The Spring Migration of the Lesser White-Fronted Goose on Bothnian

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

The Spring Migration of the Lesser White-Fronted Goose on Bothnian Toming: Public awareness campaign for the Lesser White-fronted Goose in Estonia Luukkonen: The spring migration of the Lesser White-fronted Goose on Bothnian Bay coast, Finland, in 2004–2008 Public awareness campaign for the Lesser White-fronted The spring migration of the Lesser White-fronted Goose on Goose in Estonia Bothnian Bay coast, Finland, in 2004–2008 Maire Toming Aappo Luukkonen State Nature Conservation Center, Matsalu National Park, Lihula 90305, Penijõe, ESTONIA, email: [email protected] WWF Finland Lesser White-fronted Goose conservation project, Lintulahdenkatu 10, FIN-00500 Helsinki, FINLAND, email: [email protected] 1. Introduction fi rst meeting (for hunters of Läänemaa and Hiiumaa counties) 1. Introduction 2.2. Study area and years was held in the visitor center of Matsalu National Park, the sec- The monitoring focused on the traditional staging areas of One of the key objectives in conservation of the Lesser White- ond meeting (for the employees of the County Environmental The number of Fennoscandian Lesser White-fronted Geese LWfG at Siikajoki, Hailuoto and Liminka (Figure 1). The sites fronted Goose (Anser erythropus, hereafter LWfG) is to make Department of Läänemaa) was held in Tooraku near Haapsalu, (Anser erythropus, hereafter LWfG) is only some 20 breeding in Liminka and Hailuoto are Natura 2000 areas (Isomatala- hunters, landowners and birdwatchers aware of the vulner- and the third meeting was held in Hunters Association of Pärnu- pairs (see Aarvak et al. 2009). The data collected within the last Maasyvänlahti and Liminganlahti). The sites in Siikajoki are ability of the species and the problems in identifi cation, espe- maa, including Häädemeeste-Nigula area. A Powerpoint pres- 10–15 years shows a declining trend of some 4% annually in the only partly included in the Natura 2000 area of Säärenperä and cially separating the LWfG from the entation, describing the occurrence population (Tolvanen et al. 2004). The aim of the spring moni- Karinkannanmatala. The monitoring sites consist of coastal White-fronted Goose ( ), Väike-laukhanede kaitse toring of LWfG on the Finnish Bothnian Bay coast is to collect A. albifrons Euroopa rändeteel of LWfG in Estonia, identifi cation meadows and agricultural fi elds (Markkola 2001). Formerly which is a common hunting species Väike-laukhani issues and threats for the LWfG were data on the population size and age structure as well as on the the main staging sites were situated on the island of Hailuoto, Anser erythropus ■ Väike-laukhani on üks kadumisohus olevatest and very similar to the LWfG. linnuliikidest Euroopas. Eelmise sajandi presented in these meetings. Also, ecology of the species. The annual spring monitoring of LWfG but after 2000 the LWfG have mainly used the Säärenperä–Ka- alguses koosnes väike-laukhanede Fennoscandia populatsioon ligikaudu 10 000 isendist. Nüüd on neid alles vähem kui 30 pesitsevat paari. Eestis väike-laukhaned ei pesitse, aga siin on nende tähtis local goose-hunting problems, hunt- started in this area in 1985, and thus this site has been monitored rinkanta area on the mainland in the municipality of Siikajoki. rändepeatuspaik. Väike-laukhanede päästmiseks ja liigina 2. Aims and target groups säilitamiseks on vajalik efektiivne kaitse nii ing tourism, connections between by constant methods longer than any other LWfG staging site. Therefore the sites in the Bay of Liminganlahti and on Hailuoto pesitsusaladel kui ka kogu rändetee ulatuses. Suurimad ohud, mis ähvardavad väike-laukhanesid ülemaailmselt: Barnacle Goose (Branta leucopsis) These coastal meadows on the Bothnian Bay coast makes up the were not monitored as intensively as the sites in Siikajoki in this 1. Suur suremus jahipidamise ja salaküttimise tõttu 2. Peatus- ja talvitusalade muutused või kadumine The Estonian public awareness 3. Häirimine: inimtegevus hirmutab hanesid ja sunnib neid hunt in Western Estonia and threats only remaining Finnish staging area for LWfG. study (Table 1). lendama ebasoodsatele või ohtlikele aladele campaign aimed at increasing the for LWfG, and possibilities for es- knowledge about LWfG as a glo- tablishing a voluntary, temporary 2. Methods and data 2.2.1. Spring 2004 bally threatened species, separating ‘red light system’ for goose hunting The monitoring period started in Säärenperä on 30 April, and 1 2 1 (1) Väike-laukhani (Anser erythropus) – Väga sarnane suur-laukhanele. Valge lauk ulatub kõrgemale the LWfG from other goose species pealaele, mustad kõhuvöödid on tavaliselt väiksemad, kael lühem ja tumedam. Nokk lühike, kolmnurkse kuju ja in case LWfG will occur during the 2.1. Aim of the study on Hailuoto on 2 May. In both areas the monitoring continued sügavroosa värvusega. Hea tunnus määramiseks on erekollane rõngas ümber silma. 2 (2) Suur-laukhani (Anser albifrons) – Silmatorkavaks tunnuseks on valge lauk otsmikul ja tugevad mustad Y| | G LG N} KX O - DODG RUDQ å LG MD Q RNNURRVDNDV and introducing the most important Lennupilt: Täiskasvanud laukhanedel on tugev kõhumuster, noorlinnul see puudub. Väike-laukhani on tähistatud hunting season (see also Toming The primary aim of the monitoring was to collect data on the until 18 May, i.e. fi ve days after the last sighting of LWfG. Bean ringiga. Joonistused: Jari Kostet threats to the species as well as de- 3 LIFE-Nature projekt “Väike-laukhanede kaitse Euroopa rändeteel” 2009) in the autumn were discussed. population size and age structure of the Fennoscandian LWfG. Geese censuses preceded in the same areas on previous weeks. Rahvusvaheline LIFE-Nature projekt “Väike- pesitsusalad Lapimaal. Eesmärk on projekti käigus ■ laukhanede kaitse Euroopa rändeteel” on Euroopa rõngastatud ja satelliit-saatjaga varustatud väike- 009 Liidu poolt kaas- nantseeritud aastatel 2005 – 2008. laukhanede abil nende alade väljaselgitamine ja kaitse scribing possibilities to avoid them. Eestis on projekti partneriks Riiklik Looduskaitsekeskus. alla võtmine. The estimate of the population size is based on individuals ob- Thus, early arriving LWfG would probably have been detected. Projektis osaleb kokku üheksa partner-organisatsiooni • Peatus- ja talvitusaladel püütakse kõrvaldada Soomest, Norrast, Eestist, Ungarist ja Kreekast. võimalikult palju väike-laukhanesid mõjutavaid ohutegureid: The main target groups were hunters, 4 Projekti eesmärgiks on väike-laukhanede kaitse tagamine 4. Discussion served during the spring migration at the constantly monitored An observation hide was used in Säärenperä. The fi eld work – Eestis ja Ungaris väike-laukhanede tähtsamate kõikidel tähtsamatel pesitsus-, peatus- ja talvitusaladel toitumis- ja ööbimisalade hooldamine ja kaitse kogu Euroopa rändetee ulatuses. Fennoscandias korraldamine pesitsevate väike-laukhanede arvukuse langust püütakse – kohalike jahimeeste ja talunike teavitamine väike- farmers and stakeholders involved 5 peatada järgnevate meetmetega: traditional sites. All LWfG observations were collected from the was carried out by 11 voluntary observers. laukhanedest ning nende kaitsmisest • Osa väike-laukhanede peatus- ja talvitusaladest – rahvuslike kaitsekorralduskavade koostamine Eestis, on siiani teadmata. Samuti on teadmata täpsed in the management of the coastal Väike-laukhane Euroopa rändetee Norras ja Soomes Cooperation between the hunters and study area, not only those made by the monitoring team. The Projekti tegevuskohad väike-laukhanede Euroopa Projekti peamised tegevused Eestis rändeteel: 1. Norra: Porsangen Fjord ja Varangerfjord ning ■ Matsalu Rahvuspargi territooriumil meadows important for the staging pesitsusalad Põhja-Norras Finnmarkis Haeska rahudel taastatakse lindudele the nature conservation organisations LWfG were also recorded on digital video in order to identify 2.2.2. Spring 2005 2. Soome: Botnia lahe rannik ja võimalikud toitumiseks ja ööbimiseks sobivad tingimused pesitsusalad Soome Lapimaal ● Koostatakse kaitsekorralduskava Eestis LWfG both inside the national parks 3. Eesti: Matsalu Rahvuspark peatuvatele väike-laukhanedele in Estonia in the LWfG LIFE project the individuals by their individual different belly patches (see Monitoring in Siikajoki started on 25 April, when an observa- 4. Ungari: Hortobágy Rahvuspark ● Matsalu ja Häädemeeste-Nigula piirkonnas 5. Kreeka: Evrose jõe delta, Kerkini järv, Nestose jõe tehakse selgitustööd jahimeeste ja talunike delta ja Ismarida (või Mitrikou) järv hulgas väike-laukhanede kaitse vajadusest ja and nature reserves and in the region võimalikkusest has been successful. No major argu- Aarvak et al. 2009 for further details). Sügisel rändavad Fennoskandia väike-laukhaned tion hide was constructed. Daily monitoring routines began on Lapimaal asuvatelt pesitsusaladelt Venemaale, Kanini ● Teostatakse iga-aastast seiret kevad- ja poolsaarele. Siin jaguneb seltskond kaheks: osa sügisrände ajal. Populatsiooni arengu ja generally. suundub Kasahstani poole, üle poole lindudest aga demograa a väljaselgitamiseks lmitakse linde ments against limitations for goose 29 April and ended on 17 May, three days after the järgivad “Euroopa rändeteed” läbi Balti riikide, Poola ja videokaameraga läbi vaatlustoru. See võimaldab Ida-Ungari kuni talvitusaladeni Põhja-Kreekas. väike-laukhanesid indiviiditi eristada ning nende Kevadel rändavad väike-laukhaned Kreekast läbi liikumist jälgida Ungari, Lääne-Eesti ja Botnia lahe ümbruse Soomes hunting n case of LWfG occurrence last observation of LWfG. In this period, the only kuni Valdaki soodeni Põhja-Norras. Seal on ka tähtsaim väike-laukhanede kevadine koondumispaik
Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • ALUEANALYYSILIITE HAILUOTO LIMINKA LUMIJOKI PYHÄJOKI RAAHE SIIKAJOKI TYRNÄVÄ Työpaikkojen Osuus %, 2018 Alkutuotanto Jalostu
    ALUEANALYYSILIITE HAILUOTO LIMINKA LUMIJOKI PYHÄJOKI asukkaita 949, asukkaita 10238, asukkaita 2036, paljon asukkaita 3051, Perämeren suurin ikäjakaumaltaan Suomen kausityöntekijöitä Hanhikiven saari, koko kunta nuorin kunta, Liminganlahti maatiloilla, Varjakan ydinvoimalatyömaa, kansallismaisemaa kansainvälisesti merkittävä merellinen voimakkaasti ainoana Suomessa, muuttolintujen levähdys- ja virkistysalue, ainut kansainvälistyvä kunta, paljon taiteilijoita, pesimäalue, lännestä itään virtaava arviolta vuonna 2030 saaristolainen Ruutikankaasta mereen laskeva joki, täällä tuotetaan 15 % mentaliteetti ja rakentumassa yksi Ruutikankaan (ydin- ja tuulivoima) elämänrytmi, Euroopan suurimmista ampumaurheilukeskus Suomen sähköstä, hiekkadyynit ampumaurheilukeskuksista on puoliksi Lumijoella Pyhäjoki ja sen 16 koskea RAAHE SIIKAJOKI TYRNÄVÄ asukkaita 24353, purjelaiva- asukkaita 5034, Pohjois- asukkaita 6603, erikoistunut aikakauden historia, Perämeren Suomen vanhin alkutuotanto, perunapitäjä – vilkkain satama ja suurin teollisuuspaikka, Tauvon Pohjoismaiden ainoa High saaristo, Vanha Raahe, hiekkarannat Perämeren Grade -perunantuotantoalue ja Rautaruukki – nykyinen SSAB laajimpia lentohietikkoja, Ruukin ilmaperuna, Suomen suurin ja sen myötä merkittävä luonto- ja hevoskeskus, yhtenäinen suojeltu lakeusalue terästeollisuusklusteri, vanha Siikajoki (joki) Lampinsaaren kaivoskylä Hanhikiven ydinvoimalahanke: Hanhikivi 1 -ydinvoimalalaitos rakennetaan Pyhäjoelle, suurimpia yksittäisiä investointeja Suomessa (7 miljardia euroa), työllisyysvaikutus
    [Show full text]
  • Choose Your Style! in COOPERATION
    Choose your style! IN COOPERATION City of Oulu Kempele Municipality Muhos Municipality Ii Municipality Tyrnävä Municipality Liminka Municipality Lumijoki Municipality North Ostrobothnia ELY Centre Photography Valtteri Kantanen WE WANT TO MAKE CYCLING MORE VISIBLE! The main cycling routes in the Oulu region are made visible and distinct from regular cycleways. The main routes are waymarked and numbered, and signs with maps and distances between destinations are mounted along the routes. The slogan for cycling in the Oulu region is: Choose your style! This brochure gives information about the main cycling routes and the diversity of cycling in Oulu: it does not matter whether you sport a cruiser, mountain bike or a pink Jopo. You do not need special gear to cycle. Instead, you can cycle barefoot or with your boots on and with or without a helmet. The most important thing is that you cycle. New signs will be mounted along the main routes in 2019! Try the new routes and visit the sights nearby. Harri Vaarala Traffic engineer City of Oulu Cycling improves your physical condition and is an eco-friendly mode of transportation… But in the Oulu region cycling is something much more. In Oulu, all styles of cycling are allowed. You can exercise or you can cycle just for fun – there is no need to stress about proper gear or fancy bike models! Cycling is a natural part of the all-year- round lives of Oulu citizens. Choose your style and stay safe! MAIN CYCLING ROUTES People in the Oulu region cycle more than anywhere in Finland MAIN ROUTE 1 1 Oulu-Haukipudas 21 km The route starts at the Market Square and passes over the Tervaporvari bridges in the Oulujoki river delta.
    [Show full text]
  • Effectivity of Delivery
    Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ASSISTIVE TECHNOLOGY DELIVERY SYSTEMS IN REHABILITATION - effectivity of delivery Eero Kyllönen M.D., Ph.D. Clinic of Physical and Rehabilitation Medicine Oulu University Hospital European Union of Medical Specialists, section of PRM European Society of Physical and Rehabilitation Medicine Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri New devices Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Controlling environment Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Independent life POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI CASE NORTHERN FINLAND: Oulu University Hospital Northern Ostrobotnia District Eero Kyllönen M.D., Ph.D. Clinic of Physical and Rehabilitation Medicine Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri OULU UNIVERSITY HOSPITAL DISTRICT UTSJOKI Finland is devided in five University Hospital INARI districts for special level treatments according to ENONTEKIÖ the agreements and state rules Lappi Länsi- Pohja OUHD district has geographically largest area, MUONIO KITTILÄ SODANKYLÄ 51,14% of Finland SAVUKOSKI Pohjois- OYS 1 Pohjanmaa Kainuu KOLARI Keski- PELKOSENNIEMI Pohjanmaa Pohjois- Savo 733 343 inhabitants 31.12.2009, Etelä- Pohjois- PELLO SALLA Vaasa Pohjanmaa KEMIJÄRVI KYS Karjala Keski- 14% of the total population in Finland Suomi Pirkan- Itä- RovaniemiHospital Sata- maa Etelä- Savo YLITORNIO ROVANIEMI kunta Savo OUH AND FOUR LOCAL HOSPITALS TAYS Päijät- Etelä-Karjala Häme TERVOLA Varsinais- Kanta- POSIO TORNIO Suomi Häme Kymenlaakso 2 TYKS RANUA Helsinki ja Uusimaa KEMINMAA Kemi KUUSAMO SIMO HYKS Hospital KEMI II TAIVALKOSKI YLI-II PUDASJÄRVI HAUKIPUDAS Hospital District Population Percentage% Oulu University HospitalKIIMINKI HAILUOTO OULU SUOMUSSALMI OULUNSALO KEMPELE MUHOS UTAJÄRVI PUOLANKA 1. Lappi 118 371 16,1 LUMIJOKI LIMINKA TYRNÄVÄ SIIKA- HYRYNSALMI RAAHE 2. Länsi-Pohja 65 377 8,9 JOKI RISTIJÄRVI 3 VAALA PYHÄJOKI VIHANTI PALTAMO MERIJÄRVI 3. P-Pohjanmaa 395 510 53,9 SIIKALATVA 4 KALAJOKI OULAINEN KUHMO ALAVIESKA HAAPAVESI VUOLIJOKI Kajaani 4.
    [Show full text]
  • Seurantatietoa 5/2021
    Seurantatietoa Toukokuu 5/2021 • Kysyntä • Hoidossa olleet potilaat • Avohoitokäynnit • Hoitojaksot • Hoitopäivät • Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit • Hoidon tarpeen arviointia odottavat • Hoitoa odottavat • Maksut ja laskutukset • Kehitysvammahuolto 2021 Kysyntä (esh) jäsenkunnittain tammi-toukokuussa 2020-2021 (lähetteet, ilman lähetettä saapuneet ja sähköiset konsultaatiovastaukset) Muutos kpl 56,2 Merijärvi 77 39,7 Sievi 192 39,7 Oulainen 506 37,6 Ylivieska 702 27,4 Hailuoto 52 20,6 Kalajoki 220 Alavieska 19,0 60 Haapavesi 18,4 227 Haapajärvi 18,3 215 Pyhäntä 17,4 42 Pyhäjärvi 14,9 139 Ii 14,5 221 Oulu 13,0 4 354 Jäsenkunnat 12,9 7 983 Kärsämäki 12,7 58 Utajärvi 12,4 51 Kempele 11,0 321 Kuusamo 10,5 153 Nivala 9,5 133 Liminka 9,2 132 Muhos 5,3 84 Siikajoki 4,4 25 Siikalatva 3,6 22 Tyrnävä 3,4 32 Pudasjärvi 1,5 22 Raahe 1,1 31 Taivalkoski 0,5 3 Pyhäjoki -2,5 -9 Lumijoki -8,8 -26 Vaala -9,3 -56 Peruspalv.ky Kallio 26,7 1 087 Kalajoen yt-alue 24,7 297 Sos. ja terv.piiri Helmi 18,2 269 Peruspalv.ky Selänne 16,7 354 Oulunkaaren ky 5,9 238 Raahen seud.hyvinv.ky 1,2 47 -30 -10 10 30 50 70 Muutos (%) Hoidossa olleiden potilaiden (erikoissairaanhoidon eri henkilöt) määrän muutos tammi-toukokuussa 2020-2021 Muutos kpl Merijärvi 26,7 54 Sievi 20,2 125 Ylivieska 19,5 489 Alavieska 17,3 67 Oulainen 16,3 262 Pyhäntä 10,7 30 Kalajoki 10,4 132 Kuusamo 9,9 159 Ii 8,8 172 Nivala 8,4 149 Kärsämäki 8,1 41 Haapajärvi 7,8 103 Oulu 6,7 2 777 Jäsenkunnat 6,5 4 953 Haapavesi 6,2 89 Kempele 5,8 219 Liminka 5,7 107 Pyhäjärvi 5,6 60 Pudasjärvi 4,3 73 Tyrnävä 3,2 41 Taivalkoski 3,2 20 Muhos 2,7 49 Utajärvi 0,2 1 Vaala -1,8 -12 Siikajoki -2,6 -21 Raahe -3,2 -122 Siikalatva -3,3 -29 Lumijoki -5,7 -21 Pyhäjoki -8,4 -42 Hailuoto -8,5 -22 Peruspalv.ky Kallio 15,7 830 Kalajoen yt-alue 12,7 186 Sos.
    [Show full text]
  • MF Piirikartta 70X100 11 2020 Väreillä
    Metsä Groupin hankintapiirit Utsjoki Inari Enontekiö Kittilä Sodankylä Muonio Savukoski Kolari Pelkosenniemi Salla Pello KEMI Kemijärvi Rovaniemi Ylitornio Posio Tornio Tervola Kuusamo Ranua Keminmaa Simo Ii Taivalkoski Pudasjärvi Oulu Hailuoto Suomussalmi Kempele Puolanka Muhos Lumijoki Liminka Utajärvi Tyrnävä Hyrynsalmi Siikajoki OULU Vaala Ristijärvi Pyhäjoki Raahe Paltamo Merijärvi Siikalatva Oulainen Alavieska Kuhmo Kalajoki Haapavesi Kajaani Ylivieska Pyhäntä Sotkamo Kärsämäki Kannus Nivala Vieremä Kokkola Sievi Toholampi Valtimo Kruunupyy Haapajärvi Kiuruvesi Sonkajärvi Pedersören kunta Reisjärvi Kaustinen Pyhäjärvi Nurmes VAASA Iisalmi Lestijärvi Uusikaarlepyy Halsua Evijärvi Veteli Rautavaara Pihtipudas Lapinlahti Lieksa Kinnula Pielavesi Mustasaari Vöyri Lappajärvi Perho Kauhava Juuka Vimpeli Kivijärvi Viitasaaari KUOPIO Vaasa JOENSUU Vähäkyrö Keitele Maaninka Kyyjärvi Juankoski Isokyrö Siilinjärvi Lapua Alajärvi VIITASAARI Maalahti Laihia Te r vo Kaavi Soini Karstula Kannonkoski Polvijärvi Joensuu Ilomantsi Korsnäs Vesanto Kurikka Seinäjoki Kuopio Tuusniemi Ilmajoki Kuortane Närpiö Outokumpu Kontiolahti Saarijärvi Äänekoski Rautalampi Alavus SEINÄJOKI Ähtäri Konnevesi Suonenjoki Teuva Leppävirta Liperi Multia Uurainen Karijoki Jalasjärvi Laukaa Heinävesi Hankasalmi Kauhajoki Keuruu Pieksämäki Kristiinankaupunki Virrat Rääkkylä Tohmajärvi Petäjävesi Varkaus Kihniö Isojoki Karvia Joroinen Mänttä-Vilppula Jyväskylä Enonkoski Honkajoki Parkano Kangasniemi Merikarvia Toivakka Ylöjärvi Rantasalmi Kitee Ruovesi JYVÄSKYLÄ Siikainen
    [Show full text]
  • Country Report: Finland
    These reports have been prepared by an external contractor and do not necessarily represent the Commission’s view. They are based on the contractor's own research on information publicly available as of November 2013. Assessment of climate change policies in the context of the European Semester Country Report: Finland Ecologic Institute Authors team: Lucy O Smith, Eike Karola Velten, Lena Donat, Matthias Duwe eclareon Authors team: Robert Brückmann, Roger Pilvik Client: DG Climate Action Service Contract: 071201/2012/635684/SER/CLIMA.A.3 Ecologic Institute eclareon Ecologic Institute, Berlin: eclareon GmbH Pfalzburger Strasse 43/44 Giesebrechtstraße 20 10717 Berlin 10629 Berlin Germany Germany www.ecologic.eu www.eclareon.eu Contact: Contact: Eike Karola Velten Robert Brückmann Fellow, Climate and Energy Head of the Policy Department Tel. +49 (30) 86880-165 Tel. +49 (30) 88 66 74 000 Fax +49 (30) 86880-100 Fax +49 (30) 88 66 74 010 eike.velten(at)ecologic.eu rb(at)eclareon.com This country report has been produced as a joint output by Ecologic Institute and eclareon to support the Directorate General for Climate Action (DG CLIMA) at the European Commission in its work on the European Semester (Service Contract: 071201/2012/635684/SER/CLIMA.A.3). The report provides an overview of current emission trends and progress towards targets as well as policy developments that took place over the period from February 2013 to November 2013. Please feel free to provide any comments or suggestions to the authors through the contacts listed above. © Ecologic Institute – eclareon –January 2014 Country Report: Finland Short summary Background: Finland’s cold climate, long distances, and energy intensive industries (e.g.
    [Show full text]
  • Hailuoto Ii Kempele Liminka Lumijoki Muhos Oulu Tyrnävä ● Etäisyyttä Oulun Keskustaan Reilut 50 Km, Mutta Ajallisesti Oulu on Kaukana, Sillä Matka Vie N
    Kuntien puheenvuorot Hailuoto Ii Kempele Liminka Lumijoki Muhos Oulu Tyrnävä ● Etäisyyttä Oulun keskustaan reilut 50 km, mutta ajallisesti Oulu on kaukana, sillä matka vie n. 1 ½ tuntia suuntaansa. ● Kiinteä yhteys valmistunee 2025, ja se on vaikuttavin Hailuotoa ja Oulun seutua yhteisesti koskeva liikennehanke. ● Toteutuessaan hankkeen vaikutukset kuntalaisten normiarjen lisäksi ovat huomattavia myös liikenteen lisääntymiseen, asumiseen ja matkailuun. ● Ajoneuvoliikenteen lisääntymisestä huolimatta selvitysten mukaan liikenteen päästöt kokonaisuudessaan pienenevät lauttojen poistuessa. Kiinteä yhteys parantaa liikenteellisesti myös joukkoliikenteen mahdollisuuksia, joskin käyttäjämäärät saattavat jäädä ainakin aluksi alhaisiksi. ● Matkailun osalta seudulla on selkeästi tarvetta kehittämistoimenpiteiden ja yhteistyön konkreettiseen parantamiseen seudun matkailutoimijoiden Hailuoto yhteistyötä lisäämällä. ● Tärkeä vetovoimatekijä on merellisyyden hyödyntäminen, esim. kevyen liikenteen seudullinen reitti Oulun torirannasta Hailuodon Marjaniemeen, josta risteilyaluksella takaisin torirantaan. ● Kestävien liikennemuotojen kannalta raideliikenteen kehittäminen seudulla tärkeää, mutta myös toimivat maantieyhteydet tulee jatkossakin turvata. ● Yksityisautoilun vähentäminen lienee haasteellista, sen sijaan polttoaineet tulevat kehittymään ja uudistumaan vähäpäästöiseen suuntaan. ● Hailuoto on valmistautunut ja valmistautuu maankäytön suunnittelun kautta eri asumismuotojen, liikenneyhteyden, elinkeinojen sekä matkailun kehittämiseen. ● Osallistaminen
    [Show full text]
  • OUTI-Kirjastojen Toimintavuosi 2019
    OUTI-kirjastojen toimintavuosi 2019 Kesällä 2019 OUTI-kirjastot hankkivat viuhkallisen uusia kirjastokortteja. Korttien graafisen suunnittelun teki Sanni Salo muotoilutoimisto Muodosta. Veikeän kettuhahmon loi palkittu kuvittaja, graafinen suunnittelija Christel Rönns. Vaala palasi OUTI-yhteistyöhön Kirjastojärjestelmäyhteistyö Vaalan kirjaston aineisto- ja asiakasrekisterit liitettiin OUTI-verkkokirjastossa avattiin chat-palvelu 25.2.2019. OUTI-tietokantoihin vuodenvaihteessa 2018–2019 ja Chatissa vastataan arkisin klo 8–16 välillä. Chatissa Vaalassa siirryttiin Koha-kirjastojärjestelmän käyttöön. viestitään päivittäin, mutta suosituimpina yhteydenotto- Pitkän uran Vaalassa tehnyt kirjastonjohtaja Maritta muotoina ovat pysyneet sähköposti, verkkokirjaston Haimakainen jäi järjestelmäkonversion jälkeen viettä- palautesivu ja puhelin. mään eläkepäiviään. OUTI-kirjastojen Koha-kirjastojärjestelmään suoritettiin Vaala oli yksi alkuperäisen OUTI-kirjastokimpan jäsenistä tietoturva-auditointia vuodenvaihteessa 2019–2020. 1980-luvulta vuoteen 2004. Tervetuloa takaisin! Oman järjestelmänkehityksen ansiosta löytyneisiin ongelmiin päästään heti tekemään korjauksia. Pohjoinen lukuhaaste Hankintaportaali Lukemisen edistäminen on kaikkien kirjastojen työn ydintä ja OUTI-kirjastot ovat kokoelmansa yhdistämällä Monet OUTI-kirjastot ottivat aineistohankinnoissa merkittävästi laajentaneet asiakkaiden saatavilla käyttöön Woima Services OY:n toimittaman Hankinta- olevia kokoelmia. Aineistovalintayhteistyötä tehdään portaalin. Portaalin avulla kirjastot
    [Show full text]
  • This Paper Not to Be Cited Without Prior Reference to the Author
    This paper not to be cited without prior reference to the author International Council for C.M. 1985/C:47/Ref. L the Exploration of the Sea ICES hydrography Committee Ref. Biological Oceanography Committee AREAL VARIATION AND TRENDS IN THE NUTRIENT CONCENTRATIONS OF BALTIC HATERS AROUND FINLAND by l 2 l Heikki Pitkänen , Paavo Tulkki and Pentti Kangas 1) National Board of Waters, Water Research Institute, . , ~ Box 250, SF-OOIOl Helsinki, Finland 2) Finnish Institute of t1arine Research, Box 31, SF-00931 Helsinki, Finland ABSTRACT Nutrient concentrations and some related properties of Finnish coastal and op~n sea waters were investigated. In general, the total nutrient level was highest in the Gulf of Finland, somewhat lower in the Archipelago Sea and the Bothnian Sea and lowest in the Bothnian Bay. 4t This gradient coincides with the productivities of the different areas. In the coastal waters local topography, together with river-and waste water loading, greatly determined the distribution pattern of nutrients. In the Gulf of Finland nitrogen appeared to limit primary production in spring according to the wintertime N/P-ratio " whereas phosphorus seemed to be the limiting' factor in the Bothnian Bay. In late summer small amounts of inorganic nitrogen and phosphorus were still present in the loaded waters, but the open sea concentrations were near to zero. In the open Bothnian Bay, however, the concentrations of inorganic N were exceptio­ nally high. In the open sea areas the nutrient concentrations of both surface and near-bottom water have increased since the 1960's, with the exceptions of phosphorus concentrations in the Bothnian Bay and probably also in the deep water of the Gulf of FinZand.
    [Show full text]
  • Liite 1 – Sivu 1
    POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA Liite 1 – Sivu 1 LIITE 1 POHJOIS-POHJANMAAN KULTTUURIHISTORIALLISESTI MERKITTÄVÄT KOHTEET OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii 10. Miettunen, Pohjoisranta (vrk 26) 1. Iin Hamina (vrk 9) 11. Kakko, Pohjoisranta (vrk 26) 2. Iin kirkko ja kotiseutumuseo, Hamina (vrk 9) 12. Suukosken mylly, Pohjoisranta (vrk 26) 3. Ellala, Hamina (vrk 9) 13. Yli-Kauppi ja Ala-Kauppi, Pohjoisranta (vrk 26) 4. Kirkkosaari (vrk 9) 14. Rajala (Kehus), Pohjoisranta (vrk 26) 5. Kruununsaari, entinen Satamasaari (vrk 9) 15. Entinen rautatieasema, Kuivaniemen Asemakylä 6. Illinsaari 16. Myllykankaan seisakkeen rakennukset (rakennukset siirretty) 7. Karhunsaari (vrk 9) 17. Vakkuri, Asemakylä 8. Veijola, Karhunsaari (vrk 9) 18. Mattila, Asemakylä 9. Entinen Kuokkalan pappila, Alaranta (vrk 9) 19. Patosaaren saha ja mylly, Kuivaniemen Asemakylä 10. Kestilän saha, Alaranta (Kestilän höyrysahan savupiippu, vrk, Museo- 20. Kattilankosken tervahaudat ja Korkiakangas viraston rakennushistorian julkaisu 18,1996) 21. Haltun kesänavetta ja aitta, Jokikylä 11. Pappila, Ii kk (vrk 9) 22. Koivuniemen asuinrakennukset, Koivuniemi 12. Iin työväentalo, Ii kk 23. Veskan asuinrakennus, Veska 13. Kauppilanmäen kansakoulu, Kauppila (yksi rakennuksista palanut) 24. Ahmonen 14. Pahkala (Kauppila), Kauppila 25. Oijärven säännöstelykanava, Krupula 15. Entinen suojeluskunnan talo, Kauppila 26. Seppälän tervahaudan pohja, Särkijärvi 16. Asemankylä (vrk 10) 27. Särkiahon navetta, Särkijärvi 17. Rautatieasema, Asemankylä (vrk 10) 28. Oijärven rantojen viljelysmaisema, Lalli 18. Yliranta (vrk 12) 29. Soivuoren mylly, Jokela, Oijärvi 19. Laurila, Yliranta 30. Honkakoski, Kivijoki 20. Pernu ja Käyrä, Pohjois-Ii 31. Harju, Leväjärvi, Oijärvi 21. Akolan kartano, Pohjois-Ii 22. Virkkula, Pohjois-Ii Valtakunnalliset kohteet (suluissa vrk-kohteen tunnusnumero): 23. Päkkilänkangas (vrk 11) Kirkonkylä (25) 24. Kuninkaan petäjä, Kuninkaanniemi Pohjoisrannan kylä (26) 25.
    [Show full text]
  • Oulun Seudun Ilmastostrategia
    OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Oulu, Hailuoto, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo ja Tyrnävä 2 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Oulu, Hailuoto, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo ja Tyrnävä Hyväksytty Oulun kaupunginhallituksessa 19.5.2009 § 271 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 3 Toimitus: Marketta Karhu Sivujen taitto ja paino: Oulun Konttori, Painatuskeskus, Soili Aalto-Hirvelä Kuvat: Kansikuva Matti Tynjälä, sivu 24 Maija Jokiharju, muut Markku Karhu 4 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ............................................................................................................................................................... 6 1 JOHDANTO .............................................................................................................................................................. 9 2 KANSAINVÄLISET, KANSALLISET JA PAIKALLISET SITOUMUKSET JA SOPIMUKSET ........................ 11 Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset ja sopimukset ................................................................................ 12 Paikalliset sitoumukset ja sopimukset ................................................................................................................ 14 3 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT JA ENERGIANKULUTUS OULUN SEUDULLA ....................................... 17 Ilmastostrategian tarkastelualue ..........................................................................................................................
    [Show full text]