DOCSLIB.ORG

Kartta Selvitysvelvollisuudesta

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text

Load more

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Kartat perustuvat kolmen selvitysperusteen tarkasteluun: 1. kunnan väestöpohja Tilastokeskuksen väestötietoihin (31.12.2012) pohjautuen; 2. työpaikkaomavaraisuus Tilastokeskuksen v. 2009 tietoihin pohjautuen; työssäkäynti Tilastokeskuksen v. 2010 tietoihin pohjautuen ja yhdyskuntarakenne Suomen ympäristökeskuksen v. 2010 taajamaluokitteluun pohjautuen; sekä 3. kunnan taloudellinen tilanne kuntien vuosien 2010, 2011 ja 2012 tilinpäätöstietoihin pohjautuen (vuoden 2012 tiedot saatiin kesäkuussa 2013). Uusimaa Kunnan väestöpohja < 20 000 Työssäkäyntiperuste Yhdyskuntarakenneperuste Mäntsälä Pukkila Lapinjärvi Työpaikkaomavaraisuusperuste Hyvinkää Myrskylä Karkkila Kriisikunta Askola Järvenpää Kriisiytyvä kunta Loviisa Nurmijärvi Pornainen Tuusula Metropoliperuste Vihti Kerava Lohja Porvoo Sipoo Vantaa Espoo Kauniainen Helsinki Siuntio Kirkkonummi Asukasluku Asukasluku Kunta 31.12.2012 Kunta 31.12.2012 Inkoo Askola 4 988 Myrskylä 1992 Raasepori Espoo 256 824 Mäntsälä 20 478 Hanko 9 267 Nurmijärvi 40 719 Helsinki 603 968 Pornainen 5137 Hyvinkää 45 592 Porvoo 49 028 Inkoo 5 538 Pukkila 2047 Hanko Järvenpää 39 646 Raasepori 28 829 Karkkila 9 119 Sipoo 18 739 Kauniainen 8 910 Siuntio 6170 Kerava 34 491 Tuusula 37 936 Kirkkonummi 37 567 Vantaa 205 312 Lapinjärvi 2 829 Vihti 28 674 Lohja 47 516 Myrskylä 1992 Loviisa 15 519 Rauma Asukasluku Varsinais-Suomi Kunta 31.12.2012 Pyhäranta Aura 3971 Kaarina 31 363 Kemiönsaari 7075 Koski Tl 2450 Kustavi 889 Laitila Laitila 8460 Loimaa Lieto 17 023 Loimaa 16 737 Oripää Uusikaupunki Marttila 2017 Masku 9671 Mynämäki 7978 Mynämäki Naantali 18 824 Pöytyä Nousiainen 4846 Vehmaa Oripää 1434 Nousiainen Paimio 10 591 Parainen 15 561 Aura Koski Tl Taivassalo Somero Pyhäranta 2199 Pöytyä 8569 Rusko Kustavi Masku Tarvasjoki Raisio 24 562 Rusko 5907 Marttila Lieto Salo 54 858 Raisio Sauvo 3033 Somero 9229 Taivassalo 1682 Naantali Turku Paimio Kaarina Tarvasjoki 1959 Turku 180 225 Uusikaupunki 15 499 Vehmaa 2324 Sauvo Salo Parainen Kunnan väestöpohja < 20 000 Kemiönsaari Työssäkäyntiperuste Yhdyskuntarakenneperuste Työpaikkaomavaraisuusperuste Kriisikunta Kriisiytyvä kunta Satakunta Karvia Kunnan väestöpohja < 20 000 Työssäkäyntiperuste Honkajoki Yhdyskuntarakenneperuste Merikarvia Työpaikkaomavaraisuusperuste Siikainen Kriisikunta Kankaanpää Jämijärvi Kriisiytyvä kunta Pomarkku Asukasluku Kunta 31.12.2012 Pori Lavia Eura 12 406 Eurajoki 5922 Harjavalta 7486 Ulvila Honkajoki 1832 Huittinen 10 623 Jämijärvi 1986 Nakkila Kankaanpää 11 957 Luvia Karvia 2545 Harja- Kokemäki valta Kokemäki 7893 Köyliö 2750 Eurajoki Lavia 1916 Luvia 3360 Merikarvia 3269 Köyliö Rauma Huittinen Nakkila 5747 Pomarkku 2373 Pori 83 285 Eura Säkylä Rauma 39 842 Siikainen 1641 Säkylä 4631 Ulvila 13 470 Kanta-Häme Kunnan väestöpohja < 20 000 Työssäkäyntiperuste Yhdyskuntarakenneperuste Työpaikkaomavaraisuusperuste Kriisikunta Kriisiytyvä kunta Hattula Hämeen- Humppila Forssa linna Janakkala Asukasluku Jokioinen Kunta 31.12.2012 Forssa 17 727 Ypäjä Tammela Hattula 9720 Hausjärvi 8866 Humppila 2496 Riihi- Loppi Hausjärvi Hämeenlinna 67 497 mäki Janakkala 16 921 Jokioinen 5643 Loppi 8336 Riihimäki 29 215 Tammela 6542 Ypäjä 2509 Pirkanmaa Kunnan väestöpohja < 20 000 Virrat Työssäkäyntiperuste Kihniö Yhdyskuntarakenneperuste Mänttä-Vilppula Työpaikkaomavaraisuusperuste Parkano Kriisikunta Kriisiytyvä kunta Ruovesi Ikaalinen Asukasluku Juupajoki Kunta 31.12.2012 Ylöjärvi Akaa 17 134 Hämeenkyrö 10 500 Ikaalinen 7346 Orivesi Juupajoki 2023 Hämeenkyrö Tampere Kangasala 30 126 Kihniö 2147 Lempäälä 21 440 Mänttä-Vilppula 11 122 Pirkkala Kangasala Nokia Nokia 32 354 Orivesi 9571 Sastamala Parkano 6918 Lempäälä Pälkäne Pirkkala 18 128 Vesilahti Punkalaidun 3203 Pälkäne 6838 Valkeakoski Ruovesi 4868 Sastamala 25 747 Akaa Tampere 217 421 Punkalaidun Urjala 5174 Urjala Valkeakoski 21 172 Vesilahti 4437 Virrat 7384 Ylöjärvi 31 515 Päijät-Häme Kunnan väestöpohja < 20 000 Hartola Työssäkäyntiperuste Yhdyskuntarakenneperuste Sysmä Työpaikkaomavaraisuusperuste Kriisikunta Padasjoki Kriisiytyvä kunta Heinola Asikkala Asukasluku Kunta 31.12.2012 Hämeen- Asikkala 8461 Hollola Hartola 3205 koski Nastola Lahti Heinola 20 051 Hollola 22 054 Hämeenkoski 2096 Kärkölä 4772 Kärkölä Lahti 103 016 Nastola 15 082 Orimattila Orimattila 16 300 Padasjoki 3333 Sysmä 4178 Kymenlaakso Kunnan väestöpohja < 20 000 Työssäkäyntiperuste Yhdyskuntarakenneperuste Työpaikkaomavaraisuusperuste Kouvola Kriisikunta Iitti Kriisiytyvä kunta Miehikkälä Hamina Kotka Virolahti Asukasluku Pyhtää Kunta 31.12.2012 Hamina 21 256 Iitti 6955 Kotka 54 873 Kouvola 87 296 Miehikkälä 2177 Pyhtää 5377 Virolahti 3487 Etelä-Karjala Kunnan väestöpohja < 20 000 Työssäkäyntiperuste Parikkala Yhdyskuntarakenneperuste Työpaikkaomavaraisuusperuste Kriisikunta Rautjärvi Kriisiytyvä kunta Ruokolahti Taipalsaari Imatra Asukasluku Savitaipale Kunta 31.12.2012 Imatra 28 294 Lemi Lappeenranta 72 424 Lappeenranta Lemi 3059 Luumäki 5022 Luumäki Parikkala 5591 Rautjärvi 3784 Ruokolahti 5577 Savitaipale 3764 Taipalsaari 4840 Imatra 28 294 Etelä-Savo Kunnan väestöpohja < 20 000 Varkaus Heinävesi Työssäkäyntiperuste Yhdyskuntarakenneperuste Pieksämäki Työpaikkaomavaraisuus- peruste Joroinen Enonkoski Kriisikunta Rantasalmi Kriisiytyvä kunta Kangasniemi Asukasluku Savonlinna Kunta 31.12.2012 Juva Enonkoski 1532 Sulkava Heinävesi 3742 Hirvensalmi 2377 Hirvensalmi Joroinen 5291 Mikkeli Juva 6783 Kangasniemi 5839 Puumala Pertunmaa Mikkeli 54 519 Mäntyharju 6356 Mäntyharju Pertunmaa 1857 Pieksämäki 19 407 Puumala 2374 Rantasalmi 3921 Savonlinna 36 584 Sulkava 2844 Pohjois-Savo Vieremä Kunnan väestöpohja < 20 000 Sonkajärvi Työssäkäyntiperuste Kiuruvesi Yhdyskuntarakenneperuste Työpaikkaomavaraisuusperuste Iisalmi Rautavaara Kriisikunta Kriisiytyvä kunta Lapinlahti Asukasluku Pielavesi Kunta 31.12.2012 Iisalmi 22 135 Keitele Juankoski 5093 Maaninka Juan- Kaavi 3315 Siilin- Keitele 2476 koski järvi Kiuruvesi 8989 Kaavi Kuopio 105 136 Tervo Lapinlahti 10 289 Leppävirta 10 274 Vesanto Maaninka 3826 Kuopio Pielavesi 4926 Tuusniemi Rautalampi 3444 Rautavaara 1813 Siilinjärvi 21 431 Rautalampi Suonenjoki Sonkajärvi 4493 Suonenjoki 7496 Tervo 1704 Leppävirta Tuusniemi 2795 Varkaus 22 340 Vesanto 2328 Vieremä 3930 Varkaus Joroinen Valtimo Pohjois-Karjala Kunnan väestöpohja < 20 000 Nurmes Työssäkäyntiperuste Yhdyskuntarakenneperuste Lieksa Työpaikkaomavaraisuusperuste Kriisikunta Juuka Kriisiytyvä kunta Polvijärvi Ilomantsi Asukasluku Outokumpu Kontiolahti Kunta 31.12.2012 Ilomantsi 5693 Joensuu 74 168 Liperi Joensuu Juuka 5324 Kitee 11 341 Kontiolahti 14 245 Rääkkylä Lieksa 12 399 Tohmajärvi Liperi 12 397 Nurmes 8308 Outokumpu 7343 Kitee Polvijärvi 4728 Rääkkylä 2490 Tohmajärvi 4897 Valtimo 2421 Keski-Suomi Pihtipudas Kinnula Kunnan väestöpohja < 20 000 Työssäkäyntiperuste Kivijärvi Yhdyskuntarakenneperuste Viitasaari Kyyjärvi Työpaikkaomavaraisuusperuste Kannonkoski Kriisikunta Karstula Kriisiytyvä kunta Asukasluku Kunta 31.12.2012 Saarijärvi Äänekoski Konnevesi Hankasalmi 5453 Joutsa 4898 Jyväskylä 133 482 Multia Jämsä 22 354 Uurainen Laukaa Kannonkoski 1553 Karstula 4376 Keuruu 10 488 Hankasalmi Keuruu Petäjä- Kinnula 1764 Jyväskylä vesi Kivijärvi 1303 Konnevesi 2904 Muurame Kuhmoinen 2438 Kyyjärvi 1469 Toivakka Laukaa 18 481 Luhanka 773 Multia 1816 Jämsä Muurame 9569 Joutsa Petäjävesi 4095 Pihtipudas 4441 Saarijärvi 10 258 Luhanka Toivakka 2455 Uurainen 3569 Viitasaari 6957 Kuhmoinen Äänekoski 20 265 Luoto Pohjanmaa Pietarsaari Kruunupyy Kunnan väestöpohja < 20 000 Työssäkäyntiperuste Pedersöre Yhdyskuntarakenneperuste Uusikaarle- pyy Työpaikkaomavaraisuusperuste Kriisikunta Musta- Kriisiytyvä kunta saari Vöyri Vaasa Asukasluku Kunta 31.12.2012 Isokyrö Isokyrö 4886 Maa- Laihia Kaskinen 1382 lahti Korsnäs 2232 Korsnäs Kristiinankaupunki 7055 Kruunupyy 6666 Laihia 7993 Luoto 4966 Närpiö Maalahti 5586 Mustasaari 19 012 Närpiö 9380 Kaskinen Pedersören kunta 10 940 Pietarsaari 19 680 Uusikaarlepyy 7531 Vaasa 65 674 Kristiinankaupunki Vöyri 6680 Evijärvi Etelä-Pohjanmaa Kunnan väestöpohja < 20 000 Lappajärvi Työssäkäyntiperuste Kauhava Vimpeli Yhdyskuntarakenneperuste Työpaikkaomavaraisuusperuste Kriisikunta Lapua Alajärvi Kriisiytyvä kunta Asukasluku Soini Kunta 31.12.2012 Seinäjoki Kuortane Ilmajoki Alajärvi 10 268 Alavus 12 341 Evijärvi 2686 Kurikka Ilmajoki 12 022 Alavus Isojoki 2290 Teuva Ähtäri Jalasjärvi 8071 Jalasjärvi Karijoki 1514 Kauhajoki 14 167 Karijoki Kauhajoki Kauhava 17 202 Kuortane 3849 Kurikka 14 395 Lappajärvi 3383 Isojoki Lapua 14 650 Seinäjoki 59 556 Soini 2329 Teuva 5767 Vimpeli 3205 Ähtäri 6363 Keski-Pohjanmaa Kunnan väestöpohja < 20 000 Työssäkäyntiperuste Yhdyskuntarakenneperuste Kannus Kokkola Työpaikkaomavaraisuusperuste Kriisikunta Toholampi Kriisiytyvä kunta Kaustinen Lestijärvi Halsua Veteli Asukasluku Kunta 31.12.2012 Halsua 1248 Perho Kannus 5736 Kaustinen 4287 Kokkola 46 773 Lestijärvi 835 Perho 2923 Toholampi 3426 Veteli 3382 Pohjois-Pohjanmaa Asukasluku Kunta 31.12.2012 Kunnan väestöpohja < 20 000 Alavieska 2761 Haapajärvi 7641 Työssäkäyntiperuste Kuusamo Haapavesi 7283 Hailuoto 986 Yhdyskuntarakenneperuste Ii 9574 Kalajoki 12 625 Työpaikkaomavaraisuusperuste Kempele 16 383 Ii Kuusamo 16 167 Kriisikunta Taivalkoski Kärsämäki 2760 Liminka 9432 Lumijoki 2059 Kriisiytyvä kunta Pudasjärvi Merijärvi 1176 Muhos 8948 Nivala 10 985 Oulainen 7847 Oulu Oulu 190 847 Hailuoto Pudasjärvi 8620 Pyhäjoki 3311 Kempele Pyhäjärvi 5849 Lumi- Utajärvi Pyhäntä 1566 Muhos joki Raahe 25 659 Tyrnävä Reisjärvi 2961 Sievi 5241 Siika- Siikajoki 5597 joki Siikalatva
Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)

    Toponymic Guidelines (Pdf)

    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017

    Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017

    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland

    The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland

    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
  • Koko Tutkimusalue

    Koko Tutkimusalue

    5.10 Koko tutkimusalue Soranottoalueita rajattiin yhteensä 367 ja niiden yhteispinta-ala oli 613 hehtaaria (taulukko 13). Nämä alueet jaettiin vielä jälkihoidon mukaan omiksi alueiksi, joita oli yhteensä 2. Pohjavesialueiden ulkopuolella kokonaan tai enimmäkseen sijaitsevia soranottoalueita rajattiin kuusi. Osalla ottamisalueista oli myös kalliokiviaineksen ottoa. Kuvassa 139 on esitetty soranottoalueiden jakautuminen eri kokoluokkiin. Yli puolet soranottoalueista oli alle puolen hehtaarin kokoisia, mutta niiden osuus pin- ta-alasta oli noin 6 %. Yli kymmenen hehtaarin kokoisia alueita oli vain muutama prosentti kaikista alueista, mutta niiden osuus pinta-alasta oli noin kolmannes. Taulukko 13. Soranottoalueiden lukumäärä ja pinta-alatiedot koko tutkimusalueelta. Määrä Pinta-ala Keskiarvo Max Min Mediaani 367 kpl 613,19 ha 1,67 ha 35,95 ha 0,02 ha 0,40 ha a) b) 4 % 3 % 6 % 14 % 15 % Kokoluokka (ha) 35 % < 0,5 0,5 - 2 2 - 5 54 % 5 -10 > 10 25 % 28 % 16 % Kuva 139. Eri kokoluokkaa olevien soranottoalueiden osuudet ottamisalueiden a) lukumäärästä ja b) pinta-alasta. Maakuntakaavaan merkittyjä soran- ja hiekanoton aluevarauksia (EOh) oli tutki- musalueella yhteensä 23 kappaletta ja niiden pinta-ala oli 0 hehtaaria. EOh -alueet sijaitsivat pääasiassa pohjavesialueilla. Eniten EOh -alueita oli Tammelassa (10 kpl, 18 ha) ja Hattulassa ( kpl, 190 ha). Hämeenlinnassa ja Ypäjällä niitä ei ollut yhtään. Muissa kunnissa EOh-alueita oli 1–3 kpl ja niiden pinta-ala oli 10–80 ha. Lähes kaikilla EOh -alueilla oli tai oli ollut soranottotoimintaa. Soranottoalueiden jälkihoitoluokkien osuudet ottamisalueista on esitetty kuvassa 10 ja kunnostustarveluokkien osuudet kuvassa 11. Lukumäärän mukaan suurin osa soranottoalueista oli jälkihoitamattomia. Jälkihoitoluokkien pinta-aloja vertailtaessa toiminnassa olevien alueiden osuus on kuitenkin suurin.
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021

    LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021

    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
  • Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”

    Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”

    Final report 1(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola Grant agreement number 20102.2011 .001-2011.181 Theme: 2.01 - National accounts methodological and technical improvements Final report: ”National balance sheets for non-financial assets in Finland” Final report 2(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola CONTENTS Foreword…………………………………………………………………………………………………………...3 PART I: Evaluation of data sources, the present capital stock and inventories 1. Main data sources and possible need for new data sources…………………………………………………..…3 2. Evaluation of the present capital stock from the point of view of balance sheets 2.1 Description of the present capital stock ……………………………………………………….5 2.2 Improvement needs of the present capital stock from the point of view of balance sheets…....7 3. Changes to the IT-system……………………………………………………………………………………….9 4. Balance sheets by asset type and by sector……………………………………………………………………..10 PART II: Estimation of land value 1. Introduction…………………………………………………………………………………………………….12 2. Choice of the estimation method.........................................................................................................................12 3. Estimating the value of land by using the direct approach..................................................................................15 4. Estimation of land area by land types 4.1 In general...................................................................................................................................15
  • Geological Survey of Finland

    Geological Survey of Finland

    Comparison on humus and soil geochemical baselines in Southern Finland Introduction Statistical methods Results Low/High Low/High Geological Survey of Finland has carried out geochemical The mean, the median, the maximum, the minimum and the Most of the elements have completely different distribution C content 2,5 C content 48 1.00 > 19% baseline mapping in Southern Finland between 2002-2013, quartiles, and histograms of the 35 elements were analyzed of concentrations in humus and topsoil samples. (Fig. 4 and 5). 2.00 < 19% using topsoil, subsoil and humus samples (Fig.1). Humus sam- both for all humus and topsoil samples, and for the different 2,0 Cd ppm (Humus) Cd ppm (Soil) 38 ples reflect the interplay between atmosphere (especially at- soil parent material separately. For each element, figures com- 1,5 Textbox 200 mospheric deposition), biosphere and lithosphere (Salminen prehensive of histograms, box plots and cumulative probabil- 200 28 150 C (Humus) % 1,0 et al. 2004). ity plots (CP) of the humus and topsoil log-transformed data, Cd (Humus) mg/kg 100 100 18 50 ,5 were made using R studio software (Fig. 3). 50 Frequency Frequency 0 0 8 ,0 −50 −50 0 5000 10000 15000 ,0 ,1 ,2 ,3 ,4 ,5 ,6 −2.5 −2.0 −1.5 −1.0 −0.5 0.0 0.5 −2.0 −1.5 −1.0 −0.5 Al (Humus) mg/kg Cd (Soil) mg/kg 0.005 0.02 0.05 0.2 0.5 1 2 0.01 0.02 0.05 0.1 0.2 0.5 Fig.7: Scatter diagrams of Al Fig.8: Scatter diagram of Cd con- and C in humus samples.
  • Maakuntien Nimet Neljällä Kielellä (Fi-Sv-En-Ru) Ja Kuntien Nimet Suomen-, Ruotsin- Ja Englanninkielisiä Tekstejä Varten

    Maakuntien Nimet Neljällä Kielellä (Fi-Sv-En-Ru) Ja Kuntien Nimet Suomen-, Ruotsin- Ja Englanninkielisiä Tekstejä Varten

    16.1.2019 Suomen hallintorakenteeseen ja maakuntauudistukseen liittyviä termejä sekä maakuntien ja kuntien nimet fi-sv-en-(ru) Tiedosto sisältää ensin Suomen hallintorakenteeseen ja hallinnon tasoihin liittyviä termejä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Myöhemmin tiedostossa on termejä (fi-sv-en), jotka koskevat suunniteltua maakuntauudistusta. Lopuksi luetellaan maakuntien nimet neljällä kielellä (fi-sv-en-ru) ja kuntien nimet suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä tekstejä varten. Vastineet on pohdittu valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimialan ruotsin ja englannin kielityöryhmissä ja niitä suositetaan käytettäväksi kaikissa valtionhallinnon teksteissä. Termisuosituksiin voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia tai täydennyksiä. Termivalintoja koskeva palaute on tervetullutta osoitteeseen termineuvonta(a)vnk.fi. Termer med anknytning till förvaltningsstrukturen i Finland och till landskapsreformen samt landskaps- och kommunnamn fi-sv-en-(ru) Först i filen finns finska, svenska och engelska termer med anknytning till förvaltningsstrukturen och förvaltningsnivåerna i Finland. Sedan följer finska, svenska och engelska termer som gäller den planerade landskapsreformen. I slutet av filen finns en fyrspråkig förteckning över landskapsnamnen (fi-sv-en-ru) och en förteckning över kommunnamnen för finska, svenska och engelska texter. Motsvarigheterna har tagits fram i svenska och engelska arbetsgrupper i översättnings- och språksektorn vid statsrådets kansli och det rekommenderas att motsvarigheterna används i statsförvaltningens texter.
  • Kansi Tunne Häme Feel Häme

    Kansi Tunne Häme Feel Häme

    Kansi Tunne Häme Feel Häme TUNNE HÄME FEEL TAVASTIA Hämeen matkailuesite | Travelling Brochure of Tavastia Visit Finland Tervetuloa vieraaksemme // Häme on ainutlaatuinen paikka. Missään muualla Suomessa luonto ja kulttuurimaisemat eivät yhdessä puhuttele yhtä vaikuttavasti. Meillä voi samalla hengenvedolla nauttia puhtaasta ilmasta, vedestä, vehreästä ympäristöstä, ihmisen rakentamista kulttuurikerroksista sekä hyvistä palveluista ja modernista elinvoimasta. Slow down in Tavastia // Tavastia is a truly unique place. You’ll have to look far and wide to find such an amazing combination of nature and cultural landscapes. Enjoy clean air, water, a lush environment, cultural layers built by people, good services and modern vitality – all at the same time. 2 TUNNE HÄME | FEEL TAVASTIA TUNNE HÄME | FEEL TAVASTIA 3 Herkuttele Visit Finland Visit Finland Hämeessä // Hämeessä, aitojen makujen maakun- Tarvainen Visit Finland, Harri nassa kannattaa lähteä omalle herkut- telukierrokselle. Löydät Vanajan kalaa, lähitilan pihvilihaa, puhtaita vihanneksia, viinejä, sahtia, marjaherkkuja, sokerilei- purin taidonnäytteitä, aitoa hunajaa ja suklaamestarin luomuksia. Maiskis! On muuten hyvää. Hämäläisessä ruoassa voit maistaa vil- javien ja hyvin hoidettujen peltojen, puhtaiden vesien ja metsien tarjoamat raaka-aineet yhdistettynä taitoon ja luovuuteen valmistaa niistä koko ole- mustamme ravitsevaa ruokaa. Istu vain alas ja nauti monipuolisesta ravintola- tarjonnastamme, me palvelemme ja toteutamme toiveesi. Visit Finland, Elina Manninen Hungry for Tavastia
  • Alternative Transport Fuels Infrastructure Finland’S National Plan Ministry of Transport and Communications

    Alternative Transport Fuels Infrastructure Finland’S National Plan Ministry of Transport and Communications

    REPORTS 5/2017 Alternative transport fuels infrastructure Finland’s National Plan Ministry of Transport and Communications Vision Well-being and competitiveness through high-quality transport and communications networks Mission The Finnish Ministry of Transport and Communications seeks to promote the well-being of our people and the competitiveness of our businesses. Our mission is to ensure that people have access to well-functioning, safe and reasonably priced transport and communications networks. Values Courage, equity, cooperation Date 28 March 2017 Title of the report Alternative transport fuels infrastructure. Finland´s national plan Author(s) Compiled by Saara Jääskeläinen on the basis of the report of the working group for Alternative Fuels Infrastructure Directive Implementation Commissioned by, date Number of the report ISBN (online) 978-952-243-512-5 Reports 5/2017 URN http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-512-5 Keywords Alternative fuels for transport, distribution infrastructure, Alternative Fuels Infrastructure Directive, AFI Directive Contact person Language of the report Saara Jääskeläinen English Other information Abstract Directive 2014/94/EU of the European Parliament and of the Council on the deployment of alter- native fuels infrastructure entered into force in October 2014. According to the Directive, all Mem- ber States must draft a national policy framework for the development of an alternative transport- fuel market and deployment of a related infrastructure by November 2016. The national policy framework must specify the alternative transport fuels and their distribution infrastructure targets for 2020 and 2030 as well as the measures by means of which the targets will be achieved. The Finnish Government accepted the National Alternative Fuels Plan in February 2017.
  • Maaperäkarttaselitys Forssa

    Maaperäkarttaselitys Forssa

    Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja S A RJ A Leila Urvas Maaperäkarttaselitys Forssa 11.›, Maatalouden tutkimuskeskus Leila Urvas Maatalouden tutkimuskeskus, Y mpäristöntutkimuslaitos, 31600 Jokioinen, puh. p3) 41 881 Maaperäkarttaselitys Forssa Soil map of Forssa Maatalouden tutkimuskeskus ISBN 951-729-481-6 ISSN 1238-9935 Copyrt:ght Maatalouden tutkimuskeskus (1W11) 1997 pflkais0 Maatalouden tutkimuskeskus (Nr1"1), 31600 Jokioinen Jakelu ja myynti tietopalveluyksikko, 31600 jokioinen Puh. (03) 41 881, telekopio (03) 418 8339 Sisäsivujen painopaperille on myönnetty pohjoismainen joutsenmerkki. Kansimateriaali on 75-prosenttisesti uusiokuitua. Urvas, Leila. Maaperäkarttaselitys Forssa. Maatalouden tutkimuskeskus, 1997. 18s. + hitt. 20s. Tiivistelmä Ava nsanat: Maaperäka ortus, maalajit Forssan (2113) tut kimusalue käsittää 12 perus- kaa ja karkeata hietaa molempia on kolme pro- karttalehteä. Sen maaperä kartoitettiin vuosina senttia. Muiden maalajien osuudet ovat kukin 1984-89. Painettuna on vain yksi maaperäkart- alle prosentin maa-alasta. ta, karttalehti 2113 04 Forssa. Muiden kartta- Vain hiekka- ja karkeahietapeltojen fos- lehtien maaperätiedot ovat saatavissa foritasot edustivat viljavuusluokkaa tyydyttävä, numeerisessa muodossa tai muovikalvolle muiden maalajien fosforitaso oli välttävä. Kal- otettuina kopioina maamittauslaitoksen Hä- sium-, kalium- ja magnesiumtasot olivat yleen- meen maanmittaustoimistosta Hämeenlinnas- sä viljavuusluokkaa joko tyydyttävä tai hyvä. ta. Poikkeuksina huonompaan suuntaan olivat Tutkitun alueen
  • Hämeen Aluetoimiston Kutsuntakuulutus

    Hämeen Aluetoimiston Kutsuntakuulutus

    Puolustusvoimat 1 ( 2) Hämeen aluetoimisto Kutsuntakuulutus Asevelvollisuuslain (1438/2007) ja Valtioneuvoston asetuksen asevelvollisuudesta (1443/2007) nojalla toimitetaan vuonna 2003 syntyneiden sekä muiden alempana / kääntöpuolella mainittujen asevelvollisten kutsunnat Hämeen aluetoimiston alueella vuonna 2021 seuraavassa järjestyksessä: SUKUNIMEN TOIMITUSPAIKKA KUNTA AIKA ALKUKIRJAIMET Kärkölä Aaa - Ööö TI 17. elokuuta klo 09.00 Kunnantalo, Virkatie 1, Järvelä Padasjoki Aaa - Ööö KE 18. elokuuta klo 10.00 Kuntala, Kellosalmentie 20, Padasjoki Asikkala Aaa - Ööö TO 19. elokuuta klo 09.00 Asikkalan nuorisotilat, Asikkalantie 12, Vääksy Hartola Aaa - Ööö TI 24. elokuuta klo 10.00 Teatteritalo, Väihkyläntie 1, Sysmä Sysmä Aaa - Ööö TI 24. elokuuta klo 10.00 Teatteritalo, Väihkyläntie 1, Sysmä Hattula Aaa - Ööö TO 26. elokuuta klo 09.00 Juteinitalo, Kauppatie 3, Parola Ypäjä Aaa - Ööö TI 31. elokuuta klo 10.00 Kunnanvirasto, Perttulantie 20, Ypäjä Forssa Aaa - Mol KE 1. syyskuuta klo 09.00 Kaupungintalo, Turuntie 18, Forssa Forssa Mom - Ööö TO 2. syyskuuta klo 09.00 Kaupungintalo, Turuntie 18, Forssa Humppila Aaa - Ööö TI 7. syyskuuta klo 10.00 Kunnantalo, Kisakuja 2, Humppila Jokioinen Aaa - Ööö KE 8. syyskuuta klo 09.00 Kunnantalo, Keskuskatu 29, Jokioinen Tammela Aaa - Ööö TO 9. syyskuuta klo 09.00 Kunnantalo, Hakkapeliitantie 2, Tammela Riihimäki Aaa - Kor TI 28. syyskuuta klo 09.00 Urheilutalo, Pohjolankatu 6, Riihimäki Riihimäki Kos - Pei KE 29. syyskuuta klo 09.00 Urheilutalo, Pohjolankatu 6, Riihimäki Riihimäki Pej - Ööö TO 30. syyskuuta klo 09.00 Urheilutalo, Pohjolankatu 6, Riihimäki Janakkala Aaa - Lei TI 5. lokakuuta klo 09.00 Turengin liikuntahalli, Koulutie 2 A, Turenki Janakkala Lej - Ööö KE 6. lokakuuta klo 09.00 Turengin liikuntahalli, Koulutie 2 A, Turenki Iitti Aaa - Ööö TO 7.