DOCSLIB.ORG

Iota Directory of Islandsregional Listbritish

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Iota Directory of Islandsregional Listbritish FINLAND EU-126 OH9 a. LAPPI PROVINCE group (=Ajoskrunni, Etukari, Kallio [near Koivuluoto], Koivuluoto, Korkeakari, 65º34–65º50N 024º08–025º05E Kuljunkari, Kuusiluoto, Lehtikari, Linnanklupu, Maasarvi, Montaja, Pauha, Pensaskari, Pihlajakari, Pitkaletto, Savukrunni, Selkakari, Selkasaari [near Kemi], Selkasarvi, Syvaletto, Tiuranen) (Note: not Ajos) EU-184 OH8 b. OULU PROVINCE group (=Hailuoto, Hietakalla, Hietakari, Hiuvet, Hoikka-Hiue, Iso-Hiue, Kotakari, 64º10–65º34N 023º35–025º26E Kriisi, Kropsu, Maakalla, Maakrunni, Roytta, Satakari, Ulkokalla, Ulkoklama, Ulkokrunni) EU-101 OH6 c. LANSI-SUOMI (VAASA) PROVINCE group (=Berggrund, Bergo, Bjorkogrunden, Bjorkon, Borsskar, 61º57–64º10N 020º35–023º43E Gashallan, Granholmen, Granskar Kuusissari, Korppisluot, Lapporarna, Marigrund, Mickelsorarna, Molpe, Molpegrunden, Norrskaren, Ostero/Vastero, Pirkluot, Raippaluoto Replot, Ronnskaren, Salgrund, Skalorsskatan, Skarporen, Sodra Bjorkon, Sodra Fjardsgrund, Storskar, Tankar, Tornskar, Torson, Valassaaret, Valsorarna, Vargogaddar) (Note: not Eugmo, Grytskaret, Lango, Langoren, Larsmo) EU-173 OH1 d. LANSI-SUOMI (PORI) PROVINCE group (=Anttoora, Bastuskar, Enskeri, Ilgrund [aka Vihurikari], 61º04–61º57N 021º00–021º40E Isomaa, Kalla, Kuuskajaskari, Kylmapihlaja, Lampaluoto, Ouransaaristo, Pastuskeri [x2], Pirskeri, Reposaari Rafso, Sandstrominkari [aka Sandstrom Reef], Sappi, Sunaskeri, Tahkoluoto) (Note: not Nurmes) EU-096 OH1 e. LANSI-SUOMI (TURKU) PROVINCE group (=Attu, Bengtskar, Berghamn, Bergholm [near Keistio], 59º35–61º04N 021º00–022º48E Hiittinen, Houtskar, Inio, Isokari Enskar, Jurmo, Kaurissalo, Keistio, Kirjala, Kolko, Korpo, Kustavi, Langholmen, Lovo, Mossala, Nauvo Nagu, Norrskata, Noto, Oro, Pakinainen, Parainen Pargas, Perkala, Putsaari, Storon, Uto, Vano, Vartsala, Vekara, Velkuanmaa) (Note: not Kimito Kemio, Rymattyla [aka Otava]) EU-097 OH2 f. ETELA-SUOMI (UUSIMAA) PROVINCE group (=Algo, Algsjo, Basto, Bodo, Buso, Emasalo Emsalo, 59º35–60º25N 022º48–026º35E Fladalandet/Trollskar, Grano, Hermanskar, Iso Mustasaari, Isosaari, Jussaro, Kalvon, Kaunissaari Fagero, Kejvsalo, Kotiluoto Hemholmen, Lillkrokan, Lovoarna [namely Iso Lehtisaari Stora Lovon, Pieni Lehtisaari Lilla Lovon], Makiluoto, Molandet, Musta-Hevonen, Norr- & Soderkullalandet, Onas, Orslandet, Pirttisaari, Rabbas, Ronnskar, Royso, Russaro, Salmen, Simsalo, Stengrundet, Stora & Lilla Grotholmen, Stora Risholmen, Stromso, Suur-Pellinki Storpellinge, Vahapellinki Lillpellinge, Vormo) (Note: not Sundon) EU-140 OH5 g. ETELA-SUOMI (KYMI) PROVINCE group (=Angson, Haapasaari, Kaunissaari, Kirkonmaa, 60º15–60º32N 026º35–027º50E Koukkusaari, Kuolioluoto, Kuorsalo, Kuutsalo, Langon, Lanskeri, Lehmasaari, Majasaari, Mustamaa, Nuokot, Orrengrund, Pieni-Musta, Pieni-Pisi, Pitkasaari, Rankki Ranko, Ristisaari, Ruissaari, Saunasaari, Suuri-Musta, Suuri-Pisi, Tammio, Varissaari, Vassaari, Vehkaluoto, Viikarinsaari, Vuorisaari) (Note: not Mussalo) ALAND ISLANDS EU-002 OH0 a. ALAND ISLANDS (=Aland Isls [namely Asterholma, Ava, Bjorko, Bjornholma, Brando, Brunnso, 59º45–60º32N 019º25–021º20E Eckero, Enkinge, Enskar, Finbo, Fliso, Foglo, Jurmo, Kokar, Korso, Kumlinge, Lango/Bolmo, Lappo, Maarian-hamina Mariehamn, Norron, Seglinge, Sommaro, Storholm, Torsholma, Vardo]) .
Load more

Recommended publications
  • Fifth Study Conference on BALTEX
    Fifth Study Conference on BALTEX Kultuurivara Kuressaare, Saaremaa, Estonia 4 - 8 June 2007 Conference Proceedings Editor: Hans-Jörg Isemer Jointly organized by Estonian Maritime Academy Marine Systems Institute at Tallinn University of Technology Estonian Meteorological and Hydrological Institute GKSS Research Centre Geesthacht GmbH Conference Committee Franz Berger, German Weather Service, Germany Jüri Elken, Marine Systems Institute at Tallinn University of Technology, Estonia Hans-Jörg Isemer, GKSS Research Centre Geesthacht, Germany Daniela Jacob, Max-Planck-Institute for Meteorology, Germany Sirje Keevallik, Estonian Maritime Academy, Estonia Friedrich Köster, Danish Institute for Fisheries Research, Denmark Joakim Langner, Swedish Meteorological and Hydrological Institute, Sweden (Chair) Walter Leal, TuTech Innovation GmbH, Germany Andreas Lehmann, Leibniz Institute of Marine Sciences, Germany Juha-Markku Leppänen, HELCOM, Finland Anders Omstedt, Göteborg University, Sweden Jozef Pacyna, Norwegian Institute for Air Research, Norway Jan Piechura, Institute of Oceanology PAS, Poland Dan Rosbjerg, Technical University of Denmark Markku Rummukainen, Swedish Meteorological and Hydrological Institute, Sweden Bernd Schneider, Baltic Sea Research Institute Warnemünde, Germany Benjamin Smith, Lund University, Sweden Timo Vihma, Finnish Meteorological Institute, Finland Hans von Storch, GKSS Research Centre Geesthacht, Germany Ilppo Vuorinen, University of Turku, Finland Preface The science and implementation plans for BALTEX Phase II (2003-2012) are in place since 2004 and 2006, respectively. Therefore, the 5th Study Conference on BALTEX is a first possibility to review how these research plans have been adopted and implemented by the research communities at national and international levels. About 2/3 of the more than 120 papers presented at the Conference contribute to meeting the new objectives of BALTEX Phase II, which are related to climate and climate variability research, water management issues, and air and water quality studies.
    [Show full text]
  • An African Alternative : Nordic Migration to South Africa, 1815-1914
    Bero Kuparinen ' . AN AFRICAN ALTERNATIVE Nordic Migration to South Africa, 1815-1914 During the 19th century migrations, tens of millions of Europeans exchanged their native lands for new homes beyond the oceans. Although the great majority made their way to North America, the other continents received their share, too. One of the least conspicuous groups of migrants consisted of those moving to South Africa, anp ' they are also amongst the least investigated. In this study the migration to South Africa has been examined in terms of the movement from the four Nordic countries, Denmark, Finland, Norway and Sweden. A comprehensive portrait is created of the African Alternative: its origins and causes, its historical development, its volume, patterns of geographical recruitment qnd composition. Who were the migrants, where did they come from, and why? Eero Kuparinen An African Alternative Suomen Historiallinen Seura Finska Historiska Samfundet Finnish Historical Society Studia Historica 40 Migration Studies C 10 Siirtolaisuus ins titu u tti Migrationsinstitutet Institute of Migration Eero Kuparinen An African Alternative: Nordic Migration to South Africa, 1815-1914 Finnish Historial Society / Helsinki 1991 Institute of Migration / Turku 1991 Cover design by Rauno Enden Painting: A. E. White after J. W. George, Prospecting Kimberley (c. 1870) The Finnish Historical Society and The Institute of Migration have published this study with the permission, granted on 21 November 1990, of Turku University, Faculty of Arts. Finnish Historical Society Institute of Migration Arkadiankatu 16 B 28 Piispankatu 3 SF-00100 Helsinki SF-20500 Turku ISSN 0081-6493 ISSN 0356-780X ISBN 951-8915-45-8 ISBN 951-9266-41-0 Printed by: Gummerus Kirjapaino Oy Jyvaskyla 1991 Acknowledgements The beginnings of this study reach back into the early 1970s, for it was in the spring of 1973 that Dr Vilho Niitemaa, at that time Professor of General History at the University of Turku, took me on as a member of his research project on Finnish overseas migration.
    [Show full text]
  • Kvarken Archipelago English
    World Heritage Site Kvarken Archipelago English Västra Norrskär Västra Norrskär is the second largest island in the Norrskär archipelago. On the Municipality island there is a 21 meter high brick and stone lighthouse that was built in 1846. Korsholm The lighthouse was automated in 1987 and it is now one of the most luminous lighthouses in Finland. There used to be a functioning pilot house on the island in Coordinators the years 1922-1970. The island has a highly varied wildlife. It is mainly made up of 70305:31790 brushwood fields that spread over different gravel, stone, and rock formations. Of trees there are only a few alder groves on the island’s shores. In the summer new Driving directions born water birds and gulls swim around in the small ponds. Coming from Vaasa first drive about 20 km along Alskatin- tie (724) to Replot. Then turn left towards Vallgrund onto the road 7242. Drive about 7,1 km and turn right onto the road 7245 towards Klobbskat. After driving along this road about 16,3 km you will arrive at a sharp turn, where the road continues to the left (Klobbskatvä- gen). After driving about 1,9 km along this road you will arrive at the Klobbskat fishing harbour. At the port there is ample parking space, at least on the northwestern side. From there one can get a fishing boat ride to Norrskär with pre- vious arrangement. The sea jour- ney is more than 25 km long and goes towards the west southwest Thanks to the different sea weeds that have been washed on land over the (WSW).
    [Show full text]
  • ALUEANALYYSILIITE HAILUOTO LIMINKA LUMIJOKI PYHÄJOKI RAAHE SIIKAJOKI TYRNÄVÄ Työpaikkojen Osuus %, 2018 Alkutuotanto Jalostu
    ALUEANALYYSILIITE HAILUOTO LIMINKA LUMIJOKI PYHÄJOKI asukkaita 949, asukkaita 10238, asukkaita 2036, paljon asukkaita 3051, Perämeren suurin ikäjakaumaltaan Suomen kausityöntekijöitä Hanhikiven saari, koko kunta nuorin kunta, Liminganlahti maatiloilla, Varjakan ydinvoimalatyömaa, kansallismaisemaa kansainvälisesti merkittävä merellinen voimakkaasti ainoana Suomessa, muuttolintujen levähdys- ja virkistysalue, ainut kansainvälistyvä kunta, paljon taiteilijoita, pesimäalue, lännestä itään virtaava arviolta vuonna 2030 saaristolainen Ruutikankaasta mereen laskeva joki, täällä tuotetaan 15 % mentaliteetti ja rakentumassa yksi Ruutikankaan (ydin- ja tuulivoima) elämänrytmi, Euroopan suurimmista ampumaurheilukeskus Suomen sähköstä, hiekkadyynit ampumaurheilukeskuksista on puoliksi Lumijoella Pyhäjoki ja sen 16 koskea RAAHE SIIKAJOKI TYRNÄVÄ asukkaita 24353, purjelaiva- asukkaita 5034, Pohjois- asukkaita 6603, erikoistunut aikakauden historia, Perämeren Suomen vanhin alkutuotanto, perunapitäjä – vilkkain satama ja suurin teollisuuspaikka, Tauvon Pohjoismaiden ainoa High saaristo, Vanha Raahe, hiekkarannat Perämeren Grade -perunantuotantoalue ja Rautaruukki – nykyinen SSAB laajimpia lentohietikkoja, Ruukin ilmaperuna, Suomen suurin ja sen myötä merkittävä luonto- ja hevoskeskus, yhtenäinen suojeltu lakeusalue terästeollisuusklusteri, vanha Siikajoki (joki) Lampinsaaren kaivoskylä Hanhikiven ydinvoimalahanke: Hanhikivi 1 -ydinvoimalalaitos rakennetaan Pyhäjoelle, suurimpia yksittäisiä investointeja Suomessa (7 miljardia euroa), työllisyysvaikutus
    [Show full text]
  • Kunnanhallitus § 119 04.05.2021 Perämeren Rannikon Kalatalousstrategia Ja Kuntaraha Vuosille 2021-2027 45/14.03.03/2021 Khall
    Kunnanhallitus § 119 04.05.2021 Perämeren rannikon kalatalousstrategia ja kuntaraha vuosille 2021-2027 45/14.03.03/2021 Khall 04.05.2021 § 119 Perämeren rannikon kunnissa (Tornio, Kemi, Simo, Ii, Oulu, Hailuoto, Liminka, Lumijoki, Siikajoki, Raahe, Pyhäjoki, Kalajoki ja Kokkola) on toteutettu kalatalouden paikallista kehittämistä vuodesta 2007 alkaen eli kahden EU-ohjelmakauden ajan. Rahoitus toimintaan on tullut Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR) ja alueen kunnilta. Paikallista kehittämistä on toteutettu alueelle laaditun kalatalousstrategian mukaisesti. Strategian toteuttamiseen on käytetty sekä kalatalouden paikallisen kehittämisen rahoitusta, että Meri- ja kalatalousrahaston suoria investointitukia kunnille ja yrityksille. Esimerkiksi ohjelmakaudella 2014-2020 toiminta-alueen kuntiin saatiin EMKR:sta yli 4 miljoonaa euroa, 875 000€ kalatalouden paikalliseen kehittämiseen ja suoria investointitukia yli 3 miljoonaa euroa. Alueen kunnat ovat maksaneet kuntarahaa yhteensä 133 000€. Ohjelmakauden 2015-2020 Perämeren rannikon kalatalousstrategian aktivointi- ja kehittämistoimintaa tullaan jatkamaan vielä vuoden 2021 ajan ”Kehittyvä kalatalous” hankkeen sekä muutaman muun käynnissä olevan paikallisen kehittämishankkeen toimesta. Näiden lisäksi toteutamme strategiaa ohjaamalla elinkeinokalatalouden parissa työskenteleviä toimijoita hakemaan rahoitusta suoraan EMKR:n eri toi men pi teis tä, joissa niissäkin suurimmassa osassa on vielä vähän rahaa jäljellä. Vuoden 2021 jälkeen toivottavasti pääsemme aloittamaan uuden strategian to
    [Show full text]
  • Merikartat 2019 Sjökort
    JäJällleenleenmmyynyyntit i/ / Åter Återförsäförsäljaljarere / / Ret Retaailierler Merikartat 2019 Sjökort Myynti Nautical Charts Hyvin varustetut venetarvikeliikkeet ja kirjakaupat. Julkaisija, kustantaja ja markkinointi Liikenne- ja viestintävirasto Traficom PL 320 00059 TRAFICOM Puh. +358 295 34 5000 www.traficom.fi Kansikuva ©Vastavalo Försäljning Utgivare, Förlag och marknadsföring Transport- och kommunikationsverket Traficom PB 320 FI-00059 TRAFICOM Tel. +358 295 34 5000 www.traficom.fi/sv Pärmbild ©Vastavalo Agents Well-stocked boating shops and bookshops. Issued, Publisher and marketing by Finnish Transport and Communications Agency Traficom P.O. Box 320 FI-00059 TRAFICOM Tel. +358 295 34 5000 www.traficom.fi/en Cover photo ©Vastavalo 2 Yleiskartta Yleistä merikartoista Liikenne- ja viestintävirasto Traficom julkaisee Suomea ympäröiviltä merialueilta ja merkittävimmiltä järviltä painettuja ja elektronisia merikarttoja vesilläliikkujien tarpeisiin. Suomalaiset painetut merikartat voidaan ryhmitellä suunnitellun käyttötarkoituksensa perusteella seuraavasti: Yleiskartat, mittakaavaltaan 1 : 250 000 tai 1 : 100 000, on tarkoitettu avomeripurjehdukseen ja reittisuunnitteluun. Rannikkokartat, mittakaavaltaan 1 : 50 000, on tarkoitettu saaristo- ja rannikkonavigointiin merialueilla. Joiltakin järviltä on saatavissa rannikkokarttoja vastaavia sisävesikarttoja mittakaavassa 1 : 40 000. Satamakartat, mittakaavaltaan 1 : 10 000 – 1 : 25 000, on tarkoitettu helpottamaan liikkumista satamissa ja muissa ahtaissa paikoissa. Satamakarttoja on myös
    [Show full text]
  • Kelan Korvaamien Taksimatkojen Tilausnumerot Kunnittain
    Kelan korvaamien taksimatkojen tilausnumerot kunnittain Tilausnumero, Tilausnumero, ruotsi (jos on Kunta Maakunta suomi erillinen numero) Akaa Pirkanmaa 0800 98 811 Alajärvi Etelä-Pohjanmaa 0800 99 090 Alavieska Pohjois-Pohjanmaa 0800 93 150 0800 93 152 Alavus Etelä-Pohjanmaa 0800 99 090 Asikkala Päijät-Häme 0800 94 220 Askola Uusimaa 0800 96 130 0800 96140 Aura Varsinais-Suomi 0800 13 0001 0800 130002 Enonkoski Etelä-Savo 0800 30 2245 Enontekiö Lappi 0800 30 2240 Espoo Uusimaa 0800 96 130 0800 96140 Eura Satakunta 0800 12 0001 Eurajoki Satakunta 0800 12 0001 Evijärvi Etelä-Pohjanmaa 0800 99 090 Forssa Kanta-Häme 0800 98 821 Haapajärvi Pohjois-Pohjanmaa 0800 93 150 0800 93 152 Haapavesi Pohjois-Pohjanmaa 0800 93 150 0800 93 152 Hailuoto Pohjois-Pohjanmaa 0800 93 150 0800 93 152 Halsua Keski-Pohjanmaa 0800 93 150 0800 93 152 Hamina Kymenlaakso 0800 30 2333 Hankasalmi Keski-Suomi 0800 30 2259 Hanko Uusimaa 0800 96 130 0800 96 140 Harjavalta Satakunta 0800 12 0001 Hartola Päijät-Häme 0800 94 220 Hattula Kanta-Häme 0800 98 821 Hausjärvi Kanta-Häme 0800 98 821 Heinola Päijät-Häme 0800 94 220 Heinävesi Etelä-Savo 0800 30 2245 Helsinki Uusimaa 0800 96 130 0800 96 140 Hirvensalmi Etelä-Savo 0800 30 2245 Hollola Päijät-Häme 0800 94 220 Honkajoki Satakunta 0800 12 0001 2 (9) Huittinen Satakunta 0800 12 0001 Humppila Kanta-Häme 0800 98 821 Hyrynsalmi Kainuu 0800 93 153 Hyvinkää Uusimaa 0800 96 130 0800 96 140 Hämeenkyrö Pirkanmaa 0800 98 811 Hämeenlinna Kanta-Häme 0800 98 821 Ii Pohjois-Pohjanmaa 0800 93 150 0800 93 152 Iisalmi Pohjois-Savo 0800
    [Show full text]
  • P> LARSMOLARSMO LUOTOLUOTO
    LARSMOLARSMO LUOTOLUOTO Larsmo !c Luoto !kmt3 JAKOBSTADJAKOBSTAD c Kronoby PIETARSAARIPIETARSAARI ! Kruunupyy Nedervetil !ca Alaveteli JAKOBSTAD PIETARSAARI C Kållby !ca Kolppi KRONOBYKRONOBY Bennäs !c Pännäinen KRUUNUPYYKRUUNUPYY Esse !ca Ähtävä NYKARLEBY UUSIKAARLEPYY C PEDERSÖRE ca Terjärv NYKARLEBYNYKARLEBY PEDERSÖRE ! Teerijärvi UUSIKAARLEPYYUUSIKAARLEPYY !ca Purmo-Lillby !ca Munsala Jeppo !ca Jepua KORSHOLMKORSHOLM MUSTASAARIMUSTASAARI Oravais !c Oravainen VÖRÅVÖRÅ VÖYRIVÖYRI Replot !ca Raippaluoto Maxmo !ca Maksamaa !ca Karperö ca Kvevlax ! Koivulahti !ca Gerby ! ! ! ! ! ! ! km2 ! ! ! ! Smedsby Vörå ! ! ! ! ! ! ! c ! c ! m Sepänkylä ! Vöyri VAASA ! k !! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! VASA ! ! ! ! ! Huutoniemi ! ! ! VAASAVAASA ! C Roparnäs ! ! VASAVASA ! ! !ca ! ! ! ! Ristinummi ! ! ! ca ! ! Korsnäståget km! t1 ! ! ! ! ! ! ! ! Merikaarto km3 Vanha-Vaasa ! !ca Merikart !ca Gamla Vasa VAASAVAASA !!LM VASA at 1 VASA !- !km4 !!L1M !ca Sundom ! Vähäkyrö !c Lillkyro !p kmt3 Solf ! !ca Sulva MALAXMALAX MAALAHTIMAALAHTI !ca Tervajoki !kmt2 !p Isokyrö !c Storkyro Laihia !c Laihela Malax !c Maalahti ISOKYRÖISOKYRÖ STORKYROSTORKYRO LAIHIALAIHIA LAIHELALAIHELA Petalax !ca Petolahti Beteckningar för utvecklingsprinciper, KORSNÄSKORSNÄS områdesreserveringar och objektsbeteckningar !c Korsnäs Kehittämisperiaatemerkinnät, aluevaraus- ja kohdemerkinnät !! !! !! !! !! !! !! Vasa-Korsholm centrumutvecklingszon - !! !! !! !! !! !! !! !! Vaasan-Mustasaaren keskustakehitysvyöhyke Utvecklingsriktning - Kehityssunta Pörtom C Område för centrumfunktioner - Keskustatoimintojen
    [Show full text]
  • Action Study for Etelä-Pohjanmaan Osakesäästäjät
    Tuomas Seilo Action study for Etelä-Pohjanmaan Osakesäästäjät Thesis Spring 2021 School of Business and Culture Master’s Degree Programme in International Business Management 2 (103) SEINÄJOKI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Thesis abstract Faculty: School of Business and Culture Degree programme: Master’s Degree Programme in International Business Management Specialisation: International marketing Author/s: Tuomas Seilo Title of thesis: Action study for Etelä-Pohjanmaan Osakesäästäjät Supervisor(s): Anne-Maria Aho Year: 2021 Number of pages: 79 Number of appendices: 24 The purpose of this master’s thesis is to study the activities of Etelä-Pohjanmaan Osakesäästäjät (EPOS), their development needs and prepare a development plan. The theoretical part composes of five sections: business planning, customer segmentation, service design, content marketing and leadership. Each of these sections carry out their irreplaceable roles in development and leadership of EPOS as well as other organizations in the world of digitalization and increasingly competitive operational environment. A member satisfaction survey was carried out electronically to explore the views of EPOS’ members concerning the current performance of EPOS and their critical areas of improvement. Additionally, key members of EPOS have been interviewed by phone. Benchmarking analysis was conducted by interviewing Vaasan arvopaperisijoittajat ry. which together with EPOS belongs to Finnish Shareholders’ Association. Survey results and data received by individual interviews were finally
    [Show full text]
  • It Is Hoped the Necessity of Efficient Libraries As a Support To;*
    DOCUMENT ED 071 ,31 LI 004 135 TITLE Advaittms in Library and Information Sciencein Finland. INSTITUTION Finnish Government, Helsinki.: PUB DATE 72 NOTE 27p.;(0 References) AVAILABLE FROMSumas larjastoseura (Finnish LibraryAssoc.); Nuseokatu 18 A, -00100 -Helsinki 10 Finland(No charge) EDPS PRICE 111-$0.65 RC Not -Available fromEDRS. DESCRIPTORS ForeignCountries; *InformationScience;Information Systems;Librarians;:Library :Collections; Library Planning;*LibraryScience; *Public -Libraries; *Research _Libraries- IDENTIFIERS *Finland; NORDDOIC; :Nordic CommitteeOn DocuMentation and infOrmition; Sciehtifidwand.Technical Information -ABSTRACT --* The reseatch,Llibitries in Finland-are inthe majOrity ofcase-libraries of universities=-and other institutionsforhigher education.:Librariect tesearch_.institutes-and=_Soms other=special libraries account for -some 20-30% of-the-total _OperatiOnalcapacity. Itishopedthe necessity of efficientlibraries as a Support to;* teaching _and research willbe_expressed:in ,a concrete way -in the revised legislation concerning. thedevelopmentof the university system. .The-developMent of publiclibraries from 1964: through 1972 is briefly traced and the develOpment ofScientific and technical information- from _1964=through 1970 is recounted..(MithortigH) -PERMISSION TO REPRODUCE THIS COPY- U.S. DEPARTMENT OF HEALTH. RIGHTED MATERIAL SY MICROFICHE ONLY EDUCATION & WELFARE HAS,REEN GRANTED fly_ . 4 ,OFFICE OF EDUCATION 3 (Jom; IICI f S JOS &Ara. TIIS DOCUMENT, HAS BEEN REPRO- DUCED EXACTLY AS RECEIVED FROM 1,iraty
    [Show full text]
  • The Northern Bothnian Bay
    Template for Submission of Scientific Information to Describe Areas Meeting Scientific Criteria for Ecologically or Biologically Significant Marine Areas THE NORTHERN BOTHNIAN BAY Abstract The Bothnian Bay forms the northernmost part of the Baltic Sea. It is the most brackish part of the Baltic, greatly affected by the combined river discharge from most of the Finnish and Swedish Lapland. The sea area is shallow and the seabed consists mostly of sand. The area displays arctic conditions: in winter the whole area is covered with sea ice, which is important for the reproduction of the grey seal (Haliochoerus grypus) and a prerequisite nesting habitat for the ringed seal (Pusa hispida botnica). In summer the area is productive and due to the turbidity of the water the primary production is compressed to a narrow photic zone (between 1 to 5 meters). Due to the extreme brackish water the number of marine species is low, but at the same time the number of endemic and threatened species is high. It is an important reproduction area for coastal fish and an important gathering area for several anadromous fish species. River Tornionjoki, which discharges into the northern part of the area, is the most important spawning river for the Baltic population of the Atlantic salmon (Salmo salar), a vulnerable species in the Baltic Sea. Introduction The Northern Bothnian Bay is a large, shallow and tideless sea area with a seabed consisting mostly of sand and silt, forming the northernmost part of the Baltic Sea. The topography is a result of the last glaciation (10,000 BP) and the isostatic land uplift is still ongoing (ca.
    [Show full text]
  • Österbotten I Siffror Pohjanmaa Lukuina 2016 Ostrobothnia in Numbers
    ÖSTERBOTTEN I SIFFROR POHJANMAA LUKUINA 2016 OSTROBOTHNIA IN NUMBERS Kaskinen - Kaskö Korsnäs Isokyrö - Storkyro Larsmo - Luoto Malax - Maalahti Kronoby - Kruunupyy Vörå - Vöyri Kristinestad - Kristiinankaupunki Nykarleby - Uusikaarlepyy Laihia - Laihela Närpes - Närpiö Pedersöre Korsholm - Mustasaari Jakobstad - Pietarsaari Vaasa - Vasa Folkmängd – Väkiluku – Population 2000-2015 Förändring 2000- Muutos 2000 2014 2015 2015 Change % Isokyrö - Storkyrö 5 151 4 842 4 785 -366 -7,1 Kaskinen - Kaskö 1 564 1 324 1 285 -279 -17,8 Korsnäs 2 246 2 219 2 201 -45 -2,0 Kristinestad - Kristiinankaupunki 8 084 6 845 6 793 -1 291 -16,0 Kronoby - Kruunupyy 6 846 6 662 6 682 -164 -2,4 Laihia - Laihela 7 414 8 068 8 090 676 9,1 Larsmo - Luoto 4 111 5 107 5 147 1 036 25,2 Malax - Maalahti 5 638 5 573 5 545 -93 -1,6 Korsholm - Mustasaari 16 614 19 287 19 302 2 688 16,2 Närpes - Närpiö 9 769 9 389 9 387 -382 -3,9 Pedersöre 10 258 11 060 11 129 871 8,5 Jakobstad - Pietarsaari 19 636 19 577 19 436 -200 -1,0 Nykarleby - Uusikaarlepyy 7 492 7 533 7 564 72 1,0 Vaasa - Vasa 61 470 66 965 67 619 6 149 10,0 Vörå - Vöyri 6 935 6 705 6 714 -221 -3,2 Österbotten – Pohjanmaa – Ostrobothnia 173 228 181 156 181 679 8 451 4,9 HELA LANDET – KOKO MAA –WHOLE COUNTRY 5 181 115 5 471 753 5 487 308 306 193 5,9 Tilastokeskus-Statistikcentralen-Statistics Finland Statistikcentralens befolkningsprognos (2015) Tilastokeskuksen väestöennuste (2015) Statistics Finland´s population projection (2015) Förändring Muutos Change % 2015 2030 2040 2015-2040 2015-2040 Uusimaa - Nyland 1 620
    [Show full text]