Business Review 2020
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Load more
Recommended publications
-
The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I. -
The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel. -
ALUEANALYYSILIITE HAILUOTO LIMINKA LUMIJOKI PYHÄJOKI RAAHE SIIKAJOKI TYRNÄVÄ Työpaikkojen Osuus %, 2018 Alkutuotanto Jalostu
ALUEANALYYSILIITE HAILUOTO LIMINKA LUMIJOKI PYHÄJOKI asukkaita 949, asukkaita 10238, asukkaita 2036, paljon asukkaita 3051, Perämeren suurin ikäjakaumaltaan Suomen kausityöntekijöitä Hanhikiven saari, koko kunta nuorin kunta, Liminganlahti maatiloilla, Varjakan ydinvoimalatyömaa, kansallismaisemaa kansainvälisesti merkittävä merellinen voimakkaasti ainoana Suomessa, muuttolintujen levähdys- ja virkistysalue, ainut kansainvälistyvä kunta, paljon taiteilijoita, pesimäalue, lännestä itään virtaava arviolta vuonna 2030 saaristolainen Ruutikankaasta mereen laskeva joki, täällä tuotetaan 15 % mentaliteetti ja rakentumassa yksi Ruutikankaan (ydin- ja tuulivoima) elämänrytmi, Euroopan suurimmista ampumaurheilukeskus Suomen sähköstä, hiekkadyynit ampumaurheilukeskuksista on puoliksi Lumijoella Pyhäjoki ja sen 16 koskea RAAHE SIIKAJOKI TYRNÄVÄ asukkaita 24353, purjelaiva- asukkaita 5034, Pohjois- asukkaita 6603, erikoistunut aikakauden historia, Perämeren Suomen vanhin alkutuotanto, perunapitäjä – vilkkain satama ja suurin teollisuuspaikka, Tauvon Pohjoismaiden ainoa High saaristo, Vanha Raahe, hiekkarannat Perämeren Grade -perunantuotantoalue ja Rautaruukki – nykyinen SSAB laajimpia lentohietikkoja, Ruukin ilmaperuna, Suomen suurin ja sen myötä merkittävä luonto- ja hevoskeskus, yhtenäinen suojeltu lakeusalue terästeollisuusklusteri, vanha Siikajoki (joki) Lampinsaaren kaivoskylä Hanhikiven ydinvoimalahanke: Hanhikivi 1 -ydinvoimalalaitos rakennetaan Pyhäjoelle, suurimpia yksittäisiä investointeja Suomessa (7 miljardia euroa), työllisyysvaikutus -
Suolinnustoselvitys
SUOLINNUSTOSELVITYS Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma Pesimälinnustoinventoinnit 2011 Juha Repo & Ari-Pekka Auvinen © Pohjois-Pohjanmaan lintuti eteelinen yhdistys ry ja tekijät Suositeltu viitt aus: Repo, J. ja Auvinen, A.-P. 2011. Suolinnustoselvitys. Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma. Pesimälinnustoinventoinnit 2011. Pohjois-Pohjanmaan lintuti eteelinen yhdistys ry. Oulu. 54 s. Kannen kuva: Muhos–Utäjärven Lääväsuo oli yksi kartoituksen parhaimmista lintusoista. Kuva Ari-Pekka Auvinen Tiivistelmä Pohjois-Pohjanmaan liitt o käynnisti vuonna 2010 soiden eri käytt ömuotojen yhteensovitt amiseen tähtäävän suunnitt eluhankkeen, Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelman. Tähän liitt yen inventoiti in kesällä 2011 yhteensä 33 Pohjois-Pohjanmaan suon pesimälinnustoa. Alueet valitti in Pohjois- Pohjanmaan liiton toimesta. Ne edusti vat laajaa kirjoa miltei luonnonti laisista suojelualueista voimakkaasti muutett uihin soihin. Tutkimuksesta vastasi Pohjois-Pohjanmaan lintuti eteellinen yhdistys ry. Suot inventoiti in yhden käynti kerran kartoituslaskennalla 23.5. ja 1.7. välisenä aikana. Kartoituksen tehokkuus on jaett u neljään luokkaan suolla kuljetun matkan ja siellä käytetyn ajan perusteella. Kartoitustehon ollessa hyvä voidaan tällaisella laskennalla arvioida havaitt avan karkeasti 2/3 suon todellisesta lintumäärästä. Raportointi a varten aineistosta poimitti in vain suolajit, joille suo on joko ensisijainen tai toissijainen pesimäympäristö. Yhteensä kartoituksessa havaitti in 52 suolajia. Tuloksissa esitetään -
Effectivity of Delivery
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ASSISTIVE TECHNOLOGY DELIVERY SYSTEMS IN REHABILITATION - effectivity of delivery Eero Kyllönen M.D., Ph.D. Clinic of Physical and Rehabilitation Medicine Oulu University Hospital European Union of Medical Specialists, section of PRM European Society of Physical and Rehabilitation Medicine Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri New devices Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Controlling environment Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Independent life POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI CASE NORTHERN FINLAND: Oulu University Hospital Northern Ostrobotnia District Eero Kyllönen M.D., Ph.D. Clinic of Physical and Rehabilitation Medicine Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri OULU UNIVERSITY HOSPITAL DISTRICT UTSJOKI Finland is devided in five University Hospital INARI districts for special level treatments according to ENONTEKIÖ the agreements and state rules Lappi Länsi- Pohja OUHD district has geographically largest area, MUONIO KITTILÄ SODANKYLÄ 51,14% of Finland SAVUKOSKI Pohjois- OYS 1 Pohjanmaa Kainuu KOLARI Keski- PELKOSENNIEMI Pohjanmaa Pohjois- Savo 733 343 inhabitants 31.12.2009, Etelä- Pohjois- PELLO SALLA Vaasa Pohjanmaa KEMIJÄRVI KYS Karjala Keski- 14% of the total population in Finland Suomi Pirkan- Itä- RovaniemiHospital Sata- maa Etelä- Savo YLITORNIO ROVANIEMI kunta Savo OUH AND FOUR LOCAL HOSPITALS TAYS Päijät- Etelä-Karjala Häme TERVOLA Varsinais- Kanta- POSIO TORNIO Suomi Häme Kymenlaakso 2 TYKS RANUA Helsinki ja Uusimaa KEMINMAA Kemi KUUSAMO SIMO HYKS Hospital KEMI II TAIVALKOSKI YLI-II PUDASJÄRVI HAUKIPUDAS Hospital District Population Percentage% Oulu University HospitalKIIMINKI HAILUOTO OULU SUOMUSSALMI OULUNSALO KEMPELE MUHOS UTAJÄRVI PUOLANKA 1. Lappi 118 371 16,1 LUMIJOKI LIMINKA TYRNÄVÄ SIIKA- HYRYNSALMI RAAHE 2. Länsi-Pohja 65 377 8,9 JOKI RISTIJÄRVI 3 VAALA PYHÄJOKI VIHANTI PALTAMO MERIJÄRVI 3. P-Pohjanmaa 395 510 53,9 SIIKALATVA 4 KALAJOKI OULAINEN KUHMO ALAVIESKA HAAPAVESI VUOLIJOKI Kajaani 4. -
Organizers of the Aal Forum ������������������������������������������������������������������������������������������������265
Executive Agency for Higher Education, Research, Development and Innovation Funding Adrian Curaj, Ioana Trif (editors) BROADER, BIGGER, BETTER AAL SOLUTIONS FOR EUROPE PROCEEDINGS OF THE AAL FORUM 2014 BUCHAREST, ROMANIA 9-12 SEPTEMBER 2014 Bucharest, 2015 On the cover: Photo from AAL Forum 2014 © Executive Agency for Higher Education, Research, Development and Innovation Funding, 2014 Executive Agency for Higher Education, Research, Development and Innovation Funding, 2014 Bulevardul Schitu Magureanu Nr. 1, Etaj. 3, Sector 5, Bucharest Romania http://uefiscdi.gov.ro/ ISBN: 978-973-0-20119-2 TABLE OF CONTENTS FOREWORD ������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������11 WELCOME NOTE ����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������13 ACKNOWLEDGEMENTS ��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������17 INTRODUCTION�������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������19 FORUM PROGRAMME COMMITTEE �������������������������������������������������������������������������������������������������21 PLENARY SESSIONS �����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������29 PARALLEL SESSIONS ����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������33 -
LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi -
Historiallisen Ajan Kiinteät Muinaisjäännökset Kiinteät Ajan Historiallisen
HISTORIALLISEN AJAN KIINTEÄT MUINAISJÄÄNNÖKSET HISTORIALLISEN AJAN KIINTEÄT MUINAISJÄÄNNÖKSET tunnistaminen ja suojelu MARIANNA NIUKKANEN MUSEOVIRASTO Historiallisen ajan muinaisjäännösten suojelu on tullut 1990-luvulta lähtien yhä keskeisemmin esille kulttuuriympäristön vaalimisessa. Niiden selvittämistä edellytetään järjestelmällisesti mm. kaavoituksen ja muiden laajojen maankäyttöhankkeiden yhteydessä. Tutkimus- ja inventointitoiminta on lisääntynyt ja tunnettujen kohteiden määrä moninkertaistunut kymmenessä vuodessa. Maastossa ja maaperässä olevien historiallisen ajan kohteiden ja jäännösten kirjo on erittäin monimuotoinen ja suurilukuinen. Keskeisiä kysymyksiä ovat, mitkä niistä katsotaan muinaismuistolain rauhoittamiksi ja mitkä ovat suojelun tavoitteet kunkin kohteen osalta. Oppaassa luodaan yleiskatsaus maamme historiallisiin muinaisjäännöksiin; niiden tyyppeihin, ajoitukseen, lukumäärään ja tutkimuspotentiaaliin. Painotus on maastossa sijaitsevien kiinteiden muinaisjäännösten tunnistamisessa ja niiden suojelutavoitteiden määrittelemisessä sekä eri kohteiden muodostamien toiminnallisten ja historiallisten kokonaisuuksien luonnehtimisessa ja ymmärtämisessä. Opas on suunnattu ensisijaisesti kulttuuriympäristön inventointien ja muinaisjäännösten suojelun parissa toimiville, mutta myös kaikille muille, joita kulttuuriympäristö ja maastosta löytyvät historialliset rakennelmat kiinnostavat ja askarruttavat. ISSN 1795-9225 URN:NBN:fi-fe200902111177 MUSEOVIRASTON RAKENNUSHISTORIAN OSASTON OPPAITA JA OHJEITA 3 HISTORIALLISEN AJAN KIINTEÄT -
OUTI-Kirjastojen Toimintavuosi 2019
OUTI-kirjastojen toimintavuosi 2019 Kesällä 2019 OUTI-kirjastot hankkivat viuhkallisen uusia kirjastokortteja. Korttien graafisen suunnittelun teki Sanni Salo muotoilutoimisto Muodosta. Veikeän kettuhahmon loi palkittu kuvittaja, graafinen suunnittelija Christel Rönns. Vaala palasi OUTI-yhteistyöhön Kirjastojärjestelmäyhteistyö Vaalan kirjaston aineisto- ja asiakasrekisterit liitettiin OUTI-verkkokirjastossa avattiin chat-palvelu 25.2.2019. OUTI-tietokantoihin vuodenvaihteessa 2018–2019 ja Chatissa vastataan arkisin klo 8–16 välillä. Chatissa Vaalassa siirryttiin Koha-kirjastojärjestelmän käyttöön. viestitään päivittäin, mutta suosituimpina yhteydenotto- Pitkän uran Vaalassa tehnyt kirjastonjohtaja Maritta muotoina ovat pysyneet sähköposti, verkkokirjaston Haimakainen jäi järjestelmäkonversion jälkeen viettä- palautesivu ja puhelin. mään eläkepäiviään. OUTI-kirjastojen Koha-kirjastojärjestelmään suoritettiin Vaala oli yksi alkuperäisen OUTI-kirjastokimpan jäsenistä tietoturva-auditointia vuodenvaihteessa 2019–2020. 1980-luvulta vuoteen 2004. Tervetuloa takaisin! Oman järjestelmänkehityksen ansiosta löytyneisiin ongelmiin päästään heti tekemään korjauksia. Pohjoinen lukuhaaste Hankintaportaali Lukemisen edistäminen on kaikkien kirjastojen työn ydintä ja OUTI-kirjastot ovat kokoelmansa yhdistämällä Monet OUTI-kirjastot ottivat aineistohankinnoissa merkittävästi laajentaneet asiakkaiden saatavilla käyttöön Woima Services OY:n toimittaman Hankinta- olevia kokoelmia. Aineistovalintayhteistyötä tehdään portaalin. Portaalin avulla kirjastot -
The Wolf Debate in Finland
Ruralia Institute Jukka Bisi Sami Kurki The wolf debate in Finland Publications 12 The wolf debate in Finland Expectations and objectives for the management of the wolf population at regional and national level Jukka Bisi Sami Kurki Seinäjoki 2008 Publisher: University of Helsinki Ruralia Institute Kampusranta 9 FIN-60320 SEINÄJOKI Puh. +358 6 4213 300 Fax. +358 6 4213 301 ISBN 978-952-10-4135-8 (paperback) 978-952-10-4136-5 (pdf) ISSN 1796-0649 (paperback) 1796-0657 (pdf) Printed by Oy Fram Ab, Vaasa Foreword The wolf has returned to the Finnish countryside and once again there is no avoiding the fact that the interaction of man and wolf is an extremely painful one. Attitudes to the wolf divide Finns, and the wolf itself causes opinion to change fast once it has arrived in new areas. The wolf is a perpetual problem environmentally, something people have to live with on a daily basis. But what is the importance of social sustainability and how can protection of the wolf be reconciled with what local people see as a decline in the quality of life? How should the wolf issue be managed and who should act in what situation? These are the questions which have to be addressed in preparations for a national policy on wolves. Studies relating to policy on large carnivores for the University of Helsinki’s Institute for Rural Research and Training (Ruralia) represent a breakthrough, yet people in rural communities have always been at the centre of research. The sustainable use of natural resources is becoming more and more about socio-economic issues, with ecology obviously imposing its own set of condi- tions. -
This Paper Not to Be Cited Without Prior Reference to the Author
This paper not to be cited without prior reference to the author International Council for C.M. 1985/C:47/Ref. L the Exploration of the Sea ICES hydrography Committee Ref. Biological Oceanography Committee AREAL VARIATION AND TRENDS IN THE NUTRIENT CONCENTRATIONS OF BALTIC HATERS AROUND FINLAND by l 2 l Heikki Pitkänen , Paavo Tulkki and Pentti Kangas 1) National Board of Waters, Water Research Institute, . , ~ Box 250, SF-OOIOl Helsinki, Finland 2) Finnish Institute of t1arine Research, Box 31, SF-00931 Helsinki, Finland ABSTRACT Nutrient concentrations and some related properties of Finnish coastal and op~n sea waters were investigated. In general, the total nutrient level was highest in the Gulf of Finland, somewhat lower in the Archipelago Sea and the Bothnian Sea and lowest in the Bothnian Bay. 4t This gradient coincides with the productivities of the different areas. In the coastal waters local topography, together with river-and waste water loading, greatly determined the distribution pattern of nutrients. In the Gulf of Finland nitrogen appeared to limit primary production in spring according to the wintertime N/P-ratio " whereas phosphorus seemed to be the limiting' factor in the Bothnian Bay. In late summer small amounts of inorganic nitrogen and phosphorus were still present in the loaded waters, but the open sea concentrations were near to zero. In the open Bothnian Bay, however, the concentrations of inorganic N were exceptio nally high. In the open sea areas the nutrient concentrations of both surface and near-bottom water have increased since the 1960's, with the exceptions of phosphorus concentrations in the Bothnian Bay and probably also in the deep water of the Gulf of FinZand. -
Lappeenrannan Varuskuntahistoria Pdf-Muodossa
SAATTEEKSI Alkuperäispainokseen, Lappeenranta 1992 “Sotilaat ovat olleet kaupungissa aina” otsikoitiin eräs Lappeenrannan varuskuskuntaa käsittelevä sanomalehtikirjoitus vuonna 989. Nyt käsillä oleva teos pyrkii antamaan sisältöä otsikon lauseelle, alkaen kaupungin perustamisesta ja päättyen 990-luvulle. Sotilaat ovat todella olleet kaupungissa aina - niin ruotsalaiset, venäläiset kuin suomalaisetkin. Sotilailla on ollut merkittävä rooli kaupungin historiassa ja varuskunta on ollut osa paikallista identiteettiä. Sotilaiden menneinä vuosina rakentamat rakennukset ja alueet ovat yhä merkittävä osa Lappeenrannan kaupunkirakennetta. Työn aikana olen saanut monenlaista apua ja tukea. Käyttämästäni museoista ja arkistoista ovat muun muassa Etelä-Karjalan museo ja Lappeenrannan kaupunginarkisto avustaneet arkistoaineiston kokoamisessa. Merkittävää apua olen myös saanut museoviraston, Valtionarkiston, sota-arkiston sekä lähdeluettelossa mainittujen Ruotsin ja glasnostin aikaa eläneen Neuvostoliiton arkistojen virkailijoilta. Myös Lappeenrannan sotilaspiirin esikunta on avustanut tietojen hankinnassa. Olen myös saanut apua useilta yksityishenkilöiltä. Professori Veijo Saloheimo on lukenut käsikirjoituksen ja antanut arvokkaita huomautuksia ja korjauksia aineistoon. Majuri evp. Eero Muinonen on luovuttanut käyttööni keräämänsä Lappeenrannan varuskunnan historiaa käsittelevän aineiston ja lisäksi vielä lukenut ja kommentoinut teoksen itsenäisyyden aikaa käsittelevän osuuden. Historiatoimikunnan jäsenet ovat yhdessä ja erikseen kommentoineet ansiokkaasti