TALOUSSUUNNITELMA 2004 – 2006 SEKÄ TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2004 KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä puhelin 014 - 652 200, vaihde Yhteydet: Kotisivu: http://www.keskisuomi.fi/ Yhteydet liittoon: [email protected] Yhteydet henkilökuntaan: [email protected] (ei skandeja) X.400: G=etunimi, S=sukunimi, O=ksliitto, P=reg, A=elisa,C=fi Julkaisu: C 100 ISBN 951-594-185-7 ISSN 0788-7051 Sähk. ISBN 951-594-186-5 Julkaisun avainsanat: aluekehittäminen maakuntakaava maakuntaohjelma maakuntasuunnittelu seutusuunnittelu taloussuunnitelma toimintasuunnitelma talousarvio Kansikuva: Kuvitteellinen kartta, jossa käytetty maakuntakaavamerkintöjä. Taitto ja kansi: Hanna Korhonen Painos: 200 kpl JYVÄSKYLÄ 2003 Sisällys TALOUSSUUNNITELMA 2004 – 2006 1. MAAKUNNAN NÄKYMÄT JA KEHITTÄMISEN PÄÄMÄÄRÄ 3 2. LIITON LUOTTAMUSHENKILÖJOHTO 4 3. KESKI-SUOMEN VISIO, STRATEGIAT JA LIITON SUUNNITTELU- JÄRJESTELMÄ 5 4. KANSAINVÄLISET TOIMET 9 5. YHTEISTYÖVERKOSTO JA SIDOSRYHMÄTYÖ 10 6. LIITON HENKILÖSTÖ, TALOUS JA MUUT VOIMAVARAT 11 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2004 7. TOIMISTON JOHTAMISJÄRJESTELMÄ 14 8. VUODEN 2004 KESKEISET TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 15 8.1 Ohjelmat ja niiden toteuttaminen 15 8.2 Maakuntakaavan laadinta 19 8.3 Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen 21 8.4 Edunvalvonta ja kuntien palvelutehtävät 22 9. TALOUSARVIO 2004 PERUSTELUINEEN 23 9.1 Talousarvioasetelma 23 9.2 Poistomenettely 24 9.3 Talousarvio vuodeksi 2004 25 9.4 Talousarvion sitovuus 25 9.5 Talousarvion käyttösuunnitelma ja perustelut 25 9.6 Jäsenkuntien maksuosuudet 28 LIITTEET 1. Maakuntavaltuuston jäsentiedot 2. Maakuntahallituksen jäsentiedot 3. Tarkastuslautakunnan jäsentiedot 4. Toimisto ja henkilöstö sekä toimialavastaavat 5. Keski-Suomen liiton julkaisuja vuosilta 2002 – 2003 6. Talousarvion tuloslaskelmaluonnos 2004 7. Talous- ja toimintasuunnitelman ympäristövaikutusten arviointi 1. MAAKUNNAN NÄKYMÄT JA KEHITTÄMISEN PÄÄMÄÄRÄ Keski-Suomi on kärsinyt vuoden 2001 loppupuolella alkaneesta taantumasta enemmän kuin koko maa keskimäärin. Tuotannon määrä Keski-Suomessa kääntyi onneksi vuoden 2003 alkupuoliskolla hieman kasvuun, mikä ei kuitenkaan heijastunut vielä talouden kas- vuna. Vientiteollisuuden suhdanteet vaikuttavat kehitykseen, jossa teollinen tuotanto on supistunut. Suurin lasku Keski-Suomessa on ollut elektroniikkateollisuudessa, jonka liike- vaihto on supistunut reaalisesti 40 % ja palkkasumma lähes 10 % vuodesta 2000. Koti- maisen kysynnän kasvu tasapainotti tilannetta myös Keski-Suomessa. Palveluala ja kaup- pa kasvoivat kohtuullisesti. Pohjoisessa Keski-Suomessa on tapahtunut hieman yritysten liikevaihdon kasvua, mikä tulee lähinnä puuteollisuudesta ja matkailusta. Samalla työlli- syyskehitys kääntyi nousuun. Työllisten määrä supistui vuoden 2003 alkupuoliskolla noin 1 % edellisvuoteen verrattuna, mutta silti vuodesta 2000 lähtien laskettuna on tapahtunut 3 %:n nousu. Nytkähdys alas- päin johtuu työllisyyden heikkenemisestä myös aikaisemmin kasvaneilla aloilla: kauppa, julkinen hallinto ja hyvinvointipalvelut. Työllisyystutkimuksen mukaan Keski-Suomessa on ollut viimeksi kuluneen vuoden aikana 109 000 työllistä. Lukumäärä on noussut vuodesta 1995 noin 13 %, eli saman verran kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Maataloudessa yksikkökoon kasvu ja rakennemuutos jatkuu. Maaseudun elinvoimaisuu- den säilyttämiseksi on meneillään runsaasti kehittämisprojekteja, joilla pyritään uusien työmahdollisuuksien synnyttämiseen. Väestö lisääntyi vuoden 2002 aikana Jyväskylän seudulla 1500 asukkaalla, kun samanai- kaisesti muu maakunta menetti noin 1200 henkilöä. Muuttoliike on vuoden 2003 alkupuo- liskolla ollut tasaantumassa. Jyväskylän seudun kasvu luo vastapainoa pääkaupunkiseu- dun imulle. Tasaisempi aluekehitys auttaisi työmarkkinoiden tasapainottumista ja painopis- teen olisi oltava aiempaa enemmän talouselämän toimintaedellytysten parantamisessa suurimpien keskusten ulkopuolella. Aluekeskusohjelmilla pyritään osaltaan tähän tavoit- teeseen. Maakunnan strategiatyön eriyttäminen alueittain ja kunnittain tähtää maakunnan kaikkien seutujen ja kuntien toimintaedellytysten parantamiseen. Myös osaamiskeskusoh- jelman vaikutusten kohdentaminen koko maakuntaan tasoittaa kehityseroja pitkällä täh- täimellä. Kuntien taloudellinen tilanne säilyy kireänä myös vuonna 2004, vaikkakin istuva hallitus on luvannut korvata tuloveron alennuksesta johtuvat menetetyt verotulot kunnille täysmääräi- senä. Palveluiden tuottamisen kustannukset nousevat ja yhä useammalla kunnalla on vai- keuksia sopeuttaa talouttaan palveluiden kysyntää vastaavaksi. Väestörakenteen muutok- set aiheuttavat sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän huomattavaa kasvua lähes kaikis- sa kunnissa, mikä merkitsee kunnille mittavia kustannuspaineita. Keski-Suomen liitto on aloittamassa mittava palvelualojen tarvekartoituksen, jonka avulla on tarkoitus turvata pal- velujen saatavuus, vauhdittaa yhteistyötä ja ottaa käyttöön uusia toimintamalleja. Maakunnan tasapainoista kehitystä tullaan lisäämään kysyntälähtöisen osaamisen vahvis- tamisella. Tätä tarkoitusta varten kehitetään niin kutsuttu oppimispaikkojen verkosto. Näin pyritään turvaamaan koko maakunnassa koulutetun työvoiman saatavuus ja mahdollisuu- det kehittää jatkuvasti ammattitaitoa. Valtakunnassa ollaan juuri vahvistamassa koulutusta ohjaavaa tutkimus- ja kehittämissuunnitelmaa. Tähän liittyen arvioidaan koulutus- ja työ- voimatarpeet vuoteen 2015 ja koulutuksen aloituspaikkojen määrä vuoteen 2008. Keski- Suomi on tehnyt omaa osiotaan yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Painopisteiksi on määritelty kärkitoimialojen osaaminen ja koulutuksen turvaaminen eri koulutustasoilla. Te- ollisuuden kannalta pidetään tärkeänä teknistieteellisen koulutuksen ja pk-yritysten liike- toiminnallisen osaamisen vahvistamista. Lisäksi hyvinvoiva maakunta tarvitsee palvelualo- jen ammattien kehittämistä ja koulutuksen uusia painotuksia. Suurten ikäluokkien poistu- minen työelämästä lisää ennen kaikkea ammatillisen koulutuksen tarvetta lähivuosina oleellisesti. Pyrkimyksenä on teollisen tuotannon tason säilyttäminen ja lisääminen Keski-Suomessa. Tässä metsäklusterin merkitys on tulevaisuudessakin keskeisin. Kärkiyrityksille tehdyn kyselyn mukaan yritykset haluavat tulevaisuudessa ostaa toimittajiltaan suurempia palve- lukokonaisuuksia, mikä luonnollisesti vähentää toimittajien lukumäärää. Pienempien yritys- ten tulee verkottua yhteistyöhön pystyäkseen vastaamaan kysyntään. Toimialojen kehit- tämistä tullaan edelleen tehostamaan valituilla aloilla: metalli, elektroniikka, puutuoteala, graafinen ja viestintäala, matkailu sekä käsityö/pienteollisuus. Uutena alueena ollaan tar- kastelemassa luovaa toimintaa. Paikkakunnat, joiden osaaminen on monipuolista ja kor- keatasoista ja yhteistyöverkostot toimivia, tulevat menestymään. Toimialamallin mukaisella kehittämistyöllä pyrimme osaltamme varmistamaan suotuisaa työpaikkakehitystä ja kär- kiyritysten pysymistä Keski-Suomessa. Keski-Suomen maakunnallista strategiatyötä on tehty onnistuneesti uuden alueiden kehit- tämislain hengessä. Vuoden 2002 marraskuussa maakuntavaltuusto hyväksyi maakunta- suunnitelman ja kesäkuussa 2003 maakuntaohjelman. Syksyn 2003 aikana on valmistu- massa toteuttamissuunnitelma vuosille 2004 – 2005, jossa on esitetty yli 30 hankeaihiota liikenneinfran lisäksi resursseina sekä EU:n alueella toteutettavat tavoiteohjelmat että kan- sallista rahoitusta. Maakuntakaavan valmistelu on aloitettu vuoden 2003 aikana. Kaava tulee edistämään maankäytön suunnitelmallisuutta ja lisäämään alueen houkuttelevuutta sekä kilpailukykyä. Näin valitun vision, ”Keski-Suomi on tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta”, toteuttaminen on alkanut. Keski-Suomen liiton tehtävä on vastata alueellisesta kehittämisestä, joka toteutuu ohjelma- työn kautta. Alueen etujen ajaminen kansallisella tasolla on keskeistä, varsinkin uuden hallitusohjelman mukanaan tuomien resurssien hyödyntäminen. EU-tasolla edunvalvonta tapahtuu yhteistyössä muiden maakuntien kanssa, eteenkin Länsi-Suomen Allianssin puit- teissa. Keski-Suomen liitossa työskentelee vuoden 2003 lopussa 35 henkilöä kehittämis- tehtävissä. 2. LIITON LUOTTAMUSHENKILÖJOHTO Maakuntien liittojen maakuntavaltuustot ja maakuntahallitukset noudattavat maakunnan väestön kunnallisvaaleissa ilmaisemaa tahtoa. Keski-Suomen liiton perussopimus edellyt- tää, että maakuntavaltuuston jäsenet ovat kunnissaan vaaleilla valtuustoon valittuja. Myös maakuntahallituksen jäsenet ovat lähes poikkeuksetta kunnanvaltuutettuja. Edustukselli- suudessaan liitto poikkeaa kaikista muista maakuntatason organisaatioista. Maakuntavaltuusto valitaan vuoden 2004 kunnallisvaalien jälkeen järjestyksessään toisen kerran kuntien edustajainkokouksessa. Edustajainkokousmenettely turvaa sen, että valin- nassa säilyy suora yhteys liiton jäsenkuntiin. Päätöksenteon demokraattisuus on lisääntynyt aluetasolla ja kehitys on siten oikean suun- tainen. Suomessakin on tarpeen lähestyä eurooppalaisia aluehallinnon järjestelmiä, joissa lähtökohtana on kansanvaltaisten elinten alhaalta ylös -periaatteella ohjaama kehittämis- toiminta. Keskushallinnon rooli Suomessa on kuitenkin vielä varsin suuri ja aluetason pää- tösvalta vastaavasti kapeampi. Kuluvalla hallituskaudella on alueiden luottamushenkilöjoh- toisen päätöksenteon osuutta syytä edelleen nostaa. Valtakunnallisia hankkeita toiminto- jen ja päätösvallan siirtämiseksi aluetasolle onkin vireillä. Yhtenä, joskaan ei ehkä kaikkial- le soveltuvana, esimerkkinä tästä