Oulun Seudun Lähijunaliikenneaa Markkinaselvitys

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Oulun Seudun Lähijunaliikenneaa Markkinaselvitys Oulun seudun lähijunaliikenneaa Markkinaselvitys 31.5.2019 Sisältö 01 Miksi lähijunaliikenteen selvitys? 02 Muutosvoimat ja SWOT-analyysi 03 Lähijunaliikenteen vaikutukset ja hyödyt 04 Matkustuspotentiaali 05 Liikennöintivaihtoehdot 06 Infra- ja liikennöintikustannukset 07 Kehityspolku Miksi lähijunaliikenteen 01 selvitys? Miksi lähijunaliikenteen selvitys? • Työssä on haluttu selvittää, miten paljon käyttäjiä Oulun • Raideliikenteeseen on valmiutta panostaa aiempaa lähijunaliikenne houkuttelisi vahvemmin sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Julkinen liikenne ja erityisesti raideliikenne ovat • Potentiaalisen käytön pohjalta selvitettiin keskeisiä keinoja ilmastonmuutoksen torjunnassa. kustannuksiltaan realistisen ja palvelutasoltaan hyvän liikennöinnin mahdollisuudet sekä toteuttamispolku • Olennaista on tarkastella lähijunaliikennettä osana yhteysvälillä Ii–Oulu–Liminka. seudun koko liikennejärjestelmää ja osana seudun raideratkaisukokonaisuutta. • Työssä on selvitetty keskeiset yhteysvälin investointitarpeet sekä toimintaympäristöön liittyvät • Tärkeää on tutkia vaiheittaisen ratkaisun edellytykset, kuten esim. liikennöinnin järjestäminen ja etenemispolku. varsinainen liikennöinti. • Lähijunaliikenteen vaikutusten ja hyötyjen kuvauksessa hyödynnetään ns. laajaa arviointikehikkoa, jotta pystytään ottamaan huomioon kattavasti eri näkökulmia ja kuvaamaan myös ei-numeerisia vaikutuksia. Muutosvoimat ja 02 SWOT-analyysi Oulun seudun lähijunaliikenteeseen vaikuttavia muutosvoimia 2020-luvulla ILMASTONMUUTOS KAUPUNGISTUMINEN KAUPUNKISEUDUT TYÖN MURROS KESTÄVÄT • Energiatalouden • Väestön keskittyminen KANSAINVÄLISESSÄ • Työssäkäyntialueiden ELÄMÄNTAVAT tehostaminen kaupunkiseuduille KILPAILUSSA laajentuminen • Ympäristötietoisuuden kasvu, • Pyrkimys • Vaihtoehtona asuminen • Teknologiset vientialat vetureina • Työskentely ajasta ja kierrätys ja vastuulliset valinnat hiilineutraaliuteen keskuskaupungin Oulun seudulla paikasta riippumatonta • Ekologisten kulkutapojen suosiminen • Valmius panostaa ulkopuolella • Osaavan työvoiman merkitys • Työn ja vapaa-ajan • Jakamistalous ja sen vaikutus raideliikenteeseen • Pendelöinnin tarvetta kilpailutekijänä korostuu sekoittuminen keskuskaupungin ja muun • Kansainvälisen työvoiman • Tietointensiivisen autonomistukseen seudun välillä merkitys kasvussa asiantuntijatyön kasvu • Lähimatkailun suosion kasvu • Moderni liikennejärjestelmä kilpailu- ja imagotekijänä UUDET SUKUPOLVET LIIKENNEPALVELUJEN RAUTATIELIIKENTEEN LIIKENTEEN UUDET YHTEISTYÖ- JA • 1980-1990 –luvuilla syntyneet INTEGRAATIO JA KILPAILUN SÄHKÖISTYMINEN RAHOITUSMALLIT määrittävät työmatkaliikkumisen ÄLYLLISTYMINEN LISÄÄNTYMINEN • Poliittinen tahtotila • Julkisen ja yksityisen sektorin kysyntää ja malleja • Oulun seudun vahvan • Henkilöliikenteen avautuminen sähköistymisen edistäjänä yhteistyö infrahankkeissa • 2000-luvun alkupuolella pyöräilykulttuurin voima kilpailulle • Sähköautojen ja • Julkisen ja yksityisen sektorin syntyneet opiskeluiässä • Kaukoliikenteen, lähiliikenteen ja • Tavaraliikenteen kilpailun sähköpyörien käyttö sekä kansalaisten yhteistyö • Senioriväestö aktiivinen kaupunkiliikenteen synkronointi lisääntyminen liityntäliikenteessä liikkumispalveluissa liikennepalvelujen käyttäjä • On-demand -pohjaiset palvelut • Uusia operaattoreita ja • Digitalisaatioon tottuneet hintakilpailua • Uudet rahoitusmallit käyttäjät asettavat palveluille • Uusi tarjonta luo uutta kysyntää vaatimustason • Ratakapasiteettia tarvitaan lisää SWOT + VAHVUUDET - MITEN KÄYTETÄÄN HYVÄKSI? - HEIKKOUDET – MITEN KÄÄNNETÄÄN • Volyymikasvua erityisesti henkilöliikenteessä. Vuosina 2014-2017 henkilöliikenteen määrä on kasvanut pääradalla: VAHVUUKSIKSI? • yhteysvälillä Ylivieska−Oulu +25 % • Seudun autoilupainotteinen liikennekulttuuri • Oulu−Kemi välillä +9 % • Väestömäärä melko pieni useimpien asemien ympäristössä Oulun • Pendelöinti seudulla vahvaa etenkin Ouluun, mutta myös koko seudulla ja Oulusta keskustaajaman ulkopuolella muihin kuntiin • Nauhamainen rakenne välillä Oulu–Ii on tien eikä radan varressa • Nauhamainen rakenne välillä Oulu–Liminka radan varressa • Lähijuna liityntäliikenteineen heikentää joidenkin alueiden joukkoliikenteen • Tukee liityntää kaukojunaliikenteeseen ja lentoasemalle palvelutasoa nykyiseen verrattuna. Tämä tulee huomioida jatkosuunnittelussa. • Useampi mahdollinen asemanpaikka Oulussa (Limingantulli, keskusta, Tuira, Koskela ja Linnanmaa) • Pyöräilyn suosio: liityntäpyöräily asemien saavutettavuudessa + - MAHDOLLISUUDET - MITEN HYÖDYNNETÄÄN? UHAT – MITEN VÄLTETÄÄN? • Ratayhteys on jo olemassa • Nopeus on rautatieliikenteen tärkein kilpailuetu • 1-raiteisuus rajaa lähijunaliikenteen käynnistämistä ja kehittämistä. Kaksoisraideinvestointi on kallis ja sen toteutuminen kestää. • Käynnissä oleva raidebuumi, mm. ilmastonmuutoksen myötä: henkilö- ja tavaraliikennettä raiteille, osa lentoliikenteestä korvautuu raideliikenteellä • Oulun raitiotiehanke – riittävätkö rahat molempiin? • Oulun raitiotiehanke osana seudun joukkoliikenteen ratkaisua • Päätöksenteossa priorisoidaan autohankkeita ”vanhasta muistista” tai elinkeinoelämän tarpeisiin vedoten, eikä raideliikenteeseen riitä rahaa • Helsinki−Oulu -väli TEN-T ydinkäytävään. Kaupunkien kytkentä toisiinsa nopeilla junayhteyksillä vaatii lisää ratakapasiteettia. Kunnilla on jo yhteinen tahtotila • Lähijunakaluston saamisesta Oulun seudulle ei ole vielä varmuutta. kaksoisraiteesta Oulun eteläpuolella. • Rautateiden henkilöliikenteen markkina on avautumassa - kilpailu kannustaa kehittämään • Kemin sellutehtaan investointi edellyttää panostuksia rataverkkoon ja tukee kaksoisraiteen toteuttamista Oulun ja Kemin välille Lähijunaliikenteen 03 vaikutukset ja hyödyt Lähijunaliikenteen laajat vaikutukset ELINYMPÄRISTÖN MAANKÄYTTÖ JA LIIKENNE JA ELINKEINOELÄMÄ JA ILMASTONMUUTOS JA HOUKUTTELEVUUS JA YHDYSKUNTARAKENNE LIIKENNEJÄRJESTELMÄ KILPAILUKYKY YMPÄRISTÖ TURVALLISUUS • Tulevan maankäytön • Seudullisen joukkoliikennejärjestelmän • Yrityksille ja palveluille • Vahva poliittinen tahtotila • Kulkeminen asemalle/-lta suunnittelun painopiste rakentuminen lähijunan varaan enemmän monipuolisia hillitä ilmastonmuutosta kävellen tai pyörällä autolla asemien yhteyteen • Kytkeytyminen uudessa Asemakeskuksessa sijoittumispaikkoja hyvien mahdollistaen tehdyn työmatkan sijaan • Mahdollisuus tarjota • Oulun seudun joukkoliikenteeseen liikenneyhteyksien varrella rautatieliikenteen • Autot ja bussit vähentyvät erilaisia, eri tavoin rataan • Seutuliikenteeseen voimakkaan kasvun Oulun keskustassa tukeutuvia asumismuotoja • Kaukoliikenteeseen • Rautatieliikenne yksi eri osissa seutua • Kytkeytyminen nykyisiin ja potentiaalisiin merkittävimmistä • Asuntojen, työpaikkojen ja instrumenteista KONKRETISOINTI MUUTOKSEN MUUTOKSEN raideliikenteen yhteyksiin: kaukojuniin, Oulun palvelujen sijoittuminen ratikkaan ja lentoaseman yhteyteen asemien ympäristöön • Vastaa liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteisiin kestävästä liikkumisjärjestelmästä • Yhdyskuntarakenteen • Seudun sisäisen ja ulkoisen saavutettavuuden • Työvoiman saatavuus paranee • Liikkumisen hiilijalanjälki • Tukee elämäntapamuutosta kohti eheytyminen radan varteen paraneminen →saavutettavuushyödyt suuria • Työmarkkinoiden toimivuus pienenee kestävämpiä liikkumismuotoja ja asemien ympäristöön alueilla, jotka eivät ole vielä raideyhteyden varrella paranee • Lähipäästöttömyys Oulun • Vähentää autoriippuvuutta • Tehostaa kunnallisen • Liikenteen sujuvuuden paraneminen ruuhka- • Enemmän mahdollisuuksia keskustassa ja muiden • Lisää terveyttä ja hyvinvointia infrastruktuurin rakentamista aikana erityisesti työmatkaliikkumisessa yrityksille sijaita hyvien asemien ympäristössä • Lisää keskustan viihtyisyyttä ja • Asemien ympäristöt ovat • Nopea yhteys Oulun keskustan ja seudun kuntien joukkoliikenneyhteyksien varrella, • Rakentaminen olemassa turvallisuutta vapauttaen tilaa autoilta HYÖDYT uutta maankäyttöä välillä, sekä kampus- ja työpaikka-alueille asemien läheisyydessä sijaitsevat olevaan liikennekäytävään • Parantaa työnsaantimahdollisuuksia houkuttelevia sijainteja • Bussien määrän väheneminen Oulun keskustasta työpaikat ovat houkuttelevia säästää maisemaa ja • Tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää • Maapohjan ja kiinteistöjen • Autoliikenteen investointitarve pienenee • Saavutettavuus parantaa yritysten luonnonympäristöjä matka-aikaa muuhun tekemiseen arvon nousu • Liikennejärjestelmä tehostuu kun olemassa oleva ja mm. korkeakoulujen yhteistyötä • Tarjoaa vaihtoehdon itse ajamiselle asemanseuduilla rata saadaan tehokkaampaan käyttöön • Globaalisti houkuttelevan seudun huonolla säällä tai pimeässä • Kaupallinen potentiaali imagoetu Kustannusten ja hyötyjen kohdentuminen ASUKKAAT VALTIO / KUNNAT KUNNAT Infrainvestoinnit Veronmaksajana kuntatalouden Lähijunan liikennöinti, sisältäen mm. • Kaksoisraide (investointi näkökulma: kustannukset • operoinnin riippuvainen muustakin kysynnästä) jakautuvat kaikille kuntalaisille • kaluston • Uudet asemat • varikon ja huollon järjestämisen • Liityntäpysäköinti KUSTANNUKSET + Liikkuminen + + + Terveyshyödyt Säästöt autoliikenteen Jonkin verran säästöjä Ilman autoa tai toista autoa eläminen investoinneissa, kun bussiliikenteestä, kun Autoriippuvuuden tuo säästöä liikkumiskustannuksissa junaliikenne on niin junan kanssa vähentymisen myötä houkuttelevaa, että päällekkäistä liikennettä kasvava kävely ja Lyhyempi aikaväli Lyhyempi autoliikenne ei kasva voidaan karsia pyöräily tuovat + Asuminen terveyshyötyjä ja niistä Monipuolisempia ja erihintaisia seuraavia asumisvaihtoehtoja kustannussäästöjä HYÖDYT Kustannustehokkuus
Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)
    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
    [Show full text]
  • Choose Your Style! in COOPERATION
    Choose your style! IN COOPERATION City of Oulu Kempele Municipality Muhos Municipality Ii Municipality Tyrnävä Municipality Liminka Municipality Lumijoki Municipality North Ostrobothnia ELY Centre Photography Valtteri Kantanen WE WANT TO MAKE CYCLING MORE VISIBLE! The main cycling routes in the Oulu region are made visible and distinct from regular cycleways. The main routes are waymarked and numbered, and signs with maps and distances between destinations are mounted along the routes. The slogan for cycling in the Oulu region is: Choose your style! This brochure gives information about the main cycling routes and the diversity of cycling in Oulu: it does not matter whether you sport a cruiser, mountain bike or a pink Jopo. You do not need special gear to cycle. Instead, you can cycle barefoot or with your boots on and with or without a helmet. The most important thing is that you cycle. New signs will be mounted along the main routes in 2019! Try the new routes and visit the sights nearby. Harri Vaarala Traffic engineer City of Oulu Cycling improves your physical condition and is an eco-friendly mode of transportation… But in the Oulu region cycling is something much more. In Oulu, all styles of cycling are allowed. You can exercise or you can cycle just for fun – there is no need to stress about proper gear or fancy bike models! Cycling is a natural part of the all-year- round lives of Oulu citizens. Choose your style and stay safe! MAIN CYCLING ROUTES People in the Oulu region cycle more than anywhere in Finland MAIN ROUTE 1 1 Oulu-Haukipudas 21 km The route starts at the Market Square and passes over the Tervaporvari bridges in the Oulujoki river delta.
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Seurantatietoa 5/2021
    Seurantatietoa Toukokuu 5/2021 • Kysyntä • Hoidossa olleet potilaat • Avohoitokäynnit • Hoitojaksot • Hoitopäivät • Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit • Hoidon tarpeen arviointia odottavat • Hoitoa odottavat • Maksut ja laskutukset • Kehitysvammahuolto 2021 Kysyntä (esh) jäsenkunnittain tammi-toukokuussa 2020-2021 (lähetteet, ilman lähetettä saapuneet ja sähköiset konsultaatiovastaukset) Muutos kpl 56,2 Merijärvi 77 39,7 Sievi 192 39,7 Oulainen 506 37,6 Ylivieska 702 27,4 Hailuoto 52 20,6 Kalajoki 220 Alavieska 19,0 60 Haapavesi 18,4 227 Haapajärvi 18,3 215 Pyhäntä 17,4 42 Pyhäjärvi 14,9 139 Ii 14,5 221 Oulu 13,0 4 354 Jäsenkunnat 12,9 7 983 Kärsämäki 12,7 58 Utajärvi 12,4 51 Kempele 11,0 321 Kuusamo 10,5 153 Nivala 9,5 133 Liminka 9,2 132 Muhos 5,3 84 Siikajoki 4,4 25 Siikalatva 3,6 22 Tyrnävä 3,4 32 Pudasjärvi 1,5 22 Raahe 1,1 31 Taivalkoski 0,5 3 Pyhäjoki -2,5 -9 Lumijoki -8,8 -26 Vaala -9,3 -56 Peruspalv.ky Kallio 26,7 1 087 Kalajoen yt-alue 24,7 297 Sos. ja terv.piiri Helmi 18,2 269 Peruspalv.ky Selänne 16,7 354 Oulunkaaren ky 5,9 238 Raahen seud.hyvinv.ky 1,2 47 -30 -10 10 30 50 70 Muutos (%) Hoidossa olleiden potilaiden (erikoissairaanhoidon eri henkilöt) määrän muutos tammi-toukokuussa 2020-2021 Muutos kpl Merijärvi 26,7 54 Sievi 20,2 125 Ylivieska 19,5 489 Alavieska 17,3 67 Oulainen 16,3 262 Pyhäntä 10,7 30 Kalajoki 10,4 132 Kuusamo 9,9 159 Ii 8,8 172 Nivala 8,4 149 Kärsämäki 8,1 41 Haapajärvi 7,8 103 Oulu 6,7 2 777 Jäsenkunnat 6,5 4 953 Haapavesi 6,2 89 Kempele 5,8 219 Liminka 5,7 107 Pyhäjärvi 5,6 60 Pudasjärvi 4,3 73 Tyrnävä 3,2 41 Taivalkoski 3,2 20 Muhos 2,7 49 Utajärvi 0,2 1 Vaala -1,8 -12 Siikajoki -2,6 -21 Raahe -3,2 -122 Siikalatva -3,3 -29 Lumijoki -5,7 -21 Pyhäjoki -8,4 -42 Hailuoto -8,5 -22 Peruspalv.ky Kallio 15,7 830 Kalajoen yt-alue 12,7 186 Sos.
    [Show full text]
  • Lomakuljetusten Aikataulut
    LOMAKULJETUSTEN AIKATAULUT ASEVELVOLLISTEN LOMAMATKAKULJETUKSET JÄÄKÄRIPRIKAATI SODANKYLÄ (LÄHTÖAIKA KLO 14:00) AIKATAULU REITTI N:O 2 Sodankylä - Savukoski - Salla - Hautajärvi - Ruka - Kuusamo klo km Kohdepaikkakunta Paluuaika 14.00 VK kas 6 piha 22.30 15.00 Savukoski Samperin Sav. la-pys. 21.00 15.55 Salla Torin laita 19.50 17.30 Hautajärvi tienhaara 19.10 18.00 Ruka vt 5 pysäkki 18.40 18.30 Kuusamo las 18.20 2 (7) AIKATAULU REITTI N:O 3 Sodankylä - Pelkosenniemi - Kemijärvi - Posio - Taivalkoski klo km Kohdepaikkakunta Paluuaika 14.00 VK kas 6 piha 22.30 14.50 Pelkosenniemi SEO 21.40 15.30 Kemijärvi ABC-asema 21.00 15.55 Joutsijärvi Sallan tienhaara 20.20 17.30 Posio ST1-asema 19.10 18.30 Taivalkoski TB-Koillistie 18.00 3 (7) AIKATAULU REITTI N:O 4 Sodankylä - Kittilä - Ylläs - Kolari - Pello - Ylitornio -Tornio klo km Kohdepaikkakunta Paluuaika 14.00 VK kas 6 piha 22.30 14.50 Tepsa 21.40 15.20 Kittilä Neste 21.00 15.50 Ylläs, Eelin kaupan pysäkki 20.20 16.20 Kolari, Neste 19.50 17.30 Pello, SEO-huoltamo 19.00 18.20 Ylitornio SEO-asema 18.10 19.10 Tornio Green Line 17.20 4 (7) AIKATAULU REITTI NRO 5 Sodankylä - Kittilä - Muonio - Palojoensuu - Enontekiö klo km Kohdepaikkakunta Paluuaika 14.00 VK kas 6 piha 22.30 16.30 Muonio SEO 19.40 17.25 Palojoensuu vt pysäkki 19.00 17.45 Hetta Grilli 18.40 5 (7) AIKATAULU REITTI NRO 6 Sodankylä - Ivalo klo km Kohdepaikkakunta Paluuaika 14.00 VK kas 6 piha 20.00 Ivalo Las 6 (7) AIKATAULU REITTI N:O 7 Sodankylä - Rovaniemi - Keminmaa - Kemi klo km Kohdepaikkakunta Paluuaika 14.00 VK kas 6 piha 22.30 Roi lento-as n.
    [Show full text]
  • Educational and Technical Visits Program
    OULU FINLAND EDUCATIONAL AND TECHNICAL VISITS PROGRAM 1 OULU Oulu is Northern Finland’s largest city, with easygoing inhabitants and a vibrand cultural life. Oulu is so close to the nature that you might even spot an elk in a park some evening. In addition to the green zones and urban atmosphere, you will enjoy its Arctic magic: the Northern Lights in the winter and a summertime sun that never sets. ARCTIC CIRCLE KALAJOKI Kalajoki is known for its long beach, which is ideal for lying in the OULU sun, relaxing and doing water sports. In summer, the sun shines almost around the clock. In winter, the snow-covered dunes and sea are a startling sight. Kajajoki with its sand dunes area called FINLAND ”Hiekkasärkät” is a compact holiday resort fering a wide range of services and activities for the whole family throughout the year. visitkalajoki.fi HELSINKI LIMINKA Liminka, the most rapidly growing municipality in Finland, is a dream come true for nature lovers. More than 160 bird species nest in the area in the spring, and you can spot thousands of birds in the sky during the spring and autumn migrations. You can even go birdwatching on a fatbike, as Liminka has one of northern Finland’s best mountain biking networks. Along with a hotel, coffee shop and nature exhibition, the Liminka Bay Visitor Centre offers an extensive range of program services. visitliminka.fi ROKUA GEOPARK Rokua UNESCO Global Geopark, the Finnish Outdoor Destination of the Year 2018, is an amazing nature experience. Its landscapes were shaped during the Ice Age.
    [Show full text]
  • Hailuoto Ii Kempele Liminka Lumijoki Muhos Oulu Tyrnävä ● Etäisyyttä Oulun Keskustaan Reilut 50 Km, Mutta Ajallisesti Oulu on Kaukana, Sillä Matka Vie N
    Kuntien puheenvuorot Hailuoto Ii Kempele Liminka Lumijoki Muhos Oulu Tyrnävä ● Etäisyyttä Oulun keskustaan reilut 50 km, mutta ajallisesti Oulu on kaukana, sillä matka vie n. 1 ½ tuntia suuntaansa. ● Kiinteä yhteys valmistunee 2025, ja se on vaikuttavin Hailuotoa ja Oulun seutua yhteisesti koskeva liikennehanke. ● Toteutuessaan hankkeen vaikutukset kuntalaisten normiarjen lisäksi ovat huomattavia myös liikenteen lisääntymiseen, asumiseen ja matkailuun. ● Ajoneuvoliikenteen lisääntymisestä huolimatta selvitysten mukaan liikenteen päästöt kokonaisuudessaan pienenevät lauttojen poistuessa. Kiinteä yhteys parantaa liikenteellisesti myös joukkoliikenteen mahdollisuuksia, joskin käyttäjämäärät saattavat jäädä ainakin aluksi alhaisiksi. ● Matkailun osalta seudulla on selkeästi tarvetta kehittämistoimenpiteiden ja yhteistyön konkreettiseen parantamiseen seudun matkailutoimijoiden Hailuoto yhteistyötä lisäämällä. ● Tärkeä vetovoimatekijä on merellisyyden hyödyntäminen, esim. kevyen liikenteen seudullinen reitti Oulun torirannasta Hailuodon Marjaniemeen, josta risteilyaluksella takaisin torirantaan. ● Kestävien liikennemuotojen kannalta raideliikenteen kehittäminen seudulla tärkeää, mutta myös toimivat maantieyhteydet tulee jatkossakin turvata. ● Yksityisautoilun vähentäminen lienee haasteellista, sen sijaan polttoaineet tulevat kehittymään ja uudistumaan vähäpäästöiseen suuntaan. ● Hailuoto on valmistautunut ja valmistautuu maankäytön suunnittelun kautta eri asumismuotojen, liikenneyhteyden, elinkeinojen sekä matkailun kehittämiseen. ● Osallistaminen
    [Show full text]
  • Oulu Educational and Technical Visits Program
    OULU EDUCATIONAL AND TECHNICAL VISITS PROGRAM 1 OULU Oulu is Northern Finland’s largest city, with easygoing inhabitants and a vibrand cultural life. Oulu is so close to the nature that you might even spot an elk in a park some evening. In addition to the green zones and urban atmosphere, you will enjoy its Arctic magic: the Northern Lights in the winter and a summertime sun that never sets. KALAJOKI Kalajoki is known for its long beach, which is ideal for lying in the sun, relaxing and doing water sports. In summer, the sun shines almost OULU around the clock. In winter, the snow-covered dunes and sea are a startling sight. Kalajoki Sand Dunes is a compact holiday resort fering a wide range of services and activities for the whole family throughout FINLAND the year. visitkalajoki.fi HELSINKI LIMINKA STOCKHOLM Liminka, the most rapidly growing municipality in Finland, is a dream come true for nature lovers. More than 160 bird species nest in the area in the spring, and you can spot thousands of birds in the sky during the spring and autumn migrations. You can even go birdwatching on a fatbike, as Liminka has one of northern Finland’s best mountain biking networks. Along with a hotel, coffee shop and nature exhibition, the Liminka Bay Visitor Centre offers an extensive range of program services. visitliminka.fi ROKUA GEOPARK Rokua Geopark, the Finnish Outdoor Destination of the Year 2018, is an amazing nature experience. Its landscapes were shaped during the Ice Age. Here you will feel connected with the nature.
    [Show full text]
  • Socio-Economic Situation and Trends in the Operational Environment of the Green Belt of Fennoscandia
    Socio-economic situation and trends in the operational environment of the Green Belt of Fennoscandia Matti Fritsch Dmitry Zimin Petri Kahila Table of Contents Background ........................................................................................................................................................ 2 Spatial Structure ................................................................................................................................................ 6 Transport and Infrastructure ............................................................................................................................. 9 Demographic Development ............................................................................................................................ 12 Economic Performance and Structure ............................................................................................................ 18 Cross-border interaction ................................................................................................................................. 25 Tourism ............................................................................................................................................................ 27 Cross-border co-operation (CBC) .................................................................................................................... 29 Conclusions .....................................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Oulun Seudun Ilmastostrategia
    OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Oulu, Hailuoto, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo ja Tyrnävä 2 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Oulu, Hailuoto, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo ja Tyrnävä Hyväksytty Oulun kaupunginhallituksessa 19.5.2009 § 271 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 3 Toimitus: Marketta Karhu Sivujen taitto ja paino: Oulun Konttori, Painatuskeskus, Soili Aalto-Hirvelä Kuvat: Kansikuva Matti Tynjälä, sivu 24 Maija Jokiharju, muut Markku Karhu 4 OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ............................................................................................................................................................... 6 1 JOHDANTO .............................................................................................................................................................. 9 2 KANSAINVÄLISET, KANSALLISET JA PAIKALLISET SITOUMUKSET JA SOPIMUKSET ........................ 11 Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset ja sopimukset ................................................................................ 12 Paikalliset sitoumukset ja sopimukset ................................................................................................................ 14 3 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT JA ENERGIANKULUTUS OULUN SEUDULLA ....................................... 17 Ilmastostrategian tarkastelualue ..........................................................................................................................
    [Show full text]
  • Maakuntien Nimet Neljällä Kielellä (Fi-Sv-En-Ru) Ja Kuntien Nimet Suomen-, Ruotsin- Ja Englanninkielisiä Tekstejä Varten
    16.1.2019 Suomen hallintorakenteeseen ja maakuntauudistukseen liittyviä termejä sekä maakuntien ja kuntien nimet fi-sv-en-(ru) Tiedosto sisältää ensin Suomen hallintorakenteeseen ja hallinnon tasoihin liittyviä termejä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Myöhemmin tiedostossa on termejä (fi-sv-en), jotka koskevat suunniteltua maakuntauudistusta. Lopuksi luetellaan maakuntien nimet neljällä kielellä (fi-sv-en-ru) ja kuntien nimet suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä tekstejä varten. Vastineet on pohdittu valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimialan ruotsin ja englannin kielityöryhmissä ja niitä suositetaan käytettäväksi kaikissa valtionhallinnon teksteissä. Termisuosituksiin voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia tai täydennyksiä. Termivalintoja koskeva palaute on tervetullutta osoitteeseen termineuvonta(a)vnk.fi. Termer med anknytning till förvaltningsstrukturen i Finland och till landskapsreformen samt landskaps- och kommunnamn fi-sv-en-(ru) Först i filen finns finska, svenska och engelska termer med anknytning till förvaltningsstrukturen och förvaltningsnivåerna i Finland. Sedan följer finska, svenska och engelska termer som gäller den planerade landskapsreformen. I slutet av filen finns en fyrspråkig förteckning över landskapsnamnen (fi-sv-en-ru) och en förteckning över kommunnamnen för finska, svenska och engelska texter. Motsvarigheterna har tagits fram i svenska och engelska arbetsgrupper i översättnings- och språksektorn vid statsrådets kansli och det rekommenderas att motsvarigheterna används i statsförvaltningens texter.
    [Show full text]
  • BOTHNIAN BAY LIFE for the Good of the Shared Sea
    BOTHNIAN BAY LIFE For the good of the shared sea PPerameri_life_122004.indderameri_life_122004.indd 1 110.1.20050.1.2005 116:01:556:01:55 Cooperation for the good of the sea BOTHNIAN BAY IS THE NORTHERNMOST basin of the Baltic Sea, and a unique sea area. As a result of the Ice Age, land rises and shoreline ROVANIEMI shifts gradually farther to the sea, islands LULEÅ are born and merged with the continent. OULU Only a few species live in the brackish water and fresh water fi shes thrive. Icebreakers UMEÅ have to assist ships during the winter when VAASA the sea can be ice-covered for even half a year. Because of its northern location, small water volume and scarcity of species, Bothnian Bay is very sensitive to human impact. There are large population centres and heavy industry along the coast. Also the activities on the surrounding land areas affect the state of the sea. The environmental state of the Bothnian Bay is monitored on a regular basis. Many different parties, such as national and regional environmental authorities, industry and municipal wastewater treatment plants, participate The Bothnian Bay in the monitoring. The problem has been the incoherence of the Catchment area 280 100 km2 gathered information and partly its diffi cult accessibility. Water area 36 800 km2 Water volume 1 490 km3 In order to make the information exchange more effi cient and Mean depth 40 m to harmonize monitoring and management of this sensitive sea Maximum depth 148 m area, the Bothnian Bay Life project was started in late 2001.
    [Show full text]