DOCSLIB.ORG

Lappeenrannan Varuskuntahistoria Pdf-Muodossa

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text

Load more

SAATTEEKSI Alkuperäispainokseen, Lappeenranta 1992 “Sotilaat ovat olleet kaupungissa aina” otsikoitiin eräs Lappeenrannan varuskuskuntaa käsittelevä sanomalehtikirjoitus vuonna 989. Nyt käsillä oleva teos pyrkii antamaan sisältöä otsikon lauseelle, alkaen kaupungin perustamisesta ja päättyen 990-luvulle. Sotilaat ovat todella olleet kaupungissa aina - niin ruotsalaiset, venäläiset kuin suomalaisetkin. Sotilailla on ollut merkittävä rooli kaupungin historiassa ja varuskunta on ollut osa paikallista identiteettiä. Sotilaiden menneinä vuosina rakentamat rakennukset ja alueet ovat yhä merkittävä osa Lappeenrannan kaupunkirakennetta. Työn aikana olen saanut monenlaista apua ja tukea. Käyttämästäni museoista ja arkistoista ovat muun muassa Etelä-Karjalan museo ja Lappeenrannan kaupunginarkisto avustaneet arkistoaineiston kokoamisessa. Merkittävää apua olen myös saanut museoviraston, Valtionarkiston, sota-arkiston sekä lähdeluettelossa mainittujen Ruotsin ja glasnostin aikaa eläneen Neuvostoliiton arkistojen virkailijoilta. Myös Lappeenrannan sotilaspiirin esikunta on avustanut tietojen hankinnassa. Olen myös saanut apua useilta yksityishenkilöiltä. Professori Veijo Saloheimo on lukenut käsikirjoituksen ja antanut arvokkaita huomautuksia ja korjauksia aineistoon. Majuri evp. Eero Muinonen on luovuttanut käyttööni keräämänsä Lappeenrannan varuskunnan historiaa käsittelevän aineiston ja lisäksi vielä lukenut ja kommentoinut teoksen itsenäisyyden aikaa käsittelevän osuuden. Historiatoimikunnan jäsenet ovat yhdessä ja erikseen kommentoineet ansiokkaasti tekstiä ja muutenkin tukeneet kirjoitustyötä. Peitekuvat ja kaaviot on laatinut insinööri Seppo Haapakka. *** Jälkikirjoitus verkkoversioon 2006 Kirjan vuoden 998 painos myytiin loppuun jo suhteellisen varhain. Kun paikallishistorian harrastajat ja uudelle Rakuunamäen asuinalueelle muuttaneet asukkaat ovat kyselleet mistä kirjaa vielä voisi ostaa, heräsi ajatus siirtä kirjaa verkkoon. Siirto ei taaskaan olisi ollut mahdollista ilman Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiön tukea. Tavoitteena on ollut siirtää kirjan laaja tekstimassa ja kuvat sellaisenaan verkkoon paikallishistoriasta kiinnostuneiden maksutta tutustuttavaksi. Digimuotoon siirtäminen myös mahdollistaa nimi- ja tekstihaut suoraan tekstimassasta. Verkkomuodossa lukijalle on tarjolla useampi vaihtoehto - teksti kuvineen ilman lähdeviitteitä, versio jossa lähdeviitteet ovat mukana ja lisäksi omana kokonaisuutenaan kirjan kuvat. Aloitussivulle on lisäksi lisätty lyhyitä videoita Rakuunamäeltä ja Lappeenrannan linnoituksesta marraskuun alusta 006. Lappeenranta .11.006 Olli Immonen LAPPEENRANNAN VARUSKUNNAN HISTORIA Olli Immonen SISÄLTÖ JOHDANTO LAPPEENRANNAN ENSIMMÄINEN KAUPUNKIVAIHE 7 . Lappeenrannan ensimmäinen asemakaava 10 . Asemakaavan toteutuminen 11 . 600-luvun kaupunkirakenne Lappeenrannassa 15 . Sotilaat 600-luvun kaupungissa 16 LAPPEENRANNAN LINNOITTAMINEN 22 . Linnoituskaupungin syntyyn vaikuttaneet 22 poliittiset ja strategiset tekijät . Rajankäynti Lappeenrannan seudulla 22 . Bastionilinnoitukset 23 . Ruotsin linnoitusjoukot 26 .. Linnoitusjoukkojen koulutus 26 .. Linnoitusjoukkojen Suomen prikaati 27 . Linnoitustyöt 29 RUOTSALAISEN KAUDEN JOUKKO-OSASTOT 31 LAPPEENRANTA – RUOTSALAINEN VARUSKUNTAKAUPUNKI 35 . Faberin ja Johan Conrad Cedersparren asemakaava- suunnitelma 35 .. Suunnitelmakartan ajoitus 35 .. Kaupungin portti 37 .. Katuverkko ja asemakaavasuunnitelman muut osat 38 .. Kaavasuunnitelman erityispiirteitä 40 . 600-luvun asemakaavan jatkuvuus 700-luvun varuskuntakaupungissa 42 . Kaupunkirakenne vuoteen 76 mennessä 45 . Varuskuntakaupungin rakennukset ruotsalaisella kaudella 48 .. Parakit 48 .. Muut sotilasrakennukset 52 .. Muut julkiset rakennukset 54 . Kaupunkirakenne ruotsalaisen kauden jälkipuolella 56 .6 Kaupunkirakenteen erityispiirteitä 60 .7 Kaupunkirakenteeseen vaikuttaneet tekijät 6 6 LINNOITUSTYÖ VENÄJÄN RAJAKAUPUNGISSA 6 6. Tilanne Lappeenrannassa ja Kaakkois-Suomessa Turun rauhan jälkeen 6 6. Venäjän linnoitusjoukot 67 6. Linnoitustyöt 70-luvulta 790-luvulle 70 6. Saimaan laivasto 7 6. Linnoituslaitteet Aleksanteri I:n linnoituksessa 7 6.. Linnoitustyöt valmistuvat 7 6.. Päälinnoitus 7 6.. Etulinnakkeet 79 7 VENÄLÄISEN KAUDEN JOUKKO-OSASTOT 8 8 LAPPEENRANTA – VENÄLÄINEN VARUSKUNTAKAUPUNKI 86 8. Tilanne pikkuvihan jälkeen 86 8. Kaupunkirakenne 70-luvun lopussa ja 760-luvun alussa 86 8. Vuoden 77 asemakaavasuunnitelma 88 8. Toteutunut kaupunkirakenne vuoden 77 asemakaavasuunnitelman jälkeen 9 8. Varuskuntakaupungin rakennukset venäläisellä kaudella 9 8.. Komendantin talo 97 8.. Päävartio 98 8.. Viipurin portin corps de garde 100 8.. Kiviset sotilaskasarmit 100 8.. Puukasarmit 10 8..6 Nikolain linnakkeen rakennukset 10 8..7 Insinööritalo 10 8..8 Upseerirakennukset 10 8..8. Tykistön upseeritalot 106 8..8. Varuskuntapataljoonan upseeritalot 106 8..9 Muut sotilasrakennukset 108 8..0 Muut julkiset rakennukset 110 8..11 Saimaan laivaston rakennukset 111 8.6 Kaupunkirakenteen erityispiirteitä venäläisellä kaudella 118 8.7 Kaupunkirakenteeseen vaikuttaneet tekijät 118 9 LAPPEENRANTA – AUTONOMIAN AJAN VARUSKUNTAKAUPUNKI 120 9. Lappeenranta autonomiseen Suomeen liittymisen jälkeen 120 9. Autonomian kauden asemakaavoitus ja kaupungin alueen laajeneminen 124 9. Kaupunkirakenne autonomian kaudella 130 9. Sotilasrakennukset linnoituksessa vuoden 80 jälkeen 134 9. Lappeenrannan reservikomppania 144 9.. Reservikomppanioiden perustaminen Suomeen 144 9.. Kokoontumispaikkojen suunnittelu 144 9.. Lappeenrannan komppanian alue ja rakennukset 147 9.6 Leirikaupunki 156 9.6. Suomen asevelvollisten joukkojen leiri 156 9.6. Venäjän leiri 169 9.7 Suomen rakuunarykmentin kasarmialue 17 9.7. Suomalaiset kasarmit ennen rakuunarykmentin kasarmeja ja Lappeenrannan kasarmien suunnittelijat 17 9.7. Lappeenrannasta suomalaisen ratsuväen sijoituspaikka 17 9.7. Ratsuväkivaruskunnan rakennussuunnitelma 177 9.7. Rakennustyöt 18 9.7.6 Rakennukset 19 9.7.7 Venäläisten joukkojen kasarmit 900-luvun alussa 218 9.8 Kaupunkiyhteisön muista rakennuksista 28 9.9 Kaupunkirakenteeseen vaikuttaneet tekijät autonomian kaudella 222 0 JOUKKO-OSASTOT VUODEN 8 JÄLKEEN 225 0. Venäläiset joukot 225 0. Suomalaiset joukot ennen asevelvollisuuslakia 232 0. Lappeenrannan reservimiehet 236 11 LEIRIKOKOONTUMISET 242 11. Ensimmäiset leirit vuosina 88 ja 888 242 11. Loppukauden leirit 251 SUOMEN RAKUUNARYKMENTTI 254 . Rykmentin perustaminen 254 . Ensimmäiset vuodet 254 . Elämää rykmentissä 26 . Suomen rakuunarykmentin hevosten hankinta 27 . Lakkauttaminen 27 LAPPEENRANTA – ITSENÄISYYDEN KAUDEN VARUSKUNTAKAUPUNKI 77 . Lappeenranta vuoden 98 jälkeen 277 . Kaupunkirakenne itsenäisyyden kaudella 278 .. Kaavoitus 278 .. Kaupunkirakenne 280 . Varuskunnan alueet ja rakennukset itsenäisyyden kaudella 28 .. Alue ja rakennukset ennen sotia 28 .. Alue ja rakennukset sotien jälkeen 289 . Kaupunkirakenteen erityispiirteitä 29 . Kaupunkirakenteen muodostumiseen vaikuttaneet tekijät 296 JOUKKO-OSASTOT ENNEN SOTIA 299 . Tykistövaruskunta 299 .. Tykistökoulu 299 .. Elämää tykistövaruskunnassa 30 . Ratsuväkiprikaati 308 .. Prikaatin perustaminen Lappeenrantaan 308 .. Ratsuväkiprikaatin rykmentit 311 .. Elämää ratsuväkivaruskunnassa 312 . Varuskuntakaupungin sotavuodet 323 TYKISTÖN JA RAKUUNOIDEN VARUSMIESVARUSKUNNASTA PÄÄLLYSTÖOPISTON KAUTEEN 327 . Joukko-osastot sotien jälkeisellä kaudella 327 . Maanpuolustukseen liittyvä järjestötoiminta 98–99 335 . Vanhojen joukko-osastojen siirto ja lakkauttaminen 339 LÄHTEET 344 6 7 JOHDANTO Lappeenrannan historia varuskuntakaupunkina alkoi Ruotsi-Suomen suurvalta-aseman sorruttua vuosina 700–7 käydyssä suuressa pohjan sodassa. Tällöin tilanne muuttui myös Suomen itärajalla. Vehkalahden–Lappeenrannan seudusta tuli valtakunnan puolustuksen kannalta tärkeä alue. Myös alueen kaupallinen merkitys kasvoi. Rajan muutoksen vuoksi jouduttiin myös perustamaan uusi lääni. Muuttuneessa tilanteessa rakennettiin itärajalle uudet linnoitetut varuskuntakaupungit Hamina ja Lappeenranta. Sittemmin Lappeenranta on toiminut nykypäiviin saakka varuskuntakaupunkina – ensin Ruotsi-Suomen, sitten Venäjän, sen jälkeen autonomisen Suomen ja lopulta itsenäisen Suomen varuskuntakaupunkina. Gunnar Artéus on määritellyt pohjoismaisen varuskuntakaupunkitutkimusprojektin yhteydessä varuskuntakaupungilla ymmärrettävän kaupunkia tai muuta suurempaa paikkaa, jonka talous, fyysinen ja poliittinen ympäristö sekä sosiaalinen ja kulttuurinen elämä on rakenteellisesti sotilaallisen läsnäolon leimaama. Artéus huomauttaa varuskunnilla olevan suuremman merkityksen kaupungistumisprosesseissa ja kansainvälisessä kaupunkirakennustaiteen kehityksessä kuin on aikaisemmin ajateltu. Ruotsalaisen varuskuntakaupungin kehityksen hän jakaa kolmeen eri kauteen. Keskiajalle ja 00-luvulle oli tyypillistä linnakaupunki (borgstad), suurvaltakaudella tuli uudeksi varuskuntakaupunkityypiksi linnoituskaupunki (fästningstad) ja 800-luvulla kasar- mikaupunki (kasernstad). Useista mahdollisista näkökulmista (esimerkiksi taloudellinen, poliittinen tai kulttuurinen näkökulma) varuskuntakaupunkien tutkimisessa Artéus tuo esiin myös varus- kuntakaupungin fyysisen ympäristön (fysiska miljö) valitsemisen tutkimuskohteeksi. Tämä on Artéuksen mukaan äärimmäisen harvoin ollut tutkimusaiheena. Kiintoisana kysymyksenä Artéus pitää sotilaallisen läsnäolon näkyvyyttä varuskuntakaupungissa. Siten varuskuntakaupunkien fyysisen ympäristön tutkimusta voidaan lähestyä esimerkiksi sotilasrakennusten, linnoituslaitteiden ja sotilai- den kaupunkikuvassa näkyvyyden perusteella. Tutkimusaiheita olisivat
Recommended publications
  • Historiallisen Ajan Kiinteät Muinaisjäännökset Kiinteät Ajan Historiallisen

    Historiallisen Ajan Kiinteät Muinaisjäännökset Kiinteät Ajan Historiallisen

    HISTORIALLISEN AJAN KIINTEÄT MUINAISJÄÄNNÖKSET HISTORIALLISEN AJAN KIINTEÄT MUINAISJÄÄNNÖKSET tunnistaminen ja suojelu MARIANNA NIUKKANEN MUSEOVIRASTO Historiallisen ajan muinaisjäännösten suojelu on tullut 1990-luvulta lähtien yhä keskeisemmin esille kulttuuriympäristön vaalimisessa. Niiden selvittämistä edellytetään järjestelmällisesti mm. kaavoituksen ja muiden laajojen maankäyttöhankkeiden yhteydessä. Tutkimus- ja inventointitoiminta on lisääntynyt ja tunnettujen kohteiden määrä moninkertaistunut kymmenessä vuodessa. Maastossa ja maaperässä olevien historiallisen ajan kohteiden ja jäännösten kirjo on erittäin monimuotoinen ja suurilukuinen. Keskeisiä kysymyksiä ovat, mitkä niistä katsotaan muinaismuistolain rauhoittamiksi ja mitkä ovat suojelun tavoitteet kunkin kohteen osalta. Oppaassa luodaan yleiskatsaus maamme historiallisiin muinaisjäännöksiin; niiden tyyppeihin, ajoitukseen, lukumäärään ja tutkimuspotentiaaliin. Painotus on maastossa sijaitsevien kiinteiden muinaisjäännösten tunnistamisessa ja niiden suojelutavoitteiden määrittelemisessä sekä eri kohteiden muodostamien toiminnallisten ja historiallisten kokonaisuuksien luonnehtimisessa ja ymmärtämisessä. Opas on suunnattu ensisijaisesti kulttuuriympäristön inventointien ja muinaisjäännösten suojelun parissa toimiville, mutta myös kaikille muille, joita kulttuuriympäristö ja maastosta löytyvät historialliset rakennelmat kiinnostavat ja askarruttavat. ISSN 1795-9225 URN:NBN:fi-fe200902111177 MUSEOVIRASTON RAKENNUSHISTORIAN OSASTON OPPAITA JA OHJEITA 3 HISTORIALLISEN AJAN KIINTEÄT
  • RAILWAY NETWORK STATEMENT 2022 Updated 30 June 2021 Updated 30 June 2021

    RAILWAY NETWORK STATEMENT 2022 Updated 30 June 2021 Updated 30 June 2021

    Updated 30 June 2021 FTIA's publications 52eng/2020 RAILWAY NETWORK STATEMENT 2022 Updated 30 June 2021 Updated 30 June 2021 Railway Network Statement 2022 FTIA's publications 52eng/2020 Finnish Transport Infrastructure Agency Helsinki 2020 Updated 30 June 2021 Photo on the cover: FTIA's photo archive Online publication pdf (www.vayla.fi) ISSN 2490-0745 ISBN 978-952-317-813-7 Väylävirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0295 34 3000 Updated 30 June 2021 FTIA’s publications 52/2020 3 Railway Network Statement 2022 Version history Date Version Change 14 May 2021 Version for comments - 30 June 2021 Updated version Foreword and text, appendices 2E, 2F, 2G, 2L, 2M, 5F, 5G, 5J Updated 30 June 2021 FTIA’s publications 52/2020 4 Railway Network Statement 2022 Foreword In compliance with the Rail Transport Act (1302/2018 (in Finnish)) and in its capacity as the manager of the state-owned railway network, the Finnish Transport Infrastructure Agency is publishing the Network Statement of Finland’s state-owned railway network (hereafter the ‘Network Statement’) for the timetable period 2022. The Network Statement describes the state-owned railway network, access conditions, the infrastructure capacity allocation process, the services supplied to railway undertakings and their pricing as well as the principles for determining the infrastructure charge. The Network Statement is published for each timetable period for applicants requesting infrastructure capacity. This Network Statement covers the timetable period 12 December 2021 – 10 December 2022. The Network Statement 2022 has been prepared on the basis of the previous Network Statement taking into account the feedback received from users and the Network Statements of other European Infrastructure Managers.
  • Kotka Town Guide

    Kotka Town Guide

    STONE TOWN GUIDE KOTKA Stone Town Guide Kotka Text and layout : Ilkka Paajanen, Senior Lecturer, Saimaa University of Applied Sciences Photos: Yrjö Utti, Lecturer, Saimaa University of Applied Sciences Translation: Miia Virtanen, Lingo ISBN 978-952-217-270-9 (pdf) SOUTH-EAST FINLAND - RUSSIA ENPI CBC PROGRAMME 2007-2013 Efficient use of natural stone in the Leningrad region and South-East Finland This project is co-funded by the European Union, the Russian Federation and the Republic of Finland 2 STONE TOWN GUIDE KOTKA 4 39 14 Kyminlinna Fortress 14 18 Gunpowder cellars 82, 83 and 84 20 Fort Katariina 22 Katariina Seaside Park 24 Sibelius Park 25 Sculpture Promenade 34 38 30 28 Secondary school 283624 2532 30 Laivurinkatu 7 40 32 Courthouse 20 18 22 34 Satamakatu 9 36 City library 38 Kirkkokatu 14 39 Friendship Park 40 Sapokka Water Garden 5 6 Habitation in the Kotka area became established at the beginning of the second millennium. At least since the 1500s, Kotkansaari has been known as meadow and pasture lands of Kymi Manor, and it has been used for slash-burning and acquisition of timber. The first inhabitant of the croft of Kotka, located at the southern end of the island, was men- tioned by name at the end of the 17th century. Two big naval battles were fought between Russia and Sweden in Ruot- sinsalmi, in 1789 and 1790. The name Ruotsinsalmi derives from the waterway in front of the city of Kotka. The waterway was located between the islands north of the Kuutsalo island and it was called Ruotsinsalmi.
  • Finland's Biggest Dress Party

    Finland's Biggest Dress Party

    Finland’s Biggest Dress Party A Study of the Role of Women’s Appearances at the Independence Day Reception Viivi Laakkonen Department of Media Studies Centre for Fashion Studies Master’s Thesis, 30 hp Spring 2018 Supervisor: Klas Nyberg Cover picture: President Urho Kekkonen and First Lady Sylvi Kekkonen waiting for the guests to arrive at the Independence Day Reception in 1962.1 1 Photo: Lehtikuva / The President of the Republic of Finland, ”Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän vastaanottojen historiaa,” accessed May 9, 2018, http://www.presidentti.fi/Public/default.aspx?contentid=354548&nodeid=50012&culture=fi-FI. Abstract Finland’s Biggest Dress Party – A Study of the Role of Women’s Appearances at the Independence Day Reception, aims to understand the role of dresses at Finland’s Independence Day Reception by focusing on how the reception has earned a title “Finland’s biggest dress party”, and meanings behind the dresses. The aims are studied combining fashion and media studies in three analytical chapters focusing on the media’s development and influence, how the dresses work as a communication tool and what kind of messages are sent through dresses, and Finnishness and national identity in the dresses. The chapters are linked to each other by the importance of the communication between the dresses, the media and the audience during the hype around the Independence Day Reception. The study is based on interviews, which were conducted with seven reception guests and three dress designers, archival studies, visual culture studies and (fashion) media discourse. The study draws on theories by Roland Barthes, Malcolm Barnard and Erving Goffman.
  • Web Publications 2005:6

    Web Publications 2005:6

    WEB PUBLICATIONS 2005:6 Writers Arts and Culture in Helsinki City of Helsinki Urban Facts, Web publications 2005:6 Aarniokoski Riitta ● Finnish National Gallery, Kiasma Theatre Editorial group ● Askelo Sini City of Helsinki Urban Facts, Statistics and Information Services Chairman: Leila Lankinen, Acting Information Manager Berndtson Maija ● Helsinki City Library Sini Askelo, Senior Statistician; Timo Cantell, Senior Researcher; Marianna Kajantie, Director, City of Helsinki Cultural Office; Vesa Keskinen, Researcher; Cantell Timo ● City of Helsinki Urban Facts, Urban Research Päivi Selander, Project Researcher; Timo Äikäs, Researcher Fontell Klas ● Helsinki City Art Museum Hahtomaa Kikka ● City of Helsinki Cultural Office, Annantalo Arts Centre Graphic design: Olli Turunen | Tovia Design Oy Heimonen Leila ● City of Helsinki Cultural Office, Annantalo Arts Centre Statistics: Sirkka Koski and Annikki Järvinen Hellman Tuomas ● Bachelor of Arts Liaison with printers: Tarja Sundström ● Helminen Martti City of Helsinki Urban Facts, Helsinki City Archives Translation: Magnus Gräsbäck Ilonen Pia ● Talli Architects Language revision: Roger Munn, Bachelor of Arts (hons.) Karjalainen Marketta ● Helsingin Uutiset Enquiries Keskinen Vesa ● City of Helsinki Urban Facts, Urban Research City of Helsinki Urban Facts, Statistics and Information Service Kulonpalo Jussi ● University of Helsinki, Department of Social Policy Address: Aleksanterinkatu 16 –18, 00170 Helsinki P.O. Box 5520 , FIN-00099 City of Helsinki ● Laita Piia Finnish National Gallery, Kiasma Timo Äikäs, + tel. 358 9 169 3184, [email protected]. Lankinen Leila ● City of Helsinki Urban Facts, Statistics and Information Services Sini Askelo, tel. + 358 9 169 3180, [email protected]. Leila Lankinen, tel. + 358 9169 3190, [email protected] Lehtonen Kimmo ● Lasipalatsi Media Centre Lindstedt Johanna ● City of Helsinki Cultural Office, Annantalo Arts Centre Orders Niemi Irmeli ● City of Helsinki Cultural Office, Malmi House Tel.
  • RAILWAY NETWORK STATEMENT 2021 Updated 18 June 2021

    RAILWAY NETWORK STATEMENT 2021 Updated 18 June 2021

    Updated 18 June 2021 Publications of the FTIA 46eng/2019 RAILWAY NETWORK STATEMENT 2021 Updated 18 June 2021 Updated 18 June 2021 Railway Network Statement 2021 FTIA's publications 46eng/2019 Finnish Transport Infrastructure Agency Helsinki 2019 Updated 18 June 2021 Photo on the cover: FTIA's photo archive Online publication pdf (www.vayla.fi) ISSN 2490-0745 ISBN 978-952-317-744-4 Väylävirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0295 34 3000 Updated 18 June 2021 FTIA’s publications 46/2019 3 Railway Network Statement 2021 Foreword In compliance with the Rail Transport Act (1302/2018 (in Finnish)) and in its capacity as the manager of the state-owned railway network, the Finnish Transport Infrastructure Agency is publishing the Network Statement of Finland’s state-owned railway network (hereafter the ‘Network Statement’) for the timetable period 2021. The Network Statement describes the state-owned railway network, access conditions, the infrastructure capacity allocation process, the services supplied to railway undertakings and their pricing as well as the principles for determining the infrastructure charge. The Network Statement is published for each timetable period for applicants requesting infrastructure capacity. This Network Statement covers the timetable period 13 December 2020 – 11 December 2021. The Network Statement 2021 has been prepared on the basis of the previous Network Statement taking into account the feedback received from users and the Network Statements of other European Infrastructure Managers. The Network Statement 2021 is published as a PDF publication. The Finnish Transport Infrastructure Agency updates the Network Statement as necessary and keeps capacity managers and known applicants for infrastructure capacity in the Finnish railway network up to date on the document.
  • Finnish Railway Network Statement 2020 Updated on 18 June 2020

    Finnish Railway Network Statement 2020 Updated on 18 June 2020

    Updated on 18 June 2020 FTA’s Transport Infrastructure Data 3/2018 Finnish Railway Network Statement 2020 Updated on 18 June 2020 Updated on 18 June 2020 Finnish Railway Network Statement 2020 Transport Infrastructure Data of the Finnish Transport Agency 3/2018 Finnish Transport Agency Helsinki 2018 Updated on 18 June 2020 Photograph on the cover: Simo Toikkanen Online publication pdf (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L 1798-8276 ISSN 1798-8284 ISBN 978-952-317-649-2 Finnish Transport Agency P.O. Box 33 FI-00521 Helsinki, Finland Tel. +358 (0)29 534 3000 Updated on 18 June 2020 FTA’s Transport Infrastructure Data 3/2018 3 Finnish Railway Network Statement 2020 Foreword In compliance with the Rail Transport Act (1302/2018), the Finnish Transport Infrastructure Agency (FTIA), as the manager of the state-owned railway network, publishes the Finnish Railway Network Statement (hereinafter the Network Statement) for the timetable period 2020. The Network Statement describes the access conditions, the state-owned railway network, the rail capacity allocation process, the services supplied to railway undertakings and their pricing as well as the principles for determining the infrastructure charge. The Network Statement is published for applicants requesting capacity for each timetable period. This Network Statement is intended for the timetable period 15 December 2019–12 December 2020. The Network Statement 2020 has been prepared based on the previous Network Statement taking into account the feedback received from users and the Network Statements of other European Infrastructure Managers. The Network Statement 2020 is published as a PDF publication. The Finnish Transport Infrastructure Agency will update the Network Statement and will provide information about it to rail capacity allocatees and the known applicants for rail capacity in the Finnish railway network.
  • Business Review 2020

    Business Review 2020

    BUSINESS REVIEW REPORT OF THE BOARD OF DIRECTORS FINANCIAL STATEMENTS GOVERNANCE REMUNERATION REPORT CORPORATE RESPONSIBILITY ANNUAL REPORT 2020 ANNUAL REPORT 2020 BUSINESS REVIEW 2020 Review by the President & CEO Operating environment and business model Strategy Fingrid’s reputation, customers and other stakeholders Business Review Finance and treasury Business operations Personnel Internal control and risk management Research and development Glossary 1 BUSINESS REVIEW REPORT OF THE BOARD OF DIRECTORS FINANCIAL STATEMENTS GOVERNANCE REMUNERATION REPORT CORPORATE RESPONSIBILITY 6. FINANCE AND TREASURY 17 Financial result for 2020 19 ANNUAL REPORT 2020 CONTENTS 7. BUSINESS OPERATIONS 22 Main grid 22 Power system 28 Electricity market 33 8. PERSONNEL 39 ”Fingrid is 9. INTERNAL CONTROL AND responsible for RISK MANAGEMENT 41 BUSINESS REVIEW 2020 Risk management at Fingrid 41 the functioning Risk management governance 41 Proactive risk management 42 Review by the President & CEO of Finland’s Continuity management 43 1. FINGRID 2020 3 Contingency planning 45 Operating environment Corporate safety & security 45 and business model power system, 2. REVIEW BY THE PRESIDENT & CEO 4 Risk controls 45 Strategy which makes it 3. OPERATING ENVIRONMENT 10. RESEARCH AND DEVELOPMENT 46 Fingrid’s reputation, customers AND BUSINESS MODEL 5 fundamentally a 11. GLOSSARY 49 and other stakeholders Climate change 5 Security of supply and Finance and treasury risk management electricity dependency 5 Business operations company.” Globalisation and responsibility 5 Digitalisation 6 Personnel REVIEW BY THE PRESIDENT & CEO P. 4 4. STRATEGY 7 Internal control and risk management Business model 8 Our vision 9 Research and development Our values 9 Our way of working 9 Glossary Implementation of the strategy 9 Value creation 12 5.
  • Coloratura Soprano

    Coloratura Soprano

    Piia Komsi - Coloratura Soprano Koloratuurisopraano Piia Komsi aloitti musiikkiopintonsa Keski-Pohjanmaan musiikkiopistossa 7-vuotiaana soittimenaan sello. Teini-ikäisenä hän pääsi professori Arto Noraksen oppilaaksi Sibelius-Akatemiaan, jossa suoritti diplomin, ja ​ sello- opintojaan hän täydensi vielä Ruotsissa Frans Helmersonin johdolla ja ​ USA:ssa Yalen yliopistossa Aldo Parisotin johdolla, missä hän myös opiskeli laulua ​ Lily Chookasian opettajanaan. Komsin läpimurtorooli oli Thomas Adesin Powder Her ​ Face-oopperan Maid ja sittemmin hän on saanut kiitosta useista rooleista kuten ​ Medea (Pascal Dusapin: Medea Material), Venus/Gepopo (György Ligeti: Le Grand ​ Macabre), Yön Kuningatar ja Pamina (Mozart: Taikahuilu), Brünnhilde (Wagner/Dove: ​ Ring) ja Tytär-Kraut (Heinz-Juhani Hofmann: Ahti Karjalainen - Elämä ja teot). ​ Selloensikonsertin hän piti 1990. Laulajana hän valmistui Sibelius-Akatemian ​ oopperakoulutuksesta 2002 opettajanaan Marjut Hannula, ja piti toisen ​ menestyksekkään ensikonserttinsa nyt laulajana 2003. Piia Komsi oli sellistin ​ virassa Suomen kansallisoopperassa 1989-2001. Piia Komsi on tehnyt rooleja mm. Chemnitzin oopperatalossa, Baijerin Valtionoopperassa, Napolin San Carlossa, Pariisin Theatre et Musiquessa, Rooman ​ Teatro Olimpicossa, Buenos Aires Teatro san Martinissa, Opera Lillessä ja Tel Avivin ​ oopperassa. Piia on kysytty barokki-klassisen ja uuden musiikin tulkki ympäri ​ maailmaa. Hänen virtuoosisen notkealle äänelleen on sävelletty useita teoksia ​ oopperoista kamarimusiikkiin, hänen kyetessään
  • Kaakkois-Suomen Linnoitukset

    Kaakkois-Suomen Linnoitukset

    Jenna Niiranen & Eveliina Sokura KAAKKOIS-SUOMEN LINNOITUKSET Historia ja myöhempi käyttötarkoitus Opinnäytetyö Restaurointi 2018 Tekijä/Tekijät Tutkinto Aika Jenna Niiranen Eveliina Sokura Artenomi (AMK) Huhtikuu 2018 Opinnäytetyön nimi 101 sivua Kaakkois-Suomen linnoitukset 4 liitesivua Historia ja myöhempi käyttötarkoitus Toimeksiantaja Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu, Miljöömatkailu-hanke Ohjaaja Anne Räsänen, lehtori Tiivistelmä Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota yhteen tietoa Kaakkois-Suomen linnoitusten histori- asta ja niiden nykytilanteesta. Pääpaino on linnoitusten historia Venäjän vallan aikana ja linnoitusten esittely. Työn tavoitteena on, että sitä voidaan mahdollisesti hyödyntää aluei- den kehittämisessä muun muassa matkailun osalta. Työ koostuu Suomen historiasta linnoitusten näkökulmasta, sekä sotien ja rajamuutosten osalta, linnoitusketjujen muodostamisesta ja linnoitustekniikan esittelystä. Myös jokaisesta linnoituksesta on tarkempi katselmus historiallisesta näkökulmasta, sekä niiden nykyti- lanne. Myös Suomenlinna esitellään, koska se on tunnetuin ja parhaiten hoidettu esimerkki Suomen bastioneista. Koska työ on teoreettinen, tutkimusmenetelminä on käytetty erilaisia tiedonhakutapoja, hyödyntäen kirjastojen tietokantoja, luentoja sekä Museoviraston raportteja. Opinnäytetyö toteutetaan yhteistyössä Miljöömatkailu-hankkeen kanssa, joka pyrkii kehittämään maaseu- dun kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita matkailun keinoin. Opinnäytetyössä pohdi- taan, mitä matkailun keinoja voitaisiin soveltaa linnoitusten
  • Linnoitus Näkyväksi!

    Linnoitus Näkyväksi!

    LINNOITUS NÄKYVÄKSI! SUOMEN LINNAT JA LINNOITUKSET FOORUMI 2020 LINNOITUS NÄKYVÄKSI! SUOMEN LINNAT JA LINNOITUKSET FOORUMI 2020 Linnoitus näkyväksi! Suomen linnat ja linnoitukset foorumi 2020. Raportti Suomenlinnan hoitokunta 2021 Toimittaja: Marianne Lehtimäki Taitto: Mimmi Koponen Kansikuva: Suomenlinna, Susisaari, bastioni Hyve ja raveliini Hyvä Omatunto 29.2.2012. Kuva Suomen Ilmakuva. 2 SISÄLLYS LINNOITUS NÄKYVÄKSI! 4 Ilari Kurri, Miia Perkkiö, Tuija Lind, Suomenlinnan hoitokunta OPEN CALL FOR CO-OPERATION 6 Marianne Lehtimäki, editor I YHTEISTYÖN SIDOKSIA 10 Linnoitusten ketjut Euroopan kartalle 12 Tuija Lind, Suomenlinnan hoitokunta Kansallinen linnojen neuvottelukunta ja Itämeren linnojen yhdistys 18 Jouni Marjamäki, Kansallismuseo II UUTTA TUTKIMUSTA JA PÄIVITTYVIÄ TULKINTOJA 22 Kylmän sodan linnakkeet kantomatkan päässä Helsingistä 1944–1956 24 John Lagerstedt, Helsingin kaupunginmuseo Interpreting Significance of Ruins for the Society, case Bomarsund 34 Graham Robins, Åland Government Culture Bureau III KESTÄVÄÄN YLLÄPITOON 40 Linnoitukset Kotkan kansallisen kaupunkipuiston maamerkkeinä 42 Patricia Broas, Kotkan Kaupunki Vaaliminen ja restaurointi toimijoiden yhteistyönä 50 Mikko Mälkki, Museovirasto Keskiaikaisten linnojen ylläpidosta 54 Selja Flink, Senaatti-kiinteistöt Rauniolinnojen suojelu ja käyttö 58 Hilja Palviainen ja Päivi Tervonen, Metsähallitus KIRJOITTAJAT 62 3 LINNOITUS NÄKYVÄKSI! Ilari Kurri, johtaja, Miia Perkkiö, restaurointipäällikkö, Tuija Lind, yliarkkitehti Suomenlinnan hoitokunta Linnoihin ja linnoituksiin
  • Baltic Rim Economies

    Baltic Rim Economies

    Baltic Rim Economies Estonia - Latvia - Lithuania - Poland - Baltic Russia Bimonthly Review ISSUE NO. 3, 17 JUNE 2009 ECONOMIC REVIEWS: ESTONIA Page 1 LATVIA Page 2 LITHUANIA Page 3 POLAND Page 4 ST. PETERSBURG Page 5 LENINGRAD REGION Page 6 KALININGRAD REGION Page 7 EXPERT ARTICLES: Jan Fischer: A strategic partnership with Russia remains our goal Page 8 Astrid Thors: The Baltic Sea is to remain a safe and attractive place Page 9 Henrik Lax: The Baltic Sea Region – A bridge between EU and Russia? – EU energy strategy and the Nord Stream gas pipeline Page 10 Janina Andersson: The Baltic Sea needs reform of European Union agricultural subsidies Page 11 Juhani Kaskeala: International sea surveillance co-operation in the Baltic Sea region Page 12 Stephen Blank: The future of Russia-US relations Page 14 Ilkka Laitinen: The Baltic Sea – model for well functioning cooperation and simultaneously a challenge from the Frontex’ point of view Page 16 Vladimir Mau: Crisis modernisation – lessons of the past and tasks for the future Page 17 Erkki Hämäläinen: Security as a competitiveness booster in the Baltic Sea Region Page 19 Timo P. Nieminen: Involvement of the City of Tampere in the Baltic Sea cooperation Page 20 Vasily Osipov: Vyborg Industrial Park Page 21 Arno Miettinen: Rauma - Unesco world heritage town Page 22 Solomon Ginzburg: Five years in the European Union Page 23 Maxim Shirokov: Ust-Luga Sea Merchant port – a strategic port of Russia Page 24 Alexei Moisseev: Russia: the loss of reserves and inflationary consequences of devaluation – the myth and the reality Page 25 EXPERT ARTICLES CONTINUED ON NEXT PAGE To receive a free copy, print or register at www.tse.fi/pei Baltic Rim Economies ISSUE NO.