Oulun Seudun Ilmastostrategia

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

Oulu, Hailuoto, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo ja Tyrnävä

2 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

Oulu, Hailuoto, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo ja Tyrnävä

Hyväksytty Oulun kaupunginhallituksessa 19.5.2009 § 271

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 3 Toimitus: Marketta Karhu

Sivujen taitto ja paino: Oulun Konttori, Painatuskeskus, Soili Aalto-Hirvelä

Kuvat: Kansikuva Matti Tynjälä, sivu 24 Maija Jokiharju, muut Markku Karhu

4 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SISÄLLYSLUETTELO

TIIVISTELMÄ...... 6

1 JOHDANTO...... 9

2 KANSAINVÄLISET, KANSALLISET JA PAIKALLISET SITOUMUKSET JA SOPIMUKSET...... 11

Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset ja sopimukset ...... 12 Paikalliset sitoumukset ja sopimukset ...... 14

3 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT JA ENERGIANKULUTUS OULUN SEUDULLA...... 17

Ilmastostrategian tarkastelualue...... 18 Kasvihuonekaasupäästöt Oulun seudulla...... 19 Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys Oulussa...... 23 Energiankulutus Oulun seudulla...... 24

4 ILMASTOSTRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT...... 27

5 ILMASTONMUUTOKSEN HILLITSEMINEN...... 31

Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne...... 32 Energiantuotanto...... 35 Rakennukset ja rakentaminen...... 38 Liikenne...... 41 Julkisten palveluiden energian käyttö ...... 44 Hankinnat ja kuluttaminen ...... 47 Tietoisuuden lisääminen...... 49 Uudet teknologiat ja innovaatiot...... 51 Taloudellinen ohjaus...... 52

6 ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN...... 55

7 ILMASTOSTRATEGIAN TÄYTÄNTÖÖNPANO...... 59

LIITTEET...... 63

Ehdotuksia ilmastostrategian mittareiksi...... 64 Kasvihuonekaasupäästöjen laskenta ja lähtötietoja...... 65 Lähteitä...... 69

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 5 TIIVISTELMÄ

Ilmastonmuutos on yksi tärkeimmistä haasteista, joihin keskusta-alueiden entistä parempi saavutettavuus ja pal- myös kuntatasolla joudutaan vastaamaan. Ratkaisukei- velutarjonta vaikuttavat kasvihuonekaasupäästöjä vähen- noja on olemassa, mutta niihin ryhtyminen vaatii uutta tävästi. ajattelua ja toimenpiteitä sekä päätöksenteossa että päi- vittäisessä toiminnassa. Energianhankinnassa oleellista on sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Energiantuotannon päästöjen vähentäminen Oulun seudun ilmastostrategia kattaa Oulun seudun ym- edellyttää uusiutuvien ja päästöttömien energialähteiden päristöviraston toimialueen yhdeksän kuntaa, jotka ovat osuuden kasvattamista. Jätteiden energiahyödyntämi- Oulu, Hailuoto, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, sen lisäksi on tarpeen kehittää myös muiden uusiutuvien Muhos, Oulunsalo ja Tyrnävä. energialähteiden hankintaa ja käyttöä.

Alueen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2005 olivat 2,2 Rakennusten merkitys energiankulutuksen ja kasvihuo-

miljoonaa tonnia hiilidioksidiksi laskettuna (CO2-ekv.), nekaasupäästöjen kannalta on yksittäisistä tekijöistä mikä on vajaat 4 % koko maan päästöistä. Kasvihuone- suurin ja niihin sisältyy myös huomattavat säästömah-

kaasupäästöistä Oulun osuus oli 1,8 milj. t CO2-ekv. ja dollisuudet. Uudet Oulun seudulla käyttöönotetut raken-

muiden kuntien 0,4 milj. t CO2-ekv. Keskeisimmät päästö- tamisohjeet ovat jo nyt vaikuttaneet merkittävästi uudis- lähteet Oulussa ovat energiantuotanto ja teollisuus, joi- rakennusten lämmitystarpeen vähenemiseen. Olemassa den osuus oli noin 90 % kokonaispäästöistä. Ympäristö- olevan rakennuskannan remontoinnilla ja energiasäästö- kunnissa liikenteen osuus oli yli 50 %. toimien toteutuksella voidaan vaikuttaa erittäin merkittä- västi kasvihuonekaasujen määrään. Kasvihuonepäästöt asukasta kohden vuonna 2005 vaihte- livat Oulun seudulla 4–14 tonniin vuodessa. Oulussa ko- Oulun seudun kevyenliikenteen verkosto on kansainvä- konaispäästöt olivat selvästi muita kuntia korkeammat. lisestikin vertailtuna laaja ja toimiva. Sen sijaan joukko- Ilman teollisuuden osuutta oululaisten päästöt alenisivat liikenteen käyttö on entisestään hiipunut 2000 -luvulla. kahdeksaan tonniin vuodessa. Kasvihuonekaasupäästöt Joukkoliikenteen matkustajamäärän nostaminen vaatii Suomessa olivat 13 tonnia ja EU:ssa 11 tonnia asukasta useiden erilaisten rakenteellisten ja taloudellisten keino- kohden. jen käyttöönottoa.

Oulun seudun ilmastostrategiassa on tarkasteltu sekä il- Kuntien palvelutarjonta ja infrastruktuurista huolehti- mastonmuutoksen hillintää eli miten kasvihuonekaasu- minen kuluttavat runsaasti energiaa. Siten jo pienilläkin jen määrää voidaan tuntuvasti vähentää että muutokseen muutoksilla ja toimintojen järkeistämisellä saavutetaan sopeutumista eli miten kasvihuoneilmiöstä aiheutuvia merkittävät taloudelliset hyödyt sekä positiiviset vaiku- ongelmia voidaan minimoida. Strategiassa on keskitytty tukset kasvihuonekaasupäästöjen määrään. Työ- ja elin- niihin seikkoihin, joihin kunnat voivat omilla toimillaan ja keinoministeriön kanssa tehty energiansäästösopimus päätöksenteollaan vaikuttaa. tuo selkeän pilotointimahdollisuuden Oulun kaupungin kaduista sekä kiinteistöistä vastuuta kantaville. Säästöta- Asetetut ilmastostrategiset päämäärät tuovat ilmaston- voite on yhdeksän prosenttia ja sopimuksen sisältö on so- muutoksen hillinnän mukaan kaikkeen toimintaan sekä vellettavissa myös seudun muihin kuntiin. peruslähtökohtana että alueen osaamisen suuntaajana. Oleellista on saada aikaan pysyviä toimintatapoja energi- Vuoden 2009 alussa voimaantuleva seudullinen hankin- ankulutuksen vähentämiseksi, energiatehokkuuden lisää- tayhteistyösopimus luo erinomaisen mahdollisuuden yh- miseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. teishankintojen kautta vaikuttaa hankintojen kasvihuo- nekaasupäästöjen hillintään. Oleellisinta on kuitenkin Ilmastonmuutoksen hillintää on tarkasteltu yhdeksän kes- vaikuttaa kulutuksen vähentämiseen. keisen toiminnan kautta, jotka ovat osin päällekkäisiäkin ja osin kaikkea toimintaa läpileikkaavia. Kullekin toimin- Ilmastonmuutoksen hillintä tulee muuttamaan totuttuja nalle on asetettu päämäärät ja keskeiset keinot päämää- arkikäytäntöjä ja vaikuttamaan aivan uudella tavalla tu- riin pääsemiseksi. Tarkastellut toiminnat ovat maankäyttö levaisuuden haasteisiin. Tietoisuuden lisääminen kasvat- ja yhdyskuntarakenne, energiantuotanto, liikenne, raken- taa motivaatiota yksilötasolla. nukset ja rakentaminen, hankinnat ja kulutus, tietoisuuden lisääminen, uudet innovaatiot ja teknologia sekä ta- Ilmastonmuutoksen torjunta synnyttää maailmanlaa- loudellinen ohjaus. juiset markkinat uusille teknologioille ja innovaatioille, mihin Oulun seudun osaajien tulee osata tarttua. Val- Maankäytön suunnittelussa yhdyskuntarakenteen tiivis- tiovallan taloudellista ohjausta tullaan suuntaamaan ai- täminen, olemassa olevan infrastruktuurin nykyistä te- kaisempaa enemmän energiansäästötoimenpiteisiin ja hokkaampi käyttö, liikkumistarpeen vähentäminen sekä myös kuntatasolla on siinä tehtävänsä. Energiansäästö

6 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA tuo mukanaan myös taloudellista hyötyä, minkä kohdis- tai vähennysprosenttia, vaan on määritetty kehityssuun- taminen säästötoimia kannustavaksi vaatii uusia käytän- ta, johon tulee kaikilla tahoilla pyrkiä. Näin varmistetaan töjä. joustava reagointi nopeasti muuttuviin kansallisiin ja kan- sainvälisiin vaateisiin sekä vältetään saavutettujen tulos- Ilmastonmuutoksen hillinnästä huolimatta ennustettui- ten peittyminen vuosittaisten säävaihteluiden tai yhteis- hin muutoksiin on varauduttava. Ilmastostrategian ilmas- kunnallisten toimintahäiriöiden aiheuttamien vaikutusten tonmuutokseen sopeutumisen päämäärät on kohdistettu alle. sään ääri-ilmiöiden tuomiin äkillisiin riskeihin, käytännön toimenpiteisiin muuttuneissa olosuhteissa sekä pitkän ai- Ilmastostrategian toimeenpano tapahtuu laaja-alaises- kavälin vaikutusten tunnistamiseen. Keskeiset keinot si- ti sekä päästöjen vähentämiseen välittömästi tähtäävin sältävät sekä olemassa olevien järjestelmien varmistuk- käytännön toimenpitein että strategisten suunnitelmien sia että uusien ohjeistuksien käyttöönottoa. ja laajempien hankkeiden avulla. Jotta ilmastostrategian onnistumista voitaisiin arvioida, tullaan strategian etene- Oulun seudun ilmastostrategiassa ei ole tietoisesti asetet- mistä seuraamaan erilaisin mittarein. tu lukumääräistä kasvihuonekaasupäästöjen tavoitearvoa

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 7 Työryhmä

Seudullisen ilmastostrategian laadintaa varten nimet- Työryhmä piti yhteensä yhdeksän kokousta sekä useita tiin ohjausryhmä, jonka tehtävänä oli ilmastostrategian pienryhmäpalavereita. Työn aikana kuultiin asiantunti- laadinnan valmistelu ja ohjaus sekä kaupungin allekir- joita eri hallintokunnista ja liikelaitoksista. Aihetta käsi- joittaman energiatehokkuussopimuksen edellyttämien teltiin 30.10.2008 järjestetyssä ilmastoiltapäivässä. Tilai- toimenpiteiden käynnistäminen ja seuranta. Työtä koordi- suuteen osallistui 42 henkilöä 21 eri hallintokunnasta ja noi Oulun seudun ympäristövirasto. Työryhmän tuli saa- liikelaitoksesta. da työnsä päätökseen 31.12.2008 mennessä (kaupungin- johtajan päätös 18.2.2008 § 41, seutuhallituksen päätös Ilmastostrategian tekstin laadinnasta ja raportin kokoa- 21.2.2008 § 23). misesta on vastannut Marketta Karhu. Päästölaskelmat ja niihin liittyvät kuvat on tehnyt Maria Lauronen.

Työryhmään ovat kuuluneet

Pekka Vuononvirta ympäristöjohtaja, Oulun seudun ympäristövirasto, pj. Johan Alatalo kiinteistöpäällikkö, Liikelaitos Oulun tilakeskus Kalle Huusko tekninen johtaja, Muhos, Oulun seutu Markku Illikainen johtaja, Oulun Jätehuolto Eino Jakkula kunnaninsinööri, Lumijoki, Oulun seutu Marketta Karhu ympäristönsuojelusuunnittelija, Oulun seudun ympäristövirasto Matti Karhula asemakaavapäällikkö, tekninen keskus Paula Korkala yleiskaavapäällikkö, keskushallinto/talous ja strategiaryhmä Maria Lauronen projektityöntekijä, Oulun seudun ympäristövirasto Matti Matinheikki johtaja, tekninen keskus Tapani Mäkikyrö virastopäällikkö, rakennusvalvontavirasto Tuomo Rounioja yrityspalvelupäällikkö, Oulun Energia Petri Toppi talouspäällikkö, Oulun tekninen liikelaitos Jukka Weisell tekninen johtaja, Liminka, Oulun seutu

8 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA JOHDANTO

Ilmastonmuutos on yksi keskeisimmistä haasteista, joi- sen toiminnan kannalta, jotka ovat osin päällekkäisiä ja hin myös kuntatasolla joudutaan vastaamaan. Ilmaston- osin kaikkia toimintoja läpileikkaavia. muutokseen vaikuttaminen edellyttää kansainvälisiä pää- töksiä ja ohjelmia. Päätösten kansallinen toimeenpano Ilmastonmuutoksen hillinnässä oleellista on energian- tapahtuu pääsääntöisesti valtion ohjauksella, mutta il- säästö ja energiatehokkuuden lisääminen, joiden tarkoi- mastonmuutoksen hillitsemiseksi ja muutokseen sopeu- tuksenmukaisuus on perusteltavissa jo niistä saatavien tumiseksi tarvittavat käytännön toimenpiteet koskettavat taloudellisten hyötyjen kannalta. Ilmastonmuutokseen monilta osin kuntien toimintaa. sopeutumiseksi tarvittavat toimenpiteet ovat osin sa- mansuuntaisia kuin ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Ilmastokysymys on otettu esille Oulun kaupungin strate- Ajoissa toteutetuin sopeutumistoimin voidaan ehkäistä giassa ja kaupunginvaltuusto on päättänyt vuoden 2008 ennalta arvaamattomat jälkihoitotoimet ja niistä aiheutu- talousarviossaan seudullisen ilmastostrategian laadin- vat suuret kustannukset. nasta. Ilman erityisiä toimia ei kasvihuonekaasupäästö- jen kehitykseen ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. Oulun seudun ilmastostrategiassa ei ole tietoisesti asetettu lukumääräistä kasvihuonekaasupäästöjen tavoitear- Oulun seudun ilmastostrategiahankkeessa ovat mukana voa tai vähennysprosenttia, vaan määritetty kehityssuun- Oulun seudun ympäristöviraston toimialueen yhdeksän ta, johon tulee kaikilla tahoilla pyrkiä. Näin varmistetaan kuntaa: Oulu, Hailuoto, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lu- joustava reagointi nopeasti muuttuviin kansallisiin ja kan- mijoki, Muhos, Oulunsalo ja Tyrnävä. Vuoden 2009 alusta sainvälisiin vaateisiin sekä vältetään saavutettujen tulos- Ylikiiminki on osa Oulun kaupunkia, mutta näkyy lähtö- ten peittyminen vuosittaisten säävaihteluiden tai yhteis- tiedoissa omana kuntanaan. Ilmastostrategiassa tarkas- kunnallisten toimintahäiriöiden aiheuttamien vaikutusten telualueesta käytetään nimeä Oulun seutu, vaikka se osin alle. poikkeaa virallisesti määritetystä. Sekä strategisten että toimintoja koskevien päämäärien Oulun seudun ilmastostrategian tavoitteena on saada ai- toteutumisessa onnistuminen, samoin kuin energianku- kaan pysyviä toimintatapoja, joilla eri toimintojen ener- lutuksessa ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämises- giankulutus ja niistä aiheutuvat päästöt voidaan kääntää sä saavutetut tulokset käyvät ilmi strategian toteutumi- laskuun. Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen vähen- sen seurannassa. Ilmastostrategian kohdentaminen eri tämiseksi tarvitaan energiantuotantoon kohdistuvia toi- toiminnoille mahdollistaa eri mittakaavaisten päästövä- menpiteitä. hennystoimien sekä toimintatapamuutosten esille tuomi- sen ja tarkoituksenmukaisuuden arvioinnin. Oulun seudun ilmastostrategiassa ilmastonmuutokseen vaikuttavia tekijöitä on tarkasteltu paikallisten vaikutta- Ilmastostrategian vaikuttavuuden tarkastelemiseksi tul- mismahdollisuuksien näkökulmasta, mutta otettu huo- laan strategian etenemistä seuraamaan myös erilaisin mit- mioon myös valtakunnallisessa ilmasto- ja energiastra- tarein. Mittarit ovat osa johtamista. Niiden kehittely kan- tegiassa esitetyt seikat. Ilmastostrategiassa on esitetty sallisiin ja kansainvälisiin mittareihin vertailtavaksi antaa päämäärät ja keskeiset keinot ilmastonmuutoksen hil- tulevaisuudessa Oulun seutulaisille entistä selkeämmän litsemiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Il- kuvan elämisenlaadusta täällä. Vastuu onnistumisesta on mastonmuutoksen hillintää on käsitelty yhdeksän keskei- sekä päättäjillä että koko henkilöstöllä.

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 9

2 KANSAINVÄLISET, KANSALLISET JA PAIKALLISET SITOUMUKSET JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISET, KANSALLISET JA PAIKALLISET SITOUMUKSET JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISET, KANSALLISET JA PAIKALLISET SITOUMUKSET JA SOPIMUKSET

Kansainväliset ja kansalliseT sitoumukset ja sopimukset

Ilmastonmuutoksen aiheuttavia kasvihuonekaasupäästö- että näitä päästöjä vähennetään 10 % vuoteen 2020 men- jä pyritään rajoittamaan kansainvälisin sopimuksin, jois- nessä verrattuna vuoden 2005 päästömääriin. Suomen vä- ta merkittävimpiä ovat vuonna 1992 hyväksytty ja vuonna hentämisvelvoite on 16 %. Uusiutuvan energian käyttöä 1994 voimaan tullut YK:n ilmastosopimus sekä sitä täy- Suomen tulee lisätä nykyisestä 28 prosenttiyksiköstä 38 dentävä vuonna 1997 hyväksytty ja vuonna 2005 voimaan prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Kaikkien jäsenmai- tullut Kioton pöytäkirja. den on lisättävä liikenteen biopolttoaineiden osuus 10 %:iin. Kioton pöytäkirjan velvoite EU:lle on kahdeksan prosentin päästövähennys vuoden 1990 päästöistä. EU:n ns. si- EU:n päästökauppajärjestelmällä pyritään hillitsemään säisen taakanjaon mukaisesti Suomen velvoitteena on suurten teollisuuslaitosten ja yhteenlasketulta nimellis- vakiinnuttaa kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2008 - 2012 lämpöteholtaan yli 20 MW:n energialaitosten hiilidiok- enintään vuoden 1990 tasolle. Jatkoneuvottelut Kioton jäl- sidipäästöjä. Suomessa päästökauppa koskee noin 500 keisistä tavoitteista ovat meneillään. energiantuotanto- ja teollisuuslaitosta. Oulun seudulta päästökaupan piiriin kuuluvat Oulun Energia, Stora En- EU on lisäksi sitoutunut tavoitteeseen, jossa ilmakehän so Oyj, Laanilan Voima Oy, Fortum Power and Heat Oy, lämpeneminen pyritään rajoittamaan pitkällä aikavälillä maxit Oy Ab sekä Oulun Seudun Lämpö Oy. Päästökaup- kahteen asteeseen (°C). Tavoitteeseen pääseminen edel- padirektiivin muutosehdotukset koskevat järjestelmän lyttää maailmanlaajuisesti 50 prosentin ja teollisuusmai- kolmatta kautta eli vuoden 2012 jälkeistä aikaa. Ehdotuk- den osalta 60 - 80 prosentin päästövähennystä, joten on sessa esitetään päästöoikeuksien pääasialliseksi jakota- selvää, että Kioton pöytäkirjan velvoitteet ovat vasta alkua vaksi huutokauppaa. Ilmaisjako olisi käytössä vain siirty- tuleville muutoksille. mäajan ja loppuisi vaiheittain kokonaan.

EU:n energia- ja ilmastopaketti Eurooppa-neuvosto on vahvistanut EU:n sitoutumisen päästöjen vähentämiseen ja uusiutuvan energian lisää- miseen sekä kansainvälisten ilmastoneuvottelujen eteen- Euroopan komissio julkisti tammikuussa 2008 energia- ja päinviemiseen. Euroopan komission ilmasto- ja energia- ilmastopaketin, joka tukee Kioton pöytäkirjan tavoitteiden paketin keskeiset lainsäädäntöehdotukset tulisi hyväksyä saavuttamista. Ilmastopaketti sisältää ehdotuksen EU:n viimeistään vuoden 2009 alussa. On ilmeistä, että sitou- päästökauppadirektiivin muuttamisesta, ehdotuksen jä- mukset 20 %:n päästövähennyksistä nousevat hyvinkin senmaakohtaisesta taakanjaosta päästöjen vähentämi- nopeasti 30 %:iin. seksi päästökauppaan kuulumattomilla aloilla sekä di- rektiiviehdotuksen uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisestä. Pakettiin kuuluu myös mm. tiedonanto hii- Kansallinen energia- ja ilmastostrategia lidioksidin talteenoton ja varastoinnin kokeilutoiminnasta sekä liikennettä koskevia lainsäädäntöehdotuksia. Suomen ensimmäinen kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kioton päästösitoumuksen saavuttamiseksi EU pyrkii vuoteen 2020 mennessä vähentämään kasvi- valmistui vuonna 2001. Strategia päivitettiin valtioneuvos- huonekaasupäästöjään 20 % vuoden 1990 päästöjen mää- ton selonteolla energia- ja ilmastopoliittisista linjauksista rästä, nostamaan uusiutuvan energian osuuden 20 %:iin, syksyllä 2005. Marraskuussa 2008 julkaistiin valtioneuvos- tehostamaan energiankäyttöään 20 % sekä nostamaan lii- ton selonteko pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategi- kenteen biopolttoaineiden osuuden 10 %:iin. EU on ilmoit- aksi. Tarkastelun painopiste on vuodessa 2020, mutta se tanut nostavansa päästövähennystavoitteensa 30 %:iin, ulotetaan aina vuoteen 2050 saakka. mikäli muut kehittyneet maat sitoutuvat vastaaviin pääs- tövähennyksiin ja taloudellisesti edistyneimmät kehitys- Strategia osoittaa, että Suomelle asetettuja päästöjen vä- maat saadaan asteittain mukaan vuoden 2012 jälkeisen hentämistavoitteita, uusiutuvan energian edistämistavoit- ilmastosopimusjärjestelmän velvoitteiden piiriin. teita tai energian käytön tehokkuustavoitteita ei saavuteta ilman merkittäviä uusia ilmasto- ja energiapoliittisia toi- Energia- ja ilmastopaketti sisältää oikeudelliset ja sitovat menpiteitä. Valtioneuvosto asettaa Suomen strategisiksi velvoitteet jäsenmaittain. Lähtökohtana on, että velvoit- tavoitteiksi energian loppukulutuksen kasvun pysäyttämi- teet ja tavoitteet olisivat tasapuolisia kaikille jäsenmaille. sen sekä kääntämisen laskuun.

Noin puolet EU:n kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin Tavoitteet edellyttävät energiankäytön tehostamista eri- päästökauppajärjestelmään kuulumattomilta toimialoilta, tyisesti asumisessa, rakentamisessa ja liikenteessä. Tar- joita ovat mm. rakentaminen, rakennusten lämmitys, asu- vittava keinovalikoima on laaja. Strategianmukaisessa minen, maatalous, liikenne ja jätehuolto. Tavoitteena on, kehityksessä kotimaisen energian ja erityisesti uusiutu-

12 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA KANSAINVÄLISET, KANSALLISET JA PAIKALLISET SITOUMUKSET JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISET, KANSALLISET JA PAIKALLISET SITOUMUKSET JA SOPIMUKSET

van energian osuus kasvaa huomattavasti nykyisestään. toksen vaikutuksia, esitetään arviot Suomen kyvystä so- Energiajärjestelmä monipuolistuu ja sähkönhankinnassa peutua ilmastonmuutokseen ja määritetään mahdollisia oman tuotantokapasiteetin tulee pystyä kattamaan hui- toimenpidelinjauksia, joilla sopeutumista voidaan paran- pun aikainen kulutus ja mahdolliset tuontihäiriöt. taa toimialakohtaisesti. Tarkastellut toimialat ovat: maatalous- ja elintarviketuotanto, metsä-, kala-, poro- ja riis- Tuotantokapasiteetin rakentamisessa etusijalle asetetaan tatalous, vesivarat, luonnon monimuotoisuus, teollisuus, kasvihuonekaasuja päästämättömät tai vähäpäästöiset energia, liikenne, alueidenkäyttö ja yhdyskunnat, rakenta- laitokset, kuten uusiutuvaa polttoainetta käyttävät yhdis- minen, terveys, matkailu ja luonnon virkistyskäyttö sekä tetyn sähkön ja lämmön tuotannon laitokset sekä talou- vakuutustoiminta. dellisesti kannattavat ja ympäristöllisesti hyväksyttävät vesi- ja tuulivoimalaitokset. Lisäksi varaudutaan lisäydin- Ympäristöhallinnon toimintaohjelma ilmastonmuutoksen voiman rakentamiseen. Turpeen todetaan olevan kotimai- kansallisen sopeutumisstrategian toteuttamiseksi jul- nen polttoaine, jonka käyttö energianhuollon normaali- ja kaistiin kesäkuussa 2008. poikkeusaikojen toimintavarmuuden sekä energiaraken- teen monipuolistamisen kannalta on tärkeää. Turve kor- vaa tuontipolttoaineista erityisesti kivihiiltä ja kaasua. Tulevaisuusselonteko ilmasto- ja Strategian tavoitteena on, että turpeen tuotantoon ja käyt- energiapolitiikasta töön panostetut voimavarat voitaisiin jatkossakin hyödyn- tää työllisyyttä ja alueellista kehitystä edistäen. Valtioneuvosto antaa eduskunnalle tulevaisuusselonteon ilmasto- ja energiapolitiikasta kevätistuntokaudella 2009. Energia- ja ilmastostrategian kappaleessa ”Kunnat ja il- mastopolitiikka” todetaan mm., että kuntien toiminnal- Tulevaisuusselonteon tavoitteena on palvella eri tahoilla la on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä tehtävää päätöksentekoa. Selonteko linjaa pitkän aikavä- erityisesti alueiden käytön ja liikenteen suunnittelussa, lin ilmasto- ja energiapolitiikkaa ja esittää toimenpide-eh- energiantuotannossa sekä yhdyskuntien jätehuollon jär- dotuksia. Selonteon tarkastelu ulottuu vuosisadan puo- jestämisessä. Esille tuodaan myös kuntien mahdollisuu- liväliin asti ja tarvittaessa pidemmälle, ja se kattaa sekä det ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistämisessä. ilmastonmuutoksen torjunnan että sen vaikutuksiin so- Valtioneuvosto edellyttää ilmasto- ja energiastrategioiden peutumisen. Selonteossa tarkastellaan energiantuotan- ja niiden toteutusohjelmien laatimista maakunnissa ja non lisäksi energian käyttöä, liikennettä ja metsien roo- kaupunkiseuduilla. Valtion ympäristöhallinnon alueiden- lia kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemisessä sekä muita käytön ohjausta tullaan tehostamaan valtakunnallisen il- päästöjen kannalta keskeisiä aloja. Tulevaisuusselonteon masto- ja energiastrategian tavoitteiden toteuttamiseksi näkökulma on paitsi kansallinen myös maailmanlaajui- ja valtion suuntaamaa tukea kuntien energiansäästöin- nen. vestointeihin ja energiakatselmuksiin tullaan kohdista-

maan erityisesti energiaohjelma- ja sopimuskunnille. Tulevaisuusselonteossa otetaan huomioon hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisessa strategiassaan ilmaisemat Ilmastonmuutoksen kansallinen linjaukset samoin kuin strategian eduskuntakäsittelyn tu- sopeutumisstrategia lokset.

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategia valmistui vuonna 2005. Strategiassa kuvataan ilmastonmuu-

EU:n ilmastotavoitteet 2020 ja Suomen kansalliset tavoitteet

• Kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta  Suomi -16 % ei-päästökauppasektorilla vuoden 2005 tasosta

• Uusiutuvan energian osuus nostetaan 20 prosenttiin  Suomi 38 %

• Liikenteen biopolttoaineiden osuus nostetaan 10 prosenttiin  Suomi 10 %

• Energiatehokkuutta lisätään keskimäärin 20 prosentilla peruskehitykseen verrattuna  Suomi 20 %

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 13 KANSAINVÄLISET, KANSALLISET JA PAIKALLISET SITOUMUKSET JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISET, KANSALLISET JA PAIKALLISET SITOUMUKSET JA SOPIMUKSET

Paikalliset sitoumukset ja sopimukset

Oulun kaupungin kestävän kehityksen Energiatehokkuussopimukset toimintaohjelma Euroopan unionin direktiivi energian loppukäytön tehok- Oulu allekirjoitti Euroopan kaupunkien kestävän kehityk- kuudesta ja energiapalveluista 2006 toimeenpannaan sen asiakirjan eli ns. Aalborgin julistuksen vuonna 1995 ja Suomessa energiatehokkuussopimusjärjestelmällä. So- sitoutui kestävän kehityksen edistämiseen. Ensimmäinen pimukset kattavat vuodet 2008 – 2016 ja sisältävät ohjeel- Oulun kaupungin kestävän kehityksen politiikka hyväk- lisen 9 %:n energiansäästötavoitteen vuoteen 2016 men- syttiin kaupunginvaltuustossa toukokuussa 1997, toinen nessä. Sopimusjärjestelmä sisältää omat sopimuksensa joulukuussa 2001 ja kolmas tammikuussa 2006. Politiikka- kunta-alalle, elinkeinoelämälle, öljylämmityskiinteistöille asiakirja sisältää energiansäästön ja ilmastonmuutoksen ja liikennepolttoaineiden jakelulle. hillitsemisen. Oulun kaupunki on allekirjoittanut kauppa- ja teollisuus- ministeriön (nyk. työ- ja elinkeinoministeriö) kanssa so- Kuntien ilmastokampanja pimuksen joulukuussa 2007. Sopimus koskee kaupungin hallinnassa olevien rakennusten, katu- ja muun ulko- Suomen Kuntaliitto käynnisti vuonna 1997 kuntien ilmas- valaistuksen, vesi- ja jätehuollon, katuverkon ja muiden tonsuojelukampanjan, jonka tarkoituksena on edistää yleisten alueiden käytön ja ylläpidon sekä liikenteen ja kuntien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimia kuljetusten energiankäyttöä sekä kaikkien hallintokunti- kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kampanja en hankintoja. on osa maailman kuntien yhteisen ympäristönsuojelujär- jestön ICLEI:n ilmastokampanjaa. Seudun kunnista kam- Sopimuksen toiminnallisia tavoitteita ovat energianku- panjaan ovat osallistuneet Oulu ja Kiiminki. Kampanjaan lutusseuranta ja –raportointi, julkisten hankintojen ener- liittyen Oulu on kartoittanut kasvihuonekaasupäästönsä giatehokkuusohjeet, energiatehokkuuden huomioiminen ja laatinut vuonna 2003 ohjelman päästöjen vähentämi- rakentamiseen, maankäyttöön ja liikennejärjestelyihin seksi. liittyvässä päätöksenteossa, rakennusten energiakatselmusten suunnitelmallinen toteuttaminen, uusien säästö- takuu- ja rahoitusmenetelmien käyttöönotto, koulutus- ja Oulun kaupungin strategia 2015 tiedotustoiminta, kokeiluhankkeet sekä uusiutuvien ener- gialähteiden käyttöönotto. Kaupungin strategian päivityksessä 27.8.2007 kaupunginvaltuusto nosti esille kaupungin mahdollisuudet vaikuttaa Oulun Energia on mukana elinkeinoelämän energiatehok- omalta osaltaan meneillään olevaan maailmanlaajuiseen kuussopimuksessa. Sopimuksen energiatuotannon toi- ilmastonmuutokseen. Strategia edellyttää, että merkittä- menpideohjelman piiriin kuuluvat Toppilan voimalaitos, vissä kaupunkikehityksen hankkeissa arvioidaan hank- Merikosken voimalaitos, lämpökeskukset ja kaukolämpö- keen vaikutusta palvelutason ja talouden ohella myös il- pumppaamot. Energiapalveluiden toimenpideohjelmaan mastoon ja ympäristön muutokseen. Kaupungin yhtenä ovat liittyneet omilla sopimuksillaan Oulun Energian Kau- strategisena päämääränä on hyvä ja viihtyisä, ympäristö- kolämpö sekä Siirto ja Jakelu Oy. näkökulmat huomioon ottava sekä ekologisesti tasapainoinen kaupunki. Toisin kuin Oulun kaupungin yhdessä viiden muun suu- ren kaupungin allekirjoittamassa energiatehokkuussopimuksessa elinkeinoelämän sopimusjärjestelmässä ei ole yhtäläisiä energiansäästötavoitteita. Esimerkiksi Toppilan ja Merikosken voimalaitosten energiansäästötavoite vah- vistetaan vasta meneillään olevan energiakatselmuksen tulosten valmistumisen jälkeen.

14 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA KANSAINVÄLISET, KANSALLISET JA PAIKALLISET SITOUMUKSET JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISET, KANSALLISET JA PAIKALLISET SITOUMUKSET JA SOPIMUKSET

Ilmastonmuutoksen hillitsemisellä tarkoitetaan ihmisen toimintaa, mikä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä tai lisää niiden nieluja. Pitkällä aikavälillä hillintätoimenpiteet vaikuttavat sopeutumistarpee- seen – mitä tehokkaammin päästöjä vähennetään, sitä vähemmillä sopeutumistoimil- la todennäköisesti selvitään. Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan luonnon ja ihmisen mukautumista odotettuihin tai jo tapahtuneisiin il- mastollisiin muutoksiin joko hyödyntämällä etuja tai minimoimalla haittoja. Sopeutu- minen voi olla ennakoivaa, reaktiivista, omaehtoista tai suunniteltua. Sopeutumisesta käytetään myös termejä varautuminen tai mukautuminen. Energiansäästöllä tarkoitetaan nykyisen kulutuksen vähentämistä tai sellaisen tulevan kulutuksen estä- mistä, joka aiheutuisi ilman tehokkaita toimenpiteitä. Energiansäästöä voidaan saavuttaa myös parantamalla energiatehokkuutta. Energiatehokkuudella tarkoitetaan suoritteen tai palvelun ja sen tuottamiseen tarvittavan energian suhdet- ta. Energiansäästö- ja energiatehokkuustoimenpiteet voivat olla teknisiä tai liittyä toi- mintatapoihin, käyttäytymiseen tai energiaa kuluttavien laiteiden käyttöön.

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 15

3 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT JA ENERGIANKULUTUS OULUN SEUDULLA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT JA ENERGIANKULUTUS OULUN SEUDULLA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT JA ENERGIANKULUTUS OULUN SEUDULLA

Ilmastostrategian tarkastelualue

Oulun seudun yhteisessä ilmastostrategia- Oulun ja Oulun seudun kuntien työpaikkarakenne vuonna 2005 hankkeessa ovat mukana Oulu, Hailuoto, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Mu- Työpaikat (kpl) hos, Oulunsalo ja Tyrnävä. Ylikiiminki on vuo-

den 2009 alusta osa Oulun kaupunkia, mutta 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 näkyy lähtötiedoissa omana kuntanaan. Maa- ja metsätalous Kaivostoiminta ja louhinta Ilmastostrategian kunnat eroavat toisistaan Teollisuus sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan. Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Kuntien elinkeino- ja työpaikkarakenteessa Rakentaminen on myös suuria eroja. Seudun kokonaistyö- Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta paikkamäärä oli 87 800 vuonna 2004 ja työ- Kuljetus, varastointi ja tietoliik. paikoista kolme neljäsosaa sijaitsee Oulus- sa. Kaikissa kunnissa yhteiskunnallisten Rahoitus-, vakuutus-, ym. toim. palvelutyöpaikkojen osuus on suuri. Oulus- Yhteiskunnalliset palvelut sa, Kempeleessä ja Ylikiimingissä teollisuus- Toimiala tuntematon työpaikkoja on suhteellisen paljon, kun taas Oulu (68 374 työpaikkaa) Hailuodossa, Lumijoella ja Tyrnävällä maatalouden työpaikkojen osuus on huomattava. Oulu

TyöpaikatTyöpaikat (kpl) (kpl) 00 200 200 400 400 600 600 800 800 1000 1000 1200 1200 1400 1400 1600 1600 1800 1800 2000 2000

Maa-Maa- ja metsätalousja metsätalous Kaivostoiminta ja louhinta Kaivostoiminta ja louhinta Teollisuus Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Rakentaminen Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliik. Kuljetus, varastointi ja tietoliik. Rahoitus-, vakuutus-, ym. toim. Rahoitus-, vakuutus-, ym. toim. Yhteiskunnalliset palvelut Yhteiskunnalliset palvelut Toimiala tuntematon Toimiala tuntematon

Kempele (5 016 työpaikkaa) Muhos (2 501 työpaikkaa) Kempele (5 016 työpaikkaa) Muhos (2 501 työpaikkaa) Oulunsalo (2 248 työpaikkaa) Kiiminki (2 217 työpaikkaa) Oulunsalo (2 248 työpaikkaa) Kiiminki (2 217 työpaikkaa)

Kempele, Kiiminki, Muhos ja Oulunsalo

Työpaikat (kpl) 31.12.2007 Maapinta- Asukas- Asukastiheys Työpaikat (kpl) ala (km2) määrä (as/km2) 0 100 200 300 400 500 600 700 800 0 100 200 300 400 500 600 700 800 Oulu 369 131 585 356 Maa- ja metsätalous Maa- ja metsätalous Hailuoto 197 987 5 Kaivostoiminta ja louhinta Kaivostoiminta ja louhintaTeollisuus Kempele 110 15 218 138 Sähkö-, kaasu- Teollisuusja vesihuolto Kiiminki 327 12 448 38 Sähkö-, kaasu- jaRakentaminen vesihuolto Kauppa, majoitus-Rakentaminen ja rav.toiminta Liminka 635 8 399 13 Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta Lumijoki 211 1 895 9 Kuljetus, varastointi ja tietoliik. Kuljetus,Rahoitus-, varastointi vakuutus-, ja tietoliik. ym. toim. Muhos 784 8 646 11 Rahoitus-,Yhteiskunnalliset vakuutus-, ym. palvelut toim. Oulunsalo 83 9 431 114 YhteiskunnallisetToimiala tuntematon palvelut Tyrnävä 492 6 087 12 Toimiala tuntematon Liminka (1 666 työpaikkaa) Tyrnävä (1 290 työpaikkaa) Ylikiiminki 1 041 3 470 3 LiminkaYlikiiminki (1 666 (817 työpaikkaa) työpaikkaa) TyrnäväLumijoki (1 (446 290 työpaikkaa) Hailuoto (261 työpaikkaa) Yhteensä 4 249 198 166 47 Ylikiiminki (817 työpaikkaa) Lumijoki (446 työpaikkaa) Hailuoto (261 työpaikkaa) (lähde: Tilastokeskus) Hailuoto, Lumijoki, Ylikiiminki, Tyrnävä ja Liminka (lähde: Tilastokeskus) 18 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT JA ENERGIANKULUTUS OULUN SEUDULLA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT JA ENERGIANKULUTUS OULUN SEUDULLA

Kasvihuonekaasupäästöt Oulun seudulla

Yleisimmät kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO2), EU:n, Suomen, Oulun seudun ja Oulun kasvihuone-

metaani (CH4) ja typpioksiduuli (N2O). Hiilidioksidin mer- kaasujen kokonaispäästöt ja päästöt asukasta kohden kittävimmät lähteet ovat energiantuotanto ja liikenne. vuonna 2005 (ns. tuotantoperusteiset päästöt) Metaanipäästöjä syntyy mm. tuotantoeläimistä, kaato- paikoilta ja liikenteestä. Typpioksiduulipäästöjen lähteinä Väkiluku Kokonais- Päästöt asu- (31.12.2005) päästöt kasta kohden ovat mm. maatalousmaa, jätevedet, energiantuotanto ja (milj. t (CO -ekv. t/ liikenne. 2 CO2-ekv) as) Määrällisesti merkittävin kasvihuonekaasu on hiilidiok- EU-15 386 704 000 4 192 10,8 sidi. Metaanin ja typpioksiduulin yksikkökohtaiset kasvi- Suomi 5 255 580 68,3 13,0 huonevaikutukset ovat hiilidioksidiin verrattuna kuitenkin Oulun seutu 192 497 2,2 11,4 moninkertaisia, metaanilla 21-kertainen ja typpioksiduu- Oulu 128 962 1,8 14,2 lilla 310-kertainen. Näiden kertoimien avulla kasvihuone- kaasupäästöt voidaan suhteuttaa yhteismitallisiksi hiilidi- Oulun seutu, 63 535 0,4 5,9 pl. Oulu oksidiekvivalenteiksi (CO2–ekv.). * EU-15 on jäsenmaat ennen EU:n laajentumista v. 2004 (Alanko- Oulun seudun kasvihuonekaasupäästöt on ilmoitettu ns. maat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, kulutusperusteisena eli ne sisältävät myös alueen ulko- Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska ja Yhdistynyt ku- puolelta tuotetun ostosähkön ja kertovat kuinka paljon ningaskunta) päästöjä alue aiheuttaa. Poikkeuksena on vertailu EU:n ja (lähteet: EEA & Tilastokeskus) Suomen päästöihin, missä päästöt on esitetty ns. tuotan- toperusteisena eli ne kertovat paljonko päästöjä kullakin alueella syntyy.

Sekä EU:n että Suomen kokonaispäästöistä vajaat kaksi korkean turpeen suuri osuus energialähteenä. Oulun ym- kolmasosaa on peräisin energiantuotannosta, liikenteen päristön kunnissa teollisuutta ja energiantuotantoa on osuuden ollessa noin viidennes. Oulussa energiantuo- suhteellisen vähän ja liikenteen suhteellinen osuus pääs- tannon osuus on lähes 90 %, mihin on selityksenä alueen töistä on huomattava. energiaintensiivinen teollisuus sekä päästökertoimeltaan

8 % 9 % 3 % 8 % 8 % 4 % 21 %

21 % 59 % 59 %

Energia Liikenne Teollisuusprosessit Maatalous Jätteet Energia Liikenne Teollisuusprosessit Maatalous Jätteet

Kokonaispäästö 4 192 milj. t CO2-ekv. Kokonaispäästö 68,3 milj. t CO2-ekv.

EU-15 Suomi

4 % 11,8 % 0,3 % 23 % 1 % 19 % 1 % 0,9 % 23 %

76 % 87,0 % 53 %

Energia Liikenne Maatalous Jätteet Energia Liikenne Maatalous Jätteet Energia Liikenne Maatalous Jätteet

Kokonaispäästö 2,2 milj. t CO2-ekv. Kokonaispäästö 1,8 milj. t CO2-ekv. Kokonaispäästö 0,4 milj. t CO2-ekv. Oulun seutu Oulu Oulun seutu, pl. Oulu

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 19 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT JA ENERGIANKULUTUS OULUN SEUDULLA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT JA ENERGIANKULUTUS OULUN SEUDULLA

Oulun seudun kulutusperusteiset kasvihuonekaasujen päästöt vuonna 2005

Kunta Kokonais- Raken- Muu polt- Muu säh- Liikenne Maatalous Jätteet ja Päästöt Päästöt (CO -ekv. t) (CO -ekv. t) päästöt nusten toaine- kön käyttö 2 2 jätevedet asukas- asukasta (CO -ekv. t) (CO -ekv. t) (CO -ekv. t) 2 lämmitys* käyttö** 2 2 ta kohden kohden il- (CO -ekv. t) (CO -ekv. t) (CO -ekv. 2 2 2 man teolli- t)/as) suutta

(CO2-ekv. t)/as) Oulu 1 869 140 582 840 575 740 472 530 216 720 5 130 16 180 14,5 8,1 Hailuoto 7 720 760 1 360 210 2 350 2 980 60 8,0 8,0 Kempele 56 330 9 910 1 330 3 410 36 770 3 980 900 3,9 3,8 Kiiminki 48 210 7 280 8 420 880 28 760 1 920 950 4,0 4,0 Liminka 68 430 6 220 5 150 1 450 40 370 14 780 460 9,1 9,1 Lumijoki 17 070 1 350 2 080 320 5 340 7 870 110 9,2 9,2 Muhos 66 330 12 110 6 980 1 880 25 650 19 050 660 8,1 7,9 Oulunsalo 42 050 5 140 6 400 1 950 26 920 1 060 580 4,5 4,5 Tyrnävä 47 070 3 660 5 010 980 17 010 20 060 350 8,2 8,2 Ylikiiminki 33 110 2 580 3 340 410 13 810 12 720 250 9,9 9,8 Oulun seutu 2 255 460 631 850 615 810 484 020 413 700 89 550 20 500 11,7 7,4 Oulun seutu, 386 320 49 010 40 070 11 490 196 980 84 420 4 320 6,1 6,0 pl. Oulu * Rakennusten lämmitys sisältää kaukolämmön, sähkölämmityksen ja öljylämmityksen. ** Muu polttoainekäyttö sisältää mm. suurteollisuuden polttoaineiden käytön sekä pienteollisuuden, rakentamisen ja työkoneiden kevyen polttoöljyn käytön.

Oulun seudun kulutusperusteiset kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt

1000 t CO2-ekv. 1000 t CO2-ekv. 1000 t CO2-ekv.

1000 t CO2-ekv. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 0 500 1000 1500 2000 2500 Liminka

Muhos Oulun seutu Kempele

Kiiminki

Tyrnävä Oulu Oulunsalo

Ylikiiminki Oulun seutuseutu,, pl.pl. Oulu Lumijoki

Hailuoto

KKasvihuonekaasupäästöt ih k ää töt ilmanil teollisuuttat lli tt Kasvihuonekaasupäästöt ilman teollisuutta Teollisuuden kasvihuonekaasupäästöt Teollisuuden kasvihuonekaasupäästöt

20 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT JA ENERGIANKULUTUS OULUN SEUDULLA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT JA ENERGIANKULUTUS OULUN SEUDULLA

Kasvihuonekaasupäästöt ovat eri päästölähteitä tarkasteltaessa Oulus- CO2-ekv. t/as sa selkeästi muita kuntia suuremmat 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10111213141516 maataloutta lukuun ottamatta. Oulun Oulu osuus kokonaispäästöistä on 83 % ja muiden kuntien yhteensä 17 %. Oulun seutu Ylikiiminki Oulun kaupungin päästöistä pääosa Lumijoki on peräisin energiankulutuksesta, mi- Liminka kä näkyy myös koko aluetta tarkastel- Tyrnävä taessa. Oulun ympäristön muissa kunnissa energiankulutuksen osuus on Muhos reilu neljännes. Liikenteen osuus Ou- Hailuoto lussa on 12 % ja muissa kunnissa kes- Oulun seutu, pl. Oulu kimäärin puolet. Oulunsalon päästöi- Oulunsalo hin vaikuttavat myös lentoliikenteen päästöt. Kiiminki Kempele Oulun ympäristön kunnissa maatalouden osuus päästöistä on melkein nel- Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden ilman teollisuutta jäsosa, kun taas Oulussa maatalouden Teollisuuden kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden osuus on vain alle 1 %. Maatalouden osuus on suurin Lumijoella (46 %) ja pienin Oulunsalossa (3 %). Jätteiden ja jätevesien osuudet ovat kaikilla alu- Oulun seudun kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden suuruusjärjestyksessä vuon- eilla pieniä, 1 – 2 %:n välillä. na 2005

Oulun seudun kasvihuonekaasupäästöt kunnittain vuonna 2005

216720; 89550; 4 % 20500; 1 % 5130; 0 % 413700; 12 % 16180; 1 % 18 % 631850; 472530; 25 % 28 % 582840; 484020; 31 % 22 % 615810; 575740; 27 % 31 %

Rakennusten lämmitys Muu polttoainekäyttö Rakennusten lämmitys Muu polttoainekäyttö Muu sähkön käyttö Liikenne Muu sähkön käyttö Liikenne Maatalous Jätteet ja jätevedet Maatalous Jätteet ja jätevedet

Kokonaispäästö 2 255 460 CO2-ekv. t Kokonaispäästö 1 869 140 CO2-ekv. t Oulun seutu Oulu

2580; 8 % 49 010; 13 % 12720; 38 % 250; 1 % 4 320; 1 % 3340; 10 % 84 420; 22 % 40 070; 10 % 410; 1 % 11 490;490 3 % 196 980; 13810; 42 % 51 %

Kokonaispäästö 386 320 CO2-ekv. t Kokonaispäästö 33 110 CO2-ekv. t Oulun seutu, pl. Oulu Ylikiiminki

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 21 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT JA ENERGIANKULUTUS OULUN SEUDULLA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT JA ENERGIANKULUTUS OULUN SEUDULLA

3980; 7 % 900; 2 % 1920; 4 % 950; 2 % 9910; 18 % 7280; 15 %

1330; 2 % 2876028760;; 60 % 36770;36770 65 % 8420; 17 %

3410; 6 % 880; 2 %

Kokonaispäästö 48 210 CO -ekv. t Kokonaispäästö 56 330 CO2-ekv. t 2 Kempele Kiiminki

1350; 8 % 460; 1 % 6220; 9 % 110; 1 % 14780; 22 % 7 870; 46 % 5150; 7 % 2080; 12 % 320; 2 % 1450; 2 %

40370; 59 % 5340; 31 %

Kokonaispäästö 68 430 CO2-ekv. t Kokonaispäästö 17 070 CO2-ekv. t Liminka Lumijoki

19050; 29 % 660; 1 % 580; 1 % 12110; 18 % 1060; 3 % 5140; 12 % 6400; 15 % 26920; 64 % 6980; 10 % 1950; 5 % 25650; 39 % 1880; 3 %

Kokonaispäästö 66 330 CO2-ekv. t Kokonaispäästö 42 050 CO2-ekv. t Muhos Oulunsalo

60; 1 % 2980; 38 % 760; 10 % 20060; 42 % 350; 1 % 3660; 8 % 5010; 11 % 1360; 18 % 980980;; 2 % 210; 3 %

17010; 36 % 2350; 30 %

Kokonaispäästö 47 070 CO2-ekv. t Kokonaispäästö 7 720 CO2-ekv. t Tyrnävä Hailuoto

22 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT JA ENERGIANKULUTUS OULUN SEUDULLA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT JA ENERGIANKULUTUS OULUN SEUDULLA

Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys Oulussa

2500 20

2000 16

1500 12 2-ekv. . t/as . v O 10

1000 8 CO2-ekv. t/as CO2-ekv. 1000 t CO2-ekv. 1000 6

500 4

0 0 v. 1990 v. 1997 v. 2003 v. 2005 v. 2006 v. 2007 v. 1990 v. 1997 v. 2003 v. 2005 v. 2006 v. 2007

Kokonaispäästöt (1000 t CO2-ekv.) Päästöt asukasta kohden (CO2-ekv. t/as)

Oulun päästöt on laskettu ennen vuotta 2005 myös vuosil- skenaariossa kasvu vuoteen 2010 mennessä olisi 44 % ja le 1990, 1997 ja 2003. Tämän työn yhteydessä on tehty las- vuoteen 2020 mennessä 47 %. Maksimitoimenpitein kas- kelmat myös vuosilta 2006 ja 2007. Vuoden 1990 luvuissa vu olisi vuoteen 2010 mennessä 39 % ja vuoteen 2020 men- on mukana sittemmin lopetettu Kemiran typpihapon tuo- nessä 41 %. tanto, jonka osuus oli noin 20 % kokonaispäästöistä. Vuo- den 2005 päästöihin ovat vaikuttaneet vähentävästi met- Tuotetut kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 1997 ver- säteollisuuden työnseisaukset. Vuodet 2005, 2006 ja 2007 tailuvuotta 1990 27 % suuremmat, vuonna 2003 37 % suu- olivat Oulussa keskimääräistä lämpimämpiä. Vuosi 2005 remmat, vuonna 2005 14 % suuremmat, vuonna 2006 42 oli 5. lämpimin, vuosi 2006 16. lämpimin ja vuosi 2007 14. % ja vuonna 2007 35 % suuremmat. Päästöjen kasvu on lämpimin ajanjaksolla 1900 – 2007. ollut jonkin verran ennustettua hitaampaa. Vuosittainen vaihtelu on ollut suurta, mihin on ollut syynä ennen kaik- Vuonna 2003 laadittu ilmasto-ohjelma ”Kasvihuonekaa- kea yhteiskunnalliset tapahtumat ei niinkään energia- tai supäästöjen vähentäminen ja energiansäästötoimet Ou- ilmastokysymykset. lussa” sisälsi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisoh- jelman ja skenaarion päästötasoksi vuosina 2010 ja 2020 Vuoden 2003 ilmasto-ohjelmassa esitettyjä päästövähen- kahdella erilaisella toimenpideohjelmalla tarkasteltuna. nystoimia olivat puupolttoaineen määrän lisääminen, ruo- Ennusteiden mukaan Oulun kasvihuonekaasupäästöt kohelpin energiakäyttö, investointi tuuli- ja ydinvoimaan, kasvaisivat vuoden 1990 tasosta ilman erityisiä toimen- jätteenpoltto sekä erilaiset energiansäästötoimet. Ohjel- piteitä (BAU) 54 % vuoteen 2010 mennessä ja 56 % vuo- man toteutumista ei ole erikseen tarkasteltu. teen 2020 mennessä. Minimitoimenpiteisiin perustuvassa

Ilmastonmuutoksen hillintään myönteisesti vaikuttaneita tekoja Oulussa

Kaukolämpötoiminnan käynnistäminen 1969 Kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannon käynnistäminen 1977 Kaukolämpöön liittyneiden osuus korkea 77 % rakennuspinta-alasta ja 88 % asukkaista Biojätteen lajitteluun velvoittaminen 1995 Kaatopaikkakaasun talteenotto 1998 Kävelykadun avaaminen 1987 Jalka- ja pyörätieverkon kehittämissuunnitelma 1971 Energiatehokkuussopimuksen allekirjoittaminen 2007

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 23 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT JA ENERGIANKULUTUS OULUN SEUDULLA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT JA ENERGIANKULUTUS OULUN SEUDULLA

Energiankulutus Oulun seudulla

Oulun seudun energiankulutus oli noin 12 700 GWh vuonna 2005. Oulussa energiankulutus oli noin 10 700 GWh (84 % alueen kokonaiskulutuksesta) ja Oulun ympäristö- 10000 kunnissa noin 2 000 GWh (16 % alueen kokonaiskulutuk- 9000 sesta). Oulun seudun energiankulutuksesta rakennusten 8000 lämmityksen osuus oli 20 % (2 580 GWh), liikenteen 12 % 7000 (1 490 GWh) sekä teollisuuden ja muun energiankäytön 6000 68 % (8 610 GWh). 5000 GWh Sähkönkulutus on Oulun seudulla valtakunnallisestikin 4000 tarkasteltuna teollisuuden rakenteesta johtuen suurta. 3000 Teollisuuden sähkönkäytön osuus kokonaissähkönkulu- 2000 tuksesta on koko tarkastelualueella 45 %, Oulussa 61 % 1000 ja ympäristökunnissa 7 %. Oulu on Suomen sähkönkulu- 0 tustilastossa kolmannella sijalla ja muut tarkastelualueen Rakennusten Liikenne Teollisuus ja muu kunnat sijalukujen 111 – 384 välillä. lämmitys energiakäyttö

Oulun seutu Oulu Oulun seutu, pl. Oulu Asumisen ja maatalouden osuus korostuu Oulun ympä- ristökunnissa ollen suurin Kiimingissä (75 %). Palvelui- den ja rakentamisen osuus taas on suurin Limingassa (41 Oulun seudun energiankulutus vuonna 2005 %). Asukasta kohden tarkasteltuna pienin ominaiskulutus on Tyrnävällä (6 MWh/as) ja suurin Oulussa (20 MWh/as). Ilman teollisuuden osuutta kulutus Oulussa on 8 MWh/ as.

Kunta Sijaluku säh- Kokonais- Asuminen ja Palvelut ja Teollisuus Kulutus asu- Kulutus ilman kön käytössä kulutus maatalous rakentaminen (GWh) kasta kohden teollisuutta (Suomen kun- (GWh) (GWh) (GWh) (MWh/as) asukasta koh- nista) den (MWh/as) Oulu 3 2 563 476 546 1 542 19,5 7,8 Kempele 111 117 65 32 20 7,7 6,4 Kiiminki 129 96 72 20 4 7,7 7,4 Liminka 161 77 45 32 1 9,1 9,1 Oulunsalo 163 76 42 29 5 8,1 7,5 Muhos 180 67 44 21 3 7,8 7,5 Tyrnävä 240 39 29 8 3 6,4 6,0 Ylikiiminki 300 28 19 5 4 7,9 6,9 Lumijoki 370 14 10 4 0,005 7,3 7,3 Hailuoto 384 13 8 4 0,2 12,7 12,5 Oulun seutu - 3 089 809 700 1 580 15,6 7,6 Oulun seutu, - 526 333 154 39 7,9 7,3 pl. Oulu Suomi - 87 331 22 391 17 263 47 677 16,5 7,5

Oulun seudun ja Suomen sähkönkulutus vuonna 2007 (lähde: Energiateollisuus ry)

24 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT JA ENERGIANKULUTUS OULUN SEUDULLA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT JA ENERGIANKULUTUS OULUN SEUDULLA

3500 140 3000 120 2500 100 2000 80 GWh GWh 1500 GWh 60 1000 40 500 20 0 0 Oulun seutu Oulu Seutu, pl. Oulu Teollisuus Muhos Tyrnävä Liminka Kiiminki Hailuoto Lumijoki

Palvelut ja rakentaminen Kempele Oulunsalo Asuminen ja maatalous Ylikiiminki

Oulun seudun sähkönkäyttö vuonna 2007 (lähde: Energiateollisuus ry)

20 18 16 14 12 10 GWh 8 6 4 2 0

u hos Oulu u luoto M KempeleKiiminki Liminka Tyrnävä LumijokiHai Oulunsalo Ylikiiminki Oulun seut Seutu, pl. Oulu

Sähkönkulutus asukasta kohden (MWh/as) Sähkönkulutus ilman teollisuutta asukasta kohden (MWh/as)

Oulun seudun sähkönkulutus asukasta kohden suuruusjärjestyksessä vuonna 2007 (lähde: Energiateollisuus ry)

Kunta Kaukolämmön myyjät Kaukolämmön ku- Kulutuksen jaottelu loppukulutussektoreittain lutus yhteensä, Asuinkiinteistöt, Teollisuuskiinteis- Muut (palvelut ja GWh GWh töt, GWh julkinen) GWh Oulu Oulun Energia 1 205,6 642,7 108,3 454,6 Kempele Oulun Energia 60,5 Jaottelua ei ole tehty v. 2005 Oulun Seudun Lämpö Oy 53,4 25,3 5,8 22,3 Kempele yht. 113,9 - - - Kiiminki Oulun Energia 9,0 0,8 1,0 7,2 Oulun Seudun Lämpö Oy 1,9 0,2 0 1,7 Kiiminki yht. 10,9 1,0 1,0 8,9 Liminka Oulun Seudun Lämpö Oy 6,6 2,3 0 4,4 Lumijoki Oulun Seudun Lämpö Oy 2,0 0,4 0 1,6 Muhos Oulun Seudun Lämpö Oy 18,2 5,7 0 12,5 Oulunsalo Oulun Energia 27,1 Jaottelua ei ole tehty v. 2005 Tyrnävä Oulun Seudun Lämpö Oy 6,6 2,6 0 4,0 Yhteensä 1515,7 Oulun kaukolämmön kulutus ja kaukolämmönmyyjät vuonna 2005 (lähteet: Energiateollisuus ry, Oulun Energia & Oulun Seudun Lämpö)

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 25

4 ILMASTOSTRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT

ilmastostrategiset päämäärät ilmastostrategiset päämäärät

Ilmastostrategiatyön lähtökohdat

• toiminnat, jotka kuuluvat kunnan omaan toimivaltaan tai ohjaukseen • toiminnat, joista syntyy eniten kasvihuonekaasupäästöjä • toiminnat, jotka koskettavat Oulun kaupunkia sekä Hailuodon, Kempeleen, Kiimingin, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulunsalon ja Tyrnävän kuntia

Ilmastostrategiset päämäärät

• Ilmastonmuutoksen hillintä suunnittelun ja toiminnan perustaksi

• Alueen osaamisella uutta tietoa ja teknologiaa ilmastonmuutoksen torjuntaan

• Saada aikaan pysyviä toimintatapoja kasvihuo- nekaasupäästöjen vähentämiseksi

 Kasvihuonekaasupäästöt kääntyvät laskuun

Päämääriin pääsemiseksi lisätään energiatehokkuutta ja energiansäästöä sekä kasvatetaan uusiutuvan ja päästöttömän energian osuutta energiantuotannossa.

Strategia toteutuu laajaa keinovalikoimaa hyväksikäyttäen useiden eri ohjelmien ja toimenpiteiden kautta.

28 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA ilmastostrategiset päämäärät ilmastostrategiset päämäärät

Oulun lämpösijainti tulevaisuusskenaarioiden mukaan (lähteet: Esko Kuusisto, Syke, IPCC, YTK ja EEA 2007)

A1 skenaario B1 skenaario 2020 Tallinna Jyväskylä 2050 Kööpenhamina Riika 2080 Pariisi Hampuri

A1: Talouskasvu jatkuu nopeana, maailman väestömäärä nousee vuosisadan puoleen- väliin saakka, ja uusia ja tehokkaampia teknologioita otetaan käyttöön.

B1: Väestömäärien ja ostovoiman kehitys on samankaltaista kuin A1:ssä, mutta talouden rakenne muuttuu voimakkaasti palvelujen ja informaatioteknologian suuntaan, mikä vähentää talouden materiaali- ja energiaintensiivisyyttä. Minne ilmastonmuutos meidät vie? 7.11.2008

EEA 2007

Ilmastonmuutosennuste Oulun seudulla

• maksimilämpötilat nousevat alle 5 °C • minimilämpötilat nousevat yli 10 °C • maksimi tuulennopeudet kasvat noin 10 % • sateisuus lisääntyy yli 20 % • lumipeitteen vesiarvo vähenee 20 % • yksittäisten lumipyryjen vesiarvo kasvaa yli 40 % • merenpinta nousee noin 30 cm

(lähde: Extremes –hanke. VTT, 2007.)

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 29

5 ILMASTONMUUTOKSEN HILLITSEMINEN

Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne

Energiantuotanto

Rakennukset ja rakentaminen

Liikenne

Julkisten palveluiden energian käyttö

Hankinnat ja kuluttaminen

Tietoisuuden lisääminen

Uudet teknologiat ja innovaatiot

Taloudellinen ohjaus ilmastonmuutoksen hillitseminen ilmastonmuutoksen hillitseminen

Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne

Maankäytönsuunnittelun vaikutus yhdyskuntaraken- Lähtökohdat Oulun seudulla teeseen ja sen kautta ilmastonmuutoksen hillintään on olennainen. Maankäyttöratkaisuilla voidaan vaikuttaa Oulun seutu kasvaa nopeasti ja uusia alueita otetaan asu- energiantuotantoratkaisuihin ja energiankulutukseen. misen ja työpaikkojen sekä palveluiden käyttöön. Vuo- Asuntojen, työpaikkojen ja palvelujen sijoittumisella ohja- desta 1990 seudun asukasmäärä on kasvanut noin 55 000 taan liikkumista ja vaikutetaan liikenteestä syntyvien kas- hengellä eli keskimäärin 3235 henkilöä/vuosi. Väestö vihuonekaasupäästöjen määrään. on ikärakenteeltaan nuorta ja pientalojen kysyntä sekä tonttitarjonta ovat olleet määrältään merkittäviä etenkin Maankäytönsuunnittelu edellyttää yhteistyötä. Hyvällä 2000-luvulla. Rakennetut taajama-alueet ovat kasvaneet suunnittelulla voidaan vähentää liikkumistarvetta, paran- koko ajan, minkä lisäksi seudulle on muodostunut run- taa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä, sijoittaa palve- saasti uutta haja-asutusta. Pientalotonttien tuottotavoi- lut saavutettavaksi myös pyöräillen ja kävellen sekä oh- tetta on nostettu sekä Oulussa että ympäristökunnissa, jata ympäristöä säästävien energiantuotantomuotojen mikä perustuu toisaalta asumistoiveisiin ja toisaalta kun- käyttöönottoon. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä on tien keskinäiseen kilpailuun nuorista perheistä. mahdollista vaikuttaa elinympäristön laadulliseen para- nemiseen, ekotehokkuuden kasvuun, yhdyskunnan pal- Seudun yhteisellä yleiskaavalla ja kuntien omalla yleis- velusuoritteen sekä toimintojen saavutettavuuden para- kaavoituksella on pyritty ohjaamaan yhdyskuntarakennet- nemiseen. ta tiiviimmäksi, mutta tässä ei ole täysin onnistuttu. Vain keskuskaupunki Oulu on pystynyt pitämään hajarakenta- Kuntien maankäytönsuunnitteluun liittyvät mahdollisuu- misen kurissa sekä onnistunut eheyttämään yhdyskun- det ilmastonmuutoksen hillinnässä ja energiatehokkuu- tarakennetta ja tuottamaan maankäytöltään tehokkaita den lisäämisessä on tiedostettu ja nostettu entistä vah- pientaloalueita. Oulun uusien pientaloalueiden rakenne vemmin esille myös valtakunnan tason ohjauksessa. ja sijainti mahdollistaa joukkoliikennepalvelujen järjestä- Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategias- misen, mutta joillakin alueilla vähäisestä kysynnästä joh- sa (2008) todetaan keskeiseksi sellaisen yhdyskuntara- tuen joukkoliikenteen palvelutaso on alhainen. kenteen edistäminen, joka mahdollistaa kasvihuonekaa- supäästöjen vähentämisen. Strategiassa tuodaan esille Oulun kehyskunnissa hajarakennusalueelle myönnetty- kuntien ja valtion yhteistyön kehittämisen merkitys. Kau- jen rakennuslupien määrä on koko vuosituhannen ajan ol- punkiseutujen suunnittelun lähtökohdiksi nostetaan jouk- lut kolmannes tai enemmän kaikista myönnetyistä raken- koliikenteen edellytykset ja kilpailukyky sekä autoriippu- nusluvista. Vuonna 2005 Oulun kehyskuntiin myönnettiin vuuden vähentäminen. 739 omakoti- ja paritalolupaa. Näistä asemakaava-alueen ulkopuolelle sijoittui 270. Oulussa omakoti- ja paritalora- Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) tarkis- kennuslupia myönnettiin yhteensä 299, joista seitsemän tuksessa marraskuussa 2008 on tuotu esille aikaisempaa sijoittui haja-asutusalueelle. voimakkaammin ilmastonmuutoksen vaikutukset, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, olemassa olevien raken- Kaupan suuryksiköt on seudun yleiskaavassa ohjattu teiden hyödyntäminen ja energiakysymykset. Kuntien sijoittumaan Oulun keskustaan ja kolmeen alakeskuk- maankäytön suunnittelulle asetetaan mm. seuraavat il- seen sekä kuntakeskuksiin. Tämä on toteutumassa vain mastonmuutokseen liittyvät tavoitteet: osittain, sillä kilpailutilanteessa kunnat haluavat tarjota - alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuu- kauppakeskuksille sijoituspaikkoja myös keskusten ulko- tokseen sopeutumiselle puolelta. Käytännössä kaupan suuryksiköt ja tilaa vievä - yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisään- kauppa pyrkivät sijoittumaan pääteiden eritasoliittymien tyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin ympärille ympäröivästä maankäytöstä riippumatta. Päi- - alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämis- vittäistavarakaupan pienemmille yksiköille on varattu si- tä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön joituspaikkoja asuntoalueilta ja pienten lähikauppojen käyttöedellytyksiä verkosto onkin tihentynyt viime vuosina. Oulussa lähipal- - liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen veluverkko on kattava. Kokonaisuutena tarkastellen kau- siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta pallisten palveluiden yksikkökoko on kasvanut ja niiden ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liiken- saavutettavuus kehyskunnissa on heikentynyt. nemuotojen edellytyksiä.

32 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

ilmastonmuutoksen hillitseminen ilmastonmuutoksen hillitseminen

päämäärät

1. Seudullisesti tasapainoinen, vähemmän energiaa kuluttava ja päästöjä tuottava yhdyskuntarakenne

2. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja liikkumistarpeen vähentäminen olemassa olevaa infrastruktuuria hyödyntäen ja palveluverkkoa kehittä- en

3. Keskusta-alueiden palvelutarjonnan ja saavutettavuuden merkittävä parantaminen

KEINOT

Seuturakennetta kehitetään mo- Suunnitellaan ja toteutetaan asu- Sijoitetaan kaupan keskittymät nikeskuksisena ja verkottuvana mismuodoiltaan, yritystoiminnal- olemassa olevaan yhdyskuntara- hyviin liikenneyhteyksiin perus- taan ja palveluiltaan monipuolisia kenteeseen ja tehokkaan joukko- tuvana kokonaisuutena alueita liikenteen piiriin - toteutetaan maankäytön ja liiken- - kehitetään asuinrakennus- ja kort- - laaditaan seudullinen kauppa- teen suunnittelu samanaikaisesti telimuotoja, jotka ovat pien- ja ker- paikkaselvitys ja tehdään vaikutusselvitykset riit- rostalojen välimuotoja, joissa on tävän monipuolisesti. suhteellisen tehokas maankäyttö Ohjataan kaavoituksella uudisra- - pienennetään haja-rakentamisen - varataan rajallisesti alueita suuril- kennusten lämmitystapavalintoja osuutta kehyskunnissa le tonteille, joilla on iso yhden per- silloin, kun sille on kunnallistek- - ajoitetaan uudisrakentaminen heen omakotitalo; niset ja taloudelliset edellytykset palveluiden ylimitoitusta välttäen - kehitetään vetovoimaista kerros- - uusia rakentamisalueita kaavoi- ja olemassa olevia resursseja tar- taloasumista tettaessa otetaan huomioon kau- koituksenmukaisesti hyödyntäen - sijoitetaan asunnot ja työpaikat ko- ja aluelämmityksen kannatta- - otetaan huomioon kaikilla kaava- lähelle toisiaan vuuden turvaaminen ja sitä kautta tasoilla uusien energiantuotanto- energiatehokkaan sähkön- ja läm- tapojen tilantarve Tehostetaan keskustojen rakenta- mönyhteistuotannon hyödyntämi- - taajamien reuna-alueille ei kaa- mista nen voiteta uusia epäitsenäisiä lähiöi- - kehitetään Oulun ydinkeskustaa - uusia asuin- ja muita rakentamis- tä tai ”ekokyliä” viihtyisäksi jalankulun, pyöräilyn alueita kaukolämpöverkon ulko- ja joukkoliikenteen ehdoilla toi- puolisille alueille kaavoitettaessa Toteutetaan tiiviitä asuinalueita, mivaksi, monipuoliset palvelut pyritään ratkaisemaan energia- joiden asukasmäärä turvaa toi- omaavaksi alueeksi, huolto uusiutuviin energialähtei- mivat lähipalvelut, joukkoliiken- - luodaan edellytykset palveluiden siin perustuen teen kehittämismahdollisuudet lisääntymiselle ottamalla käyt- - energiatehokkaiden ja vähäpääs- ja luonnontilaisten alueiden säi- töön maanalainen pysäköinti töisten lämmitysratkaisujen ti- lymisen - kaavoitetaan lisää liiketilaa ja lantarve selvitetään riittävän var- - suunnitellaan asuntoalueet jouk- asuntoja ydinkeskustaan ja kes- haisessa vaiheessa ja osoitetaan koliikenteen ja kevyen liikenteen kustan liepeille niille aluevaraus asemakaavassa ehdoilla - kaavoitetaan aikaisempaa tehok- - vältetään viheralueiden pirsta- kaampaa asumista kuntakeskuk- loitumista sekä luonnonvaraisen siin maa-alueen tuhlausta - luodaan asuntoalueiden ja ulkoi- lualueiden välille hyvät kevyen liikenteen yhteydet

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 33 ilmastonmuutoksen hillitseminen ilmastonmuutoksen hillitseminen

Oulun kaupunkiseudun laajeneminen Oulun kaupunkiseudun kaupunkirakennevyöhykkei- vuosina 1980 - 2005 den asumisen alueet vuonna 2007

Hajarakentaminen Oulun seudulla (lähde: Oulun seudun hajarakentamisselvitys, 21.9.2006. AIR-IX Suunnittelu, Ympäristötaito Oy; Oulun seutu, Rakennusvalvonta- työryhmä & Insinööritoimisto Liidea.)

(Lähde: Kaupunkirakenteen kehityspiirteet Suomen suurilla kau- (Lähde: Kaupunkirakenteen kehityspiirteet Suomen suurilla kaupunkiseuduilla. Tutkimus Oulun kaupunkiseudusta. Oulun kaupunkiseuduilla. Tutkimus Oulun kaupunkiseudusta. Oulun kaupunki, 2008.) punki, 2008.)

Hajarakentaminen Oulun seudulla

Omakoti- ja paritalojen rakennusluvat 2003 2004 2005 Oulun seudulla kpl % kpl % kpl % Oulu Asemakaavaalueella 267 97 % 308 96 % 251 97 % Asemakaava-alueen ulkopuolella 8 3 % 13 4 % 7 3 % Yhteensä* 275 321 258 Oulun seutu, pl. Oulu Asemakaava-alueella 485 72 % 508 68 % 481 65 % Asemakaava-alueen ulkopuolella 193 29 % 240 32 % 271 37 % Yhteensä* 674 747 739

* Rakennuslupaan voi sisältyä useampia omakoti- tai paritaloja (lähde: Oulun seudun hajarakentamisselvitys. AIR-IX Suunnittelu, Ympäristötaito Oy; Oulun seutu, Rakennusvalvontatyöryhmä; Insinöö- ritoimisto Liidea, 2006)

34 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA ilmastonmuutoksen hillitseminen ilmastonmuutoksen hillitseminen

Energiantuotanto

Kasvihuonekaasupäästöistä suurin osa on peräisin säh- Lähtökohdat Oulun seudulla kön ja lämmön tuotannosta. Kuntien osuus energiantuotannossa on huomattava. Vuonna 2005 kunnissa Oulun kaupungin sähkön ja lämmön hankinnasta vas- tuotettiin Suomen sähkön tarpeesta noin 15 % ja kauko- taa Oulun Energia, joka tuottaa lähes kaiken Oulun tar- lämmöstä noin 80 %. Energiantuotannon kasvihuonekaa- vitseman kaukolämmön. Lisäksi Oulun Energia tuottaa supäästöjen vähentämisessä merkittävin keino on uusiu- lämpöä Oulunsaloon, Kempeleeseen ja Kiiminkiin. Noin tuvan energian käytön lisääminen ja energiantuotannon kolme neljäsosaa Oulun Energian hankkimasta sähköstä tehokkuuden parantaminen. Energiantuotannon tarvetta kulutetaan sen omalla jakelualueella Oulussa ja Kiimin- voidaan vähentää energiankäytön tehostamisella ja ener- gissä. Loput hankitusta sähköstä toimitetaan Oulun Säh- giansäästötoimin. könmyynti Oy:n osakasyhtiöiden jakeluverkkoihin sekä kantaverkon kautta muiden sähkönmyyjien asiakkaille. Uusiutuvien energialähteiden osuus on Suomen koko- naisenergiantuotannosta noin neljännes. Kunnissa tuo- Oulun Energian pääasialliset tuotantolaitokset ovat Top- tanto perustuu lähinnä puun sekä vesi- ja tuulivoiman pilan turvevoimalaitos ja Merikosken vesivoimalaitos. käyttöön. Lähivuosina jätteen energiahyötykäyttö tulee Täydentäviä lämmönhankintalähteitä ovat vara- ja huip- yleistymään, samoin biokaasun aikaisempaa monipuo- pulämpökeskukset sekä paikallinen teollisuus. Ener- lisempi hyödyntäminen ja erilaiset ratkaisut maa- ja kal- gianhankinnan perustan muodostaa sähkön ja lämmön lioperän, ilman, vesistön ja jätevesien lämpösisällön hyö- yhteistuotanto. Yhteistuotannon ansiosta energiantuo- dyntämiseksi. tannon hiilidioksidipäästöt ovat 350 000 tonnia erillistuo- tantoa pienemmät. Energiatehokkuuden parantamisella voidaan vähentää investointitarvetta yhtälailla energiantuotantolaitosten, Toppilan voimalaitoksen energiantuotannosta noin 85 % jakelun kuin polttoaineen tuotannon osalta. Energiantuo- tuotetaan turpeella ja loput puulla, öljyn osuuden ollessa tannon tehokkuutta voidaan parantaa mm. nostamalla vähäinen. Toppilan voimalaitoksen osuus Oulun Energian energiantuotannon hyötysuhdetta, vähentämällä siirto- sähkönhankinnasta on 70 - 80 prosenttia ja Merikosken 10 häviötä ja hyödyntämällä kaukolämmön paluuvesiä aikai- - 15 prosenttia sempaa tehokkaammin. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon tehokas hyödyntäminen on sekä energiantuotannon Ruskon jätekeskuksessa syntyvää metaania hyödynne- tehokkuuden että päästöjen vähentämisen kannalta oleel- tään Oulun yliopistollisen sairaalan höyryn-tuotannossa lista. sekä teollisuudessa noin 2 000 omakotitalon lämmön vuo- sikulutuksen verran. Kaatopaikan biokaasusta tuotetun Kaukolämpöverkon piirissä olevien energiantuotanto- sähkön määrä vastaa noin 150 omakotitalon vuoden käyt- laitosten teknologia ja päästöoikeuksien hintataso mää- tösähköä ja se kattaa jätekeskuksen oman käyttötarpeen. räävät pääosin sen, milloin uusiutuvat energialähteet ja muut vähäpäästöiset tekniikat ovat taloudellisesti kilpai- Tuulivoimatuotantoa on Oulun Vihreäsaaressa sekä Ou- lukykyisiä. Kaukolämpöverkon ulkopuolella hajautetussa lunsalon Riutunkarissa, Lumijoella sekä Hailuodon Mar- energiantuotannossa valintoihin vaikuttavat ensisijaisesti janiemessä ja Huikussa. Pohjolan Voima Oy selvittää polttoaineiden ja laitteistojen hintataso. Uusiutuviin ener- yhteistyössä Oulun Energian kanssa mahdollisuuksia ra- gialähteisiin perustuvat uudet lämmitystekniikat ovat en- kentaa tuulivoimapuisto Oulun - Haukiputaan edustan Omakoti- ja paritalojen rakennusluvat 2003 2004 2005 tistä kilpailukykyisempiä verrattuna perinteisiin fossiilisil- merialueelle. Oulun seudulla la polttoaineilla tuotettuihin ratkaisuihin. kpl % kpl % kpl % Oulun Seudun Lämpö toimittaa kaukolämpöä Kempe- Oulu leen, Kiimingin, Limingan, Lumijoen, Muhoksen ja Tyrnä- vän kuntiin. Oulun Seudun Lämmön kaukolämpökeskus- Asemakaavaalueella 267 97 % 308 96 % 251 97 % ten tuotannosta puolet tuotetaan hakkeella ja turpeella ja Asemakaava-alueen ulkopuolella 8 3 % 13 4 % 7 3 % puolet raskaalla polttoöljyllä. Yhteensä* 275 321 258 Oulun seutu, pl. Oulu Oulun seudun energiapolitiikan tulevaisuuden näkymiä ja tavoitteita on kirjattu Pohjois-Pohjanmaan energiastra- Asemakaava-alueella 485 72 % 508 68 % 481 65 % tegiaan 2015. Asemakaava-alueen ulkopuolella 193 29 % 240 32 % 271 37 % Yhteensä* 674 747 739

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 35 ilmastonmuutoksen hillitseminen ilmastonmuutoksen hillitseminen

päämäärät

1. Eri energialähteet huomioonottava ilmastonmuutosta hillitsevä energiantuotanto

2. Uusiutuvien energialähteiden käytön ja hyödyntämisen edistäminen

3. Jätteiden energiahyödyntäminen

4. Energiantuotantotekniikoiden kehittäminen ja energiatehokkuuden lisääminen sisältäen hiilidioksidin talteenoton pitkällä aikavälillä

KEINOT

Laaditaan eri energialähteet huo- - otetaan käyttöön nykyisten ener- la ja aurinkopaneeleilla kauko- mioonottava ilmastonmuutosta giantuotantolaitosten polttoaine- lämmön ulkopuolisilla alueilla hillitsevä energiastrategia valinnoissa uusiutuvia polttoai- - kannustetaan kaukolämpöön liit- - tuodaan esille eri energiantuotan- neita, jotka soveltuvat käytössä tymiseen silloin, kun se on tekni- tomuotojen ja energialähteiden il- oleviin polttotekniikoihin sesti mahdollista mastovaikutukset Oulun seudulla - kehitetään kaukolämpöverkon ul- - tuotannon tai hankinnan kasvun kopuolisilla alueilla alueellista ja Lisätään maatilojen energiaoma- osalta kiinnitetään huomiota uu- rakennuskohtaista uusiutuvien varaisuutta sien tuotantolaitosten tekniik- energialähteiden, kuten kallio- ja - edistetään kotieläintilojen biokaa- kaan ja polttoainevalintoihin sedimenttilämmön käyttöönottoa sulaitosten rakentamista - tarkastellaan uusia toteuttamis- - edistetään energiakasvien tuotan- kelpoisia energiantuotantoratkai- Käynnistetään hyötykäyttöön kel- toa sekä maatalouden sivutuot- suja nykyisten rinnalle paamattoman jätteen energiahyö- teista ja lannasta saatavan bio- - kaukolämpöverkon laajentamis- tykäyttö energian tuotantoa ja käyttöä tarpeen arviointiin sisällytetään - rakennetaan jätteenpolttolaitos, vaikutukset kasvihuonekaasu- tavoitteena rakentamispäätöksen Hyödynnytetään energiantuotan- päästöihin ja ilmastonmuutokseen tekeminen vuoden 2009 aikana totekniikoissa tapahtuvaa kehi- - selvitetään kaukolämpöverkon ja rakentamisen aloittaminen jo tystä, mikä tulee vaikuttamaan hallittu alueellinen laajentaminen vuonna 2010. oleellisesti kasvihuonekaasuja olemassa olevan verkon katta- - selvitetään puhdistamolietteen ja päästöjen määrän vähenemiseen vuuden lisääminen rakennetuilla biohajoavan jätteen energiankäyt- sekä tuotannon tehokkuuden li- alueilla tö sekä lietteitä ja biojätettä hyö- sääntymiseen - painotetaan asiakkaiden energia- dyntävän biokaasulaitoksen ra- - seurataan Suomessa ja ulkomail- tietoisuuden lisäämistä ja erilais- kentaminen la tapahtuvaa voimaloiden hiilidi- ten säästötoimenpiteiden vaiku- - tehostetaan entisestään kaato- oksidipäästöjen talteenoton ke- tusta ilmastonmuutokseen paikkakaasun talteenottoa ja hyö- hittymistä ja sen soveltamista dyntämistä Ruskon jätekeskuk- turvetta polttoaineena käyttäviin Lisätään uusiutuvien energialäh- sessa laitoksiin teiden hankintaa ja käyttöä - selvitetään biokaasun ja muiden - osallistutaan alueen energiapoli- - edistetään bioenergian käyttöä jätteestä valmistettavien liiken- tiikkaa tukeviin kehittämishank- perustamalla lisää hakkuutähtei- nepolttoaineiden tuotannon käyn- keisiin tä hyödyntäviä metsähakeasemia nistämisen mahdollisuudet - ollaan aktiivisesti mukana kauko- - selvitetään ja otetaan käyttöön lämpöverkon ulkopuolisille alueil- tuulisähkön tuotannolle sopivat Edistetään rakennusten lämmi- le soveltuvien uusien energiantuo- laajemmat tuulipuistokohteet se- tyksessä siirtymistä öljyn ja säh- tantoratkaisujen kartoituksissa ja kä yksittäisille voimaloille sovel- kön käytöstä korvaaviin kasvi- pilotoinnissa tuvat alueet huonekaasupäästöjen kannalta - selvitetään sähköverkkoon liitty- - selvitetään puhdistetun jäteve- parempiin vaihtoehtoihin minen kahden suuntaisilla kulut- den energiasisällön talteenoton ja - monipuolistetaan kotitalouksien taja-tuottaja sopimuksilla hyödyntämisen mahdollisuudet energiaratkaisuja lämpöpumpuil-

36 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA ilmastonmuutoksen hillitseminen ilmastonmuutoksen hillitseminen

Sähköntuotanto Oulun seudulla vuonna 2005

Sähköntuotantolaitos Sähköntuotanto (GWh) 2005 2007 Oulun Energia, Toppilan voimalaitokset, 864 1 060 lämmön ja sähkön yhteistuotanto Oulun Energia, Merikosken vesivoimalaitos 178 218 PVO Innopower Oy, Oulun Vihreäsaaren tuulivoimalat (2) 5,2 6,7 PVO Innopower Oy, Oulunsalon Riutunkarin tuulivoimalat (4) 11,1 9,4 Hailuodon Marjaniemen ja Huikun tuulivoimalat (4) 3,0 3,3 Lumituuli Oy, Lumijoen tuulivoimala 1,5 1,4 Oulun Jätehuolto, Ruskon jätekeskuksen mikroturbiinilaitos 0 1,1

Sähkönhankinnan energianlähteet Oulun seudulla vuonna 2005

36,8 % 0,40,4 % 4,7 % 5,9 % 2,0 % 0,1 % 0,8 % 9,4 % 38,8 % 0,0 %

8,0 % 77,1 % 15,9 %

Turve Vesi Puu Tuuli Markkinasähkö Öljy Turve Vesi Puu Tuuli Hiili Öljy Kierrätyspolttoaine

Yhteensä: 1 980 GWh Yhteensä: 289 GWh

Oulun Sähkömyynti Oy Oulun Seudun Sähkö Oy

11.12.2008 / JS

11.12.2008 / JS 1 OulunPOLTTOAINEEET Energian sähkön- ja lämmönhankinta2 sekä polttoaineen kulutus vuosina 2003 - 2007 2003 2004 2005 2006 2007 3 Turve 3580 3285 2457 3335 3004 4 ENERGIATASE Puu 482 504 523 431 457 5 Öljy 48 39 132 66 73 6 Biokaasu 10 13 214 13 10 7 LÄMMÖNHANKINTA Sähkö 0,5 0,5 30,5 1 1 8 2003 2004 Sähkönhankinta2005 4120,52006 3841,52007 3026,54 3846 3545 9 Lämmönhankinta Polttoaineiden käyttö Toppila 1325 1395 1367 1381 1396 5 10 Lämpökeskukset 40 18 18 47 53 6 11 Osto 76 45 40 60 47 7 12 YHTEENSÄ 1441 1458 1425 1488 1496 8 13 5000 9 14 10 POLTTOAINEIDEN 15 2500 11 4500 16 KÄYTTÖ12 GWh 17 13 4000 18 14 2000 19 5000 15 1500 3500 LÄMMÖNHANKINTA 20 3000 1500 4000 2500

1750 1000 GWh 1500 3000 2000

1000 GWh 1250 1500 1000 2000 500 750 GWh 500 1000 500 1000 250 500 0 0 0 0 2003 20040 2005 2006 2007 2003 20042003 2005 2004 2006 2005 2007 2006 2007 2003 2004 2005 2006 2007 2003 2004 2005 2006 2007 Toppila Lämpökeskukset Osto Turve Puu Öljy Biokaasu Sähkö Toppila Merikoski Osuudet Osto Toppila Lämpökeskukset Osto Turve Puu Öljy Biokaasu Sähkö

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 37 ilmastonmuutoksen hillitseminen ilmastonmuutoksen hillitseminen

Rakennukset ja rakentaminen

Rakennukset ovat merkittävin yksittäinen energianku- elinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin ja kustannuk- luttaja keskimäärin 40 prosentin osuudella Suomen ko- siin. konaiskulutuksesta ja 30 prosentin osuudella Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Pääosa edellä mainitusta Käyttötottumusten merkitys energiankulutuksessa on energiankulutuksesta menee tilojen ja käyttöveden läm- huomattava. Käyttötapoja muuttamalla voidaan vaikuttaa mittämiseen. Varsinaisen rakentamisen osuus kertasuori- rakenteisiin, rakentamiseen, rakennusten kokoluokkiin ja tuksena on kokonaiskulutuksesta noin 5 prosenttia. kustannuksiin. Muutosten aikaansaamisessa käyttäjien tietoisuuden lisääminen on avainasemassa. Rakennusten ilmastovaikutuksia voidaan hillitä merkittä- västi energiatehokkuutta parantamalla, käyttötottumuk- sia muuttamalla sekä uusiutuvien energialähteiden käyt- töosuutta nostamalla. Kuntien mahdollisuudet tiedollisen Lähtökohdat Oulun seudulla ohjauksen antamiseen ovat hyvät siltä osin kuin hankkeet ovat rakennusluvanvaraisia. Ohjauksen mahdollisuutta ei Uudisrakentaminen on Oulun seudulla erittäin vilkasta. monissa kunnissa kuitenkaan hyödynnetä. Viime vuosina valmistuneiden asuinhuoneistojen määrä on vaihdellut noin 2 000:sta yli 3 000:een vuodessa, mistä Uudisrakentamisessa energiatehokkuuteen vaikutetaan Oulun osuus on yli 60 %. Asuinrakentamisen ohella myös tehokkaimmin lämpöhäviöiden normiohjauksella. Uusia muun rakentamisen määrä on seudun asukaslukuun suh- rakennuksia koskevat energiamääräykset ovat vuodelta teutettuna lähes valtakunnan kärkeä. 2007 ja niitä tullaan tiukentamaan vuosina 2010 ja 2012 voimaan tulevilla määräyksillä. Tavoitteena on sekä pien- Oulussa uusien omakotitalojen lämmitysenergian kulu- että kerrostalorakentamisessa vähintään 50 %:n vähen- tukselle on asetettu 30 prosentin lisäsäästötavoite vuo- nys tilojen lämmitysenergian kulutuksessa vuoden 2007 delle 2008 ja 35 prosentin lisäsäästötavoite vuodelle 2009 määräyksiin verrattuna. On arvioitu, että uusien kerrosta- rakentamismääräysten tasoon verrattuna. Tavoitteeseen lojen lämmitysenergiankulutusta voidaan vähentää mata- pääsemiseksi Oulussa on kehitetty monipuolinen raken- laenergiarakentamisella jopa 70 % nykyiseen rakentamis- nuttajien ohjausprosessi sekä käynnistetty laaja-alainen tapaan verrattuna. yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Vuorovaikutteinen oh- jausjärjestelmä on internetin välityksellä kaikille avoin. Korjausrakentamisen energiasäästöpotentiaali on suuri, Järjestelmän havainnollinen energialaskuri pakollisten mutta sen mahdollisuuksia ja keinoja ei ole tiedostettu energiaselvitysten ja -todistusten tekemiseen on ilmainen riittävästi. Olemassa olevan rakennuskannan kannusta- koko Oulun seudulla, mutta muualla maksullinen. Oh- miseksi energiaa säästäviin ratkaisuihin tarvitaan tuntu- jauksen ja toteutuneiden säästötavoitteiden seuraukse- via taloudellisia ja teknisiä tukitoimia sekä energiakorja- na uudisrakennusten energiankulutus on laskenut muu- usten suunnitelmallisuutta ja osaamista. Tänä päivänä ta maata selvästi alemmalle tasolle. Matalaenergiataloja vanhat rakennukset jäävät korjattunakin usein alle nyky- on luvitettu useita kymmeniä ja uudenlaisia energiantuo- vaatimustason. tantoratkaisuja on suunnitteilla useammallekin uudelle asuinalueelle Oulussa ja Oulun seudulla. Energian säästötoimenpiteiden ohella primäärienergia- lähteen valinnalla tulee olemaan nykyistä suurempi, jopa Uudisrakennusten tilojen lämmitysenergian säästötavoit- ratkaiseva merkitys kasvihuonekaasupäästöihin. Myös ra- teen noustessa 50 %:iin määräysten nykytasosta koko ra- kentamismääräykset tulevat ohjaamaan siihen suuntaan. kentaminen siirtyy vuoden 2008 mukaiselle matalaener- Uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa voidaan edis- giatasolle. Matalaenergiatasolle rakennettaessa kasvaa tää tavoitteellisella energiapolitiikalla ja valtiovallan talo- laskennallinen vuosisäästö Oulun seudun omakotitalo- udellisella tuella sekä kuntien käytännön tukitoiminnalla kannassa nykyiseen rakentamistasoon verrattuna joka ja selkeillä velvoitteilla. vuosi noin 10 000 MWh:lla.

Rakentamisvaiheen energiansäästötoimet kohdistuvat Lämmitettävä rakennusala oli vuonna 2005 Oulun seudul- 2 sekä rakennuksen suunnitteluvaiheessa tehtyihin mate- la 15,3 milj. k-m , mistä lähes 62 % on kaukolämmön pii- riaali- ja tilaratkaisuihin että rakennustyön toteuttamisen rissä. Sähköllä lämpiää noin 20 % ja öljyllä noin 11 % puun käytäntöihin. Suunnittelu- ja rakennusvaiheessa tehdyillä osuuden ollessa 3 %. ratkaisuilla voidaan olennaisesti vaikuttaa rakennuksen

38 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA ilmastonmuutoksen hillitseminen ilmastonmuutoksen hillitseminen

päämäärät

1. Energiatehokkuuden lisääminen kaikessa rakentamisessa rakennuksia ja asumisterveyttä vaarantamatta

2. Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen talokohtaiseen selvitykseen ja tiedolliseen ohjaukseen perustuen

3. Uusiutuvien energialähteiden käyttöosuuden lisääminen rakennusten energiahuollossa

4. Tilatehokkuuden parantaminen julkisessa ja yksityisessä rakentamisessa

KEINOT

Uudet rakennukset pyritään jo nyt Olemassa olevan rakennuskannan Minimoidaan rakentamisvaiheen rakentamaan energiatehokkuu- osalta selvitetään talokohtaisesti energiankulutus deltaan vähintään vuoden 2012 energiansäästön kustannustehok- - ohjataan ja neuvotaan rakentajia ennakoidulle määräystasolle ja kaimmat keinot, tavoitteeksi ase- energiataloudellisten toimintata- vuoden 2015 jälkeen julkisella ra- tetaan matalaenergiataso pojen valintaan hoituksella rakennettavissa ra- - tuetaan toimintaohjein ja mahdol- - kiinnitetään huomiota rakennus- kennuksissa tavoitteena on hallit- lisen parannustoiminnan eduin materiaalien suojaamiseen kos- tu passiivienergiataso energiakatselmusten suorittamis- teudelta kuivatuksen energiatar- - Oulun seudulla otetaan käyttöön ta seudun asuinrakennuksissa peen vähentämiseksi Oulussa kehitetty uudisrakenta- - selvitetään talokohtaisesti liitty- - tuetaan puun ja puupohjaisten misen laadun ohjausprosessi mismahdollisuus kaukolämpö- materiaalien perusteltua käyttöä - selvitetään passiivitalojen toimi- verkkoon tai uusiutuvan energia- rakennuksissa vuus ja sen edellyttämät ratkaisut lähteen käytön mahdollisuus - huolehditaan hukkamateriaalin Oulun ilmanalassa - kytketään toimenpiteiden suun- synnyn ehkäisystä ja rakennusjät- - uusilla kaukolämmön ulkopuo- nitelmallisuus ja kontrolloitavuus teen asianmukaisesta käsittelystä lisilla rakentamisalueilla ener- (viranomaisohjaus) nykyistä pa- giahuolto pyritään järjestämään remmin mukaan myös energia- hyödyntämällä ensisijaisesti maa- korjaustoimintaan ja tuetaan sitä lämpöä erilaisin taloudellisin ja asiantun- - otetaan lämpö talteen rakennus- tijapalvelun keinoin ten harmaista jätevesistä mahdollisuuksien mukaan jo rakennuk- Korvataan uudisrakentamisen tar- sissa vetta olemassa olevaa rakennus- - uusia tiloja rakennettaessa tai kantaa hyödyntäen olemassa olevia uusittaessa vaa- - lisätään olemassa olevan raken- ditaan sähkö- ja LVI-toteutukselta nuskannan käyttöastetta korkeaa energiatehokkuutta - otetaan tilojen todellinen vuoro- - ohjataan rakentajia tekemään oi- kautinen käyttöaste rakennusten keita valintoja erilaisia lämmitys- mitoitusperusteeksi muotoja toteutettaessa - tehostetaan olemassa olevan asuntokannan hyödyntämistä parantamalla asuntojen kuntoa ja ympäristön viihtyisyyttä

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 39 ilmastonmuutoksen hillitseminen ilmastonmuutoksen hillitseminen

Oulun seudun rakennusten eri lämmitysmuodot kerrosaloittain vuonna 2005

16000 1000 14000 900 12000 800 10000 700 600

2 8000 2 500

1000 r-m2 6000 1000 r-m2

1000 r-m 400 4000 1000 r-m 300 2000 200 0 100 Oulun seutu Oulu Oulun seutu, 0 pl. Oulu i le a s o k to e nki k oki al n o n j s mi uho nävä Kauko- tai aluelämpö Öljy, kaasu ailu ii imi M iimi emp L umi Tyr k H K K L ulun li Sähkö Kivihiili O Y Puu, turve Muu tai tuntematon

(lähteet: Tilastokeskus ja Oulun Energia)

Oulun seudun rakennusten eri lämmitysmuotojen osuudet kunnittain vuonna 2005 (kerrosalan mukaan)

100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 %

u lu lu to e a s lo ä ki el nki a v eut p i nk ho ä in s Ou Ou m ns m . ailuo ii imi Mu yrn i n em L umijoki lu T ki lu H K K L li u, pl Ou Y Ou eut s n lu Ou Kauko- tai aluelämpö Öljy, kaasu Sähkö Kivihiili Puu, turve Muu tai tuntematon (lähteet: Tilastokeskus ja Oulun Energia)

Oulun seudulla valmistuneiden asuntojen määrä vuosina 2002 – 2006

2002 2003 2004 2005 2006 Oulu 1 081 1 188 1 916 1 918 1 573 Hailuoto 2 8 2 11 17 Kempele 165 285 22 241 234 Kiiminki 120 143 201 174 113 Liminka 73 114 198 134 169 Lumijoki 11 11 12 18 30 Muhos 44 45 79 75 119 Oulunsalo 41 53 137 75 63 Tyrnävä 38 66 66 100 86 Ylikiiminki 9 12 26 28 45 Oulun seutu 1 729 2 072 3 016 2 953 2 739 (lähde: Tilastokeskus)

40 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA ilmastonmuutoksen hillitseminen ilmastonmuutoksen hillitseminen

Liikenne

Noin viidennes Suomen hiilidioksidipäästöistä on peräi- Lähtökohdat Oulun seudulla sin liikenteestä. Tieliikenteen osuus liikenteen päästöistä on lähes 90 % ja tästä noin 70 % aiheutuu henkilöautolii- Oulun seudun autoliikenteen määrän on arvioitu kasva- kenteestä ja loput pääosin raskaasta liikenteestä. Henki- van asukas- ja työpaikkamäärän sekä auton omistuksen löautojen määrä on ollut jatkuvassa kasvussa ja suurin lisääntymisestä johtuen vuoteen 2020 mennessä 1,5-ker- osa suomalaisten matkoista tehdään henkilöautolla - alle taiseksi nykyiseen verrattuna. Keskeiseksi kysymykseksi kolmen kilometrin matkoistakin yli puolet. liikennejärjestelmän toimivuuden kehittämisessä nousee- kin henkilöautoliikenteen vähentäminen joukkoliikenteen Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kan- osuutta kasvattamalla. nalta on olennaista liikennejärjestelmien tehostaminen, yksityisautoilun vähentäminen, energiatehokkaiden lii- Oulun seudun sisäinen sekä seudun rajan ylittävä työmat- kennemuotojen kilpailukyvyn parantaminen ja vähäpääs- kaliikenne on kasvanut tasaisesti vuosina 2000 − 2004. töisen teknologian hyödyntäminen. Ouluun tulee työväkeä muista kunnista noin 20 000 hen- kilöä päivittäin. Eniten tulijoita on Haukiputaalta, Kempe- Liikennejärjestelmien tehostaminen on kiinteässä yhtey- leestä ja Kiimingistä. Oulusta kotikaupunkinsa ulkopuo- dessä maankäytön suunnitteluun ja edellyttää yhteistyötä lella käy päivittäin töissä yli 8 000 henkilöä, mistä puolet ja yhteisiä tavoitteita sekä kunnan sisällä että naapurikun- kulkee Oulun seudun muihin kuntiin ja Ylikiiminkiin. tien ja valtion kanssa. Lyhyet etäisyydet eri toimintojen ja palveluiden välillä vähentävät autoriippuvuutta. Toimivat Paikallisliikenteen matkustajamäärät ovat 2000-luvulla pysäköintijärjestelmät ja liityntäpysäköinti lyhentävät ajo- vähentyneet rajusti noin 6 milj. matkasta noin 5 milj. mat- matkoja. Omat haasteensa liikennejärjestelmien kehittä- kaan. Vähenemä on ollut noin 18,5 %. Vuonna 2008 mat- miselle asettaa ennuste vapaa-ajan automatkojen lisään- kustajamäärä on kääntynyt lievään nousuun. tymisestä ja työmatkojen osuuden vähentymisestä. Oulun kaupunkirakennetta on jo suunniteltu siten, että Henkilöliikenteen energiatehokkuuden lisääminen edel- toimivan joukkoliikenteen järjestäminen olisi mahdollis- lyttää houkuttelevan ja kilpailukykyisen joukkoliikenteen ta. Viimeisimpiä kehittämistoimia ovat joukkoliikenneka- tarjoamista. Joukkoliikenteen käyttöön voidaan vaikuttaa dun käyttöönotto ja Citybussi-liikenne palvelutarjonnan sekä taloudellisella että suunnitteluohjauksella. Henkilö- parantamiseksi sekä joukkoliikenteen tuen lisääminen. autoliikenteen määrää etenkin taajama-alueilla on mahdollista vähentää kevyen liikenteen ja kävelyn mahdolli- Kevyen liikenteen reitistöt ovat Oulussa hyvät ja polku- suuksia kehittämällä. pyöräilyn suoriteosuus työmatka- ja asiointiliikkumises- sa on korkea myös talvisin. Kehittämistarvetta on pol- Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen kehitykseen vai- kupyöräpysäköinnin järjestelyissä erityisesti kaupungin kuttaa myös vähäpäästöisten henkilöautojen ja kuljetus- keskustan alueella. Kevyen liikenteen osuuden kasvatta- kaluston yleistyminen, biopolttoaineiden käyttö sekä taminen edellyttää yhteyksien kehittämistä Oulun suuralu- loudellinen ajotapa. Julkisen liikenteen osalta kaluston eilta keskustaan ja suuralueiden välillä sekä lähikuntien uusiutuminen on hidasta, näin ollen uuden päästöiltään välillä. vähäisemmän liikenneteknologian käyttöön ottaminen tapahtuu pitkällä aikavälillä. Henkilöautoliikenteen osalta oleellista on liikennetarpeen vähentäminen. Toimivat pysäköintiratkaisut edesautta- vat vetovoimaisen ja toimivan keskustan kehittymistä vie- mättä mahdollisuutta muilta kulkumuodoilta. Keskustan huolto- ja pysäköintitilojen rakenteellisten ratkaisujen to- teutuessa mahdollistuu jalankulku- ja kevyenliikenteen sekä joukkoliikennereittien edelleen kehittäminen.

Oulun kaupunki on laatimassa joukkoliikennestrategiaa, jonka puitteissa tullaan esittämään ratkaisumalleja, vaih- toehtotarkasteluja sekä kustannusvaikutuksia joukkoliikenteen kehittämiseksi ja organisoimiseksi uudistuvan lainsäädännön mukaisesti.

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 41 ilmastonmuutoksen hillitseminen ilmastonmuutoksen hillitseminen

päämäärät

1. Joukkoliikenteen matkustajamäärän merkittävä kasvattaminen

1. Henkilöautoriippuvuuden vähentäminen

2. Kevyenliikenteen matkaosuuden kasvattaminen

KEINOT

Kehitetään seudullista joukkolii- Tuodaan esille Oulun erinomai- Jalankulun, pyöräilyn ja joukko- kennettä matkustajamäärien li- nen pyörätieverkko kansallisessa liikenteen osuuksia kasvatetaan säämiseksi ja kansainvälisessä markkinoin- työmatkaliikenteessä - selvitetään raideliikennemahdol- nissa - kehitetään kuntien henkilöstön lisuudet ja kustannusvaikutukset - huolehditaan reitistöjen kunnos- työsuhdelippujärjestelmää seudulla ja kaupungin alueella sapidosta kaikkina vuodenaikoi- - käynnistetään kulkumuotojen - kehitetään joukkoliikenteen lippu- na seuranta ja kannustetaan kevy- järjestelmien hintapolitiikkaa - järjestetään pyörien pysäköinti en liikenteen vaihtoehtojen valin- - hyödynnetään EU:n palvelus- - pyritään lisäämään pyörävuokra- taan opimusasetuksen käyttöoike- usta ja käynnistämään kaupunki- - ohjeistetaan toimialueen ulko- ussopimusmallin mukaista kil- pyöräjärjestelmä puolelle suuntautuvat työmatkat pailuttamista joukkoliikenteen julkisten kulkuneuvojen käyttöä kehittämisessä Vähennetään autoliikennettä suosivaksi - kehitetään joukkoliikenteen lippu- - kannustetaan henkilöautojen yh- - suositaan raideliikennettä koti- järjestelmiä ja tarjontaa teiskäyttöön ja kimppakyyteihin maan työmatkoilla - kehitetään liityntäpysäköintiä - ohjataan lentoyhtiöiden etuudet Joukkoliikenteen palvelutasoa asemien ja bussipysäkkien yhtey- työnantajalle käytettäväksi lento- nostetaan matkustajia nykyistä teen matkojen ilmastomaksuun paremmin houkuttelevaksi - parannetaan ajoreittien, aikatau- - kehitetään reittiverkostoa ja tar- lujen ja kuljetusten suunnittelua kistetaan vuorotiheyksiä tarpei- yhteistyössä liikennöitsijöiden den mukaisiksi yhteistyössä lii- kanssa kennöitsijöiden kanssa - parannetaan aikataulutietoutta reittien varsilla

42 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA ilmastonmuutoksen hillitseminen ilmastonmuutoksen hillitseminen

Oulun seudun liikenteen kasvihuonekaasupäästöt Henkilöautojen määrä 1000 asukasta kohden vuosina

(CO2-ekv. t) vuonna 2005 2005 ja 2007 13070; Henkilöautot / 1000 as. 3 % 5330; 5290; 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500

2 % 1 % Oulu Hailuoto Kempele Kiiminki Liminka 388880; Lumijoki Muhos 94 % Oulunsalo Tieliikenne Laivaliikenne Tyrnävä Lentoliikenne Raideliikenne Ylikiiminki Oulun seutu Seutu, pl. Oulu (lähde: VTT, Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä LIPASTO 2005:n alamallit Liisa, Il- 2005 2007 mi, Meeri ja Raili 2005)

(lähde: Ajoneuvohallintokeskus, Ake)

Päästöt reitillä Kaukovainio – Oulun keskusta (matkan pituus 5,7 km)

Kulkumuoto CO2–päästö henkilöä kohti Keskikokoinen bensiinihenki- 1 072 g/hlö löauto Linja-auto 397 g/hlö Polkupyörä 0 g/hlö Kävely 0 g/hlö (lähde: Matkalla Suomen kaupungeissa –peli, YTV)

Oulun seudun tieliikenne vuonna 2005

Kunta Väestömäärä Kasvihuone- Ajosuorite Ajokilometrit Ominaispäästö (31.12.2005) kaasupäästöt (milj. km) asukasta kohti asukasta kohti

(CO2-ekv. t) (km/as/a) (CO2-ekv. t/as) Oulu 128 962 208 000 890 6 900 1,6 Hailuoto 964 2 400 11 11 203 2,5 Kempele 14 475 36 500 158 10 936 2,5 Kiiminki 12 108 28 800 122 10 076 2,4 Liminka 7 484 39 600 163 21 820 5,3 Lumijoki 1 856 5 300 23 12 554 2,9 Muhos 8 240 23 700 103 12 549 2,9 Oulunsalo 9 319 13 900 58 6 213 1,5 Tyrnävä 5 732 17 000 71 12 439 3,0 Ylikiiminki 3 357 13 800 57 16 920 4,1 Oulun seutu 192 497 389 000 1 657 8 607 2,0 (lähde: Liisa 2005, Suomen tieliikenteen pakokaasupäästöjen laskentajärjestelmä)

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 43 ilmastonmuutoksen hillitseminen ilmastonmuutoksen hillitseminen

Julkisten palveluiden energian käyttö

Kuntien tuottamat palvelut kuluttavat energiaa. Energi- Julkiset tilat aa kuluu rakennusten lämmittämiseen, tilojen ja katujen valaisemiseen, talousja jäteveden pumppaukseen sekä Oulussa julkista toimintaa palvelevia toimitiloja on noin puhdistamiseen, työkoneisiin ja liikennevälineisiin. Ener- 600 000 k-m2, mikä vastaa noin 2 500 000 r-m3. Julkisesta giankulutuksen kasvuun on vaikuttanut mm. sähköä käyt- kiinteistökannasta valtaosa on opetus- ja terveydenhoito- tävien laitteiden nopea lisääntyminen sekä rakennusten toimintaa palvelevia tiloja. Oulun kaupungin julkisen kiin- vuorokautisen käyttöajan kasvu. Kulutuksen kasvu näkyy teistökannan vuosittainen energian kokonaiskulutus on sekä lämmitysenergian että sähkönkulutuksen kasvuna. 145 GWh ja keskimääräinen energian ominaiskulutus on 63 kWh/r-m3/a. Kiinteistöjen energiankulutusta voidaan vähentää sekä teknisin toimenpitein että vaikuttamalla kiinteistöjen ja Energiansäästöön ja energian käytön tehostamiseen täh- niissä olevien laitteiden käyttöön. Tarkoituksenmukaisel- täävät toimenpiteet suoritetaan kiinteistöjen turvallisuus-, la kiinteistöjen ylläpidolla sekä käytöllä voidaan merkittä- terveellisyys- tai käytettävyysnäkökohdat huomioon otta- västi alentaa rakennusten lämmön ja sähkön kulutusta. en; toiminnan tavoitteena on parantaa sisä- ja ulkotilojen Lämmityksen ohella merkittäviä energian kuluttajia ovat olosuhteita, ei heikentää niitä. lämpimän veden käyttö sekä ilmanvaihto, johon saattaa kulua jopa kolmannes rakennuksen lämpöenergiasta. Kiinteistöjen nykyistä paremmalla tilatehokkuudella on Energian käytön tehostamiseen kiinteistöissä sisältyy yh- mahdollista saavuttaa säästöjä kiinteistöjen kokonais- tälailla energiatehokkaamman ilmanvaihtotekniikan käyt- energian kulutuksessa. Tilatehokkuudella tarkoittaa tilo- töönotto kuin kiinteistöteknisten laitteiden käyttöaikojen jen ajallisen käyttöasteen lisäämistä sekä nykyistä selväs- optimointi tai tilakäyttäjien opastaminen valaistuksen ti tiukempaa tilamitoitusta käyttäjää kohden. käytössä. Kiinteistönhoitoon liittyvien järjestelmien ja julkisten tilojen laitteiden hankinnassa ja uusinnassa on mahdol- Lähtökohdat Oulun seudulla lista päästä nykyistä parempaan energiatehokkuuteen ja saada aikaan huomattaviakin energiansäästöjä. Sähkön, Oulun kaupunki on solminut joulukuussa 2007 työ- ja elin- lämmön ja veden kulutuksen säännöllistä seurantaa on keinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen, kehitettävä sekä poikkeamiin puuttumisen että energian- jonka tavoitteena on vähentää julkisen kiinteistökannan ja säästöön ohjaamisen tehostamiseksi. muun julkisen toiminnan energian kokonaiskulutusta 9 % sekä yleisesti lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä kiinteistöjen energianlähteenä vuoteen 2016 mennessä. Katu- ja ulkovalaistus Sopimuksen tavoitteena on energiansäästön ja kasvihuo- nekaasupäästöjen vähentämisen lisäksi lisätä kunta- Oulussa katuvalaistus ja liikennevalot käyttivät sähköä laisten sekä erityisesti julkisten kiinteistöjen käyttäjien vuonna 2005 yhteensä noin 16 GWh, mikä on lähes nel- tietoisuutta energiansäästötoimenpiteistä ja niiden vaiku- jäsosa kaupungin oman toiminnan kokonaissähkönkulu- tuksista. Sopimus koskee kaupungin hallinnassa olevien tuksesta. rakennusten, katu- ja muun ulkovalaistuksen, vesi- ja jäte- huollon, katuverkon ja muiden yleisten alueiden käytön ja Katuvalaistuksessa käytettävät lamput ovat pääosin elo- ylläpidon sekä liikenteen ja kuljetusten energiankäyttöä. hopea- ja natriumlamppuja, liikennevaloissa käytetään Sopimuksen määrittelemän energian kokonaiskulutus on LED-valoja. LED-tekniikan valaistustehon ja kestävyyden Oulussa noin 185 GWh ja säästötavoite 16,6 GWh. kehittyessä myös katuvalaistuksessa siirrytään vähem- Oulussa infra-, kiinteistö- ja logistiikkapalveluista vas- män energiaa kuluttavien LED-valaisimien käyttöön. taa Oulun teknisen liikelaitoksen seitsemän eri yksikköä. Toiminnan kehittämisen haasteet ilmastonmuutoksen hillitsemisen edistämiseksi sekä energiatehokkuuden Vesi- ja jätevesihuolto lisäämiseksi edellyttävät yhteistyötä ja yhteisistä toimintatavoista sopimista sekä palveluiden tilaajan että niiden Oulussa on kaksi talousveden puhdistamoa ja yksi jäte- tuottajan välillä. vedenpuhdistamo. Taskilan jäteveden puhdistamolla kä- sitellään Oulun ja Muhoksen jätevedet. Puhdistamot ku- Oulun tekninen liikelaitos tuottaa infra-, kiinteistö- ja lo- luttavat sähkö- ja lämpöenergiaa yhteensä 15,4 GWh. gistiikkapalveluita. Toiminnan kehittämisen haasteet il- Vuoden 2008 lopussa käyttöön otettava jätevedenpuhdis- mastonmuutoksen hillitsemisen edistämiseksi sekä ener- tamon typenpoistoprosessi tulee lisäämään hieman säh- giatehokkuuden lisäämiseksi edellyttävät yhteistyötä ja könkulutusta. yhteisistä toimintatavoista sopimista sekä palveluiden tilaajan että niiden tuottajan välillä. Veden- ja jätevedenpumppaukseen kuluu energiaa noin

44 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA ilmastonmuutoksen hillitseminen ilmastonmuutoksen hillitseminen

3,7 GWh. Jätevedenpumppaamoja on kaupungin alueella taan tuotantolaitoksen polttoainekuljettimissa, palamisil- 140. Verkostojen kunnossapidossa tarvittavien työkonei- ma- ja savukaasupuhaltimissa, syöttövesi- ja kaukolämpö- den, kaluston ja laitteiden energiankulutusta pyritään hil- pumpuissa yms. Omakäyttölämpöä kuluu palamisilman, litsemään. öljysäiliöiden, öljyn, lisäveden ja voimalaitosrakennusten lämmitykseen. Oulun Energian omakäyttösähkön kulu- Energiansäästöön haetaan tehostusta toimintatapojen tus on noin 140 GWh ja omakäyttölämmön noin 20 GWh. uudelleen suunnittelulla puhdistusprosesseissa, pump- Omakäyttösähköstä valtaosa kuluu Toppilan voimalaitok- pauksissa ja kunnossapidossa. Tarpeetonta kaluston siir- sen prosessissa. toa vähennetään ja päällekkäisiin ylläpidon tehtäviin pyri- tään löytämään uusia toimintamalleja. Käyttöteknisillä toimenpiteillä ja taloudellisesti kannatta- villa investoinneilla voidaan vaikuttaa omakäyttöenergian Kempeleen Vesihuolto Oy:n talousveden ja jäteveden kulutukseen vähentävästi. Oulun Energian energiantuo- puhdistamot kuluttavat energiaa yhteensä 2,2 GWh. La- tannon energiansäästötoimenpideohjelmaan kuuluvat keuden keskuspuhdistamolla käsitellään Kempeleen, Ou- Toppilan voimalaitos, Merikosken voimalaitos, 11 lämpö- lunsalon, Limingan, Lumijoen, Tyrnävän ja Hailuodon jä- keskusta sekä kaukolämpöpumppaamot. Energiatehok- tevedet. Jäteveden johtamiseen kuluu sähköä 0,1 GWh. kuusjärjestelmän käytäntöön vieminen on aloitettu järjes- tämällä tuotantoon energiakatselmus Motivan ohjeiden Ervastinrannan jätevedenpuhdistamon sähkönkulutus on mukaisesti. Energiatehokkuusjärjestelmä tullaan liittä- 0,5 GWh. Puhdistamolla käsitellään Haukiputaan lisäksi mään osaksi tuotannon ympäristöjärjestelmää. Kiimingin ja Ylikiimingin jätevedet.

Liikenne ja kuljetukset Energialaitokset Oulun kaupungin ajoneuvokalusto kulutti vuonna 2005 Energialaitosten omakäyttöenergia suhteutettuna läm- energiaa 9,3 GWh. Hailuodossa energiaa kului 0,002 GWh, mön nettotuotantoon vaihtelee 2 – 8 % välillä riippuen Kempeleessä 0,3 GWh, Kiimingissä 0,1 GWh, Limingassa mm. käytetystä polttoaineesta. Omakäyttösähköä tarvi- 0,1 GWh ja Muhoksella 0,1 GWh.

Sähkön, lämmön ja veden ominaiskulutus Oulun kaupungin omistamissa kiinteistöissä vuosina 2004 - 2007 2004 2005 2006 2007 Sähkön ominaiskulutus kaupungin omistamissa kiinteistöissä (kWh/r-m3) 18 19 18 19 - hoitoalan rakennuksissa 22 23 24 23 - kokoontumisrakennuksissa 20 21 20 21 - opetusrakennuksissa 16 16 16 16 - toimisto- ja hallintorakennuksissa 8 20 17 19 Lämmön ominaiskulutus kaupungin omistamissa kiinteistöissä (kWh/r-m3) 48 48 49 47 - hoitoalan rakennuksissa 62 62 63 61 - kokoontumisrakennuksissa 35 36 39 36 - opetusrakennuksissa 48 47 48 47 - toimisto- ja hallintorakennuksissa 43 48 46 46 Veden ominaiskulutus kaupungin omistamissa kiinteistöissä (l/r- m3) 146 155 142 147 - hoitoalan rakennuksissa 202 192 181 179 - kokoontumisrakennuksissa 203 213 204 225 - opetusrakennuksissa 90 89 81 80 - toimisto- ja hallintorakennuksissa 71 137 80 54

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 45 ilmastonmuutoksen hillitseminen ilmastonmuutoksen hillitseminen

päämäärät

1. Yhdeksän prosentin energiansäästö kaupungin kiinteistöjen ja kaupungin tuottamien palveluiden energiankäytöstä jaksolla 2008 – 2016

2. Julkisten toimintojen tilatarpeen kriittinen tarkastelu uusia tiloja rakennettaessa ja vanhoja korjattaessa

3. Olemassa olevien julkisten tilojen käytön tehostaminen

4. Toimintatapojen, logistiikan, laitteiden ja tarvikkeiden laatu- ja elinkaa- ritarkastelu osaksi energiansäästöä

KEINOT

Nostetaan julkisten rakennusten Tehdään energiakatselmukset Jatketaan laitteiden ja kaluston ja muiden tilojen energiatehok- - edellytetään energiakatselmus- käyttöikää kuutta ten suorittamista seudun julkisis- - kehitetään korjaus- ja huoltotoi- - laaditaan toimintasuunnitelma sa rakennuksissa mia energiatehokkuussopimuksen ta- - toteutetaan keskeiset katselmuk- - suositaan pitkäikäisiä ja kestäviä voitteiden toteuttamiseksi sen tuloksena esitetyt energiate- materiaaleja - tehostetaan käytönohjausta hokuutta parantavat toimenpiteet - huolehditaan huoltohenkilöstön - kontrolloidaan katselmustoimin- Vähennetään vuotovesimääriä tietotaidosta energiansäästökysy- nan kattavuutta, tuloksia ja ehdo- verkoston saneerauksin myksissä tettuja toimenpiteitä - muutetaan sekaviemäröityjä alu- - asetetaan energiaa käyttäville eita erillisviemäröintiin laitteille ja järjestelmille energia- Vähennetään työajoista ja kulje- - uusitaan vuotavia viemäreitä tehokkuusvaatimukset tuksista aiheutuvia päästöjä - optimoidaan tilojen käyttöajat - optimoidaan kuljetusten määrä, - kehitetään sähkön, lämmön ja ve- ajokilometrit ja reitit den kulutuksen seurantaa - tehostetaan autojen kuljetuska- - opastetaan kuluttajia energian- ja pasiteetin hyväksikäyttöä vedensäästöön - suositaan vähäpäästöistä kalus- toa Tutkitaan uusiutuvien energia- - osallistutaan taloudellisen ajota- muotojen käyttöä lämmönlähtee- van koulutukseen nä kaikissa kaukolämpöverkon - hankitaan työsuhdepyöriä työ- ulkopuolisissa, yli 1 000 k-m2 suu- aikana tapahtuvaan liikkumiseen ruisissa julkisissa rakennuksissa - otetaan käyttöön uusiutuva energia silloin kun se on teknisesti mahdollista - parannetaan uusiutumattomilla energialähteillä lämpiävien kiin- teistöjen energiatehokkuutta

46 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA ilmastonmuutoksen hillitseminen ilmastonmuutoksen hillitseminen

Hankinnat ja kuluttaminen

Hankinnoilla on merkittävä vaikutus tuotteiden ja palvelu- Lähtökohdat Oulun seudulla jen aiheuttamaan elinkaaren aikaiseen energiankulutukseen ja hiilidioksidipäästöihin. Julkisten hankintojen ko- Oulun seudulla hankintoja tehdään Oulun seutua laa- konaisarvo on runsas 20 miljardia euroa vuodessa, mistä jempana yhteistyönä. Vuoden 2009 alussa voimaan tule- kuntien osuus on noin 75 %. vassa hankintayhteistyötä, hankintajärjestelmäpalvelua ja yhteishankintayksikön perustamista koskevassa sopi- Ympäristöystävällisillä hankinnoilla voidaan pienentää muksessa yhteistyöosapuolina ovat Oulun seudun ja Ou- ilmastovaikutusta, vähentää energiankulutusta ja jäte- lunkaaren seutukunnan kuntien lisäksi Oulun seudun määrää sekä edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja koulutuskuntayhtymä ja Kuusamon kaupunki. ympäristömyötäisten tuotteiden kysyntää. Uhkana tuotteiden ympäristöominaisuuksien kehittämisellä ja tuotan- Oulun seudulta Oulun kaupungin vastuulle syksyllä 2008 non päästöjen vähentämisellä aikaan saadulle hyödylle, siirtyneessä EPI (Electronic Procurement Innovation) on kuitenkin kulutuksen kasvu. -hankkeessa on luotu yhteinen strateginen toimintamalli, organisaatio ja järjestelmä yhteistyössä mukana olevi- Julkisen hallinnon tehtävänä on edistää ilmastonmuu- en kuntien hankintatoimen organisoimiseksi sähköiseen toksen hillintää verovaroin tehtävien hankintojen osal- muotoon. Hankkeen kautta otetaan vaiheittain käyttöön ta. Kuntien pitää näyttää esimerkkiä ja osallistua ilmas- hankintajärjestelmä, jossa kaikki hankintojen vaiheet tonmuutoksen hillintään ottamalla ympäristönäkökulma hankinta-aloitteesta tilaukseen ja laskun käsittelyyn ta- hankintojen perusteeksi kaikissa hankinnoissa ja lisää- pahtuvat sähköisesti. Yhteishankintayksikkönä toimii Ou- mällä hankintojen tarpeellisuuden harkintaa. lun Konttorin hankintapalvelut.

EU:n julkisia hankintoja koskevat hankintasäädökset sekä Oulun ja seudun kuntien yhteisesti sopimilla toimintalin- Suomen uusi hankintalainsäädäntö suosittelevat ympä- joilla voidaan vaikuttaa merkittävästi hankintojen kasvi- ristönäkökohtien huomioon ottamista, mutta säädösten huonekaasupäästöjen hillintään. Oulun kaupungin han- tulkinta ei kaikilta osin ole yksiselitteistä. EU:n energia- kintojen arvo asukasta kohden laskettuna arvo oli vuonna palveludirektiivin ja sen sisältävien hankintoja koskevien 2007 noin 2 230 euroa. Hankintalautakunnan yhtenä stra- velvoitteiden täytäntöönpano tapahtuu Suomessa vapaa- tegisena tavoitteena vuosille 2005 - 2008 on ollut, että ym- ehtoisten energiasopimusten kautta. päristönäkökohdat huomioon ottavien hankintojen mää- rä on suurempi kuin 33 % kokonaishankinnoista. Vuonna Ympäristöministeriön asettaman julkisten hankintojen 2007 ympäristönäkökulmat huomioon ottavien hankinto- työryhmän ehdotuksessa kestävien hankintojen toiminta- jen määrä oli noin 20 %. ohjelmaksi suositetaan, että kuntien ja valtion paikallis- hallinnon hankinnoissa vähintään 25 %:ssa otetaan ym- EU:n energiapalveludirektiivin edellyttämiin hankintoja päristönäkökulma huomioon vuonna 2010 ja 50 %:ssa koskeviin velvoitteisiin on sitouduttu kaupungin allekir- vuonna 2015. joittamassa energiatehokkuussopimuksessa.

Helpoin tapa vaikuttaa, on valita kestäviä tuotteita ja vält- tää tarpeettomia hankintoja. Ilmastonmuutoksen hillintä ja energiatehokkuuden lisääminen vaativat kulutuskult- tuurin muutosta myös kuntien omassa toiminnassa.

Julkisia hankintoja koskeva laki (348/2007) 2 §:

”Hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti ja suunnitelmallisesti sekä mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ympäristönäkökohdat huomioon ottaen.”

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 47 ilmastonmuutoksen hillitseminen ilmastonmuutoksen hillitseminen

päämäärät

1. Kulutuksen vähentäminen

2. Energia- ja ilmastonäkökulma osaksi tuotteiden ja palveluiden hankintoja

3. Hankintojen energia- ja ilmastovaikutusten arvioinnin perustana elinkaariajattelu

KEINOT

Lisätään hankintojen tarveharkin- Kehitetään yhteishankintoja, lo- Laaditaan energiatehokkuuskri- taa gistiikkaa ja hankintadokumen- teerit laite- ja tavarahankinnoille, - ohjeistetaan ja organisoidaan lait- taatiota työkoneille ja ajoneuvoille sekä teiden, kalusteiden ja tarvikkei- - kehitetään tietojärjestelmiä ja työ- elintarvikehankinnoille den hyötykäyttö ja kierrätys kau- kaluja hankintojen ympäristövai- - käytetään energia- ja ympäristö- pungin eri yksiköiden kesken kutusten huomioon ottamiseen merkkien kriteereitä hankintojen - korvataan kertakäyttöiset ja lyhyt- sekä vaikutusten seurantaan vertailuperusteena niissä tuote- kestoiset tuotteet kestokäyttöisil- - seurataan ja raportoidaan ener- ryhmissä, joille kriteerit on määri- lä ja pitkäikäisillä gia- ja ympäristönäkökulman huo- telty mioon ottavia hankintoja - otetaan huomioon tuotteen raa- Päivitetään hankintaohjeet siten, - koulutetaan hankinnoista vas- ka-aineen, valmistuksen, käytön että ilmastomuutoksen hillitsemi- taavia tuotteiden ja palveluiden sekä hävittämisen ympäristövai- nen ja ympäristövaikutukset tule- ympäristönäkökohtien tunnista- kutukset hankintoja vertailtaessa vat hankintojen valintatekijöihin miseen sekä hankintaprosessin - suositaan paikallista, alueellista mukaan mahdollisimman laajasti ympäristönäkökohtiin liittyvien ja kotimaista - julkisten hankintojen energiate- mahdollisuuksien ja rajoituksien hokkuusohjeet sisällytetään osak- huomioon ottamiseen Seurataan valtakunnallisen ja si hankintaohjeistusta kansainvälisen hankintojen energia- ja ympäristökehitystyötä - huolehditaan ohjeiden säännölli- sestä päivityksestä - osallistutaan hankintoja koskeviin kehittämishankkeisiin

48 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA ilmastonmuutoksen hillitseminen ilmastonmuutoksen hillitseminen

Tietoisuuden lisääminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää konkreetti- Lähtökohdat Oulun seudulla sia toimia, joiden toteuttamiseksi päivittäisten tottumusten muuttaminen on välttämätöntä. Muutoksen aikaan- Ilmasto- ja energiakysymyksiä on pohdittu Oulussa eri- saaminen edellyttää monipuolista tietoa ja käytännön laisten hankkeiden, suunnitelmien ja kampanjoiden yh- esimerkkejä energiansäästömahdollisuuksista ja ener- teydessä jo suhteellisen pitkään. Kaupunki on mukana giatehokkuuden parantamisesta. Oleellista on tunnistaa Kuntaliiton koordinoimassa Kuntien ilmastonsuojelu- oman toimintansa vaikutukset ja tiedostaa vaikutusmah- kampanjassa, mihin liittyen kasvihuonekaasupäästöjen dollisuudet ilmastonmuutoksen hillinnässä ja muutok- kehitystä on seurattu ja päästöihin vaikuttamista on käsi- seen sopeutumisessa - olipa kyseessä päätöksenteko, ra- telty eri päätöksentekoelimissä. Muissa seudun kunnissa kentaminen tai arkipäivän valinta. ilmasto- ja energiakysymykset ovat olleet esillä yksittäis- ten hankkeiden ja energiansäästökampanjoiden toteutuk- Aktiivisella tiedotuksella voidaan vaikuttaa siihen, että sessa. kuntien päätöksentekijöillä, henkilöstöllä ja asukkailla on tarpeelliset tiedot ja riittävät valmiudet energian tehok- Kestävän kehityksen toimenpideohjelman toteuttami- kaaseen käyttöön ja energiansäästöön. Tiedotusta tulee seen liittyen Oulussa on luotu käyttökelpoinen kaupungin suunnata mahdollisimman laaja-alaisesti. Kuntalaisia tu- eri yksiköt kattava toimintamalli, jota voidaan suunnata lee kannustaa energiansäästöön ja ilmastonmuutoksen nykyistä enemmän energia- ja ilmastokysymyksiin. Hal- hillintään. Kuluttajien tulee saada luotettavaa tietoa tuot- lintokuntien ja liikelaitosten kestävän kehityksen vastuu- teiden päästövaikutuksista. Ilmasto- ja energiakysymyk- henkilöverkostoa voidaan hyödyntää tiedon välityksessä set tulee ottaa huomioon opetussuunnitelmissa kaikilla koko henkilöstölle. Vastaavan kaltainen malli on tarpeen koulutustasoilla. Koulujen ja päiväkotien henkilöstö voi luoda myös seudun muihin kuntiin. omalla esimerkillään ja asenteillaan vaikuttaa siihen, mil- laisia ympäristöarvoja lapset ja nuoret omaksuvat. Koulutus- ja tiedotustoiminta on myös yksi kaupungin al- lekirjoittaman energiatehokkuussopimuksen keskeisistä Kansallisen ilmastotavoitteen saavuttamiseksi enna- osa-alueista. Sopimuksen velvoitteiden noudattamiseen koidut energiansäästötoimet ja vaatimukset energiate- on nimetty vastuuhenkilöt kaupungin hallintokunnista ja hokkuuden lisäämiseksi tulevat vaikuttamaan kaikkien liikelaitoksista. Myös seudun kuntiin on nimetty energia- elämään. Mitä enemmän asiasta tiedämme, sitä parem- ja ilmastovastuuhenkilöt. Vastuuhenkilöiden rooli tiedot- min siinä myös onnistumme. tamisessa ja tiedotuksen kehittämisessä on merkittävä.

Hiililaskuri

Laske miten sinä voit vaikuttaa Ilmastolaskuri ilmastonmuutokseen! – päästöistä säästöihin

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 49 ilmastonmuutoksen hillitseminen ilmastonmuutoksen hillitseminen

päämäärät

1. Aktivoida kuntalaiset mukaan ilmastotalkoisiin ja lisätä henkilökohtais- ta vastuuta ilmastonmuutoksen hillinnässä ja muutokseen sopeutumisessa

2. Konkreettisten tekojen aikaansaaminen energiansäästämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

3. Ilmastovaikutuksen huomioon ottaminen julkisia palveluja koskevista hankkeista päätettäessä

KEINOT

Perustetaan Ouluun ilmasto- ja Edellytetään, että kaupungin ja Sitoutetaan kuntien päättäjät ja energia-asioiden neuvontaan ja kuntien eri yksiköt tunnistavat henkilöstö ilmastonmuutoksen tiedotukseen keskittyvä kestä- toimintansa ilmaston lämpenemi- hillintään vän kehityksen palvelupiste, jon- seen vaikuttavat tekijät ja kehit- - esitetään ilmasto- ja energiavai- ka tehtäviin kuuluu mm. tävät toimintatapojaan ilmaston- kutukset päätöksenteon pohjak- - ilmasto- ja energiatietopakettien muutoksen hillitsemiseksi si ja kirjataan ne tehtyyn päätök- tuottaminen keskeisille energian- - päivitetään kaupungin hallinto- seen kulutusta ohjaaville kohderyhmil- kuntien ja liikelaitosten kestävän - huolehditaan luottamushenkilöi- le, mm. luottamushenkilöille, eri kehityksen/ympäristöohjelmat den ja kuntien henkilöstön tiedon- alojen ammattilaisille ja käyttäjil- energia- ja ilmastoasioiden osalta saannista ilmasto- ja energiakysy- le - otetaan energiansäästötoimenpi- myksissä - seminaarien, näyttelyiden, kam- teet osaksi jokapäiväistä toimin- panjoiden ja muiden tapahtumien taa ja toimintatapoja järjestäminen - ilmastostrategiaan liittyvän kou- Tiedotetaan energiatehokkuus- lutusrekisterin pitäminen sopimuksesta ja muista seuran- - eri-ikäisten kuntalaisten tiedot- tatuloksista sekä hyvistä käy- tamista palvelevien ”keskustelu- tännöistä ilmastonmuutoksen palstojen” käynnistäminen uusia hillitsemiseksi viestintäkanavia hyväksi käyttäen - kehitetään mittareita energian- - valtakunnallisen energianeuvon- säästötoimien vaikutusten kuvaa- nan ja –koulutustarjonnan seu- miseen mukaan lukien taloudelli- ranta ja hyödyntäminen set tunnusluvut - lisätään reaaliaikaisen energian- kulutustiedon saatavuutta - ohjataan ja kannustetaan asukkai- ta energiansäästöön ja energiatehokkuuden lisäämiseen arkipäi- vän valinnoissa käyttäen apuna helposti ymmärrettäviä mittareita ja laskureita

50 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA ilmastonmuutoksen hillitseminen ilmastonmuutoksen hillitseminen

Uudet teknologiat ja innovaatiot

Suomi on panostanut jo pitkään järjestelmällisesti ja vah- myös kansainvälisesti merkittävä ympäristöteknologian vasti energia-alan tutkimus- ja tuotekehitykseen. Julkisen osaamiskeskittymä, jonka painopistealoja ovat vesiosaa- ja yksityisen sektorin tiivis yhteistyö tutkimus-, teknolo- minen, katalyyttiset ilmanpuhdistusmenetelmät ja teolli- gia- ja innovaatiotyössä on välttämätöntä. Tutkimus- ja suuden materiaalitehokkuus sekä näihin liittyvän liiketoi- kehitystoiminnan rahoittaminen ja innovatiivisen tekno- mintaosaamisen kehittäminen. logian kehittäminen ideasta kaupalliseksi tuotteeksi ovat keskeisiä keinoja kansallisten energia- ja ilmastopoliit- Oulu Innovation vastaa kehittämisohjelman ”Eco Forum tisten tavoitteiden saavuttamisessa. Energia- ja ilmas- Oulu” eteenpäin viemisestä. Ohjelmalla tuetaan seudun toteknologian kehitys tulee olemaan lähivuosina ripeää. ympäristöliiketoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä. Suomen tulee olla sekä teknologian kehittäjänä että so- Yritysten lisäksi ohjelman toteuttamiseen oman panok- veltajana ja käyttäjänä eturintamassa. Julkisten hankin- sensa antavat Oulun yliopisto, Oulun seudun ammatti- tojen merkitys uusien innovaatioiden kysynnän ja markki- korkeakoulu ja sektoritutkimuslaitokset sekä Oulun kau- noiden aikaansaamisessa on huomattava. punki. Kaupunki osallistuu tutkimus- ja kehitystyöhön rahoittamalla kehittämishankkeita ja tarjoamalla yrityksille tuotetestaus- ja pilotointimahdollisuuksia aidossa Lähtökohdat Oulun seudulla käyttäjäympäristössä omissa liikelaitoksissaan. Ilmas- tonmuutoksen torjunta tulee synnyttämään laajat maail- Oulun seutu on kansainvälisesti tunnettu teknologiaosaa- manlaajuiset markkinat vähäpäästöisille, energiaa ja ma- misestaan ja alueen vahvuuksia ovat erityisesti tietotek- teriaaleja säästäville teknologioille, mikä Oulun seutua niikka ja mobiilitietoliikenne. Seudusta halutaan kehittää kehitettäessä on nähtävä mahdollisuutena.

päämäärät

1. Kilpailukykyisten energia- ja materiaalitehokkuutta parantavien tuote- ja palveluinnovaatioiden käyttöönotto

2. Uusien työpaikkojen luominen ilmastonmuutoksen hillintään ja muutokseen sopeutumiseen liittyvillä toimialoilla

3. Myötävaikuttaminen Oulun seudun profiloitumiseen teollisuuden mate- riaalitehokkuuden tutkimuksen ja liiketoiminnan kärkikeskukseksi

KEINOT

Kohdennetaan investointeja il- Edistetään ilmastonmuutoksen pyynnöin ja ostositoumuksin mastonmuutoksen hillintää edis- hillintään liittyvää liiketoimintaa - verkotetaan teknologioiden ja täviin ympäristöinnovaatioihin - otetaan käyttöön materiaaleja innovaatioiden kehittäjiä ja pal- - tuetaan ja testataan käyttökelpoi- ja energiaa säästäviä sekä ma- velutuottajia yhdessä energian sia innovaatioita uusien energiaa teriaali- ja energiatehokkuutta käyttäjien kanssa säästävien ja energiatehokkai- edistäviä uusia toimintamalleja - saadaan aikaan alueella testattu- den ratkaisujen aikaansaamisek- uusien tuotteiden kysynnän kas- ja ja kokeiltuja maailmanlaajui- si vattamiseksi sesti kilpailukykyisiä tuotteita - tuetaan ja testataan käyttökel- - käynnistetään energiansäästöä - otetaan käyttöön uusia tietotek- poisia innovaatioita materiaalia edistäviä kokeiluhankkeita nisiä ratkaisuja säästävien ja materiaalitehokkai- - kannustetaan yrityksiä uusien il- den ratkaisujen aikaansaamisek- mastonmuutosta hillitsevien rat- si kaisujen kehittämiseen tarjous-

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 51 ilmastonmuutoksen hillitseminen ilmastonmuutoksen hillitseminen

Taloudellinen ohjaus

Ilmastonmuutoksen hillitsemisen keskeisimmät taloudel- Lähtökohdat Oulun seudulla lisen ohjauksen keinot kansallisella tasolla ovat verotus sekä erilaiset valtion tukitoimet. Kunnan määräysvallassa olevien energiayritysten tulos- vaatimuksia kasvattamalla kunta voi vaikuttaa energian Energiaverotuksella ohjataan polttoainevalintoja vähem- hintoihin ja asiakkaiden energiankäytön kustannuksiin män hiilidioksidipäästöjä aiheuttaviin energialähteisiin ja sitä kautta energiankulutuksen pienenemiseen. Näin sekä hillitään energian kulutuksen kasvua. Energiavero- menettelemällä kunta edistää valtiovallan tapaan ener- tuksessa pyritään pitkäjänteisyyteen ja ennakoitavuuteen. giansäästöä sekä energiankäytön tehokkuutta ja saa me- Energiaveroa kannetaan sähköstä, maakaasusta, kivihii- nojensa katteeksi lisää varoja, jotka voidaan suunnata il- lestä sekä nestemäisistä polttoaineista, kuten moottori- mastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvittaviin toimiin. bensiinistä, dieselöljystä, kevyestä ja raskaasta polttoöljys- tä sekä mäntyöljystä. Myös useilla muilla veroratkaisuilla Pientalon omistajille tarkoitettuja energia-avustuksia on välillisiä vaikutuksia päästöihin. lämmitysjärjestelmän uusimiseen haettiin vuosina 2006 - 2007 Oulussa noin 200 omakotitaloon. Hakemuksista suu- Uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi tullaan nykyisiä rin osa kohdistui kaukolämpöön, mutta myös pelletti- ja taloudellisia ohjausjärjestelmiä muuttamaan ja ottamaan puulämmitysjärjestelmiä on rakennettu ja maalämpöä käyttöön kustannustehokas syöttötariffijärjestelmä mm. hyödyntäviä hankkeita käynnistynyt. Lisäksi on toteutet- tuulivoimalle. Turpeella tuotetun lauhdesähkön syöttöta- tu muutamia aurinkoenergian ja öljylämmityksen yhdis- riffijärjestelmää on tarkoitus jatkaa. telmiä.

Energiatukea voidaan myöntää energia-alan investointei- Oulun kaupunki tukee joukkoliikennettä 4,7 miljoonalla hin tai selvityksiin, joilla energiataloutta kehitetään ympä- eurolla (alv 0 %) vuonna 2008. Joukkoliikennemäärära- ristömyönteisemmäksi ja edistetään uuden teknologian ha käytetään pääasiassa taksa-alennusten ja liikenteen käyttöönottoa. Pienimuotoista tukea voidaan myöntää li- ostoihin sekä joukkoliikennetiedotuksen kehittämiseen. säämään energianhuollon varmuutta ja monipuolisuut- Taksa-alennukset kohdistetaan Oulu-, nuoriso-, opiske- ta. Energialähteeksi tarkoitetun biomassan tuotantoa tu- lija-, seutu-, työmatka-, puolivuosi- ja vuosilippuihin, 40 etaan maataloustuilla, metsäsektorin tuilla, kuljetustuilla matkan sarjalippuihin ja työsuhdelippuihin. Kaupungin sekä tuotantolaitteiden ja energiantuotantolaitosten in- tukemia ilmaismatkoja ovat sotaveteraanien ja -invalidien vestointituilla. matkat, vaihtomatkat tunnin kuluessa, lastenvaunujen ja saattajien sekä pyörätuolinkäyttäjien ja heidän saattajien- Asuinrakennusten energia-avustuksia myönnetään lähin- sa matkat. Joukkoliikennemäärärahasta maksetaan lisäk- nä kerros- ja rivitaloille. Pientalojen energiatehokkuutta si puolet cityliikenteen liikennöintikustannuksista ja noin parantaviin hankkeisiin ja lämmitystapamuutoksiin voi- 56 % palveluliikenteen kustannuksista. Valtionosuuden daan käyttää kotitalousvähennystä. Joukkoliikenteen tu- vähennyksen jälkeen Oulun kaupungin rahoitus paikallis- kitoimilla voidaan parantaa palvelutasoa ja alentaa hinta- liikenteelle oli 3,5 milj. euroa (alv. 0%). tasoa. Päästökauppasektorin keskeisenä ohjauskeinona toimii EU:n päästökauppajärjestelmä. 1. Energian hinnoittelemiseen ener- giansäästöön ja energiatehokkuuden lisäämiseen kannustavaksi

2. Energiansäästötoimien toteutuksesta syntyvän hyödyn kohdentami- seen toimintaa kannustavaksi

3. Taloudellisen tuen ohjaamiseen ilmastonmuutosta hillitseviin toimenpiteisiin

52 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA ilmastonmuutoksen hillitseminen ilmastonmuutoksen hillitseminen

päämäärät

1. Energian hinnoitteleminen, energiansäästöön ja energiatehokkuuden li- säämiseen kannustavaksi

2. Energiansäästötoimien toteutuksesta syntyvän hyödyn kohdentaminen toimintaa kannustavaksi

3. Taloudellisen tuen ohjaaminen ilmastonmuutosta hillitseviin toimenpiteisiin

KEINOT

Kehitetään energian kuluttajahin- Myötävaikutetaan taloudellisten Kehitetään aloite- ja tulospalkki- noittelua energiansäästöä kan- tukitoimien käyttöönottamiseen ojärjestelmiä ilmastokysymykset nustavaksi energiaa säästävien ja energiate- huomioonottavaksi - energian hinnoittelussa kasvate- hokkuutta lisäävien toimintatapo- - aloite- ja tulospalkkioiden kritee- taan energiamaksujen osuutta ja jen aikaansaamiseksi reihin sisällytetään energiansääs- vastaavasti vähennetään kiintei- - otetaan huomioon rakennusten töön ja energiatehokkuuteen liit- den hintakomponenttien (perus-, ja tonttien vuokrauksen hinnoitte- tyviä tavoitteita tms. maksut) osuutta kokonais- lussa energiatehokkuus hinnasta - kehitetään ja ylläpidetään erilai- Hinnoitellaan liikkuminen käve- - laaditaan nykyistä pidempijaksoi- sia energiatehokkuusinvestointei- lyä, pyöräilyä, joukkoliikennettä nen tilinpäätösmenettely, jossa hin motivoivia rahoitus- ja avus- ja yhteisautoilua suosivaksi energiansäästön ja energiatehok- tusmenettelyjä - selvitetään pysäköintimaksujen, kuuden avulla saavutetut hyödyt - tiedotetaan erilaisten taloudel- joukkoliikenteen lippuhintojen, osoitetaan hallintokunnalle listen tukien mahdollisuuksista työsuhdelippuetuuden sekä vä- asukkaille ja yrityksille ja ohja- häpäästöisiä ajoneuvoja suosivi- taan niiden käyttöönottoa en ohjauskeinojen vaikutus kul- kumuotoihin ja otetaan käyttöön henkilöautoilua vähentävät keinot

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 53

6 ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN

ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN

Ilmastonmuutoksen seurauksena on odotettavissa sekä Lähtökohdat Oulun seudulla sademäärien että lämpötilojen nousu. Oleellista on sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen, mikä tarkoittaa rankkasatei- Keskeiset ilmastonmuutokseen liittyvät ilmiöt, joihin Ou- ta, myrskyjä sekä myös pitkiä sateettomia kausia. Ilmas- lun seudulla on tarpeen varautua, ovat: tonmuutoksen vaikutusten ennustettavuuteen liittyy suu- - tulviminen ja vedenpinnan nousu ria epävarmuustekijöitä ja vaikutusten tunnistamiseksi - sadannan kasvu ja sen vaikutus maan eroosioherkkyy- tarvitaan sekä kansainvälisiä että kansallisia tutkimuksia teen, pohjavedenpinnan korkeuteen, maan kosteuden ja selvityksiä. Tämän hetkisen tiedon pohjalta on kuiten- kasvuun sekä sortumariskiin kin varmaa, että ilmasto tulee muuttumaan ja siihen so- - muutokset tuuli- ja jäätymisolosuhteissa ja lumisatei- peutuminen edellyttää toimenpiteitä myös paikallistasol- den määrissä. la. Oulun seudun alaville merenranta-alueille sekä jokivarsiin Ilmaston muuttumisen seuraukset tulevat näkymään se- on sijoittunut sekä asumista että teollisuutta ja muuta toi- kä yhteiskunnan- että luonnonjärjestelmissä. Muutok- mintaa. Vesistötulvien haittavaikutukset ovat suhteellisen sia on odotettavissa vesivaroissa, ravinnontuotannossa, hyvin tiedossa ja niiden ennaltaehkäisyyn kiinnitetään maa- ja metsätaloudessa, luonnon monimuotoisuudessa, huomiota maankäytönsuunnittelun sekä rakentamisen energiantuotannossa, teollisuudessa, asutuksessa ja inf- ohjauksen keinoin. Yleinen suositus alimmiksi rakennus- rastruktuurissa sekä terveydenhuollossa. Ilmastonmuu- korkeuksiksi Oulun seudun merenranta-alueilla on 2,15 toksen aiheuttama maailmanlaajuinen ympäristöpako- m N60 -järjestelmän nollakohdan yläpuolella. Kuntien ra- laisuus voi kohdistua myös Suomeen. kennusjärjestyksiin on kirjattu erilaisia määritelmiä sal- littavista rakennuskorkeuksista. Yleisimmin kosteudelle Haavoittuvuus sään ääri-ilmiöille on suuri myös monissa alttiiden rakennusosien edellytetään olevan 0,5 tai 1 m tul- kuntien vastuulle kuuluvissa toimissa. Poikkeuksellisten varajan yläpuolella. Ohjeita tai suosituksia ei ole tarkas- olosuhteiden mahdollistamat vesistö- ja viemäritulvat, teltu erikseen ilmastomuutoksen mahdollisten vaikutus- häiriöt talousja jäteveden puhdistuksessa sekä energia- ten kannalta. huollossa, liikennöinnin vaikeutuminen ja muut vastaavat ongelmat saavat aikaan vakavia seuraamuksia yhteiskun- Patoturvallisuudesta huolehtiminen on säädetty pato- nalle välttämättömien palvelujen tuottamisessa. Muuttu- turvallisuuslailla padonomistajan velvollisuudeksi. Me- vien sääolojen myötä myös rakennuksiin ja rakenteisiin rikosken voimalaitoksen padot tarkastetaan vuosittain kohdistuvat rasitteet kasvavat. kaupungin omana työnä. Viiden vuoden välein tarkastus tapahtuu patoturvallisuusviranomaisen valvonnassa. Ilmastoriskien kokonaisuuden ymmärtäminen on kunta- Seuraavan kerran tällainen tarkastus on vuonna 2009. ja seututasolla tärkeää. Varhaisella varautumisella voidaan aikatauluttaa järjestelmien ja rakenteiden riittävä Rankkasateiden seurauksena syntyvien mahdollisten vie- suojaaminen ja tarvittavat investoinnit, parantaa poikke- märitulvien torjumisesta ei ole kokonaisvaltaista suunni- ustilanteiden toimintavalmiutta, välttää epäselvyydet so- telmaa. Rakentamisen mitoituksessa noudatetaan valta- peutumistoimien vastuu- ja toimivaltakysymyksissä sekä kunnallisia ohjeita eikä toistaiseksi ole laadittu paikallista ennaltaehkäistä kohtuuttomien kustannusten ja korvaus- ohjeistusta kasvavien lumi- ja tuulikuormien varalle. Kun- vaatimusten synty. Sopeutumisella voidaan myös varmis- nallisteknisten järjestelmien, energiantuotannon ja ve- taa ilmaston lämpenemisen myönteisistä vaikutuksista denhankinnan järjestelmien toimivuuden tarkastelussa il- mahdollisesti saatavaa hyötyä. mastonmuutoksen vaikutuksia ei toistaiseksi ole erikseen otettu huomioon.

56 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN

päämäärät

1. Ilmastonmuutoksen äkillisiin vaikutusriskeihin varautuminen

2. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen käytännön toimenpitein

3. Ilmastonmuutoksen pitkän aikavälin vaikutusten tunnistaminen Oulun seudulla

KEINOT

Laajennetaan poikkeusolojen val- Tarkistetaan maankäytönsuunnit- aiheuttama ravinteiden ja haital- miussuunnitelmaa ilmastoriskien teluperiaatteita listen aineiden huuhtoutuminen osalta - selvitetään vanhojen kaava-alu- vesistöön, rehevöityminen - varmistetaan tiedotus- ja hälytys- eiden ja täydennysrakentamisen järjestelmät rankkasadetulvariskit Sisällytetään ilmastonmuutok- - laaditaan ohjeistus viranomaisille - kartoitetaan tulvaherkät alueet ja seen sopeutuminen energiasek- ja yksityistalouksille tulvariskikohteet torin pitkän aikavälin suunnitte- - nimetään ympäristöturvallisuus- - estetään tulville alttiiden kohtei- luun työryhmä den rakentaminen - hyödynnetään mahdollinen Oulu- joen vesivoiman lisääntyminen ja Varmistetaan yhteiskunnallisesti Huolehditaan riittävästä rakenta- biomassan kasvu keskeisten toimintojen toiminta- misen ohjauksesta - otetaan huomioon lämmitysener- varmuus poikkeuksellisissa tilan- - laaditaan tulvariskien hallinta- gian tarpeen väheneminen sekä teissa opas jäähdytystarpeen kasvu - ylläpidetään tulva- ja myrskytuho- - tarkistetaan rakennuksiin kohdis- jen torjunta- ja korjausvalmius tuvien keskeisten rasitusmuutos- Hyödynnetään valtakunnallises- - huolehditaan talousja jätevesi- ten (sateisuus, tuulisuus) vaiku- ta ja maakunnallisesta ilmaston- huollon toiminnan varmistami- tukset muutostutkimuksesta ja vaiku- sesta - kiinnitetään huomiota kosteus- tusselvityksistä saatavaa tietoa - tarkistetaan vesistöjen säännös- haittojen ennaltaehkäisyyn sekä seudun kehittämisessä telysuunnitelmien sekä pato- ja muutoksiin maan lujuudessa - otetaan huomioon ilmastonmuu- muiden vesirakenteiden mitoituk- - tarkistetaan suunnittelunormit, tosennusteet elinkeinoelämän ke- set suositukset paikallisten rasitus- hittämisessä - minimoidaan energianhuollon olosuhteiden mukaisiksi - huolehditaan luonnonvarojen kes- häiriöherkkyys tävästä käytöstä ja luonnon moni- - tarkistetaan olemassa olevien ra- Ennaltaehkäistään ilmastonmuu- muotoisuuden säilyttämisestä kenteiden kestävyys tokseen liittyviä riskejä - kehitetään lähialueille suuntautu- - kartoitetaan tulvaherkät alueet ja van ilmasto-olosuhteisiin luonnol- Laaditaan hulevesien hallinnan tulvariskikohteet lisesti sopivan vapaa-ajan vieton yleissuunnitelma - tarkistetaan vesistöjen sääntely- ja virkistyskäytön mahdollisuuk- - otetaan käyttöön monipuoliset ohjeistukset ja patoturvallisuus- sia sade- ja tulvavesien johtamis- ja määräykset - seurataan aktiivisesti ilmastoen- imeyttämisratkaisut - kehitetään liikenneväylien kun- nusteiden ja –mallinnusten alu- - tarkistetaan kuivatusjärjestelmi- nossapitovalmiutta ja otetaan eellisia tuloksia en mitoitukset tonteilla, tie- ja ka- huomioon lisääntyvät jäätymis- - hallintokunnissa ja liikelaitoksis- tualueilla sekä viheralueilla sulamissyklit sekä lisääntyvä liuk- sa osallistutaan oman toimialan - tarkistetaan taajamien sadevesi- kauden torjunta kehitystyöhön ilmaston muutok- en johtamisjärjestelmien toimi- - tarkistetaan vesiensuojelutoimen- sen sopeutumiseen liittyvien toi- vuus piteiden riittävyys ottamalla huo- menpiteiden käyttöönotossa mioon lisääntyneen sateisuuden

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 57

7 ILMASTOSTRATEGIAN TÄYTÄNTÖÖNPANO ilmastostrategian täytäntöönpano ilmastostrategian täytäntöönpano

Ilmastostrategian hyväksyminen kaupunginhallituksessa ja seudun kuntien hallituksissa

Ilmastostrategian sisällyttäminen kaupungin, seudun kuntien, hallintokuntien ja liikelaitosten omiin strategioihin, ohjelmiin ja johtamisjärjestelmiin

Ilmastostrategian toteutuksen käynnistäminen hallintokunnissa ja liikelaitoksissa - poliittista päätöksentekoa edellyttävien linjausten valmistelu - konkreettisten toimenpiteiden käynnistäminen

Ilmastostrategian toteutumisen seuranta - hallintokuntien ja liikelaitosten esitykset toteutetuista ja käynnistetyistä toimenpiteistä - arvio kunkin toimenpiteen vaikutuksesta energiatehokkuuteen, energiansäästöön tai kasvihuonekaasupäästö- jen määrään - tiedot esitetään vuosittaisen ympäristöraportoinnin yh- teydessä

Ilmastostrategian tarkistus talousarvioprosessissa

60 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA ilmastostrategian täytäntöönpano ilmastostrategian täytäntöönpano

Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Energiantuotanto Taloudellinen ohjaus

Rakennukset ja rakentaminen Uudet teknologiat ja innovaatiot Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Liikenne Tietoisuuden lisäys

Hankinnat Julkisten ja kuluttaminen palveluiden energian käyttö

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Ilmastonmuutoksen Ilmastonmuutokseen Ilmastonmuutoksen pitkän äkillisiin vaikutusriskeihin sopeutuminen aikavälin vaikutusten varautuminen käytännön tunnistaminen toimenpitein Oulun seudulla

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 61

LIITTEET LIITTEET LIITTEET

Ehdotuksia ilmastostrategian mittareiksi

Kasvihuonekaasupäästöt ja - Joukkoliikenteen käyttöaste (matkustajat/as/vrk) - Joukkoliikenteen matkustajamäärä suhteutettuna ajettuihin energiankulutus linjakilometreihin (matkustajat/km) - Joukkoliikenteen reittiverkoston pituus (km) - Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt (t CO -ekv., t CO -ekv. / 2 2 - Kevyen liikenteen verkon pituus (m, m/as) as) - Oulussa ja muissa alueen kunnissa työssäkäyvät kunnittain - Sektorikohtaiset kasvihuonekaasupäästöt (energiantuotanto ja (%) -kulutus, teollisuus, liikenne, maatalous sekä jätteet ja jäteve- - Raide- ja lentoliikenteen osuudet virkamatkoista (%) det t CO -ekv.) 2 - Lentoliikenteen ilmastomaksut (€) - Energiankulutus (GWh) - Sähkön kulutus (MWh) Julkisten palveluiden energian käyttö - Kaukolämmön kulutus (MWh) - Kunta-sektorin sähkön- ja lämmönkulutus (MWh) - Bensiinin, dieselöljyn, kevyen ja raskaan polttoöljyn myynti - Kuntapalveluiden energiansäästö v. 2005 verrattuna (GWh) 3 (m ) - Julkisten rakennusten energiankulutus (kWh/m2, kWh/m3) - Kaukolämmityksen piirissä olevat kaupungin/kunnan rakennukset (kpl, %, m3, kpl) Ilmastonmuutoksen hillitseminen - Uusiutuvilla energialähteillä lämpiävät kaupungin/kunnan rakennukset (kpl, %, m3) Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne - Julkisessa rakennuskannassa toteutetut energiakatselmukset - Rakennetun taajama-alueen vuotuinen kasvu (ha, ha/as) (kpl, m3, %,) - Jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennevyöhykkeiden asukkaat - Kaukoluettavaan energiamittausjärjestelmään liitetyt raken- (as, %) nukset (%, m3) - Työpaikkaomavaraisuus (%) - Energiakatselmusten esittämien säästöinvestointien toteutu- - Asemakaava-alueille valmistuneet pientalot (kpl, %) minen (kpl, €) - Asemakaava- ja yleiskaava-alueiden ulkopuolelle myönnetyt - Liikennepolttoaineiden käyttö (l tai kWh) rakennusluvat (kpl, %) - Biopolttoaineiden käyttö (l, kWh ja %) - Lähipalvelujen (lähikauppa, alakoulu, päiväkoti) saavutetta- - Veden- ja jätevedenpuhdistamojen energiansäästö ja -tehok- vuus; 300 m, 700 m ja 2 km etäi-syydellä asuvat (%) kuus (kWh ja kWh/käyttötunti) - Joukkoliikenteen saavutettavuus; 250 m ja 400 m etäisyydellä - Energialaitosten energiansäästö ja -tehokkuus (kWh ja kWh/ bussipysäkistä asuvat (%) käyttötunti tai kWh/tuotettu energiayksikkö) - Rakentamattomien tonttien lukumäärä ja valmiin kunnallistek- niikan piirissä oleva kerrosala (kpl, k-m2) Hankinnat ja kuluttaminen - Keskustoihin sijoittuva kerrosala (k-m2, %) - Ympäristövaikutukset huomioivat hankintapyynnöt (kpl, €, %) - Ympäristövaikutukset huomioivat toteutuneet hankinnat (kpl, Energiantuotanto €, %) - Sähkön- ja lämmönhankinnan energialähteet ja uusiutuvien - Ympäristökriteerit sisältävien tuoteryhmien määrä (kpl) energialähteiden osuus (%) - Toimistopaperin kulutus kuntien virastoissa ja laitoksissa (A4- - Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (%, GWh) arkkia / työntekijä) - Pumpatun kaatopaikkakaasun määrä (milj. m3) ja energiahyö- dyntäminen (MWh) Tietoisuuden lisäys - Järjestetyt koulutukset ja niihin osallistuminen (kpl, hlö) Rakennukset ja rakentaminen - Tuotetut koulutuspaketit ja niiden kohderyhmät (kpl) - Rakennusten pääasialliset lämmitystavat (kpl, m3) - Tiedotteet ja vastaavat (kpl) - Kaukolämpöön liittyneet asukkaat ja kiinteistöt (kpl, m2, m3, %) - Tapahtumat ja kampanjat ja niihin osallistuminen (kpl, hlö) - Uusiutuvilla energialähteillä lämmitettävät rakennukset (kpl, m3, m2, %) Uudet teknologiat ja innovaatiot - Rakennusten energiatehokkuusluku ja –luokka (energiatodis- - Investoinnit energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan tus, ET-luku ja -luokka) (kpl , €) - Uudet matalaenergiatalot ja passiivienergiatalot (kpl ja %) - Innovaatiotuet (kpl, €) - Reaaliaikaisen sähkön ja kaukolämmön kulutusseurannan pii- rissä olevat kiinteistöt (kpl, m2, m3, %) Taloudellinen ohjaus - Energia-avustukset (kpl, €) Liikenne - Joukkoliikennetuki (€) - Tieliikenteen ajosuorite ja päästöt (milj. km, km/as, t CO -ekv.) 2 - Energiansäästön ja energiatehokkuuden avulla saavutetut hyö- - Autoistuminen (hlöautot/1000 as) dyt (€) - Kahden tai useamman auton taloudet (kpl, %) - Energiatehokkuusinvestointeihin motivoivien rahoitusten mää- - Kulkutapajakauma (%) rä (kpl, €) - Virkamatkojen ajokilometrit (km ja %) - Ilmastoaloitteiden määrä ja aloitepalkkiot (kpl, €) - Keskimääräinen työssäkäyntietäisyys (km)

64 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA LIITTEET LIITTEET

Kasvihuonekaasupäästöjen laskenta ja lähtötietoja

Kasvihuonekaasupäästöjen laskenta Oulun Energia, Toppilan voimalaitokset, Oulu Oulun Energia, Merikosken vesivoimalaitos, Oulu Oulun seudun kasvihuonekaasupäästöt on laskettu Oulun seu- PVO Innopower Oy, Riutunkarin tuulivoimalat, Oulunsalo dun ympäristövirastossa kasvihuonekaasuja energiatasemallin PVO Innopower Oy, Vihreäsaaren tuulivoimalat, Oulu Kasvenerin avulla vuodelle 2005. Malli on tehty Suomen ympäris- Vattenfall sähköntuotanto Oy, Marjaniemen ja Huikun tuulivoi- tökeskuksessa Kuntaliiton toimeksiannosta. malat, Hailuoto

Kasvener –malliin syötetään lähtötietoja mm. alueen energian- Teollisuuden prosessivoimalaitokset tuotannosta ja -kulutuksesta, teollisuudesta, rakennusten läm- Arizona Chemical Oy, Oulu mityksestä, liikenteestä, maataloudesta sekä jäte- ja jätevesi- Kemira Oyj, Oulun toimipaikka huollosta. Stora Enso Oyj, Oulun tehdas

Päästöt voidaan laskea sekä alueella tuotetun energian (ns. tuo- Muut teollisuuslaitokset tantoperusteiset) että alueen energian kokonaiskulutuksen (ns. Abetoni Oy, Oulun tehdas kulutusperusteiset) mukaan. Lisäksi päästöt lasketaan teolli- Fortum Lämpö Oy, Hydnumin lämpökeskus, Muhos suusprosesseille, liikenteelle, maataloudelle sekä jätteille. Las- Fortum Lämpö Oy, Rajavillen lämpökeskus 67, Oulu kennassa ei ole otettu huomioon polttoaineiden haihtumista, Fortum Power and Heat Oy, lämpökeskus 117, Valio Oy, Oulu liuotinaineiden käyttöä, maankäyttöä ja nettonieluja. Toppilan Fortum Power and Heat Oy, lämpökeskus 210, Orion-yhtymä Oyj, voimalaitoksen tuottamaa kaukolämpöä ei ole ositettu Kempe- Oulu leen ja Oulunsalon kunnille. Lemminkäinen Oy, Ruskon asfalttiasema, Oulu Lohja Rudus Oy Ab, Oulun tehdas Lujabetoni Oy, Oulun tehdas maxit Oy Ab, Oulun tehtaat Kasvihuonekaasupäästölaskennassa Oulun Energia, Oys:n lämpökeskus, Oulu Oy Shell Ab, Vihreäsaaren varasto, Oulu mukana olevat laitokset Paroc Oy Ab, perustuotanto, Oulu Rehuraisio Oy, Oulun rehutehdas Kaukolämpövoimalaitos Ruskon Betoni Oy, Kempele Oulun Energia, Toppilan voimalaitokset, Oulu Ruskon Betoni Oy, Oulu Kaukolämpökeskukset Jätteenkäsittelykeskukset Oulun Energia, Kiimingin lämpökeskus Ruskon jätekeskus, Oulu Oulun Energia, Limingantullin lämpökeskus, Oulu Stora Enso Oyj, Oulun tehtaan teollisuuskaatopaikka Oulun Energia, Vasaraperän lämpökeskus, Oulu Oulun Seudun Lämpö Oy, Haapamaan lämpökeskus, Kempele Vesihuoltolaitokset (ei toiminnassa v. 2005) Hailuodon Vesihuolto Oy Oulun Seudun Lämpö Oy, Kempeleen lämpökeskus (ei toimin- Kempeleen Vesihuolto Oy nassa v. 2005) Limingan Vesihuolto Oy Oulun Seudun Lämpö Oy, Limingan lämpökeskus Lumijoen Vesi Oy Oulun Seudun Lämpö Oy, Lumijoen lämpökeskus Oulun Vesi Oulun Seudun Lämpö Oy, Muhoksen lämpökeskus Oulunsalon Vesihuolto Oulun Seudun Lämpö Oy, Päivärinteen lämpökeskus Tyrnävän Vesihuolto Oy Oulun Seudun Lämpö Oy, Tyrnävän lämpökeskus Jätevedenpuhdistamot Sähköntuotannon ja/tai -hankinnan laitokset Ervastinrannan keskuspuhdistamo Oy, Haukipudas Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö, Kempele Lakeuden keskuspuhdistamo Oy, Kempele Lumituuli Oy, Lumijoen tuulivoimala Taskilan jätevedenpuhdistamo, Oulu

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 65 LIITTEET LIITTEET

Oulun seudun energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2005

Kunta Kaukolämpö- Kaukoläm- Teollisuuden Muu teollisuu- Rakennusten Muu polttoai- Yhteensä

voimalaitok- pökeskukset prosessivoi- den polttoai- erillislämmi- nekäyttö** (CO2-ekv. t)

set (CO2-ekv. t) malaitokset nekäyttö tys* (CO2-ekv. t)

(CO2-ekv. t) (CO2-ekv. t) (CO2-ekv. t) (CO2-ekv. t) Oulu 942 560 2 710 525 500 36 340 38 800 42 520 1 588 430 Hailuoto 0 0 0 0 620 1 360 1 980 Kempele 0 0 0 50 8 940 1 300 10 290 Kiiminki 0 2 060 0 0 2 900 8 420 13 380 Liminka 0 2 400 0 0 5 540 5 150 13 090 Lumijoki 0 820 0 0 1 190 2 080 4 090 Muhos 0 5 410 0 930 5 970 6 040 18 350 Oulunsalo 0 0 0 0 4 560 6 400 10 960 Tyrnävä 0 820 0 0 3 140 5 010 8 970 Ylikiiminki 0 0 0 0 2 050 3 340 5 390 Oulun seutu 942 560 14 220 525 500 37 320 73 710 81 620 1 674 930 Oulun seutu, 0 11 510 0 980 34 910 39 100 86 500 pl. Oulu * Rakennusten erillislämmitys sisältää öljylämmitteiset rakennukset. ** Muu polttoainekäyttö sisältää mm. pienteollisuuden, rakentamisen, maanrakentamisen sekä maa- ja metsätalouden kevyen polttoöl- jyn käytön.

Kevyen polttoöljyn myynti Oulun seudulla vuonna 2005 Autoistuminen Oulun seudulla - Henkilöautojen määrä 1000 asukasta kohden vuosina 2005 ja 2007 Kunta Myyntimäärä (m3) Autoistuminen (hlöautoa/1000 as) Oulu 31 620 Kunta Vuosi 2005 Vuosi 2007 Hailuoto 740 Oulu 420 431 Kempele 3 850 Hailuoto 441 465 Kiiminki 4 230 Kempele 464 481 Liminka 4 000 Kiiminki 443 471 Lumijoki 1 230 Liminka 408 428 Muhos 4 490 Lumijoki 416 438 Oulunsalo 4 090 Muhos 466 477 Tyrnävä 2 990 Oulunsalo 430 450 Ylikiiminki 2 010 Tyrnävä 413 441 Oulun seutu 59 250 Ylikiiminki 451 476 Oulun seutu, pl. Oulu 27 630 Oulun seutu 427 442 (lähde: Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto) Oulun seutu, pl. Oulu 442 462 (lähde: Ajoneuvohallintokeskus, Ake)

66 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA LIITTEET LIITTEET

Oulun seudun rakennusten määrät, kokonaiskerrosalat ja lämmitysmuodot vuonna 2005

Kaikki raken- Kauko- tai Öljy, kaasu Sähkö Kivihiili Puu, turve Muu tai tunte- nukset aluelämpö maton kpl r-m2 kpl r-m2 kpl r-m2 kpl r-m2 kpl r-m2 kpl r-m2 kpl r-m2 Oulu 17 884 11 559 654 5 191 8 860 851 3 622 851 390 7 512 1 411 437 110 15 411 784 135 225 665 285 340 Hailuoto 614 73 524 2 535 37 13 575 230 26 348 0 0 256 27 006 89 6 060 Kempele 3 764 918 134 590 327 518 950 196 277 1 808 335 118 18 2 181 212 24 283 186 32 757 Kiiminki 3 663 657 349 102 63 720 741 136 076 2 141 378 344 18 2 010 346 44 920 315 32 279 Liminka 2 502 438 412 25 33 170 498 121 529 1 307 206 790 1 88 383 47 690 288 29 145 Lumijoki 689 100 899 6 5 689 140 26 031 284 42 347 0 0 201 23 888 58 2 944 Muhos 2 944 534 382 160 83 816 575 130 990 1 457 223 972 8 1 570 581 69 840 163 24 194 Oulunsalo 2 481 506 457 265 140 607 556 100 135 1 230 221 500 13 1 805 187 23 340 230 19 070 Tyrnävä 2 007 320 981 54 31 415 352 65 942 983 146 260 6 691 460 58 210 152 18 463 Ylikiiminki 1 421 208 275 1 886 165 44 912 611 89 203 0 0 507 61 517 137 11 757 Oulun seutu 37 969 15 318 067 6 396 9 548 207 7 636 1 686 857 17 563 3 081 319 174 23 756 3 917 515 919 2 283 462 009 Oulun seutu, 20 085 3 758 413 1 205 687 356 4 014 835 467 10 051 1 669 882 64 8 345 3 133 380 694 1 618 176 669 pl. Oulu (lähteet: Tilastokeskus ja Oulun Energia) Oulun kauko- ja aluelämmön luvut ovat Oulun Energialta, muut taulukon luvut ovat Tilastokeskuksesta.

Oulun seudun liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2005

Kunta Tieliikenne Laivaliikenne Lentoliikenne Raideliikenne Yhteensä

(CO2-ekv. t) (CO2-ekv. t) (CO2-ekv. t) (CO2-ekv. t) (CO2-ekv. t) Oulu 208 020 5330 0 2 490 215 840 Hailuoto 2 350 0 0 0 2 350 Kempele 36 470 0 0 230 36 700 Kiiminki 28 760 0 0 0 28 760 Liminka 39 590 0 0 590 40 180 Lumijoki 5 340 0 0 0 5 340 Muhos 23 670 0 0 1 980 25 650 Oulunsalo 13 850 0 13 070 0 26 920 Tyrnävä 17 010 0 0 0 17 010 Ylikiiminki 13 810 0 0 0 13 810 Oulun seutu 388 870 5 330 13 070 5 290 412 560 Oulun seutu, 180 850 0 13 070 2 800 196 720 pl. Oulu

(lähde: VTT, Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä LIPASTO 2005:n alamallit Liisa, Ilmi, Mee- ri ja Raili 2005)

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 67 LIITTEET LIITTEET

Oulun seudun kuntien Oulussa työssäkäyvät vuonna 2005 Jätteiden ja jätevesien kasvihuonekaasupäästöt Oulun seu- (lähde: Tilastokeskus) dulla vuonna 2005

Kunta Työlliset Oulussa työssäkäyvät Kunta Kaato- Kompos- Jätevedet Yhteensä

yhteensä paikat tointi (CO2-ekv. t) (CO2-ekv. t) (CO -ekv. t) (CO -ekv. t) kpl kpl % 2 2 Oulu 5 161 4 415 6 603 16 179 Oulu 56 057 47 259 84 Hailuoto 35 0 21 56 Hailuoto 365 91 25 Kempele 528 48 325 901 Kempele 6 414 3 329 52 Kiiminki 442 84 427 953 Kiiminki 5 175 3 085 60 Liminka 273 20 167 460 Liminka 2 892 1 134 39 Lumijoki 68 3 41 112 Lumijoki 662 166 25 Muhos 324 72 262 658 Muhos 3 168 1 011 32 Oulun- 340 27 209 576 Oulunsalo 3 931 2 174 55 salo Tyrnävä 2 104 656 31 Tyrnävä 209 10 128 347 Ylikiiminki 1 132 416 37 Ylikii- 132 16 105 253 minki (lähde: Tilastokeskus) Oulun 7 512 4 695 8 288 20 495 seutu Oulun 2 351 280 1 685 4 316 seutu, pl. Oulu

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt Oulun seudulla vuonna 2005

Kunta Eläinten mää- Eläinten ruo- Lannankäsit- Eläinten pääs- Maatalous- Maatalous- Maatalouden rä (kpl) ansulatuksen telyn töt yhteensä maan maan päästöt

päästöt päästöt (CO2-ekv. t) pinta-ala päästöt yhteensä

(CO2-ekv. t) (CO2-ekv. t) (ha) (CO2-ekv. t) (CO2-ekv. t) Oulu 2 068 930 540 1 470 2 150 3 650 5 120 Hailuoto 1 181 1 300 350 1 650 1 300 1 320 2 970 Kempele 908 860 280 1 140 2 120 2 840 3 980 Kiiminki 851 560 180 740 490 1 190 1 930 Liminka 2 668 3 240 870 4 100 8 110 10 680 14 780 Lumijoki 4 015 2 710 790 3 490 4 940 4 380 7 870 Muhos 5 902 6 200 1 840 8 040 7 530 11 010 19 050 Oulunsalo 238 250 90 350 830 720 1 070 Tyrnävä 2 608 3 730 1 000 4 720 11 790 15 340 20 060 Ylikiiminki 1 913 2 630 650 3 270 3 900 9 450 12 720 Oulun seutu 22 352 22 410 6 590 28 970 43 160 60 580 89 550 Oulun seutu, 20 284 21 480 6 050 27 500 41 010 56 930 84 430 pl. Oulu

68 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA LIITTEET LIITTEET

LÄHTEITÄ

Ajoneuvokanta 2005 - Pohjois-Pohjanmaa. Ajoneuvohallintokes- Oulu kasvaa kestävästi 2005 – 2008. Oulun kaupungin kestävän kus. http://www.ake.fi/AKE/Tilastot/Ajoneuvokanta/Ajoneuvo- kehityksen politiikka. Oulun kaupunki, Oulun seudun ympäris- kanta+2005/Pohjois-Pohjanmaa.htm. Viitattu: 21.10.2008. tövirasto, Julkaisu 1/2006.

Ajoneuvokanta 2007 - Pohjois-Pohjanmaa. Ajoneuvohallintokes- Oulun kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja 1997. Oulun kau- kus. http://www.ake.fi/AKE/Tilastot/Ajoneuvokanta/Ajoneuvo- punki, Ympäristövirasto, Julkaisu 6/2000. kanta+2007/Pohjois-Pohjanmaa.htm. Viitattu: 21.10.2008. Oulun kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen laajeneminen vuo- Energiansäästäminen Suomessa – Energiatehokkuudella kilpai- sina 1980−2005. Tilastokeskus, SYKE, YKR –aineisto, 2006. lukykyä. Kauppa- ja teollisuusministeriö, 2006. Oulun seudun hajarakentamisselvitys. AIR-IX Suunnittelu, Ym- Hyvinvointia energiasta. Pohjois-Pohjanmaan energiastrategia päristötaito Oy; Oulun seutu, Rakennusvalvontatyöryhmä & In- 2015. Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2007. sinööritoimisto Liidea, 2006.

Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja sopeutuminen kunnissa – Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia. Valtioneuvoston se- Kuntaliiton linjaukset. Suomen Kuntaliitto, 2008. lonteko eduskunnalle 6. päivänä marraskuuta 2008.

Ilmastonmuutoksen huomioiminen kaavoituksessa – tapauskoh- Production statistics of wind energy in Finland. Monthly report taisia tarkasteluja. Tiivistelmä. Wahlgren, Irmeli, Kuismanen, 12/2007. Holttinen, Hannele. Valtion teknillinen tutkimuskes- Kimmo & Makkonen, Lasse. Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT, 2008. kus VTT, 2008. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030. YTV Pääkaupunki- Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia. MMM:n seudun yhteistyövaltuuskunta, 2007. julkaisuja 1/2005. Maa- ja metsätalousministeriö. Rakennukset 31.12.2005 muuttujina Alue, Käyttötarkoitus ja ker- Julkisten hankintojen vaikutus energiankulutukseen ja kasvihuo- rosluku, Lämmitystapa, Lämmitysaine ja Yksikkö. Tilastokes- nekaasupäästöihin. Motivan julkaisu 2008. kus, Työssäkäynti- ja asuntotilastot.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja energiansäästötoi- Suomen kasvihuonekaasupäästöt. Tilastokeskus, 2007. met Oulussa. Loppuraportti. Energy Business Group, Elctro- watt-ekono – Jaakko Pöyry Group, 2003. Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990–2006. Tilastokeskus, Kat- sauksia 2008/2, Ympäristö ja luonnonvarat. Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Oulun kaupungin energiate- hokkuussopimus (2008 - 2016). Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä LIPASTO 2005. Valtion teknillinen tutki- Kaupunkirakenteen kehityspiirteet Suomen suurilla kaupunki- muskeskus VTT. seuduilla (KARA). Tutkimus Oulun kaupunkiseudusta. Tiivis- telmä. Oulun kaupunki, Keskushallinto, Talous ja strategia, Tuulivoiman tuotantotilastot. Vuosiraportti 2005. Holttinen, Han- 2008. nele. Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT, 2006.

Kestävän kehityksen seurantaraportti 2007. Oulun kaupungin Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeita energiatehokkuuden huomi- kestävän kehityksen toimintaohjelma. Oulun kaupunki, Oulun oon ottamiseksi julkisissa hankinnoissa. Työ- ja elinkeinomi- seudun ympäristövirasto, Julkaisu 1/2008. nisteriö, 2008.

Kunnat ja ilmastonmuutos. YTY-teema 2007. Kuntaliitto - Yhdys- Työpaikat toimialan mukaan alueittain 1993 – 2005. Tilasto- kunta, tekniikka, ympäristö. keskus. Tilastotietokanta: PX-Web Statfin, Väestö/Työssä- käynti. http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=040_tyo- Kunnat sähkön käytön suuruuden mukaan. Vuosi 2007. Energia- kay_tau_104_fi&ti=Ty%F6paikat+toimialan+mukaan+alu teollisuus ry, 2008. http://www.energia.fi/fi/tilastot/sahkotilas- eittain+1993+%2D+2005&path=../Database/StatFin/vrm/ to/kaytto/kunnatsahkonkaytonsuuruudenmukaan. Viitattu: tyokay/&lang=3&multilang=fi. Viitattu: 6.10.2008. 30.5.2008. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoit- Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. teista. 30.11.2000, Helsinki. 2005. Ruokojoki, J. Suomen Kuntaliitto, 2006. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoit- Lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksia – kansallinen teiden tarkistamisesta. 13.11.2008, Helsinki strategia Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi. Valtioneu- voston selonteko eduskunnalle 24 päivänä marraskuuta 2005.

Matkalla Suomen kaupungeissa –peli. Pääkaupunkiseudun yh- teistyövaltuuskunta YTV. http://www.ytv.fi/fin/ilmanlaatu/matkalla/matkapeli/etusivu.htm. Viitattu: 20.11.2008.

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 69