DOCSLIB.ORG

Tas2004-2006, Valtuuston 12.11.2003 Hyväksymä

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Tas2004-2006, Valtuuston 12.11.2003 Hyväksymä TALOUSSUUNNITELMA 2004 – 2006 SEKÄ TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2004 KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä puhelin 014 - 652 200, vaihde Yhteydet: Kotisivu: http://www.keskisuomi.fi/ Yhteydet liittoon: [email protected] Yhteydet henkilökuntaan: [email protected] (ei skandeja) X.400: G=etunimi, S=sukunimi, O=ksliitto, P=reg, A=elisa,C=fi Julkaisu: C 100 ISBN 951-594-185-7 ISSN 0788-7051 Sähk. ISBN 951-594-186-5 Julkaisun avainsanat: aluekehittäminen maakuntakaava maakuntaohjelma maakuntasuunnittelu seutusuunnittelu taloussuunnitelma toimintasuunnitelma talousarvio Kansikuva: Kuvitteellinen kartta, jossa käytetty maakuntakaavamerkintöjä. Taitto ja kansi: Hanna Korhonen Painos: 200 kpl JYVÄSKYLÄ 2003 Sisällys TALOUSSUUNNITELMA 2004 – 2006 1. MAAKUNNAN NÄKYMÄT JA KEHITTÄMISEN PÄÄMÄÄRÄ 3 2. LIITON LUOTTAMUSHENKILÖJOHTO 4 3. KESKI-SUOMEN VISIO, STRATEGIAT JA LIITON SUUNNITTELU- JÄRJESTELMÄ 5 4. KANSAINVÄLISET TOIMET 9 5. YHTEISTYÖVERKOSTO JA SIDOSRYHMÄTYÖ 10 6. LIITON HENKILÖSTÖ, TALOUS JA MUUT VOIMAVARAT 11 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2004 7. TOIMISTON JOHTAMISJÄRJESTELMÄ 14 8. VUODEN 2004 KESKEISET TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 15 8.1 Ohjelmat ja niiden toteuttaminen 15 8.2 Maakuntakaavan laadinta 19 8.3 Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen 21 8.4 Edunvalvonta ja kuntien palvelutehtävät 22 9. TALOUSARVIO 2004 PERUSTELUINEEN 23 9.1 Talousarvioasetelma 23 9.2 Poistomenettely 24 9.3 Talousarvio vuodeksi 2004 25 9.4 Talousarvion sitovuus 25 9.5 Talousarvion käyttösuunnitelma ja perustelut 25 9.6 Jäsenkuntien maksuosuudet 28 LIITTEET 1. Maakuntavaltuuston jäsentiedot 2. Maakuntahallituksen jäsentiedot 3. Tarkastuslautakunnan jäsentiedot 4. Toimisto ja henkilöstö sekä toimialavastaavat 5. Keski-Suomen liiton julkaisuja vuosilta 2002 – 2003 6. Talousarvion tuloslaskelmaluonnos 2004 7. Talous- ja toimintasuunnitelman ympäristövaikutusten arviointi 1. MAAKUNNAN NÄKYMÄT JA KEHITTÄMISEN PÄÄMÄÄRÄ Keski-Suomi on kärsinyt vuoden 2001 loppupuolella alkaneesta taantumasta enemmän kuin koko maa keskimäärin. Tuotannon määrä Keski-Suomessa kääntyi onneksi vuoden 2003 alkupuoliskolla hieman kasvuun, mikä ei kuitenkaan heijastunut vielä talouden kas- vuna. Vientiteollisuuden suhdanteet vaikuttavat kehitykseen, jossa teollinen tuotanto on supistunut. Suurin lasku Keski-Suomessa on ollut elektroniikkateollisuudessa, jonka liike- vaihto on supistunut reaalisesti 40 % ja palkkasumma lähes 10 % vuodesta 2000. Koti- maisen kysynnän kasvu tasapainotti tilannetta myös Keski-Suomessa. Palveluala ja kaup- pa kasvoivat kohtuullisesti. Pohjoisessa Keski-Suomessa on tapahtunut hieman yritysten liikevaihdon kasvua, mikä tulee lähinnä puuteollisuudesta ja matkailusta. Samalla työlli- syyskehitys kääntyi nousuun. Työllisten määrä supistui vuoden 2003 alkupuoliskolla noin 1 % edellisvuoteen verrattuna, mutta silti vuodesta 2000 lähtien laskettuna on tapahtunut 3 %:n nousu. Nytkähdys alas- päin johtuu työllisyyden heikkenemisestä myös aikaisemmin kasvaneilla aloilla: kauppa, julkinen hallinto ja hyvinvointipalvelut. Työllisyystutkimuksen mukaan Keski-Suomessa on ollut viimeksi kuluneen vuoden aikana 109 000 työllistä. Lukumäärä on noussut vuodesta 1995 noin 13 %, eli saman verran kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Maataloudessa yksikkökoon kasvu ja rakennemuutos jatkuu. Maaseudun elinvoimaisuu- den säilyttämiseksi on meneillään runsaasti kehittämisprojekteja, joilla pyritään uusien työmahdollisuuksien synnyttämiseen. Väestö lisääntyi vuoden 2002 aikana Jyväskylän seudulla 1500 asukkaalla, kun samanai- kaisesti muu maakunta menetti noin 1200 henkilöä. Muuttoliike on vuoden 2003 alkupuo- liskolla ollut tasaantumassa. Jyväskylän seudun kasvu luo vastapainoa pääkaupunkiseu- dun imulle. Tasaisempi aluekehitys auttaisi työmarkkinoiden tasapainottumista ja painopis- teen olisi oltava aiempaa enemmän talouselämän toimintaedellytysten parantamisessa suurimpien keskusten ulkopuolella. Aluekeskusohjelmilla pyritään osaltaan tähän tavoit- teeseen. Maakunnan strategiatyön eriyttäminen alueittain ja kunnittain tähtää maakunnan kaikkien seutujen ja kuntien toimintaedellytysten parantamiseen. Myös osaamiskeskusoh- jelman vaikutusten kohdentaminen koko maakuntaan tasoittaa kehityseroja pitkällä täh- täimellä. Kuntien taloudellinen tilanne säilyy kireänä myös vuonna 2004, vaikkakin istuva hallitus on luvannut korvata tuloveron alennuksesta johtuvat menetetyt verotulot kunnille täysmääräi- senä. Palveluiden tuottamisen kustannukset nousevat ja yhä useammalla kunnalla on vai- keuksia sopeuttaa talouttaan palveluiden kysyntää vastaavaksi. Väestörakenteen muutok- set aiheuttavat sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän huomattavaa kasvua lähes kaikis- sa kunnissa, mikä merkitsee kunnille mittavia kustannuspaineita. Keski-Suomen liitto on aloittamassa mittava palvelualojen tarvekartoituksen, jonka avulla on tarkoitus turvata pal- velujen saatavuus, vauhdittaa yhteistyötä ja ottaa käyttöön uusia toimintamalleja. Maakunnan tasapainoista kehitystä tullaan lisäämään kysyntälähtöisen osaamisen vahvis- tamisella. Tätä tarkoitusta varten kehitetään niin kutsuttu oppimispaikkojen verkosto. Näin pyritään turvaamaan koko maakunnassa koulutetun työvoiman saatavuus ja mahdollisuu- det kehittää jatkuvasti ammattitaitoa. Valtakunnassa ollaan juuri vahvistamassa koulutusta ohjaavaa tutkimus- ja kehittämissuunnitelmaa. Tähän liittyen arvioidaan koulutus- ja työ- voimatarpeet vuoteen 2015 ja koulutuksen aloituspaikkojen määrä vuoteen 2008. Keski- Suomi on tehnyt omaa osiotaan yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Painopisteiksi on määritelty kärkitoimialojen osaaminen ja koulutuksen turvaaminen eri koulutustasoilla. Te- ollisuuden kannalta pidetään tärkeänä teknistieteellisen koulutuksen ja pk-yritysten liike- toiminnallisen osaamisen vahvistamista. Lisäksi hyvinvoiva maakunta tarvitsee palvelualo- jen ammattien kehittämistä ja koulutuksen uusia painotuksia. Suurten ikäluokkien poistu- minen työelämästä lisää ennen kaikkea ammatillisen koulutuksen tarvetta lähivuosina oleellisesti. Pyrkimyksenä on teollisen tuotannon tason säilyttäminen ja lisääminen Keski-Suomessa. Tässä metsäklusterin merkitys on tulevaisuudessakin keskeisin. Kärkiyrityksille tehdyn kyselyn mukaan yritykset haluavat tulevaisuudessa ostaa toimittajiltaan suurempia palve- lukokonaisuuksia, mikä luonnollisesti vähentää toimittajien lukumäärää. Pienempien yritys- ten tulee verkottua yhteistyöhön pystyäkseen vastaamaan kysyntään. Toimialojen kehit- tämistä tullaan edelleen tehostamaan valituilla aloilla: metalli, elektroniikka, puutuoteala, graafinen ja viestintäala, matkailu sekä käsityö/pienteollisuus. Uutena alueena ollaan tar- kastelemassa luovaa toimintaa. Paikkakunnat, joiden osaaminen on monipuolista ja kor- keatasoista ja yhteistyöverkostot toimivia, tulevat menestymään. Toimialamallin mukaisella kehittämistyöllä pyrimme osaltamme varmistamaan suotuisaa työpaikkakehitystä ja kär- kiyritysten pysymistä Keski-Suomessa. Keski-Suomen maakunnallista strategiatyötä on tehty onnistuneesti uuden alueiden kehit- tämislain hengessä. Vuoden 2002 marraskuussa maakuntavaltuusto hyväksyi maakunta- suunnitelman ja kesäkuussa 2003 maakuntaohjelman. Syksyn 2003 aikana on valmistu- massa toteuttamissuunnitelma vuosille 2004 – 2005, jossa on esitetty yli 30 hankeaihiota liikenneinfran lisäksi resursseina sekä EU:n alueella toteutettavat tavoiteohjelmat että kan- sallista rahoitusta. Maakuntakaavan valmistelu on aloitettu vuoden 2003 aikana. Kaava tulee edistämään maankäytön suunnitelmallisuutta ja lisäämään alueen houkuttelevuutta sekä kilpailukykyä. Näin valitun vision, ”Keski-Suomi on tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta”, toteuttaminen on alkanut. Keski-Suomen liiton tehtävä on vastata alueellisesta kehittämisestä, joka toteutuu ohjelma- työn kautta. Alueen etujen ajaminen kansallisella tasolla on keskeistä, varsinkin uuden hallitusohjelman mukanaan tuomien resurssien hyödyntäminen. EU-tasolla edunvalvonta tapahtuu yhteistyössä muiden maakuntien kanssa, eteenkin Länsi-Suomen Allianssin puit- teissa. Keski-Suomen liitossa työskentelee vuoden 2003 lopussa 35 henkilöä kehittämis- tehtävissä. 2. LIITON LUOTTAMUSHENKILÖJOHTO Maakuntien liittojen maakuntavaltuustot ja maakuntahallitukset noudattavat maakunnan väestön kunnallisvaaleissa ilmaisemaa tahtoa. Keski-Suomen liiton perussopimus edellyt- tää, että maakuntavaltuuston jäsenet ovat kunnissaan vaaleilla valtuustoon valittuja. Myös maakuntahallituksen jäsenet ovat lähes poikkeuksetta kunnanvaltuutettuja. Edustukselli- suudessaan liitto poikkeaa kaikista muista maakuntatason organisaatioista. Maakuntavaltuusto valitaan vuoden 2004 kunnallisvaalien jälkeen järjestyksessään toisen kerran kuntien edustajainkokouksessa. Edustajainkokousmenettely turvaa sen, että valin- nassa säilyy suora yhteys liiton jäsenkuntiin. Päätöksenteon demokraattisuus on lisääntynyt aluetasolla ja kehitys on siten oikean suun- tainen. Suomessakin on tarpeen lähestyä eurooppalaisia aluehallinnon järjestelmiä, joissa lähtökohtana on kansanvaltaisten elinten alhaalta ylös -periaatteella ohjaama kehittämis- toiminta. Keskushallinnon rooli Suomessa on kuitenkin vielä varsin suuri ja aluetason pää- tösvalta vastaavasti kapeampi. Kuluvalla hallituskaudella on alueiden luottamushenkilöjoh- toisen päätöksenteon osuutta syytä edelleen nostaa. Valtakunnallisia hankkeita toiminto- jen ja päätösvallan siirtämiseksi aluetasolle onkin vireillä. Yhtenä, joskaan ei ehkä kaikkial- le soveltuvana, esimerkkinä tästä
Load more

Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)
    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Koselvityksen Väliraportista: Yleistä
    Hankasalmen kunnan lausunto Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntaja- koselvityksen väliraportista: TIIVISTELMÄ HANKASALMEN KUNNAN LAUSUNNOSTA Hankasalmen kunta katsoo väliraportin perusteella, että erityisessä kuntajakoselvityksessä ei ole noussut esille sellaista vaihtoehtoista kuntarakennemallia, joka voisi johtaa Hankasalmen kunnan osalta kuntaliitokseen. Käytännössä kuntajakoselvitys ja sen kautta kerätyt tiedot tukevat tässä vaiheessa pääsääntöisesti sitä, että Hankasalmen kunta säilyy jatkossakin itsenäisenä kunta- na. Kuntarakennelain selvitysvelvoitteista Hankasalmen kunnan osalta täyttyy vain väestön määrä. Sik- si kuntajakoselvityksessä esille nousseet tiedot, jotka osoittavat Hankasalmen sijaitsevan selkeästi hieman erillään muusta kaupunkiseudusta, ovat hyvin linjassa kuntarakennelain lähtökohtien kans- sa. Hankasalmella suhtaudutaan vakavasti kuntatalouden ja ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Pienenä 5500 asukkaan kuntana Hankasalmen on jatkossa oltava valmis tiiviiseen yhteistyöhön Jy- väskylän ja sitä ympäröivän kaupunkiseudun kanssa. Palvelurakenteita on uudistettava mo- nella tavoin, jotta kunta ei ajaudu taloutensa suhteen kriisikunnaksi. Tässä työssä auttaa kui- tenkin se, että kunnan lainakanta on kohtuullisen pieni, omavaraisuusaste vielä toistaiseksi hyvä ja kunnalla on myös realisoitavissa olevaa varallisuutta talouden tasapainottamista tukemaan. Edellä olevaan tiivistelmään on päädytty seuraavan väliraporttia analysoivan lausunnon kautta. Yleistä: Hankasalmen kunnan näkemyksen mukaan kuntajakoselvittäjät ovat
    [Show full text]
  • Suomen Palloliiton Keski-Suomen Piiri Ry
    Suomen Palloliiton Keski-Suomen piiri ry. Toiminta- ja tilikertomus 2010 1 2 1 Pelaajakehitys keskiössä Kansallisen kilpailutoiminnan muutokset ovat puhuttaneet voimakkaasti jalkapalloväkeä viime aikoina. Kentältä on tullut voimakastakin kritiikkiä uutta sarjajärjestelmää koh- taan. Huoli seuroissa on varsin ymmärrettävää, sillä karsiu- tuuhan seuraavina vuosina ylimmiltä sarjatasoilta suuri joukko joukkueita ja pelaajia alemmille sarjatasoille. Uudis- tuksen pohjimmainen tarkoitus on kuitenkin hyvä pitää mie- lessä. Palloliiton uudessa strategiassa keskeiseksi osa- alueeksi on nostettu pelaajakehitys. Sarjajärjestelmän uu- distuksilla pyritään takaamaan enemmän laadukkaita, ta- sokkaita ja ennen kaikkea kehittäviä pelejä ”huippusarjoissa” pelaaville pelaajille. Palloliitto on nostanut strategiassa kansallisen kilpailutoiminnan merkityksen yhdeksi kriittiseksi menestys- tekijäksi pelaajakehityksessä. Juuri valmistuneen lajiprosessin jalkautuksen yhteydessä Pallo- liitto kartoittaa yhdessä piirien ja ennen kaikkea seurojen kanssa ne toimintatavat, joilla pääs- tään pelaajakehitystyössä konkreettisesti eteenpäin. Vasta kaksi kautta ylimmällä sarjatasolla pelannut JJK onnistui vaatimattomasta menestykses- tään huolimatta sitouttamaan paikallisväestön, vaikka JJK hävisi lähes 90% kotiotteluistaan. Yleisön uskollisuudesta ja sitoutuneisuudesta on kuitenkin osoituksena Veikkausliigan kol- manneksi paras yleisömäärä. Toinen sija medianäkyvyydessä kertoo todellisesta markkinointi- läpimurrosta valtakunnallisesti. Näillä ansioilla JJK voitti ansaitusti
    [Show full text]
  • Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”
    Final report 1(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola Grant agreement number 20102.2011 .001-2011.181 Theme: 2.01 - National accounts methodological and technical improvements Final report: ”National balance sheets for non-financial assets in Finland” Final report 2(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola CONTENTS Foreword…………………………………………………………………………………………………………...3 PART I: Evaluation of data sources, the present capital stock and inventories 1. Main data sources and possible need for new data sources…………………………………………………..…3 2. Evaluation of the present capital stock from the point of view of balance sheets 2.1 Description of the present capital stock ……………………………………………………….5 2.2 Improvement needs of the present capital stock from the point of view of balance sheets…....7 3. Changes to the IT-system……………………………………………………………………………………….9 4. Balance sheets by asset type and by sector……………………………………………………………………..10 PART II: Estimation of land value 1. Introduction…………………………………………………………………………………………………….12 2. Choice of the estimation method.........................................................................................................................12 3. Estimating the value of land by using the direct approach..................................................................................15 4. Estimation of land area by land types 4.1 In general...................................................................................................................................15
    [Show full text]
  • Jyväskylän Selvitysalue 23.10.2013 Heikki Miettinen Kunnan Elinvoimaisuuden Indikaattorit
    Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Jyväskylän selvitysalue 23.10.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus Arvonlisäys Kelan maksamat etuudet Jyväskylän selvitysalue • Jyväskylän selvitysalueella työpaikkojen määrä on kasvanut 15 % eli samaa tahtia kuin Oulussa ja Kuopiossa Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Jyväskylän selvitysalue • Selvitysalueen kuntien työpaikkakehitys on ollut eriytyvää Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Jyväskylän selvitysalue Työpaikat yhteensä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Jkl selvitysalue 65 955 66 367 67 838 68 632 70 189 69 979 71 822 74 262 75 254 73 093 74 997 76 144 Hankasalmi 1 683 1 586 1 600 1 615 1 629 1 539 1 615 1 605 1 548 1 560 1 572 1 533 Joutsa 1 795 1 808 1 804 1 782 1 767 1 740 1 750 1 832 1 683 1 606 1 560 1 509 Jyväskylä 52 294 52 814 54 410 55 059 56 501 56 549 57 910 60 202 61 329 59 388 60 805 62 253 Laukaa 4 793 4 873 4 923 4 979 5 023 5 060 5 268 5 301 5 318 5 374 5 620 5 585 Luhanka 241 233 239 238 224 230 217 204 196 202 204 190 Muurame 2 635 2 633 2 464 2 600 2 644 2 582 2 649 2 663 2 730 2 580 2 723 2 597 Petäjävesi 1 007 953 925 912 932 882 943 992 990 950 1 031 1 017 Toivakka 673 672 676 666 677 624 628 622 601 621 603 599 Uurainen 834 795 797 781 792 773 842 841 859 812 879 861 Kuopio 42 126 42 253 42 676 43 454 44 398 44 516 45 864 47 101 47 546 47 097 47 539 48 534 Lahti 44 041 44 294 44 694 44 439
    [Show full text]
  • Auran Kultaseppä Oy
    96 97 - Piireissä pidetyt seurojen nuorisojohtajien koulutus­ päivät 28 tilaisuutta, osanottajia 890 - Liiton kouluttajien ja virkailijoiden pitämät neuvot­ telutilaisuudet piireissä, alueissa ja seuroissa. Yhteensä 164 tilaisuutta, joissa osanottajia 4.870 SVUL:n NUORET KOP:N HOPEAMALJAKKOKILPAILU 1) Lahti 816,5; 2) Etelä-Pohjanmaa 740; 3) Etelä-Karjala 709. Puheenjohtaja Ukko Könni Liitto on perustettu 1915 ja on kuulunut perustamisestaan saakka . SVUL:oon. Vuonna 1963 seuroja 1.740, jäseniä 137.819 poikaa, 71.192 tyttöä, 1.557 poikajohtajaa ja 1.270 KOTKANPÄÄ-HOPEAPOKAALI naisjohtajaa, yhteensä 211.838. -HUIPPUSUORITUSTEN ARVOINEN Liiton puheenjohtaja: Ukko K ö n n i Liiton toiminnanjohtaja: Erkki He len i u s Tuhannet kilpailut vuosittain palkitaan arvokkain KOTKAN PÄÄ- hopeapokaalein. Liitonkoulutusohjaaja: Pekka S y r j ä ne n Nykyaikainen muotoilu - ne erottuvat aina edukseen - suuressakin palkintokokoelmassa. NUORISOJOHTAJAKURSSIT Tiedustelkaa alan liikkeistä. Muistakaa KOTKAN PÄÄ-merkki ! Ry hmänj oh taj akurssi t, osanottaj ia 328 Peruskurssit n:ot 75-79, osanottajia 107 Jatkokurssi n:o 18, osanottajia 28 Pohjoismainen nuorisojohtajakurssi Solvallassa 32 NUORTEN LEIRIT Seuraleirejä 271, osanottajia 11.015 Piirileirejä 26, osanottajia 4.250 Talvisuurleiri, Vierumäki 23. 2.-7. 3., osanottajia 550 Pohjoismainen nuorisourheiluleiri Norjassa 20 NUORISOJOHTAJIEN KOULUTUSPAIVAT Koko maata käsittävät - Kevätneuvottelupäivät Oulussa 20-21. 4., osanottajia 83 - Syysneuvottelupäivät Vierumäellä 27-28. 10., osanottajia 99 AURAN KULTASEPPÄ
    [Show full text]
  • Southern Konnevesi National Park Broschure
    Southern Konnevesi National Park • Location: Konnevesi, Rautalampi • 16 km2 • Established: 2014 Metsähallitus, (management) • Customer Service (mon–fri from 9 am to 3 pm): tel. +358 (0)206 39 5270, [email protected] • nationalparks.fi/southernkonne- vesinp • facebook.com/etelakonneveden- kansallispuisto National Park Nature-friendly hiking and boating • Please respect wildlife, other visitors, and private homes, gardens and holiday homes in the area. Southern It is forbidden to land on small • islands and islets during the birds’ nesting season, from 15 April to 31 July. Konnevesi The lean-to shelters and their • surroundings in and nearby the park In Southern Konnevesi Natio- Southern Konnevesi National due to steep and rocky terrain. are recommended for temporary nal Park, visitors can enjoy Park offers a unique wilderness However, the trail between camping. the wide open waters of experience for visitors arriving Kalaja parking area and Vuori- • The roads are recommended for the lake in a boat, or canoe by boat, canoe or on foot. In the Kalaja campfire shelter is quite cyclists. through a maze of islands western part of the lake, the vast easy. This landscape is the • Lighting a campfire is permitted among smooth glaciated open waters and glaciated rock home of the osprey and a large only on designated campfire sites rocks and vertical rock walls. islands invite visitors to spend a number of rare insect, plant and but prohibited when the forest fire In the clear water, you will be summer day boating. The maze bird species. Lake Konnevesi warning is in effect. able to catch a glimpse of the created by the Kodan ovinen and its rapids on the Rautalampi • Follow the rules of litter-free depths that are the domain islands leads paddlers to ancient waterway are the domain of the hiking.
    [Show full text]
  • Aino Kajaniemi Cv
    Aino Kajaniemi, s 18.9.1955, tekstiilitaiteilija Lahjaharjuntie 12, 40250 Jyväskylä, 050-3279462 [email protected], http://www.elisanet.fi/aino.kajaniemi Jäsenyydet Koulutus O-taiteilijat, TEXO ry/ Ornamo 1975–77 Petäjäveden kotiteollisuuskoulu Jyväskylän Taiteilijaseura Materia ry 1978–83 Taideteollinen korkeakoulu, tekstiilitaide Yksityisnäyttelyt 2021 Jyväskylä, Galleria Becker Lahti, Galleria Uusi Kipinä 2020 Pihtipudas, Taidehotelli Koto 2019 Poikilo, Kouvolan taidemuseo yhdessä Aura Kajaniemen kanssa 2018 Oulunkylän kirkko, Aula galleria 2016-17 Kemin Taidemuseo, yhdessä Aura Kajaniemen kanssa 2016 Jyväskylä ti-la2016 Jyväskylä, Teeleidi Helsinki, Galleria Katariina 2015 Keski-Suomen Museo, Taidehalli USA, Colorado, Durango , Studio & USA, Michigan, Hancock, Finlandia University Gallery, The Finnish American Heritage Center 2014 USA, Minnesota, Minneapolis, Joan Mondale Gallery 2013 Helsinki, Café Engel,Tsiigaa, Art goes Kapakka, kuratoitu Ii, KulttuuriKauppila, kutsunäyttely 2012 Helsinki-Vantaa lentokenttä, Finavia VIP Centre, kutsunäyttely Saarijärven käsityökeskus, Vinttigalleria, kutsunäyttely 2011 Porvoo, Galleria Colmio, kutsunäyttely Järvilinna, Käräjäsali, Laukaa, kutsunäyttely Eurajoki, Vuojoen kartano, kutsunäyttely 2010 Oulu, Galleria Colmio Jyväskylä, Galleria Becker 2008 Helsinki, Joulukuun Taiteilijat O:n kuukauden taiteilija, verkkogalleria ja Design museo vitriininäyttely Lappeenranta, Täky galleria, kutsunäyttely Jyväskylä, Tuulikaappigalleria Patina Ruotsi, Göteborg, TEXTILIA center, kutsunäyttely 2007
    [Show full text]
  • Learning Regional Council of Central Finland Central Finland in Figures
    Central Finland The Region of Knowledge, Skills, Entrepreneurship and Quality of life Rauli Sorvari Programme manager; HR, Education, learning Regional Council of Central Finland Central Finland in figures • Population 267 200 • Total area 19 400 km2 • Water area 3 100 km2 • Mean temperature 2,6 oC • Rainy days 12/year • 6 sub-regions • 30 municipalities Regional Profile Share of figures in Finland • Population 5,1 % • Enterprises 4,4 % • GDP 4,2 % • Unemployed 6,1% • Employment - Agriculture 5,8 % - Manufacturing 5,2 % - Construction 4,7 % - Private Services 3,9 % - Public Sector 5,0 % PIHTIPUDAS KINNULA 4996 OBJECTIVE 1 1977 SUBREGIONS AND KIVIJÄRVI POPULATION 1489 VIITASAARI KYYJÄRVI 7602 1739 SAARIJÄRVI-VIITASAARI SAARIJÄRVI-VIITASAARI 35176 SUBREGION ÄÄNEKOSKI 23577 KANNONKOSKI 1634 KEURUU 13290 KARSTULA EU OBJECTIVE 4904 JYVÄSKYLÄ 163369 ÄÄNEKOSKI JÄMSÄ 25658 SUBREGION JOUTSA 6094 AREAS IN SAARIJÄRVI PYLKÖNMÄKI SUMIAINEN 10205 1071 ÄÄNEKOSKI 1293 13703 KONNEVESI CENTRAL FINLAND 267164 CENTRAL SUOLAHTI 3175 5461 MULTIA UURAINEN FINLAND 2065 3078 JYVÄSKYLÄ SUBREGION KEURUU JYVÄSKYLÄ RURAL HANKASALMI SUBREGION MUNICIPALITY LAUKAA 5590 2000-2006 16929 KEURUU PETÄJÄVESI 33820 3691 11395 JYVÄSKYLÄ 82409 JÄMSÄNKOSKI MUURAME TOIVAKKA 7581 8510 2390 KORPILAHTI 5016 OBJECTIVE 2 JÄMSÄ SUBREGION LEIVONMÄKI 1162 JÄMSÄ JOUTSA AND 3 15306 SUBREGION LUHANKA JOUTSA 905 4106 KUHMOINEN 2880 Employment and Enterprises 2005 Employment Enterpresis Premises • Agriculture and Forestry 6000 434 • Mining of Minerals 250 102 • Industry 22500 1342 • Electricity
    [Show full text]
  • Regional Renewable Energy in Central Finland Jyväskylä
    UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Regional Renewable Energy in Central Finland Jyväskylä Jouko Korppi-Tommola, University of Jyväskylä, 17.10.2006 2006 UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ THE REGION OF CENTRAL FINLAND • Inhabitants: 267 000 • 30 towns and townships • Forest 10 % (Finland 100 %) • Lake Side 68 m/per inhabitant 2006 UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ CENTRAL FINLAND LIVES FROM WOOD, METAL AND KNOW-HOW • Forest Based Cluster (UPM-Kymmene, Metsä-Botnia, Metsä-Serla,Wood Product Industries..) • The Metal Industry (Metso, Valtra ..) • Information Technology (Nokia, Tietoenator ..) • Public Services (municipalities, C-F hospital, ..) • Education and Know-how (JU, JPolytechnics ..) • Graphics Industry • Tourism 2006 UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ CENTRAL FINLAND 2005: POPULATION DISTRIBUTION AND EMPLOYEES IN Office Machinery & Computers & Information Tech & Printing 168 113 3632 234 2006 UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ ENERGY CONSUMING INDUSTRY IN CENTRAL FINLAND 2005: EMPLOYEES Pulp and paper, Metal industry wood 189 142 171 110 1955 137 821 550 125 251 227 2995 460 2546 711 2006 UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Energy consumption in Central Finland 2004 Oil 4,4 TWh Industry 10,9 TWh Wood 4,3 TWh Black liquor 2,3 TWh House heating Peat 2,2 TWh 4,6 TWh REF 0,2 TWh Hydro power 0,2 TWh Other consumption 1,2 TWh Other 0,7 TWh Transportation 2,6 TWh Electricity import 5,0 TWh TOTAL 19,3 TWh 2006 UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Energy Consumption in Central Finland 2004 From TOTAL consumption of 19 324 GWh Industry 57% – Local energy sources 51 % (9,9 TWh) Heating 24% Transportation 14% – Wood 22
    [Show full text]