvopoiston mukaan.

Maakuntahallitus hyväksyy myös Keski-Suomen Kehittämisrahaston käyttösuunnitelman. Jäsenkunnat kartuttavat kehittämisrahastoa talousarviovuonna 875.000 eurolla.

Hankepäätökset tehdään erikseen maakuntahallituksessa tai niistä päättää tehdyn dele- gointipäätöksen perusteella maakuntajohtaja.

Vuoden 2004 talousarvion yli/alijäämä on 0 euroa.

9.6 Jäsenkuntien maksuosuudet

Jäsenkuntien maksuosuusrahoituksella kerätään yhteensä 2.984.000 euroa. Perussopi- muksen mukaan “Jäsenkuntien maksuosuudet perustuvat edellisenä kalenterivuotena toi- mitetussa kunnallisverotuksessa jäsenkunnissa määrättyjen ansiotulo- ja yhteisöäyrien suhteessa. Verotietoina käytetään saatavissa olevia verottajan ennakkotietoja, elleivät lo- pulliset tiedot ole talousarvion laadintavaiheessa tiedossa.” (perussopimus, § 24).

Vuoden 2004 maksuosuudet lasketaan verovuoden 2002 verotustietojen perusteella.

Jäsenkuntien maksuosuudet 2004 (alustava kunnittainen laskelma)

muutos siitä 2002 / kunta kunnallisvero kunnallisvero tulo- laskennalliset kertymäosuus kertymäosuus tulo- laskennalliset laskennalliset lopullinen maksu 2003 ansio- ja ansio- ja Kehittämis- pääoma- pääoma- vero kunnallisveroäyrit yhteisövero- yhteisövero- vero yhteisöveroäyrit äyrit maksuosuus osuus verotuloista verotuloista % % rahastoon 2002 2002 2002 (verovuosi 2002) tuloista 2002 tuloista 2002 2002 (verov. 2002) yhteensä yht. 2004 2003

€ markkaa € markkaa € € € € %

Jyväskylä 19 015 980 6 456 748 63 181 884 228 1 081 434 511 18,50 5 845 591 951 113 063 883 18,50 611 156 123 074 1 033 679 303 106 970 201 478 6,5 Jyväskylän 2 719 343 2 394 109 21 mlk 71 772 814 426 741 773 18,50 2 306 712 289 16 168 479 18,50 87 397 185 474 383 280 112 389 362 079 201 5,9 Laukaa 1 284 892 1 051 548 7 31 433 803 186 896 906 18,50 1 010 253 543 7 639 621 18,50 41 295 248 791 168 346 49 364 161 283 063 4,4 Muurame 659 388 3 17 885 414 106 341 843 18,50 574 820 771 3 920 543 18,50 21 192 124 596 012 895 95 417 27 979 92 275 142 3,4 Uurainen 4 803 755 28 561 830 18,50 154 388 271 295 341 1 756 018 18,50 9 491 988 163 880 260 26 236 7 693 26 270 -34 -0,1

Hankasalmi 658 249 -1 8 482 286 50 433 382 18,50 272 612 878 3 913 771 18,50 21 155 518 293 768 395 47 030 13 791 48 650 620 -3,3 Joutsa 492 781 -1 6 586 007 39 158 619 18,50 211 668 213 2 929 943 18,50 15 837 529 227 505 741 36 422 10 680 38 099 677 -4,4 Leivonmäki 1 780 046 10 583 673 18,50 57 209 043 478 679 2 846 096 18,50 15 384 303 72 593 346 11 622 3 408 11 484 138 1,2 Luhanka 1 179 501 7 012 994 18,50 37 908 078 134 106 797 358 18,50 4 310 044 42 218 122 6 759 1 982 6 376 383 6,0 Toivakka 248 275 - 3 783 482 22 495 562 18,50 121 597 635 1 476 176 18,50 7 979 330 129 576 965 20 744 6 083 21 304 560 -2,6

Keuruu 1 708 404 2 22 339 599 132 825 224 19,00 699 080 126 10 157 709 19,00 53 461 626 752 541 752 120 477 35 327 118 100 377 2,0 Multia 337 285 - 2 999 956 17 836 928 18,50 96 415 829 2 005 406 18,50 10 840 030 107 255 859 17 171 5 035 17 583 412 -2,3 Petäjävesi 6 110 003 36 328 428 18,75 193 751 617 460 275 2 736 671 18,75 14 595 578 208 347 195 33 355 9 781 32 968 387 1,2

Jämsä 5 146 935 1 256 587 -7 31 309 710 186 159 082 17,25 1 079 183 084 30 602 286 17,25 177 404 556 640 201 171 58 989 208 476 305 -3,5 Jämsänkoski 5 056 210 10 16 418 819 97 621 865 18,00 542 343 693 30 062 859 18,00 167 015 886 709 359 579 113 563 33 300 103 106 457 10,1 Korpilahti 526 639 -2 8 439 193 50 177 163 19,00 264 090 332 3 131 253 19,00 16 480 281 280 570 612 44 917 13 171 47 354 437 -5,1 Kuhmoinen 529 022 -1 4 639 880 27 587 474 18,50 149 121 480 3 145 422 18,50 17 002 281 166 123 760 26 595 7 799 28 527 932 -6,8

Konnevesi 4 801 217 28 546 740 18,00 158 593 000 428 642 2 548 590 18,00 14 158 831 172 751 831 27 656 8 110 26 973 683 2,5 Sumiainen 2 099 881 12 485 325 19,00 65 712 239 140 409 834 834 19,00 4 393 863 70 106 102 11 224 3 291 11 028 196 1,8 Suolahti 808 162 6 11 704 348 69 590 893 19,00 366 267 858 4 805 113 19,00 25 290 069 391 557 927 62 686 18 381 55 850 836 12,2 Äänekoski 6 541 509 1 151 896 18 29 299 466 174 206 714 18,50 941 657 913 38 894 046 18,50 210 238 088 002 184 410 54 075 165 572 838 11,4

Kannonkoski 2 328 781 13 846 303 19,00 72 875 279 266 763 1 586 101 19,00 8 347 899 81 223 178 13 003 3 813 12 425 578 4,7 Karstula 580 247 1 7 736 511 45 999 206 18,50 248 644 354 3 449 992 18,50 18 648 605 267 292 960 42 792 12 548 41 600 192 2,9 Kivijärvi 225 287 - 2 136 829 12 705 008 19,00 66 868 465 1 339 496 19,00 7 049 977 73 918 442 11 834 3 470 12 209 375 -3,1

Kyyjärvi 2 607 371 15 502 724 18,50 83 798 508 309 487 1 840 126 18,50 9 946 628 93 745 136 15 008 4 401 14 775 233 1,6 Pylkönmäki 1 268 800 7 543 942 18,00 41 910 790 155 512 924 632 18,00 5 136 846 47 047 637 7 532 2 209 7 044 488 6,9 Saarijärvi 1 094 448 3 17 120 151 101 791 795 18,50 550 225 921 6 507 292 18,50 35 174 553 585 400 474 93 718 27 481 90 186 532 3,9

Kinnula 2 576 852 15 321 266 18,00 85 118 146 169 471 1 007 629 18,00 5 597 938 90 716 084 14 523 4 259 14 309 214 1,5 Pihtipudas 565 589 - 7 589 575 45 125 564 18,50 243 921 966 3 362 839 18,50 18 177 511 262 099 477 41 960 12 304 42 520 560 -1,3 Viitasaari 1 261 321 - 12 512 512 74 396 018 18,50 402 140 638 7 499 474 18,50 40 537 698 442 678 336 70 870 20 781 71 374 504 -0,7

KESKI- 52 298 651 18 639 182 875 000 2 860 124 SUOMI 525 630 790 3 125 258 757 18,44 16 944 483 909 310 953 658 18,44 1 694 698 136 045 2 984 000 000 000 4,3

Lähteet: Kunnallisverotiedot: verohallinnon www-sivu 19.9.2003 "Ennakkotietoja maksuunpanon mukaisesta tilityksestä" verovuodelta 2002 Kuntien verotuottoprosentit: Kuntaliiton www-sivu 19.9.2003 Yhteisöveron kertymäosuus (Manner-Suomessa 1.267.440.892 €) on saatu puhelimitse Ilkka Karjalaiselta Verohallinnosta 22.9.2003. Vuoden 2002 Kuntien jako-osuudet on otettu vero.fi -www-sivulta.

Maakuntavaltuusto 2001 – 2004 LIITE 1

Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Pertti Parkkonen (kesk), Laukaa

1. varapuheenjohtaja Kalevi Olin (sdp), Jyväskylä

2. varapuheenjohtaja Arja Paakkanen (vas), Jämsä

JÄSENET VARAJÄSENET

HANKASALMI Teräasettaja Erkki Flink (sdp) Laivakokki Esko Repo (sdp) Kauppateknikko Tiina Koponen (kesk) Yrittäjä Leena Jäntti (kesk)

JOUTSA Apteekkari Anja Järvinen (kok) Yrittäjä Salme Satusaari (kok) Projektipäällikkö Eero Peltoniemi (sdp) Autonkuljettaja Kari Maunula (sdp)

JYVÄSKYLÄ Huoltoasentaja Jorma Ahola (sdp) Projektipäällikkö Pertti Reinikainen (sdp) Konsuli Timo Fredrikson (kok) Aluepäällikkö Ari Hiltunen (kok) Psykologi Jaana Haapasalo (vas) Lääkäri Arvi Hakkarainen (vas) Evl evp Erkki Ikonen (kok) Toimittaja Henna Virkkunen (kok) Laitoshuoltaja Hilkka Illman (sdp) Työsuojeluvaltuutettu Veijo Koskinen (sdp) Psykologi Kaija-Leena Kaijaluoto (vihr) Jarmo Hakkarainen (vihr) Kansanedustaja Matti Kangas (vas) Ylihoitaja Ilkka Pernu (vas) Rehtori Marja-Liisa Kontio (kok) Kasv. tiet. maisteri Anita Saraste-Kautto (kok) Koulukuraattori Tuija Mäkinen (vihr) Projektinvetäjä Arja Seppälä (vihr) Toimitusjohtaja Matti Ojala (sdp) Lehtori Tony Melville (sdp) Kansanedustaja Kalevi Olin (sdp) Sairaanhoitaja Lea Leppänen (sdp) Kansanedustaja Mauri Pekkarinen (kesk) Kansanedustaja Petri Neittaanmäki (kesk) Tutkija Kirsi Pohjola (kok) Liikuntatiet. maisteri Terhi Pulli (kok) Peruskoulun rehtori Risto Rönnberg (vihr) Pääsihteeri Matti Mäkinen (vihr) Lastentarhanopettaja Juhani Starczewski (KD) Toiminnanjohtaja Erkki Arvaja (KD) Diakoni Meri Tirroniemi (KD) Eläkeläinen Keijo Kohonen (KD) Toimitusjohtaja Kauko Tuupainen (sdp) Yleisammattimies Pentti Närhi (sdp) Ekonomi Oiva Vainio (kok) Toimitusjohtaja Esa Salokorpi (kok) Luokanopettaja Johanna Arho-Forsblom (sdp) Päiväkodinjohtaja Kirsti Turunen (sdp) Projektityöntekijä Tuulikki Väliniemi (sdp) Kansanedustaja Susanna Huovinen (sdp)

JYVÄSKYLÄN MLK Maanviljelijä Jouko Asikainen (kesk) Kapteeni, evp Pekka Toivonen (kesk) Projektipäällikkö Anna Autere (vihr) Suunnittelija Eila Mäkinen (vihr) Autonkuljettaja Hannu Kylmänen (sdp) Laitosmies Aarno Lahtinen (sdp) Koulutuspäällikkö Ulla Lauttamus (sdp) Painopinnanvalmistaja Seija Laosmaa (sdp) Sairaanhoitaja Anneli Puskala (sdp) Erityisopettaja Lea Vuorilampi-Kalmari (sit) Puuseppä Matti Pöppönen (vas) Teknikko Hannu Hokkanen (vas) Terveystarkastaja Jari Tulonen (KD) Sairaanhoitaja Kirsti Liukko (KD) Pastori Maritta Tynkkynen (kok) Sihteeri Raili Rissanen (sit)

JÄMSÄ Lehtori Martti Hartus (kesk) Kulttuurisihteeri Reetta Perä (kesk) Kauppias Anja Kaislo (kok) Diplomi-insinööri Olli Puttonen (kok) Toimittaja Arja Paakkanen (vas) Sähköasentaja Tuomo Järvinen (vas) Pääluottamusmies Seppo Suominen (sdp) Tuotannon esimies Veli-Matti Silvan (sdp)

JÄMSÄNKOSKI Pituusleikkurimies Arto Lampinen (sdp) Kirvesmies Seppo Sneck (sdp) Ylilääkäri Timo Valtakoski (vas) Perushoitaja Sinikka Lindeman (vas)

KANNONKOSKI Maanviljelijä Kauko Pekkarinen (kesk) Projektipäällikkö Taina Kokkinen (kesk)

KARSTULA Merkonomi Sinikka Istola (KD) Maanviljelijä Seppo Lahdenvesi (KD) Maanviljelijä Antti Mäkinen (kesk) Rehtori Jouko Vierimaa (kesk)

KEURUU Kansanedustaja Lauri Oinonen (kesk) Ostaja Pekka Kärmeniemi (kesk) Toimitusjohtaja Johanna Teiskonen (kok) Liikkeenharjoittaja Kaarina Nurminen (kok) Kunt.- ja toim.ohjaaja Tuulikki Välimäki (sdp) Perushoitaja Kauko Hirvenlahti (sdp)

KINNULA Maanviljelijä Ilpo Leppänen (kesk) Maanviljelijä Kalevi Kinnunen (kesk)

KIVIJÄRVI Maaseutuyrittäjä Sirkka Kauppinen (kesk) Agrologi Anja Kettunen (kesk)

KONNEVESI Maanviljelijä Pekka Pynnönen (kesk) Metsätalousteknikko Jouko Salonen (kesk)

KORPILAHTI Terveyskeskusavustaja Terttu Kuoppala (vas) Eläkeläinen, lehtori Helmi Koho (vas) Koulunjohtaja Pirkko Weijo (kesk) Emäntä Annikki Mäkinen (kesk)

KUHMOINEN Yrittäjä Kari Paajanen (kok) Liikunnanlehtori Leena Virtamo (kok)

KYYJÄRVI Maanviljelijä Tapio Niskala (kesk) Hammashoitaja Maija Suuniittu (kesk)

LAUKAA Kojeoptikko Lauri Honkonen (sdp) Kirjastonjohtaja Seija Sepponen (sdp) Lastentarhanopettaja Leena Honkonen (vas) Sihteeri Tuula Nieminen (vas) Toiminnanjohtaja Risto Närhi (KD) Erityisopettaja Jukka Mäkelä (KD) Maanviljelijä Pertti Parkkonen (kesk) Talouspäällikkö Antti Suomala (kesk) Teknikkokapteeni evp Ilkka Talka (kok) Toimitusjohtaja Erkki Tarvainen (kok)

LEIVONMÄKI Maanviljelijä Liisa Temisevä (kesk) Maaseutuyrittäjä Pekka Hytönen (kesk)

LUHANKA Emäntä Mirjami Keskinen (kesk) Kotiäiti Marjo Koskenniemi (kesk)

MULTIA Maaseutuyrittäjä Aulikki Kallio (kesk) Toimistonhoitaja Raija Linna (kesk)

MUURAME Toimitusjohtaja Jorma Nokkala (kesk) Tietohallintopäällikkö Leena Koponen (kesk) Kätilö Virpi Vaajaniemi (sdp) Aluetoimitsija Riitta Noronen (sdp)

PETÄJÄVESI Perushoitaja Pirkko Saarinen (kesk) ATK-suunnittelija Vesa Asunta (kesk)

PIHTIPUDAS Hankintaesimies Reijo Jämsén (sdp) Ravitsemistyöntekijä Ritva Katajisto (sdp) Kotitalousopettaja Ulla Kahilainen (kesk) Maatalousyrittäjä Jyrki Hollanti (kesk)

PYLKÖNMÄKI Maaseutuyrittäjä Kauko Lehtonen (kesk) Hirsityöntekijä Jukka Kallio (kesk)

SAARIJÄRVI Emäntä Eija Harju (kesk) Agronomi Arja Koskenlahti (kesk) Toimintakeskuksen johtaja Ritva Sneck-Ruotsalainen (sdp) Apul. rehtori, eläk. Jorma Viitanen (sdp) Maanviljelijä Matti Tannermäki (kok) Lehtori Esko Kauppinen (kok)

SUMIAINEN Emäntä Ritva Kautto (kesk) Maaseutuyrittäjä, eläk. Seppo Hänninen (kesk)

SUOLAHTI Pekka Leppänen (vas) Ompelija Helena Seppälä (vas) Lausuntataiteilija, eläk. Maija Piitulainen (sdp) Eläkeläinen Esko Niiranen (sdp)

TOIVAKKA Opettaja, eläkel. Kalevi Jääskeläinen (kesk) Maanviljelijä Petri Haikkala (kesk)

UURAINEN Maanviljelijä Risto Piesala (kesk) Opiskelija Tomi Ahonen (kesk)

VIITASAARI Sairaanhoitaja Pirjo Grönholm-Paananen (kesk) Asiakassiht. eläk. Sisko Korhonen (kesk) Yrittäjä Aila Liimatainen (sdp) Lähetyspakkaaja Toini Jauhiainen (sdp) Betoniraudoittaja Pekka Niskanen (sdp) Hallintapäällikkö, keksijä Antti Simonen (sdp)

ÄÄNEKOSKI Osastopäällikkö Sauli Kovanen (vas) Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja Mirka Porrassalmi (vas) Liikkeenharjoittaja Risto Kumpu (kesk) Vuorokorjausmies Pentti Piilonen (kesk) Maanviljelijä Tommi Lunttila (kok) Diplomi-insinööri Tapio Haavisto (kok) Kanslisti Pirjo Luukkainen (sdp) Rehtori Marja Levänen (sdp)

Apulaisjohtaja Jukka Patrikainen, maakuntavaltuuston sihteeri

MAAKUNTAHALLITUS 2003 - 2004 LIITE 2

varsinainen jäsen varajäsen

Putkiasentaja, maakuntaneuvos Simo Salmelin, Äänekoski (sdp), puheenjohtaja Liikkeenharjoittaja Hannu Riikonen, Multia (sdp)

Toimittaja Henna Virkkunen, Jyväskylä (kok), 1. varapuheenjohtaja Toimitusjohtaja Esa Salokorpi, Jyväskylä (kok)

Maaseutuyrittäjä Kauko Lehtonen, Pylkönmäki (kesk), 2. varapuheenjohtaja Toimitusjohtaja Raimo Sopo, Jyväskylä (kesk)

Agronomi Terttu Hentinen, Joutsa (kesk) Kauppateknikko Tiina Koponen, Hankasalmi (kesk)

Maanviljelijä Minna Häkkinen, Muurame (kesk) Kulttuurisihteeri Reetta Perä, Jämsä (kesk)

Kotitalousopettaja Ulla Kahilainen, Pihtipudas (kesk) Emäntä Sirpa Pekkarinen, Viitasaari (kesk)

Laitosmies Kari Yksjärvi, Jyväskylän mlk (vas) Sosiaalityöntekijä Ulla Kuittu, Jyväskylä (vas)

Sosiaalialan projektityöntekijä Iris Heikkilä, Jyväskylän mlk (sdp) Toimitusjohtaja Paavo Luukkonen, Jyväskylän mlk (sdp)

Erikoissairaanhoitaja Helena Pihlajasaari, Laukaa (sdp) Aluetoimitsija Riitta Noronen, Muurame (sdp)

Diplomi-insinööri Olli Puttonen, Jämsä (kok) Myyntineuvottelija Pirjo Vaskisalo, Kuhmoinen (kok)

Maanviljelijä Pertti Pänkäläinen, Keuruu (kesk) ATK-suunnittelija Vesa Asunta, Petäjävesi, (kesk)

Yrittäjä Paavo Niiles, Petäjävesi, (kd) Hankintaesimies Tapio Salmi, Toivakka (kd)

Opetusneuvos Jorma Viitanen, Saarijärvi (sdp) Pääluottamusmies Seppo Suominen, Jämsä (sdp)

Apulaisjohtaja Jukka Patrikainen, maakuntahallituksen sihteeri

TARKASTUSLAUTAKUNTA 2001 – 2004 LIITE 3

varsinainen jäsen varajäsen

Apteekkari Anja Järvinen, Joutsa (kok), puheenjohtaja Kauppias Anja Kaislo, Jämsä (kok)

Kojeoptikko Lauri Honkonen, Laukaa (sdp) Järjestösihteeri Jukka Keronen, Uurainen (sdp)

Kunnallisneuvos Tapio Lintulahti, Kyyjärvi, (kesk) Yksikön päällikkö Seppo Piilonen, Jämsänkoski, (kesk)

Maanviljelijä Liisa Temisevä, Leivonmäki (kesk) Tietohallintopäällikkö Leena Koponen, Muurame (kesk)

Kuntoutus - ja toiminnanohjaaja Tuulikki Välimäki, Keuruu (sdp), varapj. Erikoissairaanhoitaja Aija Mäkiaho, Jämsä (sdp)

Tilintarkastaja Seppo Lindholm, Jyväskylän mlk Tekninen sihteeri Marika Luoma – 31.8.2003 saakka, Tekninen sihteeri Mikko Yrjönen 1.9.2003 alkaen

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMISTO LIITE 4 Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä p. 014 – 652 200, fax 014 – 652 277 tai 217 733

HENKILÖSTÖ: Matkapuhelin Toimisto (014) MAAKUNTAJOHTAJA JA SIHTEERI Maakuntajohtaja Anita Mikkonen 040-595 0011 652 201 Maakuntajohtajan sihteeri Maija Kovanen 040-595 0010 652 205

OHJELMIEN TOTEUTUS Suunnittelujohtaja Hannu Korhonen 040-595 0016 652 213 EU-sihteeri Päivi Blå 040-595 0013 652 224 Projektipäällikkö Jouko Kahilainen 040-595 0018 652 256 Tutkimusjohtaja Mikko Kankainen (osa-aikaeläkkeellä) 040-595 0004 652 252 Tiedottaja Merja Lahti 040-595 0000 652 225 Projektipäällikkö Jari Mikkonen 040-595 0019 652 257 ICT-projektipäällikkö Seppo Mäkiranta 040-595 1274 652 227 Matkailukoordinaattori Leena Pajala 040-595 0015 652 203 Ohjelmapäällikkö Pirjo Peräaho, Saarijärven seudun Yrityspalvelu Oy 044-4598 602 652 240 Ohjelmapäällikkö Veli-Pekka Päivänen 040-595 0005 652 260 Koulutuspäällikkö Rauli Sorvari 0400-646 448 652 207 Matkailun toimialapäällikkö Kari Suoranta 040-595 0014 652 202 Kehittämispäällikkö Esa Tolvanen 040-555 1208 652 209 EU-sihteeri Mari Vilenius 040-590 3202 652 216

ALUEIDENKÄYTTÖ Kehittämisjohtaja Martti Ahokas 040-595 0001 652 220 ATK-piirtäjä Marja-Leena Kinnunen 652 229 Maakuntainsinööri Jarmo Koskinen 040-595 0007 652 232 Suunnittelija Katri Mattelmäki 652 253 ATK-piirtäjä Tuula Niemistö 652 228 Yli-insinööri Erkki Pyyppönen 040-595 0006 652 231 Suunnittelupäällikkö Olli Ristaniemi 040-595 0052 652 236 Ympäristöasiamies Martti Salminen 040-595 0009 652 258 Tutkija Reima Välivaara 040-595 0918 652 226

HALLINTO Apulaisjohtaja Jukka Patrikainen 040-595 0002 652 223 Talouspäällikkö Pirjo Ahola 040-595 0003 652 254 Toimistosihteeri Piia Ahonen 040-595 0008 652 208 Projektisihteeri Riitta Heiskanen 652 206 Toimistosihteeri Samuliina Juusela 040-595 0181 652 238 EU-asiantuntija Marika Luoma (työloma 1.9.2003 – 15.7.2004) 040-595 0128 652 234 Tietopalvelusihteeri Liisa Suonpää 040-590 4264 652 230 Toimistosihteeri Riitta Tannermäki 652 237

Toimistovirkailija Pirkko Tuovinen 652 200 Toimistovirkailija Marja-Leena Tuunanen 040-595 0189 652 214 EU-asiantuntija Mikko Yrjönen 040-595 0128 652 234 (Marika Luoman sijainen 7.8.2003 – 15.7.2004)

Länsi-Suomen tavoite 2-ohjelma Ohjelmapäällikkö Seppo Haukka 040-595 0012 652 204

KESKI-SUOMEN LIITON JULKAISUJA VUOSILTA 2002 – 2003 LIITE 5

TALOUSARVION TULOSLASKELMALUONNOS 2004 LIITE 6

TULOSLASKELMA 2004 TP 2002 TA 2003 TA 2004 MUUTOS 2003-2004 euroa euroa euroa euroa %

TOIMINTATUOTOT 3 835 320,00 2 975 400 3 755 400 780 000 26,2 Myyntituotot (=kuntien maksuos) . 2 741 462,00 2 860 000 2 984 000 124 000 4,3 Maksutuotot 0,00 0 0 0 - Tuet ja avustukset 864 223,89 449 400 0 -449 400 - Muut tuotot 229 634,11 44 400 771 400 727 000 1637,4

TOIMINTAKULUT -2 945 906,29 -2 113 800 -2 863 200 749 400 35,5 Henkilöstökulut - 1 507 993,23 -1 554 200 -1 394 600 -159 600 -10,3 Palvelujen ostot -1 357 729,54 -868 300 -1 400 300 532 000 61,3 Aineet, tarvikkeet, tavarat * Ostot tilikauden aikana -79 718,92 -69 700 -68 300 -1 400 -2,0 * Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) -464,60 0 0 0 - Avustukset 0,00 0 0 - Muut kulut 0,00 0 0 0 -

TOIMINTAKATE 889 413,71 861 600 892 200 30 600 3,6

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 10 341,59 -4 600 -1 200 0,00 - Korkotuotot 10 353,50 0 3 400 3 400 - Muut rahoitustuotot 0,00 0 0 0 - Korkokulut -11,91 -4 600 -4 600 0 - Muut rahoituskulut 0,00 0 0 0 -

VUOSIKATE 899 755,30 857 000 891 000 34 000 4,0

Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista -17 420,00 -16 000 -16 000 0 0,0

Satunnaiset tuotot ja kulut 0,00 0 0 0 - Satunnaiset tuotot 0,00 0 0 0 - Satunnaiset kulut 0,00 0 0 0 -

TILIKAUDEN TULOS 882 335,30 841 000 875 000 34 000 4,0

Poistoeron lisäys (-) -42 255,73 0 0 0 - Poistoeron vähennys (+) 20 348,57 0 0 0 - Varausten lisäys (-) -60 000,00 0 0 0 - Varausten vähennys (+) 42 255,73 0 0 0 - Rahastojen lisäys (-) -842 683,87 -841 000 -875 000 -34 000 4,0

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -754 362,35 0 0 0 0,0

TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI LIITE 7

Liiton taloussuunnitelmassa toiminta esitetään yleisellä tasolla. Toiminnassa noudatetaan maakuntavaltuuston syyskokouksessa vuonna 2002 hyväksymää maakuntasuunnitelmaa ja vuoden 2003 kevätkokouksessa hyväksymää maakuntaohjelmaa. Tämän johdosta talo- ussuunnitelman vaikutukset on johdettava näistä asiakirjoista. Maakunnan näkymissä to- detaan keskittymiskehitys Jyväskylän seudun kasvaessa ja muun maakunnan menettäes- sä väestöä. Tämä vaikuttaa suoranaisesti myös palvelurakenteeseen. Liitto pyrkii toimin- nassaan maakunnan tasapainoiseen kehitykseen, mutta siihen tarvitaan myös kuntien täysipainoinen panostus. Tämä ei näytä onnistuneen ainakaan tavoite 2-alueen kuntien erikoistumisvalinnan toimenpiteissä kaikkien kuntien kohdalla. Suunnitelman luonteesta johtuen ei sen ekologisista, sosiaalisista tai kulttuurisista vaikutuksista voida selkeitä vaiku- tuksia päätellä.

Toimintasuunnitelmassa vuodelle 2004 korostuu edellisenä vuonna aloitetun maakunta- kaavan laadinta. Sen tavoitteena on kehittää maakunnan aluerakennetta siten, että se tur- vaisi maakunnan taloudellisen, sosiaalisen, kulttuurisen ja ekologisesti tasapainoisen kehi- tyksen sekä loisi turvallista, terveellistä, viihtyisää ja eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävää elin- ja toimintaympäristöä. Maakuntakaava on pitkän tähtäyksen suunnitelma, joten sen vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä edellyttäen, että yhteiskunnan toimenpiteet omalta osaltaan luovat edellytykset näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Toimintasuunnitelmassa todetaan, että valtakunnan sisällä samoin kuin maakunnissakin tapahtunut keskittymiskehitys on synnyttänyt kasvavaa eriarvoistumista, lisännyt kasvu- alueilla investointitarpeita infrastruktuuriin. Samalla se on jättänyt muille alueille jo tehtyjä infrastruktuuri-investointeja vajaakäytölle sekä heikentänyt palveluiden saatavuutta laajoil- la alueilla. Näihin ongelmiin liitto kiinnittää huomiota käynnistämällä erillishankkeen sekä eräitä tarpeellisia selvityksiä. Näidenkin toimenpiteiden vaikutukset näkyvät vasta vuosien kuluessa.

Liiton toiminnassa ja päätöksenteossa on tärkeätä kiinnittää erikseen huomiota niiden vai- kutuksiin ekologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta sekä alueellisesti ta- sapainoiseen vaikuttavuuteen, jotta niiden todellinen merkitys voidaan varmistaa myös lyhyellä aikajänteellä. Suunnitelmassa tuodaan esille liitolle laadittu tasa-arvosuunnitelma ja sen huomioon ottaminen toiminnan suunnittelussa ja päätöksiä valmisteltaessa. Tasa- arvon huomioon edistämiseksi liiton asiakirjat arvioidaan myös tasa-arvonäkökulmasta. Alueellisen tasa-arvon lisäksi sillä on merkitystä tasapainoisen ja tasa-arvoisen yhdyskun- tarakenteen kehittämisessä.