Maaperäkarttaselitys Forssa

Home , Forssa, Humppila

Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja S A RJ A

Leila Urvas

11.›, Maatalouden tutkimuskeskus Leila Urvas

Maatalouden tutkimuskeskus, Y mpäristöntutkimuslaitos, 31600 Jokioinen, puh. p3) 41 881

Maaperäkarttaselitys Forssa

Soil map of Forssa

Maatalouden tutkimuskeskus ISBN 951-729-481-6 ISSN 1238-9935

Copyrt:ght Maatalouden tutkimuskeskus (1W11) 1997

pflkais0 Maatalouden tutkimuskeskus (Nr1"1), 31600 Jokioinen

Jakelu ja myynti tietopalveluyksikko, 31600 jokioinen Puh. (03) 41 881, telekopio (03) 418 8339

Sisäsivujen painopaperille on myönnetty pohjoismainen joutsenmerkki. Kansimateriaali on 75-prosenttisesti uusiokuitua. Urvas, Leila. Maaperäkarttaselitys Forssa. Maatalouden tutkimuskeskus, 1997. 18s. + hitt. 20s.

Tiivistelmä

Ava nsanat: Maaperäka ortus, maalajit

Forssan (2113) tut kimusalue käsittää 12 perus- kaa ja karkeata hietaa molempia on kolme pro- karttalehteä. Sen maaperä kartoitettiin vuosina senttia. Muiden maalajien osuudet ovat kukin 1984-89. Painettuna on vain yksi maaperäkart- alle prosentin maa-alasta. ta, karttalehti 2113 04 Forssa. Muiden kartta- Vain hiekka- ja karkeahietapeltojen fos- lehtien maaperätiedot ovat saatavissa foritasot edustivat viljavuusluokkaa tyydyttävä, numeerisessa muodossa tai muovikalvolle muiden maalajien fosforitaso oli välttävä. Kal- otettuina kopioina maamittauslaitoksen Hä- sium-, kalium- ja magnesiumtasot olivat yleen- meen maanmittaustoimistosta Hämeenlinnas- sä viljavuusluokkaa joko tyydyttävä tai hyvä. ta. Poikkeuksina huonompaan suuntaan olivat Tutkitun alueen maapinta-alasta noin puol- hiesusaven kalsiumtaso, hienon hiedan ja hieta peittää moreeni. Kalliomaata, joksi lasketaan sun kaliumtaso sekä hienon hiekan magne- avokalliot ja alle metrin paksuisen moreeni- siumtaso, jotka kaikki olivat viljavuusluokkaa kerroksen peittämät kalliot, on alueella seit- välttävä. Heikointa tasoa edusti hienon hiekan semän prosenttia. Varsinaista moreenimaata kalsiumluku 646 mg/1 (viljavuusluokka huo- on 44 %. Savi on toiseksi yleisin maalaji. Sen nonlainen). Happamuudeltaan maat kuuluivat osuus on 29 °A).Suota alueesta on yhteensä viljavuusluokkaan tyydyttävä lukuunottamatta 13 %. Siitä kolmasosa on rahkaturvesoita ja hienoa hiekkaa ja liejusavea, jotka edustivat kaksi kolmasosaa saraturvesoita. Hienoa hiek- viljavuusluokkaa välttävä.

3 Summary

Kr] words: mappi% sod N>es

The area studied is located at longitude 23016' cent of the !and arca. 0 0 - 24()E and latitude 60 46' - 61 2'N. It covers The variation in pH of cultivated mineral 1200 square kilometers, within twelve 1:20 000 soils was small. The mean pH values of organic basic map sheets (Fig. 1). The arca was soils were lower than those of mineral soils. surveyed in 1984-89 in co-operation with the The average exchangeable calcium contents National Board of Survey, the Geological ranged from 646 mg/1 (sand) to 2828 mg/1 Survey of Finland and the Agricultural (gyttja). Silt soils had the lowest potassium Research Centre, Institute of Soi! Science. content (93 mg/I), and heav-y clays the highest Two soil samples were taken from 243 283 mg/I. The coarse mineral soils had the sites, one from the surface layer (0-20 cm) least magnesium of all and the clay soils the and one from the subsurface (20-40 cm) layer. highest magnesium contents, especially in The samples were analysed at the Institute of subsurface layers. With the exception of the Soil Science. samples from sand and finesand soils all About 50 per cent of the total land arca, samples were poor in phosphorus. consists of till and bare rock. The most The average humus contents in the plough common sorted mineral soi!, clay, covers 29 layers of mineral soils ranged from 3.8 to 10.0 per cent of the arca; sand and finesand both per cent. The mean value for mould soils was cover about 3 per cent. Peat soils, 27.4 per cent and that for peat soils 55.1 per comprising one third Sphagnum and cent. two-thirds Carex peats, account for 13 per

4 Alkusanat

Maaperätiedot ovat perustana kaikelle maan- kanssa alueen pelloista maanäytteitä sekä käytön suunnittelulle niin maataloudessa kuin muokkauskerroksesta että jankosta yhteensä rakentamisessakin. Maaperäkarttojen avulla 243 kohdasta. Näistä näytteistä on tehty vil- pystytään selvittämään eri maalajien sijainnit ja javuusanalyysit ja osasta myös lajitekoostu- maarat tutkittavalla alueella. Kartoituksen yh- mus- ja humusmääritykset. Yksittäisten näyt- teydessä selvitetään lisäksi tutkittavan alueen teiden analyysitulokset ovat kahtena liitteenä peltojen senhetkinen viljavuus. tämän julkaisun lopussa sekä numeerisessa Suomen maaperää on kartoitettu maata- muodossa MTT:n kehitteillä olevassa ympä- louden edellyttämällä seikkaperäisyydellä ristötietorekisterissä. 1920-luvulta lähtien. Forssan seudulta on pai- Maalajien pinta-alajakaumat on laskettu nettu geologinen maaperäkartta mittakaavassa Hämeen kartastoyksikössä karttalehtineljän- 1:100 000 vuonna 1976. Forssan seudun pe- neksittäin. Yhdistelmät näistä on tehty Maa- ruskarttoja (karttalehdet 2113 01-12) täyden- talouden tutkimuskeskuksessa Jokioisilla. nettiin vuosina 1984-89 ja samalla myös alueen Karttojen maalajikuviot tunnuksineen ovat tal- maaperä tutkittiin. Kartoitustyön tekivät lennettuina numeerisessa muodossa Hämeen- maanmittaushallituksen silloisen Hämeen kar- linnan Maanmittaustoimistossa ja ovat saata- tastoyksikön kartoittajat. Geologian tutkimus- vissa sieltä asiakkaan toivomassa muodossa ja keskuksen Etelä-Suomen aluetoimiston geo- laajuudessa. Alueen geologiset tiedot ovat logit tarkastivat alueen geologiset muodostu- Geologian tutkimuskeskuksessa. Karttalehteä mat. Maatalouden tutkimuskeskuksen silloi- 2113 04 (Forssa) on saatavissa myös painet- nen maantutkimusosasto, nykyinen ympäris- tuna Karttakeskuksesta. töntutkimuslaitos, otti yhdessä kartoittajien

5 Sisällys

Tiivistelmä 3

Summary 4

Alkusanat 5

1 Tutkimusalue ja sen kuvaus 7 1.1 Vesistöt ja maaston korkeussuhteet 7 1.2 Kasvintuotanto ja kasvuolosuhteet 8 1.3 Kallioperä 9

2 Tutkimusmenetelmät 9 2.1 Maan luokitus 9 2.2 Analysointi 10

3 Tulokset 10 3.1 Maalajijakaumat 10 3.2 Kivennäismaiden lajitekoostumus 13 3.3 Peltojen viljavuus 15 3.3.1 Maan happamuus 15 3.3.2 Kalsium 16 13.3 Kalium 16 3.3.4 Magnesium 16 3.3.5 Fosfori 17 3.3.6 Humuspitoisuus 17

Kirjallisuus 18

Liitteet Näytepisteiden koordinaatit ja viljavuusanalyysien tulokset Kivennäismaiden lajitekoostumusanahysien tulokset

6 Rehtijärvi sitä vastoin on syvä ja sen merkitys 1 Tutkimusalue ja Jokioisten kunnan raakavesialtaana on tär- keä. Alueen itäpuoliskon pinta-alasta runsas sen kuvaus 10 prosenttia on vesistöjä. Tammelan karttalehden alasta vesistöjen osuus on lähes nel- Forssan kartoitusalue (2113 Forssa, mittakaava jäsosa, siellä sijaitsevat seudun suurimmat 1:100 000) sijaitsee Lounais-Hämeessä. Alue järvet Tammelan Pyhäjärvi ja Kuivajärvi. käsittää 12 peruskarttalehteä (Kuva 1). Alueen Myös Kokonjärvi Välkkilässä on yli 400 heh- maantieteellinen sijanti on 23°16 - 24° itäistä taaria pinta-alaltaan. Seudun järvistä ainakin pituutta ja 60°46' - 61°2' pohjoista leveyttä. Koijärvi, Muulinjärvi ja Pehkijärvi ovat mel- Alueen lounaiskulman yhtenäiskoordinaatit ko matalia ja ruohikkorantaisia. Koijärvi on ovat x=6745.56 ja y=3296.56, luoteiskulman valtakunnallisestikin tunnettu lintujärvi. x=6775.55 ja y=3297.93, kaakkoiskulman Tammelan Pyhäjärvi on 96,4 m meren- x=6743.74 ja y=3336.53 ja koilliskulman pinnan yläpuolella. Sen vedet laskevat Loimi- x=6773.71 ja y=3337.91. jokea pitkin Forssassa olevan Kuhalankosken, Hallinnollisesti alue kuuluu suurimmaksi Jokioisten ja Ypäjän kautta Kokemäenjokeen. osaksi Hämeen lääniin. Länsilaidalla pienet alu- Ypäjän kohdalla joen veden korkeudeksi on eet Loimaan ja Punkalaitumen kuntaa ovat merkitty 78,4 m. Loimijoen rantaa seuraava Turun ja Porin lääniä. Forssan kaupunki on 80 metrin korkeuskäyrä jatkuu Ypäjältä lähelle kokonaan kartoitusalueella. Hämeen läänin Jokioisten keskustaa Hirvenojansuulle asti. kunnista Humppila, Jokioinen, Kalvola, Tam- Mäyrän karttalehdellä Kalvolan kunnan puo- mela, Urjala ja Ypäjä ovat vain osittain alueella. lella sijaitsevan Ylisen Sarkijarven vedenpinta on karttojen mukaan korkeimmalla eli 142,1 mpy. 1.1 Vesistöt ja maaston Maaston korkeus mitattuna merenpinnan ta- korkeussuhteet sosta vaihtelee 78 metristä Ypäjällä 175 metriin Lautaportaassa (Taulukko 1). Alueen korkein Alueen länsipuoliskolla on vain kymmenkunta paikka on Vuorenmäki, mutta myös alueen järveä. Niistä Kiipunjärvi on melko matala. koilliskulmassa Mäyrän karttalehdellä löy-

FORSSA 2113

2113 03 2113 06 2113 09 2113 12

VENAJA 5041KU VALKKILA MÄYRÄ

2113 02 2)1305 2113 08 2)1311

HUMPPILA LATOVAINIO KOLIARVI IA IFI A PORRAS

21)30) 2113 04 2113 07 2)1310

YI'AJA FORSSA TAMMELA PEIIKLIARVI

Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti.

7 Taulukko 1. Yhdistelmä Forssan alueen korkeussuhteista.

Numero Korkein kohta Matalin kohta Karttalehti ) Mp y nimi m mpy' nimi

Ypäjä 2113 01 143,3 Klemelänkallio 78,4 Loimijoki Humppila 2113 02 155,4 Tyrinselkä n. 95 Jänhijoki Venäjä 2113 03 n. 145 Mustajärvenvuori & Miilumäki ym. 91,3 Jalasjoki Forssa 2113 04 143,4 Sukulan ja Sinipään- suon välillä n. 80 Loimijoki Latovainio 2113 05 n. 145 Koearonkallio & Korkeakallio 87,2 Setälänlammi Matku 2113 06 n. 165 Mieliölamminvuori & Töyräs ym. 105 Koijoenranta Tammela 2113 07 n. 145 Kaalikorpi & Kassinmäki 96,5 Loimijoki Koijärvi 2113 08 152,2 Jussinmäki 107,5 Peräjoki Välkkilä 2113 09 159,1 Korostenvuori 113,8 Letonsuo Pehkijärvi 2113 10 n. 160 Ylösmäki 96,5 Venesilta Lautaporras 2113 11 n. 175 Vuorenmäki 113,8 Teuronjoki Mäyrä 2113 12 n. 170 Moisionmäki & Lähdekallio 108,8 Kalliojärvi

1) m mpy = metriä merenpinnan yläpuolella n. = korkeuskäyrä ty}' 170:n metrin korkeuskäyrä sekä Moision- hyyyysluokkaan I A (Suomen virallinen tilasto mäeltä että Lähdekalliolta. Koko aluetta tar- 1990). Luokitukseen vaikuttavia tekijöitä olivat kasteltaessa maasto kohoaa länsilounaasta kysyntä muihin tarkoituksiin, peltojen tuot- itäkoilliseen. Maatalouden tutkimuskeskuk- tokyky sekä peltokuvioiden muoto-, koko- ja sen pellot ovat noin 80-110 metrin korkeu- etäisyystekijät. Peltojen maalaji sai näissä luo- della mpy ja Jokioisten kartanoiden kituksissa vain vähän huomiota. Tuottokykyä 200-vuotias päärakennus 110 m mpy. määritettäessä sitä kuitenkin tarkasteltiin yh- tenä tekijänä. Vuonna 1989 viljakasveja - pääosin ohraa 1.2 Kasvintuotanto ja ja kauraa - viljeltiin 2/3:11a peltopinta-alasta. kasvuolosuhteet Nurmena Hämeen läänissä oli viidesosa ja muita kasveja kuten sokerijuurikasta, perunaa Silmämääräisesti kartoista arvioiden koko alu- ja kevätrypsiä viljeltiin noin 14 prosentilla pel- eesta on vajaa kolmasosa peltoa. Suurin osa loista (Maatilatilastollinen vuosikirja 1990). pelloista on alueen läntisellä puoliskolla, vaikka Termisen kasvukauden pituus, jona aikana Ypäjän ja Humppilan samoin kuin Humppilan vuorokauden keskilämpötila ylittää +5° C, ja Urjalan rajamailla ovat laajat yhtenäiset met- vaihtelee alueella 165-170 vuorokauteen. Tu- säalueet. run seudulla se on kymmenen päivää pitempi. Hämeen läänissä, johon tutkimusalue lähes Vuotuinen sademaara on 600-650 mm ja vuo- kokonaan kuuluu, keskimääräinen tilakoko den keskilämpötila +4° C (Kolkki 1960). vuonna 1988 oli 18,6 hehtaaria peltoa ja 27,4 Metsäkasvillisuusvyöhykejaossa alue kuu- ha metsää. Pelloista oli salaojitettu 73 pro- luu Etelä-Suomeen. Kasvullista metsämaata senttia. Maatilahallitus luokitteli 80 % pelloista on maa-alasta lähes 70 %. Vallitsevin met-

8 sätyyppi (30-40 %) on mustikkatyyppi. Leh- kaakkoiskulmasta Uurtaanjärven eteläpuolitse toja on yli 10 % kasvullisesta metsämaasta. Kotkajärvelle. Metsiköiden metsänhoidollisen laadun on ar- Pintasyntyisistä kivilajeista alueella esiintyy vioitu olevan 80 %:lla joko hyvä tai tyydyttävä emäksisiä vulkaniitteja, kvartsi- ja maasälpä- (Suomen tilastollinen vuosikirja 1993). Hä- liusketta sekä kiilleliusketta. Emäksisistä vul- meen metsälautakunnan alueella puuston vuo- kaniiteista uraliittiporfyriittejä esiintyy tuisesta kasvusta 61 % oli kuusen, 20 % Kanajärven ja Lahmajärven välisen alueen lius- lehtipuiden ja 19 % männyn kasvua. kejaksossa sekä Särkijärven ja Nuutajärven ete- Soiden määrä vaihtelee alueella karttaleh- läpuolisilla alueilla Urjalassa ja Jokioisilla. dittäin 5-23 prosenttiin maa-alasta (Ilvessalo Koijärven ja Lunkinjärven välisellä hieno- 1960). Noin puolet soista on korpia. Rämeitä rakeisten kvartsi-maasälpäliuskeiden alueella on hiukan vähemmän ja nevoja alle 10 °/0. on kivissä kvartsi- ja albiittirakeita, jotka ovat Humppilan ja Jokioisten kuntien alueilla on alkuperältään vulkaanisia. Ypäjän kirkonkylän tutkittu tarkemmin 14 suota (Sten & Moisanen ja Kivijärven koillispuolella on myös kvart- 1994). Nämä suot sijaitsevat alueen länsipuo- si-maasälpäesiintymiä. Kiilleliusketta esiintyy liskolla. Tutkittujen soiden keskipaksuus oli alueen eteläosassa Ypajälta Pehkijärvelle asti. 2,4 metriä. Vahvimmat turvekerrokset löytyi- Nuutajärven lounais- ja eteläpuolella on yksi vät Humppilan Tottamussuolta (7,6 m) ja Jo- laajimmista esiintymistä. kioisten Peiliösuolta (6,0 m). Turvetta Kivilajeista, niiden kerrostumisjärjestyk- tutkituissa soissa arvioitiin olevan 23 miljoonaa sestä samoin kuin kemiallisesta koostumuk- kuutiometriä. Turpeista oli 64 %rahkavaltaisia. sesta on seikkaperäiset selvitykset Forssan kallioperän karttaselostuksessa(Neuvonen 1956). 1.3 Kallioperä

Forssan seudun kallioperää on tutkittu jo 1700-luvulla (Tilas 1740). Vuodelta 1890 on 2 Tutkimusmenetelmät olemassa geologinen kartta mittakaavassa 1:200 000 ja sen selityskirja (Sederholm 1890). 2.1 Maan luokitus Viimeisin geologinen kallioperäkartta on vuodelta 1954 (Neuvonen 1956). Sen mukaan eri- Maaperäkartoituksessa käytetään kartoitusyksik- laiset syväkivet muodostavat suuren osan köinä maalajeja, joiden määrittäminen pohjautuu alueen kallioperästä. Emäksisin syväkivi on Aaltosen et al. (1949) esittämään maalajiluokituk- Loimalammen pohjoisrannalla tavattu perido- seen. Maalajien karkeusluokituksessa on käytössä tiitti, ns. Salmistenkivi. Atterbergin järjestelmä, jonka rajamittoina ovat Muista kivilajeista gabro ja dioriitti esiin- kahden ja kuuden mikronin kymmenkertaluvut tyvät rinnakkain. Syväkivimassiivien keskiosat (Atterberg 1912). Geologian tutkimuskeskuksen, ovat gabroa ja reunat dioriittia. Laajin esiin- maanmittauslaitoksen ja Maatalouden tutkimus- tymä alkaa Tammelan Jänisjärveltä ja jatkuu keskuksen yhteistyönä tekemien maaperäkartto- koilliseen Uurtaanjärvelle. Lännessä alue ra- jen tarkat kartoitus- ja kuvausohjeet on kirjattu joittuu Koijärveen. Maaperäkartan käyttöoppaaseen (Haavisto Kvartsi- ja granodioriittisten syyäkivien 1983). Kartalle merkitään se maalaji, joka on osuus alueen kallioperässä on suurin. Urjalan metrin syvyydessä. Alle metrin vahvuisia maaker- graniitti pohjoisosassa kuuluu granodioriittei- rostumia kuvataan kartoilla ns. kaksoismaalajei- hin. Mikrokliinigraniittia on alueen kaakkois- na: pintamaa/pohjamaa. Kenttätöissä on kulmassa Kalliojärveltä Yliselle Myllyjärvelle käytetty 1:10 000-mittakaavaisia ilmakuvia. Maa- asti. Toinen esiintymä on Humppilassa kir- lajikuvioiden rajat maalajitunnuksineen ovat tal- konkylän lounaispuolella ja kolmas kapea nau- lennetut numeeriseen muotoon. Näistä on hamainen esiintymä ulottuu Kokonjärven saatavissa paperi- tai muovikopioita.

9 Maatalouden tutkimuskeskuksen maantut- ja kaksi kolmasosaa saraturpeeksi. Hiekkaa ja kimusosasto (nykyinen ympäristontutkimus - karkeata hietaa on vastaavasti 3,5 ja 3,0 pro- laitos) ja Hämeen kartastoyksikkö ottivat senttia, muita maalajeja on vajaa prosentti ku- kesinä 1984-89 maanäytteitä kartoitusalueen takin. pelloilta kahdesta eri kerroksesta 243 kohdasta. Alueen koilliskulmassa Mäyrän karttaleh- Pintamaan eli muokkauskerroksen näyte on dellä on suhteellisesti eniten moreenia (61 °/0), 0-20 cm syvyydestä ja jankkonäyte yleensä mutta myös Matkun, Välkkilän, Koijärven ja 20-40 cm syvyydestä. Pehkijärven maa-alasta on yli puolet moreenin peitossa. Venäjän, Humppilan, Latovainion, Ypäjän, Forssan ja Tammelan karttakhdillä 2.2 Analysointi moreenia on toiseksi eniten eli noin kolmannes maa-alasta. Tämän lisäksi tulevat vielä pääosin Maanäytteet analysoitiin MTT:n silloisen moreenin peittämät kalliot, joiden osuus lou- maantutkimusosaston laboratoriossa. Lajite- naisosassa on kahdeksan ja koillisessa kuusi koostumusmääritykset tehtiin kuiva- ja märkä- prosenttia. seulonnalla (karkeat lajitteet) sekä Suurimmat suoalueet ovat koillisosassa. pipettimenetelmällä (hienot lajitteet). Humus- Välkkilän, Mäyrän, Koijärven ja Lautaportaan pitoisuudet laskettiin LECO-laitteella määrite- maa-alasta on viidesosa turvetta. Lounaisosas- tyn hiilen määrästä (kerroin 1,73). Pääravinteet sa sitävastoin soita on vain 4-9 prosenttia. analysoitiin viljavuusmenetelmällä (Vuorinen Turpeiden luokitus sara- ja rahkaturpeisiin & Mäkitie 1955), jossa uuttonesteenä käytettiin suhteessa 2:1 lienee epätarkka, sillä alue kuuluu hapanta ammoniumasetaattia (pH 4,65). Kal- Etelä-Suomen keidassuoalueeseen (Eurola & sium, kalium ja magnesium mitattiin suodok- Ruuhijärvi 1961), jossa rahkavaltaiset ko- sesta liekkifotometrillä ja fosfori määritettiin hosuot ovat vallitsevina. Lisäksi Jokioisten ja kolorimetrisesti. Tulokset on ilmoitettu milli- Humppilan suurimmista soista on tehty tar- grammoina litrassa maata (Kurki et al. 1965). kempi selvitys (Sten & Moisanen 1994), jossa Maan pH mitattiin maa-vesi-lietteestä (1:2,5). rahkavaltaisten turpeiden osuudeksi on saatu 64 % ja saravaltaisten 36 %. Alueen länsipuoliskolla savi peittää laajimmat alueet, Latovainion ja Forssan karttaleh- 3 Tulokset tien alueista jopa 53 %. Tammelan karttalehden maa-alasta kolmasosa on savea, 3.1 Maalajijakaumat mutta sieltä itään ja pohjoiseen mentäessä savet vähenevät. Koilliskulmassa Mäyrän ja Lauta- Maanmittauslaitoksen Hämeen kartastoyksik- portaan alueilla on vain 350 ha savimaata, kö laski Forssan seudun maalajijakaumat. Yh- kun koko alueella savihehtaareja on yhteensä disteltäessä eri maalajikuvioita on aineisto noin 32 000. ryhmitelty kaksoismaalajien kohdalla pinta- Hiesua on löydetty noin 580 ha (0,5 %), maan mukaan poikkeuksena vain ns. kal- josta suurin osa Pehkijärven karttalehdellä alu- liomaat, joihin kuuluvat sekä avokalliot että alle een kaakkoiskulmassa. Hienoa hietaa on mer- metrin vahvuisen maakerroksen peittämät kal- kitty kartoille vieläkin vähemmän eli 232 ha liot (Taulukot 2 ja 3). (0,2 %). Ypäjän, Matkun ja Mäyrän alueilla Forssan seudun 12 peruskarttalehden alu- ei hienoa hietaa ole lainkaan. Laajimmat esiin- eesta vesistöjä on vain kuusi prosenttia. Maa- tymät ovat Forssan karttalehdellä Ojalanmä- alasta puolet on joko moreenia, moreenin essä ja Rehtijärvellä. peittämiä kallioita tai avokallioita. Toiseksi val- Karkeaa hietaa ja hiekkaa esiintyy vähäi- litsevin maalaji on savi, jota on lähes kolman- sissä määrin kaikilla karttalehdillä, Lautapor- nes (28,5 %). Maa-alasta on 12,6 `)/0 turvetta, taassa eniten: karkeaa hietaa 15 % ja hiekkaa josta kolmannes on luokiteltu rahkaturpeeksi 9 %. Koko maa-alasta karkean hiedan osuus

10 Taulukko 2. Forssan alueen maalajisuhteet karttalehdittäin.

Maalaji YPÄJÄ HUMPPILA VENÄJÄ

ha ha ha

Kallio 783 7,9 946 9,5 814 8,3 Moreeni 3367 33,9 3782 38,1 3201 32,6 Sora 12 0,1 Hiekka 198 2,0 113 1,2 350 3,6 Hieta 105 1,0 198 2,0 199 2,0 Hieno hieta 35 0,4 83 0,9 Hiesu 2 0,0 5 0,0 3 0,0 Savi 4826 48,6 4041 40,7 3865 39,3 Lieju savi 6 0,1 22 0,2 Lieju 14 0,1 170 1,7 4 0,0 Saraturve 427 4,3 386 3,9 715 7,3 Rahkaturve 154 1,6 219 2,2 556 5,7 Täytemaa 4 0,0 21 0,2 Turvetuotanto 55 0,6

Maata 9935 99,3 9922 99,2 9824 98,2 Vettä 65 0,7 78 0,8 176 1,8

FORSSA LATO VAINIO MATKU

ha ha ha

Kallio 687 6,9 409 4,1 700 7,3 Moreeni 2920 29,5 3480 34,9 5028 52,3 Sora 3 0,0 Hiekka 310 3,1 142 1,4 28 0,3 Hieta 182 1,8 58 0,6 34 0,4 Hieno hieta 29 0,3 1 0,0 Hiesu 40 0,4 1 0,0 5 0,0 Savi 5218 52.7 5271 52,8 2341 24,4 Liejusavi 146 1,5 116 1,2 Lieju 15 0,2 12 0,1 Saraturve 230 2,3 266 2,7 1072 11,2 Rahkaturve 215 2,2 204 2,0 255 2,7 Täytemaa 25 0,3 2 0,0 1 0,1 Turvetuotanto 33 0,3

Maata 9904 99,0 9980 99,8 9595 96,0 Vettä 96 1,0 20 0,2 405 4,0

(jatkuu seuraavalla sivulla)

11 Taulukko 2 (jatkuu)

TAMMELA KOIJÄRVI VALKKILÄ

ha ha ha

Kallio 852 11,3 740 8,1 273 7,9 Moreeni 2590 34,2 4877 53,2 5246 55,9 Sora 53 0,7 19 0,2 1 0,0 Hiekka 253 3,4 273 3,0 263 2,8 Hieta 312 4,1 78 0,8 158 1,7 Hieno hieta 3 0,0 22 0,2 5 0,0 Hiesu 6 0,1 70 0,8 11 0,1 Savi 2644 35,0 1190 13,0 1179 12,6 Liejusavi 71 0,9 43 0,5 Lieju 50 0,7 5 0,0 105 1,1 Saraturve 269 3,6 1073 11,7 1480 15,8 Rahkaturve 386 5,1 777 8,5 663 7,1 Täytemaa 72 0,9

Maata 7561 75,6 9167 91,7 9384 93,8 Vettä 2439 24,4 833 8,3 616 6,2

PEHK [JÄRVI LAUTAPORRAS MÄYRÄ

ha ha ha

Kallio 358 4,2 471 5,0 578 6,1 Moreeni 4350 50,4 4512 48,4 5807 61,3 Sora 12 0,1 105 1,1 76 0,8 Hiekka 638 7,4 837 9,0 518 5,5 Hieta 501 5.8 1435 15,4 129 1,4 Hieno hieta 28 0,3 26 0,3 Hiesu 383 4,4 52 0,6 2 0,0 Savi 1162 13,5 56 0,6 290 3,1 Liejusavi Lieju 64 0,8 50 0,5 85 0,9 Saraturve 770 8,9 1073 11,5 1634 17,2 Rahkaturve 359 4,2 705 7,6 353 3,7

Maata 8625 86,3 9322 93,2 9472 94,7 Vettä 1375 13,7 678 6,8 528 5,3

12 Taulukko 3. Forssan alueen (1:100000 karttalehden alue) maa-alan jakautuminen eri maalajeihin.

Maalaji ha Maalaji ha

Kallio 7611,0 6,75 Savi 32083,3 28,47 Moreeni 49162,6 43,62 Liejusavi 403,7 0,37 Sora 281,9 0,25 Lieju 573,7 0,51 Hiekka 3920,7 3,48 Turvetuotanto 87,8 0,08 Hieta 3388,9 3,01 Saraturve 9394,8 8,34 Hieno hieta 231,8 0,20 Rahkaturve 4847,2 4,30 Hiesu 579,8 0,51 Täytemaa 123,1 0,11

Maata 112690,3 93,9 Vesistöjä 7309,7 6,1

on kolme prosenttia ja hiekan osuus hiukan 3.2 Kivennäismaiden suurempi, 3,5 0,4 lajitekoostumus Soraa on alueella hyvin vähän, vain 282 ha (0,2 %). Kolmasosa siitä on Lautaportaassa. Lajitekoostumusmäärityksiä tehtiin alueen ki- Ypäjän, Humppilan, Forssan ja Latovainion vennäismaanäytteistä yhteensä 214. Näistä 56 karttalehtien alueille ei ole merkitty soraksi oli peltojen muokkauskerroksesta ja loput 158 hehtaariakaan, vaikka kapeita harjuja esiintyy jankosta. Maalajien eri lajitteiden keskiarvot on myös näillä alueilla. Ihminen on käyttänyt suu- esitetty taulukossa 5 ja yksittäisten näytteiden rimman osan alueen soravaroista. analyysitulokset liitteessä 2. Harvinaisia maalajeja tutkimusalueella ovat Maataloudellisessa maalajiluokituksessa sa- myös liejusavi ja lieju, niitä on yhteensä vain vet jaetaan kolmeen ryhmään, hieta-, hiesu- vajaa prosentti. Laajimmat liejusaviesiintymät ja aitosaviin. Aitosavessa savespitoisuuden tu- ovat Latovainiossa ja Matkussa, liejua taas on lee olla 60 0/0 tai enemmän, kun taas hieta- eniten Humppilan ja Välkkilän karttalehtien ja hiesusavissa savilajitetta on oltava vähintään alueilla. 30 % ja enintään 59,9 %. Lisäksi on vielä Tarkkaa tietoa peltojen pinta-aloista kart- liejusavi, jossa savesta tulee olla vähintään 30 talehdittäin ei ole käytettävissä, ei myöskään nii- % ja jonka humuspitoisuuden jankossa on ol- den maalajijakaumista. Vertailun vuoksi mukaan tava 2-6 %. Muissa savissa jankon humus- on otettu kartoitusalueella osittainkin sijaitsevien pitoisuus on alle 2 %. pitäjien peltojen maalajisuhteet Viljavuuspalvelu Savien levinneisyys alueella näkyi myös la- Oy:n tilastojen mukaan (Taulukko 4, Kähäri et jitekoostumusanalyysien tuloksista. Kaikista al. 1987). Tutkimusalueen länsiosassa sijaitsevien tehdyistä analyyseistä 60 % oli aitosavia ja lähes pitäjien Ypäjän, Humppilan, Jokioisten ja Fors- 30 % muita savia. Aitosavien savespitoisuus san pelloista on runsas puolet hiesu-, hieta- ja jankossa oli 78,4 % (105 näytettä ) ja muok- aitosavia. Lisäksi liejusaven osuus varsinkin Ypä- kauskerroksessakin 73,4 % (23 näytettä). Sekä jällä ja Humppilassa on huomattava. Tammelan hiesu- että hietasavissa oli keskimäärin saman pitäjässä savipeltojen osuus on vain kolmannes, verran savesta. Pintamaista tehdyissä analyy- toinen kolmasosa on jo hietoja. Myös multamaan seissä savespitoisuuksien keskiarvo oli 46 % osuus itäisen osan pitäjissä on suurempi kuin ja jankkonäytteissä 50 %. Ero näiden savien lännessä. Suhteellisesti eniten multamaapeltoja välillä oli hiesu- ja hietalajitteiden määrissä. on Forssassa. Varsinais-Suomen laajan savialu- Hiesusavissa hiesupitoisuuden keskiarvo oli een itäisen reunan sijoittuminen tutkimusalueelle 36,2 %, kun hietasavissa hiesulajitetta oli vain on siis näin todettavissa maalajijakautumista. 18,5 %. Hietalajitteita oli puolestaan runsaam-

13 Taulukko 4. Forssan seudun peltojen maalajit kunnittain vuosina 1981-85. Eri maalajien osuus pelloilta otetuista maanäytteistä prosentteina (Kähäri et al. 1987).

0wir Pitäjä Hk KHt HHt Hs Sa LjSa+Lj Mm Ct+St

Hämeen lääni Forssa 2019 1,9 0,2 2,4 2,1 0,4 45,4 8,5 35,8 3,3 Humppila 1852 3,6 0,1 7,9 8,4 1,1 51,0 18,5 7,9 1,5 Jokioinen 1395 1,8 0,1 1.9 5,9 1,3 65,3 15,2 7,7 0,8 Kalvola 873 4,9 0,3 8,0 7.2 5,5 20,3 35,2 18,0 0,6 Tammela 1509 6,0 0,2 18,5 17.6 0,6 29,7 7,7 18,2 1,5 Urjala 2913 3,0 0,3 5,2 3,4 1,1 36,1 30,1 18,3 2,5 Ypäjä 2241 1,6 0.1 2,5 9,6 2,5 49,9 25,7 7,4 0,7

Turun ja Porin lääni Loimaa 3196 2,6 0,6 7,8 8.6 0,6 45,2 28,7 5,1 0,8 Punkalaidun 2195 2,7 0,4 4,1 8,0 5,1 41,4 23,3 13,2 1,8

1) Maalajien lyhenteet

Mr = moreeni HHt = hieno hieta Li = lieju Hk = hiekka Hs = hiesu Mm = multamaa = saraturve KHt = karkea hieta Sa = savi Ct LjSa = liejusavi St = rahkaturve

Taulukko 5. Forssan alueen kivennäismaiden keskimääräiset lajitekoostumukset.

Maalaji Näytteitä Savi Hiesu Hieta Hiekka Sora <0,002 0,002-0,02 0,02-0,06-0,2 0,2-0,6-2,0 2,0-20,0 hieno karkea hieno karkea

Hieno hiekka 3 8,9 2,9 3,6 22,7 50,9 9,9 1,1 Karkea hieta II 7,9 8,9 18,4 50,7 13,0 1,1 Hieno hieta 6 10,5 22,8 38,5 22,3 5,0 0,9 Hiesu 3 17,5 53,9 23.9 4,0 0,7 Hietasavi 34 48,0 18,5 15,6 13,1 3,0 1,8 Hiesusavi 22 48,6 36,2 8,9 3,3 1,8 1,2 Aitosavi 128 77,5 11,6 5,8 3,1 1,4 0,6 Liejusavi 7 50,0 26,8 12,1 9,3 1,6 0,2

14 Taulukkko 6. Forssan alueen viljeltyjen maiden keskimääräiset pH-luvut sekä ravinne- ja humuspitoisuudet maalajeittain.

Muokkauskerros Jankko

Maalaji n pH Ca K Mg P Humus- n pH Ca K Mg P

mg/1 mg/1

HHki) 4 5,6 646 163 97 10,5 3,8 2 5,9 486 153 67 5,4 KHt 9 6,0 1638 127 133 11,2 9,3 9 5,6 590 80 49 4,5 HHt 7 6,0 1594 104 193 9,8 7,5 6 6,2 912 63 263 2,1 Hs 3 5,9 2013 93 251 8,8 10,0 3 5,9 1125 93 290 1,3 HtSa 51 5,9 2301 224 621 5,3 7,6 30 6,2 2183 191 1079 1,4 HsSa 26 5,9 1888 225 56,5 4,7 5,1 18 6,1 2154 190 974 1,5 ASa 105 5,9 2591 283 793 5,3 8,1 147 6,2 2724 274 1518 1,2 LiSa 5 5,7 2653 229 550 5,3 10,0 7 5,8 1811 154 777 1,0 Lj 8 5,6 2828 241 615 5,5 13,9 9 5,5 2401 163 780 1,0 Mm 20 5,5 2632 188 409 4,8 27,4 Ct 6 5,2 2449 118 350 6,0 55,1 12 5,1 2290 73 455 1,5

1) Maalajien lyhenteet

HHk = hieno hiekka HtSa = hietasavi Lj = lieju KHt = karkea hieta HsSa = hiesusavi Mm = multamaa HHt = hieno hieta ASa = aitosavi Ct = saraturve Hs = hiesu LjSa = liejusavi

min hietasavissa eli 28,7 % ja hiesusavissa vain sa liitteessä 1. Erikseen muokkauskerroksesta 12,2 %. Liejusavissa (7 näytettä) savespitoi- ja jankosta maalajeittain lasketut ravinnepitoi- suuden keskiarvo oli 50 % ja hiesulajitetta niis- suuksien keskiarvot on esitetty taulukossa 6. sä oli 26,8 %. Karkeisiin kivennäismaihin luettavan hiesun hiesu-% oli 54 ja savilajitetta kolmessa 3.3.1 Maan happamuus näytteessä oli vain 17,5 %. Hienoissa hiedoissa oli nimilajitetta eli hienoa hietaa 38,5 %. Kar- Eri maalajien pH-lukujen keskiarvot vaihteli- kea hieta ja hieno hiekka olivat vielä selvemmin vat turpeiden 5,2:sta hietojen 6,0:aan. Hienoa lajittuneita, kummassakin oli omaa nimilaji- hiekkaa ja liejusavea lukuunottamatta muut tettaan 51 %. maalajit edustivat viljavuusluokkaa tyydyttävä (Viljavuuspalvelu Oy 1992). Kun verrattiin kartoitusalueen happa- 3.3 Peltojen viljavuus muuksia Viljavuuspalvelun tilastoihin Hämeen läänin maatalouskeskuksen alueella vuosilta Forssan tutkimusalueen pelloista otettiin 1986-90 (Mäntylahti 1996), pH-lukujen kes- maanäytteitä 243 kohdasta erikseen muokkaus- kiarvot koko maatalouskeskuksen pelloilla oli- kerroksesta (0-20 cm) ja jankosta (20-40 cm). vat 0,1-0,2 pH-yksikköä korkeammat kuin Kaikista näytteistä mitattiin maan happamuus eli Forssan ympäristössä samoina vuosina. Kar- pH ja tehtiin viljavuusanalyysit Muokkausker- toitusalueen aineisto on kuitenkin pieni Vil- roksen näytteistä selvitettiin lisäksi eloperäisen javuuspalvelun 37000 näytteeseen verrattuna. aineksen määrä eli humuspitoisuus. Yksittäisten Syvemmälle mentäessä maan happamuus näytteiden analyysitulokset ovat julkaisun lopus- väheni eli jankon pH-luvut olivat suurempia

15 kuin muokkauskerroksen. Poikkeuksena tällä 3.3.3 Kalium alueella olivat karkeat hiedat, joiden pH-lukujen keskiarvo oli jankossa 0,4 pH-yksikköä Luontaisest_i kaliumia on eniten savimailla, alhaisempi kuin muokkauskerroksessa, sekä näin myös tällä tutkimusalueella. Korkein ka- liejut ja turpeet, joilla vastaava ero oli vain liumpitoisuus oli aitosavilla (283 mg/l). Hieta- 0,1 pH-yksikköä. Maatalouskeskuksen alueelta ja hiesusavien muokkauskerroksessa oli liu- oli tehty vain muutamia pH-määrityksiä jank- koista kaliumia 224 mg/l. Alhaisin kaliumpi- konäytteistä, mutta niidenkin pH-lukujen kes- toisuus oli hiesuilla (3 näytettä). kiarvot olivat 0,1 pH-yksikköä suurempia kuin Viljavuuspalvelu Oy:n viljavuustutkimuk- muokkauskerroksen vastaavat luvut. sen tulkinnan (1992) mukaan alueen hieno- hiekka-, lieju- ja liejusavipellot kuuluivat kaliumtasoltaan viljavuusluokkaan hyvä. Muut 3.3.2 Kalsium savet (aito-, hiesu-, hietasavi) samoin kuin multamaat, turpeet ja karkeat hiedat edustivat vil- Happameen ammoniumasetaattiin uuttuvaa javuusluokkaa tyydyttävä, jota pidetään kalsiumia oli vähiten hienoissa hiekoissa, kes- maatalousneuvonnassa optimina. Välttävään kimäärin 646 mg/1 (4 näytettä), ja eniten liejuis- viljavuusluokkaan kuuluivat vain hienot hiedat sa (2828 mg/l) ja liejusavissa (2653 mg/1). ja hiesut. Viljavuuspalvelu Oy:n (1992) viljavuustutki- Viljavuuspalvelun tilastossa (Mäntylahti muksen tulkinnan mukaan multamaat, liejut ja 1996) näkyi selvästi, kuinka maalajien muut- liejusavet ylsivät viljavuusluokkaan hyvä. Vilja- tuessa karkearakeisemmiksi eli savesaineksen vuusluokkaa tyydyttävä edustivat karkea ja hie- vähentyessä myös maalajin kaliumpitoisuus no hieta, hiesu sekä hieta- ja aitosavi. väheni. Forssan seudun savimaissa oli keski- Hiesusaven kalsiumluku riitti viljavuusluok- määrin yhtä paljon kaliumia kuin koko Hä- kaan välttävä ja hienot hiekat edustivat vilja- meen savipelloissa. Karkeimmissa maissa ei vuusluokkaa huononlainen. kuitenkaan voitu havaita raekoostumuksen Kartoitusalueen karkeiden kivennäismai- vaikutusta kaliumpitoisuuteen näytteiden vä- den keskimääräiset kalsiumpitoisuudet olivat hälukuisuuden vuoksi. yhtä suuria kuin koko maatalouskeskuksen pel- Forssan alueen maalajien kaliumpitoisuuk- loissa. Savien kalsiumpitoisuudet olivat Fors- sien keskiarvot olivat alhaisemmat kuin Turun san seudulla alhaisempia kuin muualla. ympäristön (Urvas & Virri 1986). Syynä tähän Eloperäisten maiden - mukaan lukien liejusa- lienee se, että Turun ympäristössä, varsinkin ven - kalsiumpitoisuudet olivat puolestaan saaristokunnissa, harjoitetaan enemmän voi- suurempia tutkimusalueella kuin yleensä Hä- maperäistä vihannesviljelyä, mikä edellyttää meen maatalouskeskuksen alueella. runsasta kaliumlannoitusta. Molemmilla alu- Vain hiesu- ja aitosavimailla jankon kal- eilla kaikkien maalajien kaliumpitoisuus oli siumpitoisuudet olivat hiukan korkeammat kyntökerroksessa korkeampi kuin jankossa. kuin muokkauskerroksessa. Kaikilla muilla maalajeilla jankossa oli vähemmän kalsiumia kuin muokkauskerroksessa. Esimerkiksi Tu- 3.3.4 Magnesium run ympäristössä, josta on tehty vastaavat tut- kimukset 1970-luvulla (Urvas & Virri 1986), Tutkitulla alueella savi-, hiesu- ja turvepelto- kalsiumpitoisuudet olivat savimailla samaa jen magnesiumtaso oli hyvä, multamailla ja suuruusluokkaa kuin Forssan seudulla ja siellä liejupelloilla jopa viljavuusluokkaa korkea. jankon kalsiumpitoisuudet olivat kaikilla maa- Hietamaillakin taso ylsi viljavuusluokkaan tyy- lajeilla pienempiä kuin muokkauskerroksessa. dyttävä ja vain helposti huuhtoutuvien hiek- Muokkauskerroksien kalsiumluvut on saatu kamaiden magnesiumtaso oli välttävä. Muista suuremmiksi kalkitsemalla. Kalkitseminen ravinteista poiketen magnesiumpitoisuudet nostaa myös maan pH-lukuja. olivat suurempia jankossa kuin muokkaus ker-

16 roksessa, poikkeuksina vain karkeahieta- ja hie- teet otettiin satunnaisesti. Turun seudun kar- nohiekkapellot. Aitosavien jankkonäytteissä toitusalueella (Urvas & Virri 1986) varsinkin oli magnesiumia eniten eli 1518 mg/1 ja karke- karkeiden kivennäismaiden fosforiluvut olivat an hiedan jankossa vähiten, 49 mg/I. korkeampia kuin Forssan seudulla. Tutkimusalueen peltojen magnesiumpitoisuudet olivat samaa tasoa kuin Turun ympä- ristön peltojen magnesiumpitoisuudet. 3.3.6 Humuspitoisuus Hämeen maatalouskeskuksen vastaavat luvut olivat vain hivenen korkeampia kuin tutkimus- Eloperäinen aines eli humus pellon muokkaus- alueen magnesiumlukujen keskiarvot. kerroksessa parantaa kivennäismaiden raken- netta sekä lisää maan veden ja ravinteiden pidätyskykyä. Kivennäismailla edullisimpana 3.3.5 Fosfori pitoisuutena pidetään 15 % humusta (Vilja- vuuspalvelu Oy 1995), joka vastaa mukavuus- Fosfori on ravinne, joka pidättyy pellon pinta- luokituksessa luokkaa erittäin runsasmultainen kerrokseen. Jankon fosforipitoisuudet olivat (12-20 5/0). vain joko puolet tai vieläkin vähemmän muok- Humusmääritykset tehtiin vain muokkaus- kauskerroksen pitoisuuksista. Päinvastoin kuin kerroksen näytteistä. Suurin osa kivennäis- magnesiumia, liukoista fosforia on eniten kar- maista oli runsasmultaisia (humusta 6-12 %). keissa kivennäismaissa ja vähiten savissa.Vilja- Vain hienot hiekat ja hiesusavet olivat multavia vuuspalvelu Oy:n (1992) tutkimuksen mukaan (3-6 %). Eloperäisistä maista turpeiden hu- vain hieno hiekka ja karkea hieta kuuluivat muspitoisuuksien keskiarvo oli 55 %, multa- viljavuusluokkaan tyydyttävä, kaikki muut jäi- maiden 27 % ja liejujen 14 %. vät viljavuusluokkaan välttävä. Myöskään Vil- javuuspalvelu Oy:n uudistetun tulkinnan (1995) mukaan viljavuusluokat eivät muuttu- neet, vaikka humuspitoisuus otettiinkin arvi- Kiitokset oinnissa mukaan. Viljavuuspalvelun tilastoissa (Mäntylahti Parhaat kiitokseni Hämeen maamittaustoimis- 1996) Hämeen maatalouskeskuksen pelloilla ton maaperäkartan tekijöille Forssan alueen fosforiluvut olivat suurempia kuin tutkimus- pinta-alalaskuista sekä Maatalouden tutkimusalueella. Vähäinen tasoero johtunee siitä, että keskuksen Ympäristöntutkimuslaitoksen niille Viljavuuspalvelun näytteet edustivat vielä henkilöille, jotka ovat minua tässä työssä avus- 1980-luvulla edistyksellisten viljelijöiden pel- taneet. toja, kun taas maaperäkartoituksessa maanäyt-

17 Kirjallisuus

Aaltonen, V.T., Aarnio, B., Hyyppä, E., Kaitera, Neuvonen, K.J. 1956. Kallioperäkartan selitys. P., Keso, L., Kivinen, E., Kokkonen, P., Kotilai- Lehti - sheet -2113 Forssa. Suomen geologinen nen, M.J., Sauramo, M., Tuorila, P. & Vuorinen, kartta. 39 p. J. 1949. Maaperäsanaston ja maalajien luokituk- sen tarkistus v. 1949. Maataloustieteellinen Aika- Sederholm, J.J. 1890. Finlands geologiska un- kauskirja 21: 37-66. dersökning. Beskrifning till kartbladet no 18, Tam- mela. Atterberg, A. 1912. Mechanische Bodenanalyse und Klassifikation der Mineralböden Schwedens. Sten, C.G. & Moisanen, M. 1994. Humppilan ja lnternationale Mitteilungen. Bodenkunde 2. 314 p. Jokioisten suot ja turvevarojen käyttökelpoisuus. Turvetutkimusraportti 274. Geologian tutkimuskes- Eurola, S. & Ruuhijärvi, R. 1961. Ober die regio- kus Espoo 1994.41 p. nale Einteilung der finnischen Moore. Archivum Societatis Zoologicae Botanicae Fennicae Vana- Suomen geologinen kartta. Geologisen tutkimus- mo'. 16:suppl. 1961. 49-63. laitoksen julkaisema maaperäkartta 2113 Forssa 1976, Helsinki. Haavisto, M. (ed.) 1983. Maaperäkartan käyttö- opas. Geologinen tutkimuslaitos. Opas 10. Espoo Suomen tilastollinen vuosikirja 1993. Tilasto- ISBN 951-690-170-0. 74 p. keskus, Helsinki. 620 p.

Ilvessalo, Y. 1960. Metsät ja suot. Suomen kartas- Suomen virallinen tilasto. Maa- ja metsätalous to 1960: 39-42. 1990:6. Helsinki 1990. 265 p. Maatilatilastollinen vuosikirja 1989. Kolkki, 0. 1960. Ilmasto 1-11. Suomen kartasto 1960: 17, 22-23. Tilas, D. 1740. Mineral historia öfver Biörneborgs och Tavastehus lähner. Geologinen tutkimuslaitos. Kurki, M., Lakanen, E., Mäkitie, 0., Sillanpää, M. Käsikirjoitus. & Vuorinen, J. 1965. Viljavuusanalyysien tulosten ilmoitustapa ja tulkinta. Annales Agriculturae Fen- Urvas, L. & Virri, K. 1986. Maaperäkarttaselitys niae 4: 145-153. Turku-Rymättylä. Maatalouden tutkimuskeskus. Tiedote 22/86. 34 p. + liitteet. ISSN 0359-7652. Kähäri, J., Mäntylahti, V. & Rannikko M. 1987. Suomen peltojen viljavuus 1981-85. Viljavuuspal- Viljavuuspalvelu Oy. 1992. Viljavuustutkimuksen velu Oy. Helsinki. 105 p tulkinta peltoviljelyssä. Helsinki. 70 p. ISBN 951- 99861-7-0. Maatilatilastollinen vuosikirja. 1990. Maa- ja metsätalous 1990:6 (Suomen virallinen tilasto). Viljavuuspalvelu Oy. 1995. Viljavuustutkimuksen ISSN 0041-6177. tulkinta peltoviljelyssä. Mikkeli. 30 p. ISBN 952-90- 6842-5. Mäntylahti, V. 1996. Suullinen tiedonanto (Vilja- vuuspalvelun tilastot vuosilta 1986-1990). Vuorinen, J. & Mäkitie, 0. 1955. The method of soil testing in use in Finland. Agrogeologisia julkaisuja. 63: 1-14.

rn it) cn EN ro H Le)• Ln r---- E • • • • • cr) En EN EN

N CO M En 0 r- N N En N L.C1 ...... LnoH0001.0 HOONONON EN

kt) I-- 0 01 H En o1 CO or) 0 1.1) r-- k.0 Li) EN r-- r- rn r•-• 0 0) co o 0 H Ln En N \ 0 r- N 0 LO d< CO 00)

N Ln (y) H NNNNNODHMN 0 H 01 m 0 k.0 0 a N 0 01 CO H En N (N) HNININN N H

N C11 N N H En 0 rn N 0 MunHo La) r- r- H L.r) H co ci co o (Jo m EI- H ci ifl r- (3) H L.fl 0 LI) a.NMHHHNINNNHHIMHN t. i II II r- CO N CO N r- o r- II II II II

kse LI) En m 1.1-1 a 1.0 003 0) cv Ln 0 EN • • • • • • • • • • • • • • • WJEn En EnEn EnEnEn > e

lo 0 C) 0000 0 C) C> C> C> H H CD C>

0 0 0 Cl o Ln Ln Ln 1n o tu

n M N En co r- 000 En En ci 01,--iNo0H ......

ie N LO 1.11 LC) ‘,0 r-- Lf) Ln Li) tr) En s lyy rEI(EIflEI (X3(X3 (13 (13(13 röMrcirci U) U) u) 4_1

ana U) Cr) • r-) -r-)(1“1)Cf)Cf) En (1)EULI)Ul KC 4 4 X XXZX› X 40 F E En

iljavuus 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 III 000 Na, Na, Na'Na, Na, Na, N1f1Na [111,1111i1i1i1i v 0000000000000000 NNMNNNMN ja

it LI1L.0010r- COHNHNNCOL.0k.Or-00

t 000 H 0 0 0 0 0 0 0 0

a N N 1.0 L.0 N N 1.0 Ln Ln 111 N N Ln Ln o 0 Ln Ln o o Ln u-) p000 1n Lr• - E rn ina d koor

n Ln Ln

ide Ci te is 3 tep äy

EI- N N 1.0/4

1. EI II II II EI II

H EN ci 0 Ln r6 0 0 0 0 o 0 0 4-3

iite H H H H H H HZXEn (__) (0 (0 L 21

01 01 .1-1 0 H 0 01 H CO 0 LO CN 01 LI) N 01 LI) N0 LI) CO CO LD r-- ,V (V CO 01 0 N 0 LI) 01 Ln LC) Pr) 0

Crl CD c) c) c) Ln (.0 P9 00 CV U1 ,f( ,V rn H cx) rn LI) CO rn U1 01 Ln rn ...... Lo 0 ry ry un c) 0 0cr0 H 0 CN 0 rn ,1 0 0 C) 0 01 ,i 0 H rl0 r- 0 H H

c) cn c) 0 ,H cv r-1 r-I 0sV r-1 C) cV Le) ,P 0 C9 01 01 01 CD H Ln 0 Cr) H CV Orl CV H CV Ul r- C9 rs- r-0 CV ,V 01 0 H 01 H 0 03 r- H CD rn 0d, H ,V 01 000 ,V H rn Ln oo c) rn rn un 0 Ln r- r- Ul W 01 H ,V 000 ri H

U - r- Cr) 0 r-- 03 Ln co ry 0 0 Ul c) r- co r- o co 0 rq 0 u) m cn cv co cv c) o cn cv cv OD CV 03 CV ,V r- CD W 0 H 01 H H H ,V Ul 0 Ul rn rn 0 H en CN (--1 0 0 CV CV H CO 0 rn on 0 0 0 rn CO 0 CV CO 0 CV CV CV CV CV CV H 0 01

0 ,H un un c) un rn 0 rn un 0 0 0cV H 00 Ln 0 OD ,1( W 0 V 0 01 Ul U1 CO 000 ,V Pl 000 H0,V ,V0 r- r- 000 H (V 0 ,V ,V0 W 0 01 03 0 CO .4, 0 co N CO CO H cr 0 0 0 1.11 0d;; cP 0 H 00 H 0 H H rH H H H H 00000 rl 000H 0 r-I 0 r-I 1-1 H H

00 03 110 ri CO r-I cr OLO ,V H CN C) 000 r-1 Ul W 01 CO az) rn r- CO H 0 r•-• r-- 0,V Ul U1 U1 Ln Ln 0 Lo r- u) 00 r- 0100,T 09 r- u) r- • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • CD 0 0 CD 0 0 C) CD 0 0 0 00 0 0 C) 0 00 0 0 C) 000 0 0 C)

Ln c) u) 00 10 Ul 10 00000 Ul 10 19 Ul Ul C) 10 0000 Ul 0 0 00 Ln un Ln Ln 0000 01 r- u) r- ,H OOLO r- 0 cv cv cv 0 0 cn 0 OD 03 (-- (V Ln oo on Lo rn ...... n0 0r-0000000000000000000000000 Ln OLO

(3 (6 rtS (Ii (13 n3 ri3 n3 ril (cS n1 n3 (11 ((I (13 ci M rö ((5 c() (f) co eri (r) (i) (i) (f) U) (11 (3 (3 UI (f) ri3 (c5 (tt n3 n3 cC5 U) rri U) ai U) U) U) U) U) U) rcl rIS - r-, - r--, Cf) CI) ei) CI) (5) W (O U) U) U) [0 U) U) U) Cip Cf) Cr) CJ) CI) U) C1) Cf) Cf) (f) CI) Cil U) CO Cf) (f)

E e e e cneme ecncn e E E EE ,_s

C) C) C) C) C) CD 0 C) C) C) 1010 cV d;; cV ct, ;” ,}1 ,}1 11 i 1111 1 1i111;11111111 11 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 N CV N (V CV NNNN 0 N 0 CV

1000 000 e) r- 00 00 ,P 0)0 r-1 r- co cn c) u) 0 ,H cv cn ,V CO ,V r-1 000)0 H H r-I N r-1 H r-1 H 1-1 H C) r-1 H r4 r-1 r-1 H N 0 01 C) 01 01 C) CD LO cv cv cv 1n cv cv cv cv cv cv cv cv cv cv cv (v Ln u) Ln u) 1.11 1.11 r-1 r-1 111 U1 0 1.11 un un un co un un un un un un un Ul U) 110 Ul 0 Ul U0 C) CD Ul Ul C) H1-1 r-4HrH4 r-I H HrH

Ul r-- CO N UD 0 0 0 10 u) cv cv L) r- CO CO 03 CO 01 CO 0.1 01 01 0 Cr) 0.1 (0 c0

c) N LD 10 01 0 N ,j, 0 ,t, 0 0 10 co Ln Lo 10 000 00000000000 0 — r- H (V cl, 0 N 0 0 0 o CO 0 CV Ln 01 V:J, r- H (D l0 10 1.0 10 10 10 LD 1/.04 10 lD 1.0 LD LD 10 10 --, ,I, ,V ,V ,V d, ',V ,V ,V ,V 0 ,V ,t, ,V ,V cl" ,V N N N CV N N N (V N N N N N N N CV N

• c) cv .4, en co 0 co cV CD LI) 0 0 0 •[•. Ln 0 0 10 111 Ln Ln Ln

C0 (-V N (-10 p0 (n (1 0 Ln LI) 10 W 0 10 H ,V ,T ,T ,T 0 ,T ,T ,T cP 0 cr ,P 0 ,V r- r- r- r- r- r- r- r- r- r- r- LO 0 10 10 10 ID 10 ID ID ID 10 10 (.0 10 10

G.1 E--, Cr) 0 H C11 (0 0 Ln 10 r- 00 0) 0 H N 0 cV F--i 0 H H H H H H H H H H N N N N CV IH H H H H H H H Hi H H H H H H H H F--

,r r- 0 ro 0 0 N nO r- Ln cn pl0 ,H co 0 0 C) 0 0 ,H ,1 r- 0 0 co en Ln . . . cp Ln u) rn nn 0U) ,v rn 0 0 no 0 Ln cx; rn Ur) CV rHH

r- cf. 0 0 H C) 000 H 00 0 cp ,r lo rH ,-1 00 rH 0 cH co r- 00 . • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • H 0 H CV 000 C, C) 0 C) CD C) C) 0 CV ul rH H H 0 0 03 sr en U) C) 0 C)

CV en r) ro 0 0 ,H C) 0 1.11 0 0 0 0 00 0 0 C) 0 C) CD en H C) r- r) LO H C) r- Ul r) Ul r) ,r 0 0 H0 C) 0 0 CV sr 1.11 U) en u) 0 CV 0 0 00 0 o) LO r- 03 r) r) 00 00 r) l0 dl 00 r- 00 0 0 r- H 00 r- en ul 0 0000 cr 0 C) C) (31 cr H H H H H H H H H H

N rO CV r) en 03 C) Ul rn u) C) CV 0 CV 0 en CV 0r- Ul r- r- 000000000 00r- Ul 0) 0 rH H r) 1.11 r) 0 0 r- 000 H 0 r-1 OD r H CV H 00 0 CO cr r) H CV 00 CV c) H rn rn H rn CV CV CV H CV H H Ui ,r rn

r--- 111 0 ul C) P H H en u) r- CV 0 H OD C) 00 0 H r- H rn H 0 N rn k..(3 ul C) CV 0(0 r- CV r) U) l0 rH 0 CV 0 (4) Ln oo N 0 CV H 111 LI) 0") C) C) c0 0) (P0 CV C) 0 Ul 0) r- H sr CV 00(0r- 000 0 r) OD U) C) C) C) r- cn C- c--1 N 0 r-1 0 ,H CV r) rn

• P- (1 00 l0 OD r) ,r 0 0 000 ON 01 00 r- U) r- H (0(00 ct, 0 cl 0 uo u) ,r r- Ln Ln (0 Ul 111 cr kJ) Ul rl cr cr cr en r) u) o) en m sr C) r- . . • • • • . . • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

0 0 0 0 0 CD 0 0 ,H CT, 0 0 0 H 0 0 0 0, 0 (1) 0 Cp 0 0 H ,0 H 0

0000000 00000 0000UiLP LPUiOLflUiUi0UiLPOUiLPO cr r- H l0 eg 01 m r) cr ct, ,H cr l0 l0 r- H 0 Ln CO Cr) u1 C) Cr) 0") c0 ct. (.0 • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • l0 Ul V) l0 .(r) Ln un Ln uo u) l0 Ui (rD Ln u) Ln uo l0 Ln l0 Ln u) Ln Ln

n1m rd rd n:5 M rd re5 ni n5 n5 u) u) U) ni n5 n5 n5 U) U) U) n5 CJ) U) ni M ni el) U) U) U) Cf) E 4__) U) C() C1) Cn CI)

E E E E u) 9 u) E 9 4 4

C) C) C) C) C) CD 000000000000 000 C) C) C) C) 0000 0 0 CV cr CV 0 0 0 0 0 0 ,r 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 C\I 0 0 0 cy ,r cy szr cy Ln cy i 1 1 I I 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 t 1 1 1 1 I I I I I I I 1 1 0 000 00 00 00 C) C) C) C) C) C) C) C) 00 000 0000 ro cy no 0 c) r) r) 0 0 r) CV CV r) r) r)

H0 H CV rn ul LO 0) C) r- c0 000r- oo rn ,r u) r) u) l0 r- 000 l0 r- CV CV r- r- r- r- r- r- r- 00 r- r- 00 03 CV CV CV CV 00 CV CV 00000000 OLI H H 4 4 4 H H Ln un Ln un H u) Ln u) Ln rl 00 C) ul Ln Ln Ln u) Ln u) u) Ln un u) cp c) o cp Ln uo C) C) U) U1 ul u) Ln uo HHrHrH

Ln 0 0 0 0 ( 0 en ,-, 0 r- Ill 0 c Ci Ln on Ci Ci Ci Ci on 0 c) o o cp o on o Ci c) ,H ,-( ,H ,H ,--1 ,---f

CO 0 0 r) 0 (S) (0 OD 0 (0 CO 0 H Ln .1" Ln 0 Ln rn 0 0 Ci 0 Ui L.r)

01 l9 0 CO 01 (0 Ci Ln (0 CO 01 Lf N 01 01 k.0 \ lp (0 (0 (0 (0 (0 (0 (0 l() lf) L.0 1/40 cr 0 0 cr 0 0 0 0 0 cr 0 sr cr 0 0 CV 0 0 0 0 CV 0 0 CV 0 CV 0 0 CV Ii

H 0 0 C C r,") CO 0 cr, 0 (0 Ci N 0) (.0 Lf1 Ui 111 L11 Ii rn 0 11 Ui Ln Ui Ui o ui 0 Ui rn 0 Ui L11 (.0 (.0 (0 r- 0 r- CO 01 cf. 0 ct. ct. ct. ct. 0 cf. ,r ,r ,r ,r 0 ,r r- 0 r- r- r- 0 r- r- 0 r- 0 r- r- (0 (0 (0 (0 (0 (0 (.0 (D (0 (9 (0 (0 (0 (C)

Ui 00 0) 0 H 0 Ii 0 Ui (0 N co 0") c) Ii Ci rn cr) Ci Ci rn cl Ci rn

0,0 0 0 0 0 0 CO 01 Cr) t•-• 0 01 p-) 0 cr‘ Ln 0 dt LI-) CD 0 LC) ("•• CO 0 1.11 Gl N CO

O Ln H ',SS) CD CO L10 00 0000 0 0 CD Ln

0 01 N 01 LI/ 0 CD CD N k.to Ln 0 CD CD CD 01 0 Ln ret ,r• dtt CD Ln Lfl k.D CD . • • ...... '.000rHCNH 00 H Ln00 •,rt Ln

CO H LI1 N N CD 0 CO l0 H 01 0 N CD N CD N 0 CD CD 0 \ 0 0 01 CD H CO 01 CD CD CD 0 LO N CD CD CD L11 0.) CD Ln 0 N 01 0 H 0 CD 110 CD N 0 00 en 00 CO 0 0 CO 00 0 0 N CD 0 CD CD cr CO N D 0 CDH N 00 Ln Lo 0 H le) CD Ln

O Crl 0 N 0 N (--.1 dr, o CC 110 00 en co crt a) CD cr) CD 00 0 r- 0 N CD 01 0'1 0 N 01 CD en H c0 0 01 0 0 01 en N CC CD CD 0-1 0 Ln 111 0 N CD N en en HNHNNN

00000 0 N 0 H 0 en N 000 0 N CD N CD CD 0 CD CD CD 0 N Lfl 00 H CO N N 000 cr 0 L10 01 N 1.0 Ln Ln co CD CDCDCD\D N OLD Ln tt CD CD CD 0 H CD 00 CD 1.0 CO N CD r•-• 01 00 o0 L.r) c0 NNHHHN C•7 HHNHN HHNHHHH

N CD 0 CD CN co CD CDOCD 0 000 0 N N CD CD0 CD CD CDCD CD Ln 0 d-• 0-1 r•••• O••• 000CDOCCCDCDCD CD LD CD CD CDCDUDCD CD en Lo • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • CD 000 0 o 00000000000000000000000

0 0 0 0 Ln CD Ln Ln o 00000 o 00000 Ln Ln Ln Ln L11 10 CD Cl Ln rn CO 01 (D CD Ln 0-1 L11 H 000 N 0 H ‘,1" 0000 0.- CO H Cl • • • • • ...... 10 LD 1000 LO CD L11 Le) CDCDCD lf) 1.0 •Cf• 1.10 CD 110 CDCDCD LCDCDCDCDCDCD LD 10

mm mm m mmmn:S rö rcS mocm mm m mocoomoo cf)mcncnwmcDCmcf) U)- Cfl Cf) - • I—, (I) .L.j 1_) (= < X X PC X X ,‹ XU40044X X X X X X X E E E E EWE E E

0 0 0 0 000000000LD0000 00000000LD N CD N CD N Ct• CD 111 CD CD N CDCDCDCDCD CD CD cN ItDCDCD CD CDCDCD N 1 1 1 1 1 1,1(11m11111111111111 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 N 0 N CD 00 0,1 00 en en rn 0 N CD N

HNHN010 00 HCDCD CDCD 0000000000COHNC1100 01 en 01 N 00 000 00000000C'CCDCD N e11 0 in 0 0 Ln CDCDCCDLCDCD000D0000000 0DCDCDCDCDLOLOCD c) .(-} o 0 G 0 0 0 0 01 (31 C71 01 01 CD N N CD 01 0 0 0-1 Cr) 0 DC.:- rHO 00 HHHHHH CO CO CO CO CO CO 01 CT1 CO CO H H CO CO H H CO

CD 0 CD CD CD CD CD CY1

CD CD \ D O 0 0 Ln r-• LCD Ln

CD 00 01 H 0 N ID lD LD 1.0 1.0 CD CD CD d•• CD CD •I•• CD N N CV CD CV CD

ila

CD p 4,

cy 0 ert CD •,:rt CD CD k...o LCD 1.r) CD LCD 11-1 LtD CD Le) L10 CD r•-• CD CD CD CD CD rt- le) CD l.0 CD lf) 02 Hump

3 L.0 CO 01 0 H CD 0 0 CD C) 0 0• 0 0 CD H 0 211

ja t koa 5(17; 01 m oD Ln LO cc en r-ODM c) Ln m 0)1 U) u) EN Ch03 m CV m Ln1nocoLOCDH CV c0 rH rOCDr- cc C) cc CV M u)

0 H r- LO Ln coIn En 01 111 EN co co crN EN CD 00000C)(7c)000 Ln cc 111 01 cV c0r-tn r- Ul C3 Ln 09 M 111111111111111111111111111111 • •

oD 00000 cc 0 u) Cn Z rn 0) c0 0( LO C)EN,i cv cV o r-cy V0 - - 0 r MH111NenLOCDChcO01r-C) • • .

, CD cc cc N ( cc 00 0000C)0000000000 000 en r-oLn Ln ulu) Ln u)oLi)1nc) EN CD H c0en EN cc zr cH , • •

• cr0

Ln 0 LO 111Ln N CVen C\1 01CO<1 I V Cr)ChC)H • • •

Le) W Ln r- 0 0)ccH 0 EI) ccr- c0 CY)0H r- N ro rl co En LOenC) 0 C) CV Cn U) LO LnChr-(OLDUl (11 r9Ch01r- 0 cc en NCVMH 01 EcnE EEcnEwE5 H ChLnr00 - • • ) cv(0r-menH •

EN H en 0 cc H H 0)CD 09 H • • •

(11 EN Lo 0 c>cco 1..r)r Lr) cc cc CD r 03 0100c0CO Ln EN CV cc cl 01 r- OD LO0r-CV r- cr cc - C11 - V NNNNNNNNNN - , • •

Pl CD 111C) 119 LI) r -I • • •

LED cc r- cc cc Li) cc o 0 U) Mu) Ln loLo r- Ch OD CV cc <1 ul 01V3111U1 U1 M • • •

00ODLO09H LO r-ODCO<1 cc Ln H C) 3D • • .

(11 Lr> cc 1n r- Lo co Cr)LOCO0)r- Ln c)LI) LO LDLnulu)Lo 01 C11Cs1 111 Ln EN co • •

3D Ln NLI) m CV H LO C)<1 cc r- Ln H • • •

Le, HNNNNNNN Ln CD d+ 0N 0LO o en Ln 0 en H cc X EN Ch ui • • •

Ln N01Ch cp r- cvenrn r- Ch r-LOC)C11111 CO LI) 0 rH mC)0)Hd • • , , • H

LOLnr- LI) cc r- Lo cr. ocvLo cc 000 Cn C1)-I-J4-)-1-)U).0 C) 00 Lnenu),r <1 0 r-I ENcc En zt Ch - • • , , 1

• •

( (7 0C) 03 LO cVr- En U1 Lnco r EN - 1/ - • • •

cc Lr) LO W r 0 cc Lf) Le) o 1.11 09 H (11 u) EN Ln c)u) zr 0ct U) M Ch 00 c0 08 <1 09 HLOr- - M cl - • •

cc EN LO 01r-<1 r-I r- oa)03Dc0 • • •

N LO Le) Ln o 01 CD CD r- Ln c) cn en LD EN cc cp r9 09 CO 01 EN00Ul(11ul r- VD • • ,

•

0cvc)en3DH

00 Ln (7 CVLOcVcr U9 H •zt.Lo(0001 Ln Hr- ri cr • • •

LO cc r-- Ln r- C-LO r- opLn 00 LO CO EN U) cc cc CO ,1cc<1 0 H r9 CD EN (11( (E) • •

•

Ln CO Ln CD0) oD m CV NH C\1 rir 0 M , • • •

<7 - LO CD cc cc LD N Ln c)11) cc EN 119 Ln c0 00<1 Ch C)Ln EN ki) - rn 1 - oococc • • , 4 (11

• LO

- 3D cc m enrr) Ln lo cy cc CV N co0009r cc r -- -I • • , • )1-)

00 LD LO cc r 0 cc EN EN 0 0) Cn U) cc Lo 0 H r- ( rn - M (l - E - 9 • • , •

(11 N 09<1' Ln en 000 in LED LnLOC)01 c) LnLO X u) CO 000 c0 EN cc Ul cc H • • .

1s) Le) LI) r- cc LC) N cc CO EN Ln 1n cc LO 03mH Ln m cp en CVLO m N r- u)LnEN EN uD , • • .

(.1) LO GlC) m LO cc cy 0N cv HC) Ul CV0 Eil cnrö • • , •

(11 C LO 00 r Ln LO cc cc EN 1- EN H M - , • • 1 • U) C)

u) C) Ln C) cc r- 1-1 r-I , • • 1

t' N CO LI) Prl L k..0 CO 01 N N II/ 1-1 01 . . CO CI4 cc N N ...... HOccH 0 Q rncc cDLDHLnHLnO rl rY H

c) tn c) ci ry 0, co rn r- LO c0 03 r- Cn r, cc Lin cr cc cc cy 0) cy ea ("9 111 r-1 r- r- rn H r- ry Lo Le l0 1.11 01 cr) cr N CO 03 Ul c) cp N c) nq cr, oD r- GO H ccUn H rY 0 Ln co 111 Ln NO ea H cc cc H r H cc cc cc rH r-1

CO oD LO 0 C'. CD H (-V r- Cn un cc OY rn r- rn Le u) co c) ry cc Ln r- cc cc cc LO Cn rn r 0 7, OD Ln LO cc cc un rn CY On 7, r- r, un on cc r- LD 7, cc CO ri r- cc 111 (V r-1 N rg CY cc nn CY cc 7 rn CY rn ry cc r-1 1-1 (",1 r-1 1-1 cc r-1 cc rn rn cc rg N cc

ccccrn N Hm cc cc 0 ccocccccccccccccccc cccc cc CO Ncc W On LO Ln cc co H cr CO LO nn Cn 00 r-, Lo 0 c0 (-V c0 nn LO cc rn Le un rn un r- c) cr r- cc rn CD 0 Un Cn un un 0 0 rn pl 7, on U) cc LO rn CO rn cc u) CY cc Un cccccccNccccccmcccccNccccmcNcNcN cc 1--1 1-1 CY N eg

Lc) Ln LO 00 r, r- r- Le Le cccicr cr 1-r) `ZPcc M rY Le cr . . . . • ...... c) c) c) H C) CD 0 0 00 CD 0 0 ci C) CD C) CD cc cc CD 0 000 0 C) 0 cc

cc C) Ln un 00 Un 0 CD CD CD C) ci un Un Ul 0 Un Le Le CD LI/ CD U/ cc Ul Un CD 0 On r- u) rn OD H r, rn en r- OD ry cp u) o) 03 oo un cy u) cy ...... d) cc cc W LO LO Un LO W LO Ln cc LO LO LO LO LO LO Ln Ln Ul dl LI) Ul dl W Ul W cc W

rö rö M reS (L3 rT5 M ril M M MrI3MMU)MM(U) .13 .) .LJ cn RIMM Cn U) Ul U) Mnicf) 0.)4±4 (I M en u) cn cn en on .I.J u) u) u) 4J u) x x 4.J en en en C1) M _L) _JJ en en u) u) x x en u)

EEE4J E_ 0E- E EEEEcriE_LJ E

1_11 000000000 Un 000Un CD Un C) Un 000 dn 000Un CD Un CD ry un ry cc ry cr ry un cc cy ra un cy cc ry Un ry Un CY Un rq sy CN Ui CY cd rsi Le ry Le 1 Ii1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Ci c) cD o CD C) c) c) o cc C) 0 0 C) 0 C) 0 CD C) 0 0 0 C) C) 0 0 CD Ci C) CD nn rncc CV cc CY cc cc (') ("1 cc N 0 I,/

Ui cc Le LO Le ccH ea rn cc rn cr e- co (3) CD N on H rY Cn cc un Lo r, CO r) cc ri N 7. 7. Li) LO cc dp LO LD cc LO 7, 7. LD W rn CP ("1 rn 7, 7, 1n LO rn rn Un Un cc cc cc rn cc o, un Ln u) Ln Un un un un Cn en Un Un cc Cn cc Cn Cn On un Ln on Cn un Ln 01 On 01 On On Cn o CD CD cc C) C) 00 Cn On 00 Cr) en 01 On Cn On 0 C) On 01 C7 CD 01 01 Cfl 01 CO CO ri cc cc H cc r-, cc rl CO 00 H H OD c0 00 C0 c0 c0 r-, r-1 CO c0 cc cc c0 OD c0 CO

cc CO 0 ui cc

c cc vc) cc cc cc cc

ä cc o o 0 7. CO CO 0 On 7, 0 Ln Ln Ln u-) L1-1 cc u-) c\I cc Ln o cc LI1 äj r-1 r-1 cc cc Ln 1.0 N N r- N N r- cc W cc k.0 cc

r- on 0 1-1 N cc cc Ln cc C3 cc 1-1 cc 2113 03 Ven

LD (30 0 LC1 0 N r- c0 C--L N Lf) Le) Ln Ln cc t) )..c) N cc 01 CO d, en en V) Li). H ccr- LD o r- O H,r) c) Le) •,t) LI) N

0r- rn u) 11) Le) ,1 c0 en d, H CD 01 U/ CO 1-1/ CO C) cc C) 03 00cc u1 • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • cc Cn r- C) N N (V d, en N Ln en (-1 r- r- H • H

0 00 Ln c) CD 00 LO 00 V) u1 cc r- r- 01 r- U1 r- cc Cn er) r- cc rn OD LO 00 en H 0 Ul r- CO H r- Cn en ccc 01 OD c0 rH 1n r\1 rn H0 N CO -10 Li) en (3) c0 en r- H H Ln LO (3) cn 000 00 W CO r- rn L.0 U1 cc 0 1n d, 03 01 H H H H H

ey Ln r- c) cn (3) 1n en 1n 0 c) r- 01 rn (V W c0 Un Ln u) u) cc 1n LI) c) LC) lf) un en H r- u) (.10 rn c0 (.1) rn en N U1 H 0 (..0 01 Cg 1-1 OD en Ln ,r Ln H - cc ry ey cy en ey en cc cc N cc N en en cr1 cc cc cc N cc H H N

en Un en LO 1-1 01 U/ r cc C) cc C) r00 ul 00 u1 00 in LD rn cc C) 00 l0 ul r- cr 01 C11 cc 4 00 r- Ln ey H r- en cc 01 en 0 OD cc rn cc ul cc r- 1.11 Un r- cc 01 0) CO r- c0 Un cc H cc H CO N cc cccP CO LD cc W 0) r) ey cn oo ey ey c) r- r- en rn HH H N en en N cy H N H ,r en H cc

U1 cc Un 03 r- L.0 c0 (.0 01 r- en OD OD d, CO 00 cc CD rn LD d( On L0 u1 cr u1 en rn U1 L.0 d, U1 0 • • • • • • • • • • • • • • • • • • • 000000000000000000 rH H

Ln u1 00 Un 0 Un 00000Un C) 0 0 0 Ln 00 cc u1 00 U1 00 Ul cc r- •zr L.0 VD 01 r- Ul L.0 Ul ey Ln rn W Un Lf) 00 r- CD cccccc-0ccccUDcc • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • u) Ln u) Ln Ln ul Ln cc (..0 cc W LO Ul (.0 Ul VD Ln Ln 1.11 L.0 (.0 Ul Ul r- (.0 (9 LD U1 Ul

cd 03 M cf) MMMMMM M r.r) ril cf) cn eri M ul rf) cn cn E cn cn cn u) cn X X X u E E 5 5 5 -k-) E wEii E5 5-1

C) C) 0 C) U1 C) Ul CD C) U1 00 U1 0 U1 0 1n 0 u) 0 CD C) C) CD CD C) C) C) CD 0 N d, N d-) r\I Ul CN 1.10 N d, N ci, N Ln N Ln ey ul ey u) N ,t) r\1 cl, N <4.) ey d, cy cr i 1 1 1 1 1 1 i 1 1 1 1 1 1 1 i 1 1 1 1 1 ; 1 1 1 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 rn N en rn d, en en en (,) en N N N N N

Ul LD en d, Ln ol szt) Cr) CD H H N Cr) 0 r- 03 r- CO Un LI) Cr) 0 r- 00 H u1 Ul Ln u) u) Ln Ln Ln cc r- r- 1n Ln u) ,r cn en Un ul ul cc 00 O/ cc cc cc LO Ln 1n Ln 1n o) cn cn cn u) LL) Ln Li) en en cn en cn (3) en 0) 01 01 0.1 01 61 CN Cr) Ol CS) cc 0000 en en en o) 0000 CN cc Cr) (31 0") 01 01 (7) r-I H H r4 i r-I ri r-I r4 H rl 00 0D 0D c0 H H 0D 00 CO 0D 00 CO CO c0 r- r- r- r- r- r- r- r- r-

r- r- c) r- Lo r- LI) d, LO N LO c0 N Un c0 01 en 0 C) 0 C) 0 C) 0 H 0 en 0 CD C) H H H H H H H H H H H H un en 0 d, H W W 0 W c0 H CY) en cr. 00 0 G1 111 LI) LCD r- fel 151 LC1 Lf) H Ul LD (-0 c0 N 0 L.(1 r- CO 01 LI) L.0 CO (7) 0 0 0 H H LD W W W LO W W LO W W (-- N N I"- N N (V N N N N N N N N N N N N N

H LI) c0 (.0 N d, CO 0 LO N CN 0 01 en N LI1 N U1 ccd, cc sa Cr- LD c0 01 0 0 0 0 H ("N N r- 01 CO LO 61 LD (.0 LD LD LD lf) cc LD LD LD

r- r- Fors r- r- r- r- W LD LD L.0 LI) 4 0

LD r- c0 01 0 N ccd, LC1 C\1 00 cP Ul HNNNNNN 0 0 0 0 0 2113

,r c) 0 0 0 0 0 0 0 0 o

u 0 r 0 0 0 o 0 0 Ln 0 0 0 H Ln

CO 0 00 CO 00 on r- r- 0 03 0 0 0 00 0 0 03 H 0 00 00 0 0 0 CO H0 CO • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • C\I 0 0 rn r- ,1 rn C) 0 C) CV 0 H 0 T-1 CN ri0 rn 0 00 c) 0 rv oo cv r- c) rn OrH

C) C) 0 Ul 0 Ul C) Ul C) u1 C) c) c) o c) c) c) c) c) o Ln o c) c) un c) 000 c) c) un H0 un c) Ln 0 rn CD r- 0 00 cl• C) 0 00 U) Ul 0 Ul 0 H Pl 0 0 C) 01 Ul 03 0 0 Ul cr r- 03 0 0 0 Ul C) Ln un cv r- 0 r- c) rn OD ,V 0 0 03 0 0 on r- un H ,1 ,1 ,-1

0 00 Ul 119 0 111 un 0 un 000 Ui 0000000000 un c) Lfl dl Ln c) 0 0 CD rl rn rn r-1 OD ,V CO cp rn o 11) CD rq 0 r, CV H 01 H H 01 CO 69 OLO H M 0 rn rn 0 (.1 00 0 09 000 rn Ui UiH 000 00000 rn 00 0

Ui Ui 0 CD 000 0 000000 Ul 00 0 Ln in 0 Ln 00 Ul 0 LOGO Ui C) 0 un Ln 0 00 J1(N CD r, CD J9 J9 un 00 00 010 c) Ln r- Ln Ln un r- c) CD C) r- 0000 Ui cn un 0 .44 c) Ui H H 00 0 rn 0) r- un rv rs] Pl 0 d, 03 l0 03 (.9 0) 00 H H 00 H 00000 r1 H H 0 H ,-1 00 00 0000 0 00

c) Ui un un 10 10 Ln un CD CD U9 dl [0 0100 0000 Ln un dl CD U9 un Ln c) o c) c) cv r.n cv 0 0 H r, 119 r, r- J9 ,V 111 UD r- rn .7, 03 un rn r- rn c) ,H 00010 • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • [01010 00 10 dl Ln un un un un 0010 00000 Lii 10100 un Ln Lii un

r:5 rel ,•15 mIhIn rt1 mmm (c5 rti M rtS (1 (13 mmm mcii mcnci mmm mmm rcS reS M rti Ul F= X FC X ee0000000E4--) E (1) 0 ii (1)

0 C) CD CD CD CD CD CD C) C) 0 0 0 0 CD C) 0 0 0 CD C) C) 0 0 C) 0 0 0 C) 000000 000 000000 0 00000 00000000 00 m 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 C) C) C) CD 00 C) CD CD CD C) CD C) 0 0 0 0 0000 0 000 000000 0 0 0 0 0 0 0 0 N 0 N N

000 rl 0 0000000000 -1 0000100c00000 r-1 0) 0 0 01 000 01 0) v) 03 0 0 100 000000 0-0 r- 0) r- 00 00 03 0) 01 01 01 01 0) 0) on cn CN 01 01 01 01 01 01 01 01 01 01 01 01 CV CN 61 01 01 01 01 01 01 09 0) H OD CO H H H H H H H r4 H H H H H H H H 10 10 H 0)

0) 0) Ln 10 N 0 r- r- N N CO 111 0 Ci 0 0 Ci 61 0 01 0 0 CO 6) H 0 0

,V M Ci J9 r- Ui 0 r- 1.19 CO LO rn Ln L.o r- on on c) 10 N N CO M 10 Ln r- CO 09 0 r- r- 0- r- r- r- r- r- 7, 10 10 d, 10 d. 10 10 10 10 10 d, 10 ,r 10 d, NNNNNN N N N N N

Lii 10 r- 10 00 0 10 0 H N L19 0 0 N ,V 00 0 cv Ln 10 r- 0 r- 03 l3 0 10 N 10 cr 10 10 cr 10 10 cr d, 10 10 10 10 10 .7 10 r- 0 0 r- 0 r- r- r- r- r- 0 r- r- r- 0- 10 l0 LO \O 10

E, 10 r- 03 0) 0 10 CV 01 o Ln r- 03 0) CD 10 0 0 0 0 10 10 10 10HHHH N

co cc cc ccvt, oo cc Lf) L.r) co cc Ln LI) cc cc cc 0 CO CO cc cc r": 11"/

cc co Ln Ln cv 0 co 0vt. r- 0 CO 9 r- LC) 00 cc H 1.11 cc H 0 01 CO Le) . • • • • • . • • • ...... N 0 •,}. 01 00 000 a) U1 N 0 LI) 0 H o HNNHO L.0 0 lD

0000 1.11 0000 LI/ ,z1+ 00 01 o N CO N CO N r- CO 00 LI) 00 c3, cc II) LO 0 Lf) cc 1.11 L.C) 0) 0 61 H cc ,zr, 0 N N cc 00 kJ.) LO 0 II/ 0 <31 •,4, 00 cc 0) Ln co cc N N 0 cc cc 0 cc cc cc H 0(0 cc cc r- cc cc r- 01 cc cc ei CO 60 01 61 H rHHcc

LI) 00 0 0 0 Lf1 0 0 0 cc Ln vt, cc r- H r- cc H cc -40 0) 0 0 H 01 cc C-- CO CO CO N N LI) vr cc H cc N 0 cc cc CY) r- 0) >9 en c0 0 k_o cc N cc cc N H N cc CO 60 N010101N01,-101NNHNNHNNen

ccoo Ln 00 Ln 0 Ln o Ln LD H H cc cc Ln Ln cc 0 LI/ 0 cc Lf) 0 cc LI/ N cc o cc t-- cc H cc cc cc CO H cc cc cc cc r- H lC) CO N cc cc Cr1 H N cc H N CO 111 00 LI) 00 CO co Ln cc r- N N LI1 CO H cc N cc NNNNNNNCONN HHNNNOIHN Nr--Loc\I(N Hrod.H

cc N L.0 N 0 N N LI) CO W LD CO 01 H cc cc LI) N C51 ccccccccccccccccccccocccccccccccccccc ...... 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 N 0 0 0 0 0 0 0 0

Ln LI) 0 Ln Ln 00 Ln C> cc 0 LI) Ln If) 0 Lf) Ln 00 LC) 000 Ln 1n Ln o Ln o .1 Ln r- co o r- H CO l.0 r- cc H LI) CO LI1 00 CO L.0 cr, CO CO 0 cOr1HIC--ON (1 . . • • • • • • • • • ...... Ln cc LI) LI) cc k.0 LI) cc Lf) cc Ln L.0 L.0 cc Ln cc u-) k..0 cc l0 cc r"' cc LI) 111 cc L1') cc LI)

rti (tS M (I M M M M M M M M cd u) cn M M M M cn u) rti M M M M M .__ cn M M u) ci) cn cn M cf) cn cn cn 4._) _u cn u) cn cn _Li .LJ cn cn cn u) cn cn u cn u)

E _u e E E E E E E E E e e e 4 W W >

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Ln 000 Ln Ln 000000 1n o LI1 0 LI) 0 Ln N cc N LI) N Ln N cc cc Ln N cc N cc N LI) cv Ln 1 1 1 1 1 1 1 1111111111111111m 0000000000 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 NNNNN 0) cc er) N cl" cc r1 01 0)

N cc 1.0 00 0 en cc CO H N •,11 0 H CO 00 LI) 01 111 N LD 00 CO 01 0.1 CO CO CO 01 00 00 ‘..0 kr) k..0 cc cc ,,C) 00 01 01 cccc cc cc cc l0 LI) Ln cc C71 01 01 61 01 01 00 CS1 cc al NNNNNNlOLDLI1 Ln LI) LONNNNNNLI1 0 0 00 0 00 0 0 0 0000 0 0 00 0 N cc 0 0 N cc C71 Cr) Cr) 0) Crl CY1 HHHHH C71 61 0'1 00 01 H

cy cc cc N 0 N N D- CO 01 f"-- rH 0 0 0 0 0 CO 01 H 01 0 0 0 H

cc r- N cc LO 0 CO LD H cc cc 0 N N CO cc c1+ k.0 II) CO Ln cc N lf) Ln cc r-

7) 111 cc le) CO a0 0 cc N ecl •zr, H cc H cc vr, r- r- r- r- r- r- r- 0 r-

r- r- cc r- r- vt, vr, vr. cc cc vr, cc cc cc cc vt, cc

N• N▪ NNN io NNNNNNNNNN 9(1 in 0 0 00 C) 0 vt, cc cc o cc cc k.c) cc va cc Ln Ln 1n Lo cc koa cc Ln cc cc r- vt, Ln cc t to a dr> cc vr> .1-, 01 o rH H H N N

j vr, cc cc vt, cc Ln Ln Ln Ln Ln Ln Ln Ln Ln Ln r- r- r- r- r- s r-- r-- 0 9 9 9 9 l.0 l.0 cc cc cc l.0 LI) cc 05 La frl

co vt. 1n k,c) 3 N cc ct• LI) LO cc CO G1 0 N cc N cc N 0 0 0 0 0 0 0 0 0 H 211 cn r-1 CN1 U/ CN1 fq r` N Lf a CN m Lfl O CD

) OD cx ml0 0 cn OD o r-I OOD CN CD OD Un l0 r` rn 0 rn 1-1

0 On N rn cp rn r-I rn CD r-1 CD cp CD C) OD ri OD ri Lfl 00 1--1 0 C) rn rn C) ri

. cr 0 0 OD CN rn r- Cr\ r- rn ct. r- ap CC rn Un Cr, 0 r".. rn Un N N 0 I-- D (' '4 0 Lo un LI-) Q H LI) cr 1.11 CN1 CN (Nl 1.11 1.11 rn cp r- ON N VJ ¼0 0 OD OD N N cr Lo 0 -1 OD CO 1-1 1-- CO OD T-I ri On ri OD On cp cp (7, r••• r- rn VD 1-1 N 1-1 ri N 1-4 1-1 1-1 N 1-1 r-I 1-1

01 (-V cp 01 cp CN cp ct. r-1 1.1/ co V) C) ri un cq Ln V) O CD cp CD N CD CO CN 00 On CN ODN rn CD OD OD OD rn eg fq N Ul 0 C1 ri fq OD rn CN ri Ul ON rn r-1 ri r-I ri rn N m ri rn rn rn rn k.c) 0 Ncp ODW H r-I N co r-I CD ri r' CD r- cl u) co cn r- cn rn r- cp ON V) CN rn C) Ul 1-1 DOD OD CD CN CD OD cp crCNcr Un cp r- CD Ocp OD CN rn CN r- rn r CN r- Lfl cy rn C) OD r` Ul rn rn m 0 r- H H VD CD On r's N CD CD CN cr rn CV CD rn Va CN cr m-N ri ri rn en NW rlCCN

:- rn c« un rl Un rn 01 ct. rn cp cp Un U1 cp rn r1 CD N Ul Ln Ln cr VD On cr un cr v) OrnHOC>0000 0 0 0 0 0 0 0 0 H .-10000,-1 .-10000000

C) UI 0 in L Un 00 Un 0 00 On On Un CD On On Un 0 On 00 un Ln 000 On On On un r1 r-1 C) rl cp rn un CN Ul OD OD CN 1-1 Ul OD CN cp r- r- rn a H 0 co ri CO r". N VD CN Ln un un un Li un un un Un UD Un l0 Un Un Un kJD Un Un un un Un un On VD On On On VD Un

c3 rti M gi fo .L., .:-. U) Cf) rO al ril rO fO :13 rcS «5 fel .- 05 al (13 1'0 (3 rd rC rti (15 Cn CO el3

E E E E E E E E E E 13) › (1.) ›.-.

CD CD On 0 Un 0000000000000 On CD On CD CD CD CD Ul 0 On CD cm N un Un CN cr ul ry ‘r cr iii Un IN Ul N un rn Cs] CN1 un un 1111..111.111.11111111. 11111 cp 000Ul 000000000 0 0000000000 CD 000000 rn CN rn rn (V rn CV CV cm rn m ,n CV rn rrl

CN 0 r- OD fq cn CO CN CN CD fq rn cp un C) 1-1 lt) CO CN CD ri cr OD CN rn crr1 CN l0 CN un cr co co r` On VD CN CN CN CN CN On On On CN CD 1-1 CO CO cr cr cr OD LI) Ln 141 (-Nl ry cy Ln ul Ui ul cy ry Ln u) u) u) u) u) cy cy cv on o) on un Ln c.i c\I ry cv U/ CD C) CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD C) C) C) C) C) C) CD CD CD CD ri CN CN CN 1-1 1-1 CN CN ri i1 r4 r-I ri CN CN CN cn CN CA r-I CA CN CN CN

00 r- On rg en Ui c0 0 0 LD N c0 L.0 UiHCD LD LI) Le) CC LO •;1•1 o ...... CD rg CD ,V Ui Ui 0•1•1 001,1 CC HNOHIONONLD CC cv

Ui Ln 03 On N 0 on N Ln CC Ln Ui ui LO W C) ,V LO C) r- Ln M 0-) r- Lfl Ol H rn Ln M on 01 N ,v un CC CC un 00 CD Cfn CO C) r- un On CD LD CC N CO U1 Un on 01 61 OD r- CO c) Ln r- rfl ,r Ln co ui rq r- r- ui en ,r co cv LD H1 H H H H1 rH H

cr H r- M CO ,V 0 0 W Ui CC Ln ,r 0 r— CD ,v 00 Cg Le) H un Cr) On Ui CC CC ,cf, .4+ .1, 0 Ci M r-I Ui Cr, On on Un H CC CD LO H1 H1 CC H 00 N on rn N Di cr on CC CCCC CC CC H rn rn (11 on on N H CC Di CC un U1

Ln CC c) co Ui OD Ci ,:1" ct. LD rn r- on 03 N 0 N CCCC 03 N Un un On On 03 U1 L.0 Ui c0 LO LO 01 LO Cg 0 01 LO LD H1 ,v r- LD rH rn Un C3 cv Ln CC cv oo Ln CO H N Cr) LD CC 00 1/443 r- r- CC ui oi r- 0 U1 r- H ,V N 0 H1 LD LO Cg 0 ,V N 1-1 CC fq rH N H1 H1 H1 N on N Di N rn N en ,V CC

Le) CO LD Ui Hi LI) Ui CT) Ci LD CO C Ln r- rH LD 01 In On On CO N H LD 0 on LD LDLCCDUiOCDLCCDUi On 0 LI) en 0 0 01 Ln LO Le) ,V on LO Ln r- co o r- • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • c) CD 0 0 C) 0 00 CD H 0 0 H H 0 0 0 0 0 0 0 c=) 0 0 0 H1 Hi

ui ui ui Ln Ln c) Ln ui o c) Ln Ln Ln c) Ln Ln ui CD 0 C3 c) Ln CD Un U1 Un o Ln c) co m 00 C3 0 H lii CC H on LO 03 LO CC ,V LO Cg CD cV 00) r- 0 r- On on N • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • LD Un U1 U-) Lo Le) CD Ln Lo Ui un Ln 1.1") LOCD U-7 L11 LD LD un Ln ui k.o Lo Lo Ln ui

M M eCIMMMM M M M M M M ui M ui M M rf)CCCCCI)CJi cn U) U) ui ui cn rn cn cn ui ui _LJ ui m 4) ui cn u) r= C) F=C g (3 E E E 11) ell

Un c) ui c) Ln c) C) dl 0 0 CD C) 0 0 0 0 0 0 0 C) C) CD 0 0 0 0 0 0 ,V cv 1n cv ui cv ui N on N .r c\) 4. cv 4, N ,J, N ,V N ,V N ,V N ,V N ,J, N Ln 1 ! 1 1 1 1 I I I I 1 1 1 1 I 1 1 1 1 I 1 1 1 1 1 C) C) 0 0 0 C) 0 CD C) C) CD 0 0 C) C) C) 0 0 0 0 0 0 0 0 C) C) 0 c) C) On rn rn N N N N N N N N N N ,1-1

Ui ui Lo ui co oi •zr ui 111 03 Cr) C3 H CCDi Ui 00 00(0 r- 0 H1 00 H ,r ,r ri rl CO co •CC CDCDI000000000 Hi 0 cD 0 (20 co Ui o1 on N CC CC CC Ln ui en on M rn On M rn 4. 4, 4. Ui ,V Ui ,V ,V UiUi '1' ui Ln 0 CD C) 0 0 0 C) c) c) CD 0 C) C) 0 0 eD Cg Cg 01 Cg On On H On Cg On On Cg On Cg On Cg Cg On Cg Cg Cg On Cg 01 Cg H H

en Cr) On N Ui 03 LO L.0 N Ci r- Ui on Cr) 0 0 0 H 0 0 C) 0 H1 0 0 O 0 0 nH Hl r1 H L.0 CC N O 0 111 0 H 0 Lel 0 c0

Di Ui Ui Len cr) 0 h vH c0 Ci c0 H 7) en 0 0 Hl Ui re) N Le) 1 Ui Ui Ln r- ( r- r- r- r- Ui Ui r- U- r- r- r- r- r- ,r ,r ,V .4, .4. 4. 4 '1' Ui Ui ,r

11 cv cv cv cv cv cv cv cv cv cv cv cv cv

0 Le) 0 0 0 0 0 c0 CD On Ci N 03 on koa ku t t ja Ma 06

1-- CO nH N Ui Ui le) r- CO 01 0 0 0 0 0 0 0 H CC N Di 13 0 0 H HH H H1 H1 H 21

N o cc N o‘l o 0-- 0) en Li) ul GO cc m c0 0.-CD 0 on 00 Lf) N 0-- 0-- 0 H 0 d, M (31 " • . . . . . 0) en c0 0 LD Ln CD Ln N Ln 11) 0 Lf) 0 Ln rIrH N H

CD (3) 00 LD rH 0) LD co c0 N 0 en Le) LD 0 Lf) 0) Ln LI) d, C-- • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • NONH N 00- OLDONON01, 0NOMOCTOCOHMONO

N 0) 1 Ln 0 co N LO CO H o ko CD 0 N CD 0 e\I k.o cc If1 (31 0 0 co r-- H co co cr) c0 Cr) 00 W CD 0 H 0 0 rn LI) 0 H d, 0 H L.0 Ln CD H LD CO 0- LC1 0-- 0- Lf1 cr) Ln LD 0) r N 0 Lf) Ln CO 0. M LO LO

CO 0- al H LO 0 0 0 c0 cc 0 en LI) c0 Ln CD 0 co 00 al 01 0- 0 LO CD H H 00 LD 0 Lf) H H 1 0 r---,:t••,rook.omenLo 0) 0) 1 (V (3) m CD H CD NNNHNH rnalenal1enHHHNH 0100NH1rnalNolen

000 000CDCD H CD 0-- 0- H 00 0.- C en al 1 0 N CD Lf) (3) (IlO CD 0CD OloOLONCT 0001 0d, 0)(31Nen1.1, 1inCONNO0aulH CD 00 H Ln cc 1 1 (-9 00 0-- 1 en 0 1n Le) rH N Ln Ln H o NNNNNN 0 al 0(NH 0 H000HH0H00O9NracO000en

cc 00 N N 0- 0- 0- N 0 111 0 0 Lf) N CD Ln N O LD CD c0 S Ln Ln Ln c0 Lf1 ct, LO LI) LO Li) 1 k..0 LO LI) LD d, 1 1 1 • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • HH0000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 H 0 O 0 0 0 0 0

0 0 Lr) 0 0 11-1 0000LCUDUDOO UDCDLtD 000 H 00000000 1 1 en 01 H c0 H (3)000.- 01C0C)0)0.- WLDHc001UlLnal1l0c0a101 Ln • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • Ln Ln 0 0 0 f) LO Ln Lo LD lo Ln Ln LD LO L11 LO LO LD Lrl LD (In cc

(4j CX1 rd retrörön5rticflu)Mrti rtS reS Cf) Cf) (TS rtS LIS eI3 1-) -(-)Cf) cf) Cf) Cf) Cf) Cf) Cf) Ci) Cf) Cf) Cf) Cr) Cf) Cf) Cf) Cf) X rz X X X (c rr (= E EIJ EEEE E EE geE

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 LI) 0 0 0 0 0 0 0 Lf) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ui N 1 0 1 0 1 0 10 1H10101010 1110101Nen(N1Nal i 1 I 1 I 1 1 1 1 I 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 I I 1 0 0 0 C, 0 0 0 0 0 CD 0 Ln 0 0 C3 0 0 in p ln 0 0 p 0 0 Cr3 0 CD 0 0 N N N NNHNNNNNNNNN

.1 LI) LD rn 0 LI) LD 0- CO 0) r) 0 H OLIDLDCD 1 U 0 0 0 H rHrHrHHH LD 1D LD LO LO LO LD LD N 01 Cr) 0- 0-- 0- C.- 0-- 0-- Cr"--- CDCD CD 1 1 1 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 1 0 .1 1 .1 0 1 1 1 1 1 1 1 0 0 1 d. 0 0 000 0 Cr) CT) 0) Cr) 0) c0 CO CO CO c0 CO CO CO c0 c0 c0 c0 CO CO CO c0 CO GO CO a) CO c0 GO CO

1 CO N 0 N 0 N CO c0 01 01 01 Lf) 1 N H 0 H 0 0 0 0 (3) 0 0) 0) 01 H H H H H H H H H H H H H H c0 1 0 H000c0O1000001 0 LI) c0 U-1 Ln Lf) Ln d. LC) in LI) LI) 1 Ln d-, 7) 0) in LI) HNrINN r(11)-10,---1 01 0-- 0- r-- c0 c0 CO c0 CO c0 CO c0 c0 CO 00 CO 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 N N N NNNNNNNNNN N 0 12(1

1 CO en la co cr) o H o 0 Ln cc o

koa CD c0 Ln 0 0 Ln L1-1 LI) U-1 d. LtD Ln t

a 0 0 0 HCD al en 1 1 1.1) cc j L.0 LD L.0 1 1 1 0 1 1 1 1 0 d, 0- 0- 0- 0- 0- 0- 0- • 0- 0- 0-- 0-- 0- 0- L.0 LD cc Lo LD cc L.C) cc cc LD LD LD 1_0 LO

H 0 m 0 Ln c0 01 0 H 000000 000H 2113 07 Tamme

1-1 H H H 1-1 H H N H C)0 H md ,- 41 ja t koa 13 ( 17: r- cv LO cl0003 en CO H0 , 1(1 oo r- k0 CO Le) ug ,-1 sreN(0 r- ei/ 0 'T d C) c)03coOgogc00 og H 0NC)H1 sr cv co 03GO00c0CO 00 l0 0k.0N03COcVH N lin 00 CO03 cV co Lo cf. O st d V i

. UlsrLnu) srLn ,

0 Og N CO0 EN 00 r-1C) LD LflNCD l0 sr ,1 LDrH0H 01 Nc.0 C) 0 0 U1 u X 00 rg H NC\ H 0C)00 • 1 • •

' H 0000000 0 000 H EN 0H Ln ,4 HrH LD LOugCDLn EN 4) Ln , H H11-1 k.o 03 d' o r- un E4JE w st • 1 • • T

- . tn0r ,

r- cl H NU3cV r- cr H 0 0 cl , • , 1 • • T crd

010rgH

HN 0 0 rgCNCD EN C3 d 0 N .7 co En 10 Ul c\I CV k.o sr r- u) • 1 • •

le) cv H rHHENrHEN sr unr-on Og En EN 000 MröMMMMMMM ret • 1 • • ,

' d 0 EN 0 0 C) H 001CDCOUlc0 En H (0 C3 H 0' Ln cv k.o Lo d' r- st • 1 • •

cv N 03Og \f) r- N LOCDH01LD00Ul0rg CO EN EN 0 CDC) 0' , • 1 • • T

rg 0 r r- Ul 000000 H rg uo En H cn u) N sr 'F' 0 ko u) k.c) sr 'ZI 0' r- c) - l0 • 1 • •

- Lfl

-- 000c) HCVmd

cv 0 k.0 EN Lo Ug 0000 0' • 1 • •

cl EN CO eD c\1 uo N d 61 C)Lnl0Crl0HNC 03 r sr sr 'f' r- co k...0 • , 1 • • - o

0rgLC

- onco0100CO

0 rH N 0COCr)(00 Og CO00NLn N EN CD •-t) CDLDLOLflUg(OLDLn en 0' 0,1.VN,VcV • 1 • •

co 03 ,V00Hrg rg LflEN H COrg rg En e4 co 01 EeeE c) 0' Le) k.o d' r- lt) • 1 • •

eq cl LD N0COHLOcgCDrg EN cn en • 1 • •

r-1 000 CN (0 ,V COrg CO N cn 0' r- r- CT en k..0 • 1 , •

0cgCD

(0 C) r- , • 1 • I.

I N

0 r- C) 0cl•NO r- C) H1.11 01 CD0Lfl cn d r st sr cf. r- t st li3 • 1 - • -

' d

- , ,

Ln 000NC) 00 er) EN r-En r- EN r- 0)10c)ooun • 1 •

. r- CN rgH C3 Og EN rg u) , ( 0' st co r- r- st - LD • 1 Nl • - T

. ODC3'F.LOk.0

, ,

rg r4 0 r- EN rg en cn sr sy M • 1 •

0 N03 Cr) 00 (0 000 EN en r-co (0 0)cgLD EN 1n u) cr c co 0 st lO • - 1 • - 1 p")LD00

, - ,

(00 Ln CD 030 \O C)0 LO EN CN 0' • 1 •

H EN N N cn N t on d k..0 sr • - 1 •

' ,

sr Ln H H , • 1 • l-

C4 HTH 0 i

00000 sy Ln 0)0 0 C)CO 01 H LO 03 ,1 r- sy rn EN En rg Lfl0LO rg r 0 l0ODCOLO H rn 00 0C) LD 1.11LOk..C)0 (0 0) 0 0 un N U)cNLneN N c) 0C) Og 01crgog r Og C1101 C".. Ln H 1-1 H 0 0' ensy N E l.0 CO d". d' N r- CO Lr) r-, - ' H 1 • - .JD

1 Nrg srr-

on 03 (ON co r-oo H r CO ( • • • I X

r- r- r- un st 0 H rg l-0 03 'Y' Lo d' CD r-i r- un N rg LI) • 1 • • ,

N 0 rH 0 EN sr c0 , sy 00 Cr) cl V • 1 • •

0 un EN r- ,--I rH 'zi' 03 0 0' un Ln ev r- • lD 1 • •

M 0 0 co N • • rn rn co

03 H cy-) 4, 0 0 N CO 03 HLO c0 Ui m 0 Ln 0 01 Ui 0 N 0H 00 • • Ln ul • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • 0 0 H 0 0 Ln HH0No 000 00 0 H 0000 CN

H0011-10.1NNLCIO3 ln H0 N 00 000 c0 0 H 000 000 0000 H 000 00 H 00 H C-- 0 00000000 Ui 0000Lfl00000 CN 00000 00 000000 H 000

0000 0 00000 H LI1 C001 mW4, 0 ,HUIONLI11/300.4, 00 0 0 0 0 0000000 C0003.4, LOM00010101I1LIIC04, W 0 00 0.1 H CflOH0rH HNHNN(NMM H0000,-INM

CO 01 H 0 0 0 H0000 (V CO LI) 0) 0 N 00 0 C•1 H0 000000000 00111 H 01000,-10.4, 010000 0 C000000N Ln ocnooHcvpirnHoDN-comoiNdrw 0000 -1M000H(NNH 00 0 0 0 0 0 0 H 111 Lf) 0 0 00 0 N

cr) Ln co cs-) H o co co LnHornr --- LI) (-01 M N- 0 CO d• 1.11 0 LI) 01 LI) LC) L11 LC) c W 00011.1000 0000ryllfld-, (,)111 • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • 0000 1-1 0 0 p 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 H 000000

0 LI) 0 0 W Lf) 0 Ln LC) 0 0 1.11 0 LO 111 0 0 0 LI1 0 0 L(1 L(1 OrHOL0000iLOQH rH 000010 LO 000 • • • 000,HH000 • • • • . • • • • • • • • • • • • • • • • • • LowLnLnLnLnwLnkDLnLn LnUi Ln 111 WWWWWLI10000001f1

r6 (11 (13 rIS rd (- a5 ai Li 01 01 rrrm,3 0 U) fl rt3 cr) 01 M 01 Cf) cr) cf) (1 Ci) M M cf) Cr) E4J0UiCi jj E i_i 4-) cf) cf) .1__) Cf.) u) cn er: u) -r--, -1--) 1_) Cr) Cf) C_C) Cr) ,: .,: .=, gz F. Z ,-1 ,- Z Z ,'z ,:, 9 9 E E.LJE E E E E 07 >

Ln 0 Ln o Ln 0 Ln o Ln 0 00000000000000000 Ln cv Ln N III N L(1 N Ln N .1-, 00000 11 000000000000 , 11111,11 , 1 1 1 1 1 1 1 , 1 1 1 , 1 1 1 i 0 0 0 0 0 0 0 0 (0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Orlr,00000M 00000000

LoNoomoc-rnd, Ln 03 0 N ul 0 H 0 0 0 00 N 00000,--I0J01000000014, m M en c,1 OCNCN000UiUiUiUiO 000 00 0 000 00000 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 000 0 0 0 01 01 0 0 0 0 0 0 0 0 000000 0000000000

N rH H H o d. .1, ‘4, H 0 01 0 CO 00 c0 03 c0 .4, .4, N 0 0 N 14(17)

WOCOCOM ilä 0 0 koa Ln 0 U-1 Ln N t

ja Ui Ln Ui Ln Lr) älkk 1/.04 k...0 LO L.0 0 0

Ln 3 09 V cv Ui 0 Ln Ui r--- co Ui o o o 0 o o o 0 0 o H 211

03 en ul 0 LI1 Cfl U3 23 0 0 CO 0 H Ln Lo 0 0 00 0 C- 0 cr) co r-- k.C, 0 0 C,10 0C- 0 H Cr C,1

H1 st, N 000000 0 0000 CO II/ 03 0 0 0 0 01 0 0 N CO 1.13 • • • • • • • • • • • . • • • • • • • • . . 000HI0001.11000NNH0113 0 OCOOd.00NOCO01130C\100

0N0101H6109000N000H 000361113000N011100HN- 001000300000303000030 0 H LO rO 0 CO H d. (0 03 H 01 0 01 H d. N Ln 03 •,t. 113 0 N d-, d. 0 d' CO 113 0 CO 0 d-. 0 H H r-- 0 LO L13 0 113 CO 0 rl H H H H H H H H H

d. 0 0 H H 03 rH LO CI Cl H 0 00 Ln o r--- 1.13 113 ▪ N 0 0 LI3 N 0 0 0 0.1 N N d. 0 rH 00 H 00 N 0 03 LO CI HI 0 Lfl 03 N 1.11 Hi 01 N NNNd.03.--ir-IrgCV H en N H Hi en H HHHIHN

m Ln rn 0 cv rH Ln 0.1 0 61 Lo N d' 0 0 CO N N 0300 H 0(0 N L0rI00NCV00en1-1-0C30 LO 01 .7. 0 (003 0 0000000 03 LO LD 01 0)0 Ln cz) Lo r-- H OLO N CI N 0 N 00(0N 00 0 0 NNNeneniNCV000Hmend, r0 H00JN11 d.HHNHNHNH

03031-0014e10301400000 Lo cv 0)04 00 0 Ln o •,:r 03 Ln cv 113 Ln II) 03 N 1.0 61 c0 N CO LO r-- Ln r-- N 0 LI) d, Ln u) • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • 0 0 0 0 0 0 H 0 0 0 H 0 H 00 000 0 0 0 H 0 0 0 0000 0

C) 03 0 Ul un CD Ln Ln Ln Ln Ln C) ul ul 0 Ln Ln ui 0 0 000 ul ul 00 LO C) C,1 ID rn 0 C) CO [000 d. 03(00 CO rl 03 0 (../ C\1 C) N 00 CO • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • dl Ul LO ID Ln Ln Ln U/ l0 0 000000000000000

r[S M fti rti (Ii ICS rö MMMM rl M rri ri) CDCDCJ)4J cf) cf) Cf) Cf) rn rn Cri -Li rn cf") cfl cf) Cf) CD ui Cf) Cf) 1-.) Cf.) (1)411411 E cf) (1) Cn ,1 1-1 1-1 (..) X X XXXXZX ,1XCXXXXX e E E EEE CD

0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ci) 0 Ln 0 0 0 LI) 0 Ln 0 0 0 Ln in N 14 0 N 0 N 0 N 0 N 0 CV CV 111 CV Ln N Ln N 0 N 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 N N CI 0 (V N ("n Nl 0 13 N en

CI0 Hi 03 01 k.0 N 03 01 0 H OLON CI 00030103.7.09M000111L01-03 000 N N N N N cv cv NNLOLON-r-LDLOLDLoLOLDLDLoLn 0 d, cf, ct, .7, 7, d, .7, .7, 0 .7 '7, .7, '7, .7, .7. d. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 cr, cr‘ Crl Cr) CS) Cr\ 0-) 0") CT) 0") Cn 0•• 01 01 01 01 CN CN 01 01 0-1 al al 01 01 01

111 03 st. N 03 cn 01 01 113 CN m c0 GO H H 0 01 Hl 01 c:n 0 0 0 ,1 0 0 0 HI 0) r- (0 03 CY) 0 0 0 0 H HI 0 ID cr, Ln 0 a) 01 N 0 0 0 c0

17) CV N 03 LO dr, 0 13 0 H CD CV

03 03 03 03 03 03 i 03 Cn 03 CS) 0-) 03 05 01 st, d, 0 0 0 d, 0 0 N ▪ N N N N N N N N ärv 15(

05 61 0 0 0 CV CV CO CO d, st. LO 03

koa Ln N 113 113 0 0 0 0 Ln H 013 t hkij

a r-- 0 0 0 H N ▪ Ln 03 c0 CO

j LO ID LO LD LD d, 0 7. 0 st, 0 d, rID- r- r-- r--- r-- 0-- N r-- r-- LO LI) Pe LO Li) L0 LO

0 H en 0 0 LD 00 0- \ H 0 Hi 0 0 0 0 0▪ 0 0 0

HL 2113 10

cr Ln C) r 0 u) Ln CN r- 0 rl o-) 0 0 0rn • • • • CV r- rn H r- cy N CT; rn rn 0 1-1 CO Lin

h (N 0 On 0 On Ln 0 o) cr Lo en o r- 0 un CD 0 en cl ...... • . . CO r1 rn • • • • • • • • • • • • • • r- 0 0 c) cr 0 r- 0 Lo 0 ey co c) cr cy 000 01 C) C) C's/ cr 0) r- cy r- r1 rl r-1

CV en rn LO 0 un 0 Un r- CV CV CV cp Un C) r- 00 en ul 0 0 Cn 0 Cn 0 0 C) CV en r- r- on CV On L.0 On CV CV r- L.0 CV r- cr u) cy 0 rn CO r-I U/ 1-1 On N N Ii/ V) rl CV 0 CV rn

0 0 cp (-V H 0 r- CO 0 01 0 V) Ul r- 0 0 H 00 r-, 0 Ol 0 CO 01 0 rY eY en en C) Un rn r- S On CD H OD 01 OD r-- H Lo C7 (V H Ln rq CD 01 cr C\1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00

Ln un 0 r-Q H CV en C) NO 01 rn N V) H 0 rq rn r- cr ey cn Ln o•'\ cr) en Lo 0 0 00 0 r- ey r- 0 Ui 111 0 000 0 0 r- rl Ln r- 0 LO rv N 0 000 CV 0000 CV ri 000 OD H 000 rH H 0000000 CN Ln u) 0000cy 00 CN rn CV 00 H

S rg U1 en 1n C7 CV un CV d, on H eD CLI On r- CV r- Ln 0) c) r- en rn LO r- V) r- r- Ul on cy rn u) eY r- cy OD d, 01 r- r- • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • 0 0 0 0 0 0 0 C) 0 0 CD 00 0 CD C) C) 0 CD 0 0 0 0 r-, 0 H on c)

C) un C) 0 Ui 0 0 CD Ui Ui on un Ui ul 00 Ln un Ln 00000 Ln (1) CD CD Ui C) C\1 0 rl 00000 0r- OD Ln CV CV CO (NO CD N r- (y CD 0 H 01 (Nl 0 r- • • • • • • • • • • • • (1) Ln 11) cr u) (e) 11) VD Ul LO Ln U1 V) V) Ul U1 U1 Ul 111 V) Ul VD 111

M M rö M (1 u) u) Cr) ul 4J -L) .L., cn u 4_,) u u u u u u _u _u _i_i .1__) _u _1J _Li m -rn-r-, e .1—, M M M M _Li Z X E X X X X X X X X X X X E X X

Emm E -Li E E E E E en E E

ul c7 0 C) Ul 0 C) C) Un 0 Ul CD C) C7 C) 0 0 C) C) 0 C) 0 0 C) CD 0 CD C) C) un ey 000 cy Ln N cp c,,, 1.1-) N Ui ("N cr cy cr cy ci. rq d, N cp c-N d, N d, eN1 d, N i i 1 1 I i 1 1 1 1 I 1 11111111111111111 0000000000000 C) CD C) 0 CD C7 0 CD C) 0 C) 0 C) CD C) CD CD rn 0 cr rn CV 0 rn CN 0 CV N 0 CV 0 (V

H 0 000 N OD VD r- Ul cr cr H cv 01 CD ul V) U1 0 0 (N 00 0 Ln Ln Ln u) ul r- h N r- Ui 111 Ln Ln 01 01 CO OD CO CO r- 00 CO OD 01 0\ 01 01 OD 01 OD 4 cr cr cr cr cr cr cr cr cr d' cr cr cr cr ,r cr cr C) C) C) C) 0 0000 00 CD 00000000000000000 01 01 01 Cr\ 01 Cr\ 01 01 01 01 01 01 Cn en en CT) Cn 01 01 01 01 Cr) 0\ On On On On

h 0 CO 0 0 0 00 H LI) h CD L.(1 01 LI) 0 0 0 0 H H H H H H H 0 0 0 H rn 03 H 0 0 cr c) co CD (e) c) 0 r- Ln r- rH 0 LtD oo Le) Ln CV LI1 03 LC) CD H H U1 0 CO 111 01 01 01 01 01 Cr\ 01 01 01 Cr, d, 0 0 0 (11 0 CV ii orras 0 H 0 h

.L) tap Cn on r- r- Le) LO Ui L.0

H CV LtD 0 LI) Ci d, ul LtD h 00 oi 1-1 0 0 0 0 0 0 0

1-1 2113 11 Lau

00 N 0 e\1 C\1 1--1 03 N N 0 ▪ 0 00 . . . Ul ,V 03 3.0 03 01 CD 01

Ul 0 rA ri 000000000 000 • • . • • ...... rl C- rn 01 ri CD rn c) c) co ,1 c) ,r c)

cV rn rn un r- on N r- en cy en ,M 0 c0 r- 3.0 QD U/ en 01 r- ri

00 en eq C) 0 0 r-I r- ,V l0 r-I en C) en Li/ CO cr' OD N0H N0 0C ,V r-I (NH r-1 C\1 e\1 r-I en er,")

N CO CO 3.0 00 -100 01 000 r-I r- en co o, 03 Ln c) r- r- 0 kJ) 0000 CD ,V r- 0 H c) rl rn CO ,P ,V 01 ,zr rn rn nn rn

r-I st. co r- 3.0 cV r- 00 CO r- CD cr r- O1 r- un nn U") r- ul l0 ,P CO ,V 3.0 cv r- r- • • • • • • • • • • • • • • C) 00001-100000000000

001. 0000011/000 000OMr-IlDHr--N(S)WNWr-N ......

mm MMMm u_eimmmmrnMmcnmmMM XXXX cn en 1-1-r-, cn u) cn 0 0 0 0 4 w

0 0000000000000000 Nd'N,VN,VN,VN,VN ,VN ,VN ,V 111 1 I 1111111 0000000000000000 O NNNNNNNN

CO r- OD en 3.0 01 CD r- CO 0.1 C) 03 en ,1‹ CO 000000000000000 0 c) c) C) c) o c) C3 CD u) ,z1-1V 0000 1-1 1-1 rl r-I H r-1 ri H C) C) C) r-I r-I H -1 eT\ 01 01 01 01 01 01 01 01 Cr) 01 01 01 01 01 01 01

Ul ,V r-I rH 1-1 1-1 H 0 0 CO cn Cr) r- 3.0 1-1 Ul 0 0 H 01 01 C31 C31 C31 C3 \ N N N N

r- LO 00 N ,V N CO

ä ,V CD ,V r." ,V r r- CO 01

äy l0 (9 ) 0 r- r-▪ r-▪ c- r- r- uo l0 3.0 3.0 3.0 3.0

3 12 M 0 ,V Ul r- CO C) 0 CD 0 C) C) C)

11 ri 2

LIITE 2

Kivennäismaiden lajitekoostumusanalyysien tulokset.

Hieno Karkea Hiekka N:o Rasia Hum Syvyys Maalaji Savi Hiesu hieta hieta kart. % cm 1)

2113 01 Ypäjä 9.8 4.3 19.5 2.2 101 5206 1.35 20-40 ht ASa 64.2 2.6 1.0 0.3 102 10510 20-40 ASa 77.7 18.4 3.4 1.3 2.8 103 5198 2.54 30-40 LjSa 65.4 27.1 3.5 4.3 7.5 104 10511 4.16 00-20 m HsSa 52.8 31.9 2.9 1.1 10512 20-40 ASa 76.8 15.6 3.6 5.2 2.5 1.2 105 5202 20-40 HsSa 56.9 34.2 0.2 106 10508 20-40 HsSa 47.2 49.3 3.3 6.0 3.2 3.9 108 5207 4.75 00-20 m HsSa 45.0 41.9 3.1 1.7 5208 20-40 HsSa 51.2 38.8 5.2 5.3 0.6 0.6 109 10515 14.68 00-20 LjSa 56.2 37.3 1.1 0.5 10516 40-50 LjSa 38.3 51.2 8.9 5.8 3.3 3.0 110 5203 2.33 00-20 vm HsSa 47.7 40.2 3.4 2.3 5204 20-40 HsSa 48.0 39.5 6.8 2.0 2.2 111 5200 20-40 HsSa 57.2 35.5 3.1 5.4 5.4 3.3 112 10513 3.74 00-20 m HsSa 45.3 40.6 5.8 3.8 10514 20-40 HsSa 42.3 41.9 6.2 4.6 5.3 3.8 113 5220 20-40 hs ASa 62.3 24.0 3.7 4.2 114 5218 20-40 hs ASa 67.4 21.7 3.0 4.4 5.2 115 5215 6.53 00-20 rm HsSa 40.1 41.7 8.6 1.3 5216 20-40 HsSa 54.6 35.4 6.2 2.5 2.4 4.8 116 5214 20-40 hs ASa 64.2 23.2 5.4 1.2 2.0 117 5210 20-40 hs ASa 72.8 21.6 2.4 4.2 7.7 4.4 118 5211 5.59 00-20 m ASa 64.7 19.0 3.2 5212 20-40 ASa 80.9 9.0 4.6 2.3 3.3 3.1 122 10502 20-40 HsSa 56.2 28.4 9.0 3.4 7.5 123 5194 30-40 HsSa 44.9 38.6 5.6 3.5 2.0 0.5 124 10504 20-40 ASa 88.6 5.4 3.7 4.2 11.9 125 5170 30-40 ASa 66.2 14.0 2.3 2.0 126 10522 20-40 ASa 76.2 18.8 0.7 3.3 1.2 2.1 127 5172 30-40 ASa 85.8 7.6 3.9 1.2 128 5174 30-40 ASa 84.7 10.2 8.9 129 5175 3.82 00-20 m HsSa 50.2 32.8 4.8 3.3 13.6 5176 20-40 HtSa 44.8 33.6 4.6 3.4 1.1 130 5180 5.84 30-40 ASa 74.2 13.2 6.9 4.6 1.5 131 5178 30-40 HtSa 48.9 9.7 11.2 28.7 3.3 2.2 132 5182 30-40 ASa 73.7 15.7 5.1 1.2 133 10524 20-40 ASa 86.6 11.8 0.4 16.7 1.5 134 10528 20-40 HtSa 48.7 16.1 17.0 4.2 3.5 135 5184 30-40 hs ASa 62.2 24.5 5.6 4.5 3.4 136 10526 20-40 hs ASa 61.9 20.5 9.7 1.6 137 10534 20-40 HsSa 51.6 32.3 12.2 2.3 1.3 138 5186 30-40 ASa 77.2 10.7 6.1 4.7 1.1 139 5188 30-50 ASa 79.4 12.3 5.9 1.3 140 5190 10.53 30-40 Lj 87.8 8.3 2.5 1.4 141 10532 20-40 ASa 84.5 11.9 2.4 1.2 23.5 142 5191 3.13 00-20 m HtSa 52.7 14.0 4.3 5.5 5192 30-40 HtSa 50.9 12.6 4.1 6.4 26.0 0.5 143 10530 20-40 ASa 90.0 4.3 3.4 1.8

1) HHk = hieno hiekka LjSa liejusavi hs = hiesuinen KHt = karkea hieta Lj lieju ht = hietainen HHt = hieno hieta Mm = multamaa hk = hiekkainen He = hiesu LCt = metsäsaraturve vm = vähämultainen HtSa = hietasavi Ct = saraturve = multava HsSa = hiesusavi St = rahkaturve rm = runsasmultainen ASa aitosavi sa = savinen em = erittäin runsasmultainen Liite 2, jatkoa 2(4)

2113 02 Humppila

101 10540 40-50 ASa 70.3 11.0 5.9 8.8 4.0 102 10541 6.99 00-20 rm KHt 24.9 11.7 16.0 42.4 5.0 10542 30-40 HtSa 35.4 10.3 22.7 31.2 0.4 103 10538 20-40 hs ASa 68.1 20.8 6.0 2.6 2.5 104 89927 8.59 00-25 rm HtSa 37.4 9.3 11.8 37.0 4.5 107 92806 10.77 00-20 Lj 62.3 32.0 5.7 108 89923 7.09 00-25 rm HtSa 43.0 26.7 22.0 8.3 109 10548 20-40 HtSa 48.2 21.3 21.9 7.8 0.8 111 10550 20-40 HtSa 48.9 30.1 4.1 6.6 10.3 112 89920 9.84 00-25 rm HtSa 39.1 21.1 25.5 14.3 89919 30-50 ASa 91.9 4.7 3.0 0.4 113 89957 5.30 00-25 m HsSa 47.8 28.6 11.3 5.5 6.8 114 10543 4.45 00-20 m KHt 16.6 10.7 16.2 44.1 12.4 10544 40-50 KHt 7.0 11.4 32.5 46.1 3.0 115 10536 20-40 hs ASa 68.0 24.1 6.6 1.3 116 90289 6.29 00-25 rm ASa 66.0 19.4 5.8 8.8 118 90288 30-50 hs ASa 66.3 22.5 7.0 4.2 119 90284 30-50 hs ASa 63.2 22.1 8.9 5.8 120 90281 9.50 00-25 rm ASa 63.1 30.0 4.6 2.3 121 10551 4.84 00-20 m HtSa 41.4 34.5 19.8 3.3 1.0 10552 20-40 HtSa 45.0 26.6 22.0 5.3 1.1 125 90271 5.45 00-25 m HtSa 49.6 20.7 15.3 14.4 127 90269 4.15 00-25 m HtSa 45.9 34.1 16.7 3.3

2113 03 Venäjä

101 89945 7.33 00-25 rm ASa 79.2 12.1 5.2 2.2 1.3 102 10566 30-40 ASa 82.7 10.9 5.2 1.2 103 10546 30-40 ASa 85.1 7.0 3.1 3.4 1.4 104 10562 40-50 ht ASa 63.6 15.0 8.3 7.6 5.5 105 10564 20-40 ASa 76.5 18.2 4.1 1.2 107 10568 20-40 hk KHt 5.5 3.8 5.5 48.6 36.6 108 89939 5.45 00-25 m HtSa 41.7 39.2 14.6 2.5 2.0 110 89942 30-50 HsSa 44.3 36.8 13.0 3.3 2.6 111 10559 4.39 00-20 m HtSa 33.0 27.7 23.0 8.0 8.3 112 89936 30-50 ASa 86.1 6.1 4.6 2.1 1.1 113 10558 20-40 hs ASa 61.0 29.1 7.0 1.2 1.7 114 89934 30-50 ht HHk 2.2 1.4 3.7 43.5 49.2 115 89931 4.96 00-25 m ASa 71.4 14.3 4.0 2.9 7.4 116 10555 21.58 00-20 Mm 56.5 31.5 8.8 1.6 1.6 117 10554 20-40 HHk 9.5 4.7 4.3 15.3 66.2 119 89954 30-50 ASa 82.3 12.2 4.2 1.3 120 10569 6.47 00-20 rm ASa 77.5 9.1 3.5 2.4 7.5 121 10572 30-40 ASa 64.5 15.7 14.4 5.4 122 89952 30-50 ht ASa 63.5 5.4 5.6 17.4 8.1 124 89948 30-50 ASa 70.2 17.6 7.7 3.2 1.3

2113 04 Forssa

101 71956 20-40 hs ASa 66.9 22.5 7.9 2.7 102 71960 20-40 ht ASa 62.3 16.3 4.6 5.5 11.3 103 71958 20-40 HtSa 58.8 19.1 12.4 5.3 4.4 104 71952 20-40 ASa 85.8 2.8 6.4 2.9 2.1 105 71962 20-40 ASa 73.5 10.5 7.3 3.5 5.2 106 71954 20-40 ASa 85.2 6.5 4.9 2.2 1.2 107 71964 20-40 HtSa 54.9 20.2 18.8 4.5 1.6 108 68992 20-40 ASa 90.0 5.7 3.3 1.0 109 71966 20-40 ASa 88.4 5.2 4.1 1.1 1.2 110 71988 20-40 ASa 76.8 13.2 5.4 2.4 2.2 111 71968 20-40 ASa 71.2 14.4 9.5 2.9 2.0 112 71970 20-40 ASa 76.0 14.1 8.5 1.4 113 71996 20-40 ASa 71.4 19.4 8.1 1.1 114 71972 20-40 ASa 83.4 6.1 4.6 3.4 2.5 115 71974 20-40 ht ASa 62.5 16.0 18.4 3.1 116 71976 20-40 HtSa 52.1 7.1 10.3 29.5 1.0 Liite 2, jatkoa 3(4)

117 71978 20-40 ASa 65.6 25.8 6.4 1.2 1.0 118 72000 20-40 hs ASa 66.2 22.1 5.9 2.3 3.5 119 71980 20-40 ASa 81.9 7.3 3.7 3.2 3.9 120 71982 20-40 ASa 86.5 7.7 4.6 1.2 121 71998 20-40 ASa 74.2 13.7 10.5 1.6 122 71984 20-40 ht ASa 73.0 6.7 9.5 4.3 6.5 123 71992 20-40 ASa 84.0 10.3 4.4 1.3 124 71986 20-40 HtSa 41.6 11.3 32.0 15.1 125 71990 20-40 ASa 88.3 6.4 4.1 1.2 126 71994 20-40 ASa 77.7 14.7 5.6 1.0 1.0

2113 05 Latovainio

102 90262 30-50 ASa 85.1 5.9 4.7 2.4 1.9 104 10600 3.52 00-20 m ASa 62.1 27.9 3.3 3.9 2.8 10601 20-40 ASa 76.2 19.5 1.6 1.4 1.3 106 10575 30-40 ASa 74.9 14.7 7.4 2.0 1.0 107 90253 5.52 00-25 m HtSa 58.0 26.6 7.8 2.3 5.3 108 90266 30-50 HtSa 49.7 3.5 4.0 37.6 5.2 110 10597 20-40 ASa 81.5 6.4 7.7 4.4 113 90248 30-50 ASa 75.2 13.0 8.6 3.2 114 10583 30-40 ASa 80.1 12.3 6.4 1.2 115 10579 20-40 ASa 81.2 6.0 5.1 4.7 3.0 116 90259 6.98 00-20 rm ASa 64.3 14.3 6.9 4.5 10.0 117 10593 20-40 ASa 90.5 2.4 0.9 3.5 2.7 118 10594 2.88 00-20 vm HHk 14.9 2.6 2.9 9.4 67.0 3.2 10595 20-40 ASa 86.0 4.9 5.5 2.3 1.3 119 10591 40-50 ASa 95.0 3.2 1.1 0.7 123 10589 20-40 ASa 96.6 3.2 0.2 125 90242 30-50 HtSa 59.8 8.2 14.8 15.1 2.1 126 10587 20-40 ASa 82.1 8.2 4.0 3.6 2.1 127 90315 10.19 00-25 rm ASa 78.1 14.7 6.1 1.1 128 90245 8.18 00-25 rm ASa 74.5 10.8 4.8 2.2 7.7 129 90219 30-50 ASa 91.9 4.7 3.0 0.4 130 10585 20-35 ASa 93.4 4.2 1.3 1.1

2113 06 Matku

101 90387 20-40 ASa 84.4 4.8 6.0 3.6 1.2 102 90384 9.73 00-20 rm ASa 77.1 12.7 5.5 2.3 2.4 104 90401 1.99 20-40 ASa 89.3 3.4 3.6 1.1 2.6 105 90403 20-40 ASa 89.3 5.4 4.3 1.0 106 90405 20-40 ASa 84.2 5.8 5.5 2.7 1.8 107 90411 20-40 ASa 80.3 10.2 6.5 2.0 1.0 108 90409 20-40 ASa 82.9 11.2 3.9 2.0 109 90406 5.98 00-20 mht ASa 77.7 8.5 5.1 4.6 4.1 112 90414 8.29 00-20 rm ASa 70.7 12.4 5.8 3.6 7.5 113 90417 20-40 ht ASa 63.3 8.9 11.3 12.3 4.2

2113 07 Tammela

101 84062 20-40 ASa 88.7 3.3 5.8 2.2 102 84064 20-40 ASa 90.1 4.7 5.2 103 84065 9.24 00-15 rm ASa 72.3 13.8 5.8 2.1 6.0 104 84068 20-40 HtSa 55.4 22.0 19.1 2.4 1.1 105 84070 25-40 ASa 81.9 10.0 8.1 107 84071 5.05 00-25 m ASa 88.9 6.3 3.6 1.2 108 84076 20-40 ASa 78.9 5.7 8.7 3.7 3.0 109 84074 20-40 HtSa 47.5 18.1 22.5 10.3 1.6 110 84078 20-30 ASa 81.6 6.6 6.4 3.2 2.2 111 84080 20-40 ASa 77.4 7.7 9.6 3.3 2.0 112 84082 20-35 ASa 85.5 4.6 5.5 2.3 2.1 114 84083 4.59 00-20 m HHt 26.6 20.8 27.9 19.2 5.5 115 84092 20-40 ht ASa 69.6 6.7 11.0 10.6 2.1 116 84086 20-40 ASa 70.1 12.0 7.2 6.4 4.3 117 84088 20-40 ASa 72.4 19.1 8.5 118 84089 8.45 00-20 rm ASa 62.0 16.5 15.7 5.8 Liite 2, jatkoa 4(4)

119 84105 6.89 00-20 rm ASa 72.0 12.0 7.3 3.3 5.4 120 84099 10.94 00-20 rm ASa 72.2 15.5 8.9 2.4 1.0 121 84102 20-40 ASa 89.4 2.9 7.7 122 84098 20-40 ASa 79.7 9.0 6.0 3.1 2.2 123 84104 20-40 ASa 80.2 12.6 6.0 1.2

2113 08 Koijärvi

101 90292 30-50 ASa 85.3 6.8 6.9 1.0 102 90293 15.76 00-25 em HtSa 56.5 17.6 14.8 4.4 6.7 103 90296 30-50 ASa 90.4 4.2 2.1 3.3 104 90298 30-50 ASa 92.7 1.8 3.3 1.1 1.1 106 90333 30-50 ASa 86.6 4.4 3.9 2.7 2.4 107 90335 30-50 ASa 73.2 10.8 8.8 3.8 3.4

2113 09 Välkkilä

101 90439 20-40 HtSa 59.8 5.9 17.6 11.5 5.2 102 90436 13.57 00-20 em ASa 83.2 8.1 5.5 2.0 1.2 103 90435 20-40 ht ASa 64.9 13.3 13.3 5.4 3.1 104 90430 6.16 00-20 rm ASa 75.2 6.2 5.9 5.8 6.9 105 90448 3.74 00-20 m HsSa 35.9 21.0 34.5 7.8 0.8 106 90433 3.96 20-40 Lj 87.4 6.1 5.2 1.3 107 90447 20-40 ASa 78.7 7.9 8.9 2.2 2.3 108 90445 20-40 ASa 82.6 7.1 8.4 1.9 109 90442 8.19 00-20 rm ASa 81.9 7.2 5.2 2.6 3.1 110 90441 20-40 ASa 92.7 3.2 3.0 1.1 112 90427 29.41 20-40 Lj 76.6 17.6 5.8 113 90419 30-40 ASa 87.9 5.4 4.6 2.1 116 90422 7.16 00-20 rm HtSa 50.9 8.1 12.6 18.1 10.3

2113 10 Pehkijärvi

101 90471 20-40 HsSa 55.2 33.8 9.8 1.2 102 90468 6.65 00-25 rm HtSa 51.5 16.5 12.6 15.9 3.5 104 90474 20-50 ht Hs 12.4 51.7 27.9 7.1 0.9 105 90463 2.99 30-40 LjSa 61.0 30.6 7.6 0.8 106 90460 6.85 00-25 rm HtSa 56.4 23.1 10.2 3.4 6.9 107 90465 20-50 HsSa 53.9 30.4 14.4 1.3 108 90466 7.74 00-25 rm HtSa 31.8 16.6 26.5 21.1 4.0 109 90459 30-50 HsSa 40.5 41.4 16.1 2.0 110 90451 2.94 30-50 LjSa 33.7 20.6 33.9 11.8 111 90453 3.30 40-60 LjSa 57.5 9.2 7.1 22.0 4.2 112 90476 30-50 sa Hs 27.6 46.5 19.7 5.0 1.2 113 90477 7.09 00-20 rmhs KHt 10.8 34.9 19.3 24.1 10.9 114 90457 30-50 ht Hs 12.4 63.4 24.2 115 90454 7.88 00-25 rm HHt 12.0 39.2 29.9 14.5 4.4

2113 11 Lautaporras

101 90493 10.76 00-20 rm HHt 12.3 21.1 38.9 23.2 4.5 103 90482 20-40 KHt 3.2 2.8 22.0 67.5 4.5 104 90480 20-40 KHt 3.3 2.4 8.7 59.3 26.3 105 90485 7.59 00-20 rm HHt 3.3 14.0 48.4 33.1 1.2 106 90496 20-40 hs HHt 6.4 33.3 45.9 12.4 2.0 107 90492 20-40 KHt 7.1 13.2 28.1 45.8 5.8 108 90490 20-40 KHt 1.0 2.3 20.6 62.7 13.4 109 90488 20-40 KHt 1.7 3.4 28.6 66.3

2113 12 Mäyrä

101 91067 5.78 00-20 m HHt 2.2 8.5 40.2 31.6 17.5 102 91066 20-40 hk KHt 5.8 1.6 5.4 50.7 36.5 103 91060 20-40 ASa 73.2 7.4 6.7 10.6 2.1 104 91058 3.37 20-40 LjSa 38.0 11.8 18.6 27.1 4.5 105 90499 9.22 00-20 rm ASa 78.6 10.4 6.5 2.3 2.2 106 90498 20-40 HtSa 44.2 11.8 21.2 19.7 3.1 107 91064 20-40 HtSa 48.4 6.6 12.6 26.0 6.4 108 91061 9.42 00-20 rm ASa 76.5 9.9 4.7 2.6 6.3 Julkaisija _ „rd, Maatalouden Julkaisun sarja ja numero \i, tutkimuskeskus Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja. Sarja A 16 Julkaisuaika (kk ja vuosi) 31600 JOKIOINEN Helmikuu 1997

Tekijä(t) Tutkimushankkeen nimi Leila Urvas Toimeksiantaja(t) Maatalouden tutkimuskeskus

Nimike Maaperäkarttaselitys Forssa

Tiivistelmä

Forssan (2113) tutkimusalue käsittää 12 peruskarttalehteä. Sen maaperä kartoitettiin vuosina 1984-89. Painettuna on vain yksi maaperäkartta, karttalehti 2113 04 Forssa. Muiden karttalehtien maaperätiedot ovat saatavissa numeerisessa muodossa tai muovikalvolle otettuina kopioina maamittauslaitoksen Hämeen maanmittaustoimistosta Hämeenlinnasta. Tutkitun alueen maapinta-alasta noin puolta peittää moreeni. Kalliomaata, joksi lasketaan avokalliot ja alle metrin paksuisen moreenikerroksen peittämät kalliot, on alueella seitsemän prosenttia. Varsinaista moreenimaata on 44 %. Savi on toiseksi yleisin maalaji. Sen osuus on 29 %. Suota alueesta on yhteensä 13 %. Siitä kolmasosa on rahkaturvesoita ja kaksi kolmasosaa saraturvesoita. Hienoa hiekkaa ja karkeata hietaa molempia on kolme prosenttia. Muiden maalajien osuudet ovat kukin alle prosentin maa-alasta. Vain hiekka- ja karkeahietapeltojen fosforitasot edustivat viljavuusluokkaa tyydyttävä, muiden maalajien fosforitaso oli välttävä. Kalsium-, kalium- ja magnesiumtasot olivat yleensä viljavuusluokkaa joko tyydyttävä tai hyvä. Poikkeuksina huonompaan suuntaan olivat hiesusaven kalsiumtaso, hienon hiedan ja hiesun kaliumtaso sekä hienon hiekan magnesiumtaso, jotka kaikki olivat viljavuusluokkaa välttävä. Heikointa tasoa edusti hienon hiekan kalsiumluku 646 mg/1 (viljavuusluokka huononlainen). Happamuudeltaan maat kuuluivat viljavuusluokkaan tyydyttävä lukuunottamatta hienoa hiekkaa ja liejusavea, jotka edustivat viljavuusluokkaa välttävä.

Avainsanat Maaperäkartoitus, maalajit

Toimintayksikkö Ympäristöntutkimuslaitos, 31600 Jokioinen

ISSN ISBN 1238-9935 951-729-481-6 I I Tuloksia voi soveltaa luomuviljelyssä

Myynti: MTT tietopalveluyksikkö, 31600 JOKIOINEN Sivuja Hinta Puh. (03) 41 881 18 s. + 2 1iitettä 40 mk + alv 12 % Telekopio (03) 4188 339

Jokioinen 1997 ISBN 951-729-481-6 ISSN 1238-9935