DOCSLIB.ORG

Maaperäkarttaselitys Forssa

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Maaperäkarttaselitys Forssa Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja S A RJ A Leila Urvas Maaperäkarttaselitys Forssa 11.›, Maatalouden tutkimuskeskus Leila Urvas Maatalouden tutkimuskeskus, Y mpäristöntutkimuslaitos, 31600 Jokioinen, puh. p3) 41 881 Maaperäkarttaselitys Forssa Soil map of Forssa Maatalouden tutkimuskeskus ISBN 951-729-481-6 ISSN 1238-9935 Copyrt:ght Maatalouden tutkimuskeskus (1W11) 1997 pflkais0 Maatalouden tutkimuskeskus (Nr1"1), 31600 Jokioinen Jakelu ja myynti tietopalveluyksikko, 31600 jokioinen Puh. (03) 41 881, telekopio (03) 418 8339 Sisäsivujen painopaperille on myönnetty pohjoismainen joutsenmerkki. Kansimateriaali on 75-prosenttisesti uusiokuitua. Urvas, Leila. Maaperäkarttaselitys Forssa. Maatalouden tutkimuskeskus, 1997. 18s. + hitt. 20s. Tiivistelmä Ava nsanat: Maaperäka ortus, maalajit Forssan (2113) tut kimusalue käsittää 12 perus- kaa ja karkeata hietaa molempia on kolme pro- karttalehteä. Sen maaperä kartoitettiin vuosina senttia. Muiden maalajien osuudet ovat kukin 1984-89. Painettuna on vain yksi maaperäkart- alle prosentin maa-alasta. ta, karttalehti 2113 04 Forssa. Muiden kartta- Vain hiekka- ja karkeahietapeltojen fos- lehtien maaperätiedot ovat saatavissa foritasot edustivat viljavuusluokkaa tyydyttävä, numeerisessa muodossa tai muovikalvolle muiden maalajien fosforitaso oli välttävä. Kal- otettuina kopioina maamittauslaitoksen Hä- sium-, kalium- ja magnesiumtasot olivat yleen- meen maanmittaustoimistosta Hämeenlinnas- sä viljavuusluokkaa joko tyydyttävä tai hyvä. ta. Poikkeuksina huonompaan suuntaan olivat Tutkitun alueen maapinta-alasta noin puol- hiesusaven kalsiumtaso, hienon hiedan ja hie- ta peittää moreeni. Kalliomaata, joksi lasketaan sun kaliumtaso sekä hienon hiekan magne- avokalliot ja alle metrin paksuisen moreeni- siumtaso, jotka kaikki olivat viljavuusluokkaa kerroksen peittämät kalliot, on alueella seit- välttävä. Heikointa tasoa edusti hienon hiekan semän prosenttia. Varsinaista moreenimaata kalsiumluku 646 mg/1 (viljavuusluokka huo- on 44 %. Savi on toiseksi yleisin maalaji. Sen nonlainen). Happamuudeltaan maat kuuluivat osuus on 29 °A).Suota alueesta on yhteensä viljavuusluokkaan tyydyttävä lukuunottamatta 13 %. Siitä kolmasosa on rahkaturvesoita ja hienoa hiekkaa ja liejusavea, jotka edustivat kaksi kolmasosaa saraturvesoita. Hienoa hiek- viljavuusluokkaa välttävä. 3 Summary Kr] words: mappi% sod N>es The area studied is located at longitude 23016' cent of the !and arca. 0 0 - 24()E and latitude 60 46' - 61 2'N. It covers The variation in pH of cultivated mineral 1200 square kilometers, within twelve 1:20 000 soils was small. The mean pH values of organic basic map sheets (Fig. 1). The arca was soils were lower than those of mineral soils. surveyed in 1984-89 in co-operation with the The average exchangeable calcium contents National Board of Survey, the Geological ranged from 646 mg/1 (sand) to 2828 mg/1 Survey of Finland and the Agricultural (gyttja). Silt soils had the lowest potassium Research Centre, Institute of Soi! Science. content (93 mg/I), and heav-y clays the highest Two soil samples were taken from 243 283 mg/I. The coarse mineral soils had the sites, one from the surface layer (0-20 cm) least magnesium of all and the clay soils the and one from the subsurface (20-40 cm) layer. highest magnesium contents, especially in The samples were analysed at the Institute of subsurface layers. With the exception of the Soil Science. samples from sand and finesand soils all About 50 per cent of the total land arca, samples were poor in phosphorus. consists of till and bare rock. The most The average humus contents in the plough common sorted mineral soi!, clay, covers 29 layers of mineral soils ranged from 3.8 to 10.0 per cent of the arca; sand and finesand both per cent. The mean value for mould soils was cover about 3 per cent. Peat soils, 27.4 per cent and that for peat soils 55.1 per comprising one third Sphagnum and cent. two-thirds Carex peats, account for 13 per 4 Alkusanat Maaperätiedot ovat perustana kaikelle maan- kanssa alueen pelloista maanäytteitä sekä käytön suunnittelulle niin maataloudessa kuin muokkauskerroksesta että jankosta yhteensä rakentamisessakin. Maaperäkarttojen avulla 243 kohdasta. Näistä näytteistä on tehty vil- pystytään selvittämään eri maalajien sijainnit ja javuusanalyysit ja osasta myös lajitekoostu- maarat tutkittavalla alueella. Kartoituksen yh- mus- ja humusmääritykset. Yksittäisten näyt- teydessä selvitetään lisäksi tutkittavan alueen teiden analyysitulokset ovat kahtena liitteenä peltojen senhetkinen viljavuus. tämän julkaisun lopussa sekä numeerisessa Suomen maaperää on kartoitettu maata- muodossa MTT:n kehitteillä olevassa ympä- louden edellyttämällä seikkaperäisyydellä ristötietorekisterissä. 1920-luvulta lähtien. Forssan seudulta on pai- Maalajien pinta-alajakaumat on laskettu nettu geologinen maaperäkartta mittakaavassa Hämeen kartastoyksikössä karttalehtineljän- 1:100 000 vuonna 1976. Forssan seudun pe- neksittäin. Yhdistelmät näistä on tehty Maa- ruskarttoja (karttalehdet 2113 01-12) täyden- talouden tutkimuskeskuksessa Jokioisilla. nettiin vuosina 1984-89 ja samalla myös alueen Karttojen maalajikuviot tunnuksineen ovat tal- maaperä tutkittiin. Kartoitustyön tekivät lennettuina numeerisessa muodossa Hämeen- maanmittaushallituksen silloisen Hämeen kar- linnan Maanmittaustoimistossa ja ovat saata- tastoyksikön kartoittajat. Geologian tutkimus- vissa sieltä asiakkaan toivomassa muodossa ja keskuksen Etelä-Suomen aluetoimiston geo- laajuudessa. Alueen geologiset tiedot ovat logit tarkastivat alueen geologiset muodostu- Geologian tutkimuskeskuksessa. Karttalehteä mat. Maatalouden tutkimuskeskuksen silloi- 2113 04 (Forssa) on saatavissa myös painet- nen maantutkimusosasto, nykyinen ympäris- tuna Karttakeskuksesta. töntutkimuslaitos, otti yhdessä kartoittajien 5 Sisällys Tiivistelmä 3 Summary 4 Alkusanat 5 1 Tutkimusalue ja sen kuvaus 7 1.1 Vesistöt ja maaston korkeussuhteet 7 1.2 Kasvintuotanto ja kasvuolosuhteet 8 1.3 Kallioperä 9 2 Tutkimusmenetelmät 9 2.1 Maan luokitus 9 2.2 Analysointi 10 3 Tulokset 10 3.1 Maalajijakaumat 10 3.2 Kivennäismaiden lajitekoostumus 13 3.3 Peltojen viljavuus 15 3.3.1 Maan happamuus 15 3.3.2 Kalsium 16 13.3 Kalium 16 3.3.4 Magnesium 16 3.3.5 Fosfori 17 3.3.6 Humuspitoisuus 17 Kirjallisuus 18 Liitteet Näytepisteiden koordinaatit ja viljavuusanalyysien tulokset Kivennäismaiden lajitekoostumusanahysien tulokset 6 Rehtijärvi sitä vastoin on syvä ja sen merkitys 1 Tutkimusalue ja Jokioisten kunnan raakavesialtaana on tär- keä. Alueen itäpuoliskon pinta-alasta runsas sen kuvaus 10 prosenttia on vesistöjä. Tammelan kartta- lehden alasta vesistöjen osuus on lähes nel- Forssan kartoitusalue (2113 Forssa, mittakaava jäsosa, siellä sijaitsevat seudun suurimmat 1:100 000) sijaitsee Lounais-Hämeessä. Alue järvet Tammelan Pyhäjärvi ja Kuivajärvi. käsittää 12 peruskarttalehteä (Kuva 1). Alueen Myös Kokonjärvi Välkkilässä on yli 400 heh- maantieteellinen sijanti on 23°16 - 24° itäistä taaria pinta-alaltaan. Seudun järvistä ainakin pituutta ja 60°46' - 61°2' pohjoista leveyttä. Koijärvi, Muulinjärvi ja Pehkijärvi ovat mel- Alueen lounaiskulman yhtenäiskoordinaatit ko matalia ja ruohikkorantaisia. Koijärvi on ovat x=6745.56 ja y=3296.56, luoteiskulman valtakunnallisestikin tunnettu lintujärvi. x=6775.55 ja y=3297.93, kaakkoiskulman Tammelan Pyhäjärvi on 96,4 m meren- x=6743.74 ja y=3336.53 ja koilliskulman pinnan yläpuolella. Sen vedet laskevat Loimi- x=6773.71 ja y=3337.91. jokea pitkin Forssassa olevan Kuhalankosken, Hallinnollisesti alue kuuluu suurimmaksi Jokioisten ja Ypäjän kautta Kokemäenjokeen. osaksi Hämeen lääniin. Länsilaidalla pienet alu- Ypäjän kohdalla joen veden korkeudeksi on eet Loimaan ja Punkalaitumen kuntaa ovat merkitty 78,4 m. Loimijoen rantaa seuraava Turun ja Porin lääniä. Forssan kaupunki on 80 metrin korkeuskäyrä jatkuu Ypäjältä lähelle kokonaan kartoitusalueella. Hämeen läänin Jokioisten keskustaa Hirvenojansuulle asti. kunnista Humppila, Jokioinen, Kalvola, Tam- Mäyrän karttalehdellä Kalvolan kunnan puo- mela, Urjala ja Ypäjä ovat vain osittain alueella. lella sijaitsevan Ylisen Sarkijarven vedenpinta on karttojen mukaan korkeimmalla eli 142,1 mpy. 1.1 Vesistöt ja maaston Maaston korkeus mitattuna merenpinnan ta- korkeussuhteet sosta vaihtelee 78 metristä Ypäjällä 175 metriin Lautaportaassa (Taulukko 1). Alueen korkein Alueen länsipuoliskolla on vain kymmenkunta paikka on Vuorenmäki, mutta myös alueen järveä. Niistä Kiipunjärvi on melko matala. koilliskulmassa Mäyrän karttalehdellä löy- FORSSA 2113 2113 03 2113 06 2113 09 2113 12 VENAJA 5041KU VALKKILA MÄYRÄ 2113 02 2)1305 2113 08 2)1311 HUMPPILA LATOVAINIO KOLIARVI IA IFI A PORRAS 21)30) 2113 04 2113 07 2)1310 YI'AJA FORSSA TAMMELA PEIIKLIARVI Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti. 7 Taulukko 1. Yhdistelmä Forssan alueen korkeussuhteista. Numero Korkein kohta Matalin kohta Karttalehti ) Mp y nimi m mpy' nimi Ypäjä 2113 01 143,3 Klemelänkallio 78,4 Loimijoki Humppila 2113 02 155,4 Tyrinselkä n. 95 Jänhijoki Venäjä 2113 03 n. 145 Mustajärvenvuori & Miilumäki ym. 91,3 Jalasjoki Forssa 2113 04 143,4 Sukulan ja Sinipään- suon välillä n. 80 Loimijoki Latovainio 2113 05 n. 145 Koearonkallio & Korkeakallio 87,2 Setälänlammi Matku 2113 06 n. 165 Mieliölamminvuori & Töyräs ym. 105 Koijoenranta Tammela 2113 07 n. 145 Kaalikorpi & Kassinmäki 96,5 Loimijoki Koijärvi 2113 08 152,2 Jussinmäki 107,5 Peräjoki Välkkilä 2113 09 159,1 Korostenvuori 113,8 Letonsuo Pehkijärvi 2113 10 n. 160 Ylösmäki 96,5 Venesilta Lautaporras 2113 11 n. 175 Vuorenmäki 113,8 Teuronjoki Mäyrä 2113 12
Load more

Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)
    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Kanta-Hämeen Liikennejärjestelmäsuunnitelma Kanta-Hämeen Liikennejärjestelmäsuunnitelma
    Hämeen liiton julkaisu 2014 Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Julkaisija: Hämeen liitto Niittykatu 5, 13100 Hämeenlinna puhelin (03) 647 401 www.hameenliitto.fi Yhteydet henkilökuntaan: sähköposti: etunimi.sukunimi@hame.fi Valokuvat: Elisa Putti ja Sito Oy Taitto: Sito Oy, Laura Pöllänen Julkaisunro: II 197 ISBN: 978-952-7057-01-8 ISSN: 1235-8193 Hämeenlinna 2014 SISÄLLYS ESIPUHE 4 1. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 5 1.1 Liikennejärjestelmää tulee kehittää aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin ja tehokkaammin 5 1.2 Toimintaympäristön muutokset luovat paineita myös liikennejärjestelmälle 7 1.3 Liikennejärjestelmän palvelutaso 8 2. TAVOITTEET JA KEHITTÄMISSTRATEGIA 18 2.1 Visio 2040 18 2.2 Toiminnan reunaehdot 18 2.3 Palvelutasotavoitteet ja kehittämisstrategia 18 3. TOIMENPIDEOHJELMA 35 3.1 Valtakunnan tasolla edistettävät kärkihankkeet ja toimenpiteet 35 3.2 Maakuntakaavaan esitettävät hankkeet 37 3.3 Maakunnallisesti edistettävissä olevat toimenpiteet 40 4. VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI 44 4.1 Asetettujen keskeisten reunaehtojen sekä palvelutasotavoitteiden toteutuminen 44 4.2 Vaikuttavuus tarkastelualueittain 46 4.3 Riskejä ja haasteita 48 4.4 Seuranta 49 3 ESIPUHE Edellinen Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2009. Liikennepolitiikassa ja toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, Kanta-Hämeen vahvistuva asema osana laajaa metropolialuetta sekä Helsinki-Hämeenlinna-Tampere- kehityskäytävän merkityksen vahva kasvu johtivat päätökseen päivittää suunnitelma. Suunnitelman päivitys
    [Show full text]
  • Koko Tutkimusalue
    5.10 Koko tutkimusalue Soranottoalueita rajattiin yhteensä 367 ja niiden yhteispinta-ala oli 613 hehtaaria (taulukko 13). Nämä alueet jaettiin vielä jälkihoidon mukaan omiksi alueiksi, joita oli yhteensä 2. Pohjavesialueiden ulkopuolella kokonaan tai enimmäkseen sijaitsevia soranottoalueita rajattiin kuusi. Osalla ottamisalueista oli myös kalliokiviaineksen ottoa. Kuvassa 139 on esitetty soranottoalueiden jakautuminen eri kokoluokkiin. Yli puolet soranottoalueista oli alle puolen hehtaarin kokoisia, mutta niiden osuus pin- ta-alasta oli noin 6 %. Yli kymmenen hehtaarin kokoisia alueita oli vain muutama prosentti kaikista alueista, mutta niiden osuus pinta-alasta oli noin kolmannes. Taulukko 13. Soranottoalueiden lukumäärä ja pinta-alatiedot koko tutkimusalueelta. Määrä Pinta-ala Keskiarvo Max Min Mediaani 367 kpl 613,19 ha 1,67 ha 35,95 ha 0,02 ha 0,40 ha a) b) 4 % 3 % 6 % 14 % 15 % Kokoluokka (ha) 35 % < 0,5 0,5 - 2 2 - 5 54 % 5 -10 > 10 25 % 28 % 16 % Kuva 139. Eri kokoluokkaa olevien soranottoalueiden osuudet ottamisalueiden a) lukumäärästä ja b) pinta-alasta. Maakuntakaavaan merkittyjä soran- ja hiekanoton aluevarauksia (EOh) oli tutki- musalueella yhteensä 23 kappaletta ja niiden pinta-ala oli 0 hehtaaria. EOh -alueet sijaitsivat pääasiassa pohjavesialueilla. Eniten EOh -alueita oli Tammelassa (10 kpl, 18 ha) ja Hattulassa ( kpl, 190 ha). Hämeenlinnassa ja Ypäjällä niitä ei ollut yhtään. Muissa kunnissa EOh-alueita oli 1–3 kpl ja niiden pinta-ala oli 10–80 ha. Lähes kaikilla EOh -alueilla oli tai oli ollut soranottotoimintaa. Soranottoalueiden jälkihoitoluokkien osuudet ottamisalueista on esitetty kuvassa 10 ja kunnostustarveluokkien osuudet kuvassa 11. Lukumäärän mukaan suurin osa soranottoalueista oli jälkihoitamattomia. Jälkihoitoluokkien pinta-aloja vertailtaessa toiminnassa olevien alueiden osuus on kuitenkin suurin.
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Cultural Landscapes and Natural Attractions (9 Days)
    Cultural Landscapes and Natural Attractions (9 days) Day 1: Turku – Finland’s Oldest Town, and the open sea, swept by the wind and the waves. But the Gateway to the Archipelago island is full of life, especially during the seabirds’ nesting season. Water buses run to the island daily in the summer. Kylmäpihlaja island is part in the Bothnian Sea National Park. ©visitturku Down by the River Aura Turku has many features typical of European towns that became important in the Middle Ages, including a riverfront, a market square, a castle Activities: sightseeing, shopping, birdwatching and a cathedral. The River Aura flows through the Accommodation: Hotels and hostels in Rauma heart of the modern city, linking the two poles of www.visitrauma.fi historic Turku: a formidable castle and a grand old cathedral. Most of the city’s other sights also line near the river. There’s plenty to do and see around town, as befits a city chosen as the European Day 3: A Rare High Spot in Low-Lying Western Capital of Culture for 2011. Finland Activities: sightseeing, thematic walking routes, rent- a-bike, paddling, explore the River Aura with a rented canoe, SUP-board or electric boat www.visitturku.fi Accommodation: www.visitturku.fi Day 2: The UNESCO World Heritage Site of Old Rauma; and the Bothnian Sea National Park Enjoy Rauma’s elaborately decorated wooden houses, idyllic street scenes and comfortable cafes and Drive on from Rauma to Lauhanvuori National Park. On restaurants. This enchanting old town was added the way you can visit Pori and explore the town’s to the UNESCO World Heritage List in 1991.
    [Show full text]
  • Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”
    Final report 1(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola Grant agreement number 20102.2011 .001-2011.181 Theme: 2.01 - National accounts methodological and technical improvements Final report: ”National balance sheets for non-financial assets in Finland” Final report 2(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola CONTENTS Foreword…………………………………………………………………………………………………………...3 PART I: Evaluation of data sources, the present capital stock and inventories 1. Main data sources and possible need for new data sources…………………………………………………..…3 2. Evaluation of the present capital stock from the point of view of balance sheets 2.1 Description of the present capital stock ……………………………………………………….5 2.2 Improvement needs of the present capital stock from the point of view of balance sheets…....7 3. Changes to the IT-system……………………………………………………………………………………….9 4. Balance sheets by asset type and by sector……………………………………………………………………..10 PART II: Estimation of land value 1. Introduction…………………………………………………………………………………………………….12 2. Choice of the estimation method.........................................................................................................................12 3. Estimating the value of land by using the direct approach..................................................................................15 4. Estimation of land area by land types 4.1 In general...................................................................................................................................15
    [Show full text]
  • Geological Survey of Finland
    Comparison on humus and soil geochemical baselines in Southern Finland Introduction Statistical methods Results Low/High Low/High Geological Survey of Finland has carried out geochemical The mean, the median, the maximum, the minimum and the Most of the elements have completely different distribution C content 2,5 C content 48 1.00 > 19% baseline mapping in Southern Finland between 2002-2013, quartiles, and histograms of the 35 elements were analyzed of concentrations in humus and topsoil samples. (Fig. 4 and 5). 2.00 < 19% using topsoil, subsoil and humus samples (Fig.1). Humus sam- both for all humus and topsoil samples, and for the different 2,0 Cd ppm (Humus) Cd ppm (Soil) 38 ples reflect the interplay between atmosphere (especially at- soil parent material separately. For each element, figures com- 1,5 Textbox 200 mospheric deposition), biosphere and lithosphere (Salminen prehensive of histograms, box plots and cumulative probabil- 200 28 150 C (Humus) % 1,0 et al. 2004). ity plots (CP) of the humus and topsoil log-transformed data, Cd (Humus) mg/kg 100 100 18 50 ,5 were made using R studio software (Fig. 3). 50 Frequency Frequency 0 0 8 ,0 −50 −50 0 5000 10000 15000 ,0 ,1 ,2 ,3 ,4 ,5 ,6 −2.5 −2.0 −1.5 −1.0 −0.5 0.0 0.5 −2.0 −1.5 −1.0 −0.5 Al (Humus) mg/kg Cd (Soil) mg/kg 0.005 0.02 0.05 0.2 0.5 1 2 0.01 0.02 0.05 0.1 0.2 0.5 Fig.7: Scatter diagrams of Al Fig.8: Scatter diagram of Cd con- and C in humus samples.
    [Show full text]
  • District 107 C.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 C through November 2016 Status Membership Reports LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice No Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Active Activity Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Email ** Report *** Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs less than two years old 127464 Forssa/Jokivarsi 05/12/2016 Active 21 0 0 0 0.00% 0 1 2 1 127820 Nurmijärvi/Rock 06/13/2016 Active 24 3 0 3 14.29% 0 0 2 0 Clubs more than two years old 20458 ASIKKALA 03/27/1967 Active 27 0 1 -1 -3.57% 26 10 0 0 51626 ASIKKALA/KANAVA 05/16/1991 Active 29 0 1 -1 -3.33% 31 3 1 0 36590 ASIKKALA/PÄIJÄNNE 02/19/1979 Active 31 0 0 0 0.00% 31 10 16 20459 FORSSA 02/14/1954 Active 26 0 0 0 0.00% 30 0 0 57076 FORSSA/FLORES 06/20/1995 Active 33 1 3 -2 -5.71% 37 6 0 0 20460 FORSSA/KUHA 08/25/1970 Active 26 0 1 -1 -3.70% 33 15 0 T 7 46246 FORSSA/WAHREN 05/27/1986 Active 30 0 1 -1 -3.23% 31 30 1 2 M 6 20461 HÄMEENLINNA 04/25/1954 Active 28 0 0 0 0.00% 28 1 1 49995 HÄMEENLINNA/AULANKO 11/29/1989
    [Show full text]
  • Geologyand Geochemistry of the Hameenlinna
    GeochemislryGeochemistry of Proterozoic supracrustalsupracrustal rocksrocks inin Finland Edited by Mikko Nironen andand Yrjö Kähkönen GeologicalGeological Survey ofofFinland, Finland, SpecialSpecial Paper 1919,,85- 85-100,100, 1994.1994 GEOLOGYGEOLOGYAND AND GEOCHEMISTRY OF THE HÄMEENLINNA­HAMEENLINNA- SOMERO VOLCANIC BELTBEI-IL, SOUfHWESTERNSOTJ'THWESTERN FINLAND:FINLAND : A PALEOPROTEROZOIC ISLISLANDAND AARCRC by Gerhard Hakkarainen HakkaraineHakkarainen,n, Gerhard 1994. Geology and geochemistry of the Hämeenlinna•Hämeenlinna- Somero VolcanicYolcanic Belt, southwesternsouthwestem Finland: a PaJeoproterozoicPaleoproterozoic island arc. Geolog­Geolog- ical SurveySun,ey of Finland, Special Paper 1919,,8 85-100,75-100,7 figw-esfigures and 3 tables. The PaJeoproterozoicPaleoproterozoic HämeenlinnaHämeenlinna-Somero-Somero VolcanicYolcanic Belt is situated south oftheof the Bothnian basin in southern Finland, within the South Svecofennian Subprovince. Chemically and lithologically the beltresembles modern island arc environments. phase Three deformational events were recognized in the area. The dominant DD,1 phase folded the supracrustal rocks isoclinally with E-W trending axial planes. The NE trending D and SSE trending D phasesphases vary locally in intensity. Two larlargege D,2 D.3 steeply dipping shear complexes of differentdifl'erent ages are met within the area. The older, W-SW trending Hämeenlinna shear zone predates the intrusion of latelate-­ kinematic potassium granites but postdates the synbnematicsynkinematic granodiorite em­em-
    [Show full text]
  • Maakuntien Nimet Neljällä Kielellä (Fi-Sv-En-Ru) Ja Kuntien Nimet Suomen-, Ruotsin- Ja Englanninkielisiä Tekstejä Varten
    16.1.2019 Suomen hallintorakenteeseen ja maakuntauudistukseen liittyviä termejä sekä maakuntien ja kuntien nimet fi-sv-en-(ru) Tiedosto sisältää ensin Suomen hallintorakenteeseen ja hallinnon tasoihin liittyviä termejä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Myöhemmin tiedostossa on termejä (fi-sv-en), jotka koskevat suunniteltua maakuntauudistusta. Lopuksi luetellaan maakuntien nimet neljällä kielellä (fi-sv-en-ru) ja kuntien nimet suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä tekstejä varten. Vastineet on pohdittu valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimialan ruotsin ja englannin kielityöryhmissä ja niitä suositetaan käytettäväksi kaikissa valtionhallinnon teksteissä. Termisuosituksiin voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia tai täydennyksiä. Termivalintoja koskeva palaute on tervetullutta osoitteeseen termineuvonta(a)vnk.fi. Termer med anknytning till förvaltningsstrukturen i Finland och till landskapsreformen samt landskaps- och kommunnamn fi-sv-en-(ru) Först i filen finns finska, svenska och engelska termer med anknytning till förvaltningsstrukturen och förvaltningsnivåerna i Finland. Sedan följer finska, svenska och engelska termer som gäller den planerade landskapsreformen. I slutet av filen finns en fyrspråkig förteckning över landskapsnamnen (fi-sv-en-ru) och en förteckning över kommunnamnen för finska, svenska och engelska texter. Motsvarigheterna har tagits fram i svenska och engelska arbetsgrupper i översättnings- och språksektorn vid statsrådets kansli och det rekommenderas att motsvarigheterna används i statsförvaltningens texter.
    [Show full text]