Hailuoto Ii Kempele Liminka Lumijoki Muhos Oulu Tyrnävä ● Etäisyyttä Oulun Keskustaan Reilut 50 Km, Mutta Ajallisesti Oulu on Kaukana, Sillä Matka Vie N

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Hailuoto Ii Kempele Liminka Lumijoki Muhos Oulu Tyrnävä ● Etäisyyttä Oulun Keskustaan Reilut 50 Km, Mutta Ajallisesti Oulu on Kaukana, Sillä Matka Vie N Kuntien puheenvuorot Hailuoto Ii Kempele Liminka Lumijoki Muhos Oulu Tyrnävä ● Etäisyyttä Oulun keskustaan reilut 50 km, mutta ajallisesti Oulu on kaukana, sillä matka vie n. 1 ½ tuntia suuntaansa. ● Kiinteä yhteys valmistunee 2025, ja se on vaikuttavin Hailuotoa ja Oulun seutua yhteisesti koskeva liikennehanke. ● Toteutuessaan hankkeen vaikutukset kuntalaisten normiarjen lisäksi ovat huomattavia myös liikenteen lisääntymiseen, asumiseen ja matkailuun. ● Ajoneuvoliikenteen lisääntymisestä huolimatta selvitysten mukaan liikenteen päästöt kokonaisuudessaan pienenevät lauttojen poistuessa. Kiinteä yhteys parantaa liikenteellisesti myös joukkoliikenteen mahdollisuuksia, joskin käyttäjämäärät saattavat jäädä ainakin aluksi alhaisiksi. ● Matkailun osalta seudulla on selkeästi tarvetta kehittämistoimenpiteiden ja yhteistyön konkreettiseen parantamiseen seudun matkailutoimijoiden Hailuoto yhteistyötä lisäämällä. ● Tärkeä vetovoimatekijä on merellisyyden hyödyntäminen, esim. kevyen liikenteen seudullinen reitti Oulun torirannasta Hailuodon Marjaniemeen, josta risteilyaluksella takaisin torirantaan. ● Kestävien liikennemuotojen kannalta raideliikenteen kehittäminen seudulla tärkeää, mutta myös toimivat maantieyhteydet tulee jatkossakin turvata. ● Yksityisautoilun vähentäminen lienee haasteellista, sen sijaan polttoaineet tulevat kehittymään ja uudistumaan vähäpäästöiseen suuntaan. ● Hailuoto on valmistautunut ja valmistautuu maankäytön suunnittelun kautta eri asumismuotojen, liikenneyhteyden, elinkeinojen sekä matkailun kehittämiseen. ● Osallistaminen hankkeessa tärkeää, linjattavat ratkaisut koskevat suurta määrää seudun asukkaita. Lisäksi on tärkeää että kehityskuvan seudulliset tavoitteet ovat toteuttamisen kannalta konkreettisia ja realistisia. Oulun seudun kehityskuva 2030+ Iin kunta 4.3.2021 Ari Alatossava, kunnanjohtaja Kuva: Iin kunta, 2019 Oulun seudun kehityskuva 2030+: Ajatuksia Iistä • Strateginen yleiskaava 2040 • Meri ja joet (asuminen, matkailu) • Kunnan osa-alueiden kehittämistarpeet (keskusta, kylät, matkailu ja virkistys, metsätalous ja suojelualueet, energiatuotanto) • Asemanseudun maankäyttö uudessa tilanteessa (uusi moottoritie, junarata, osayleiskaavan muutostarpeet, kauppa, logistiikka, asuminen) • Kestävän liikkumisen kehittäminen, • Seudullinen lähijunaliikenne ja Iin aseman avaaminen • Joukkoliikenneratkaisut, • Pyöräilyä edistävä infrastruktuuri Oulusta Haukiputaan kautta Iihin Strateginen yleiskaava 2040 • Kaavan tavoitteena on ohjata kunnan maankäytön suuria linjoja ja tukea kunnan strategisia tavoitteita • Täydentää vuonna 2018 hyväksyttyä Iin kuntastrategiaa 2018- 2025 • Kunnan alueella monenlaisia maankäyttöä ja sen yhteensovittamistarpeita (esim. tuulivoima, metsätalous, virkistys, maa-ainestenotto) • Kunnan eri osien kehittäminen (mm. keskustaajama, Kuivaniemi, kyläalueet) Strateginen yleiskaava 2040 Kaavan suunnittelualueena koko kunta vesialueet mukaan lukien Ohessa alustava luonnos vaihtoehtotarkasteluista Taustaselvitys: Asemanseudun maankäyttö Ote Iin keskustaajaman osayleiskaavasta (2016) Kempeleen maankäyttö 4.3.2021 Tuomas Lohi • Asemakaavoitusta 60-luvulta lähtien: 1.rakennuskaava lh 8.8.1966 • Sen jälkeen tehty noin 200 kpl asemakaavaa, noin 1200 ha suuruiselle alueelle • Keskeisimmät alueet alkavat olla kaavoitetut muutamia asemakaavan aukkoja lukuun ottamatta • Täydennys- ja tiivistämiskaavoitus on alkanut • Kasvulle on rajat: pohjavesialue, luontoalueet, rakennettavuudeltaan huonommat alueet, lentomelu-, raidemelu- ja tärinäalueet rajoittavat rakentamista, palveluverkon kestävyys hillitsee tontinluovutusta Kempeleen maankäytön kehityskuva 2050 on kartta tulevaisuuteen • Kehityskuvalla pyritään ohjaamaan maankäyttöä siten, että • Kempeleessä on monipuolisesti erilaisia asuinalueita, jotka vastaavat Oulun seudun asuntomarkkinoiden kysyntään • Kempeleen maankäyttö tiivistyy erityisesti aseman ympärille kehittyvässä kuntakeskuksessa • Kempeleen asuminen ja työpaikka-alueet kasvavat joukkoliikennevyöhykkeellä. Myös moottorien varressa sijaitsevat Kempeleen näkyvimmät yrityskeskittymät vahvistuvat: Zeppelin, Zatelliitti ja Zeniitti • Kaksoisraide mahdollistaa maankäytön tiivistämisen radan varressa, lähijunaliikenteen kehittämisen asemapaikkoineen sekä lisää logistiikka-alueen kehittämisen potentiaalia Kempeleen ja Limingan Tupoksen rajalla 3/17/2021 11 Kiitos! Kempeleen kunta | PL 12, 90441 Kempele | puh. (08) 5587 2200 | www.kempele.fi Liminka 17.3.2021 13 Lumijoki 2030+ Lumijoki on 2030 vireä ja turvallinen maaseutukunta. Keskusta-alueella asuminen tiivistyy ja muiden kylien asuminen on edelleen väljää, maatalousyrittämisen ja maaseudulle sopivan harrastamisen vahvaa aluetta. Liikenneyhteydet lähikuntiin ovat erinomaiset ja joukkoliikenne matkaketjuineen on sujuvaa sekä suosittua. o Merellisyys on keskeinen elementti Lumijoen arjessa ja vapaa-ajan harrasteissa • merenrantaviivaa yli 16 km, josta suojeltua iso osa (luontoarvot++!), luontomatkailu, reitistöt liikkumiseen eri vuodenaikoina • oma satama eli vesimatkailun kehittämisen mahdollisuudet hyvät (yhteistyö yrittäjät ja kunnat) • kalastuselinkeinon ja vapaa-ajan kalastuksen ympärivuotisuus vahvistuu (pilkkiminen++) o Ruutikankaan ampumaurheilukeskus • Lumijoki, Liminka + muu P-P; keskus valmis ja täydessä kilpailu- ja harrastustoiminnassa + muut suuret tapahtumat alueella Oulun seudun kehityskuva 2030+ YLEISTÄ - Seudullinen ja seutujen/maakuntakeskusten sekä kansallisen/kansainvälisen välisen saavutettavuuden turvaaminen - Osaavan ja monipuolisen työvoiman turvaaminen seudulla - Joukkoliikenteen (ml. lähijunaliikenne) ja kevyen liikenteen turvaaminen - Seudullinen yhteistyö keskeisissä elinvoiman kehittämisasioissa - Kestävän kehityksen edistäminen mm. kierrätyksessä, energian tuotannossa, matkailussa jne. KAAVATILANNE MUHOKSELLA - Kk-osayleiskaava lainvoimainen 2019. - Kk-yrityskylän alueen päivitetty kaava lainvoimainen - Nokiankankaan yritysalueen asemakaavan valmistelu on käynnistynyt - Kirkkosaaren alueen kehittämissuunnitelman valmistelua toteutettu yleisötilaisuudella, Kaavoitustyö 2021- 2022 - Asema- ja osayleiskaavat kaikki joukkoliikenneverkon saavutettavuuden piirissä KAUPUNKIKESKUSTAN ELINVOIMAINEN OULU KEHITTÄMINEN ▪ Keskustahankkeet, Terva Tower, ▪ Asemanseutu ja Raksila ELINKEINOJEN EDISTÄMINEN ▪ Nykyinen Oulun Energian kortteli, Peltolan alue, urheilutalon alue ▪ Nokian hanke Linnanmaa ▪ Rusko, Turvakampus ▪ Kontinkankaan hyvinvointi- kampus, tulevaisuuden sairaala KÄRKIHANKKEILLA VETOVOIMAA ▪ Asuntomessut Hartaanselkä 2025 ▪ AllasSeaPool Kiikeli ▪ Ranta-Toppilan pienvenesatama ▪ Nallikari-Hietasaari alueen kehittäminen ▪ Sanginjoen kansallispuisto SUJUVA JOUKKOLIIKENNE ▪ Tehokas joukkoliikenne- ratkaisu PAINOTUS TÄYDENNYS- RAKENTAMISEEN ▪ Esim. Tahkokankaan alueelle uusia asuntoja n. 2.200 asukkaalle. 19 Tyrnävän kunnan tavoitteita ja huomioitavia hankkeita - Oulun seudun sisäiset liikenneyhteydet ja yhteydet muille alueille - Vt 4, seututiet - Pyöräilyn mahdollisuudet - Joukkoliikenneyhteydet - Bio- ja kiertotalouden mahdollisuudet; Tyrnävällä - Peltoa viljelyksessä 11 112 ha - Haurukylän kiertotalouskylän kokonaisuus Oulun seudun teollisuusjätekeskuksen (Fortum) ympärille - Luonto- ja kulttuurimatkailu ja lähiseudun virkistysalueet; Tyrnävällä - Lakeus - Meijerialue ja kirkonkylä - Markkuun luontopolku ja monipuoliset liikuntamahdollisuudet - Tyrnävänjoki, Temmesjoki, Ängeslevänjoki - Suutarinjärvi.
Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)
    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • ALUEANALYYSILIITE HAILUOTO LIMINKA LUMIJOKI PYHÄJOKI RAAHE SIIKAJOKI TYRNÄVÄ Työpaikkojen Osuus %, 2018 Alkutuotanto Jalostu
    ALUEANALYYSILIITE HAILUOTO LIMINKA LUMIJOKI PYHÄJOKI asukkaita 949, asukkaita 10238, asukkaita 2036, paljon asukkaita 3051, Perämeren suurin ikäjakaumaltaan Suomen kausityöntekijöitä Hanhikiven saari, koko kunta nuorin kunta, Liminganlahti maatiloilla, Varjakan ydinvoimalatyömaa, kansallismaisemaa kansainvälisesti merkittävä merellinen voimakkaasti ainoana Suomessa, muuttolintujen levähdys- ja virkistysalue, ainut kansainvälistyvä kunta, paljon taiteilijoita, pesimäalue, lännestä itään virtaava arviolta vuonna 2030 saaristolainen Ruutikankaasta mereen laskeva joki, täällä tuotetaan 15 % mentaliteetti ja rakentumassa yksi Ruutikankaan (ydin- ja tuulivoima) elämänrytmi, Euroopan suurimmista ampumaurheilukeskus Suomen sähköstä, hiekkadyynit ampumaurheilukeskuksista on puoliksi Lumijoella Pyhäjoki ja sen 16 koskea RAAHE SIIKAJOKI TYRNÄVÄ asukkaita 24353, purjelaiva- asukkaita 5034, Pohjois- asukkaita 6603, erikoistunut aikakauden historia, Perämeren Suomen vanhin alkutuotanto, perunapitäjä – vilkkain satama ja suurin teollisuuspaikka, Tauvon Pohjoismaiden ainoa High saaristo, Vanha Raahe, hiekkarannat Perämeren Grade -perunantuotantoalue ja Rautaruukki – nykyinen SSAB laajimpia lentohietikkoja, Ruukin ilmaperuna, Suomen suurin ja sen myötä merkittävä luonto- ja hevoskeskus, yhtenäinen suojeltu lakeusalue terästeollisuusklusteri, vanha Siikajoki (joki) Lampinsaaren kaivoskylä Hanhikiven ydinvoimalahanke: Hanhikivi 1 -ydinvoimalalaitos rakennetaan Pyhäjoelle, suurimpia yksittäisiä investointeja Suomessa (7 miljardia euroa), työllisyysvaikutus
    [Show full text]
  • Choose Your Style! in COOPERATION
    Choose your style! IN COOPERATION City of Oulu Kempele Municipality Muhos Municipality Ii Municipality Tyrnävä Municipality Liminka Municipality Lumijoki Municipality North Ostrobothnia ELY Centre Photography Valtteri Kantanen WE WANT TO MAKE CYCLING MORE VISIBLE! The main cycling routes in the Oulu region are made visible and distinct from regular cycleways. The main routes are waymarked and numbered, and signs with maps and distances between destinations are mounted along the routes. The slogan for cycling in the Oulu region is: Choose your style! This brochure gives information about the main cycling routes and the diversity of cycling in Oulu: it does not matter whether you sport a cruiser, mountain bike or a pink Jopo. You do not need special gear to cycle. Instead, you can cycle barefoot or with your boots on and with or without a helmet. The most important thing is that you cycle. New signs will be mounted along the main routes in 2019! Try the new routes and visit the sights nearby. Harri Vaarala Traffic engineer City of Oulu Cycling improves your physical condition and is an eco-friendly mode of transportation… But in the Oulu region cycling is something much more. In Oulu, all styles of cycling are allowed. You can exercise or you can cycle just for fun – there is no need to stress about proper gear or fancy bike models! Cycling is a natural part of the all-year- round lives of Oulu citizens. Choose your style and stay safe! MAIN CYCLING ROUTES People in the Oulu region cycle more than anywhere in Finland MAIN ROUTE 1 1 Oulu-Haukipudas 21 km The route starts at the Market Square and passes over the Tervaporvari bridges in the Oulujoki river delta.
    [Show full text]
  • Effectivity of Delivery
    Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ASSISTIVE TECHNOLOGY DELIVERY SYSTEMS IN REHABILITATION - effectivity of delivery Eero Kyllönen M.D., Ph.D. Clinic of Physical and Rehabilitation Medicine Oulu University Hospital European Union of Medical Specialists, section of PRM European Society of Physical and Rehabilitation Medicine Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri New devices Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Controlling environment Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Independent life POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI CASE NORTHERN FINLAND: Oulu University Hospital Northern Ostrobotnia District Eero Kyllönen M.D., Ph.D. Clinic of Physical and Rehabilitation Medicine Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri OULU UNIVERSITY HOSPITAL DISTRICT UTSJOKI Finland is devided in five University Hospital INARI districts for special level treatments according to ENONTEKIÖ the agreements and state rules Lappi Länsi- Pohja OUHD district has geographically largest area, MUONIO KITTILÄ SODANKYLÄ 51,14% of Finland SAVUKOSKI Pohjois- OYS 1 Pohjanmaa Kainuu KOLARI Keski- PELKOSENNIEMI Pohjanmaa Pohjois- Savo 733 343 inhabitants 31.12.2009, Etelä- Pohjois- PELLO SALLA Vaasa Pohjanmaa KEMIJÄRVI KYS Karjala Keski- 14% of the total population in Finland Suomi Pirkan- Itä- RovaniemiHospital Sata- maa Etelä- Savo YLITORNIO ROVANIEMI kunta Savo OUH AND FOUR LOCAL HOSPITALS TAYS Päijät- Etelä-Karjala Häme TERVOLA Varsinais- Kanta- POSIO TORNIO Suomi Häme Kymenlaakso 2 TYKS RANUA Helsinki ja Uusimaa KEMINMAA Kemi KUUSAMO SIMO HYKS Hospital KEMI II TAIVALKOSKI YLI-II PUDASJÄRVI HAUKIPUDAS Hospital District Population Percentage% Oulu University HospitalKIIMINKI HAILUOTO OULU SUOMUSSALMI OULUNSALO KEMPELE MUHOS UTAJÄRVI PUOLANKA 1. Lappi 118 371 16,1 LUMIJOKI LIMINKA TYRNÄVÄ SIIKA- HYRYNSALMI RAAHE 2. Länsi-Pohja 65 377 8,9 JOKI RISTIJÄRVI 3 VAALA PYHÄJOKI VIHANTI PALTAMO MERIJÄRVI 3. P-Pohjanmaa 395 510 53,9 SIIKALATVA 4 KALAJOKI OULAINEN KUHMO ALAVIESKA HAAPAVESI VUOLIJOKI Kajaani 4.
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Seurantatietoa 5/2021
    Seurantatietoa Toukokuu 5/2021 • Kysyntä • Hoidossa olleet potilaat • Avohoitokäynnit • Hoitojaksot • Hoitopäivät • Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit • Hoidon tarpeen arviointia odottavat • Hoitoa odottavat • Maksut ja laskutukset • Kehitysvammahuolto 2021 Kysyntä (esh) jäsenkunnittain tammi-toukokuussa 2020-2021 (lähetteet, ilman lähetettä saapuneet ja sähköiset konsultaatiovastaukset) Muutos kpl 56,2 Merijärvi 77 39,7 Sievi 192 39,7 Oulainen 506 37,6 Ylivieska 702 27,4 Hailuoto 52 20,6 Kalajoki 220 Alavieska 19,0 60 Haapavesi 18,4 227 Haapajärvi 18,3 215 Pyhäntä 17,4 42 Pyhäjärvi 14,9 139 Ii 14,5 221 Oulu 13,0 4 354 Jäsenkunnat 12,9 7 983 Kärsämäki 12,7 58 Utajärvi 12,4 51 Kempele 11,0 321 Kuusamo 10,5 153 Nivala 9,5 133 Liminka 9,2 132 Muhos 5,3 84 Siikajoki 4,4 25 Siikalatva 3,6 22 Tyrnävä 3,4 32 Pudasjärvi 1,5 22 Raahe 1,1 31 Taivalkoski 0,5 3 Pyhäjoki -2,5 -9 Lumijoki -8,8 -26 Vaala -9,3 -56 Peruspalv.ky Kallio 26,7 1 087 Kalajoen yt-alue 24,7 297 Sos. ja terv.piiri Helmi 18,2 269 Peruspalv.ky Selänne 16,7 354 Oulunkaaren ky 5,9 238 Raahen seud.hyvinv.ky 1,2 47 -30 -10 10 30 50 70 Muutos (%) Hoidossa olleiden potilaiden (erikoissairaanhoidon eri henkilöt) määrän muutos tammi-toukokuussa 2020-2021 Muutos kpl Merijärvi 26,7 54 Sievi 20,2 125 Ylivieska 19,5 489 Alavieska 17,3 67 Oulainen 16,3 262 Pyhäntä 10,7 30 Kalajoki 10,4 132 Kuusamo 9,9 159 Ii 8,8 172 Nivala 8,4 149 Kärsämäki 8,1 41 Haapajärvi 7,8 103 Oulu 6,7 2 777 Jäsenkunnat 6,5 4 953 Haapavesi 6,2 89 Kempele 5,8 219 Liminka 5,7 107 Pyhäjärvi 5,6 60 Pudasjärvi 4,3 73 Tyrnävä 3,2 41 Taivalkoski 3,2 20 Muhos 2,7 49 Utajärvi 0,2 1 Vaala -1,8 -12 Siikajoki -2,6 -21 Raahe -3,2 -122 Siikalatva -3,3 -29 Lumijoki -5,7 -21 Pyhäjoki -8,4 -42 Hailuoto -8,5 -22 Peruspalv.ky Kallio 15,7 830 Kalajoen yt-alue 12,7 186 Sos.
    [Show full text]
  • Lomakuljetusten Aikataulut
    LOMAKULJETUSTEN AIKATAULUT ASEVELVOLLISTEN LOMAMATKAKULJETUKSET JÄÄKÄRIPRIKAATI SODANKYLÄ (LÄHTÖAIKA KLO 14:00) AIKATAULU REITTI N:O 2 Sodankylä - Savukoski - Salla - Hautajärvi - Ruka - Kuusamo klo km Kohdepaikkakunta Paluuaika 14.00 VK kas 6 piha 22.30 15.00 Savukoski Samperin Sav. la-pys. 21.00 15.55 Salla Torin laita 19.50 17.30 Hautajärvi tienhaara 19.10 18.00 Ruka vt 5 pysäkki 18.40 18.30 Kuusamo las 18.20 2 (7) AIKATAULU REITTI N:O 3 Sodankylä - Pelkosenniemi - Kemijärvi - Posio - Taivalkoski klo km Kohdepaikkakunta Paluuaika 14.00 VK kas 6 piha 22.30 14.50 Pelkosenniemi SEO 21.40 15.30 Kemijärvi ABC-asema 21.00 15.55 Joutsijärvi Sallan tienhaara 20.20 17.30 Posio ST1-asema 19.10 18.30 Taivalkoski TB-Koillistie 18.00 3 (7) AIKATAULU REITTI N:O 4 Sodankylä - Kittilä - Ylläs - Kolari - Pello - Ylitornio -Tornio klo km Kohdepaikkakunta Paluuaika 14.00 VK kas 6 piha 22.30 14.50 Tepsa 21.40 15.20 Kittilä Neste 21.00 15.50 Ylläs, Eelin kaupan pysäkki 20.20 16.20 Kolari, Neste 19.50 17.30 Pello, SEO-huoltamo 19.00 18.20 Ylitornio SEO-asema 18.10 19.10 Tornio Green Line 17.20 4 (7) AIKATAULU REITTI NRO 5 Sodankylä - Kittilä - Muonio - Palojoensuu - Enontekiö klo km Kohdepaikkakunta Paluuaika 14.00 VK kas 6 piha 22.30 16.30 Muonio SEO 19.40 17.25 Palojoensuu vt pysäkki 19.00 17.45 Hetta Grilli 18.40 5 (7) AIKATAULU REITTI NRO 6 Sodankylä - Ivalo klo km Kohdepaikkakunta Paluuaika 14.00 VK kas 6 piha 20.00 Ivalo Las 6 (7) AIKATAULU REITTI N:O 7 Sodankylä - Rovaniemi - Keminmaa - Kemi klo km Kohdepaikkakunta Paluuaika 14.00 VK kas 6 piha 22.30 Roi lento-as n.
    [Show full text]
  • Oulun Seudun Lähijunaliikenneaa Markkinaselvitys
    Oulun seudun lähijunaliikenneaa Markkinaselvitys 31.5.2019 Sisältö 01 Miksi lähijunaliikenteen selvitys? 02 Muutosvoimat ja SWOT-analyysi 03 Lähijunaliikenteen vaikutukset ja hyödyt 04 Matkustuspotentiaali 05 Liikennöintivaihtoehdot 06 Infra- ja liikennöintikustannukset 07 Kehityspolku Miksi lähijunaliikenteen 01 selvitys? Miksi lähijunaliikenteen selvitys? • Työssä on haluttu selvittää, miten paljon käyttäjiä Oulun • Raideliikenteeseen on valmiutta panostaa aiempaa lähijunaliikenne houkuttelisi vahvemmin sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Julkinen liikenne ja erityisesti raideliikenne ovat • Potentiaalisen käytön pohjalta selvitettiin keskeisiä keinoja ilmastonmuutoksen torjunnassa. kustannuksiltaan realistisen ja palvelutasoltaan hyvän liikennöinnin mahdollisuudet sekä toteuttamispolku • Olennaista on tarkastella lähijunaliikennettä osana yhteysvälillä Ii–Oulu–Liminka. seudun koko liikennejärjestelmää ja osana seudun raideratkaisukokonaisuutta. • Työssä on selvitetty keskeiset yhteysvälin investointitarpeet sekä toimintaympäristöön liittyvät • Tärkeää on tutkia vaiheittaisen ratkaisun edellytykset, kuten esim. liikennöinnin järjestäminen ja etenemispolku. varsinainen liikennöinti. • Lähijunaliikenteen vaikutusten ja hyötyjen kuvauksessa hyödynnetään ns. laajaa arviointikehikkoa, jotta pystytään ottamaan huomioon kattavasti eri näkökulmia ja kuvaamaan myös ei-numeerisia vaikutuksia. Muutosvoimat ja 02 SWOT-analyysi Oulun seudun lähijunaliikenteeseen vaikuttavia muutosvoimia 2020-luvulla ILMASTONMUUTOS KAUPUNGISTUMINEN KAUPUNKISEUDUT
    [Show full text]
  • MF Piirikartta 70X100 11 2020 Väreillä
    Metsä Groupin hankintapiirit Utsjoki Inari Enontekiö Kittilä Sodankylä Muonio Savukoski Kolari Pelkosenniemi Salla Pello KEMI Kemijärvi Rovaniemi Ylitornio Posio Tornio Tervola Kuusamo Ranua Keminmaa Simo Ii Taivalkoski Pudasjärvi Oulu Hailuoto Suomussalmi Kempele Puolanka Muhos Lumijoki Liminka Utajärvi Tyrnävä Hyrynsalmi Siikajoki OULU Vaala Ristijärvi Pyhäjoki Raahe Paltamo Merijärvi Siikalatva Oulainen Alavieska Kuhmo Kalajoki Haapavesi Kajaani Ylivieska Pyhäntä Sotkamo Kärsämäki Kannus Nivala Vieremä Kokkola Sievi Toholampi Valtimo Kruunupyy Haapajärvi Kiuruvesi Sonkajärvi Pedersören kunta Reisjärvi Kaustinen Pyhäjärvi Nurmes VAASA Iisalmi Lestijärvi Uusikaarlepyy Halsua Evijärvi Veteli Rautavaara Pihtipudas Lapinlahti Lieksa Kinnula Pielavesi Mustasaari Vöyri Lappajärvi Perho Kauhava Juuka Vimpeli Kivijärvi Viitasaaari KUOPIO Vaasa JOENSUU Vähäkyrö Keitele Maaninka Kyyjärvi Juankoski Isokyrö Siilinjärvi Lapua Alajärvi VIITASAARI Maalahti Laihia Te r vo Kaavi Soini Karstula Kannonkoski Polvijärvi Joensuu Ilomantsi Korsnäs Vesanto Kurikka Seinäjoki Kuopio Tuusniemi Ilmajoki Kuortane Närpiö Outokumpu Kontiolahti Saarijärvi Äänekoski Rautalampi Alavus SEINÄJOKI Ähtäri Konnevesi Suonenjoki Teuva Leppävirta Liperi Multia Uurainen Karijoki Jalasjärvi Laukaa Heinävesi Hankasalmi Kauhajoki Keuruu Pieksämäki Kristiinankaupunki Virrat Rääkkylä Tohmajärvi Petäjävesi Varkaus Kihniö Isojoki Karvia Joroinen Mänttä-Vilppula Jyväskylä Enonkoski Honkajoki Parkano Kangasniemi Merikarvia Toivakka Ylöjärvi Rantasalmi Kitee Ruovesi JYVÄSKYLÄ Siikainen
    [Show full text]
  • Country Report: Finland
    These reports have been prepared by an external contractor and do not necessarily represent the Commission’s view. They are based on the contractor's own research on information publicly available as of November 2013. Assessment of climate change policies in the context of the European Semester Country Report: Finland Ecologic Institute Authors team: Lucy O Smith, Eike Karola Velten, Lena Donat, Matthias Duwe eclareon Authors team: Robert Brückmann, Roger Pilvik Client: DG Climate Action Service Contract: 071201/2012/635684/SER/CLIMA.A.3 Ecologic Institute eclareon Ecologic Institute, Berlin: eclareon GmbH Pfalzburger Strasse 43/44 Giesebrechtstraße 20 10717 Berlin 10629 Berlin Germany Germany www.ecologic.eu www.eclareon.eu Contact: Contact: Eike Karola Velten Robert Brückmann Fellow, Climate and Energy Head of the Policy Department Tel. +49 (30) 86880-165 Tel. +49 (30) 88 66 74 000 Fax +49 (30) 86880-100 Fax +49 (30) 88 66 74 010 eike.velten(at)ecologic.eu rb(at)eclareon.com This country report has been produced as a joint output by Ecologic Institute and eclareon to support the Directorate General for Climate Action (DG CLIMA) at the European Commission in its work on the European Semester (Service Contract: 071201/2012/635684/SER/CLIMA.A.3). The report provides an overview of current emission trends and progress towards targets as well as policy developments that took place over the period from February 2013 to November 2013. Please feel free to provide any comments or suggestions to the authors through the contacts listed above. © Ecologic Institute – eclareon –January 2014 Country Report: Finland Short summary Background: Finland’s cold climate, long distances, and energy intensive industries (e.g.
    [Show full text]
  • Educational and Technical Visits Program
    OULU FINLAND EDUCATIONAL AND TECHNICAL VISITS PROGRAM 1 OULU Oulu is Northern Finland’s largest city, with easygoing inhabitants and a vibrand cultural life. Oulu is so close to the nature that you might even spot an elk in a park some evening. In addition to the green zones and urban atmosphere, you will enjoy its Arctic magic: the Northern Lights in the winter and a summertime sun that never sets. ARCTIC CIRCLE KALAJOKI Kalajoki is known for its long beach, which is ideal for lying in the OULU sun, relaxing and doing water sports. In summer, the sun shines almost around the clock. In winter, the snow-covered dunes and sea are a startling sight. Kajajoki with its sand dunes area called FINLAND ”Hiekkasärkät” is a compact holiday resort fering a wide range of services and activities for the whole family throughout the year. visitkalajoki.fi HELSINKI LIMINKA Liminka, the most rapidly growing municipality in Finland, is a dream come true for nature lovers. More than 160 bird species nest in the area in the spring, and you can spot thousands of birds in the sky during the spring and autumn migrations. You can even go birdwatching on a fatbike, as Liminka has one of northern Finland’s best mountain biking networks. Along with a hotel, coffee shop and nature exhibition, the Liminka Bay Visitor Centre offers an extensive range of program services. visitliminka.fi ROKUA GEOPARK Rokua UNESCO Global Geopark, the Finnish Outdoor Destination of the Year 2018, is an amazing nature experience. Its landscapes were shaped during the Ice Age.
    [Show full text]