Oulun Seudun Ilmastostrategia

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Oulun Seudun Ilmastostrategia OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Oulu, Hailuoto, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo ja Tyrnävä 2 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Oulu, Hailuoto, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo ja Tyrnävä Hyväksytty Oulun kaupunginhallituksessa 19.5.2009 § 271 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 3 Toimitus: Marketta Karhu Sivujen taitto ja paino: Oulun Konttori, Painatuskeskus, Soili Aalto-Hirvelä Kuvat: Kansikuva Matti Tynjälä, sivu 24 Maija Jokiharju, muut Markku Karhu 4 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ............................................................................................................................................................... 6 1 JOHDANTO .............................................................................................................................................................. 9 2 KANSAINVÄLISET, KANSALLISET JA PAIKALLISET SITOUMUKSET JA SOPIMUKSET ........................ 11 Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset ja sopimukset ................................................................................ 12 Paikalliset sitoumukset ja sopimukset ................................................................................................................ 14 3 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT JA ENERGIANKULUTUS OULUN SEUDULLA ....................................... 17 Ilmastostrategian tarkastelualue ........................................................................................................................... 18 Kasvihuonekaasupäästöt Oulun seudulla ............................................................................................................ 19 Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys Oulussa ...................................................................................................... 23 Energiankulutus Oulun seudulla ........................................................................................................................... 24 4 ILMASTOSTRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT ............................................................................................................. 27 5 ILMASTONMUUTOKSEN HILLITSEMINEN ...................................................................................................... 31 Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne ........................................................................................................................ 32 Energiantuotanto ...................................................................................................................................................... 35 Rakennukset ja rakentaminen ................................................................................................................................ 38 Liikenne...................................................................................................................................................................... 41 Julkisten palveluiden energian käyttö ................................................................................................................. 44 Hankinnat ja kuluttaminen .................................................................................................................................... 47 Tietoisuuden lisääminen ......................................................................................................................................... 49 Uudet teknologiat ja innovaatiot ............................................................................................................................ 51 Taloudellinen ohjaus ................................................................................................................................................ 52 6 ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN .................................................................................................. 55 7 ILMASTOSTRATEGIAN TÄYTÄNTÖÖNPANO .................................................................................................. 59 LIITTEET..................................................................................................................................................................... 63 Ehdotuksia ilmastostrategian mittareiksi ............................................................................................................. 64 Kasvihuonekaasupäästöjen laskenta ja lähtötietoja .......................................................................................... 65 Lähteitä ...................................................................................................................................................................... 69 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 5 TIIVISTELMÄ Ilmastonmuutos on yksi tärkeimmistä haasteista, joihin keskusta-alueiden entistä parempi saavutettavuus ja pal- myös kuntatasolla joudutaan vastaamaan. Ratkaisukei- velutarjonta vaikuttavat kasvihuonekaasupäästöjä vähen- noja on olemassa, mutta niihin ryhtyminen vaatii uutta tävästi. ajattelua ja toimenpiteitä sekä päätöksenteossa että päi- vittäisessä toiminnassa. Energianhankinnassa oleellista on sähkön ja lämmön yh- teistuotanto. Energiantuotannon päästöjen vähentäminen Oulun seudun ilmastostrategia kattaa Oulun seudun ym- edellyttää uusiutuvien ja päästöttömien energialähteiden päristöviraston toimialueen yhdeksän kuntaa, jotka ovat osuuden kasvattamista. Jätteiden energiahyödyntämi- Oulu, Hailuoto, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, sen lisäksi on tarpeen kehittää myös muiden uusiutuvien Muhos, Oulunsalo ja Tyrnävä. energialähteiden hankintaa ja käyttöä. Alueen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2005 olivat 2,2 Rakennusten merkitys energiankulutuksen ja kasvihuo- miljoonaa tonnia hiilidioksidiksi laskettuna (CO2-ekv.), nekaasupäästöjen kannalta on yksittäisistä tekijöistä mikä on vajaat 4 % koko maan päästöistä. Kasvihuone- suurin ja niihin sisältyy myös huomattavat säästömah- kaasupäästöistä Oulun osuus oli 1,8 milj. t CO2-ekv. ja dollisuudet. Uudet Oulun seudulla käyttöönotetut raken- muiden kuntien 0,4 milj. t CO2-ekv. Keskeisimmät päästö- tamisohjeet ovat jo nyt vaikuttaneet merkittävästi uudis- lähteet Oulussa ovat energiantuotanto ja teollisuus, joi- rakennusten lämmitystarpeen vähenemiseen. Olemassa den osuus oli noin 90 % kokonaispäästöistä. Ympäristö- olevan rakennuskannan remontoinnilla ja energiasäästö- kunnissa liikenteen osuus oli yli 50 %. toimien toteutuksella voidaan vaikuttaa erittäin merkittä- västi kasvihuonekaasujen määrään. Kasvihuonepäästöt asukasta kohden vuonna 2005 vaihte- livat Oulun seudulla 4–14 tonniin vuodessa. Oulussa ko- Oulun seudun kevyenliikenteen verkosto on kansainvä- konaispäästöt olivat selvästi muita kuntia korkeammat. lisestikin vertailtuna laaja ja toimiva. Sen sijaan joukko- Ilman teollisuuden osuutta oululaisten päästöt alenisivat liikenteen käyttö on entisestään hiipunut 2000 -luvulla. kahdeksaan tonniin vuodessa. Kasvihuonekaasupäästöt Joukkoliikenteen matkustajamäärän nostaminen vaatii Suomessa olivat 13 tonnia ja EU:ssa 11 tonnia asukasta useiden erilaisten rakenteellisten ja taloudellisten keino- kohden. jen käyttöönottoa. Oulun seudun ilmastostrategiassa on tarkasteltu sekä il- Kuntien palvelutarjonta ja infrastruktuurista huolehti- mastonmuutoksen hillintää eli miten kasvihuonekaasu- minen kuluttavat runsaasti energiaa. Siten jo pienilläkin jen määrää voidaan tuntuvasti vähentää että muutokseen muutoksilla ja toimintojen järkeistämisellä saavutetaan sopeutumista eli miten kasvihuoneilmiöstä aiheutuvia merkittävät taloudelliset hyödyt sekä positiiviset vaiku- ongelmia voidaan minimoida. Strategiassa on keskitytty tukset kasvihuonekaasupäästöjen määrään. Työ- ja elin- niihin seikkoihin, joihin kunnat voivat omilla toimillaan ja keinoministeriön kanssa tehty energiansäästösopimus päätöksenteollaan vaikuttaa. tuo selkeän pilotointimahdollisuuden Oulun kaupungin kaduista sekä kiinteistöistä vastuuta kantaville. Säästöta- Asetetut ilmastostrategiset päämäärät tuovat ilmaston- voite on yhdeksän prosenttia ja sopimuksen sisältö on so- muutoksen hillinnän mukaan kaikkeen toimintaan sekä vellettavissa myös seudun muihin kuntiin. peruslähtökohtana että alueen osaamisen suuntaajana. Oleellista on saada aikaan pysyviä toimintatapoja energi- Vuoden 2009 alussa voimaantuleva seudullinen hankin- ankulutuksen vähentämiseksi, energiatehokkuuden lisää- tayhteistyösopimus luo erinomaisen mahdollisuuden yh- miseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. teishankintojen kautta vaikuttaa hankintojen kasvihuo- nekaasupäästöjen hillintään. Oleellisinta on kuitenkin Ilmastonmuutoksen hillintää on tarkasteltu yhdeksän kes- vaikuttaa kulutuksen vähentämiseen. keisen toiminnan kautta, jotka ovat osin päällekkäisiäkin ja osin kaikkea toimintaa läpileikkaavia. Kullekin toimin- Ilmastonmuutoksen hillintä tulee muuttamaan totuttuja nalle on asetettu päämäärät ja keskeiset keinot päämää- arkikäytäntöjä ja vaikuttamaan aivan uudella tavalla tu- riin pääsemiseksi. Tarkastellut toiminnat ovat maankäyttö levaisuuden haasteisiin. Tietoisuuden lisääminen kasvat- ja yhdyskuntarakenne, energiantuotanto, liikenne, raken- taa motivaatiota yksilötasolla. nukset ja rakentaminen, hankinnat ja kulutus, tietoisuu- den lisääminen, uudet innovaatiot ja teknologia sekä ta- Ilmastonmuutoksen torjunta synnyttää maailmanlaa- loudellinen ohjaus. juiset markkinat uusille teknologioille ja innovaatioille, mihin Oulun seudun osaajien tulee osata tarttua. Val- Maankäytön suunnittelussa yhdyskuntarakenteen tiivis- tiovallan taloudellista ohjausta tullaan
Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)
    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
    [Show full text]
  • O U L U W a T E R W O R K S B U L L E T I N 2 0
    O U L U W A T E R W O R K S B U L L E T I N 2 0 1 0 Dear Customer of Oulu Waterworks! all requirements and recommendations set for household water well. The amount of chemicals used in the purification process This bulletin contains information on your has nevertheless increased significantly water supply services. The bulletin con- due to the deteriorating condition of the tains useful information on how water water quality in the Oulujoki River. supply services are produced and what Our future goal thus is to start using kind of development projects are being groundwater taken from the Viinivaara planned. area. The City Council resolved, on 8 De- Oulu Waterworks is a company operat- cember 2008, on more closely defining ing as a water supply plant as intended the permit application to the Water Rights in the Finnish Act on Water Services. Oulu Court. The environmental permission for Waterworks is responsible for the distri- the ground water project is being proc- bution of water, sewerage and sewage essed by the Regional State Administrative treatment in the area of the city of Oulu. Agency, and the decision is expected dur- Almost all of the 138,000 people living ing 2010. The objective of the project is in Oulu use the services of Oulu Water- to improve the security of water purchase works, and over 17,000 properties have of the City of Oulu and to offer high-qual- a direct contract with us. ity groundwater to its inhabitants. We are used to having impeccable 24/7 A total of over 15 million euros have been water supply: clean, fresh water directly invested in the extensions of the sewage from the tap and sewerage and sewage treatment plant during the last five years.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • ALUEANALYYSILIITE HAILUOTO LIMINKA LUMIJOKI PYHÄJOKI RAAHE SIIKAJOKI TYRNÄVÄ Työpaikkojen Osuus %, 2018 Alkutuotanto Jalostu
    ALUEANALYYSILIITE HAILUOTO LIMINKA LUMIJOKI PYHÄJOKI asukkaita 949, asukkaita 10238, asukkaita 2036, paljon asukkaita 3051, Perämeren suurin ikäjakaumaltaan Suomen kausityöntekijöitä Hanhikiven saari, koko kunta nuorin kunta, Liminganlahti maatiloilla, Varjakan ydinvoimalatyömaa, kansallismaisemaa kansainvälisesti merkittävä merellinen voimakkaasti ainoana Suomessa, muuttolintujen levähdys- ja virkistysalue, ainut kansainvälistyvä kunta, paljon taiteilijoita, pesimäalue, lännestä itään virtaava arviolta vuonna 2030 saaristolainen Ruutikankaasta mereen laskeva joki, täällä tuotetaan 15 % mentaliteetti ja rakentumassa yksi Ruutikankaan (ydin- ja tuulivoima) elämänrytmi, Euroopan suurimmista ampumaurheilukeskus Suomen sähköstä, hiekkadyynit ampumaurheilukeskuksista on puoliksi Lumijoella Pyhäjoki ja sen 16 koskea RAAHE SIIKAJOKI TYRNÄVÄ asukkaita 24353, purjelaiva- asukkaita 5034, Pohjois- asukkaita 6603, erikoistunut aikakauden historia, Perämeren Suomen vanhin alkutuotanto, perunapitäjä – vilkkain satama ja suurin teollisuuspaikka, Tauvon Pohjoismaiden ainoa High saaristo, Vanha Raahe, hiekkarannat Perämeren Grade -perunantuotantoalue ja Rautaruukki – nykyinen SSAB laajimpia lentohietikkoja, Ruukin ilmaperuna, Suomen suurin ja sen myötä merkittävä luonto- ja hevoskeskus, yhtenäinen suojeltu lakeusalue terästeollisuusklusteri, vanha Siikajoki (joki) Lampinsaaren kaivoskylä Hanhikiven ydinvoimalahanke: Hanhikivi 1 -ydinvoimalalaitos rakennetaan Pyhäjoelle, suurimpia yksittäisiä investointeja Suomessa (7 miljardia euroa), työllisyysvaikutus
    [Show full text]
  • Choose Your Style! in COOPERATION
    Choose your style! IN COOPERATION City of Oulu Kempele Municipality Muhos Municipality Ii Municipality Tyrnävä Municipality Liminka Municipality Lumijoki Municipality North Ostrobothnia ELY Centre Photography Valtteri Kantanen WE WANT TO MAKE CYCLING MORE VISIBLE! The main cycling routes in the Oulu region are made visible and distinct from regular cycleways. The main routes are waymarked and numbered, and signs with maps and distances between destinations are mounted along the routes. The slogan for cycling in the Oulu region is: Choose your style! This brochure gives information about the main cycling routes and the diversity of cycling in Oulu: it does not matter whether you sport a cruiser, mountain bike or a pink Jopo. You do not need special gear to cycle. Instead, you can cycle barefoot or with your boots on and with or without a helmet. The most important thing is that you cycle. New signs will be mounted along the main routes in 2019! Try the new routes and visit the sights nearby. Harri Vaarala Traffic engineer City of Oulu Cycling improves your physical condition and is an eco-friendly mode of transportation… But in the Oulu region cycling is something much more. In Oulu, all styles of cycling are allowed. You can exercise or you can cycle just for fun – there is no need to stress about proper gear or fancy bike models! Cycling is a natural part of the all-year- round lives of Oulu citizens. Choose your style and stay safe! MAIN CYCLING ROUTES People in the Oulu region cycle more than anywhere in Finland MAIN ROUTE 1 1 Oulu-Haukipudas 21 km The route starts at the Market Square and passes over the Tervaporvari bridges in the Oulujoki river delta.
    [Show full text]
  • J.Ala-Ahon Hautaustoimisto
    J. ALA-AHON HAUTAUSTOIMISTO Kuljetushinnasto, hinnat sis ALV. ARKKUUN LAITTO JA PUKEMINEN Yleisimmät pitkänmatkan kuljetushinnat Arkkuun laitto 154,00 € Oulu - Helsinki 1 700,00 € Omien vaatteiden pukeminen, lisä 62,00 € Oulu - Rantsila 425,00 € Oulu - Kemi 525,00 € SIIRTOKULJETUKSET ARKISIN 9-17 Oulu 255,00 € Oulu käsittää vanhan Oulun kaupungin alueen Lähialue 1 275,00 € Lähialue 1 käsittää Oulunsalon, Kempeleen, Kiimingin ja Haukiputaan Lähialue 2 295,00 € Lähialue 2 käsittää Ylikiimingin, Yli-Iin, Tyrnävän, Limingan Hailuoto (ei jäätietä) 315,00 € ja Muhoksen sekä Hailudon kun jäätie käytössä. Pidemmät matkat 110 € + 1,40 € /km Odotusmaksu, alkava tunti 77,00 € SIIRTOKULJETUKSET VIRKA-AJAN ULKOPUOLELLA: Sis. auto ja yksi henkilö. Hinta kuljetuksen päättymisajankohdan mukaan, mikäli aika Ala-Ahosta riippumaton. Oulussa: Lähialue 1 ja 2: Arkisin 17-22 335,00 € Arkisin 17-22 (Hailuoto 385 €) 365,00 € Arkisin 22-09 375,00 € Arkisin 22-08 415,00 € Lauantai 8-14 335,00 € Lauantai 8-14 (Hailuoto 385 €) 365,00 € Viikonloppuisin (La 14.00 - Ma 08.00) 425,00 € Viikonloppuisin (La 14.00-Ma 08.00) 485,00 € Aattopäivät ja arkipyhät 425,00 € Aattopäivät ja arkipyhät (Hailuoto 495 €) 485,00 € Mikäli tarvitaan apumies ark. 77,00 €, pyhä/la 14.00-ma 09.00 132,00 € SAATTOKULJETUKSET JA KIRKKOSIUNAUKSET HUOM! Mikäli saattokuljetus päättyy arkisin tai lauantaina klo 17.00 jälkeen, lisätään hintaan 77 € Asiakkaalta veloitettavat hinnat, seurakunnalta laskutetava tukiosuus huomioitu hinnoissa. Siunaus Oulun ja Oulunsalon kirkoissa (tuhkaus tai hautaus Oulu
    [Show full text]
  • Effectivity of Delivery
    Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ASSISTIVE TECHNOLOGY DELIVERY SYSTEMS IN REHABILITATION - effectivity of delivery Eero Kyllönen M.D., Ph.D. Clinic of Physical and Rehabilitation Medicine Oulu University Hospital European Union of Medical Specialists, section of PRM European Society of Physical and Rehabilitation Medicine Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri New devices Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Controlling environment Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Independent life POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI CASE NORTHERN FINLAND: Oulu University Hospital Northern Ostrobotnia District Eero Kyllönen M.D., Ph.D. Clinic of Physical and Rehabilitation Medicine Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri OULU UNIVERSITY HOSPITAL DISTRICT UTSJOKI Finland is devided in five University Hospital INARI districts for special level treatments according to ENONTEKIÖ the agreements and state rules Lappi Länsi- Pohja OUHD district has geographically largest area, MUONIO KITTILÄ SODANKYLÄ 51,14% of Finland SAVUKOSKI Pohjois- OYS 1 Pohjanmaa Kainuu KOLARI Keski- PELKOSENNIEMI Pohjanmaa Pohjois- Savo 733 343 inhabitants 31.12.2009, Etelä- Pohjois- PELLO SALLA Vaasa Pohjanmaa KEMIJÄRVI KYS Karjala Keski- 14% of the total population in Finland Suomi Pirkan- Itä- RovaniemiHospital Sata- maa Etelä- Savo YLITORNIO ROVANIEMI kunta Savo OUH AND FOUR LOCAL HOSPITALS TAYS Päijät- Etelä-Karjala Häme TERVOLA Varsinais- Kanta- POSIO TORNIO Suomi Häme Kymenlaakso 2 TYKS RANUA Helsinki ja Uusimaa KEMINMAA Kemi KUUSAMO SIMO HYKS Hospital KEMI II TAIVALKOSKI YLI-II PUDASJÄRVI HAUKIPUDAS Hospital District Population Percentage% Oulu University HospitalKIIMINKI HAILUOTO OULU SUOMUSSALMI OULUNSALO KEMPELE MUHOS UTAJÄRVI PUOLANKA 1. Lappi 118 371 16,1 LUMIJOKI LIMINKA TYRNÄVÄ SIIKA- HYRYNSALMI RAAHE 2. Länsi-Pohja 65 377 8,9 JOKI RISTIJÄRVI 3 VAALA PYHÄJOKI VIHANTI PALTAMO MERIJÄRVI 3. P-Pohjanmaa 395 510 53,9 SIIKALATVA 4 KALAJOKI OULAINEN KUHMO ALAVIESKA HAAPAVESI VUOLIJOKI Kajaani 4.
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • FINGRID O YJ Annual Report 2011
    FINGRID OYJ Annual Report 2011 Fingrid. Powering Finland. FINGRID OYJ, Arkadiankatu 23 B, P.O. Box 530, FI-00101 Helsinki, Finland Tel. +358 30 395 5000, fax +358 30 395 5196, www.fingrid.fi I41200550_Fingrid_Kannet_EN.indd 1 13.3.2012 17.34 Contents of annual report and reporting principles Fingrid draws up the consolidated financial statements and interim reports in accordance with the IFRS reporting standards accepted by the European Union and in accordance with the Finnish Se- curities Market Act. The annual review and the financial statements of the parent company of the Group are prepared in accordance with the Finnish Accounting Act as well as the guidelines and statements of the Finnish Accounting Standards Board. The information on personnel is based on the calculation systems used by human resource management, and the calculation of the rel- evant information is in compliance with the general guidelines of the Finnish Accounting Stand- ards Board concerning the preparation annual reviews. The environmental data is collected from the information reported to the authorities and from the company’s own data compilation systems. An external emissions trading verifier has verified our carbon dioxide emission report. In other re- spects, the corporate responsibility information has not been verified. Sustainability reporting covers the economic, social and environmental impacts of Fingrid Group’s own operations in 2011. We apply the international GRI G3.0 (Global Reporting Initiative) report- ing guidelines for the first time to our sustainability reporting. Moreover, we report selected indi- Graphic design and layout: cators stated in GRI’s Electric Utility Sector Supplement.
    [Show full text]
  • Seurantatietoa 5/2021
    Seurantatietoa Toukokuu 5/2021 • Kysyntä • Hoidossa olleet potilaat • Avohoitokäynnit • Hoitojaksot • Hoitopäivät • Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit • Hoidon tarpeen arviointia odottavat • Hoitoa odottavat • Maksut ja laskutukset • Kehitysvammahuolto 2021 Kysyntä (esh) jäsenkunnittain tammi-toukokuussa 2020-2021 (lähetteet, ilman lähetettä saapuneet ja sähköiset konsultaatiovastaukset) Muutos kpl 56,2 Merijärvi 77 39,7 Sievi 192 39,7 Oulainen 506 37,6 Ylivieska 702 27,4 Hailuoto 52 20,6 Kalajoki 220 Alavieska 19,0 60 Haapavesi 18,4 227 Haapajärvi 18,3 215 Pyhäntä 17,4 42 Pyhäjärvi 14,9 139 Ii 14,5 221 Oulu 13,0 4 354 Jäsenkunnat 12,9 7 983 Kärsämäki 12,7 58 Utajärvi 12,4 51 Kempele 11,0 321 Kuusamo 10,5 153 Nivala 9,5 133 Liminka 9,2 132 Muhos 5,3 84 Siikajoki 4,4 25 Siikalatva 3,6 22 Tyrnävä 3,4 32 Pudasjärvi 1,5 22 Raahe 1,1 31 Taivalkoski 0,5 3 Pyhäjoki -2,5 -9 Lumijoki -8,8 -26 Vaala -9,3 -56 Peruspalv.ky Kallio 26,7 1 087 Kalajoen yt-alue 24,7 297 Sos. ja terv.piiri Helmi 18,2 269 Peruspalv.ky Selänne 16,7 354 Oulunkaaren ky 5,9 238 Raahen seud.hyvinv.ky 1,2 47 -30 -10 10 30 50 70 Muutos (%) Hoidossa olleiden potilaiden (erikoissairaanhoidon eri henkilöt) määrän muutos tammi-toukokuussa 2020-2021 Muutos kpl Merijärvi 26,7 54 Sievi 20,2 125 Ylivieska 19,5 489 Alavieska 17,3 67 Oulainen 16,3 262 Pyhäntä 10,7 30 Kalajoki 10,4 132 Kuusamo 9,9 159 Ii 8,8 172 Nivala 8,4 149 Kärsämäki 8,1 41 Haapajärvi 7,8 103 Oulu 6,7 2 777 Jäsenkunnat 6,5 4 953 Haapavesi 6,2 89 Kempele 5,8 219 Liminka 5,7 107 Pyhäjärvi 5,6 60 Pudasjärvi 4,3 73 Tyrnävä 3,2 41 Taivalkoski 3,2 20 Muhos 2,7 49 Utajärvi 0,2 1 Vaala -1,8 -12 Siikajoki -2,6 -21 Raahe -3,2 -122 Siikalatva -3,3 -29 Lumijoki -5,7 -21 Pyhäjoki -8,4 -42 Hailuoto -8,5 -22 Peruspalv.ky Kallio 15,7 830 Kalajoen yt-alue 12,7 186 Sos.
    [Show full text]
  • Lähtö N:O Emit Sarja Nimi Koulu Lähtöaika 35 107 3 Lk Pojat Pari RR
    Lähtö n:o Emit Sarja Nimi Koulu Lähtöaika 35 107 3 lk pojat pari RR Hannula Eeli ja Tyni Jouko Oulu/Kiiminkijoki 10:34:00 20 106 3 lk pojat pari RR Pietola Ville ja Kumpula Luukas Oulu/Kiiminkijoki 10:19:00 16 54 3 lk pojat pari RR Salmi Matti ja Tuusa Jaakko Muhos 10:15:00 17 81 3 lk pojat RR Aikioniemi Jaakko Kempele/Ylikylä 10:16:00 19 40474 3 lk pojat RR Jokinen Tuomas Oulu/Niemenranta 10:18:00 8 109 3 lk pojat RR Junnonaho Miikkael Oulu/Kiiminkijoki 10:07:00 26 138 3 lk pojat RR Kuukasjärvi Justus Oulunsalo/Kirkonkylä 10:25:00 31 190424 3 lk pojat RR Kuusikko Miska Raahe 10:30:00 15 166842 3 lk pojat RR Lohela Joona Oulu/Haukipudas 10:14:00 24 190997 3 lk pojat RR Marjala Verneri Oulu/Ritaharju 10:23:00 36 179832 3 lk pojat RR Miettunen Antti Ii/Olhava 10:35:00 38 159430 3 lk pojat RR Ronkainen Jami Oulu/Tervaväylä 10:37:00 last 3 108 3 lk pojat RR Sarkkinen Jasper Oulu/Kiiminkijoki 10:02:00 34 35 4 lk pojat pari RR Aalto Kalle ja Lehtomäki Markus Oulu/Kaukovainio 10:33:00 9 33 4 lk pojat pari RR Ahonen Eero ja Kenttälä Topias Oulu/Kaukovainio 10:08:00 6 34 4 lk pojat pari RR Bisi Saku ja Pyykkö Ville Oulu/Kaukovainio 10:05:00 12 36 4 lk pojat pari RR Hiltunen Leo ja Termonen Tomi Oulu/Kaukovainio 10:11:00 5 155 4 lk pojat pari RR Holappa Simo ja Saarela Lauri Lumijoki 10:04:00 4 124 4 lk pojat pari RR Kari Jere ja Laurila Mika Siikajoki 10:03:00 32 37 4 lk pojat pari RR Niemelä Juho ja Suorsa Jori Oulu/Kaukovainio 10:31:00 22 116 4 lk pojat pari RR Pitkänen Jaakko ja Laitinen Eetu Oulu/Kiiminkijoki 10:21:00 29 57 4 lk pojat pari
    [Show full text]
  • Seismic Soundings at the Muhos Formation
    SEISMIC SOUNDINGS AT THE MUHOS FORMATION H. KORHONEN and M. T. PORKKA KORHONEN H. and PORKKA M. T. 1975: Seismic soundings at the Muhos formation. Bull. Geol. Soc. Finland 47, 19—24. The Muhos formation near the city of Oulu in Finland consists of sedimentary rocks lying on the Precambrian bedrock. The thickness of this Jotnian forma- tion varies from a few tenth of meters to one kilometer. The formation is covered by Quaternary deposits. Seismic refraction surveys made at selected sites on the formation show velocities from 300 to 1 900 m/s for Quaternary deposits and from 4 700 to 5 800 m/s for the basement. In Jotnian sedimentary rocks the velocities vary from 2 000 to 4 100 m/s generally increasing with depth. At site Tupos, in the middle of the formation the refraction profiling, however, did not yield results from depths greater than 200—300 m. This is in disagreement with the well-velocity survey, which indicated higher velocities at greater depths. The contradiction might be explained by a low velocity layer situated near the top of the formation. The density determina- tions support this interpretation. H. Korhonen and M. T. Porkka, Department of Geophysics, University of Oulu, S F-90100 Oulu 10, Finland. Introduction silt, whose thickness is from a few meters up to 100 meters. Therefore its boundaries are not very After discovering the Muhos sediment forma- well known. More detailed studies, just in tion in 1938 (Brenner 1941) in the association of progress, will bring some changes to the map. site investigations for water power station Pyhä- The thickness of the Jotnian sedimentary rocks koski at Oulujoki river in Northern Finland, seems to vary considerably.
    [Show full text]