Hailuodon Kiinteän Yhteyden Yleissuunnitelma Hailuoto, Oulu

RAPORTTEJA 90 | 2014

Hailuodon kiinteän yhteyden yleissuunnitelma Hailuoto, Oulu

Hailuodon kiinteän yhteyden yleissuunnitelma Hailuoto, Oulu RAPORTTEJA 90 | 2014

HAILUODON KIINTEÄN YHTEYDEN YLEISSUUNNITELMA HAILUOTO, OULU

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kannen kuvat: Havainnekuva, WSP Group Tapio Kalliomäki, Destia Oy Taitto: Mervi Koivula

Kartat: © Maanmittauslaitos lupa nro 10/MML/14 © Karttakeskus, L4356

ISBN 978-952-314-130-8 (painettu) ISBN 978-952-314-131-5 (PDF) ISSN-L 2242-2846 ISSN 2242-2846 (painettu) ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu) URN URN:ISBN:978-952-314-131-5 www.ely-keskus.fi/julkaisut | www.doria.fi/ely-keskus tieliikenne-ennusteen 2030 mukaan Hailuotoon johta- Tiivistelmä van seututieluokan tien liikennemäärän arvioidaan kas- Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympä- vavan vuosina 2012–2050 1,4-kertaiseksi. ristökeskus on laatinut yleissuunnitelman Hailuodon Lauttayhteyden taloudellisuus ei täytä sille asetet- liikenneyhteyden kehittämiseksi kiinteänä yhteytenä. tuja tavoitteita ja sen vuosittaiset käyttö- ja ylläpito- Suunnittelualue sijaitsee Oulun Riutunkarin ja Hai- kustannukset ovat noin 5,8 miljoonaa euroa. Lautta- luodon välisellä merialueella. Yleissuunnitelmassa on yhteyden jatkaminen edellyttää lähivuosina ratkaisuja otettu huomioon YVA-menettelyssä ja Natura-arvioin- muun muassa lauttakaluston uusimisesta ja tarjonnan nissa saadut lausunnot. Luonnonsuojelulain 65 §:n lisäämisestä. mukaan liikennehanke on vietävissä eteenpäin sovi- Lauttayhteys aiheuttaa Hailuodon elinkeinoelämäl- tuilla lieventämistoimenpiteillä. le lisäkustannuksia muun muassa kuljetuskustannuk- sina. Lisäksi lauttayhteys heikentää hailuotolaisten Taustaa yritysten kilpailukykyä. Lauttaväylän ruoppaus aiheuttaa haittaa kalastukselle, koska kiintoaines ja sameus Hailuoto on Perämeren suurin saari, joka sijaitsee seit- karkottavat kaloja ja likaavat pyydyksiä. semän kilometrin päässä mantereelta ja noin 50 kilometrin päässä Oulun keskustasta. Oulun Riutunkarin Tavoitteet ja Hailuodon Huikun välillä oleva lauttayhteys yhdistää saaren mantereeseen. Hailuoto on itsenäinen kunta ja Liikenneyhteyden seudullisiksi ja paikallisiksi tavoit- Pohjois-Pohjanmaan ainoa saaristokunta. teiksi on asetettu: Hailuotoon johtaa Oulunsalon kautta kulkeva seu- • Hailuodon liikenneyhteyden palvelutaso on Hailuo- dullinen tie (maantie 816), joka lähtee Kempeleestä, don ja Oulun seudun kannalta hyväksyttävä. Tämä kulkee Oulunsalon taajaman ja Hailuodon kuntakes- tarkoittaa muun muassa ympärivuorokautista liik- kuksen läpi ja päättyy Marjaniemeen, Hailuodon saa- kumismahdollisuutta. ren länsiosaan. Tiellä on vuodesta 1968 lähtien ollut • liikennöinti on taloudellisesti mielekästä valtion ylläpitämä 6,9 kilometriä pitkä ja noin 25 mi- • liikenneyhteys tukee Hailuodon kunnan kehittämistä nuuttia kestävä lauttayhteys. Jäätilanteen salliessa • ympäristövaikutukset ovat paikallisesti ja yleisesti tienpitäjä pitää rinnakkaisyhteytenä auki jäätietä. Hai- hyväksyttyjä luodon saarelta lähtevistä matkoista arvioidaan noin 60 % suuntautuvan Ouluun. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetyistä näkökohdista otetaan huomioon erityisesti tavoitteet: Kiinteän yhteyden tarve • toimivasta aluerakenteesta • eheytyvästä yhdyskuntarakenteesta ja elinympä- • Lauttaliikenteen palvelutaso ei täytä ELY-keskuk- ristön laadusta sen tavoitteita • kulttuuri- ja luonnonperinnöstä, virkistyskäytöstä ja • Nykyisen lauttaliikenteen käyttö ja ylläpito on kallista luonnonvaroista • Lauttaliikenteen operointi edellyttää lähivuosina • toimivista yhteysverkoista ja energiahuollosta sekä kalusto- ja väyläinvestointeja • luontoja kulttuuriympäristöinä erityisistä alueko- • Lauttayhteyden huono palvelutaso heikentää Hai- konaisuuksista. luodon elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä • Lauttaliikenteen päästöt ovat suuret Yleissuunnitelman toimenpiteet

Hailuodon liikenteellinen palvelutaso on lauttaliikenteen Yleissuunnitelman suunnitelmaratkaisut ovat vuon- ylitysaikojen ja yöliikenteen puuttumisen vuoksi huo- na 2010 valmistuneen YVA-selostuksen kiinteän yh- nompi kuin muualla seudulla. Liikkumismahdollisuudet teyden vaihtoehdon (VE1) mukaiset. Yleissuunnitel- eivät näiltä osin vastaa ELY-keskuksen lauttaliiken- massa esitetään rakennettavaksi Hailuodon ja Oulun teelle asettamia palvelutasotavoitteita. Hailuodontien / Riutunkarin väliselle meriosuudelle nykyiset penge- Luovontien keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä rosuudet hyödyntävä kiinteä penger- ja siltayhteys. (KVL 2013) välillä Hailuoto–Oulun maanteiden 815 / Nykyisen lauttayhteyden pohjoispuolelle esitettävä 816 liittymä vaihtelee 960 ja 5 490 ajoneuvon välillä. tielinjaus sisältää kaksi keskeiset syvänteet ylittävää Liikenneviraston vuonna 2014 tehdyn Valtakunnallisen siltaa, Huikun sillan Hailuodon päässä sekä Riutunka- rin sillan Oulun Riutunkarin päässä.

5 Kiinteän yhteys on mitoitettu 80 km/h ajonopeudel- syvänteissä, mikä aiheuttaa paikallista samentumisen le. Pengertiejakso varustetaan tienpidon ja liikenteen lisääntymistä. Virtaukset heikentävät jäitä silta-aukko- seurannan tarpeita palvelevalla perustelematiikalla, jen läheisyydessä. jolla voidaan seurata reaaliaikaisesti keli-, liikenne- Pengertie ei vaikututa merkittävästi ainemäärien ja säätietoja. Liikennevaroitukset tulee olla saatavil- pitoisuuksiin tarkasteltavalla merialueella. Ravinne- la nettipalveluna ennen matkalle lähtöä sekä matkan pitoisuuksien muutokset ovat pieniä ja merialueen aikana mobiilipalveluna tai ennen pengerosuudelle rehevyystasossa ei arvioida tapahtuvan merkittäviä menoa tienvarsilaitteiden välityksellä. Tien liikenteelli- muutoksia. nen poikkileikkaus on 9/6, jolloin ajokaistojen leveydet ovat 3.0+3.0 metriä ja molemmin puolin tietä 1,5 met- Rakennuskustannukset ja hankkeen kannattavuus riä leveät pientareet kevyelle liikenteelle. Penkereen kokonaisleveys on 10.5 metriä ja tie on keskimäärin Hankkeen alustava kustannusarvio on noin 64 miljoo- 3.5 metriä keskiveden yläpuolella. naa euroa, josta siltojen osuus on noin 38 miljoonaa Tie varustetaan reunakaitein. Suunnitelmassa on euroa (MAKU-indeksi vuonna 2014 on 112,7 / indek- varauduttu sillan penkereiden kohdalla tarvittaviin jää- sin perusvuonna 2010 indeksi on 100). Yhteiskunnan voimia vastaanottavien keinorantojen toteuttamiseen. kannalta hanke on kannattava, sillä hankkeen hyö- Tieyhteydelle on varauduttu rakentamaan kaksi pysä- tykustannussuhde on 2,8. Laskelmassa verrataan köintialuetta ja kaksi kääntöpaikkaa. investointivaihtoehdon (=kiinteä yhteys) ja vertailu- Kiinteän yhteyden silloista Hailuodon puoleinen vaihtoehdon (=lauttayhteys) hyötyjä ja kustannuksia Huikun silta on 767 metriä pitkä ja vapaa alikulkukor- suhteessa investointiin. Tienpitäjälle kiinteä yhteys keus on 15 metriä. Oulun Riutunkarin puoleinen Riu- on edullisempi kuin nykyisen kaltainen lauttayhteys. tunkarin silta on 740 metriä pitkä ja vapaa alikulkukor- Kolmenkymmenen vuoden aikana tienpitäjälle kiin- keus on viisi metriä. Siltojen maatuet on alustavassa teästä yhteydestä koituvien kustannusten nykyarvo suunnittelussa esitetty perustettavan suurpaaluille. on 97,4 miljoonaa euroa ja lauttayhteyden nykyarvo 194,0 miljoonaa euroa. Lauttaliikenteen mahdollinen Toimenpiteiden vaikutukset palvelutason nosto lisää edelleen kiinteän yhteyden edullisuutta. Kiinteä yhteys parantaa Hailuodon valtakunnallista ja seudullista saavutettavuutta, mahdollistaa entistä su- Jatkotoimenpiteet juvammat yhteydet Hailuotoon suuntautuvalle henki- lö- ja tavaraliikenteelle sekä paikalliselle elinkeinotoi- Tavoitteellinen aikataulu yleissuunnitelman maantie- minnalle ja laajentaa Hailuodon työssäkäyntialuetta. lain mukaiselle käsittelylle sekä hankkeen jatkosuun- Kiinteä yhteys tuo Hailuodon liikenteellisesti tasaver- nittelulle ja toteutukselle on seuraava: taiseksi Oulun seudun muiden kuntien kanssa. Kiin- • 2014 yleissuunnitelma nähtävillä teän yhteyden kapasiteetti riittää myös huomattavasti • 2015 Liikenneviraston hyväksymispäätös yleis- ennustettua suuremmalla liikenteen kasvulla. Kiinteä suunnitelmasta yhteys toteuttaa henkilöautoliikenteelle, joukkoliiken- • Päätös hankkeen toteutuksesta teelle, kuljetuksille ja kevyelle liikenteelle asetetut ta- • Tiesuunnitelman laatimisen aloittaminen voitteet. • Liikenneviraston hyväksymispäätös tiesuunnitel- Tiehanke muuttaa maisemakuvaa sen lähiympäris- masta tössä sekä kauempaa maisemasta katsoen. Kiinteä • Suunnitteluvalmiuden osalta hankeen rakenta- yhteys muuttaa pysyvästi nykyistä avointa maisemati- minen on ilman valituksista aiheutuvia viiveitä laa ja merialueen luonnetta. Kiinteän yhteyden lähei- mahdollista käynnistää aikaisintaan 2016-2017. syydessä muutos on merkittävä, koska tiepenger kat- Rakentamisen on arvioitu kestävän kolme vuotta. kaisee näkymän. Hankkeen suorat vaikutukset merialueeseen ja sen lähiympäristöön jäävät vähäisiksi. Hanke ei vaikuta vesimuodostumien hyvän tavoitetilan saavuttamiseen. Kiinteä yhteys ei aiheuta merkittävää muutosta virtaamiin eikä vedenvaihtuvuuteen. Kovalla tuulella virtausnopeudet kasvavat siltojen kohdilla olevissa

6 Prosessikuvaus Hailuodon liikenneyhteyden yleissuunnitelma ja YVA • Hailuodon liikenneyhteyden YVA-menettely on lä- pikäyty vuosina 2008–2010. Yhteysviranomainen Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset antoi lausunnon YVA-selostuksesta 9.8.2010 • YVA-menettelyn kanssa samanaikaisesti laadittiin Tieverkkoselvitys 1980-luvun alussa Natura-arviointi, josta ympäristöministeriö antoi lausunnon 31.1.2011 sekä tarkennetuista Natura- • Vaihtoehtoiset tieverkolliset ratkaisuehdotukset pe- arvioinneista 28.6.2012 ja 24.2.2014. rustuivat sekä kiinteän yhteyden että lauttayhtey- • Liikenneyhteyden YVA-menettelyn kanssa läpikäy- den kehittämiseen. tiin samaan aikaan Oulunsalo–Hailuoto tuulipuis- • Silloinen liikenneministeriö teki päätöksen ton YVA-menettely sekä laadittiin Natura-arviointi. 28.6.1984 liikenneyhteyksien parantamisesta laut- • Hailuodon liikenneyhteyden edellyttämille alueille tayhteytenä välillä Oulunsalo–Hailuoto. käynnistettiin merialueen osayleiskaavojen laatiminen Oulunsalon ja Hailuodon kunnassa. Tarveselvitys 1993 Yleissuunnittelu ja YVA • Selvitettiin hankkeen ympäristövaikutuksia. • Vaihtoehtona tunneliratkaisu välillä Oulunsalo–Hai- YVA -menettely luoto (ei ollut mukana 1980-luvun tieverkkoselvityk- sessä). Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (nykyinen ELY- • Tiehallinto teki tarveselvityksen pohjalta päätösesi- keskus) teki 12.12.2007 ympäristövaikutusten arvioin- tyksen 3.6.1994, jonka mukaan liikenneyhteyden timenettelystä annetun lain 6 §:n perusteella päätök- kehittäminen oli tarpeen Hailuodon kunnan kehittä- sen, että kiinteän yhteyden rakentaminen Hailuodon misen kannalta. Tiehallinto esitti liikenneyhteyden ja mantereen välille edellyttää ympäristövaikutusten kehittämistä kiinteän yhteyden pohjalta. arviointimenettelystä annetun lain mukaisen arvioin- • Ympäristöministeriö antoi tarveselvityksestä lau- nin. Päätöksen perusteluissa todettiin muun muassa, sunnon 14.11.1994, jonka mukaan liikenneyhtey- että: den kehittäminen tuli pohjautua lauttayhteyteen. • hanke on mittasuhteiltaan ja vaikutuksiltaan merkit- Jos kiinteän yhteyden suunnittelua halutaan jatkaa, tävä ja sen vaikutusalue on laaja se tulisi tehdä ensisijaisesti seutukaavoitukseen • hankkeella saattaa olla sellaisia merkittäviä vai- liittyen. kutuksia, jotka on selvitettävä ympäristövaiku- • Lausunnon pohjalta Pohjois-Pohjanmaan liitto tusten arviointimenettelyssä (vesien ekologiaan, päätti käynnistää seutukaavan (nykyisin maakun- pohjaeliöstöön, kalakantoihin, kalastukseen, lii- takaava) tarkistus- ja täydennystyön. kenteeseen, maankäyttöön, maisemakuvaan, kulttuurihistoriaan, suojelualueisiin, linnustoon, Kannattavuuslaskelman päivitys 2007 virkistyskäyttöön sekä ihmisten elinoloihin ja viih- tyvyyteen) • Tiehallinnon Oulun tiepiiri (nykyinen ELY-keskus) • vuoden 1993 kokeilumenettely ei korvaa voimassa päivitti Hailuodon kiinteän yhteyden kannattavuus- olevan lain mukaista YVA-menettelyä. laskelman. • Tienpitäjän kannalta kiinteä yhteys on laskenta- YVA-menettelyn tarkoitus on, että selvitetään ne asiat ajalta kertyvien kustannusten perusteella edulli- ja vaikutukset, jotka hankkeessa ja sen ympäristössä sempi kuin lauttayhteys. ovat merkittäviä hankkeen suunnittelun ja päätöksen- • Yhteiskuntataloudellisesti kiinteä yhteys on kannat- teon kannalta ja joita eri tahot pitävät tärkeinä. YVA- tava hanke. menettelyllä pyritään ehkäisemään haitallisten ympä- ristövaikutusten syntyminen sekä sovittamaan yhteen eri näkökulmia ja tavoitteita.

7 Liikenneyhteyden yleissuunnittelu tehtiin rinnan ym- Ympäristövaikutusten arvioinnin ja arviointiselostuk- päristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa kah- sesta saatujen lausuntojen sekä edellä mainitun alus- desta päävaihtoehdosta (kts. luku 2.3) tavan yleissuunnittelun pohjalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus valitsi jatkosuunnitteluvaihtoehdoksi kiin- • VE0/VE0+, lauttayhteys, palvelutason kehittäminen teän yhteyden. Siitä on laadittu tässä raportissa esi- • VE1, kiinteä yhteys, pengertie ja sillat tetty maantielain mukainen yleissuunnitelma.

Arviointiselostuksessa on esitetty arviointiohjelman, arviointiohjelmaa koskevien lausuntojen ja mielipiteiden sekä laadittujen selvitysten perusteella hankkeen ympäristövaikutukset. Siinä käsiteltiin keinot, joilla haitallisia ympäristövaikutuksia on tarkoitus estää ja lieventää, sekä seurantaohjelma.

Aiemmissa suunnitteluvaiheissa käsiteltyjä maastokäytäviä.

YVA-menettelyssä arvioidut liikenneyhteysvaihtoehdot.

8 Luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisen Natura-arvi- Lausunnon mukaan ympäristöministeriö katsoo, että oinnin vaiheet tarkennettujen selvitysten ja vaikutusten arvioinnin perusteella ja ottaen huomioon suunnitellut lieventä- Hankkeen vaikutusalueella sijaitsee kahdeksan Na- mistoimet, pengertie on toteutettavissa tavalla, joka tura 2000-suojeluverkostoon kuuluvaa kohdetta. Yh- ei vaikuta merkittävän kielteisesti hankkeen vaiku- teysviranomainen on todennut Natura-arvioinnin tar- tuspiirissä olevien Natura 2000-alueiden suojeluta- peelliseksi. voitteisiin. Tämä kuitenkin edellyttää, että vaikutusten arvioinnissa esitetyt lieventämistoimenpiteet otetaan Ympäristöministeriön Natura-lausunto 31.1.2011 käyttöön hankkeen vaatimien päätösten ja lupien kä- sittelyssä. Ympäristöministeriön lausunto mahdollis- Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäris- taa liikennehankkeen eteenpäin viemisen. tökeskus lähetti 2.8.2010 Hailuodon liikenneyhteyttä koskevan Natura-arvioinnin asiakirjat ympäristöminis- Lieventämistoimenpiteet teriölle luonnonsuojelulain 65 §:n edellyttämän lausunnon antamista varten. Luonnonsuojelulain 65 § Lieventämisohjelman toteutuskokonaisuuksia ovat: mukaan ELY-keskuksen ollessa hankkeen toteuttaja ympäristöministeriö antaa Natura-arvioinnista lausun- Jääliikepotentiaalin säilyttäminen non. Ympäristöministeriö antoi 31.1.2011 Luonnon- • esimerkiksi väylän murtaminen mekaanisesti aluk- suojelulain 65 §:n mukaisen lausunnon Hailuodon sella tieyhteyden eteläpuolelta liikenneyhteydestä. Lausunnon sisältö on esitetty tar- kemmin kappaleessa 1.3. Mekaaniset raivaukset ja muokkaukset • niitto ja laidunnus Ympäristöministeriön Natura-lausunto 28.6.2012 • ruovikon, pensaiden ja puuston raivaus • keväällä maan ollessa jäässä ennen muuttolintu- Vuoden 2011 lausunnon pohjalta tehtiin täydentä- jen tuloa raivaimella/murskaimella käsitellään jään vä luontoselvitys sekä jääeroosioselvitys, jotka Hai- reunan yläpuolisia alueita kolmen vuoden välein, luodon kunta ja silloinen Oulunsalon kunta lähettivät samalla työnnetään isompia kiviä ja kuopitetaan 20.12.2011 lausuntopyynnön aineistona ympäristö- rantaa ministeriölle. Lausuntopyyntö oli kohdistettu Natura- arviointiin. Ympäristöministeriö antoi 28.6.2012 Luon- Hankkeen toteuttamiseen liittyvässä vesilain mukai- nonsuojelulain 65 §:n mukaisen lausunnon Hailuodon sessa luvassa ELY-keskus sitoutetaan lieventämis- liikenneyhteydestä. Lausunnon sisältö on esitetty tar- toimiin (luonnonhoitotyöt ja tutkimukset) sekä niistä kemmin kappaleessa 1.3. aiheutuviin kustannuksiin.

Ympäristöministeriön Natura-lausunto 24.2.2014 Yleissuunnitelma

Ympäristöministeriön 31.1.2011 ja 28.6.2012 antami- Yleissuunnitelman organisointi en Natura-lausuntojen jälkeen hankesisältö ja samalla sen ympäristövaikutukset ovat merkittävästi muuttu- Suunnittelun asiantuntijatyötä on koordinoitu hanke- neet. Natura-arviointi on täydennetty koskemaan pel- ryhmässä. Yleissuunnitelman aikana on keskusteltu kästään kiinteän yhteyden vaikutuksia. Natura-vaiku- erityisesti silta- ja jääeroosion asiantuntijoiden sekä tuksia on tarkennettu termomekaanisen jääeroosion kasvi- ja eläinekologien kanssa. Suunnitelman aika- ja vaikutusten lieventämistoimenpiteiden osalta. na kerättiin myös paikallisten kokemuksia jääeroosion Hailuodon kunta ja Oulun kaupunki pyysivät merkityksestä. 29.10.2013 ympäristöministeriön lausuntoa Hailuo- don liikenneyhteyden kehittämishankkeesta, jonka arviointia oli tarkennettu erityisesti lievennystoimen- piteiden osalta. Tähän lausuntopyyntöön ympäristö- ministeriö antoi lausunnon 24.2.2014. Uusi lausunto koskee Hailuodon kiinteää tieyhteyttä ja sitä varten tehtyjä tarkennettuja selvityksiä.

9 Lausuntojen ja muistutusten huomioon ottaminen - 28.4.2009 klo 18–20 Hailuodon liikuntahal- yleissuunnitelmavaiheessa lilla (Luovontie 61) - 29.4.2009 klo 18–20 Oulunsalon kunnan- Yleissuunnitelmassa on otettu huomioon YVA-menet- talon valtuustosalissa (Kauppiaantie 5). telyssä ja Natura-arvioinnissa saadut lausunnot. Ym- • Yhteysviranomaisen lausunto Hailuodon liiken- päristöministeriön luonnonsuojelulain 65 §:n mukaan neyhteyden ympäristövaikutusten arviointiohjel- liikennehanke on vietävissä eteenpäin sovituilla lie- masta 8.7.2009 ventämistoimenpiteillä. • Yhteysviranomaisen kuulutus arviointiselostuksen nähtävillä olosta 8.4.–7.6.2010 välisen ajan Ou- Ensimmäisen Natura-lausunnon jälkeen tehdyt selvi- lunsalon, Hailuodon, Limingan, Lumijoen, Oulun, tykset Haukiputaan ja Siikajoen kunnanvirastoissa ja pää- kirjastoissa sekä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, • Hailuodon alueen jääeroosio – jatkoselvitys 2013 liikenne- ja ympäristökeskuksessa (Veteraanikatu (Prof. Matti Leppäranta 15.10.2013) 1, Oulu), myös sähköisenä osoitteessa www.ym- • Hailuodon tieyhteyshankkeen vaikutukset Natura- paristo.ﬁ /ppo/yva alueille, Lieventämistoimenpiteet (Pohjois-Pohjan- • Yhteysviranomainen järjesti liikenneyhteyttä ja tuu- maan ELY-keskus, Liikenne- ja infrastruktuuri-vas- lipuistohanketta sekä niiden arviointiselostuksia tuualue lokakuu/2013) koskevat yhteiset yleisötilaisuudet • Oulunsalo-Hailuoto Merituulipuisto ja kiinteä yhte- - 12.4.2010 Hailuodon koululla (Luovontie ys: Luontoselvitys, Pöyry Oyj, 22.12.2011 61) klo 18–20 • Merialueen yleiskaava Oulunsalo-Hailuoto Kiin- - 13.4.2010 Oulunsalon kunnantalon val- teä tieyhteys-hanke, Täydentävä Natura-arviointi, tuustosalissa (Kauppiaantie 5) klo 18–20 20.12.2011 • Yhteysviranomaisen lausuntopyyntö Oulunsalo- • Merialueen yleiskaava Oulunsalo-Hailuoto Merituu- Hailuoto YVA-hankkeiden (tuulipuisto, liikenneyh- lipuisto, Täydentävä Natura-arviointi, 20.12.2011 teys) arviointiselostuksista 6.4.2010 • Jääeroosioselvityksen täydentäminen, POPELY, • Yhteysviranomaisen lausuntopyyntö Oulunsalo- 2011 Hailuoto YVA-hankkeiden (tuulipuisto, liikenneyhteys) Natura-arvioinneista 8.4.2010 Yleissuunnitelman aikainen julkisuus • Yhteysviranomaisen lausunto Hailuodon liikenneyhteyden arviointiselostuksesta 9.8.2010 Yleissuunnitelmaa ja sitä edeltänyttä yleissuunnittelua • Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kuulutus ja YVA -menettelyä on käsitelty julkisuudessa seuraa- ”Hailuodon liikenneyhteyden kehittämisen yleis- vissa vaiheissa: suunnitelman laatiminen on käynnistetty”, Kaleva 12.10.2010 • Seminaari sidosryhmille 9.12.2008 Pohjois-Poh- • Ympäristöministeriön lausunto Hailuodon liiken- janmaan ELY-keskuksessa neyhteyden Natura-arvioinnista 31.1.2011 • Seminaari sidosryhmille 26.2.2009 Pohjois-Poh- • Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kuulutus janmaan ELY-keskuksessa ”Hailuodon liikenneyhteyden kehittäminen, yleisö- • Yhteysviranomaisen kuulutus arviointiohjelman tilaisuus 23.2.2011”, Kaleva 20.2.2011 nähtävillä olosta 6.4.–8.6.2009 Oulunsalon, Hai- • Yleissuunnitelman yleisötilaisuus 23.2.2011 Hai- luodon, Limingan, Lumijoen, Oulun, Haukiputaan luodon koululla (Luovontie 61) klo 17.30 ja Siikajoen kunnanvirastoissa, kuntien pääkirjas- • Hailuodon ja Oulunsalon kuntien yhteinen kirje toissa sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökes- 22.12.2011 ympäristöministeriölle kuksessa. • Ympäristöministeriön luonnonsuojelulain 65 §:n • Yhteysviranomaisen lausuntopyyntö Hailuodon mukainen lausunto; Hailuodon liikenneyhteys liikenneyhteys-hankkeen arviointiohjelmasta 28.6.2012 31.3.2009 • Aivoriihi 1, Hailuodon kiinteän tieyhteyshankkeen • Yhteysviranomainen järjesti liikenneyhteyttä ja tuu- vaikutuspiirissä oleviin Natura-alueisiin kohdis- lipuistohanketta sekä niiden arviointiohjelmia kos- tuvien haitallisten vaikutusten lieventämistoimet, kevat yhteiset yleisötilaisuudet: 12.2.2013

10 • Aivoriihi 2, Hailuodon kiinteän tieyhteyshankkeen Yleissuunnitelman jälkeiset suunnitteluvaiheet vaikutuspiirissä oleviin Natura-alueisiin kohdistuvien haitallisten vaikutusten lieventämistoimet, Tiesuunnitelman laatimisen on arvioitu olevan mah- 10.4.2013 dollista aloittaa vuoden 2015 aikana, mikäli päätös • Liikenneviraston johtoryhmän kokous 9.9.2013, on toteutuksesta on saatu. Tiesuunnitelmista ja luvista sitoutunut Hailuodon kiinteän yhteyden rakentami- on mahdollisuus tehdä muistutuksia ja on mahdollisen jälkeen vesilain mukaisessa luvassa velvoitet- suus muutoksenhakuun. Hankkeen toteuttamisen on tuihin lieventämistoimiin hankkeen vaikutusalueen arvioitu olevan mahdollista aloittaa aikaisintaan vuon- Natura-alueilla na 2016 ja rakentamisen arvioidaan kestävän kolme • Hailuodon kunnan ja Oulun kaupungin yhteinen kir- vuotta. je 29.10.2013 Ympäristöministeriölle • Ympäristöministeriön luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen lausunto tarkennetusta vaikutusten arvioinnista; Hailuodon liikenneyhteys 24.2.2014 • Yleiskaavan viranomaisneuvottelu 4.6.2014 • Liikenneviraston lausunto 8.9.2014 vesiväylien tarpeista Hailuodon ja Oulun välisen kiinteän yhteyden suunnittelemista varten • Merialueen osayleiskaavan ja kiinteän liikenneyhteyden yleissuunnitelman yleisötilaisuus 10.9.2014 Oulunsalon entisellä kunnantalolla • Hankkeen esittely Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Y-vastuualueelle 8.10.2014 • Yleissuunnitelma on nähtävillä vuoden 2015 alussa. Yleissuunnitelman ratkaisuista on mahdollista tehdä muistutuksia ja on mahdollisuus muutoksenhakuun. • Yleissuunnitelman hyväksymisesitys Liikennevi- rastoon 2014 • Yleissuunnitelman hyväksymispäätös Liikennevi- rastolta 2015

Yleissuunnitelman mukainen pengertien linjaus.

11 Yleissuunnitelmasta on laadittu varsinainen yleis- Esipuhe suunnitelmaraportti sekä sitä täydentävä tekninen kansio, johon on koottu yksityiskohtaisempaa ja jatko- Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympä- suunnittelua palvelevaa aineistoa. ristökeskus on laatinut yleissuunnitelman Hailuodon Yleissuunnitelman tilaajana on toiminut Pohjois- liikenneyhteyden kehittämiseksi kiinteänä yhteytenä. Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Suunnittelualue sijaitsee Oulun Riutunkarin ja Hailuo- liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue, jossa hanke- don välisellä merialueella. vastaavina on toiminut Risto Leppänen ja Marjo Paa- Yleissuunnitelmassa esitetään rakennettavaksi vola. Yleissuunnitelman laadinnasta on vastannut Hailuodon ja Oulun Riutunkarin väliselle meriosuudel- konsulttina Destia Oy, jossa projektipäällikkönä on le nykyiset pengerosuudet hyödyntävä kiinteä pen- toiminut Heimo Rintamäki. ger- ja siltayhteys. Nykyisen lauttayhteyden pohjoispuolelle esitettävä tielinjaus sisältää kaksi keskeiset Työn ohjauksesta on vastannut hankeryhmä, johon syvänteet ylittävää siltaa. kuuluivat: Yleissuunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon Merialueen osayleiskaava, YVA-prosessi ja Na- Risto Leppänen, puheenjohtaja tura-arviointi. Merialueen osayleiskaavassa on huo- Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, mioitu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava ja Oulun Ari Kuotesaho, seudun yleiskaava 2020 sekä yksityiskohtaiset kaa- Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus vat. Yleissuunnitelmassa on huomioitu alueelle laa- Marjo Paavola, dittavien osayleiskaavojen täsmentyneitä ratkaisuja, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tarkennettu siltaratkaisujen yksityiskohtia siltatyypin, Markku Maikkola, toteutettavuuden, maisemaan sovittamisen ja kus- Hailuodon kunta tannusten osalta, määritelty tieympäristön laatutaso, Jouko Leskinen, osoitettu kevyelle liikenteelle aiempaa väljemmät liik- Oulunsalon kunta,Oulun kaupunki 2014 alkaen kumismahdollisuudet sekä tarkasteltu hankkeen kan- Paula Paajanen, nattavuutta. Yleissuunnitelman mukaisten suunnitel- Oulun kaupunki 2014 alkaen maratkaisujen vaikutuksia jäävoimien muuttumiseen Sari Lajunen, Liikennevirasto on tarkennettu erillisellä selvityksellä. Matti Ryynänen, Liikennevirasto Hailuodon liikenneyhteyden suunnittelu edellyt- Markku Rautiola, Liikennevirasto ti YVA-menettelyä yhteysviranomaisen päätöksen Heimo Rintamäki, Destia Oy 12.12.2007 mukaisesti. Ympäristövaikutusten arvioin- Sami Stenius, Destia Oy 2011 saakka timenettely (YVA) toteutettiin vuosina 2009–2010 ja Eerik Jarkko, Destia Oy 2014 alkaen Natura-arviointi vuosina 2010–2014. Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä teh- Suunnittelun aikana on lisäksi pidetty erillinen silta- tiin yleissuunnitelmaan liittyvät suunnitteluvaiheet eli tapaaminen, jossa hankeryhmää täydensivät Markku vaihtoehtojen muodostaminen sekä tarvittava yleis- Nousiainen, Liikennevirasto, Torsten Lunabba, Destia suunnittelu ratkaisujen kiinnittämiseksi YVA-menette- Oy ja Eero Meuronen, Destia Oy. Siltatapaamisesta lyn edellyttämällä tarkkuudella. Ratkaisut olivat nähtä- on laadittu erillinen työmuistio 10.1.2011. villä ja niitä esiteltiin yleisölle YVA-menettelyyn liittyen Yleissuunnitelmaluonnosta on työn aikana esitelty ohjelmavaiheessa ja selostusvaiheessa. Hailuodon kunnalle, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kes- Suunnitelma laatiminen käynnistyi syksyllä 2010 ja kuksen johtoryhmälle ja Liikennevirastolle. Yleissuun- suunnitelma valmistuu joulukuussa 2014 Yleissuun- nitelmaluonnos esiteltiin yleisötilaisuudessa osayleis- nittelu ja siihen edellytetyt lisätarkastelut on laadittu kaavan kanssa 10.9.2014. Yleissuunnitelmaa on YVA-selostuksesta ja Natura-arvioinnista saatujen esitelty Hailuodossa myös 23.2.2011. lausuntojen mukaisesti. Lisäksi hankesisältö on mer- kittävästi muuttunut, koska tuulivoimala-alue ei enää Oulussa joulukuussa 2014 sisälly osayleiskaavaan. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäris- tökeskus.

12 Sisältö

1 Lähtökohdat ja tavoitteet ...... 15 1.1 Suunnittelualue ...... 15 1.2 Hankkeen tieverkollinen asema ...... 15 1.3 Aikaisemmat suunnitelmat ...... 16 1.4 Suhde kaavoihin ...... 19 1.5 Liikenne ...... 19 1.5.1 Liikenteen nykytilanne...... 19 1.5.2 Liikennemäärät ...... 21 1.5.3 Liikenne-ennusteet ...... 22 1.5.4 Liikenneturvallisuus ...... 23 1.5.5 Kevyt liikenne ja tievalaistus ...... 24 1.5.6 Joukkoliikenne ...... 25 1.5.7 Meriliikenne ...... 25 1.5.8 Ilmaliikenne ...... 27 1.5.9 Liikennemelu nykyisillä liikennejärjestelyillä ...... 27 1.6 Maankäyttö ja kaavoitus ...... 27 1.7 Ympäristö ...... 30 1.7.1 Luonnonolot ...... 30 1.7.2 Pohjavedet ja merialue ...... 33 1.7.3 Maisema ja kulttuuriperintö ...... 33 1.7.4 Maaperä- ja pohjaolosuhteet ...... 35 1.8 Hankkeen erityispiirteet...... 36 1.9 Hankkeen tavoitteet ...... 36 1.9.1 Seudulliset tavoitteet ...... 36 1.9.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ...... 37 1.10 YVA:n huomioon ottaminen yleissuunnitelmassa ...... 38

2 Vaihtoehtotarkastelut ...... 39 2.1 Kiinteän yhteyden tarve ...... 39 2.2 Vaihtoehtojen muodostaminen ...... 39 2.3 Tarkennettavaksi valitut vaihtoehdot ...... 41 2.3.1 VE 0 lauttayhteys, nykyinen palvelutaso ...... 41 2.3.2 VE 0+ lauttayhteys, palvelutason kehittäminen ...... 41 2.3.3 VE 1 kiinteä yhteys, pengertie ja sillat ...... 42 2.4 Vaihtoehtojen keskeiset vaikutukset ...... 42 2.4.1 VE 0 ...... 42 2.4.2 VE 0+ ...... 42 2.4.3 VE 1 ...... 42 2.5 Vaihtoehtojen vertailu ...... 43 2.6 Johtopäätökset ja vaihtoehdon valinta ...... 44

3 Kiinteän yhteyden yleissuunnitelma ...... 46 3.1 Liikenteelliset ja tekniset perusratkaisut ...... 46 3.1.1 Ajoneuvoliikenteen järjestelyt ...... 46 3.1.2 Kevyen liikenteen järjestelyt ...... 46

13 3.1.3 Joukkoliikenteen järjestelyt ...... 46 3.1.4 Vesiliikenne ...... 47 3.1.5 Sillat ...... 47 3.1.6 Muut varusteet ...... 49 3.1.7 Tieliikenteen palvelualueet ...... 49 3.1.8 Alustavat pohjanvahvistustoimenpiteet ...... 49 3.1.9 Liikenteenhallinta ...... 50 3.1.10 Erikoiskuljetusten reitit ja järjestelyt ...... 50 3.1.11 Valaistavat tiekohteet ja valaistuksen periaatteet ...... 50 3.1.12 Laitteiden siirto- ja suojaustoimenpiteet ...... 50 3.1.13 Meluntorjunta ...... 50 3.1.14 Tieympäristön käsittely ...... 50 3.1.15 Työmenetelmät ...... 52 3.2 Alustava kustannusarvio ...... 53 3.2.1 Investointikustannus ...... 53 3.2.2 Kunnossapitokustannukset ...... 53 3.3 Hankearviointi ...... 53 3.4 Tieverkon hallinnolliset muutokset ...... 53 3.5 Kehittämispolku ...... 53

4 Vaikutukset ...... 54 4.1 Liikenteelliset vaikutukset ...... 54 4.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja kaavoitukseen ...... 55 4.3 Ympäristövaikutukset ...... 55 4.3.1 Melu ...... 55 4.3.2 Tärinä ...... 56 4.3.3 Päästöt ilmaan ja vaikutukset ilmastoon ...... 56 4.3.4 Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohjaveteen ...... 56 4.3.5 Vaikutukset merialueeseen ...... 57 4.3.6 Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen 57 4.3.7 Vaikutukset kulttuuriperintöön ja maisemaan ...... 59 4.4 Sosiaaliset vaikutukset ...... 60 4.5 Tieverkon hallinnolliset muutokset ...... 62 4.6 Hankearviointi ...... 62 4.7 Hankearvioinnin vaikuttavuusmittareiden kuvaus ...... 64 4.8 Hankearvioinnin yhteenveto ...... 65 4.9 Arvioinnin epävarmuustekijät ja haitallisten vaikutusten pienentäminen 66

5 Jatkotoimenpiteet ...... 68 5.1 Maantielain mukainen yleissuunnitelman käsittely...... 68 5.2 Yleissuunnitelman hyväksyminen ...... 69 5.3 Ympäristövaikutusten seuranta ...... 69 5.4 Jatkosuunnittelussa huomioon otettavat asiat sekä vaadittavat luvat ja päätökset ...... 69

Liitteet ja piirustukset ...... 70

14 1 Lähtökohdat ja tavoitteet

1.1 Suunnittelualue 1.2 Hankkeen tieverkollinen asema Hailuoto on Perämeren suurin saari, joka sijaitsee seitsemän kilometrin päässä mantereelta ja 50 kilo- Hailuotoon johtaa Oulunsalon kautta kulkeva seudul- metrin päässä Oulusta. Oulun Riutunkarin ja Hailuo- linen tie (maantie 816), joka lähtee Kempeleestä, kul- don Huikun välillä oleva lauttayhteys yhdistää saaren kee Oulunsalon taajaman ja Hailuodon kuntakeskus- mantereeseen. Hailuoto kuuluu Pohjois-Pohjanmaan tan läpi ja päättyy Marjaniemeen Hailuodon saaren maakuntaan sekä Oulun seutukuntaan. Hailuoto on länsiosaan (Kuva 2.). Tiellä on vuodesta 1968 lähtien itsenäinen kunta ja Pohjois-Pohjanmaan ainoa saa- ollut valtion ylläpitämä 6,9 kilometriä pitkä ja noin puo- ristokunta. li tuntia kestävä lauttayhteys. Jäätilanteen salliessa Yleissuunnitelma on laadittu merialueelle Hailuo- käytössä on ELY-keskuksen ylläpitämä jäätie rinnak- don ja mantereen välille. Kuvassa 1. on esitetty suun- kaisyhteytenä. Hailuodosta lähtevistä matkoista arvi- nittelualue. oidaan noin 60 % suuntautuvan Ouluun.

Kuva 1. Hankkeen sijainti.

15 Kuva 2. Tieverkko ja sen toiminnallinen luokitus.

1.3 Aikaisemmat suunnitelmat Tiehallinto teki vuoden 1993 tarveselvityksen pohjalta päätösesityksen 3.6.1994, jonka mukaan liikenneyh- Hailuodon liikenneyhteyden kehittämistoimia ja -vaih- teyden kehittäminen oli tarpeen Hailuodon kunnan ke- toehtoja on suunniteltu useaan otteeseen. hittämisen kannalta. Molemmat lopulliseen vertailuun Ensimmäinen kattava selvitys liikenneyhteyden edenneet päävaihtoehdot, lautta ja kiinteä yhteys pen- kehittämisestä tehtiin 1980-luvun alussa. Tieverkolli- gertiesiltayhdistelmänä, olivat toteuttamiskelpoisia. set ratkaisuehdotukset perustuivat sekä kiinteän yh- Tiehallinto esitti liikenneyhteyden kehittämistä kiinte- teyden että lauttayhteyden kehittämiseen. Linjaus- än yhteyden pohjalta. vaihtoehdot sijoittuivat sekä Siikajoki–Hailuoto että Ympäristöministeriö teki vuoden 1993 tarveselvi- Oulunsalo–Hailuoto maastokäytävään. Silloinen lii- tyksestä lausunnon 14.11.1994, jonka mukaan liiken- kenneministeriö teki päätöksen 28.6.1984, että liikenneyhteyden kehittäminen tuli pohjautua lauttayhtey- neyhteyksiä tulee parantaa lauttayhteytenä välillä Ou- teen. Jos kiinteän yhteyden suunnittelua haluttaisiin lunsalo–Hailuoto. jatkaa, se tulisi tehdä ensisijaisesti seutukaavoituk- Hailuodon liikenneyhteyksien kehittämisen tar- seen liittyen. Lausunnon pohjalta Pohjois-Pohjanmaan veselvitys tehtiin yleissuunnitelmatasoisena vuonna liitto päätti käynnistää seutukaavan tarkistus- ja täy- 1993. Tarveselvityksen laatimisen yhteydessä selvi- dennystyön, jossa käsiteltiin muun muassa Hailuodon tettiin laajasti hankkeen ympäristövaikutuksia. Vaihto- rantojensuojeluohjelman aluevarauksia. Kunta käyn- ehtona selvitettiin myös tunneliratkaisua Oulunsalon nisti samanaikaisesti rantayleiskaavan laatimisen. ja Hailuodon välillä, mikä ei ollut mukana 1980-luvun tieverkkoselvityksessä.

16 Tiehallinnon Oulun tiepiiri (nykyinen Pohjois-Pohjan- Yhteysviranomainen katsoi lausunnossaan, että rat- maan ELY-keskus) päivitti Hailuodon kiinteän yhteyden kaisu kiinteän yhteyden rakentamiseksi edellyttää kannattavuuslaskelman vuonna 2007. Tienpitäjän kan- erityisesti tarkennettua tietoa hankkeen vaikutuksista nalta kiinteä yhteys oli selvästi edullisempi kuin laut- jääeroosion muuttumiseen ja sitä kautta rantojen elin- tayhteys. Yhteiskuntataloudellisesti kiinteä yhteys oli ympäristöihin ja lajistoon. Tämä tarkennettu tieto oli laskelmien mukaan kannattava hanke (H/K-suhde 2,8). tarpeen ennen kuin voidaan ratkaista, onko kiinteää yhteyttä mahdollista toteuttaa. Mikäli kiinteä yhteys YVA-menettely voidaan valita ratkaisuksi, yhteysviranomaisen lausunnossa tuotiin esiin muitakin näkökohtia, jotka on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (nykyinen otettava huomioon lupia haettaessa ja myöhemmin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) päätti 12.12.2007, hankkeen vaikutuksia seurattaessa. että Hailuodon liikenneyhteyshankkeeseen sovelle- taan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Natura-arviointi Ympäristöministeriö määräsi päätöksellään 16.2.2010, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- Ympäristöministeriön lausunto 31.1.2011 ja ympäristökeskuksen toimimaan YVA-lain mukaisena yhteysviranomaisena Hailuodon liikenneyhteys- Ympäristöministeriö on erikseen todennut, että luon- hankkeessa 1.1.2010 alkaen. nonsuojelulain 65 §:n mukaisen lausunnon hankkeen Liikenneyhteyden ympäristövaikutusten arvioin- Natura-arvioinnista antaa ympäristöministeriö. Liiken- timenettely YVA käynnistyi marraskuussa 2008. Sa- nehankkeen Natura-arvioinnista ympäristöministeriö maan aikaan käynnistyi Oulunsalo-Hailuoto tuuli- antoi lausunnon 31.1.2011. puiston YVA-menettely. Hailuodon liikenneyhteyden Ympäristöministeriö totesi lausunnossaan, että ja tuulipuiston edellyttämille alueille käynnistettiin sa- Natura-arvioinnin perusteella ei voida varmistua lain- manaikaisesti merialueen osayleiskaavojen laadinta säädännön ja sitä koskevan oikeuskäytännön edellyt- Oulunsalon ja Hailuodon kunnissa. tämällä tavalla hankkeen vaikutusten haitattomuudes- ta. Lausunnon mukaan keskeisimmäksi puutteeksi on Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioita- jäänyt epäselvyys jääeroosion mahdollisen muuttumi- vaksi valitut vaihtoehdot olivat: sen vaikutuksista rantavyöhykkeiden ekosysteemei- • VE 0 lauttayhteys (vertailuvaihtoehto), nykyinen hin kiinteän yhteyden toteutuessa. palvelutaso Lausunnossa on todettu Natura 2000-alueiden • VE 0+ lauttayhteys, palvelutason kehittäminen erittäin tärkeä merkitys linnustolle sekä muutonaikai- • VE 1 kiinteä yhteys, pengertie ja sillat sina kerääntymis- ja ruokailualueina, että pesimäalu- eina. Uhanalaisten kasvilajien (ruijanesikko, nelileh- Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus kuulutti ym- tivesikuusi ja upossarpio) kannalta kyseiset Natura päristövaikutusten arviointiohjelmasta 6.4.–8.6.2009. 2000-alueet ovat Suomen tärkeimpiä alueita verkos- Yhteysviranomainen antoi lausunnon Oulun tiepiirille tossa ja jääeroosion muutosten mahdolliset vaikutuk- 8.7.2009. Arviointityön aikana järjestettiin sidosryhmil- set siten hyvin kriittisiä. Kun Natura 2000-verkoston le kaksi esittelytilaisuutta sekä arviointiohjelman kaksi tehtävänä on mahdollistaa lajien ja luontotyyppien esittelytilaisuutta. Hankkeen internetsivuilla ylläpidet- suotuisan suojelutason säilyttäminen tai ennalleen tiin hanketta koskevaa ajankohtaista aineistoa. saattaminen, ja kun näiden lajien osalta taso ei ole Ympäristövaikutusten arviointiselostus oli yleises- suotuisa, on näiden alueiden suojelutavoitteena lisä- ti nähtävänä 6.4.–7.6.2010. Hankkeesta ja ympäris- tä lajien esiintymiä. Siihen nähden vähäisiäkin kieltei- tövaikutusten arviointimenettelystä järjestettiin ylei- siä vaikutuksia tunnettuihin esiintymiin on pidettävänä sötilaisuudet 12.4.2010 Hailuodossa ja 13.4.2010 suojelutavoitteita merkittävästi heikentävinä. Oulunsalossa. YVA-menettelyä varten perustettu seu- rantaryhmä kokoontui kaksi kertaa ja se palveli vuorovaikutusta ja tiedonkulkua. Yhteysviranomainen antoi 9.8.2010 lausuntonsa Hailuodon liikenneyhteyden ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Lausun- non myötä YVA-menettely todettiin läpikäydyksi.

17 Ympäristöministeriön lausunto 28.6.2012 Ministeriö pitää jääeroosioselvityksessä esitettyjä mekaanista jääeroosiota ylläpitäviä jääkannen pen- Ympäristöministeriön ensimmäisen Natura-lausunnon gertiehen rajautuvan reunan aukipitämiseen liittyviä (31.1.2011) pohjalta Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, lieventämistoimenpiteitä yhdistettynä alueiden hoi- liikenne- ja ympäristökeskus täydensi Natura-arvioin- totoimenpiteisiin ja seurantaan vaikutusten ehkäisyn tia seuraavilla aineistoilla: kannalta relevantteina ja riittävän konkreettisesti ja • Merialueen yleiskaava Oulunsalo-Hailuoto Kiin- yksilöidysti esitettyinä. teä tieyhteys-hanke, Täydentävä Natura-arviointi, Ympäristöministeriö katsoo, että lausuntopyynnön 20.12.2011 liitteenä olevan aineiston perusteella on osayleis- • Oulunsalo-Hailuoto Merituulipuisto ja kiinteä yhte- kaavan käsittelyn kannalta katsottavissa, että ottaen ys: Luontoselvitys 22.12.2011 huomioon arvioinnissa esiin tuodut lieventämistoimet • Jääeroosioselvityksen täydentäminen, 2011 pengertie on toteutettavissa tavalla, joka ei vaikuta merkittävän kielteisesti hankkeen vaikutuspiirissä ole- Lausunnossa ministeriö totesi, että tuulivoimapuis- vien Natura 2000-alueiden suojelutavoitteisiin. Tämä to- ja pengertiehankkeilla on tai saattaa olla merkit- kuitenkin edellyttää, että vaikutusten arvioinnissa esi- tävästi heikentäviä vaikutuksia alueiden suojelutavoit- tetyt lieventämistoimenpiteet otetaan käyttöön hank- teisiin. Natura-lausunto ja arviointi perustuivat tuolloin keen vaatimien päätösten ja lupien käsittelyssä. Jää- osayleiskaavaluonnokseen, jossa oli mukana kiinteän eroosioselvitys sisältää tarkastelun alueilla esiintyvien liikenneyhteyden lisäksi myös tuulipuisto. Lausunnon luontotyyppien ja lajien ekologiasta, uhkatekijöistä se- mukaan näiden hankkeiden yhteisvaikutuksiin tulisi kä niiden lieventämismahdollisuuksista. kiinnittää erityisesti huomiota. ”Hailuodon tieyhteyshankkeen vaikutukset Natura- Lausunnossaan ympäristöministeriö totesi, että alueille, lieventämistoimenpiteet” selvityksessä esitet- luonnonsuojelulain 66 §:n asianmukainen sovelta- tiin ne toimet, joiden avulla voidaan varmistaa, ettei minen edellyttää, että mahdolliset lieventävät toimet hankkeesta ilmene merkittävästi haitallisia vaikutuk- perustuisivat toimijaa sitoviin viranomaispäätöksiin. sia vaikutusalueen Natura-alueiden suojeluperusteen Hankkeen tulisi ministeriön mukaan itsessään sisäl- mukaisille luontotyypeille ja lajeille”. Lieventämisohjel- tää haittojen lieventämistoimet. Toimija tulisi voida vel- man toteutuskokonaisuuksia ovat: voittaa toteuttamaan ne sitoviin viranomaispäätöksiin perustuen. Jääliikepotentiaalin säilyttäminen • esimerkiksi väylän murtaminen mekaanisesti aluk- Ympäristöministeriön lausunto 24.2.2014 sella tieyhteyden eteläpuolelta

Ympäristöministeriön toisen lausunnon (28.6.2012) Mekaaniset raivaukset ja muokkaukset pohjalta Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja • niitto ja laidunnus ympäristökeskus täydensi Natura-arviointia seuraavil- • ruovikon, pensaiden ja puuston raivaus la aineistoilla: • keväällä maan ollessa jäässä ennen muuttolintu- • Hailuodon tieyhteyshankkeen vaikutukset Natura- jen tuloa raivaimella/murskaimella käsitellään jään alueille ja Lieventämistoimenpiteet 2013 reunan yläpuolisia alueita kolmen vuoden välein, • Hailuodon alueen jääeroosio – jatkoselvitys 2013 samalla työnnetään isompia kiviä ja kuopitetaan rantaa Ympäristöministeriö antoi 24.2.2014 tarkennetun lausunnon liittyen luonnonsuojelulain 65§:n mukaiseen Hankkeen toteuttamiseen liittyvässä lupakäsittelyssä tarkennettuun vaikutusten arviointiin. Ympäristömi- mahdollisesti sovittavat luonnonhoitotyöt ja tutkimuk- nisteriö katsoo, että tarkennetussa jääeroosioselvityk- set sekä niistä koituvat kustannukset. sessä on laadittu asianmukainen arvio jääeroosion eri muotojen mekanismeista ja pengertien mahdollisista Pengertiestä aiheutuvan mekaanisen jääeroosion lie- niitä muuttavista vaikutuksista. Sen ansiosta jääeroo- venemisen arvioidaan kohdentuvan lähinnä Oulun- sion vaikutusmuodoista on saatu entistä tarkempi ja salon Nenännokan alueelle. Kiinteän pengerreunan luotettavampi käsitys. Vaikutusalueen laajuuden voi- takia jään siirrosten arvioidaan jäävän lyhyemmiksi daan sen perusteella todeta olevan aiemmin arvioitua kuin nykytilassa. Näin aiheutuva mekaanisen muok- suppeampi. kauksen vähentyminen nopeuttaa ranta-alueiden um-

18 peenkasvua ja liettymistä, mikä heikentää avoimeen Ympäristöministeriö katsoo tarkennetun Natura-arvi- kasvutilaan sopeutunutta lajistoa. Tiehankkeen mer- oinnin perusteella, että ottaen huomioon arvioinnissa kittävin haitta on jään liikkeen vaimentuminen voimak- esiin tuodut lieventämistoimet pengertie on toteutet- kaiden lounaisten tuulten vallitessa, kun jään paksuus tavissa tavalla, joka ei vaikuta merkittävän kielteisesti on 15–30 cm, jos lievennystoimenpiteitä ei tehdä. hankkeen vaikutuspiirissä olevien Natura 2000-alu- ”Hailuodon tieyhteyshankkeen vaikutukset Natura- eiden suojelutavoitteisiin. Tämä kuitenkin edellyttää, alueille, lieventämistoimenpiteet” selvityksessä eh- että vaikutusten arvioinnissa esitetyt lieventämistoi- dotetaan lieventämistoimenpiteeksi lauttaväylän auki menpiteet otetaan käyttöön hankkeen vaatimien pää- pitoa silloin, kun jäiden liikkumiselle on sopivat olo- tösten ja lupien käsittelyssä. suhteet. Tällä eliminoitaisiin penkereen jääkenttään aiheuttama kitkan kasvu ja mahdollistettaisiin jäiden liikkuminen nykytilaa vastaavasti. Luodonselän jään 1.4 Suhde kaavoihin kehittymistä seurattaisiin ja jään paksuuden ylittäes- sä 15 cm avattaisiin tarkoitukseen sopivalla aluksel- Maantielain mukaisen yleissuunnitelman tulee perus- la noin 100 metriä leveä väylä nykyisen lauttaväylän tua maankäyttö- ja rakennuslain (1999/132) mukai- kohdalle pengertien eteläpuolelle. Väylä pidettäisiin seen oikeusvaikutteiseen kaavaan, jossa maantien avoinna, kunnes jää on saavuttanut 30 cm paksuu- sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön on selvi- den, jolloin se on sitoutunut rantoihin ja pohjaan niin tetty. Yleissuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin maa- voimakkaasti, ettei se enää liikkuisi myrskytuulten- kuntakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa. kaan aikana. Toimenpiteiden tarve vaihtelee sääolois- Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa Hailuo- ta riippuen, mutta selvityksessä arvioidaan tarvittavan don ja Oulun Riutunkarin väliselle merialueelle on keskimäärin 4–5 avauskertaa vuodessa. Näiden toi- osoitettu tieliikenteen yhteystarve. menpiteiden tarkoituksena olisi, että mekaaninen jäi- Alueella on voimassa vuonna 2005 vahvistettu Ou- den liikkumisesta aiheutuva eroosio ei muuttuisi. lun seudun yleiskaava 2020. Hailuodon ja Oulunsalon Väylän auki pidon lisäksi esitetään vuosittain pää- väliselle merialueelle on osoitettu seudun yleiskaa- tettäviä hankkeen vaikutuspiirissä olevien luonto- vassa tieliikenteen yhteystarve. tyyppien ja lajien suojelutason turvaamisen kannalta Hailuodon ja Oulun Riutunkarin välisen merialueen tarpeellisia hoito- ja ennallistamistoimia, joihin liittyi- osayleiskaavoitus on käynnissä. Osayleiskaava on kun- si myös tutkimusta ja seurantaa. Näillä toimenpiteillä tien käsittelyssä joulukuussa 2014. Tavoitteena on ke- voitaisiin edistää ja jopa parantaa lajien ja luontotyyp- hittää Oulun ja Hailuodon välistä liikenneyhteyttä sekä pien elinvoimaisuutta. Tällaisia toimia olisi esimerkiksi mahdollistaa nykyisten tuulivoimaloiden kehittämisen. rantojen mekaaninen muokkaus. Nämä lieventämis- Hailuodon rantayleiskaava sai lainvoiman 18.6.2001. toimenpiteet suunniteltaisiin ja sovittaisiin vuosittain ELY-keskuksen tienpitoviranomaisten ja ympäristövi- ranomaisten kesken. Kustannukset katettaisiin perus- 1.5 Liikenne väylänpidon rahoituksesta. Selvityksessä esitetään, että tiehankkeen toteutta- minen edellyttää vesilain mukaista lupaa. Aluehallin- 1.5.1 Liikenteen nykytilanne tovirasto voi vesilain 11 luvun 21 §:n nojalla asettaa hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisia määrä- Hailuoto kytkeytyy seudun tieverkkoon Oulunsalon yksiä. Vesiluvassa velvoitettavat lieventämistoimen- kautta kulkevan tieyhteyden (maantie 816) kautta. piteet olisivat tällaisia hanketta koskevia tarpeellisia Tien nopeusrajoitus on pääosin 80 km/h ja lyhyillä määräyksiä. jaksoilla 60 km/h. Liikennevirasto on sitoutunut pengertiestä johtuvien Maantiehen 816 on vuodesta 1968 lähtien kuulu- haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteisiin. Lii- nut Oulun tiepiirin, nykyisin Pohjois-Pohjanmaan ELY- kenneviraston johtoryhmä on kokouksessaan 9.9.2013 keskuksen ylläpitämä 6,8 kilometriä pitkä ja noin puo- todennut, että tienpitäjä sitoutuu toteuttamaan Hai- li tuntia kestävä lauttayhteys. Lauttayhteys yhdistää luodon kiinteän yhteyden rakentamisen jälkeen vesi- saaren mantereeseen Oulun Riutunkarin ja Hailuodon lain mukaisessa luvassa velvoitetut lieventämistoimet Huikun välillä. Hailuodon kirkolta on matkaa Huikun hankkeen vaikutusalueen Natura-alueilla. lauttarantaan 21 kilometriä, Oulunsalon taajamaan 43 kilometriä, Kempeleen keskustaan 48 kilometriä ja Oulun keskustaan 53 kilometriä.

19 Nykyisen lauttaväylän syvyys on vähintään kuusi met- Taulukko 1. Lautan Merisilta tekniset ominaisuudet.

riä ja leveys 120 metriä. Oulun Riutunkarin lauttasa- Rakentajatelakka Uudenkaupungin tamassa on kaksi laituripaikkaa ja Hailuodon päässä telakka Oy yksi laituripaikka. Rantautuminen tapahtuu ohjausra- Käyttöönottovuosi 1987 kenteiden eli tihtaalien avulla. Talviaikaan lauttaväylä Henkilöautojen lukumäärä n. 55 pysyy lauttaliikenteen avulla avoinna. Kannen ajoradan hyödyllinen pituus 60,5 m Lauttaliikenteessä toimii lautta-alukset Merisilta ja Kannen ajoradan hyödyllinen leveys 10,2 m Meriluoto (Kuvat 3. ja 4.), joista jälkimmäinen on vara- Hyötykuorma 290 ton lautta ja vilkkaimman kesäliikenteen aikana lisälautta. Syväys 3,6 m Nykyinen päälautta on vuodelta 1987 ja varalautta on Kuivapaino 1022 ton vuodelta 1996. Lauttojen tekniset ominaisuudet on kuvattu taulukoissa 1. ja 2. Taulukko 2. Lautan Meriluoto tekniset ominaisuudet.

Lautta käyttää vesistön ylitykseen noin puolituntia Rakentajatelakka Uudenkaupungin ja lautan keskimääräinen lastausaika on viisi minuut- telakka Oy tia. Odotusaika on keskimäärin 10 minuuttia ennen Käyttöönottovuosi 1996 lautan lähtöä. Henkilöautojen lukumäärä n. 45 Lauttaliikenne toimii ympärivuotisesti. Lautan lii- Kannen ajoradan hyödyllinen pituus 49,6 m kennöinti alkaa vuoden 2014 talviaikataulujen mu- Kannen ajoradan hyödyllinen leveys 10,2 m kaan arkisin Hailuodon puolelta kello 5:00 ja päättyy Hyötykuorma 150 ton kello 22:30. Oulun puolelta liikennöinti alkaa arkisin Syväys 4,2 m kello 5:30 ja päättyy kello 23:00. Tilauksesta lautta Kuivapaino 950 ton kulkee Hailuodosta kello 24:00 ja Oulusta kello 00:30 asti. Suurimmillaan vuoromäärä on kesällä 18.6.–9.8 välisenä ajanjaksona, jolloin ajetaan päivittäin 46 yli- tystä. Vuorotiheys on puoli tuntia kello 11.30–19.30 välillä ja muina aikoina tunnin. Puolen tunnin vuoro- välin tarjonta vähenee 5.6–14.6. ja 14.8.–11.10. koskemaan perjantaita, lauantaita ja sunnuntaita. Edellä mainittujen ajankohtien ulkopuolella vuorotiheys vaihtelee tunnista puoleentoista tuntiin. Lautta on kaikkien kulkumuotojen käytössä. Myös Kuva 3. Päälautta Merisilta. vaarallisten aineiden kuljetukset ja erikoiskuljetukset hoidetaan lautalla, jolle mahtuu samanaikaisesti noin 50 normaalikokoista ajoneuvoa. Kuntalaisilla ja kunnan palveluksessa olevilla työntekijöillä on käytössä etuajo-oikeus. Lautalla on käytössä etuajo-oikeusjär- jestelyissä sähköinen tunnistusjärjestelmä, josta Var- sinais-Suomen ELY-keskus vastaa. Lauttaliikenne toimii ympäri vuoden pääosin tavoitteiden mukaisesti. Aikataulun mukaisen harvan vuoro- Kuva 4. Lisälautta Meriluoto. tarjonnan liikennöinnissä palvelutaso kärsii kuitenkin jokaisesta häiriöstä. Kuvassa 5. on esitetty yhteenve- to rannalle jääneistä ajoneuvoista vuonna 2013. Yli- voimaisesti merkittävin häiriö on ruuhka eli lauttarantaan jää kuljetettavia odottamaan seuraavaa lauttaa. Ruuhkat ovat keskittyneet voimakkaasti kesäaikaan. Taulukossa 3. on esitetty arvio liikennevalovärein lautalle pääsevistä ja rannalle jäävistä ajoneuvoista vuo- silta 2009 ja 2010.

Kuva 5. Rannalle jääneiden ajoneuvojen määrät vuonna 2013.

20 Taulukko 3. Lauttavuorojen määrät eri jonopituuksilla. Vihreällä värillä lautalle pääseminen on lähes varmaa, keltaisella hieman epävarmaa ja punaisella ei pääse. Keltaisella värillä kuvatussa tilanteessa, lautalle pääseminen riippuu osaksi siitä, kumpi lautoista on sillä hetkellä ajossa. Sinisessä sarakkeessa on toteutunut tieto niistä kerroista, kun lautta on ollut täynnä.

Kesäkaudella 2013 oli jonoon jääneitä ajoneuvoja yh- Hailuodon liikenteellinen palvelutaso on lauttaliiken- teensä noin 8 000. Viikoittain jonoon jääneiden määrä teen ylitysaikojen ja yöliikenteen puuttumisen vuoksi vaihteli noin 100–700 ajoneuvon välillä. Jonoon jää- huonompi kuin muualla seudulla. Liikkumismahdolli- neitä ajoneuvoja oli eniten teatterifestivaalin aikaan, suudet eivät näiltä osin vastaa ELY-keskuksen laut- jolloin jonoon jääneitä yhden viikon aikana oli yhteen- taliikenteelle asettamia palvelutasotavoitteita. Laut- sä 2 650. tayhteyden käytön jatkaminen edellyttää lähivuosina Arkipäivien (ma–to) muut lauttavuorot olivat ruuh- ratkaisuja muun muassa lauttakaluston uusimisesta ja kista vapaita, muutamia yksittäisiä poikkeuksia lukuun tarjonnan lisäämisestä. ottamatta. Lauttaliikenteen palvelutason säilyttämiseksi vaihtoehtona on joko nykyisten lauttojen suurentaminen 1.5.2 Liikennemäärät tai vaihtamalla nykyinen pienempi lautta suurempaan. Kolmannen lautan hankinta turvaisi parhaiten kesän Keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä (KVL 2013) ruuhkien purkamisen. Hailuodontiellä / Luovontiellä välillä Oulun maanteiden Jäätilanteen salliessa ELY-keskus ylläpitää lautta- 815 / 816 liittymä–Hailuoto vaihtelee 960 ja 5 490 ajo- yhteyden rinnalla ja osittain korvaavana yhteytenä jää- neuvon välillä. Raskaan liikenteen osuus on noin 5 %. tietä. Jäätien aikana lautta liikennöi pienimmillään viisi Vilkkainta liikenne on Oulunsalon taajaman kohdalla. edestakaista vuoroa päivässä. Jäätie on vuosittain ol- Hailuodon lautan mantereen päässä keskimääräinen lut käytössä kuukaudesta neljään kuukauteen. Talvel- vuorokausiliikenne on 699 ajoneuvoa ja Hailuodon la 2013 jäätie avattiin 5.1. ja suljettiin viimeisen kerran päässä 552 ajoneuvoa / vuorokaudessa. Vastaavat 12.4. Talvella 2014 jäätie avattiin 28.1. ja suljettiin vii- kesän keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät ovat meisen kerran 6.3. Harvinaisen leudon talven johdosta 1 261 ja 897 ajoneuvoa / vuorokaudessa. Mantereen jäätie suljettiin kesken kauden 23.2. rantajäiden sulet- päässä liikennemäärät ovat tällöin 80 % suuremmat ja tua ja avattiin jälleen 2.3. Jäätiellä on 50 km/h nopeus- Hailuodon päässä 63 %. rajoitus.

21 Kuva 6. Liikenteen ja lautan kuljetusmäärien kausivaihtelu Kuva 10. Liikenteen ja lautan kuljetusmäärien tuntivaihtelu vuonna 2013. lokakuussa vuonna 2013.

Kuva 11. Liikenteen ja lautan kuljetusmäärien tuntijärjestys vuonna 2013. Kuva 7. Liikenteen ja lautan kuljetusmäärien viikonpäivävaih- telu heinäkuussa 2013.

Hailuodon automaattisen liikennelaskentapisteen mukaan vuonna 2013 kokonaisliikennemäärä oli noin 200 000 ajoneuvoa, josta raskaiden ajoneuvojen osuus oli 5 %. Jäätien ollessa käytössä on mahdollista käyttää joko jäätietä tai lauttaa. Koko vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenne oli 552 ajoneuvoa, josta raskaan- liikenteen määrä 26 ajoneuvoa ja kesän keskimääräi- nen vuorokausiliikenne oli 897 ajoneuvoa, josta ras- kasta liikennettä 33 ajoneuvoa. Lautan kuljetukset vaihtelevat kausittain voimakkaasti. Kuvissa 6–11. on kuvattu kausivaihtelu, vuoro- Kuva 8. Liikenteen ja lautan kuljetusmäärien viikonpäivävaih- kausiliikenne ja tuntivaihtelu sekä vuoden tuntiliiken- telu lokakuussa 2013. teen määrät suuruusjärjestyksessä.

1.5.3 Liikenne-ennusteet

Liikenne-ennusteen perusteena on käytetty Liikenne- viraston Valtakunnallista tieliikenne-ennustetta 2030, jonka mukaan seututietasoisella väylällä liikenne Poh- jois-Pohjanmaan alueella kasvaa 1,38-kertaiseksi vuosina 2012–2050. Ennusteen perusteella arvioidaan Hailuotoon johtavan seututieluokan tien liikennemää- rän kasvavan vuosina 2013–2043 1,3-kertaiseksi. Kuva 9. Liikenteen ja lautan kuljetusmäärien tuntivaihtelu heinäkuussa vuonna 2013.

22 Tutkittavissa vaihtoehdoissa on oletettu olevan eroja 1.5.4 Liikenneturvallisuus liikenteen kasvussa riippuen siitä, perustuuko vaihtoehto lauttaan vai kiinteään yhteyteen. Lauttayhteyteen Kuvassa 13. on esitettynä maantiellä 816 tapahtuneet perustuvien VE0 ja VE0+ vaihtoehtojen liikenteen onnettomuudet viiden vuoden ajanjaksolla 2009– kasvuksi on arvioitu edellä esitetty 1,4-kertainen. Täl- 2013. Tieosuudella tapahtui yhteensä 80 poliisin tie- löin on oletettu, että parannettu lauttayhteys parantaa toon tullutta onnettomuutta, joista 18 johti loukkaan- palvelutasoa, mutta ei lisää liikennettä merkittävästi tumiseen. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei yleistä liikenteen kehitystä enemmän. sattunut kyseisellä ajanjaksolla. Suurin osa onnetto- Kiinteän yhteyteen perustuvan vaihtoehdon VE1 muuksista on kohdistunut tien alkuosaan Kempeleen liikenteen ennustetaan kasvavan vuosina 2013–2043 ja Oulunsalon taajamien kohdille, jossa ovat myös samoin 1,3-kertaiseksi, mutta vuoden 2013 liikenne- suurimmat liikennemäärätkin. Mantereen puolella määrää on kasvatettu 400 ajoneuvolla vuorokaudes- onnettomuuksissa korostuvat moottoriajoneuvo-, yk- sa. Tämä perustuu asiantuntija-arvioon kiinteän yh- sittäis- ja mopo-onnettomuudet. Hailuodon puolella teyden liikennettä kasvattavaan vaikutukseen, joka sattuneet onnettomuudet ovat enimmäkseen eläinon- on todettu vastaavissa kohteissa (esimerkiksi Raip- nettomuuksia. paluoto). Vaihtoehdon VE1 liikennemäärän kasvu on Vuosina 2005–2009 tapahtui maantiellä 816 yh- Hailuodontielle välille maanteiden 815 / 816 liittymä– teensä 28 loukkaantumiseen johtanutta onnettomuut- Hailuoto maanteiden 816 / 8162 liittymä. Liikenne-en- ta, joka on kymmenen onnettomuutta enemmän kuin nuste on esitetty kuvassa 12. 2009–2013 viisivuotiskaudella. Omaisuusvahinkoja tapahtui molemmilla viisivuotiskausilla lähes saman verran noin 60 kappaletta. Onnettomuudet vähenivät muillakin tieosuuksilla.

Kuva 12. Liikennemäärät vuonna 2013 ja ennustetut liikennemäärät.

23 Kuva 13. Maantiellä 816 sattuneet onnettomuudet vuosina 2009–2013.

1.5.5 Kevyt liikenne ja tievalaistus Mantereella Oulunsalon puoleinen osuus tiestä on kokonaan valaistu ja Hailuodon puolella kunnan keskus- Maantien 816 kevyen liikenteen väylät sijaitsevat Ou- tan osuus. lunsalon taajaman alueella ja Hailuodon kunnan keskustassa (Kuva 14.). Lauttarannoille asti ei ole kum- mastakaan suunnasta kevyen liikenteen yhteyksiä.

Kuva 14. Maantien 816 nykyiset kevyen liikenteen väylät ja tievalaistukset.

24 1.5.6 Joukkoliikenne Väylät

Linja-autoreitti numero 59 (OYS)–Oulu–Oulunsalo– Hankealueen läheisyydessä tai sen poikki kulkevat Hailuoto lähtee Oulun linja-autoasemalta ja kulkee seuraavat väylät: Oulunsalon kautta päättyen Marjaniemeen. Arkisin • lauttaväylä, Oulunsalo–Hailuoto, kulkusyvyys 4,6 Hailuodosta lähtevä aamuvuoro menee Oulun yliopis- metriä, tolliseen sairaalaan saakka ja vastaavasti päivän vii- • Hailuoto–Oulu väylä, kulkusyvyys 5,3 metriä, Ou- meinen lähtee sairaalalta. Arkipäivisin edestakaisia lunsalo–Hailuoto lauttaväylältä Oulun 10 metrin vuoroja päivässä on kolme, lauantaisin kaksi ja sun- väylälle (Hanhikari–Oulu); nuntaisin yksi. Kesäkaudella 1.6.–9.8.2014 sunnun- • Siikajoen väylä, Raahe–Oulu rannikkoväylä, kulku- taivuoroja kulki kaksi. Linja-autoliikenteen ja lautta- syvyys 1,8 metriä; liikenteen vuorojen aikataulujen yhteensovittamisista • Oulunsalon Riutunkarin kalastaman väylä, kulku- sovitaan säännöllisin väliajoin yhteistyössä kunnan, syvyys 2,0 metriä; liikennöitsijän ja lauttapalveluiden tuottajan kanssa. • Riutunkari–Varjakka (Oulunsalo) venereitti, kulkusyvyys 0,7 metriä.

1 1.5.7 Meriliikenne Pajuniemen edustalta Lumijoen Varjakan kalasa- tamaan on 1,8 metriä venereitti. Reitin ylläpitäjä on Kuvassa 15. on esitettynä suunnittelualueen läheisyy- Oulun kaupunki. Reitti palvelee pääosin kalastusta ja dessä olevat merenkulkuväylät ja satamat. pienveneilyä (Kuva 15.).

1 Kappaleessa on hyödynnetty osaksi Hailuodon tuulivoima YVA-selostuksen tekstejä.

Kuva 15. Meriliikenneväylät ja käytössä olevat satamat.

25 Väyläverkosto Hailuodon ja Oulunsalon välisellä me- Huikun kohdalla rantaväylän mataluudesta ja run- rialueella on tarkoitettu pääosin kalastusta ja vapaa- saasta ahvenruohokasvustosta johtuen väylän käyttö ajan veneilyä varten. Uusia väyläsuunnitelmia alueelle purjeveneilyyn on vähäistä. Väylälle tulee meren kul- ei ole Liikenneviraston tiedossa. Teoreettinen mahdol- jettamana jatkuvasti uutta hiekkaa, joten kulkusyvyys lisuus noin 3,0 metrin kulkusyvyiseen väylään ilman ei säily nykyisenä ilman toimenpiteitä. Lähes kaikki suuria ruoppauksia suunnitellun pengertien eteläpuo- matkansa kauemmaksi etelään suuntaavat purjeve- liselle alueelle kuitenkin on, joten tuon kulkusyvyyden neilijät käyttävät Marjaniemen ohittavaa väylää. vaatimukset täyttävien purjeveneiden alitus Hailuodon Marjaniemi, Virpiniemi, Kiviniemi ja tulevaisuudes- puoleisella sillalla tulisi ottaa huomioon. sa mahdollisesti Toppilansalmi muodostanevat pitkä- Hailuodon puoleisen siltakohdassa on merenkulku- matkaisten meripurjehtijoiden satamaverkon riittävän laitoksen 4,6 metriä kulkusyvyisille aluksille tarkoitettu vesisyväyksen ja palvelutarjonnan vuoksi. väylä. Väylän keskeisiä käyttäjiä ovat lautan huoltolii- kenne ja Huikun sataman käyttäjät. Muuta saman kul- Satamat kusyvyyden vaatimaa alusliikennettä väylällä ei juuri ole, koska väylä päättyy 4,6 metriä kulkusyvyisenä Oulun Satama kuuluu Perämeren johtaviin metsä- lauttalaitureihin Hailuodossa ja Oulunsalon Riutunka- teollisuus- ja suuryksikkösatamiin. Oritkarin, Nuotta- rissa. Alueella liikennöivät alukset vaihtelevat pienistä saaren, Vihreäsaaren ja Toppilan satamissa vierailee kalastusaluksista vapaa-ajanveneisiin ja ajoittain liik- vuosittain 500–600 alusta. Tavaraliikenteen määrä on kuviin purjeveneisiin. Kalastus- ja pienveneet käyttä- vuosittain 3–3,6 miljoona tonnia. Merkittävin vientituo- vät pääosin Riutunkarin puoleisia väyliä. te on paperi. Tuonnin osuus kokonaisliikenteestä oli vuonna 2013 noin 60 % ja viennin 40 %. Tuonnin kak- Väyliä käyttävät alustyypit ja -koot si suurinta tavararyhmää olivat nestemäiset polttoai- neet ja metsäteollisuuden raaka-aineet. Hailuodon puoleista väylää liikennöivät muun muassa Lisäksi hankealueella ja sen läheisyydessä sijait- väylänhoitoalukset, merivartioston alukset partiointi ja see lukuisia kala- ja pienvenesatamia (Taulukko 4.). tarkastustehtävissä, palo- ja pelastuslaitos tarvittaes- Huikun kalasatamaa kunnostetaan parhaillaan ja sa ja pienet kalastusalukset. Näiden kulkusyvyydet korjausten arvioitu valmistumisaika on marraskuussa vaihtelevat 3,0–4,5 metriä ja vaativat alikulkukorkeut- 2014. Satamassa on 45-metrinen veneiden kiinnitys- ta noin kahdeksan metriä. Lisäksi Hailuodon puoleista laituri ja 12,5 metrinen kovapintainen purkauslaituri. väylää käyttävät vapaa-ajan veneilijät. Osalla Huikun 450 x 100 metrinen satamakenttä on päällystetty so- satamaa käyttävistä purjeveneistä on mastonkorkeus ralla ja murskeella. yli 15 metriä. Näiden purjeveneiden pääsy Huikun sa- Riutunkarin kalasatamassa on laituritilaa yhteensä tamaan estyy kiinteän yhteyden myötä. Tällä hetkellä 75 metriä. Väyläsyväys on 2,5 metriä. Satamaa pitää alueen suurimmat kalastusalukset mahtuisivat kulke- kotisatamanaan 12 troolaria. Vuonna 2000 satamaan maan 15 metriä korkean sillan ali. purettiin 100 000 kg kalaa (Kalasatamaselvitys 2001, Riutunkarin puoleisessa osassa liikennöivät aluk- Suomen Ammattikalastajaliito ry 2001). set ovat pääasiassa pieniä kalastusveneitä ja vapaa- ajan moottoriveneitä. Kulkusyvyydet vaihtelevat 0,6– 2,0 metriä ja vaativat alikulkukorkeutta enimmillään noin viisi metriä. Oulun Purjehdusseuran tiedon mukaan purjeveneiden koot ovat olleet jatkuvassa kasvussa. Nykyi- sin ei juurikaan osteta 14 metrin mastolla varustettuja uusia veneitä. Tyypilliset mastonkorkeudet painottu- vat 15,5–18 metriin. Veneiden syväykset sen sijaan eivät kehity vastaavalla tavalla. Yli 1,8 metrin syväys on epäkäytännöllinen. Alueen meriolosuhteiden eri- tyisominaisuus on suojaisien kulkuväylien vähäisyys ja yleinen ongelma purjehdusveneille on paikallisten satamien ja satamareittien mataluus.

26 Taulukko 4. Kala- ja pienvenesatamat. 1.5.9 Liikennemelu nykyisillä Nro Nimi liikennejärjestelyillä 1 Taskisenrannan venesatama 2 Jukurinkujan venevalkama Lautan liikennöiminen aiheuttaa matalataajuista moot- 3 Rajahaudan venesatama torimelua sekä rantautuessa ramppien laskemisesta 4 Toppilansaaren venesatama aiheutuvaa iskuääniä sisältävää kolinaa. Suunnittelu- 5 Vaakunakylän venesatama alueen olosuhteet vaikuttavat melun leviämiseen si- 6 Tervaporvarinpuiston venetelaranta ten, että melu vähenee vain etäisyyden mukaan eikä 7 Sorsasaaren venelaituri maavaimennusta ole. Toisaalta merialueen tuulisuus 8 Raatin venesatama vaikuttaa merkittävästi äänen etenemiseen. Lautan 9 Hollihaan venesatama meluisuutta ei ole seurattu eikä siitä ole käytössä mit- 10 Meritullin venesatama taustuloksia. 21 Vihiluodon venesatama Autoliikenne aiheuttaa moottoreista, renkaista ja 22 Varjakan venesatama ajoviimasta aiheutuvaa melua. Liikkuva auto muo- 23 Riutun kalasatama dostaa viivamaisen melulähteen, joka runsaasti lii- 24 Huikun kalasatama kennöidyillä teillä aiheuttaa suhteellisen tasaisen lii- 25 Marjaniemen kalasatama kennemelun. Erityisesti raskaiden ajoneuvojen sekä 26 Marjaniemen venesatama moottoripyörien kiihdytykset aiheuttavat tasaisesta 27 Vareskarin kalasatama melusta voimakkuudeltaan ja äänen luonteeltaan 28 Vareskarin venesatama erottuvia yksittäisiä melutapahtumia. 29 Varjakan kalasatama Suunnittelualueen olosuhteet vaikuttavat melun 31 Martinniemen/Kurtinniemen kalasatama 32 Proomupuiston venesatama leviämiseen kuten lauttaliikenteen meluunkin. Kiinte- 33 Siikasaaren veneluiska än yhteyden lähistön melualtistukselle herkät kohteet ovat samat kuin lauttayhteydellä.

1.5.8 Ilmaliikenne 1.6 Maankäyttö ja kaavoitus

Hankealueen läheisyydessä sijaitsee kaksi lentokent- Hailuoto on pääosin maa- ja metsätalousvaltaista tää: Oulun lentoasema Oulunsalossa sekä Pöllän len- aluetta. Hailuodon kirkonkylän kohdalla on pieni kes- topaikka Hailuodossa. kustatoimintojen alue ja saaren läpi kulkevan tien varsi Oulun lentoasema on matkustajamäärältään Suo- Kirkonkylän ja Ojakylän kohdalla on maaseutumaisen men toiseksi vilkkain lentoasema; 877 080 matkusta- asumisen aluetta. Hailuodon ranta-alueet ovat pää- jaa vuonna 2013. Liikenneyhteyden kehittämisellä ei osin loma- ja matkailualuetta ja Hailuotoa ympäröivä ole merkitystä Oulun lentoaseman toiminnalle. merialue on enimmäkseen luonnonsuojelualuetta. Oulun lentoasemalla Ilmailulaitos Finavian lisäksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on tullut lain- lentotoimintaan liittyviä toiminnanharjoittajia ovat Il- voimaiseksi vuonna 2006. Maakuntakaavan uudista- mavoimat (pääasiassa Lapin lennosto), Finnair Oyj, minen on aloitettu vuonna 2010. Uudistaminen etenee Blue1/ SAS, Norwegian Air Shuttle ASA, Oulun tilaus- kokonaisohjelman puitteissa vaiheittain muun muas- lento Oy, Oulun laskuvarjokerho, Oulun Moottoriliitäjät sa kaavan päivitysten kiireellisyyden ja selvitysten ry, Tervalentäjät ry, Oulun Ilmailukerho ry sekä Proff valmistumisasteen mukaisesti. 1. vaihemaakuntakaa- Flyers Oy. vassa käsiteltiin energiantuotantoa ja -siirtoa (manne- Hailuodon Pöllän lentopaikkaa ylläpitää Hailuo- ralueen tuulivoima-alueet, merituulivoiman päivityk- don kunta. Aikanaan lentopaikka oli tärkeä Hailuo- set, turvetuotantoalueet), kaupan palvelurakennetta don liikenneyhteyksien kannalta, sillä kelirikkoaikaan ja aluerakennetta, taajamia, luonnonympäristöä, lii- saarelta ei ollut muuta yhteyttä ulkomaailmaan. Ny- kennejärjestelmiä (tieverkko, kevyt liikenne, raide- kyiset maantielautat pystyvät liikennöimään ympäri- liikenne, lentoliikenne, meriväylät) ja logistiikkaa. 1. vuotisesti, joten lentokentän merkitys on pienentynyt. vaihemaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuus- Pöllän lentopaikan sulkemisesta toistaiseksi tehtiin tossa 2.12.2013. 2. vaihemaakuntakaavan teemana päätös Hailuodon teknisen lautakunnan kokouksessa on kulttuuriympäristö, maaseudun asutusrakenne, 31.3.2011. virkistys ja matkailu sekä jätteenkäsittely. Vaihekaa-

27 va tuli vireille keväällä 2013. 3. vaihekaavan teemana kemuksesta tulee pyytää MRL 133 §:n mukainen ym- on kiviaines- ja pohjavesialueet, uudet kaivokset sekä päristökeskuksen lausunto. muut tarvittavat päivitykset. Vaihekaava on suunnitel- Ranta kuuluu valtioneuvoston päätösten mukai- tu käynnistyväksi vuoden 2015 aikana. (Kuva 16.) seen Natura 2000 -verkostoon.

Liminganlahti-Hailuoto-Oulu matkailun vetovoima-alue Hailuoto lähivesineen on Kulttuuriympäristön tai mai- /matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue, joka seman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeää on ympäristöarvojen, matkailun ja virkistyksen kannalta aluetta. Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti ar- valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävä alueko- vokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympä- konaisuus. Sen kehittämisperiaatteena on: ristöt. Alueen kehittäminen perustuu maankohoamisran- Alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää nikon luonnon ja kulttuuriympäristöjen erityisiin arvoi- alueiden maisema-, kulttuuri- ja luonnonperintöarvo- hin sekä maaseudun ja kaupunkikulttuurin vuorovai- jen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituk- kutukseen. sessa on otettava huomioon maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet ja Aluekokonaisuutta koskee suunnittelumääräys: ominaislaatu. Alueiden erityispiirteitä, kuten avoimien Alueen maankäyttöä suunniteltaessa on kiinnitet- peltoalueiden säilymistä arvokkailla maisema-alueilla, tävä erityistä huomiota virkistysalueiden ja -reittien tulee vaalia. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin verkoston muodostamiseen sekä maisema- ja ympä- merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on varattava ristöarvojen säilymiseen ja matkailukeskusten raken- museoviranomaiselle tilaisuus antaa lausunto. tamisen sopeuttamiseen ympäristöön. Oulunsalon puoleinen ranta on seudullisesti merkittä- Maakuntakaavaan on nykyisen lauttayhteyden koh- vää retkeily-, ulkoilu-, urheiluja virkistysaluetta. Aluetta dalle merkitty tieliikenteen yhteystarve merkintä, jota koskee suunnittelumääräys: koskee suunnittelumääräys: Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnit- Hailuodon ja mantereen välistä liikenneyhteyttä tu- tää erityistä huomiota alueen virkistyskäytön kehittä- lee parantaa luomalla edellytyksiä olemassa olevan miseen ja ympäristöarvojen säilymiseen. Yksityiskoh- lauttayhteyden kehittämiselle sekä selvittämällä yksi- taisemmassa kaavoituksessa on luotava edellytykset tyiskohtaisemmassa suunnittelussa kiinteän tieyhtey- seudullisten virkistyskäytön verkostojen toteutumisel- den toteuttamismahdollisuudet. le. Rakennuslupahakemuksesta tulee pyytää MRL 133 §:n mukainen ympäristökeskuksen lausunto. Mantereen ja Hailuodon välille on maakuntakaavaan merkattu viheryhteystarve, joka osoittaa seudullista Oulun seudun yleiskaava 2020 tavoitteellisia ulkoilun runkoreitistöjä viheralueineen. Merkintään sisältyy sekä olemassa olevia että kehitet- Oulun seudun yleiskaava 2020 on Oulun kaupungin, täviä ulkoilu-, pyöräily-, melonta- ym. reittejä. Viheryh- Hailuodon, Kempeleen ja Muhoksen kuntien yhteinen teystarvetta koskee suunnittelumääräys: yleiskaava (Kuva 17.). Oulun seudun seutuvaltuusto Yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla tulee turvata hyväksyi yleiskaavaehdotuksen 26.8.2003 ja ympäris- virkistysalueiden ja -reittien seudullinen jatkuvuus ja töministeriö vahvisti yleiskaavan 18.2.2005. Seudun kehittäminen sekä liittyminen virkistyskeskuksiin, suo- yleiskaavaa muutettiin ja sitä laajennettiin Limingan, jelualueisiin ja kulttuuriympäristöihin. Lumijoen ja Tyrnävän kuntien alueille. Valtioneuvosto vahvisti muutoksen ja laajennuksen 8.3.2007 ja se tuli Mantereen puoleinen ranta on luonnonsuojelulainno- lainvoimaiseksi 5.6.2007. jalla suojeltua tai suojeltaviksi tarkoitettua luonnon- Yleiskaavan mukaan Hailuodon ja mantereen vä- suojelualuetta SL, jota koskee suunnittelumääräys: listä yhteyttä kehitetään ja Hailuodon kansallismai- Alueen ja sen ympäristön maankäyttö tulee suun- seman ominaispiirteitä vahvistetaan täydentämäl- nitella ja toteuttaa siten, ettei vaaranneta alueen suo- lä nykyistä kyläasutusta ja ohjaamalla loma-asutus jelun tarkoitusta, vaan pyritään edistämään alueen maiseman ja luonnon kannalta sopiville paikoille. luonnon monimuotoisuuden sekä alueiden välisten Yleiskaavaan on merkitty Hailuodon tieliikenteen yh- ekologisten yhteyksien säilymistä. Rakennuslupaha- teystarve ja todettu, että maankäyttö ratkaistaan oikeusvaikutteisella osayleiskaavalla.

28 Tieliikenteen yhteystarve: Alueen maankäyttö ratkaistaan oikeusvaikutteisella osayleiskaavalla. Hailuodon kiinteän liikenneyhteyden kehittämisedellytykset on selvitettävä ympäristövaiku- tusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA-laki) mukaisella menettelyllä.

Hailuoto

Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sekä merkit- tävä kulttuurihistoriallinen ympäristö: Kuva 16. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta. Alueen maisemallisten ja kulttuurihistoriallisten erityispiirteiden säilyminen on turvattava. Merkittävään kulttuurihistorialliseen ympäristöön rakennettaessa ympäristöön merkittävästi vaikuttavista hankkeista on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa.

Merialueen osayleiskaava

Merialueen osayleiskaava, joka käsittää liikenneyhteyden ja tuulipuiston toteuttamisen edellyttämät alueet tuli vireille vuonna 2009. Vaihtoehtoiset osayleiskaa- valuonnokset olivat nähtävillä vuonna 2010. Natura- arviointien täydennykset tehtiin vuonna 2011, joiden tu- Kuva 17. Ote Oulun seudun yleiskaavasta 2020. losten perusteella yleiskaavassa tutkittiin esivaiheessa vain liikenneyhteyden toteutusvaihtoehdot. Helmikuus- moottorikelkkailun teemakartta 1 Virkistäytymisen kan sa 2014 ympäristöministeriöltä saadun myönteisen lau- pääverkko tärkeät reitit ja koht sunnon tarkennetusta vaikutusten arvioinnista Natura- alueille jälkeen ”Merialueen osayleiskaava, Hailuodon seudullisesti merkittävät liikenneyhteyden kehittäminen” kaavasuunnittelu on venesatamat Kevyen liikenteen edennyt ehdotusvaiheeseen (Ehdotusvaiheen selos- Pääverkko veneväylä tus 7.8.2014). Hailuodon ja Oulun välisen merialueen osayleiskaavoitus mahdollistaa tarvittaessa kiinteän seudullisesti merkittävät uimarannat yhteyden sijoittamisen alueelle. Kaavaehdotuksessa osoitetaan kiinteä yhteys ja rantojen maankäyttö. Tuu- livoimaosiota kaavassa ei viedä eteenpäin. Tavoittee- Kuva 18. Virkistäytymisen kannalta tärkeät reitit ja kohteet na on, että osayleiskaava on joulukuussa 2014 kuntien (Lähde: Merialueen osayleiskaavaselostusluonnos). hyväksymiskäsittelyssä. Olemassa olevat tuulivoimalat osoitetaan kaavassa. (Kuva 19.) Yleiskaava sisältää muinaismuistojen huomioimi- seksi yleisen kaavamääräyksen: ”Ennen tuulivoimalan, kaapelin, tiepenkereen tai muun rakennelman vesira- kennustöitä ja ruoppauksia on arvioitava vedenalaisinventoinnin tarve yhdessä Museoviraston kanssa.” Yleiskaavaan merkatut virkistysalueet sijaitsevat Hailuodon ja Oulun rannassa sekä tieyhteyden teko- saaressa.

Kuva 19. Osayleiskaavan ehdotusvaiheen sijainti (Lähde: Me- rialueen osayleiskaavaselostusluonnos).

29 Hailuoto Oulunsalon suuralueella lähellä Riutunkarin lauttarantaa on voimassa Hylkykarin osayleiskaava, joka on Hailuodon kunta käynnisti alkuvuodesta 2012 ko- saanut lainvoiman syyskuussa 2007. ko kunnan kattavan kehityskuvatarkastelun lisäksi Kaava-alueen eteläpuolella sijaitsee Liminganlah- osayleis- ja asemakaavoituksen usealla eri osa-alu- den Natura-alue. Liminganlahti sisältyy myös valta- eella. Kunnanhallitus käynnisti keväällä 2014 teknisen kunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja on yksi lautakunnan esityksestä koko saarta koskevan strate- Suomen 49 Ramsaralueesta. gisen yleiskaavan laatimisen. Samalla päätettiin kes- Hankealueen koillispuolen saaret sisältyvät Pe- keyttää osa jo aloitetuista kaavahankkeista. rämeren saaret -nimiseen Natura-alueeseen saaret Vuonna 2005 vahvistettu seudullinen yleiskaa- ovat nimeltään Jussinmatala noin 16 hehtaaria ja Löp- va korvasi kunnanvaltuuston vahvistamat koko kun- lötinkari noin 10 hehtaaria. Kauempana hankealueen nan kattavan yleiskaavan vuodelta 1977 ja vuon- pohjoispuolella on muitakin Natura-saaria ja -luotoja. na 1992 vahvistetun Kirkonkylä–Ojakylä–Ulkokarvo osayleiskaavan 2010. Kirkonkylä–Ojakylä–Ulkokarvo Muu kaavoitus osayleiskaava 2010 kaava ei ole oikeusvaikutteinen. Kunnan päätöksellä kaava toimii ohjaavana asiakirja- Hailuodon kunnassa on voimassa 13 vahvistettua na muun muassa suunnittelutarveratkaisujen pohja- rantakaavaa. Huikun etelärannan rantakaavan muu- na. Osayleiskaava on suureksi osaksi vielä ajankoh- tos ja laajennus on vuonna 2008. Keskikylän alueella tainen ja hyvä lähtökohta uusia kaavoja laadittaessa. on osayleiskaavan pohjalta laadittu rakennuskaava, Koko Hailuodon kuntaa koskevan oikeusvaikuttei- jonka valtuusto on hyväksynyt 30.6.1999 ja Ympäris- sen rantayleiskaavan on Pohjois-Pohjanmaan Ympä- tökeskus vahvistanut 18.12.2000. Uusia maankäyttö- ristökeskus vahvistanut 18.6.2001 lukuun ottamatta luonnoksia on laadittu Peltokuusikon ja Salmenran- kolmea osa-aluetta (Sunikari, Matikanniemi - Pajupe- nan alueille. rä, Virpiniemi - Keskiniemi). Kahden vahvistamatta jätetyn osa-alueen (Mati- kanniemi - Pajuperä, Virpiniemi - Keskiniemi) osalta 1.7 Ympäristö on tehty Natura-selvitys. Kaavoitusta ei ole näiden osalta kuitenkaan jatkettu. Rantayleiskaavan ulkopuolelle jätetylle Marjanie- 1.7.1 Luonnonolot men–Hannuksen alueelle on laadittu osayleiskaava aikaisemman kaavatyön pohjalta, joka käynnistyi Hailuodon saaren ja Oulun Riutunkarin alueen kasvil- jo vuonna 1992, mutta joka on ollut keskeytyksissä. lisuus ja kasvilajisto poikkeavat huomattavasti alueen Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan 21.6.2004, ja suurkasvillisuusvyöhykkeen eli boreaalisen havumet- se on saanut lainvoiman 26.8.2004. Kaava ei ole to- sävyöhykkeen tyyppikasvillisuudesta. teutunut toivotulla tavalla. Kunnanvaltuusto on hyväk- Kasvimaantieteellisessä aluejaossa Oulun seutu synyt Marjaniemen Nokan asemakaavan 23.6.2010. kuuluu keskiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Sunikarin ranta-asemakaava hyväksyttiin Maankohoamisrannikko ja mereisyys yhdessä alueel- 2.12.2003, Huikun etelärannan ranta-asemakaavan le laskevien jokien kanssa on synnyttänyt poikkeuk- muutos ja laajennus hyväksyttiin 12.11.2008 sekä sellisen kasviyhteisön monine harvinaisuuksineen. Rantasumpun asemakaava hyväksyttiin 24.9.2008. Nopea maankohoaminen on muodostanut rannoille selvärajaisia rannansuuntaisia kasvillisuusvyöhykkei- Oulun kaupunki Oulunsalon suuralue tä. Matala ranta-alue on jatkuvasti alttiina sekä aalto- vaikutukselle että jääeroosiolle ja näiden seurauksena Valtuusto hyväksyi Salonpään strategisen yleiskaa- alueelle muodostuu jatkuvasti pioneerikasvillisuudelle van 2030 syyskuussa 2011. otollisia kasvupaikkoja. Eroosiovaikutus mahdollistaa Akionlahteen rajautuvan Ervastinkylän pohjoisosan myös matalakasvuisten ja yksivuotisten vaateliaiden osayleiskaavaa tuli vireille marraskuussa 2010. Kaa- lajien esiintymisen. valuonnos on asetettu nähtäville huhtikuussa 2014. Osa sekä Hailuodon että Oulun Riutunkarin alueel- Varjakan osayleiskaavan valtuusto hyväksyi heinä- la esiintyvistä kasvillisuustyypeistä ja putkilokasvila- kuussa 2012. jeista ovat ainutlaatuisia Suomessa, osa myös Skan- dinaviassa. Alueella esiintyvä primaarinen sukkessio

30 eli rantakasvillisuuden nopea kehitys maan paljas- Alueen rikkonaisuus ja suuri luonnonniittyjen ja puut- tuessa merestä on hyvin tutkittu ilmiö, joka on myös tomien alueiden määrä pitävät yllä suurta pikkujyrsi- maailmanlaajuisesti kasviekologinen erikoisuus. jäpopulaatiota ja huonoinakin myyrävuosina alueella Hankkeen välittömässä lähiympäristössä ei ole pesii pikkujyrsijöistä riippuvaisia petolintulajeja. arvokkaita lintujen pesimäalueita ja lähimpään lintu- Sammakkoeläimistä alueella esiintyy runsaana luotoon, Jussinmatalaan, on etäisyyttä noin kilometri. Luontodirektiivin liitteen IV lajeihin kuuluva viitasam- Liminganlahden Natura-alueen luoteisnurkkaukseen makko, joka ainakin Hailuodossa on tavallisin sam- on matkaa saman verran ja linnustoltaan kaikkein ar- makkoeläin. vokkaimmat kohteet sijaitsevat useiden kilometrien päässä alueelta. Arvokkaat luontokohteet Pengertien lähtöalueelta Oulun Riutunkarin puolelta ei ole olemassa tutkittua linnustotietoa, mutta Hai- Hankkeen vaikutusalueella sijaitsee yhteensä kah- luodon puolelta on nykyisen lauttasataman eteläpuo- deksan Natura 2000 -suojelualueverkostoon kuuluvaa lelta tehty kaavoitusta varten pesimälinnustoselvitys, kohdetta. Näistä osa on kuulunut valtakunnalliseen jossa alueen linnusto todettiin arvokkaaksi. Tälle Hai- lintuvesiensuojeluohjelmaan, jonka toteutus siirtyi luodon Huikun ranta-asemakaavan muutos- ja laajen- näillä kohteilla osaksi Natura-ohjelmaa. Natura-alu- nusalueelle on tehty keväällä/kesällä 2008 pesimälin- eiden suojelu on toteutettu useimmilla kohteilla luon- nustoselvitys. nonsuojelulailla. Hailuodon ja Oulun vesistöissä on tavattu harmaa- hylkeitä eli halleja ja itämerennorppia. Hallin elinym- Natura 2000 -alueet päristönä ovat ulkomeri ja uloin saaristo. Laumoissa elävät hallit nousevat keväällä ulkosaariston vesikivil- Liminganlahti (FI1102200): le ja luodoille makailemaan. Toisin kuin halli norppa elää yksin tai kaksin avomerellä näyttäytyen myös ul- Liminganlahden Natura-alue sijoittuu suunnittelualu- kosaaristossa. Uhanalaisluokituksen mukaan halli on een kaakkoispuolelle. Kohde on mukana Natura-suo- lajina elinvoimainen, mutta itämerennorppa on vaa- jeluohjelmassa sekä SCI- että SPA-alueena. Alueen rantunut laji. Heikot jäätalvet ovat norpalle uusi uhka. raja kulkee läheltä nykyistä Oulun Riutunkarin puo- Ilmaston lämmetessä norpan elin- ja lisääntymisalu- leista lauttarantaa. SCI-alueet ovat luontodirektiivin eet kutistuvat, sillä itämerennorppa synnyttää poika- mukaisia erityisten suojelutoimien alueita ja SPA-alu- sensa jäälle lumipesään. Sen sijaan harmaahylkeen eet ovat lintudirektiivin mukaisia erityissuojelualueita. kanta on kasvanut ja laji hyötyy lauhoista talvista. (Kuva 20.) Hailuodon eristyneisyys on aiemmin näkynyt mo- nen mantereella tavattavan nisäkäslajin puuttumise- Kempeleenlahden ranta (FI1103000): na ja muun muassa mäyrä on edelleen saarella hyvin vähälukuinen. Laaja-alaiset rantojen niitot ja riistapel- Kempeleenlahden rannan Natura-alue sijoittuu suunni- tojen aktiivinen hoitaminen ovat runsastuttaneet Hai- tellun pengertien koillispuolelle. Kohde on mukana Na- luodon riistakantaa. Esimerkiksi pesivä hanhikanta tura -suojeluohjelmassa sekä SCI- että SPA-alueena. on kymmenkertaistunut rantojen niiton ansiosta. Jä- niskanta on ollut saaressa hyvä maaston tarjotessa Perämeren saaret (FI 130 0302): suotuisat olosuhteet. Hirvikanta on vaihdellut erittäin paljon. Kanta on ollut pääsääntöisesti runsas, mutta Perämeren saarten Natura-alue muodostuu Kemin, viime vuosina kanta on pudonnut luontaisen vaellus- Tornion, Simon, Kuivaniemen, Iin, Oulun ja Hailuodon reitin menetyksen myötä. Hailuodon hirvikanta perus- edustalla olevista saarista, luodoista ja matalikoista. tuu pääasiassa vaellushirviin, jotka vaeltavat Siikajo- Kohde on mukana Natura-suojeluohjelmassa sekä en-Lumijoen alueelta Hailuotoon. Hirvien esiintyminen SCI- että SPA-alueena. Pengertien lähellä sijaitsevat poikkeaa tavanomaisesta saaristokäytännöstä siten, luodot (muun muassa Jussinmatala) kuuluvat tähän että osa hirvistä jää talvehtimaan saareen. Metsäkau- Natura-alueeseen. riskanta on kasvamassa leutojen ja vähälumisten tal- Lisäksi Hailuodossa on viisi Natura 2000 -kohdetta; vien ja jatkuvan ruokinnan ansioista. Hailuoto pohjoisranta, Kirkkosalmi, Isomatala–Maasy- välahti, Ojankylänlahti ja Kengänkari ja Härkinneva– Hanhisjärvensuo.

31 Kuva 20. Natura 2000 -alueet.

Rantojensuojeluohjelma Harjujensuojeluohjelma

Rantojensuojeluohjelmaan kuuluvia kohteita on Hai- Marjaniemi–Hiidenniemi harjumuodostuma sisältyy luodon pohjois- ja länsirannalla, Hailuodon pohjois- valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. rannan Natura-alueella. Soidensuojeluohjelma Lintuvesiensuojeluohjelma Hailuodon laajin suoalue Härkinneva-Hanhisjärven- Valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan kuu- suo ja Hannuksensuot sisältyvät valtakunnalliseen luvat seuraavat alueet: Hailuodon pohjoisrannan Na- soidensuojelun perusohjelmaan. Molemmat suoalu- tura-alueella sijaitseva Pökönnokka–Vesan- niittyjen eet ovat Natura 2000 -suojelualueita. alue, Kirkkosalmen Natura-alueeseen kuuluva Kirk- kosalmi ja Pöllänlahti, Isomatala–Maasyvänlahti ja Ojankylänlahti ja Kengänkari Natura-alueeseen kuuluva Ojankylänlahti. Isomatala–Maasyvänlahden alue on kansainvälisesti arvokas lintuvesialue ja Limingan- lahden jälkeen Suomen arvokkain lintuvesi.

32 1.7.2 Pohjavedet ja merialue Talvella niukkasuolaiset ja kevyet jokivedet leviävät jään alla laajalle raskaamman meriveden päällä. Ke- Pohjavedet sällä kerrostuneisuutta ei pääse samalla tavoin synty- mään, vaan jokivedet sekoittuvat helpommin murtove- Suunnittelualueen pohjavesialueet sijoittuvat pääosin teen muun muassa tuulista johtuen. luode-kaakkosuuntaisiin pitkittäisharjuihin, joiden ma- Perämerellä eliölajisto on niukkaa ja koostuu valta- teriaali on glasiﬂ uviaalista soraa ja hiekkaa. Oulunsalon osaltaan murtoveteen sopeutuneista makean veden alueella on yksi pohjavesialue (11567001 Salonselkä), lajeista. Useat perämerellä esiintyvistä eliöistä elävät joka on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. suolapitoisuuden ja lämpötilan suhteen sietokykynsä Hailuodon alueella on viisi pohjavesialuetta, joista ve- äärirajoilla. denhankinnan kannalta tärkeitä pohjavesialueita ovat Perämerellä ei ole havaittu laaja-alaisia hapettomia Ojankylä (11072001) ja Marjaniemi (11072002). Muut pohjia. Elokuussa 2008 tehtyjen mittausten mukaan pohjavesialueet, joista varsinaisella suunnittelualueella syvänteiden happipitoisuus oli 6,9 mg/l. Kriittiseksi sijaitsee Huikunkankaan pohjavesialue, kuuluvat luok- tilanne muuttuu pitoisuuden laskiessa tasolle 2 mg/l kaan III (muu pohjavesialue). (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 2008). Hap- Huikunkankaan pohjavesialue sijaitsee Hailuodon pitilanne voi paikallisesti olla jonkin verran heikompi itäisimmän Santosen niemen itäosassa, noin kilomet- rannikon lähellä alueilla, joihin kohdistuu kuormitusta rin etäisyydellä lauttasatamasta. Huikunkankaan pohja joissa veden vaihtuvuus on vähäistä. javesialue sijoittuu rantakerrostumaan, joka muodostuu Yleiset Perämeren tilaan vaikuttavat tekijät vai- hienohkoa hiekkaa sisältävistä laajoista hiekkakentistä kuttavat myös Oulun Riutunkarin - Hailuodon välisel- ja rantavalleista. Sen kokonaispinta-ala on viisi neliöki- lä merialueella, joka fysikaalisilta ominaisuuksiltaan lometriä ja muodostumisalueen pinta-ala 3,4 km². Poh- muistuttaa kuitenkin enemmän sisälahtea. javettä muodostuu noin 1 500 m³ päivässä. Marjaniemi–Hiidenniemi harjujakson alueella on neljä pohjavesialuetta. Nykyisestä lauttasatamasta 1.7.3 Maisema ja kulttuuriperintö keskustaajamaan johtava maantie sivuaa Ojakylän pohjavesialuetta harjujakson itäpäässä. Valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu maisema- Hailuodon kunnan vesihuollosta vastaa Hailuodon alue ja kansallismaisema, Hailuoto, sijaitsee Pohjan- Vesihuolto Oy. Vesijohtoverkosto kattaa hyvin vakitui- maan maisemamaakunnassa. Saariyhdyskunta on sen asutuksen, sillä sen ulkopuolella on vain muuta- omaleimainen Pohjois-Pohjanmaan jokiseutua ja ran- ma kiinteistö sekä ranta-alueen kesäasunnot. Yhtiön nikkoa edustava maisema-alue, jonka erityispiirteet päävedenottamo sijoittuu Ojakylän pohjavesialueelle. liittyvät kalastukseen, laiduntamiseen ja maanvilje- Myös Marjaniemen pohjavesialueella on vedenotta- lyyn. Itse saaren lisäksi sisältyvät maisemakokonai- mo, jota käytetään paikallisesti muutaman lähialueen suuteen ympäröivät merialueet ja lähisaaret. kiinteistön vedenhankintaan. Nykyiset I-luokan poh- Varsinainen suunnittelualue sijaitsee Hailuodon ja javesialueet ylittävät kapasiteetiltaan Hailuodon vesi- Oulun Riutunkarin välisellä merialueella, joka rajoit- huollon tarpeet. tuu etelässä avoimeen Luodonselkään ja pohjoisessa pienien saarien rikkomaan Oulunselkään. Merialue Maisemarakenne ja maisemakuva Perämerelle tyypillisiä piirteitä ovat humuspitoiset jokivedet, alhainen suolapitoisuus, mataluus ja pitkä jää- Hailuodon saari on pinnanmuodoltaan pääosin tasais- peitteinen kausi. Perämerta luonnehtivat myös nopea ta ja matalaa. Saaren vanhin ja korkein osa, Luoto, maankohoaminen ja siten jatkuvasti muuttuva ranta- on syntynyt aikavälillä 325–850, Santonen ja Hanhi- vyöhyke matalilla alueilla sekä rannikon avoimuus. nen aikavälillä 1150–1700. Saaren korkein laki, Hyy- Perämeren keskisyvyys on 40 metriä, vesitilavuus pänmäki, kohoaa 32 metrin korkeuteen merenpinnan pieni ja veden vaihtuvuus on nopeaa. Veden viipymä yläpuolelle. Näiden välissä on maisemarakenteen ala- on vain 5,3 vuotta. Vuosittainen jokivesien tuoma lisä vimmat osat, laaksopainanteet ja purolaaksot. Maan- on noin 7 % Perämeren koko vesitilavuudesta, mutta kohoamisalueelle tyypilliset ranta- ja kosteikkoalueet makean veden osuus kokonaisuudessaan saattaa ol- muuttuvat jatkuvasti. la jopa 40 %.

33 Saaren pohjoisosa on maisemakuvaltaan metsäinen. länsipäässä Riutankariin eteläpuolella ja maakunnalli- Kylän pohjoispuolella on mannerjäätikön muovaama sesti arvokas Välitörmän metsälaidun/ merenrantaniit- harju- tai reunamuodostuma, joka on hiekan peittämä. ty sijaitsee Akionlahden rannalla. Hailuodon puolella Metsät ovat pääosin jäkäläpohjaisia männiköitä. Mai- sijaitsee valtakunnallisesti arvokas Pökönnokan me- semakuvan kannalta omaleimaisen erityispiirteet muo- renrantaniitty Potinlahden pohjoisrannalla. dostavat lentohiekkavallit, erityisesti saaren pohjois- ja länsirannikolla. Lentohiekkavallien lomassa on kymme- Kulttuuriperintö niä glojärviä, pintavesialtaita, jotka ovat vain ajoittain yhteydessä mereen ja vähitellen soistuvat. Hailuodon saari muodostaa valtakunnallisesti merkit- Saaren sisäosassa sijaitseva Kirkkosalmi on tävän kulttuuriympäristön. Kulttuuriperinnön kannalta maankohoamisen vuoksi yhteydessä merelle vain ka- leimaavinta on alueen kalastuskulttuuri, siihen liittyvä pean Salmenkurkun kautta. Saaren itäosassa Ojaky- perinteisen ilmeensä säilyttänyt rakennuskanta ja ra- länlahden Lahdenperä työntyy kohti Ojakylää. Alueen kennusten suhde merimaisemaan, avoimet ja karut maisemallista arvoa heikentää hieman rantojen vesa- rannat. koituminen ja umpeutuminen, perinteisten avointen ja Saari toimi aluksi, 800-luvun puolivälin paikkeilla, puoliavointen rantaniittyjen katoaminen sekä maise- Perämeren rannikon kalastajien lepopaikkana. Saa- makuvaan olennaisesti kuuluvien latojen ja niittyma- ri alkoi saada vakituista asutusta 1050-luvulla, aluk- jojen sekä kesänavetoiden lahoaminen. si Kirkkosalmen rannassa. Maankohoamisen vuoksi Saaren läpi kulkee itä-länsisuuntainen Luovontie - Kirkkosalmen yhteys merelle hävisi ja asutus siirtyi Marjaniementie, jonka varrelle sijoittuvat avoimet vil- vähitellen tien varteen. jelyalueet ja kylät. Hailuodon maisemakuvan kannalta Saaren talonpoikaisasutuksen rakennukset ovat merkittävimpiä alueita ovat Kirkkosalmen pohjoispuo- pääosin säilyneet hyväkuntoisina. Perinteisen talon- lella sijaitsevat Ojankylän - Keskikylän ja Kirkonkylän poikaisarkkitehtuurin lisäksi alueen erityispiirteinä viljelymaisemat. Kyläasutus on tiivistä ja maat on jaet- ovat olkikattoiset rakennukset ja tuulimyllyt. Rantojen tu yhä kapeisiin sarkoihin, koska Hailuodossa ei ole arvokkaita luonnonniittyjä ja rantaniittyjä on alettu osin tehty isojakoa. laiduntaa uudelleen. Saaren eteläosan kasvillisuus on rehevämpää ja erottuu selvästi saaren pohjoisosasta. Saaressa on Hailuodon kirkonkylän arvokas puukirkko tuhoutui tu- useita soita, joista suurin on saaren eteläosassa si- lipalossa v.1968 ja jäljelle jäivät vain kirkon ja tapulin jaitseva Hanhisjärvensuo. kivijalat sekä vanha hautausmaa. Hailuodon vanha Varsinainen suunnittelualue Hailuodon saaren puo- pappilan päärakennus on vuodelta 1903. lella, Santonen, on pääosin metsäinen niemi. Niemen Hailuodolle tyypillisistä edustavista kalastuskylis- pohjois- ja etelärannalla on kesäasutusta. Nykyinen tä tärkein kalasatama on nykyään Marjaniemessä, lauttayhteys sijaitsee Santosen itäisessä kärjessä. jossa sijaitsevat myös luotsiaseman 1800-luvulta pe- Maisemakuvaa hallitsevat pengertien lisäksi nykyiset räisin olevat arvokkaat rakennukset. Luotsiasema ja tuulivoimalat. Perämeren tutkimusasema toimivat nykyisin matkai- Tutkittavan tieyhteyden itäpää sijoittuu Oulun Riu- lupalveluiden käytössä. Marjaniemeä hallitsee vuon- tunkarin alueeseen. Alue on myös suhteellisen tasais- na 1872 valmistunut majakka, jonka vieressä on uusi ta, metsää tai avointa viljelymaisemaa ja kyläasutusta luotsiasema. Kesäasutuksen lisääntyminen on muo- sekä muutamia järviä ja lampia. Oulunsalon alueen kannut Marjaniemen rakennuskantaa, mutta raken- arvokkain kulttuurimaisema keskittyy Salonpään ja nusten ryhmittely ja koko ovat säilyneet alkuperäisenä Pajuniemen kylien ympäristöön. Oulunsalon alueen Marjaniemessä. Vuonna 2012 Ranta-Sumpun alueel- pohjoisreunalla sijaitseva Akionlahti on maisemaku- le rakennettiin 40 uutta lomahuoneistoa. Pajuperän ja valtaan sulkeutunut reheväkasvuinen sisälahti. Ou- Rautaleton kalastuskylät edustavat edelleen perintei- lunsalon alueen eteläpuolella sijaitseva Liminganlahti siä kalastajakyliä. on osa valtakunnallisesti arvokasta Limingan lakeu- Myös Oulunsalon alueella on useita rakennushis- den maisema-aluetta. toriallisesti arvokkaiksi luokiteltuja rakennuksia tai ra- Varsinaisen suunnittelualueen läheisyydessä on kennusryhmiä. muutamia valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita perinnemaisemia. Valtakunnallisesti arvokas Nenännokan metsälaidun sijaitsee Oulunsalon alueen

34 Kuva 21. Arvokkaat maisema-alueet, kulttuuriympäristö, perinnemaisemat ja muinaisjäännökset.

Suunnitellun linjauksen vaikutusalueella ei ole tiedos- Oulunsalon alueen kallioperä koostuu mesoproterot- sa muinaismuistolain § 295 mukaisia muinaisjäännök- sooisista savikivistä. Hailuodon kallioperä on kokonai- siä. Lähin tunnettu merenalainen muinaisjäännös on suudessaan muualla Suomessa harvinaista savi- ja Santosen niemen pohjoispuolella oleva ranskalainen hiekkakiveä, jonka paksuus on satoja metrejä. Saviki- kuunari Deux Celina. Ennen toteuttamista on selvitet- ven alapuolella on kiteinen, noin 2000 miljoonaa vuot- tävä linjauksen mahdollisten muinaisjäännösten ole- ta vanha peruskallio. (Pohjois-Pohjanmaan ympäris- massa olo yhteistyössä museoviranomaisten kanssa. tökeskus 2008, GTK 2004). (Kuva 21.) Suunnittelualueen yleisin maalaji on hiekka. Oulun- salon alueen maaperämuodoista huomattavin on lou- naisosassa sijaitseva jäätikön sulamisvesien kerrosta- 1.7.4 Maaperä- ja pohjaolosuhteet ma Salonselän laaja ja yhtenäinen harjuselänne. Lajitteeltaan hienompaa hiekkaa esiintyy laajasti Pohjatutkimukset varsinaisen harjualueen ulkopuolella rantavoimien le- vittäminä kenttinä ja valleina. Oulunsalon alueen kes- Suunnittelualue kuuluu Muhosmuodostuman nimellä kiosissa harjuselänteen pohjoispuolelle on suoalueita. tunnettuun, noin 1,3 miljardia vuotta sitten kerrostu- Alueen suot kuuluvat Pohjanmaan aapasoiden suoyh- neeseen sedimenttikivialueeseen, joka koostuu pää- distymätyyppiin. asiassa hienorakeisista savista ja silteistä. Sediment- tikivialue ulottuu Muhokselta Liminkaan ja edelleen Hailuotoon.

35 Hailuodossa ei ole kalliopaljastumia, vaan kallioperää 1.9 Hankkeen tavoitteet peittää paikoin jopa sadan metrin paksuinen maa- perä. Maaperä on pääasiassa hienoa hiekkaa. Hai- Hankkeen yleistavoitteet on ryhmitelty seudullisiin se- luodon ytimen muodostaa läpi saaren kulkeva laaja kä valtakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin. Marjaniemi–Hiidenniemen harjujakso. Hailuodossa on yksittäisiä suoalueita, joista laajimpia ovat Härkin- neva ja Hanhisjärvensuo. 1.9.1 Seudulliset tavoitteet Hailuodon maaperän muotoihin ovat vaikuttaneet voimakkaasti aallokon ja tuulen kuluttava ja kerrosta- Oulun Riutunkarin ja Hailuodon Santosen välisen kul- va työ. Ranta-alueilla esiintyy erilaisia rantamuodostu- kuyhteyden kehittämisen tavoitteet on johdettu vuo- mia sekä tuulen kerrostamia dyynejä. Lentohiekkaval- den 1993 tarveselvityksen pohjalta Liikenneympäris- lit ovat Hailuodon pinnanmuotoja ja luonnonmaisemaa tön seudullisia ja paikallisia tavoitteita ovat: luonnehtiva erikoispiirre. Tyypillisiä ovat myös lentohiekkavallien salpaamat kymmenet glojärvet. 1 Hailuodon liikenneyhteyksien palvelutaso on Hailuo- Suunnittelualueen luonnonoloille leimaa-antava don ja Oulun seudun kannalta hyväksyttävä. piirre on jääkauden jälkeen alkanut maankohoami- a. Liikenneyhteys on toimiva osa Oulun seudun nen, joka jatkuu edelleen. Nopeinta maankohoaminen liikennejärjestelmää. on Perämerellä, mistä jääpeite suli viimeisenä. Maan- b. Liikkuminen on mahdollista ympärivuorokauti- kohoamisnopeus perämerellä on 8–9 mm vuodessa sesti. (Itämeriportaali 2008). Hailuodon saaren korkeimmat c. Joukkoliikenteen toimintaedellytykset parane- kohdat ovat nousseet merestä noin 2000 vuotta sit- vat. ten. Maankohoaminen vaikuttaa edelleen voimak- d. Liikenneturvallisuuden taso paranee. kaasti alueen luontoon erityisesti rantakasvillisuuden sukkession kautta. 2 Liikennöinti on taloudellisesti mielekästä. a. Kuljetuksiin, työssäkäyntiin ja asiointiin liiken- teessä kuluva aika on vertailukelpoinen muu- 1.8 Hankkeen erityispiirteet hun seutuun verrattuna. b. Tienkäyttäjän kustannukset ovat vertailukelpoi- Kiinteän tieyhteyden vaikutuksia on arvioitu tavan- set muuhun seutuun verrattuna. omaista laajemmin, koska hankkeeseen liittyy nor- c. Tienpito hoidetaan kustannustehokkaasti. maalia enemmän erilaisia vaikutuksia. Hanke sijoittuu alueelle, jossa on monenlaisia luontoon, muuhun ym- päristöön ja ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia. 3 Liikenneyhteys tukee Hailuodon kunnan kehittämistä. Kiinteää tieyhteyttä suunnitellaan ympäristöön, jossa a. Palvelujen saatavuus paranee. merelliset olosuhteet on otettava huomioon rakentami- b. Elinkeinojen toimintaedellytykset paranevat. sen ja ylläpidon sekä liikenteen hallinnan tarpeita mää- c. Maankäytön kehittämisedellytykset parane- riteltäessä. Kiinteä yhteys sisältää kaksi suurta siltaa, vat. joilla on iso merkitys toteutuskustannusten määräyty- d. Luonto- ja kulttuuriarvot säilyvät. misessä. Kiinteä yhteys tuo uuden maisemaelemen- e. Kuntatalouden hoitoedellytykset kehittyvät. tin Oulun Riutunkarin ja Hailuodon väliseen salmeen, joten tierakenteen sopeuttaminen maisemaan on tär- 4 Ympäristövaikutukset ovat paikallisesti ja yleisesti keää. hyväksyttäviä. a. Maisema- ja kulttuuriarvot säilyvät. b. Sosiaaliset arvot ja asuinympäristön laatu säilyvät. c. Vapaa-ajan harrastusten ja virkistystoiminnan mahdollisuudet lisääntyvät. d. Merialueen tila säilyy. e. Päästöt vähenevät. f. Luonnonarvot säilyvät. g. Luonnonvarojen käyttö on kestävää.

36 1.9.2 Valtakunnalliset Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön alueidenkäyttötavoitteet laatu • Edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen eko- Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa logista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kes- maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäy- tävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita tön suunnittelujärjestelmää. Alueiden käyttötavoittei- hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja den tehtävänä on: taajamia. • varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen • Parannetaan liikenneturvallisuutta sekä joukkolii- huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoi- kenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. tuksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa; • Tunnistetaan olemassa olevat tai odotettavissa • auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnon- ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tär- olot tunnistetaan ja ehkäistään niiden vaikutuksia. keimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys; Luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeu- • toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä tumiselle. valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön ky- symyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdon- Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja mukaisuutta ja yhtenäisyyttä; luonnonvarat • edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöön- • Edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja ra- panoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä kennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtele- edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttavan luonteen säilymistä. miselle. • Edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta Valtion viranomaisten on omassa toiminnassa otet- arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuu- tava tavoitteet huomioon ja edistettävä niiden toteutu- den säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä mista. Hailuodon liikenneyhteyden ympäristövaikutus- suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja ten arvioinnissa ja suunnittelussa huomioon otettavia muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edis- valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteissa esitettyjä tetään. näkökohtia ovat: • Edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luontoja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön Toimiva aluerakenne edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden • Tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyn- sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvä- tämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tu- lisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mah- kialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehit- dollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä tämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja • Edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämis- luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. tä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus • Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen pe- myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja rustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonva- sijaintitekijöihin. rojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. • Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maa- • Edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja yl- seudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehit- läpitämistä. tämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyn- • Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään ko- tämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimin- konaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot tapohjan monipuolistamiseen. ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän • Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutuk- toimintaedellytyksiä. seen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot • Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asuk- yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliiken- kaita. teen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä.

37 Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset alueko- Lisäselvitykset on käsitelty osayleiskaavatyössä Na- konaisuudet tura-arviointien kautta. Liikenneviraston johtoryhmän • Edistetään rannikkoalueen säilymistä luontoja päätöksellä tienpitäjä on sitoutunut toteuttamaan Hai- kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä luodon kiinteän tieyhteyden rakentamisen jälkeen ve- aluekokonaisuuksina. Samalla varmistetaan, että silain mukaisessa luvassa velvoitetut toimenpiteet. asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen Yleissuunnitelman lähtökohdat, vaihtoehtotarkaste- edellytykset säilyvät. Alueiden erityispiirteet tun- lut ja vaikutustenarviointi perustuvat YVA-menettelyn nistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan madollisim- tietosisältöön päivitettynä vuoden 2014 tilanteeseen. man tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luon- nonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen Yhteysviranomainen katsoi YVA-selostuksessa anta- turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin massaan lausunnossa esiin seuraavat näkökohdat, sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriym- jotka on otettava huomioon lupia haettaessa ja myö- päristöjen säilymistä ehyinä. hemmin hankkeen vaikutuksia seuratessa. Lupavai- • Maankohoamisrannikolla otetaan huomioon maan- heessa tarkennettavat asiat ovat: kohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaiku- • Lisänäytteet pohjaeläimistöstä hankealueella tukset olemassa olevaa rakennetta uudistettaessa • Sedimettien lisätutkimukset ja uutta suunniteltaessa. Rakentamisen sijoittelus- • Kalastus- ja kalatalousvaikutusten arviointi sa turvataan maankohoamisrannikolle ominaisten • Vesistövaikutusten seurantaohjelma luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus.

1.10 YVA:n huomioon ottaminen yleissuunnitelmassa

Yhteysviranomainen katsoi YVA-selostuksesta anta- massaan lausunnossa, että ratkaisu kiinteän yhteyden rakentamiseksi edellyttää erityisesti tarkennettua tietoa hankkeen vaikutuksista jääeroosion muuttumiseen ja sitä kautta rantojen elinympäristöihin ja lajistoon. Tämä tarkennettu tieto on tarpeen ennen kuin voidaan ratkaista, onko kiinteää yhteyttä mahdollista toteuttaa. Tarkennettu tieto tulee hankkia ennen lupa- prosesseja.

YVA-lausunnon pohjalta on tarkennettu tietoja laati- malla seuraavat lisäselvitykset: • Hailuodon alueen jääeroosio – jatkoselvitys 2013 • Hailuodon tieyhteyshankkeen vaikutukset Natura- alueille, Lieventämistoimenpiteet 2013 • Oulunsalo-Hailuoto Merituulipuisto ja kiinteä yhteys: Luontoselvitys 2011 • Merialueen yleiskaava Oulunsalo-Hailuoto Kiinteä tieyhteys-hanke, Täydentävä Natura-arviointi 2011 • Merialueen yleiskaava Oulunsalo-Hailuoto Meri- tuulipuisto, Täydentävä Natura-arviointi 2011 • Jääeroosioselvityksen täydentäminen 2011

38 2 Vaihtoehtotarkastelut 2.1 Kiinteän yhteyden tarve 2.2 Vaihtoehtojen muodostaminen Hailuoto kytkeytyy seudun tieverkkoon Oulunsalon alueen kautta kulkevan tieyhteyden kautta. Hailuotoon ei Liikenneyhteyden kehitysvaihtoehtojen muodosta- ole kuitenkaan kiinteää liikenneyhteyttä, vaan Oulun misen lähtökohtana olivat kaikki aiemmissa suunni- Riutunkarin ja Hailuodon välillä on säännöllinen laut- telmissa käsitellyt toteuttamisvaihtoehdot ja jatkosel- tayhteys. Hailuodon liikenteellinen palvelutaso on laut- vitykset. Näiden lisäksi käsiteltiin liikenneyhteyden taliikenteen ylitysaikojen ja yöliikenteen puuttumisen kehittämistä koskevat aloitteet. Asiantuntija-arvioinnin vuoksi huonompi kuin muualla seudulla. Liikkumismah- ja käydyn vuoropuhelun pohjalta käsittelyyn ei nous- dollisuudet eivät näiltä osin vastaa ELY-keskuksen laut- sut uusia, vuoden 1993 tarveselvityksestä poikkeavia taliikenteelle asettamia palvelutasotavoitteita. ratkaisuvaihtoehtoja. Maakuntakaavan ja Oulun seu- Nykyinen lauttayhteys ei kaikilta osin täytä Hailuodon dun yleiskaavan 2020 tieliikenteen yhteystarvemer- liikenneyhteydelle asetettuja tavoitteita. Hailuodon lii- kinnän kanssa ristiriidassa olevat vaihtoehdot (kuten kenteellinen palvelutaso on huonompi kuin mantereella yhteys Hailuoto-Oulu) tulivat karsituksi kaavojen kä- ja se koetaan ajoittain epätyydyttäväksi. Hailuotolaisten sittelyn yhteydessä. Toteuttamisvaihtoehdot pohjau- liikkuvuutta määrää lautta-aikataulut. Vuoroja on kerran tuivat seuraaviin ratkaisuihin: tunnissa ja klo 23 jälkeen ajetaan vain tilausvuoroja. • lauttayhteys, Lauttaliikenteessä esiintyy ruuhkia etenkin kesäaikaan, • kiinteä yhteys (pengertie ja sillat), jolloin odotusajat venyvät pitkiksi. Myös ennakoimatto- • kiinteä yhteys (tunneli/tunnelit), mat liikennekatkokset aiheuttavat ruuhkautumista. • kiinteän ja lauttayhteyden yhdistelmä (pengertie ja Lauttayhteys aiheuttaa Hailuodon elinkeinoelämäl- silta / lyhyt lauttaväli). le lisäkustannuksia muun muassa kuljetuskustannuk- sina. Lisäksi lauttayhteys heikentää Hailuotolaisten Vaihtoehtojen muodostamisvaiheessa tarkasteltavaksi yritysten kilpailukykyä. Lauttaväylän ruoppaus aiheut- otettiin seuraavat toteuttamisvaihtoehdot (Kuva 22.): taa haittaa kalastukselle, koska kiintoaines ja sameus • Vaihtoehto 0 perustuu nykyisellä palvelutasolla karkottavat kaloja ja likaavat pyydyksiä. sekä nykyisillä väylä- ja laiturimitoituksilla toimivaan Huonon liikenteellisen palvelutason lisäksi laut- lauttayhteyteen välillä Oulunsalo–Hailuoto. Vaih- tayhteyden taloudellisuus ei täytä sille asetettuja ta- toehtoon sisältyvät tarvittavat ylläpitotoimet. Laut- voitteita. Lauttayhteyden vuosittaisen käyttö- ja yl- tayhteyden pituus on noin seitsemän kilometriä. läpitokustannukset ovat noin 5,8 miljoonaa euroa. • Vaihtoehto 0+ perustuu parannetulla palveluta- Lauttayhteyden jatkaminen edellyttää lähivuosina rat- solla toimivaan lauttayhteyteen välillä Oulunsalo– kaisuja muun muassa lauttakaluston uusimisesta ja Hailuoto. Palvelutasoa parannetaan vuorotiheyttä tarjonnan lisäämisestä. Uuden lautan hankintahinta lisäämällä ja liikennöimällä ympärivuorokauden. on noin 14 miljoonaa euroa. Lauttaväylän pituus on noin seitsemän kilometriä. • Vaihtoehto 1 perustuu kiinteään pengertie- ja silta- yhteyteen välillä Oulunsalo–Hailuoto. Vaihtoehdos- sa on neljä eri linjausvaihtoehtoa, joissa kaikissa kaksi syvännekohtaa ylitetään silloilla. Linjausvaih- toehtojen pituudet vaihtelevat 7–11 kilometrin välillä, josta siltaosuutta on yhteensä noin kaksi kilometriä. • Vaihtoehto 2 perustuu kiinteään tunneliyhtey- teen nykyisellä lauttapaikalla. Vaihtoehdossa on kaksi ratkaisutapaa eli koko matkalla merenpoh- jaan upotettu betoninen tunneli sekä penger- ja tunneliyhteys, jossa kaksi syvännekohtaa alitetaan pohjatunnelilla. Koko matkan linjauspituus on noin 11 kilometriä ja penger- ja tunneliyhtey- dessä tunneliosuutta on noin neljä kilometriä.

39 • Vaihtoehto 3 perustuu kiinteään yhteyteen penke- Muodostettujen vaihtoehtojen vaikutuksia verrattiin reellä ja silloilla välillä Siikajoen Säärenperä–Hai- asetettuihin tavoitteisiin sekä maakuntakaavan ja seu- luodon Tömpännokka. Vaihtoehdossa kaksi sy- dun yleiskaavan sisältöön, jonka jälkeen tarkastelusta vännekohtaa ylitetään silloilla. Linjausvaihtoehdon poisjätettyjen vaihtoehtojen karsinta tehtiin seuraavin pituus on noin yhdeksän kilometriä, josta siltojen perustein: osuutta on noin kaksi kilometriä. Lisäksi rakenne- • Oulunsalosta pengertienä ja silloilla toteutettavan taan uutta tieyhteyttä sekä mantereella Siikajoen kiinteän yhteyden (vaihtoehto VE 1) nykyisen lautta- puolella noin neljä kilometriä että Hailuodon saa- yhteyden eteläpuolella sijaitsevat linjausvaihtoehdot ressa noin yhdeksän kilometriä. b–d karsittiin, koska ne aiheuttaisivat eniten haittoja • Vaihtoehto 4 perustuu kiinteään pengertie- ja silta- ympäristölle, olisivat rakennuskustannuksiltaan kal- yhteyteen sekä nykyisestä parannetulla palveluta- leimmat ja muuttaisivat eniten merimaisemakuvaa. solla toimivaan lauttayhteyteen Hailuodon puoleisen • Oulunsalosta tunnelilla tai pengertienä ja tunne- syvänteen kohdalla. Vaihtoehdon kokonaispituus leilla toteutettava kiinteä yhteys (VE 2) jätettiin tar- on noin seitsemän kilometriä, josta lauttayhteyden kasteluista pois. Vaihtoehto tarjoaisi huonomman osuutta on noin kaksi kilometriä sekä penkereen ja liikenteellisen palvelutason kuin muut vaihtoehdot. sillan osuutta noin viisi kilometriä. Vaihtoehdossa ei toteutuisi maakuntakaavan edel- lyttämä viheryhteys, koska kevyt liikenne ei voisi käyttää tunnelia. Betonitunnelin upottaminen vaatisi suuria maansiirtoja, aiheuttaisi suurimpia työnaikai- sia ympäristövaikutuksia ja työmenetelmät sisältäi- sivät suuria epävarmuustekijöitä. Tunneliratkaisun investointi ja ylläpitotarpeet olisivat suuremmat kuin muissa kiinteän yhteyden vaihtoehdoissa.

Kuva 22. Hailuodon liikenneyhteysvaihtoehdot.

40 • Siikajoelta pengertienä ja silloilla toteutettava kiin- 2.3.1 VE 0 lauttayhteys, nykyinen teä yhteys (VE 3) karsittiin kokonaisuudessaan. palvelutaso Vaihtoehto pirstoisi linnustollisesti arvokkaita Natura-alueita ja lisää Ouluun suuntaavien tien- Vaihtoehdossa VE0 liikenneyhteys Oulunsalon ja käyttäjien matka-aikaa ja ajokustannuksia. Yhteys Hailuodon välillä hoidetaan nykyisen kaltaisella päi- edellyttäisi mantereella ja Hailuodossa uusien tie- väaikaan palvelevalla lauttaliikenteellä. Ylitysaika linjausten rakentamista. Hanke olisi sijainniltaan lastauksineen ja purkamisineen on noin puoli tuntia. ristiriidassa maakuntakaavan ja Oulun seudun Vaihtoehtoon VE0 ei sisälly merkittäviä muutoksia ja in- yleiskaavan 2020 nykyisen lauttaväylän kohdalla vestointeja lauttaväylään, lauttasatamiin ja lauttaranto- olevan tieliikenteen yhteystarvemerkinnän kanssa. jen infrastruktuuriin. Myöskään lauttojen palvelutasoon, Hanke olisi kallis toteuttaa. aikatauluun tai muihin asioihin ei tehdä muutoksia. Jää- • Oulunsalosta pengertienä, sillalla ja lyhyellä lautta- tie on käytössä jääolojen sallimalla tavalla. yhteydellä toteutettava yhteys (VE 4) karsittiin kokonaisuudessaan. Vaihtoehto olisi palvelutasoltaan huonompi kuin vastaava pengertie- ja siltayhteys. 2.3.2 VE 0+ lauttayhteys, Merivirtausten suhteen vaihtoehto olisi samanlainen palvelutason kehittäminen kuin kiinteän yhteyden vaihtoehdoissa. Vaihtoehdon kokonaiskustannukset olisivat suuret. Vaihtoehdossa VE0+ Oulunsalon ja Hailuodon välisen lauttayhteyden palvelutasoa parannetaan. Palveluta- soa parannetaan vuorotiheyttä lisäämällä ja liikennöi- 2.3 Tarkennettavaksi valitut mällä ympärivuorokauden. Ylitysaika on lastauksineen vaihtoehdot ja purkamisineen noin puoli tuntia. Kolmen lautan käyt- tö vaatii toisen satamalaiturin rakentamisen Hailuodon Yleissuunnitelmassa arvioitavaksi valitut vaihtoehdot puoleiseen päähän. Muilta osin vaihtoehtoon VE0+ ei ovat (Kuva 23.): sisälly merkittäviä muutoksia ja investointeja lautta- • VE 0 lauttayhteys, nykyinen palvelutaso (vertailu- väylään, lauttasatamiin ja lauttarantojen infrastruktuu- vaihtoehto); riin. Jäätietä ei käytetä tässä vaihtoehdossa. • VE 0+ lauttayhteys, palvelutason kehittäminen; • VE 1, kiinteä yhteys, pengertie ja sillat.

Vaihtoehdoissa ei ole mukana YVA-vaiheessa mukana ollut merituulipuisto.

Kuva 23. Arvioitavat vaihtoehdot.

41 2.3.3 VE 1 kiinteä yhteys, pengertie lastustoimen kuljetukset. Hailuodon houkuttelevuus ja sillat asuinpaikkana, matkailukohteena sekä elinkeinojen harjoittamisen kannalta lisääntyy. Hailuoto säilyy lei- Vaihtoehdossa VE1 rakennetaan kiinteä penger- ja sil- mallisesti saarena ja tarjoaa vaihtoehdon mantereella tayhteys Oulunsalon ja Hailuodon välille. Kiinteä yhteys asumiselle. Ihmisten elämäntapa ja saaren omalei- sijaitsee nykyisen lauttaväylän pohjoispuolella. Linjaus maisuus säilyvät nykyisellään. Lauttaliikenteen palve- hyödyntää nykyiset pengerosuudet ja on noin seitse- lutason kehittäminen luo mahdollisuuksia Hailuodon män kilometriä pitkä. Vaihtoehdossa on kaksi virtaus- maankäytön suunnittelulle ja aktiivisen maapolitiikan ten kannalta keskeiset syvänteet ylittävät Oulunsalon toteuttamiselle. puoleinen Riutunkarin silta ja Hailuodon puoleinen Hui- kun silta. 2.4.3 VE 1

2.4 Vaihtoehtojen keskeiset Kiinteän yhteys parantaa Hailuodon valtakunnallista ja vaikutukset seudullista saavutettavuutta, mahdollistaa entistä sujuvammat yhteydet Hailuotoon suuntautuvalle henkilö- ja Alla on esitettynä tarkasteltujen vaihtoehtojen keskei- tavaraliikenteelle sekä paikalliselle elinkeinotoiminnalle simmät vaikutukset liikenteeseen sekä ympäristöön. ja laajentaa Hailuodon työssäkäyntialuetta. Kiinteä yh- Täydelliset vaikutusselostukset on esitetty YVA-me- teys tuo Hailuodon liikenteellisesti tasavertaiseksi Ou- nettelyn mukaisessa ympäristövaikutusten arviointi- lun seudun muiden kuntien kanssa. Vaihtoehdon VE1 selostuksessa, joka valmistui vuonna 2010. kapasiteetti riittää myös huomattavasti ennustettua suuremmalla liikenteen kasvulla ja se tarjoaa parhaim- mat liikenteelliset edellytykset henkilöautoliikenteelle, 2.4.1 VE 0 kuljetuksille ja kevyelle liikenteelle. Tiehanke muuttaa maisemakuvaa sen lähiympäris- Nykyisen lauttaliikenteen palvelutason mukainen lii- tössä sekä kauempaa maisemasta katsoen. Kiinteä yh- kennöinti johtaa huonontuvaan liikkumisen palveluta- teys muuttaa pysyvästi nykyistä avointa maisematilaa ja soon ja saavutettavuuteen Hailuodossa saarelle suun- merialueen luonnetta. Kiinteän yhteyden läheisyydessä tautuvien liikennemäärien lisääntyessä. Se vaikuttaa muutos on merkittävä, koska tiepenger katkaisee näky- saaren houkuttelevuuteen sekä asuinpaikkana että män. Tienkäyttäjän kannalta maisemalliset vaikutukset elinkeinon harjoittamisen kannalta. Vaihtoehdon VE0 ovat myönteiset. Hailuodon kiinteän yhteyden toteut- ongelmaksi muodostuu lauttakapasiteetin riittämättö- tamisella on paikallisia maa- ja kallioperää muuttavia myys liikennemäärien kasvaessa. Kesän ja tapahtu- vaikutuksia Oulun seutukunnan alueella. Pengertien mien aikaisten lauttajonojen lisäksi liikennemäärien ja siltojen rakentamisessa tarvitaan toteutustavasta kasvaessa yhä useammin päivittäisen vilkkaimman riippuen runsaasti muualta tuotuja kiviainesvaroja, liikenteen aikana lauttaliikenteen kapasiteetti ei ole moreenia ja karkearakeisia maalajeja. Kokonaismas- riittävä. Vaihtoehdossa VE0 mahdollisista häiriötilan- samäärät nousevat arviolta 1,2 miljoonaa kuutiota. teista aiheutuvat häiriöt ulottuvat usean tunnin ajalle. Hankkeen suorat vaikutukset merialueeseen ja sen lähiympäristöön jäävät vähäisiksi. Hanke ei vaikuta vesimuodostumien hyvän tavoitetilan tavoitteiden 2.4.2 VE 0+ saavuttamiseen. Kiinteä yhteys ei aiheuta merkittävää muutosta virtaamiin eikä vedenvaihtuvuuteen. Kiinteä Lauttaliikenteen palvelutason kehittäminen vastaa yhteys pienentää virtaamia ja vedenvaihtoa Hailuo- lähitulevaisuudessa arvioidun liikenteen tarpeisiin ja don ja mantereen välillä noin 10–20 %, joten veden ai- parantaa siten Hailuodon nykyistä saavutettavuutta. nepitoisuudetkaan eivät merkittävästi muutu. Kovalla Isoimpien tapahtumien aikana lauttaliikenteen kapa- tuulella virtausnopeudet kasvavat silta-aukoissa. Vir- siteetti ei hetkellisesti riitä, kun taas hiljaisina aikoina tausnopeuksien kasvulla on vaikutusta pohjastressin lauttakaluston käyttöaste tulee olemaan vähäinen. lisääntymiseen ja pohja-aineksen irtoamiseen, mikä Vaihtoehdossa VE0+ mahdolliset häiriötilanteet ovat aiheuttaa samentumisen lisääntymistä. Virtausnope- lyhytaikaisia. Lauttaliikenteen palvelutason kehittämi- uksien kasvu ja muutokset heikentävät jäätilannetta nen mahdollistaa sujuvammat Hailuodon palo- ja pe- silta-aukkojen läheisyydessä. Pengertie vaikuttaa na-

42 vakalla 10 m/s tuulella aallonkorkeuteen pienentäen 2.5 Vaihtoehtojen vertailu tuulen alapuolella aallon korkeutta 10–30 cm (vrt. ny- kytila 0,8 metriä) riippuen penkereen etäisyydestä. Vaihtoehtojen vertailun lähtökohtana ovat YVA-me- Vaikutus kohdistuu eniten luoteistuulella Oulunsalon nettelyn aikana muodostetut ja esitetyt ympäristöta- alueen luoteisrannalle ja etelätuulella Oulun edus- voitteet. talle sekä penkereen lähirannoille. Aallon korkeuden muutokset heijastuvat matalilla alueilla vähentäen Luonto ja luonnonvarat pohjaeroosiota. Vaikutus on merkittävä rantavoimien vähenemiseen Oulunsalon luoteisrannalla havaitussa Vaihtoehdoilla VE 0 ja VE 0+ ei ole vaikutuksia alueen Natura-alueella olevassa rantaeroosiokohteessa. maa- ja kallioperään, geologisiin arvoihin, seudullisiin Pengertie ei vaikututa merkittävästi ainemäärien maa- ja kiviainesvaroihin eikä alueen pohjavesivaran- pitoisuuksiin tarkasteltavalla merialueella. Ravinne- toihin ja pohjaveden laatuun. Vaihtoehdot ovat tavoit- pitoisuuksien muutokset ovat pieniä ja merialueen teiden mukaisia. rehevyystasossa ei arvioida tapahtuvan merkittäviä Vaihtoehdossa VE 1 voidaan ottaa huomioon seu- muutoksia. dullisiin maa- ja kiviainesvaroja koskevat tavoitteet Kiinteän yhteyden vaikutuksia jäiden aiheuttami- eikä myöskään aiheuteta niitä koskevia merkittäviä en rantavoimien muutoksiin on arvioitu työn aikana haittoja. Vaihtoehto VE1 parantaa Hailuodon saavu- laajasti. Arvioissa on kuvattu jääeroosion muutosten tettavuutta ja lisääntyvän kävijämäärän aiheuttama vaikutusta alueen Natura-kohteisiin, uhanalaisiin put- kulutus voi johtaa geologisten arvojen, kuten dyyni- kilokasveihin sekä niihin lintulajeihin, joihin jääeroosi- en ja hiekkarantojen alkuperäisen kasvillisuuden sekä on muutosten aiheuttamat kasvillisuusmuutokset eri- tuulten synnyttämän dyynien geomorfologisen raken- tyisesti kohdistuisivat. Jäiden liikkeiden muutokset nyt teen tuhoutumiseen. Vaihtoehto VE 1 ei heikennä alu- tarkastelun kohteena olevalla alueella arvioitiin vähäi- een pohjavesivarantoja. siksi ja erityisesti Natura-alueille kohdistuva jääeroo- Vaihtoehdoilla VE 0 ja VE 0+ ei ole vaikutuksia sio ei merkittävästi tule heikentymään. Jääeroosio on alueen tai sen lähiympäristön eliöstöön tai elinym- alueella hyvin merkittävä rantoja muokkaava tekijä ja päristöihin. Alueen eliöstö on hyvin sopeutunut laut- osa alueen uhanalaisista putkilokasvilajeista on siitä taliikenteeseen eikä vaihtoehdon VE 0+ mukainen jopa riippuvainen. Myös osa alueen rantaniityillä pe- lauttaliikenteen lisääntyminen aiheuta eliöstöön tai sivistä lintulajeista on riippuvainen avoimista jäiden elinympäristöihin kohdistuvaa lisärasitusta. repimistä niukkakasvuisista tai kasvittomista laikuis- Vaihtoehdon VE 1 ympäristövaikutuksia voidaan ta, jotka ovat merkittäviä muun muassa ravinnonhan- pitää arviointiohjelman mukaisina. Merkittävimmäksi kinnan kannalta. Uhanalaista putkilokasvilajeista eri- ympäristövaikutukseksi nousi työn aikana mahdolli- tyisesti upossarpio ja rönsysorsimo vaativat avointa nen rantaeroosion väheneminen, joka vaikuttaa suo- rantavyöhykettä ja upossarpio on vedessä kasvavana raan alueen maankohoamarantojen kasvillisuuden lajina siitä riippuvainen. sukkessioon ja tätä kautta myös eläimistöön. Riutunkarin nykyinen penger lienee osasyynä Riu- tunkainalon umpeenkasvuun ja myös alueen liettymi- Maisema ja kulttuuriperintö seen. On ilmeistä, että kiinteän yhteyden toteutuminen aikaansaa vastaavia vaikutuksia myös laajemmalla Vaihtoehdoilla VE 0 ja VE 0+ ei ole vaikutuksia alueen alueella. Kiinteän yhteyden toteutumisella on vaiku- maisema- ja kulttuuriperintöön. Vaihtoehdot ovat ta- tuksia pesimälinnustoon Riutunkarin alueella, missä voitteiden mukaisia. nykyisin pesii naurulokkiyhdyskunta ja lapintiiroja. Vaihtoehto VE1 muuttaa pysyvästi nykyistä avointa Pengertien rakentamisen seurauksena naurulokkiyh- maisematilaa ja merialueen luonnetta. Tienkäyttäjän dyskunta ja lapintiirat joutuvat vaihtamaan pesäpaik- kannalta maisemalliset vaikutukset ovat myönteiset. kaa. Lupakäsittelyssä määritellään tarvittavat haittoja Vaihtoehto VE1 voi vaikuttaa välillisesti kulttuuriperin- lieventävät toimenpiteet, jos aallonmurtaja joudutaan töön toimintojen lisääntyessä. poistamaan. Vaihtoehdon VE 1 ympäristövaikutukset eivät kokonaan toteuta tavoitetta maisema- ja kulttuuriarvojen säilymisestä.

43 Alue- ja yhdyskuntarakenne, maankäyttö Vaihtoehdon VE1 ympäristövaikutuksia voidaan pitää elinolojen ja liikkumismahdollisuuksien osalta tavoit- Vaihtoehdot VE 0 ja VE 0+ eivät edistä seudullisen teiden mukaisena. Vaihtoehdot VE 0 ja VE 0+ eivät rakenteen kehittämiselle asetettuja tavoitteita. täytä elinoloille ja liikkumismahdollisuuksille asetettuja Vaihtoehto VE 1 tukee tavoitetta yhdyskuntara- tavoitteita. kenteen ja maankäytön kehittämistä. Vaihtoehto VE 1 parantaa Hailuodon valtakunnallista ja seudullista saavutettavuutta, mahdollistavat entistä sujuvammat 2.6 Johtopäätökset ja yhteydet Hailuotoon suuntautuvalle henkilö- ja tava- vaihtoehdon valinta raliikenteelle sekä paikalliselle elinkeinotoiminnalle, lisää yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä ja Ympäristövaikutusten kannalta nykymuotoisella laut- vaikuttaa sitä kautta myönteisesti alueen elinkeinoelä- taliikenteellä hoidettava liikenneyhteys Vaihtoehto män toimintaedellytyksiin. VE0 ei vastaa liikenneyhteyden ja Hailuodon kehit- Vaihtoehdossa VE 1 Hailuotoon suuntautuvan liiken- tämiselle asetettuja tavoitteita. Vaihtoehto VE0+ on teen määrä tulee todennäköisesti kasvamaan selvästi luonnonarvojen osalta tavoitteiden mukainen, mutta ja voi aiheuttaa rajoituksia Hailuotoon johtavan tienvar- ei täytä kokonaan liikenneyhteyden ja Hailuodon ke- ren maankäytön kehittämiselle. Liikennemäärien kasvu hittämiselle asetettuja tavoitteita. Vaihtoehto VE0+ on voi huonontaa alueen asumisviihtyvyyttä ja houkuttele- päästöjen osalta heikoin. vuutta erityisesti tien välittömässä läheisyydessä. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten kannalta paras on vaihtoehto VE 1. Vaihtoehto VE 1 aiheuttaa paikal- Ihmisten elinolot, viihtyvyys lisia haitallisia ympäristömuutoksia, mutta ei aiheuta suojeltujen kohteiden tai ympäristöarvojen kannalta Vaihtoehdoissa VE 0 ja VE 0+ Hailuoto säilyy leimal- merkittävää heikennystä. Vaikutusten perusteella jat- lisesti saarena ja tarjoaa vaihtoehdon mantereella kosuunnitteluun valittiin VE1. asumiselle. Ihmisten elämäntapa ja saaren omaleimaisuuden kehitys jatkuu nykyisellään. Maisema-, kulttuuri- ja luontoarvot säilyvät. VE 1:n mukainen kiinteä yhteys muuttaa Hailuodon saavutettavuuden samankaltaiseksi muiden seutura- kenteessa vastaavasti sijaitsevien alueiden kanssa. Vesialueen estevaikutus poistuu lähes kokonaan. Ihmisten elämänpiiri laajenee ja liikkuvuus lisääntyy. Mantereen palvelut, koulut ja työpaikat ovat helpommin saavutettavissa. Myös harrastaminen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen mantereen suuntaan helpottuvat. Vaihtoehtoon VE0 verrattuna vaihtoehdossa VE0+ liikenteen päästöt kasvavat 40 % lautan vuorojen li- sääntyessä ja vaihtoehdossa VE1 vähenevät 40 % lauttaliikenteen korvautuessa autoliikenteellä. Vaihto- ehto VE1 toteuttaa parhaiten päästötavoitteita. Vaihtoehto VE 1 minimoi vesialueen estevaikutuk- sen ja parantaa näin elinoloja, mutta sisältää myös peruuttamattomia, usein kielteisiksi koettu- ja vaikutuksia maisemaan ja saaren omaleimaisuuteen. Hai- luodon omaleimaisuus ja kyläyhteisön kiinteys saattavat heiketä, jos väestö ja matkailijamäärät kasvavat nopeasti. Toisaalta saaren vilkastuminen voi lisätä palvelutarjontaa ja parantaa joidenkin asukkaiden viihtymistä. Lisääntyvä liikenne aiheuttaa turvatto- muuden kokemista liikenteessä.

44 TAVOITE VE0 VE0+ VE1 Luonto ja luonnonvarat • Merialueen tila säilyy • Ei merkittäviä • Ei merkittäviä • Paikallisia maa- ja kallioperää muuttavia • Luonnonarvot säilyvät muutoksia muutoksia vaikutuksia Oulun seutukunnan alueella. • Luonnonvarojen käyttö on • Hankkeen suorat vaikutukset merialuseen kestävää ja sen lähiympäristöön jäävät vähäisiksi. • Kiinteä yhteys ei aiheuta merkittävää muutosta virtaamiin eikä vedenvaihtuvuuteen. • Hanke ei vaikuta vesimuodostumien hyvän tavoitetilan tavoitteiden saavuttamiseen vuoteen 2015 mennessä. • Kiinteän yhteyden toteutumisen merkit- tävin ja samalla vaikeimmin arvioitava ympäristövaikutus on rantavoimien vaikutusten heikkeneminen. Maisema ja kulttuuriperintö • Maisema- ja kulttuuriarvot • Ei merkittäviä • Ei merkittäviä • Tiehanke muuttaa pysyvästi nykyistä säilyvät muutoksia muutoksia avointa maisematilaa ja merialueen luonnetta • Virkistyskäytön näkökulmasta maisemalli- nen muutos on merkittävä • Riutunkarin nykyinen penger lienee osasyynä Riutunkainalon umpeenkasvuun ja myös alueen liettymiseen. On ilmeis- tä, että kiinteän yhteyden toteutuminen aikaansaa vastaavia vaikutuksia myös laajemmalla alueella. • Hailuodon omaleimaisuus ja kyläyhteisön kiinteys saattavat heiketä Alue- ja yhdyskuntarakenne, maankäyttö • Palvelujen saatavuus paranee • Saavutettavuuden • Hailuodon houkut- • Parantaa Hailuodon valtakunnallista ja • Elinkeinojen toimintaedellytyk- huononeminen televuus lisääntyy seudullista saavutettavuutta, mahdollistaa set paranevat rajoittaa nykyisen • Ei riitä paran- entistä sujuvammat yhteydet Hailuotoon • Maankäytön kehittämisedelly- yritystoiminnan toi- tamaan saaren suuntautuvalle henkilö- ja tavaraliikenteel- tykset paranevat mintaedellytyksiä saavutettavuutta ja le sekä paikalliselle elinkeinotoiminnalle ja • Kuntatalouden hoitoedellytyk- ja kilpailukykyä turvaamaan sujuvia laajentaa Hailuodon työssäkäyntialuetta. set kehittyvät liikenneyhteyksiä • Kiinteän yhteyden tuoma saavutettavuu- • Tienpito hoidetaan kustannus- kun liikennemäärät den paraneminen houkuttelee saarelle tehokkasti kasvavat lisää vakituista asutusta ja kesämökkiasu- tusta. • Saavutettavuuden paraneminen ylläpitää tai parantaa työvoiman saatavuutta Ihmisten elinolot, viihtyvyys • Sosiaaliset arvot ja asuinympä- • Lautan palvelutaso • Lautan palvelutaso • Tieyhteydenpalvelutaso riittävä myös en- ristön laatu säilyvät riittämätön ja huo- riittävä normaali- nustettua suuremmalle liikenteen kasvulle • Vapaa-ajan harrastusten ja nontuu liikenne- ruuhkissa ja erikoistilanteissa virkistystoiminnan mahdollisuu- määrien kasvaessa • Hiljaisin aikoina • Tiehanke muuttaa pysyvästi nykyistä det säilyvät ruuhka-aikoina lauttakapasiteetti avointa maisematilaa ja merialueen • Päästöt vähenevät • Häiriötilanteet ulot- vajaakäytössä luonnetta • Liikenneyhteyden palvelutaso tuvat usean tunnin • Häiriötilanteiden • Virkistyskäytön näkökulmasta maisemalli- on Hailuodon ja Oulun seudun ajalle vaikutukset lyhytai- nen muutos on merkittävä kannalta hyväksyttävä • Saavutettavuus kaisia • Tienkäyttäjän kannalta maisemalliset • Liikenneyhteys on toimiva osa huonompi verrattu- • Saavutettavuus vaikutukset ovat myönteisiä Oulun seudun liikennejärjes- na Oulun seudun huonompi verrattu- • Sekä Hailuodossa että Raippaluodossa telmää muihin kuntiin na Oulun seudun tehdyissä selvityksissä valtaosa sekä • Liikkuminen on mahdollista • Meluhaitta ihmisille muihin kuntiin asukkaista että mökinomistajista piti ympärivuorokautisesti vähäinen • Meluhaitta ihmisille kiinteän yhteyden hyötyjä selvästi haittoja • Joukkoliikenteen toimintaedel- • Päästöt säilyvät vähäinenpäästöt suurempina lytykset paranevat nykytasolla kasvavat 40 % • Päästöt vähenevät 40 % VE0:aan verrat- • Liikenneturvallisuuden taso VE0:aan verrattuna tuna paranee • Saavutettavuus • Liikkuminen on vertailukelpois- tasavertainen Ou- ta muuhun seutuun verrattuna lun seudun muiden • Liikkujan kustannukset ovat kunten kanssa vertailukelpoiset muuhun seu- • Meluhaitta ihmisille tuun nähden vähäinen

45 3 Kiinteän yhteyden yleissuunnitelma 3.1 Liikenteelliset ja tekniset 3.1.2 Kevyen liikenteen järjestelyt perusratkaisut Kiinteän yhteyden kohdalla kevyt liikenne käyttää molemmin puolin olevia 1,5 metriä leveitä pientareita. 3.1.1 Ajoneuvoliikenteen järjestelyt Risteämisiä ajoneuvoliikenteen kanssa ei tarvita. Hui- kun sillalle toteutetaan maisemauloke. Maisemaulok- Linjaus hyödyntää nykyiset pengerosuudet ja on keelle menijät voivat pysäköidä ennen siltaa olevalle noin 7,7 kilometriä pitkä. Tien geometria on mitoitet- pysäköintipaikalle. (Kuva 29.) tu 80 km/h nopeudelle. Tien linjaus koostuu suurista ympäröivän maisemakokonaisuuden ehdoilla vali- tuista elementeistä. Vaakasuuntaiset kaarteet ovat 3.1.3 Joukkoliikenteen järjestelyt säteeltään 650–3 000 metriä ja pystysuuntaiset sä- teet 5 000–25 000 metriä. Suurin pyöristyssäde on Kiinteän yhteyden kohdalla ei ole joukkoliikenteen py- Riutunkarin sillan kohdalla. Pituuskaltevuudet ovat säkkejä. pieniä, jotta liikennöinti olisi turvallista vaihtelevissa tie- ja sääoloissa. Tiepenger on sijoitettu matalikolle. Tien poikkileikkaukseksi valittiin 9,0 metriä (kapeat ajokaistat ja levennetyt pientareet). Poikkileikkaukses- sa ajokaistojen leveys on 3,0+3,0 metriä ja 1,5 metriä leveät pientareet molemmin puolin tietä. Penkereen rakenteellinen kokonaisleveys on 10,5 metriä ja se on varustettu kaiteilla. Valittu poikkileikkaus on toimiva yhteyden alhaisilla liikennemäärillä. Sen on myös katsottu mahdollistavan maakunnallisen viheryhteyden kehittämisen ja olevan turvallinen kevyen liikenteen käyttäjille. Kevyen liikenteen käyttö on arvioitu ajoit- Kuva 25. Pengertien kaistajärjestelyt. tuvan erityisesti kesäajalle. Tien peruspoikkileikkaus on esitetty kuvassa 25 ja rakenteellinen poikkileikkaus löytyy liitteestä 3.

Kuva 24. Valittu kiinteän yhteyden linjaus

46 3.1.4 Vesiliikenne Siltojen yleiset suunnitteluperusteet

Vesiliikenne toimii nykyisten väylien kautta. Huikun Siltapaikan luokitus puoleinen 4,6 metrin syvyisellä väylällä sillan vapaa alikulkukorkeus 15 metriä. Riutunkarin nykyinen aal- Siltapaikkaa ei ole luokiteltu, mutta sijaintinsa, näky- lonmurtaja jää kiinteän yhteyden valmistuessa ja laut- vyytensä ja ympäristötekijöiden puolesta sillat voi- taliikenteen päättyessä tarpeettomaksi ja poistetaan. daan olettaa kuuluvan siltapaikkaluokkaan1 liikenneviraston erillisohjeen mukaan.

3.1.5 Sillat Tien ja sillan geometria

Siltapaikat Sillat sijaitsevat suoralla tieosalla, jonka pituuskalte- vuus Huikun sillalle tultaessa on 3 % ja Riutunkarin Siltojen paikan valinta ja pituudet on määritelty vir- sillalle tultaessa 1,5 %. Sillan keskiosalla pyöristys- taamavaatimusten mukaan. Vaikutukset virtaamiin ja kaarena on käytetty Huikun sillalla S= 5000 ja Riu- veden laatuun on analysoitu virtaus- ja vedenlaatu- tunkarin sillalla S=25000. Huikun sillan keskikohdan mallilla. Merenpohjan korkeustiedot on selvitetty luo- alle sijoittuvan laivaväylän vapaa alikulkukorkeus on taamalla. Silta-aukkojen tarpeet vesiliikenteen kan- sillan keskiaukossa vähintään 15,0 metriä ja Riutun- nalta perustuvat Liikenneviraston 8.9.2014 antamaan karin sillassa kaikissa silta-aukoissa on vähintään 5,0 lausuntoon ”Hailuoto–Oulunsalon välisen alueen väy- metriä MW -0.25 korkeudesta mitattuna. Siltojen pys- lätarpeista”. Alueen mahdollinen infrarakentaminen ja tygeometrian perusteella tulopenkereiden korkeuksik- sen edellyttämän huollon kuljetukset voidaan tehdä si tulee Huikun sillalla noin 11,0 metriä ja Riutunkarin Huikun väylän kautta. Liitteessä 2 on esitetty Huikun sillalla noin 7,5 metriä MW - korkeudesta mitattuna. ja Riutunkarin siltojen pääpiirustukset. Riutunkarin sillan päätypenkereen kohdalla sillan Sillat S1 Huikun silta ja S2 Riutunkarin silta sijaitse- päällysrakenne on neljän metrin korkeudella MW tavat molempien rantojen tuntumassa. Itäinen, S2 Riu- sosta ja Huikun sillalla vastaavasti seitsemän metrin tunkarin silta lähtee välittömästi rannasta. Läntinen, S1 korkeudella. Riutunkarin sillan kohdalla päällysraken- Huikun silta, sijaitsee 500 metrin päässä Hailuodosta. teen korkeus veden pinnasta on reilut kaksi metriä Sillan alittavan Hailuoto–Oulu väylän kulkusyvyys on korkean veden aikana. Riutunkarin sillalla on mahdol- 4,6 metriä. Väylän optimileveys kaksisuuntaiselle lii- lista, että jään rantaeroosion perusteella tien penger- kenteelle on 75 metriä. Silta-aukon minimileveys on korkeutta ja samalla myös sillan alareunan korkeutta 37,5 metriä, jolloin vesiliikenne on mahdollista hoitaa tulee Riutunkarin sillan kohdalla nostaa. yksisuuntaisena sillan kohdalla. Väylä on nykyisin luokan 3 väylä. Siltojen ominaisuudet ja mittatiedot Sillan S2 Riutunkarin sillan kohdalla oleva meriväy- lä on nykyisin etupäässä yhteyslauttaa varten. Siltojen Sillat ovat tyypiltään teräksisiä jatkuvia palkkisiltoja, pohjoispuolella sijaitsee etupäässä matalikkoa, joten missä teräspalkit ja teräsbetonikansi muodostavat liit- väylän merkitys jää vähäiseksi. torakenteen. Pohjalla on pehmeää liejua ja löyhää silttiä 4–6 met- riä. Kantavampi moreeni on pääosin vasta 10–15 met- Sillan päämitat ovat: rin syvyydessä ja kallio on alueelle tyypillisesti toden- Huikun silta (Liite 2) näköisesti useiden kymmenien metrien syvyydessä. • kokonaispituus 767 m Siltapaikka on varsin tuulinen. Jäiden muodostumi- • jännemitat 60 m + 75 m + 5 x 95 m + 75 m + 60 m nen on kohtalaista eikä liikkuvia ahtojäitä ole odotet- • sillan hyötyleveys 9,5 m tavissa. Tosin tuuli ja jään laajeneminen tulee paina- • rakennekorkeus noin 4,5 m maan jäälauttoja kauas rantaviivasta. Näin ollen tien ja sillan pengerluiskissa tulee varautua jään nouse- Riutunkarin silta (Liite 2) miseen luiskia vasten ja sillat sijoittaa niin korkealle, • kokonaispituus 740 m etteivät sillan kansirakenteet vaarannu. • jännemitat 55 m + 9 x 68 m + 55 m • sillan hyötyleveys 9,5 m • rakennekorkeus noin 3,4 m

47 Siltojen mitoituskuormat Välituet

Liikennekuorma Välituet on muotoiltu alaosaltaan kartiomaisiksi ja pila- riosuus mahdollisimman kapeaksi yhtenäiseksi raken- Sillan suunnittelukuormitus on ”Siltojen kuormat” oh- teeksi jääkuormien vaikutusten minimoimiseksi raken- jeen mukainen. teeseen. Huikun sillassa vesiliikenteen kulkuaukossa välituet suojataan törmäysjohteilla. Tuet perustetaan Jääkuormat vinoille tiiviiseen moreeniin tukeutuville suurpaaluille, joita on alustavasti suunniteltu välitukea kohti kahdek- Siltojen jääkuormat on arvioitu Ponvia Oy:n 12.4.2009 san kappaletta. Paalujen pituudet on arvioitu alusta- laatimassa selvityksessä ”Tuulivoimapuisto Riutunkari- vasti olevan 25–30 metriä ja sallittu kuorma neljä MN. Huikku Jäävaikutukset perustusrakenteisiin”. Selvityk- Sillan välituet varustetaan siltaa vasten kohtisuo- sen mukaan kiinteän jääpeitteen paksuus on 80 cm ja raan jää- ja törmäyskuormia kestävillä laakereilla. Sil- liikkuvan 20–30 cm. Kun välituen varsi tehdään kartio- lan pituussuunnassa laakerit ovat yleensä liikkuvia, maiseksi, liikkuvan jään kohtisuoraan siltaa vasten tu- joten kaikki vaakavoimat on siirrettävä paaluille. levaksi jääkuormaksi saadaan 30 cm:n jääpaksuudella n. 3,5 MN. ”Siltojen kuormat” (TIEL 2172072-99) mu- Muut käsittelyssä mukana olleet siltavaihtoehdot kainen jääkuorma olisi Riutunkarin sillalla noin 2 MN ja Huikun sillalla 3,0 MN. Näin ollen selvityksessä arvioi- Tämänhetkisten tietojen mukaan Huikun sillan vapaa tua jääkuormaa 3,5 MN voidaan pitää varmalla puolel- alikulkukorkeus 15 metriä riittää tuleville kaupallisille la olevana ja perusteltuna kohtisuoraan siltaa vasten. aluksille ja suurimmalle osalle nykyisiä huviveneitä. Kun liike voi myös olla vinosti siltaa vasten, suositte- Mikäli risteävä korkeamastoinen huviveneliikenne tu- lemme sillan suuntaiseksi jääkuormaksi 2,5 MN, mikä lee ottaa huomioon, vaihtoehto olisi rakentaa siltojen arvo selvästi ylittää siltojen kuormaohjeiden suositusta jonkun maatuen eteen noin kymmenen metrin läppä- tavanomaisissa silloissa. silta. Tämä ratkaisu edellyttäisi erillisen huvivenelii- Sillan maatuet on suunniteltu perustettavaksi suur- kenneväylän avaamista. Mikäli aukko halutaan raken- paaluille ja yläveden tasolle penkereen sisälle. Jää- taa kaikkia aluksia varten nykyisen väylän kohdalle, kuormia ei näin ollen synny. avattavasta aukosta tulisi tehdä noin 20 metrin suu- ruinen ja varustaa riittävän kestävillä laivajohteilla. Laivojen törmäyskuormat Koska tiedossa oleva alusliikenne ei edellytä tämän tapaista laivaliikennettä, näin kalliin investoinnin sel- Merenkulkulaitoksen antaman lausunnon mukaan sil- vittelyä ei ole katsottu tarpeelliseksi jatkaa. lan mitoitusalus on 1 000 DWT:n lautta. Väylän tulevis- ta vaatimuksista ei ole varmuutta. Näin ollen sillassa Siltojen alustavan kustannusarvion määrittely varaudutaan 1 000 DWT aluksiin jatkossakin ja törmä- yskuormaksi valitaan Eurokoodien EN 1991-1-7:2006 Kiinteät sillat liitteen C mukainen CEMT väyläluokan II mukainen alus, jonka pituus on 60–80 metriä ja paino 650–1 000 Molempien siltojen alustavat kustannusarviot on las- tonnia. Törmäyskuorma on tällöin kohtisuoraan siltaa kettu 2 750 €/ kansi-m2 hinnalla, jolloin siltojen alusta- vasten 4 000 kN ja sillan suunnassa 2 000 kN. vat kustannusarviot ovat seuraavat: • Huikun silta 19,5 M€ Alusrakenteiden muotoilu ja rakenteellinen toiminta • Riutunkarin silta 18,9 M€

Maatuet Siltojen kustannuksissa ei ole varauduttu sillan kannen pintavesien poisjohtamisiin erillisen viemäröin- Sillan maatuet on suunniteltu perustettavaksi suur- nin avulla siltojen ulkopuolelle, vaan sillan pintavedet paaluille ja yläveden tasolle penkereen sisälle. Sillan poistuvat molemmilta silloilta joko matalan reunapal- pääty penkereen luiskat tulee verhoilla hyvin eroosio- kin yli tai korkeaa reunapalkkia käytettäessä kannes- ta kestävällä louhosmateriaalilla kaltevuuteen 1:2. sa olevien pintavesiputkien kautta vesistöön.

48 Läppäsillat 3.1.8 Alustavat pohjanvahvistustoimenpiteet Läppäsiltojen alustavat kustannukset on arvioitu 11 000 € / kansi-m2 hinnalla, jolloin kymmenen metrin Alue sijoittuu Muhoksen muodostuman alueelle, jossa ja 20 metrin vapaa-aukkoisten siltojen alustavat on kallioperän vajoama ja kalliopinta sijaitsee syvällä. kustannusarviot ovat seuraavat: Tehtyjen pohjatutkimusten perusteella pohjamaa on • 10 m vapaa-aukkoinen läppäsilta + laivajohteet merenpohjassa hiekkaa tai hiekkaista moreenia (hHk, 1,3 M€ + 0,5 M€ siHk, HkMr). Merenpohjan pintakerros on löyhää 1–2 • 20 m vapaa-aukkoinen läppäsilta + laivajohteet metriä syvyydeltä ja tämän alapuolella pohjamaa on 3,9 M€ + 1,0 M€ löyhää/keskitiivistä. Tiiviin pohjamaan syvyys vaihtelee suunnitellulla tielinjalla huomattavasti. Pehmeä pinta- Läppäsiltavaihtoehdossa läppäsillan kustannukset on maakerros pohjalla tiivistynee riittävästi rakennusaika- arvioitu kiinteiden siltojen lisäkustannuksina. Läppäsil- na, jos penkereelle saadaan varattua painuma-aikaa. tojen kustannuksissa ei ole mukana läppäsiltaa varten Penger voidaan rakentaa maanvaraisesti. Penke- tarvittavia väylänsiirto- eikä ruoppauskustannuksia. reen leveys on 10,5 metriä ja sen korkeus vähintään +3,5 metriä meriveden keskivedestä, mikä on katsottu riittävän tavanomaisissa sääoloissa. Korkeusta- 3.1.6 Muut varusteet so perustuu tuulten ja vesisyvyyksien muodostamiin teoreettisiin aallonkorkeuksiin. Erityisen poikkeavissa Kiinteä yhteyden osuudella on kaiteet. Kaidetyyppinä sääolosuhteissa voimakkaimmilla tuulilla aallokko voi on putkikaide, joka ei aiheuta lumen kinostumista ja aiheuttaa pärskeitä tielle ja irtojäiden aikaan on mah- johon on sijoitettavassa kaidevalaistus. Sähkö- ja tie- dollista, että jäitä saattaa kasautua penkan läheisyy- toliikenteen kaapeleita varten rakennetaan suojaput- teen ja jopa tielle saakka. Louheverhous on kestävä kitus ja huoltokaivot. suoja aallokon ja jäiden aiheuttamia eroosiovoimia vastaan. Penger voidaan toteuttaa joko louhepenkereenä tai 3.1.7 Tieliikenteen palvelualueet louhemoreenipenkereenä (Kuvat 26. ja 27).

Tieyhteydelle on varauduttu rakentamaan kaksi pysä- köintialuetta ja kaksi kääntöpaikkaa. Pysäköintialueet toimivat taukopaikkana matkailijoille ja mahdollisina kääntöpaikkoina esimerkiksi onnettomuus- tai häiriöti- lanteissa. Hahmotelma pysäköimisalueesta on esitetty kuvassa 29.

Kuva 26. Louhepenkereen periaatekuva.

Kuva 27. Moreeni-louhepenkereen periaatekuva

49 3.1.9 Liikenteenhallinta 3.1.11 Valaistavat tiekohteet ja valaistuksen periaatteet Pengertiejakso varustetaan tienpidon ja liikenteen seurannan tarpeita palvelevalla perustelematiikalla, Pengertielle ei tehdä perinteistä tievalaistusta. Pime- jolla voidaan seurata reaaliaikaisesti keli-, liikenne- ällä ja sumulla tien havaittavuutta lisätään sumupaa- ja säätietoja. Liikennevaroitukset tulee olla saatavil- lujen ja kaidevalaistuksen avulla. la nettipalveluna ennen matkalle lähtöä sekä matkan aikana mobiilipalveluna tai ennen pengerosuudelle menoa tienvarsilaitteiden välityksellä. Liikennöintiin 3.1.12 Laitteiden siirto- ja vaikuttavia sääoloja on arvioitu Ilmatieteen laitoksen suojaustoimenpiteet tilastojen, lauttaliikenteen seurantatietojen ja jääeroo- sioselvityksen yhteydessä tehtyjen asukashaastat- Hailuodon–Oulunsalon välisen siirtoviemäri alittaa telujen pohjalta. Yhteyden tilapäisen sulkemisen voi kiinteän yhteyden Riutunkarin sillan kohdalla. Mah- aiheuttaa jääkappaleiden tai jäämurskan nousemi- dollinen siirto- tai suojaustarve ratkaistaan tarkemman nen ajoradalle. Tällaisen arvioidaan olevan mahdol- suunnittelun yhteydessä. lista kerran vuodessa voimakkaan lounais-länsituulen nostaessa vedenpintaa ja liikuttaessa kovan jään aikana jääkenttää. Tehostettuun liukkaudentorjuntaan 3.1.13 Meluntorjunta on varauduttava pakkajaksoilla sulan veden aikana, jolloin aaltovoimat yhdessä tuulen kanssa kastelevat Kiinteälle yhteydelle ei toteuteta meluntorjuntaraken- ja jäädyttävät tien pintoja pengertieosuudella. Liiken- teita. nettä on lisäksi varoitettava sankasta merisumusta ja vaarallisesta tuulesta. Liikenneonnettomuuksia arvioidaan pengertiellä tapahtuvan kerran vuodessa suh- 3.1.14 Tieympäristön käsittely teutettuna Hailuodon alueen onnettomuustiheyteen. Kohteen liikenteenhallinnan toteutuksen laajuuden Tieympäristön käsittelyn lähtökohtana on alueen määrittämistä varten tulee jatkosuunnittelussa arvioi- saaristoluonto ja sen hyödyntäminen tieympäristön da, kuinka usein tien sulkemista osittain tai kokonaan viimeistelyssä. Tavoitteena on luonnonmukainen, edellyttävät sää- ja keliolosuhteista (esim. myrskytuu- alueen kasvulliset lähtökohdat huomioon ottava ym- li, sankka merisumu, tyrskyt, poikkeuksellinen liuk- päristön käsittely ja hoitotaso. Lajiston tulee olla alu- kaus) sekä äkillisistä tai ennakkoon tiedossa olevis- eella luontaisesti esiintyvää ja menestyvää. ta muista liikenteen häiriöistä (esim. onnettomuudet, Kiinteä yhteys on jaettu tiejaksoihin (Kuva 28.) nii- tietyöt) aiheutuvat riskit esiintyvät. Tämän lisäksi tulee den luonteen ja ympäristön käsittelyn perusteella seu- jatkosuunnittelussa hyöty-kustannuslaskelmin osoit- raavasti: taa liikenteenhallinnan toteutuksen kannattavuus se- kä arvioida ratkaisun toteutuskelpoisuus voimassa Rantapenger olevan Liikenneviraston palvelutasolinjauksen mukaisesti. Vaikutuslaskelmissa telematiikkalaitteiden pi- Ympäristö kytkeytyy rannan maankäyttöön ja maan- toajat määritellään vaativan käyttöympäristön vuoksi kohoama-alueeseen. Alueen käsittelyn lähtökohtana tavanomaista lyhyemmiksi. Pengertiessä ja silloissa on siisteys ja helppohoitoisuus. Karujen louheluiskien tulee varautua mahdollisiin tuleviin liikenteenhallinnan lisäksi avoimet alueet ovat päällystettyjä tai ne ver- tarpeisiin riittävin suojaputkivarauksin. hoillaan maisemanurmella. Viherrakenteina käytetään luonnonmukaisia heinäkasveja sekä yksittäisiä puita tai puuryhmiä. Ympäristörakenteissa vallitseva ma- 3.1.10 Erikoiskuljetusten reitit ja teriaali on kestävä luonnonkivi, noppa- tai nupukivet, järjestelyt seulanpääkivet sekä maakivet.

Kiinteä yhteys mitoitetaan erikoiskuljetuksia varten 7 x 7 metrin vapaalle ulottumalle ja 200 tonnin mak- simikuormalle.

50 VÄYLÄYMPÄRISTÖN JAKSOTTELUPERIAATE JA YMPÄRISTÖNHOITOTOIMENPITEET

RANTAPENGER Maannousemajakso, Karut louheluiskat, luonnonmukaiset heinäkasvit / maisemanurmi 2, yksittäiset puut, puuryhmät, ympäristörakenteissa luonnonkivi

MERIPENGER Karut louheluiskat

MAISEMASILTA Silta-arkkitehtuurissa teemaväritys ja rakenteiden muotoilu, kaidevalaistus, näköalapaikan korostus luonnonkivirakentein

SAARI/ VIRKISTYSJAKSO Kaavan mahdollistamat keinosaaret; Tuulivoimalat, karut louheluiskat, luonnonmukaiset heinäkasvit / maisemanurmi 2, yksittäiset puut, puuryhmät, ympäristörakenteissa luonnonkivi

NÄKÖALAPAIKKA Pysäköimisalue

Pysäköimisalue

Kuva 28. Ympäristön jaksotteluperiaate ja ympäristötoimenpiteet.

3<6b.g,0,6ALUE

Pengerlouhe Maisemalouhe, jossa 10 % suuria maakiviä Maisemanurmi ja luonnonheinät Istutettavat männyt Luonnonkivistä koottu istuinpenkki

Kuva 29. Hahmotelma pysäköimisalueesta.

51 Meripenger ii) Välipenger 765 000 m3rtr => 38 250 täysperä- vaunullista kuorma-autoa/vuodessa (rakenta- Meripengerosuudet ovat karuja louheluiskajaksoja. minen 2. ja 3. vuoden aikana) Tien reunaan voidaan kylvää maisemanurmea, josta iii) Hailuodon puoleinen penger 204 000 m3rtr => valikoituu kasvuun vai ympäristön olosuhteita kestä- 10 200 täysperävaunullista kuorma-autoa/vuo- vät heinälajit. dessa (rakentaminen 1. ja 2. vuoden aikana), kuljetukset tapahtuvat lautan kautta (mahdol- Maisemasilta lisesti otetaan toinenkin lautta rakentamisen ajaksi liikennöintiin) Maisemasiltaosuuksilla ympäristön luonnetta koros- iv) Lisäksi kaikki kuljetukset siltojen rakentamisen tetaan silta-arkkitehtuurin aiheilla, teemavärityksellä, osalta (raudat, betoni, ym.) => 30 000 täyspe- kaiteiden, pilareiden ja maatukien muotoilulla sekä rävaunullista kuorma-autoa/vuodessa (raken- päällysmateriaaleilla eli esimerkiksi näköalapaikan taminen 2. ja 3. vuoden aikana) korostamisella luonnonkiven käytöllä. 2) Proomukuljetuksilla ja dumppereilla Pysäköintialueet i) Proomukuljetuksen louhe 1 003 000 m3rtr, Pysäköimisalueen ympäristön käsittelytapa on esitet- purku avattavan pohjan kautta 2–4 paikkaan ty kuvassa 29. Rannan muotoilussa tavoitteena on työmaalla, edelleen kuormaus dumpperiin luontevan poukaman ja niemen kärjen rakentaminen, ja kuljetus penkereeseen (rakentaminen 1. , joista aluetta voidaan myöhemmin laajentaa. Suuria 2. ja 3. vuoden aikana), proomuihin lastaus maakiviä käytetään elävöittämässä ja antamalla ilmet- aiheuttaa melua sekä kuljetukset ottopaikalta tä muutoin säännönmukaisiin louheluiskiin. Merialu- satamaan => 50 000 kasettiautoa/vuosi. een osayleiskaavassa on matkailupalveluja osoitettu ii) Maanteitse kantava kerros ja asfaltointi 90 000 Huikun ja Riutunkarin rantaan sekä pengertien keski- m3rtr => 4 500 täysperävaunullista kuorma- osan tekosaareen. autoa/vuodessa (3. vuoden aikana) iii) Lisäksi kaikki kuljetukset siltojen rakentamisen osalta => 30 000 täysperävaunullista kuorma- 3.1.15 Työmenetelmät autoa/vuodessa (rakentaminen 2. ja 3. vuoden aikana) Kiinteän yhteyden rakentaminen on suunniteltu jak- sottuvan kolmen vuoden ajalle. Mahdollinen toteutta- Siltapilareiden perustaminen maanvaraisesti aiheut- misjärjestys on, että rakentaminen aloitetaan silloille taa ruoppaustarvetta. Maanvaraisessa perustuksessa vievien nykyisten pengerteiden parantamisesta, jonka löyhämaa-aines ruopataan esimerkiksi kauha- tai imu- jälkeen tehdään sillat ja lopuksi rakennetaan siltojen ruoppaajalla, jonka jälkeen pohja tasataan ja tarvittaes- välinen pengertieosuus. Järjestykseen valintaan vai- sa käytetään mursketta. Tämän jälkeen perustuslaatta kuttavat monet asiat, kuten urakoitsijan käytettävissä voidaan valaa. Siltapilarien perustuspaikkoja ruopa- oleva kalusto, työyhteenliittymät, urakan jakaminen ja tessa syntyvien ylijäämämaiden suuruus on vähäinen materiaalien hankinta. (noin 10 000 m3) hankkeen suuruusluokkaan nähden. Maa-aineskuljetuksia voidaan toteuttavan jo- Paaluperustuksessa paalut juntataan pohjaan työ- ko maanteitse Oulunsalon alueen kautta tai meritse lautalta tai asennusalukselta. Työmenetelmä junttaa- proomukuljetuksilla, jolloin kuljetukset tapahtuvat työ- malla aiheuttaa melua. maan sisällä. Kuljetuksista aiheutuvat vuosikohtaiset Teräsliittopalkkisillat rakennetaan menetelmällä, suoritteet olisivat suuruusluokkaa: jossa teräspalkisto kasataan yhtenäiseksi palkistoksi maatuen takana. Tämän jälkeen palkisto työnnetään 1) Maanteitse kuorma-autolla paikoilleen erillisten siirtolaakereiden varassa. Pituu- den takia näissä silloissa kyseinen vaihe toistuu useita i) Oulun Riutunkarin puoleinen penger 34 000 kertoja. Siltojen kansilaatta valetaan vaiheittain eripitui- m3rtr => 1 700 täysperävaunullista kuorma- sissa paloissa teräsrakenteen asennuksen jälkeen. autoa/vuodessa (rakentaminen 1. ja 2. vuoden aikana)

52 3.2 Alustava kustannusarvio 3.3 Hankearviointi

Hankearviointi on tehty voimassaolevan hankearvioin- 3.2.1 Investointikustannus tiohjeen mukaisesti. Tarkastelualueena maantie 816 uusi linjaus (tierekisteritiedoin välillä 816 / 2 / 0–816 Kustannusarvio on vuoden 2014 kustannusindeksissä / 8 /0). Tarkasteltavan tieyhteyden pituus 7,7 kilomet- 64 miljoonaa euroa (alv 0 %). Kustannusarvio on esi- riä. Nykyinen henkilövahinko-onnettomuusaste on ar- tetty taulukossa 5. vioitu säilyvän myös uuden tieyhteyden avaamisen Investointikustannusten määrittelyssä merkittävim- jälkeen. Vertailuvaihtoehto kuvaa nykyisen lauttayhte- miksi riskitekijöiksi on tunnistettu penkereen painumi- yden (VE 0) tilannetta vuoden 2035 ennustetilantees- en ja pohjan hienoaineksen syrjäytymisen vaikutus sa. Hankevaihtoehto kuvaa vastaavasti siltapenger massamääriin (kustannusriski + 5 % /3 M€) sekä kivi- -vaihtoehdon tilannetta vuonna 2035. Tarkasteluissa aineksen kuljetusmatkojen poikkeaminen arvioidusta lauttayhteyden päästöjen on arvioitu säilyvän nykyi- (kustannusriski +/- 5 % /3 M€). Arvioitujen kustannus- sellä tasolla koko tarkastelujakson. riskien perusteella yleissuunnitelman arvioidut kustannukset ovat välillä 60–70 miljoonaa euroa. 3.4 Tieverkon hallinnolliset muutokset 3.2.2 Kunnossapitokustannukset Kiinteä yhteys on hallinnolliseltaan luokaltaan maan- Tienpitäjälle tiestä koituvat kulut muodostuvat kerta- tie. Maantiehen liittyviä alueita ovat kaksi pysäköin- luontoisen investointikustannuksen lisäksi ylläpito- ja tialuetta sekä kaksi kääntymispaikkaa. Kiinteän yh- kunnossapitokustannuksista sekä lieventämistoimen- teyden ulkopuolelle jäävät nykyiset lauttapenkereet piteiden kustannuksista, joita kertyy tien koko elinkaa- muutetaan yksityisteiksi. ren ajan. Haittojen lieventämistoimenpiteiden vuotuiset kustannusarviot ovat 3.5 Kehittämispolku • lauttaväylän aukipitäminen talvella 50 000–75 000 € • luonnonhoitotöihin, tutkimuksiin ja menetelmien ke- Hanke toteutetaan kerralla. Hanke liitetään Hailuodon hittämiseen sekä tehokkuuden seurantaan 25 000 € ja Oulun Riutunkarin päässä nykyiseen tierakentee- seen välittömästi tiegeometrian sen salliessa. Taulukko 5. Alustava rakentamiskustannusarvio.

Rakentamiskustannusarvio (MAKU-ind. 112,7 (10/2014); 2010=100, alv 0%) Yksikkö Määrä Yksikkö- Yhteensä M€ hinta € Tierakenteet: - päällyste m² 70 100 11 1 - kantava m³rtr 19 900 22 0,4 - louherak. ø 400 mm m³rtr 68 200 17 1 - louhepenger ø 800 mm m³rtr 748 600 17 13 - louhevastapenger ø 800 mm m³rtr 126 300 17 2 - keinoranta sillat ø 800 mm m³rtr 40 000 17 1 Penkereen kaiteet m 14 100 93 1 Liikenteenhallinta 1 Ympäristörakentaminen 1 Työmaatehtävät (20%) 4 Sillat (sisältää työmaatehtävät): - Huikku 20 - Riutunkari 19 Yhteensä 64

53 Pengertien vaikutus maantien 816 liikenteeseen on 4 Vaikutukset tasaava, koska lautta ei tule enää rytmittämään liiken- Hankkeelle laadittu ympäristövaikutusten arviointime- nettä. Lauttayhteyden poistuminen vähentää jonossa nettely (YVA) valmistui vuonna 2010. Menettelyssä ajamista sekä vähentää ylinopeuksia niiden osalta, tutkittiin hankkeen eri ratkaisuvaihtoehtojen vaikutuk- jotka kiirehtivät lautalle. Pengertien ajoradat ja pien- sia alueen ympäristöön, eläimistöön sekä ihmisiin. Al- tareet tulevat olemaan mitoitukseltaan parempia kuin la on esitettynä tiivistetysti YVA:n, Natura-arvioinnin nykyiset tieosuudet Oulunsalossa ja Hailuodossa, mi- ja täydentävien ympäristöllisten selvitysen päätelmät kä lisää tarvetta kehittää tulevaisuudessa myös tien kiinteän liikenneyhteyden vaikutuksista. muita osia. Julkisen liikenteen palvelujen sekä palo- ja pelas- tustoimien toimintamahdollisuudet paranevat hank- 4.1 Liikenteelliset vaikutukset keen myötä. Hätäkuljetusten nopeutuminen hyödyt- tää pelastustoimea. Linja-autoliikenteen aikataulutus Maantieliikenne ei enää ole riippuvainen lauttaliikenteen aikatauluista ja aikataulut nopeutuvat. Nykyisellään vesistön ylitys vie lautalla aikaa lastauk- Maakuntakaavaan on merkitty viheryhteystarve sineen ja purkamisineen puoli tuntia. Ylityksen kes- välille Oulunsalo–Hailuoto. Maakuntakaavan hengen toon on laskettava myös odotusaika, joka on lautan mukaisesti viheryhteydellä tarkoitetaan lihasvoimin säännöllisillä käyttäjillä keskimäärin 0–10 minuuttia ja tapahtuvaa liikkumista ja ulkoilua. Kevyellä liikenteel- satunnaisilla matkustajilla enemmän. Ruuhkaisimpina lä kulkeminen mahdollistetaan pengertien molemmin kesäaikoina lautalle pääsyä voi joutua odottamaan puolin kulkevilla 1,5 metrin levyisillä pientareilla. Yh- useita tunteja. Matka-aika Hailuodosta Oulun keskus- teyttä tullaan kuitenkin käyttämään melko vähän päi- taan kestää odotusaikoineen noin 90 minuuttia. vittäisenä kevyen liikenteen yhteytenä, sillä etäisyydet Kiinteän pengertieyhteyden ajamiseen kuluu aikaa Hailuodon keskustan ja Oulunsalon taajaman sekä noin viisi minuuttia nopeudella 80 km/h ja seitsemän edelleen Oulun välillä ovat hyvin suuret. Pengertien minuuttia nopeudella 60 km/h. Kokonaisuudessaan käyttö kevyen liikenteen yhteytenä toteutuu lähinnä matka-aika Hailuodosta Oulun keskustaan lyhenee vapaa-ajan ja lomamatkailun kautta, mikä tulee mah- noin puoleen nykytilanteesta. Kiinteän yhteyden no- dollisesti kasvamaan. Tieyhteyden puoleen väliin si- peus, varmuus ja helppous tulevat synnyttämään mat- joitettu levähdysalue mahdollistaa taukojen pitämisen koja, jotka lauttayhteyden varassa jäisivät tekemättä. liikenteeltä suojaisassa paikassa. Asukkaiden matkustuskäyttäytymisen muutokset tulevat vaikuttamaan alueen liikennemääriin. Yleinen mie- Meriliikenne lenkiinto uutta tieyhteyttä kohtaan lisää sillan liikenne- määriä käyttöönoton yhteydessä, mutta myöhemmin Nykyisen lauttaväylän väyläluokan säilyttäminen ei liikenne pengertiellä vakiintuu. ole tarpeellista, koska väylällä ei ole muuta suurta Pengertie tuo noin seitsemän kilometriä lisää autol- alusliikennettä. Nykyistä lauttaväylää voidaan hyö- la ajettavaa matkaa, jolla voi sattua liikenneonnetto- dyntää infrarakentamisen ja sen hoidon edellyttämien muuksia. Pengertien yhteydessä on kaksi pysäköin- kuljetustarpeiden täyttämiseen. tialuetta sekä kääntymispaikat mantereelta ja saarelta Riutunkarin silta on mahdollista alittaa enintään lähtiessä. Pengertiellä sattuu todennäköisesti vähem- 5 metriä korkeilla aluksilla, jota suuremmat alukset män liikenneonnettomuuksia kuin muilla Hailuodon ja joutuvat kulkemaan Hailuodon puoleista väylää. Ve- Oulunsalon alueen välisillä tieosuuksilla, sillä penger- sialueella oleva kiertomahdollisuus on riittävä vesilii- tiellä ei ole maankäyttöä eikä risteävää liikennettä ja kenteen väylätarpeita ajatellen, sillä nykyiselläänkin kevyen liikenteen osuus on pieni. Talvella sääolosuh- Hailuodon puoleista väylää käytetään enemmän sen teet, etenkin liukkaus, sumu ja sade, voivat aiheuttaa suuremman syvyyden vuoksi. liikenteeseen poikkeustilanteita, mikä lisää liikenne- onnettomuusriskiä. Erittäin huonoissa olosuhteissa Ilmaliikenne liikenne voidaan joutua tilapäisesti katkaisemaan. Hankkeella ei ole vaikutuksia ilmaliikenteen kehittämi- seen, sillä kiinteän yhteyden rakenteet ovat matalia.

54 4.2 Vaikutukset maksi, mikä osaltaan vähentää ruuhkasta aiheutuvia yhdyskuntarakenteeseen vaaratilanteita. Lisäksi liikennemäärien kasvu voi huo- ja kaavoitukseen nontaa alueen asumisviihtyvyyttä ja houkuttelevuutta sekä johtaa maan ja kiinteistöjen arvon alenemiseen erityisesti tien välittömässä läheisyydessä. Kiinteän Nykyisen lauttaliikenteen palvelutason mukainen lii- yhteyden ei arvioida kuitenkaan vaikuttavan merkit- kennöinti johtaa huonontuvaan liikkumisen palveluta- tävästi väestön ja työpaikkojen siirtymiseen Oulusta soon ja saavutettavuuteen liikennemäärien lisäänty- Hailuotoon. Parantuneiden liikenneyhteyksien arvioi- essä. Tämä vaikuttaa saaren houkuttelevuuteen sekä daan jonkin verran lisäävän hailuotolaisten vähittäis- asuinpaikkana että elinkeinon harjoittamisen osalta. kaupan palvelujen käyttöä Oulunsalon taajamassa Saavutettavuuden huononeminen rajoittaa nykyisten erityisesti työmatkojen yhteydessä. yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Liiken- neyhteyksien huononeminen ei myöskään houkuttele uutta yritystoimintaa Hailuotoon. 4.3 Ympäristövaikutukset Hailuodon saari rinnastuu hankkeen jälkeen vas- taavassa seudullisessa asemassa oleviin mantereen alueisiin, sillä kiinteän penger- ja siltayhteyden 4.3.1 Melu rakentaminen Oulun Riutunkarin ja Hailuodon välil- le parantaa Hailuodon valtakunnallista ja seudullista Melukuvat on esitetty piirustuksissa Y3-1–Y3-3. saavutettavuutta. Kiinteä yhteys laajentaa Hailuodon Vesi on akustisesti kova elementti, joten siinä kulkeu- työssäkäyntialuetta, joten mantereella töissä käyvien tuva melu kuuluu kaksi kertaa kauemmas kuin maas- ihmisten määrä tulee kasvamaan jonkin verran. Man- tossa. Rannikkoseudulla liikennemelu kuitenkin vaime- tereelle suuntautuvat ostos- ja vapaa-ajanmatkat tule- nee tyypillisesti hieman nopeammin kuin sisämaassa. vat myös lisääntymään. Kiinteän yhteyden odotetaan Nykytilanteessa asumiseen käytettävillä alueilla vaikuttavan myös positiivisesti maan ja asuntojen ar- päiväajan melutason ohjearvo 55 dB ylittyy noin 25 voon Hailuodossa. metrin päässä tiestä ja loma-asumiseen käytettävien Kiinteän yhteyden tuoma saavutettavuuden pa- alueiden melutason ohjearvo 45 dB noin 80 metrin raneminen houkuttelee saarelle lisää vakituista asu- päässä tiestä. Asumiseen tai loma-ajan asumiseen tusta ja kesämökkiasutusta. Tämä luo mahdollisuuk- käytettävien kiinteistöjen asuinpihoilla ja julkisivuilla sia edistää yhdyskuntarakenteen suunnitelmallista tiemelu ei ylitä ohjearvoja. kehittämistä ja tukee Hailuodon tavoitetta aktiivisen Kiinteän yhteyden aiheuttama meluhaitta on hyvin maapolitiikan edistämisestä. Kehityksessä pyritään vähäinen pitkälle ajalle määriteltyjen keskiäänitasojen kuitenkin hallittuun väestönkasvuun sekä vakituisen mukaan. On todennäköistä, että ohiajojen hetkelliset asutuksen ja loma-asutuksen laajenemiseen nykyi- äänet erottuvat kaukanakin lähteestä ja äänimaisema seen taajamarakenteeseen tukeutuen. voidaan kokea kiinteän yhteyden toteuttamisen jälkeen Liikenneyhteyksien kehittyminen mahdollistaa alu- muuttuneen. Ehdotetulla ratkaisulla valtioneuvoston eella sellaisia uusia elinkeinoja tai tapahtumia, jotka antamat melutason ohjearvot eivät ylity asuinkiinteis- vaativat runsaasti kuljetuksia tai ihmisten liikkumista. töjen piha-alueilla, jos ajonopeus on enintään 80 km/h. Kiinteällä yhteydellä odotetaan olevan erityisen mer- Hailuodossa melutason 45 dB ohjearvo saatetaan kittävä vaikutus matkailuun, sillä parantuneiden liiken- ylittää yhden lomarakennuksen oleskelupihalla ja jul- neyhteyksien arvioidaan lisäävän Hailuodon houkut- kisivulla. Ylitys on alle 2 dB luokkaa. Liikenteen aihe- televuutta matkailupalvelujen kannalta sekä tuovan uttama melu Hailuodon läpi kulkevalta Luovontieltä on saarelle uusia matkailualan yrityksiä ja työpaikkoja. suurempi kuin ennustetilanteessa pengertieltä kan- Vaikutukset Oulunsalon alueella ovat selvästi vä- tautuva melu. häisemmät kuin Hailuodossa. Hailuotoon suuntau- Oulunsalon puolella Hailuodontien varrella yhden tuvan liikenteen määrä tulee todennäköisesti kasva- asuinrakennuksen kohdalla julkisivun äänitaso ylittää maan selvästi, mikä huonontaa liikenneturvallisuutta melutason ohjearvon 55 dB, mutta ohjearvon ylitys on ja lisää estevaikutusta sekä voi aiheuttaa rajoituksia vähäinen (1 dB), eikä ohjearvo ylity oleskelupihalla. Hailuotoon johtavan tienvarren maankäytön kehittä- Jos asuinrakennuksen ulkoseinärakenteen äänene- miselle.Toisaalta liikenteen nykyinen sykäyksittäinen ristävyydeksi oletetaan vähintään 25 dB, alitetaan si- ruuhka poistuu, ja liikennevirta muuttuu tasaisem- sätilojen ohjearvo päivä- ja yöaikana.

55 Rakentamisen aikana äänekkäimpien työkoneiden 4.3.4 Vaikutukset maa- ja aiheuttama melu kantautuu Hailuodon läheisimpiin kallioperään sekä pohjaveteen lomakiinteistöihin. Työmaalla melua aiheuttavia toi- menpiteitä ovat erityisesti kivi- ja maa-aineskuljetuk- Kiinteä liikenneyhteys ei aiheuta merkittäviä suoria set, louheen kaato, kuormaus ja ruoppaus sekä mah- vaikutuksia maaperään, sillä alue on maan kantavuu- dollisesti paalutus. Rakentamisesta aiheutuva melu den suhteen pääosin hyvin rakennettavissa olevaa on häiritsevää erityisesti ensimmäisen tiepenkereen hiekkaa. Liikenneyhteyden toteuttamisen ruoppaus- parannustyömaalla. Työmaan maa-aineskuljetukset tarve on arvioitu vähäiseksi. Maa-alueella ei tehdä Hailuodontietä pitkin nostavat läheisten kiinteistöjen mittavia rakennustöitä, sillä pengertie liittyy Oulun ulkopuolista äänitasoa. Mikäli kyseisten kiinteistöjen Riutunkarin ja Hailuodon päässä jo olemassa oleviin julkisivun ääneneristävyys ei ole riittävä, voidaan ym- pengerteihin. päristöluvan yhteydessä asettaa rajoituksia esimer- Kiinteä liikenneyhteys parantaa Hailuodon saavu- kiksi kuljetusaikoihin. tettavuutta, mikä johtaa saarella vierailevien matkailijoiden ja virkistyskäyttäjien määrän lisääntymiseen. Hailuodon luonnonympäristössä kulutukselle herkim- 4.3.2 Tärinä piä ympäristöjä ovat erityisesti laajat hiekkaranta- ja dyynikokonaisuudet, joihin kohdistuu merkittäviä vir- Kiinteän tieyhteyden liikenteen aiheuttamat tärinähai- kistyskäyttöpaineita. Lisääntyvän virkistystoiminnan tat ovat yleisesti ottaen pieniä muun muassa ajoneu- aiheuttama kulutus saattaa johtaa dyynien ja hiekka- vojen suhteellisen pienistä kokonaismassoista sekä rantojen alkuperäisen kasvillisuuden geomorfologisen alhaisista ajonopeuksista johtuen. rakenteen tuhoutumiseen. Rakentamisen tärinävaikutus syntyy lähinnä Ou- Lisääntyvän matkailun luonnolle aiheuttamaa rasi- lunsalon alueella Hailuodontiellä kulkevien kiviaines- tusta voidaan vähentää ohjaamalla kävijät heille osoi- kuljetusten vuoksi. Suunnittelualueella ei ole työnai- tetuille alueille ja reiteille. Hailuodossa on rakennettu- kaista tärinää aiheuttavia louhintakoneita. Mahdolliset ja reittejä taukopaikkoineen ja saareen on rakennettu paalutukset eivät suunnittelualueen olosuhteissa ai- lukuisia lintutorneja. heuta merkittävää tärinää. Kävijämäärän lisääntyminen aiheuttaa paineita myös luontomatkailureitistön kehittämiseksi. Hailuo- don kuivilla ja valoisilla metsäisillä dyynialueilla sekä 4.3.3 Päästöt ilmaan ja vaikutukset hiekkarannoilla tapahtuva virkistyskäyttö kokonaisuu- ilmastoon dessaan tulisi ohjata rakennetuille ja hyvin opastetuille reiteille kulumisen estämiseksi. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) arvi- Pengertien rakentamisella ei ole vaikutusta San- oitiin lautta- ja ajoneuvoliikenteen päästömääriä sekä tosen niemen itäosassa sijaitsevaan Huikunkankaan hankkeen rakennus- että käyttöaikana. Tarkasteltavat pohjavesialueeseen. Riski maa-aineksen pilaantumi- päästökomponentit olivat typen oksidit (NO), hiilimo- seen on varsin vähäinen, koska tieosuudella kuljetet- noksidi (HC), hiilivedyt (NO), hiilimonoksidi (CO), hiili- tavat vaarallisten aineiden määrät ovat vähäiset. Alu- vedyt (HC), pienhiukkaset (PM) sekä hiilidioksidi (CO). eella ei ole vedenottamoa. Päästöt laskettiin autoliikenteen osalta maantiellä 816 Pengertien ja siltojen rakentaminen edellyttää ulko- välillä Hailuodontie (Lentokentäntieltä alkaen)–Luo- puoliselta alueelta tapahtuvaa kalliokiviaineksen han- vontie (Potinlahden kohdalle) ja lauttaliikenteen osalta kintaa ja vaikuttaa näin paikallisesti kalliokiviainesva- lauttojen polttoaineen vuosikulutusarvion perusteella. roihin. Kalliokiviaineksen ottamisella on vaikutuksia Päästömäärien laskennan tarkkuuteen vaikuttavat lii- pinta- ja pohjavesiin, mutta haitalliset vaikutukset ovat kenne-ennusteen tarkkuus sekä laskennassa käytet- usein merkittävästi pienemmät kuin harjukiviaineksen tävät oletukset. Autotekniikan kehittymisen arvioidaan osalta. vähentävän autoliikenteen kasvihuonepäästöjä, mutta liikennemäärien kasvaessa hiilidioksidipäästöjen koko- naismäärä kasvaa. Lauttaliikenteen korvaaminen kiin- teällä tieyhteydellä vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 40 %.

56 4.3.5 Vaikutukset merialueeseen 4.3.6 Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon Hankkeen suorat vaikutukset merialueeseen ja sen monimuotoisuuteen lähiympäristöön jäävät vähäisiksi. Kiinteä yhteys ei aiheuta merkittävää muutosta virtaamiin eikä veden- Kasvillisuus vaihtuvuuteen. Kiinteän pengersiltayhteyden padotus vaikutus virtaukselle on virtausmallin perusteella noin Kiinteän yhteyden suorat vaikutukset alueen kasvila- 10–20 %, joten veden ainepitoisuudetkaan eivät mer- jistoon ja kasviyhteisöihin rajoittuvat pengertien lähtö- kittävästi muutu. Pengertie ei vaikututa ainemäärien paikkaan Riutunkarilla sekä tulopaikkaan Hailuodon pitoisuuksiin tarkasteltavalla merialueella, vaan muu- Huikussa. Pengertien lähtöpaikkojen kasvilajisto on tos näkyy lähinnä pitoisuuksien alueellisen jakauman voimakkaasti kulttuurivaikutteista, eikä alueilla esiinny muutoksina. Ravinnepitoisuuksien muutokset ovat uhanalaista tai vaateliasta putkilokasvilajistoa. Myös- pieniä ja merialueen rehevyystasossa ei arvioida ta- kään merialueen matalikoilla, jotka jäisivät pengertien pahtuvan merkittäviä muutoksia. Vaikutukset Limin- alle, ei esiinny vaateliasta tai uhanalaista kasvilajistoa. ganlahden veden laatuun jäävät vähäisiksi. Hanke ei Välillisistä vaikutuksista merkittävin ja vaikeimmin vaikuta vesimuodostumien hyvän tavoitetilan tavoittei- ennustettava vaikutus on jää-, vesi- ja aaltoeroosio- den saavuttamiseen vuoteen 2015 mennessä. muutokset. Maankohoamisrannikon ainutlaatuiselle Tutkimusalueen sedimenttiaines on mitattujen pi- kasvillisuudelle ja avointa tilaa vaativalle eläimistölle toisuuksien perusteella pääsääntöisesti täysin puh- on elintärkeää, että alueelle muodostuu eroosiovoi- dasta. Alueen sedimenttien mitatut TBT-pitoisuudet mien vaikutuksesta jatkuvasti uutta kasvutilaa sekä olivat pitoisuustason 1 alittavia eli mereen läjityskel- elinympäristöä. Jään mekaanisen muokkauksen vä- poisia, mutta normalisoidut TBT-pitoisuudet ylittävät hentyminen nopeuttaisi ranta-alueiden umpeenkasvua joka pisteellä tason 1 raja-arvon. Sedimenttien mitatut ja liettymistä. Tämä heikentäisi niiden kasvilajien elin- ja normalisoidut TPhT-pitoisuudet pitoisuudet olivat mahdollisuuksia, jotka pärjäävät huonosti kilpailussa pääosin määritystasojen 1 (3 μg/kg) ja 2 (200 μg/kg) kasvutilasta. Esimerkiksi Riutunkarin nykyinen penger välissä, mutta pitoisuudet alittivat kuitenkin moninker- lienee osasyynä Riutunkainalon umpeenkasvuun ja taisesti ruoppausmassojen meriläjitykselle annetun myös alueen liettymiseen. Perämeren rannikkoalueen pitoisuuden ylärajan 200 μg/kg. luonnon uudistajana ja biodiversiteetin ylläpitäjänä jää- Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia pohjasedi- eroosio sekä aallokko ovat tärkeitä mekanismeja. Teh- menttien haitta-aineiden vapautumiseen eikä kulkeu- tyjen selvitysten ja arviointien perusteella jääeroosio tumiseen, koska pengertien rakentamisen yhteydessä alueella ei kokonaisuutena merkittävästi heikkene. sedimenttejä ei tarvitse ruopata. Rakentamisenaikai- Esitetyillä lieventämistoimenpiteillä saadaan jää- nen irtoava pohja-aines mahdollisine haitta-aineineen eroosion vaikutukset säilymään nykytilanteen mukai- leviää virtausmallin mukaan hyvin paikallisesti ja vaih- sina. Osalla lieventämistoimenpiteitä turvataan ja jopa televiin suuntiin tuulen mukaan. Hankkeella ei ole parannetaan alueen luontotyyppien elinolosuhteita. merkittävää vaikutusta haitta-aineiden leviämiseen. Hanke ei vaikuta merkittävästi alueen pohjaeläi- Linnusto mistöön, luontotyyppeihin tai kalastoon. Tiepenger ei hävitä merkittäviä kalojen kutualueita. Tiepenkereen Kiinteän yhteyden suorat vaikutukset pesimälinnus- vaatima merenpohjan ala on pieni eikä se vaikuta toon rajoittuvat Riutunkarin alueelle. Tielinjaus kulkee myöskään suoraan kalojen syönnösalueisiin. Silta- nykyisen aallonmurtajan yli, jolla pesii naurulokkiyh- aukot mahdollistavat kalojen ja esimerkiksi hylkeiden dyskunta. Naurulokkiyhdyskunta joutuu aallonmurta- liikkumisen Luodonselältä Oulun edustalle ja päinvas- jan mahdollisen poistamisen seurauksena vaihtamaan toin. Välillisistä rakentamisen aiheuttamista vaikutuk- pesimäpaikkaa. Naurulokkiyhdyskunnassa pesii seu- sista veden samentuminen on merkittävin yksittäinen ralaislajeina pieni määrä muun muassa lapintiiroja. tekijä, jonka vaikutuksia esimerkiksi karisiian kudun Kiinteä liikenneyhteys ei hävitä lintujen merkittäviä ke- onnistumiseen voidaan lieventää rakennusajan suun- rääntymis- tai saalistusalueita, sillä niitä ei suunnitellun nittelulla. pengertien linjauksen alueella ole. Lupakäsittelyssä määritellään tarvittavat haittoja lieventävät toimenpiteet. Aallonmurtajan poistaminen on mahdollista, kun kiinteä yhteys on valmis ja lauttaliikenne lopetetaan.

57 Hankkeen mahdollisia välillisiä vaikutuksia alueen pe- Polkankarin alueella. Keväällä ja alkukesällä siianpoi- simälinnustoon ovat muun muassa meluvaikutukset kasten syönnösalueet ovat matalia hiekkapohjaisia alu- sekä lintujen törmääminen ajoneuvoihin. Tien meluvai- eita, joita on runsaasti erityisesti Luodonselän alueella. kutukset eivät ulotu esimerkiksi Riutunkainalon Natura- Kiinteän yhteyden rakentaminen kestää kolme alueelle eivätkä myöskään tielinjauksen pohjoispuo- vuotta, jolloin mahdollinen samentuminen saattaa ol- lisille lintuluodoille. Riutunkarin sekä Huikun alueen la pitkäkestoista ja jatkuvaa. Koska karisiian mäti ja pesimälinnut ovat tottuneet liikennemeluun, joten tilan- pienet poikaset eivät kestä kiintoainetta, saattaa pit- ne ei muutu nykytilasta huonompaan suuntaan. käaikainen veden samentuminen vaikuttaa poikastuo- Oulun Riutunkarin ja Hailuodon välinen salmi on tannon heikkenemiseen ja sitä kautta koko alueen ka- selkeä lintujen muuttoreitti erityisesti keväisin. Nykyi- risiikapopulaatioon. Haittoja on mahdollista lieventää nen sulana pysyvä lauttaväylä houkuttelee erityisesti suunnittelemalla rakennusaikataulu siten, että karisii- alkukeväällä varhaisimpia muuttolintuja levähtämään an kutuaikana eli loppusyksyllä samentumista aiheut- alueelle, koska luonnollisia sulapaikkoja ei suunnitte- tavia toimenpiteitä olisi mahdollisimman vähän. lualueella ole. Lauttaväylän aukipitämisestä johtuen, Silakan poikastuotannolle vaikutukset voivat olla silta-aukkoihin syntyisi todennäköisesti jo varhain ke- samankaltaisia, mutta alueen silakkapopulaatio on väällä sulana pysyviä vesialueita, jotka tulisivat hou- karisiikaa suurempi, joten vaikutukset jäävät vähäi- kuttelemaan vesilintuja. semmiksi. Muiden kalojen kutualueet sijaitsevat Li- minganlahden pohjukassa, joten samentumisella ei Nisäkäslajisto ole vaikutusta näihin lajeihin.

Pengertiehankkeen vaikutuspiirissä elää niukasti ni- Natura 2000 -alueet säkkäitä. Vesialueen nisäkäslajistoon kuuluu kuitenkin itämerennorppa ja harmaahylje, joista ensin Hankkeesta on laadittu luonnonsuojelulain 65 §:n mainittu poikii alueella. Kummankin lajin kannat ovat mukainen Natura-arviointi. Ympäristöministeriön lau- alueella vakaat ja kasvussa. Tiepenger estää hylkei- sunnon perusteella arviointia on täydennetty jääeroo- den liikkumisen joiltakin kohdin, mutta todennäköises- siovaikutusten ja lieventämistoimenpiteiden osalta. ti kumpikin laji pystyy käyttämään leveitä silta-aukkoja Selvityksissä on tutkittu jääeroosion muutosten vaiku- kulkemiseen. Harmaahylje viihtyy pääasiassa tielinjan tusta alueen Natura-kohteisiin, lieventämistoimenpi- pohjoispuolella Oulunselän alueella, mutta itämeren- teitä ja luontoarvoja. (Kuva 30.) norppia tavataan kaikkialla suunnittelualueella. Pengertien rakentamisen välilliset vaikutukset alu- Luonnonvarat ja luonnonvarojen käyttö een nisäkäslajistoon jäävät todennäköisesti hyvin vä- häisiksi. Pengertien rakentamisella on hyvin vähän Kiinteän yhteyden myötä Hailuodon saavutettavuus vaikutusta vieraslajien esiintymiseen tai kulkeutumi- paranee ja alueen virkistyskäyttö lisääntyy. Hallitse- seen Hailuodon alueelle; Satunnainen minkki saattaa maton virkistyskäyttö ja liikkuminen valoisilla ja help- kulkea pengertä pitkin mantereelta saarelle, mutta tä- pokulkuisilla jäkäläkankailla vaikuttaa merkittävästi mä tapahtuu todennäköisemmin jäätä pitkin. Rottien Hailuodon pinnanmuotoja ja luonnonmaisemaa luon- tai pienjyrsijöiden kulkeutuminen pengertä pitkin Hai- nehtivien dyynien alkuperäisen kasvillisuuden sekä luotoon on epätodennäköistä. geomorfologisen rakenteen säilymiseen. Varsinkin Tielinjan rakentaminen ei myöskään lisää metsäs- hallitsematon moottoriajoneuvoilla liikkuminen on tyspainetta Hailuodon saarella. Vieraslupien saanti on dyyneille tuhoisaa. Jäkälät, erityisesti kaikki pallero- alueella rajoitettua ja metsästystä kyetään säätele- poronjäkälälajit ovat kulutukselle erittäin arkoja ja tu- mään muun muassa metsästysseurojen tai riistanhoi- houtuvat lajistosta täydellisimmin. Näiden jäkälikköjen topiirin asettamilla pyyntikiintiöillä. palautuminen ennalleen saattaa kestää vuosikymme- niä. Virkistyskäytön lisääntyminen vaikuttaa merkittä- Kalasto västi myös jäkälän poiminta-alueiden säilymiseen ja huolimaton tulenkäyttö voi tuhota Hailuodon jäkäläva- Kiinteän yhteyden linjauksen alle ei jää karisiian ku- rantoja. tualueita, jotka sijaitsevat pääasiassa nykyisen laut- taväylän eteläpuolella Käykkäränmatalan ja Keskisel- jänmatalien alueilla sekä lauttaväylän pohjoispuolella

58 Kuva 30. Yhteenveto jääeroosion muutoksista kiinteän liikenneyhteyden toteutuessa. Termomekaaniseen eroosioon penkereellä ei ole vaikutuksia.

Kiinteällä yhteydellä ei ole vaikutuksia Hailuodon riis- Tiehanke muuttaa pysyvästi nykyistä avointa mai- takantaan. Liikenneyhteyden ei arvioida lisäävän met- sematilaa ja merialueen luonnetta, kun saareen sästyspaineita saarella, sillä metsästysharrastajat tu- muodostuu kiinteä yhteys mantereelta. Hailuodon levat saarelle kulkuyhteydestä riippumatta. kulttuuriperinnön eritysarvoja ovat muun muassa saa- Kiinteän liikenneyhteyden rakentaminen vaikut- rimaisuus, talonpoikaiskylät ja kalastuskulttuuri, joihin taa merialueen jäätymiseen varsinkin silta-aukkojen hankkeen myötä kohdistuu muutospaineita. Veneilijän aiheuttamissa virtauskohdissa. Mahdollisuudet talvi- näkökulmasta muutos on myös merkittävä, tiepenger aikaiseen jäällä liikkumiseen ja harrastamiseen, ku- katkaisee näkymän. ten pilkkimiseen ja talvikalastukseen, retkiluisteluun, Tietä lähinnä olevien asukkaiden kannalta muutos hiihtoon ja moottorikelkkailuun, tulevat jossain määrin on näkyvä erityisesti tontin avautuessa tien suuntaan. silta-aukkojen ympäristössä heikentymään. Katseluetäisyyden kasvaessa tien merkitys maisemassa vähenee, tie sulautuu osaksi horisonttia ja sillat muistuttavat pieniä saaria. Tie ei näy saaren sisä- 4.3.7 Vaikutukset kulttuuriperintöön osista katsoen. ja maisemaan Tienkäyttäjän kannalta maisemalliset vaikutukset ovat myönteiset. Tieltä ja mahdolliselta levähdyspai- Tiehanke muuttaa maisemakuvaa sen lähiympäristös- kalta voidaan katsoa avointa merimaisemaa. sä sekä kauempaa maisemasta katsoen. Vaikutusten merkittävyyteen vaikuttavat katselusuunta ja katse- luetäisyys. Maisemaan kohdistuvia vaikutuksia on ha- vainnollistettu kuvassa 31.

59 Kuva 31. Maisemaan kohdistuvien vaikutustensijoittuminen alueellisesti.

4.4 Sosiaaliset vaikutukset

Liikkuminen Hailuotoon ja Oulunsaloon. Hailuodon herkän luonnon säilyttämiseksi kasvavat matkailijajoukot olisi Raippaluodon kiinteän yhteyden jälkiarvioinnin pe- syytä ohjata entistä tiiviimmin merkityille reiteille myös rusteella voitaneen ennustaa, että kiinteän yhteyden maastossa. myötä saarelaisten elämäntapa muuttuu liikkuvam- maksi ja palveluita haetaan entistä useammin mante- Viihtyvyys reelta. Pendelöinti ja opiskelijoiden liikkuminen helpottuu merkittävästi ja ihmissuhteiden ylläpito mantereen Kiinteän yhteyden myötä Hailuoto ei näyttäydy yhtä suuntaan lisääntyy ja yksinkertaistuu. Lyhyet pistäy- selkeänä vaihtoehtona mantereella asumiselle. Hai- tymiset saarelta mantereelle ja mantereelta saarelle luotolaisten tietynlaiseen omavaraisuuteen ja naapuri- yleistyvät. apuun perustuva yhteisöllisyys saattaa kärsiä, etenkin Paineet kevyen liikenteen ja luontomatkailureitis- jos matkailijamäärät ja väestö kasvavat huomattavas- tön kehittämiseksi kasvavat matkailun lisääntyessä. ti. Rauhallisuus ja kiireettömyys saattavat vähetä. Hai- Kasvava autoliikenne lisää kevyen liikenteen turvat- luodossa on esitetty myös pelkoja luonnon kestoky- tomuutta, mikäli kevyt liikenne ei saa omaa väylää vyn suhteen kävijämäärien lisääntyessä.

60 Hailuodon väestön harrastusmahdollisuudet parane- Kuntarakenteen muutokset voivat tulla ajankohtaisik- vat harrastusmatkojen helpottuessa mantereelle. si kiinteän liikenneyhteyden myötä. Mikäli muutokset Myös saaren sisäiset palvelut ja ajanviettomahdol- toteutuvat, on myös saaren julkisten palveluiden kar- lisuudet saattavat lisääntyä väkiluvun kasvaessa. siminen todennäköistä. Toisaalta, mikäli Hailuodon Saaren vilkastuminen parantaa ainakin joidenkin väestö kasvaa ja kunnan itsenäisyys säilyy, voivat pal- asukkaiden viihtymistä, kun taas toisten mielestä rau- velut saarella myös lisääntyä ja monipuolistua. hallisempi kylä on viihtyisämpi. Parempi saavutetta- Koulukyyditykset ja muu joukkoliikenne mantereen vuus johtaa nykyisen kyläyhteisön näyttäytymiseen puolelle helpottuvat pengertien ansiosta, mikä mah- houkuttelevana kohteena muulta muuttaville asukkail- dollistaa peruskoulun jälkeisten opintojen suoritta- le, mikä johtaa väestönkasvun kiihtymiseen. misen saarella asuen nykyisen mantereelle muuton Saaren sosiaalinen turvallisuus parantuu tieyhtey- sijaan. Toisaalta saaren oman koulun säilyminen riip- den myötä, sillä poliisivalvonta, sairaankuljetukset ja puu hankkeen toteuduttua entistä enemmän luokka- muut hälytysajot helpottuvat. Raippaluodon sosiaali- kokojen kehityksestä. sen turvallisuuden heikkenemiseen kohdistuneet pe- Hankkeella on jonkin verran vaikutuksia alueen lot eivät käyneet toteen, sillä rikollisuus tai ilkivalta ei- työllisyyteen. Työpaikat vähenevät aluksi ainakin laut- vät ole uuden sillan käyttöönoton myötä lisääntyneet tahenkilökunnan verran, kuten myös lauttarannassa merkittävästi. Näin ollen ei ole syytä epäillä, että Hai- olevat palvelut todennäköisesti loppuvat. Toisaalta luotoon kohdistuisi kasvavaa rikollisuudenuhkaa tie- saarelle voi syntyä uusia työpaikkoja matkailun lisään- hankkeen jälkeenkään. tymisen myötä. Hailuotolaisille on liikenneyhteyksien Saaren imago erityiskohteena heikkenee kiinteän paranemisen johdosta tarjolla aiempaa enemmän tieyhteyden myötä. Toisaalta saavutettavuuden pa- työpaikkoja, sillä saaren työssäkäyntialue laajenee. raneminen voi kohentaa imagoa esimerkiksi saaren Myös Raippaluodossa työssäkäynti mantereella li- aktiivisuuden ja kilpailukyvyn suhteen. Raippaluodos- sääntyi sillan myötä. Hailuodossa koetut erikoistu- sa tehdyn asukaskyselyn vastaajista neljännes koki neen työvoiman rekrytointiongelmat todennäköises- omaleimaisuuden vähentyneen sillan myötä, mutta ti vähenevät työmatka-aikojen lyhetessä, toisaalta kokonaisuudessaan imagon nähtiin parantuneen. myös erikoistuneen työvoiman tarve saattaa vähetä, Välilliset maisemavaikutukset kohdistuvat Hai- sillä osa palveluista haettaneen jatkossa mantereelta. luodon saaren sisäosiin maankäytön kasvun myötä. Saaren sisäosissa sijaitseviin kulttuuriperintökohtei- Matkailu siin ja -alueisiin (muun muassa Ojakylä ja Kirkonkylä) ja Marjaniemen majakka- ja luotsiyhdyskuntaan koh- Vaikutukset Hailuodon matkailuun voivat olla kahden- distuvat vaikutukset jäävät todennäköisesti vähäisiksi. laisia. Matkailu saattaa lisääntyä ainakin aluksi, kun Arvioinnissa on kuitenkin epävarmuustekijöitä, jotka saaren saavutettavuus helpottuu ihmisten mielikuvis- liittyvät maankäytön ja virkistyskäytön lisääntymiseen. sa. Tämä voi lisätä ainakin lyhyitä vierailuja saarella. Lyhytkestoisen loma- ja elämyspakettien markkinointi Palvelurakenne helpottuu, samoin esimerkiksi kokousmatkojen ja se- minaarien järjestäminen. Osa Hailuodon palveluista saattaa vaarantua, kun osto- Toisaalta lauttamatkan mukanaan tuomat merel- voimaa virtaa mantereen suuntaan; toisaalta esimerkik- lisyyden elämykset heikkenevät, jolloin saaren arvo si matkailupalvelut saattavat uuden tien myötä lisään- vähenee joidenkin matkailijoiden silmissä. Yöpymiset tyä. Etenkin päivittäistavarakauppa joutuu kilpailemaan saarella saattavat vähetä, kun lauttaliikenteen sei- mantereen tarjonnan kanssa liikenneyhteyksien paran- sahtuminen yöllä ei enää pakota vierailijoita jäämään nuttua, mikä saattaa johtaa päivittäistavaratarjonnan saarelle yöksi. Toisaalta Raippaluodon siltahankkeen supistumiseen saarella. Näin kävi Raippaluodossa, kokemuksista voidaan päätellä, että mökkien käyttö jossa huomattava osa niin vakinaisten asukkaiden kuin saarella saattaa myös lisääntyä, kun nopea pistäyty- mökkiläistenkin päivittäistavaraostoksista siirtyi sillan minen saarelta vakituiselle asunnolle asioiden hoita- rakentamisen myötä mantereen kauppoihin. miseksi tulee mahdolliseksi.

61 Oulunsalon alueelle kohdistuvat vaikutukset loudellisessa tarkastelussa laskelmiin otetaan mukaan myös tienkäyttäjien kustannushyödyt ja -lisät, joita ovat Kiinteän yhteyden rakentaminen lisää Oulunsalon muun muassa ajoneuvo-, aika-, onnettomuuskustan- alueen läpi kulkevaa liikennettä, mikä lisää tien es- nusmuutokset sekä ympäristökustannukset. tevaikutusta. Lisäksi yhteyden rakentamisen aikana Suunnitteluvalmiuden osalta hankeen rakentami- raskaat kuljetukset aiheuttavat häiriöitä. Oulun seu- nen on ilman valituksista aiheutuvia viiveitä mahdollis- dun kuntarakenne voi muuttua kiinteän tieyhteyden ta käynnistää aikaisintaan 2016–2017. Rakentamisen myötä. Tällöin myös Oulunsalon alueen julkisten pal- on arvioitu kestävän kolme vuotta. Kaikki hyödyt ja veluiden kysynnässä ja tarjonnassa saattaa tapahtua kustannukset diskontataan perusvuoteen. Laskelmat muutoksia. tehdään 30 vuoden jaksolle aikavälille 2018–2048. Laskentakorko on 4 %. Lauttayhteystarkastelussa on lähdetty siitä, että uu- 4.5 Tieverkon hallinnolliset si lautta on käytössä aikaisintaan vuonna 2019. Las- muutokset kelmassa on oletettu, että vuonna 2015 investoidaan uusiin rantautumislaitteisiin 0,9 miljoonaa euroa. ja lisä- Kiinteä yhteys rakennetaan maantienä ja se tulee kaistajärjestelyihin 0,1 miljoonaa euroa. Lauttaväylän olemaan osa maantietä 816. Kiinteän yhteyden val- ruoppaamiseen on arvioitu investoitavan 0,25 miljoo- mistuttua valtion ylläpitämä lauttayhteys lakkautetaan naa euroa. vuonna 2020 ja 0,1 miljoonaa euroa. vuon- eikä jäätieyhteyksiä ylläpidetä. Nykyinen lauttaväylä na 2035. hyötyliikenteen matalaväylänä lakkautetaan ja muute- Investointikustannukset ja niiden kehitys aiempiin taan veneilyväyläksi. Kiinteän yhteyden ulkopuolelle suunnitteluvaiheisiin verrattuna on esitetty oheisessa jäävä nykyinen yhteys Huikun lauttarantaan ja kala- taulukossa 6. satamaan muutetaan yksityistieksi. Alustavassa kustannusarvioissa oleellisin muutos on siltojen hinta. Yleissuunnitelmassa 2013 on siltojen yksikköhintana käytetty 2 750 euroa kansineliömetril- 4.6 Hankearviointi tä, kun vastaavasti vuoden 2007 laskelmassa käytet- tiin 2 500 euroa kansineliömetriltä. Siltapituuksia on Hankearvioinnin lähtökohdat suunnitelmassa voitu tarkentuneiden pohja- ja virtaus- tietojen pohjalta lyhentää noin 13 % aiempiin suunni- Yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä on päivitetty telmiin verrattuna. Tierakenteen maapengermassoihin vuoden 2007 kannattavuuslaskelma. Vertailukohtana on yleissuunnitelmassa 2011 sisällytetty noin 170 000 on ollut VE0 eli nykyisenlainen lauttayhteys. Herkkyys- m3 massoja, joilla rakennetaan rakenteiden suojaa- tarkasteluissa on tutkittu vertailuvaihtoehtona muun miseksi ja liikennöitävyyden turvaamiseksi tarvittavat muassa parannettua lauttaliikenteen palvelutasoa. jäävoimilta suojaavat vastapenkereet ja keinorannat. Tarkastelussa vertaillaan lauttayhteyden ja kiinte- än yhteyden kustannuksia tienpitäjän kannalta ja yh- Kiinteän yhteyden hoito- ja kunnossapitokustannukset teiskuntataloudellisesti. Tienpitäjän vastuulla on hoitaa liikenneyhteys taloudellisesti, ympäristön kannalta Siltojen sekä meripenkereen hoito- ja ylläpitokustan- kestävästi ja palvelutasoltaan riittävänä. Yhteiskuntata- nuksina on käytetty vuoden 2007 selvityksen kus-

Taulukko 6. Investointikustannukset ja niiden kehitys aiempiin suunnitteluvai heisiin verrattuna.

Vuoden 1993 tarvesel- Vuoden 1993 tarvesel- Yleissuunnitelma 2011 Yleissuunnitelma 2014 vitys vityksen kustannus- päivitys Siltapituus 891+816 891+816 767+730 767+730 Poikkileikkaus 9 / 7 9 / 7 9 / 6 9 / 6 Pengermassat 1,0 1,0 1,0 1,0 (milj. m3) Siltakustannus 16 24 35 38 (milj. €) Pengertiekustannus 14 25 25 26 (milj. €) Yhteensä 30 49 60 64

62 tannuksia. Kiinteän yhteyden hoito- ja kunnossapi- että autoilija ajaa 7,7 kilometrin matkan käyttäessään tokustannukset ovat yhteensä 0,25 miljoonaa euroa kiinteää yhteyttä. Lauttayhteyttä käyttäessään autoili- vuodessa, josta siltojen osuus on 0,12 miljoonaa eu- ja sammuttaa autonsa moottorin, joten ajoneuvokus- roa ja meripenkereen osuus 0,13 miljoonaa euroa. tannuksia ei synny. Kuluttajan ylijäämä mitataan tien- Päällystyksen uusiminen on laskennassa sisällytetty käyttäjän ajoneuvoja aikakustannusmuutoksina. kunnossapitokustannuksiin. Lisäksi Liikenneviraston lieventämistoimenpiteistä aiheutuvat kustannukset Päästökustannukset ovat 75 000 - 100 000 euroa/vuodessa. Kiinteän yhteyden päästökustannukset syntyvät au- Lauttayhteyden käyttö- ja ylläpitokustannukset toliikenteen päästöistä, jotka on saatu IVAR-laskel- masta. Tieliikenteen päästökustannukset ovat vuonna Vuoden 2014 palvelusopimuksen arvo on 4,8 miljoo- 2018 noin 0,013 miljoonaa euroa ja vuonna 2048 noin naa euroa. Lauttayhteyden tilaushintakehitys on ollut 0,014 miljoonaa euroa. Lauttayhteyden päästökustan- noin 3 % vuodessa. Sopimusjaksolla 2015-2018 palve- nukset on laskettu lähtien lautan päästökertoimista ja lusopimuksen hinta on 5,8 miljoona euroa vuodessa. polttoaineen kulutuksesta 1 750 000 litraa vuodessa. Palvelusopimuksen hinnassa ei ole mukana lauttojen Päästökertoimet on laskettu VTT:n MEERI-2005 las- pääoma-, väylä- ja laiturikustannuksia. Ensimmäinen kentajärjestelmän pohjalta. Lauttaliikenteen päästö- uusi lautta hankittaisiin aikaisintaan vuoden 2019 alus- jen on oletettu pysyvän samana koko laskentajakson sa ja toinen uusi lautta vuoden 2036 alussa. Lauttojen ajan. Lauttaliikenteen päästökustannukset ovat jaksolla hankintahinnaksi on arvioitu 14 miljoonaa euroa/kpl 2018–2048 noin 0,192 miljoonaa euroa vuodessa. ja lautat maksetaan annuiteettimaksuina 30 vuoden laskentajakson kuluessa. Laskelmissa ensimmäisen Onnettomuuskustannukset lautan hankinnan pääomakustannukset ovat 0,81 miljoonaa euroa vuodessa 30 vuoden ajan ja toisen lau- Kiinteän yhteyden myötä autoliikenteen ajosuorite tan pääomakustannukset ovat samoin 0,81 miljoonaa kasvaa, jolloin myös tieliikenteen onnettomuuskus- euroa vuodessa kymmenen vuoden ajan. tannukset kasvavat. Kiinteän yhteyden onnettomuus- Lauttayhteys edellyttää myös joka neljäs vuosi kustannukset on laskettu TARVA-ohjelmiston avulla tihtaalien ja laiturien korjauksia. Korjaustarve syntyy lasketun nykytilanteen heva-onnettomuusasteen pe- muun muassa kovalla tuulella lautan törmäämisestä rusteella. Onnettomuuskustannukset pengertieosuu- rakenteisiin sekä jään aiheuttamista vaurioista. Näi- della ovat vuonna 2018 noin 0,177 miljoonaa euroa. ja den korjausten kustannukset ovat laskelmassa 0,2 vuonna 2048 noin 0,227 miljoonaa euroa. Laskelmas- miljoonaa euroa joka neljäs vuosi. sa on lähdetty siitä, että lauttayhteys ei aiheuta tielii- kenteelle onnettomuuskustannuksia vaikka autoilijat Jäännösarvot saattava lautalle kiirehtiessään lisätä onnettomuusris- kiä sekä tarkastelualueelle että sen ulkopuolella Ou- Jäännösarvo tarkoittaa investoinnin arvoa laskenta- lunsalossa ja Hailuodossa. ajanjakson lopussa. Jäännösarvon suuruus on 25 % investointikustannuksista, joka perustuu siihen, että Melukustannukset investoinnin keskimääräinen pitoaika on 40 vuotta ja arvonaleneminen tapahtuu lineaarisesti. Jäännösarvo Tarkastelualueella ei ole asutusta, jonka suhteen me- käsitellään nykyarvolaskelmassa investoinnin hyötynä. lutilanne muuttuisi. Melukustannuksia ei ole sisällytet- Kiinteän yhteyden jäännösarvo on vuonna 2048 16,5 ty laskelmiin. miljoonaa euroa. Sen nykyarvo on 4,9 miljoonaa euroa. Lauttayhteyden investointien jäännösarvo on 12,9 mil- Vaihtoehtojen kannattavuus joonaa euroa, jonka nykyarvo on 3,8 miljoonaa euroa. Tienpidon kannattavuus Kuluttajan ylijäämän muutos Edellä esitettyjen lähtökohtien ja oletusten pohjalta Tienkäyttäjän kannalta merkittävin muutos liikkumi- saadaan vertailtujen vaihtoehtojen (VE0, VE1) nyky- sessa on matka-ajan lyhentyminen verrattaessa kiin- arvoiksi: teää yhteyttä lauttayhteyteen. Tästä seuraa aikakus- • lauttayhteys 194,0 M€ tannussäästöjä. Ajoneuvokustannuksia syntyy siitä, • kiinteä yhteys 97,4 M€

63 Laskelman mukaan kiinteä yhteys on 30 vuoden ajalla määrää lautta-aikataulut, lisäksi yöliikenne puuttuu kertyvien kustannusten perusteella tienpitäjän kannal- ja lauttaliikenteessä esiintyy ruuhkia. Tavoiteltavana ta noin 96,6 miljoonaa euroa edullisempi kuin lautta- kriteerinä on liikennöintiajan lisääminen, jota mitataan yhteys. tarkasteltavan yhteyden liikennöintiaikojen kestolla.

Yhteiskunnallinen kannattavuus Henkilövahinko-osuuksien määrä

Kannattavuuslaskelmassa yhteiskunnan kannalta Tieliikenteessä henkilövahinkoon johtaneiden onnet- verrataan investointivaihtoehdon (=kiinteä yhteys) ja tomuuksien vähentäminen on keskeinen tavoite kaik- vertailuvaihtoehdon (=lauttayhteys) hyötyjä ja kustan- kia tienpidon toimenpiteitä määritettäessä. Suunnit- nuksia suhteessa investointiin. Kyseessä on hyöty- telualueella on tapahtunut useita henkilövahinkoon kustannussuhteen laskelma, joka ilmaisee hyötyjen johtaneita onnettomuuksia vuosina 2009–2013, mutta ja haittojen nettosumman nykyarvon ja investoinnin ei yhtään kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joten nykyarvon seuraavasti: on perusteltua tarkastella toimenpiteiden vaikutuksia Laskelmissa on oletettu: henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemänä. Ta- • perusvuosi on ensimmäinen vuosi liikenteelle voiteltavana kriteerinä on henkilövahinkoon johtavien avaamisen jälkeen eli vuosi 2018 onnettomuuksien määrän vähentäminen, jota mita- • laskentajakso on 30 vuotta (2018…2048) taan henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien • diskonttokorko on 4 % ja jäännösarvo 25 % inves- määrällä. tointikustannuksista. Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt Vuotuiset hyödyt ja kustannukset koostuvat väylänpi- don kustannusmuutoksista, kuluttajan ylijäämän muu- Suomi on sitoutunut vähentämään liikenteen hiilidiok- toksista sekä päästö- ja onnettomuuskustannusten sidipäästöjään 16 % vuoteen 2020 mennessä. Liiken- muutoksista. Myös investoinnin jäännösarvo luetaan teen hiilidioksidipäästöt ovat riippuvaisia polttoaineen hankkeen hyödyksi. kulutuksesta. Kulutetun polttoaineen määrä on riippuvainen käytetystä ajoneuvotekniikasta, suoritteesta ja liikenneolosuhteista. Tavoiteltavana kriteerinä on Tie- 4.7 Hankearvioinnin liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, jota vaikuttavuusmittareiden mitataan hiilidioksidipäästöjen vuosittaisella määrällä. kuvaus Tieliikenteen melulle altistuminen

Pääsuunnan toimivuus

Oulun Riutunkarin ja Hailuodon Huikun välisen lautta- Taulukko 7. Kiinteän yhteyden hyötykustannuslaskelma yhteyden takia suurimpia ongelmia ovat liikenteen toi- (peruslaskelma). mivuudessa olevat puutteet. Nämä aiheutuvat muun muassa. lauttaliikenteen ylitysajoista ja yöliikenteen puuttumisesta. Yksi hankkeen ensisijaisista tavoitteis- ta on parantaa yhteyden liikenteellistä palvelutasoa eli parantaa liikenteen sujuvuutta, toimintavarmuutta ja matka-ajan ennustettavuutta. Tavoiteltavana kriteeri- nä on matka-ajan lyhentäminen, jota mitataan tarkasteltavan yhteyden keskimääräisellä matka-ajalla.

Liikenteellinen saavutettavuus

Oulun Riutunkarin ja Hailuodon Huikun välillä ei ole kiinteää liikenneyhteyttä. Liikenteellinen palvelutaso on huonompi kuin muulla seudulla. Liikkuvuutta

64 Hankkeen tavoitteena on turvata ohjearvojen rajoissa 4.8 Hankearvioinnin oleva asuinympäristö. Tavoiteltavana kriteerinä on tie- yhteenveto liikenteen melulle altistuvien määrän vähentäminen, jota mitataan yli 55 dB:n melutason alueella asuvien ihmisten kokonaismäärällä. Hankkeen vaikuttavuuden yhteenvetona voidaan todeta, että hanke toteuttaa saavutettavuuden ja liiken- Kevyen liikenteen yhteydet teellisen toimivuuden osalta sille asetetut tavoitteet. Lauttayhteyden korvaaminen tieyhteydellä vähentää Hankkeen tavoitteena on parantaa kevyen liikenteen CO2 päästöjä merkittävästi, joten tavoite täyttyy myös sujuvuutta ja turvallisuutta. Kevyen liikenteen väylät tältä osin. Liikenneturvallisuuden osalta hanke jää sijaitsevat Oulunsalon taajaman alueella ja Hailuodon asetetusta tavoitteesta. Pengertien myötä kasvava lii- keskustassa, mutta lauttarannoille ei ole yhteyksiä. kenne lisää onnettomuusriskiä. Onnettomuusmäärät Tavoiteltavana kriteerinä on Kevyen liikenteen yhte- ovat erittäin pieniä, joten todelliset vaikutukset ovat yksien määrä, jota mitataan päätien suuntaisten kevy- myös vähäiset. Kevyen liikenteen yhteyksien määrän en liikenteen käytössä olevien sujuvien ja turvallisten ja kattavuuden osalta hanke ei tuo muutosta nykyti- erillisten väylien pituudella. lanteeseen. Maiseman, kulttuuriympäristön ja luonnon monimuotoisuuden osalta hanke ei toteuta sille Luonnon monimuotoisuus (biodiversiteetti) asetettuja tavoitteita. Alla olevassa kaaviossa positiivinen luku kuvaa Biodiversiteetti eli eliökunnan monimuotoisuus tai luon- hankkeella myönteisiä vaikutuksia. Kun luku on suu- non kirjo on käsite, jolla laajimman määritelmän mukaan rempi kuin yksi, asetetut tavoitteet ovat täyttyneet ko- tarkoitetaan kaikkea elollisen luonnon monipuolisuutta. konaisuudessaan. Negatiivinen luku kertoo, että vai- Suunnittelualueen erityispiirteenä on maankohoamis- kutus on ollut tavoitteen vastainen. rannikolle luonteenomainen luonnon kirjo. Tavoiteltava- na kriteerinä on Luonnon monimuotoisuuden säilyttämi- nen, jota mitataan asiantuntija-arviona.

Maisema ja kulttuuriympäristö

Suunnittelualue sijoittuu valtakunnallisesti merkittä- vään maisema- ja kulttuuriympäristöön. Tavoiteltava- na kriteerinä on maisema ja kulttuuriympäristön säilyt- täminen, jota mitataan asiantuntija-arviona.

Hailuodon liikenneyhteys Hankkeen vaikuttavuus

Pääsuunnan toimivuus 0,99

Liikenteellinen saavutettavuus 1,00

Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä -4,20

Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt 2,53

Tieliikenteen melulle altistuminen 0,00

Kevyen liikenteen yhteys 0,21

Pintavedet -0,20

Maisema ja kulttuuriympäristö -0,40

Luonnon monimuotoisuus -0,60

-5,00 -4,00 -3,00 -2,00 -1,00 0,00 1,00 2,00 3,00

Kuva 32. Hankkeen vaikuttavuus. Kun muuttuja saavuttaa arvon 1,0, tavoite toteutuu kokonaisuudessaan. Suurempi arvo kertoo, että muutos on tavoitetta parempi. Negatiivinen arvo kertoo, että tavoitetta ei saavuteta ja tilanne heikkenee nykyisestä.

65 4.9 Arvioinnin Rakentamisen aikaisia päästöjä voidaan vähentää mi- epävarmuustekijät ja nimoimalla kuljetusmatkat, optimoimalla käytettävä kul- haitallisten vaikutusten jetustapa ja minimoimalla kiviainestarve. Lisäksi huo- lehditaan, että käytetty kuljetuskalusto on hankkeeseen pienentäminen soveltuvaa sekä asiamukaisesti kunnossapidettyä.

Liikenne Maisema ja kulttuuriperintö

Kasvukertoimeen perustuvaan liikenne-ennusteeseen Epävarmuustekijöitä maisemaan ja kulttuuriperintöön liittyy aina epävarmuutensa, kuten myös kiinteän yh- kohdistuvissa vaikutuksissa ja niiden merkittävyydes- teyden aiheuttamaa liikenteen kasvu on aina tapaus- sä ovat muun muassa Hailuodon tuleva maankäyttö, kohtaista. Yleistä liikenteen kasvua suurempaa het- matkailu ja virkistyskäyttö. Niiden lisääntyessä voi kellistä vaihtelua tulevat aiheuttamaan toimintojen maisemakuvaan ja kulttuuriperinnön arvoon kohdis- ja tapahtumien muutokset Hailuodossa. Yksittäisten tua paikallisesti huomattaviakin vaikutuksia. Haitallisia tapahtumien vaikutus liikennemääriin ja ylityskapa- vaikutuksia voidaan lieventää hallitulla maankäytön siteetin riittävyyteen voi merkittävä ja vaikeasti en- ohjaamisella ja arvotekijät huomioon ottamalla. nustettavissa. Hanke tulee poistamaan liikenteen Kiinteän yhteyden myötä mahdollisesti lisääntyvä kapasiteettiongelman ennustettua huomattavasti suu- maankäyttö on pääosin nykyisen nauhataajaman täy- remmalla liikenteen kasvulla. dennysrakentamista, jossa jo nykyiset kaavat ottavat Reaaliaikaisilla ja muuttuvilla liikenteenohjaustoi- huomioon kulttuurimaiseman ja -ympäristön arvot. milla voidaan turvata kaikille liikkujaryhmille turvalli- Uutta maankäyttöä voidaan lisäksi ohjata alueille, joil- sen liikkumisen edellytykset. Muuttuvalla liikenteeno- la maisemaan ja kulttuuriperintöön kohdistuvat haitat hjauksella reagoidaan muun muassa sää- ja keliolojen jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Rantaosayleiskaava aiheuttamaan vaaraan, kevyen liikenteen turvallisuus- mahdollistaa nykyisellään satojen uusien lomaraken- tarpeisiin ja onnettomuus- ja huoltotilanteisiin. nuspaikkojen rakentamisen. Ranta-alueille kohdistuvia haittoja estetään muun muassa suojeluohjelmin. Melu ja tärinä Muita hankkeesta johtuvia haittavaikutuksia voidaan vähentää tieympäristön ja siihen liittyvien ra- Melu- ja tärinähaitat ovat vähäiset. Mahdollisia paikal- kenteiden hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella; tien lisia haittoja voidaan lieventää rajoittamalla melua ja ja siltojen geometrialla, siltojen korkeudella, väyläark- tärinää aiheuttavat työvaiheet haitallisimpien aikojen kitehtuurilla ja luonnonympäristöön sopivalla viher- ja ulkopuolella tehtäviksi. ympäristörakentamisella. Valaistuksella voidaan parantaa tien ja siihen liittyvien rakenteiden visuaalista Päästöt ilmaan ja vaikutukset ilmastoon ilmettä. Valaistus on suunniteltu toteutettavaksi pe- rinteisestä tievalaistuksesta poiketen kaidevalaistuk- Päästömäärien laskennan tarkkuuteen vaikuttavat sella, joka ei näy häiritsevästi maisemassa. Kevyen liikenne-ennusteen tarkkuus sekä laskennassa käy- liikenteen väylää ei valaista erikseen. tettävät oletukset. Molemmat perustuvat parhaaseen tällä hetkellä käytettävissä olevaan tietoon. Laskenta Maa- ja kallioperä sekä pohjavesi antaa riittävän luotettavan tuloksen vaihtoehtojen kes- kinäiseen vertailuun. Kuljetusmatkan pienentämiseksi kiviaineksen ottoalu- Päästöjen kokonaismäärään vaikutetaan pääasias- eet keskitetään mahdollisimman lähellä pengertien sa liikennepolitiikan keinoin, joita ovat muun muassa rakennustyömaata. Kuljetusten minimoimiseksi läjitet- ajonevoja koskevat vaatimukset sekä liikkumistarpeen tävät kiviainesmassat pyritään sijoittamaan mahdolli- ja liikennesuoritteen hallinnan keinot. Autotekniikan simman lähelle keskipenkerettä. kehittymisen arvioidaan vähentävän autoliikenteen Liikenneyhteyden toteutuksessa on ruoppaustarve kasvihuonepäästöjä. Liikennemäärien kasvaessa hii- arvioitu vähäiseksi. Mikäli liikenneyhteyden toteutuk- lidioksidipäästöjen kokonaismäärä kuitenkin kasvaa. seen liittyy arvioitua suurempia ruoppausmassojen Lauttaliikenteen osalta kehitys tapahtuu hitaasti laut- käsittelyä, ruoppausmassojen sijoituspaikkojen ja takaluston pitkän käyttöiän vuoksi. niihin liittyvien ympäristöllisten lisäselvitystarpeiden määrittelyssä otetaan huomioon valtakunnallisten

66 alueidenkäyttötavoitteiden velvoite edistää rannikko- selvillä riittävän tarkasti yhdyskuntaa, maankäyttöä ja alueen säilymistä luontoja kulttuuriarvojen kannalta elinkeinoja koskevien vaikutusten selvittämiselle. erityisen merkittävänä aluekokonaisuutena. Arviointi perustuu sidosryhmien haastatteluun, ylei- Matkailijoiden, virkistyskäyttäjien ja retkeilijöiden sötilaisuuksien palautteeseen ja mielipiteisiin, työn- määrän kasvaessa luonnolle aiheuttamaa rasitusta aikaiseen sosiaalisten vaikutusten kyselyyn (WSP) voidaan vähentää ohjaamalla kävijät heille osoitetuille sekä muuhun lähtöaineistoon. Vastaavista saaristo- alueille ja reiteille. Hailuodossa on rakennettuja reitte- kohteista tehdyt seurantatutkimukset ovat olosuhtei- jä taukopaikkoineen ja saareen on rakennettu lukuisia den ja edustavuuden puolesta pääosin vertailukelpoi- lintutorneja. Kävijämäärän lisääntyminen aiheuttaa sia ja niitä käytettiin suuntaa-antavana lähtökohtana paineita myös luontomatkailureitistön kehittämiseksi. kiinteän yhteyden vaikutusten arvioinnissa. Hailuodon kuivilla ja valoisilla metsäisillä dyynialueilla sekä hiekkarannoilla tapahtuva virkistyskäyttö ko- Sosiaaliset vaikutukset konaisuudessaan tulisi ohjata rakennetuille ja hyvin opastetuille reiteille kulumisen estämiseksi. Arviointi perustuu sidosryhmien haastatteluun, ylei- sötilaisuuksien palautteeseen ja mielipiteisiin, työn- Merialue aikaiseen sosiaalisten vaikutusten kyselyyn (Hakola ym. 2009) sekä muuhun lähtöaineistoon. Vastaavista Kalastovaikutusten osalta arvioita voidaan pitää hyvin saaristokohteista tehdyt seurantatutkimukset ovat olo- luotettavana eikä suoria rakentamisesta aiheutuvia vai- suhteiden ja edustavuuden puolesta pääosin vertailu- kutuksia, kuten kutualueiden merkittävää häviämistä, kelpoisia ja niitä käytettiin arvioinnissa hyödyksi. tapahdu rakentamisen seurauksena. Rakentamisen ai- Kvalitatiivisen tiedon määrä oli vähäinen ja kyse- heuttama mahdollinen samentuminen saattaa heiken- lyotosten koot olivat pieniä luotettavien tilastollisten tää lähialueella kutevan karisiian poikastuottoa ja myös ja kvantitatiivisten johtopäätösten tekemiseksi. Tästä populaatiokokoa, jos haitta toistuu useana syksynä pe- syystä osa arvioinnin kannalta olennaisista näkökoh- räkkäin. Haittoja on mahdollista lieventää suunnittele- dista on voinut jäädä huomiotta eikä näkemysten ylei- malla rakennusaikataulu siten, että karisiian kutuaikana syydestä voi tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Kyläyh- eli loppusyksyllä samentumista aiheuttavia toimenpitei- teisöä koskevia päätelmiä on ollut vaikea tehdä eikä tä olisi mahdollisimman vähän. kaikista vaikutusten kannalta tärkeistä ihmisryhmistä Selvitysten perusteella suunnitellun tielinjan alle ei (esimerkiksi nuoret, lapsiperheet, muualle muutta- jää uhanalaisia vedenalaisia luontotyyppejä. Suunni- neet) ollut lainkaan ensi käden tietoja. teltu linjaus kulkee pääosin matalikkoja pitkin, joissa Vertailu Raippaluodon sillan vaikutusten kanssa on pohja on lähes kasvitonta hiekkaa, johon virtaukset ja pääosin relevantti. Tosin erot keskustaajaman läheisyy- osin myös talvinen jääeroosio vaikuttavat merkittävästi. dessä (Ouluun 50 kilometriä Hailuodon kirkonkylältä, Alueen pohjaeläimistö on tyypillistä karujen hiekkapoh- Vaasaan 20 kilometriä Raippaluodosta) lisäävät epä- jien lajistoa, jossa lajimäärä ja lajiston tiheys on niukka. varmuutta vaikutusten samankaltaisuuden suhteen. Epävarmuustekijänä voidaan pitää sitä, että ympäris- Silta ei lyhennä matka-aikaa Hailuodosta Ouluun yhtä töviranomaisten käyttämät suojeltavien vedenalaisten radikaalisti kuin silta Raippaluodosta Vaasaan, koska luontotyyppien kriteerit eivät ole vielä vakiintuneet, eikä ajomatka on pidempi. Raippaluodon väestönkehitys oli yhtenäistä suojelulinjausta ole olemassa. taantumassa sillan rakentamisen aikaan, kun taas Hai- luodon asukasluvun kasvu on taittumassa. Kasvillisuus, eläimistö ja luonnon monimuotoisuus Kiinteän yhteyden aiheuttamia haittoja voidaan lieventää kehittämällä kevyen liikenteen olosuhteita Lisääntyvän matkailijoiden, virkistyskäyttäjien ja ret- ja parantamalla liikenneturvallisuutta hankkeen vai- keilijöiden Hailuodon luonnolle ja luonnonympäristölle kutusalueella. Väestönkasvu on syytä pitää hillittynä aiheuttamaa rasitusta voidaan vähentää ohjaamalla Hailuodossa kaavoituksen ja maapolitiikan keinoin, kävijät heille osoitetuille alueille ja reiteille. jolloin yhteisöllä on riittävästi aikaa muutoksiin so- peutumiseen. Saaren omaleimaisuutta voidaan tukea Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö kunnan omilla Hailuodon identiteettiä korostavilla ke- hittämishankkeilla sekä matkailumarkkinoinnilla. Hankkeen mukainen alustava linjaus ja liikenneverk- Lisääntyvän matkailun luonnolle aiheuttamaa ra- ko sekä maankäyttöä ja kaavoja koskevat tiedot olivat situsta voidaan vähentää ohjaamalla matkailijat erikseen heille osoitetuille reiteille ja alueille.

67 5 Jatkotoimenpiteet

5.1 Maantielain mukainen Hyväksymispäätökseen tyytymätön voi hakea sii- yleissuunnitelman käsittely hen muutosta valittamalla maantielaissa säädetyl- lä tavalla. Liikenneviraston päätöksestä voi valittaa Yleissuunnitelman valmistuttua se pidetään yleisesti hallinto-oikeuteen ja liikenne- ja viestintäministeriön nähtävänä Hailuodon kunnassa ja Oulun kaupungis- päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jon- sa 30 päivän ajan. Kunnat kuuluttavat yleissuunnitel- ne osoitetaan myös hallinto-oikeuden päätöksestä man nähtävänäolosta niin kuin kunnalliset ilmoitukset tehty valitus. Hyväksymispäätökseen ei saa hakea kunnassa julkaistaan. Nähtävänäolon aikana on yleis- muutosta siltä osin kuin maantien sijainti ja tekniset suunnitelmasta mahdollisuus tehdä muistutuksia. ratkaisut on jo hyväksytty lainvoiman saaneessa oi- Samanaikaisesti, kun yleissuunnitelma on yleisesti keusvaikutteisessa kaavassa. Yleissuunnitelman hy- nähtävänä, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pyytää väksymispäätös voidaan panna täytäntöön valituk- suunnitelmasta lausunnot Hailuodon kunnalta ja Ou- sesta huolimatta, jollei muutoksenhakutuomioistuin lun kaupungilta, Pohjois-Pohjanmaan liitolta ja muilta toisin määrää. viranomaisilta sekä tarpeellisiksi katsottavilta tahoilta. Hyväksymispäätös saa lainvoiman, jollei siitä mää- Lausunnonantajilta pyydetään kannanotot yleissuun- räajan kuluessa ole tehty valitusta. Yleissuunnitelman nitelmasta ja mahdolliset sitoumukset lausuntopyyn- hyväksymispäätös raukeaa, ellei tiesuunnitelman laa- nöstä esitettyihin asioihin. timista ole aloitettu kahdeksan vuoden kuluessa sen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus käsittelee yleis- vuoden päättymisestä, jona yleissuunnitelma on saa- suunnitelmasta saamansa lausunnot ja mahdolliset nut lainvoiman. Yleissuunnitelman hyväksymispäätös muistutukset sekä laatii niihin vastineet. Muutos- raukeaa myös siltä osin kuin sen perusteella laadittu suunnitelma laaditaan ja käsitellään, jos lausuntojen tiesuunnitelma on hyväksytty ja hyväksymispäätös on tai muistutusten takia yleissuunnitelmaa on tarpeen saanut lainvoiman. muuttaa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus laatii hy- Yleissuunnitelman sekä siitä tehdyn hyväksymis- väksymispäätösesityksen ja lähettää yleissuunnitel- päätöksen perusteella laaditaan tiesuunnitelma, jossa man Liikennevirastoon hyväksyttäväksi. tarkennetaan yleissuunnitelmassa tehtyjä ratkaisuja. Liikennevirasto hyväksyy yleissuunnitelman. Asia Tiesuunnitelmasta tehdään maantielain mukainen hy- siirretään liikenne- ja viestintäministeriön ratkaista- väksymispäätös, jonka jälkeen tiesuunnitelma oikeut- vaksi, jos Hailuodon kunta tai Oulun kaupunki, Poh- taa tiesuunnitelmassa osoitettujen alueiden ja oikeuk- jois-Pohjanmaan liitto tai ELY-keskus on suunnitelman sien lunastamiseen. olennaisista kohdista eri mieltä Liikenneviraston kanssa tai mikäli siirtoa puoltaa jokin erityinen syy. Tavoitteellinen aikataulu Hailuodon liikenneyhteyden Liikennevirasto lähettää ilmoituksen yleissuunni- kehittäminen – yleissuunnitelman maantielain mukai- telman hyväksymispäätöksestä kunnille, ELY-keskuk- selle käsittelylle sekä hankkeen jatkosuunnittelulle ja selle ja Pohjois-Pohjanmaan liitolle sekä tarvittaessa toteutukselle on seuraava: muillekin viranomaisille. ELY-keskus lähettää hyväksymispäätöksen siihen • 2014 yleissuunnitelma nähtävillä liittyvine asiakirjoineen Hailuodon kuntaan ja Oulun • 2015 Liikenneviraston hyväksymispäätös yleis- kaupunkiin yleisesti nähtäväksi 30 päivän ajaksi. Sa- suunnitelmasta manaikaisesti ELY-keskus lähettää ilmoituksen yleis- • Päätös hankkeen toteutuksesta suunnitelman hyväksymispäätöksestä muistutuksen • Tiesuunnitelman laatimisen aloittaminen tehneille. • Liikenneviraston hyväksymispäätös tiesuunnitelmasta • Suunnitteluvalmiuden osalta hankeen rakentaminen on ilman valituksista aiheutuvia viiveitä mahdollista käynnistää aikaisintaan 2016-2017. Rakentamisen on arvioitu kestävän kolme vuotta.

68 5.2 Yleissuunnitelman hyväksyminen

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäris- tökeskus tekee Liikennevirastolle maantielain 27 §:n mukaisen ehdotuksen yleissuunnitelman hyväksymi- seksi. Liikennevirasto tekee yleissuunnitelman hyväksy- mispäätöksen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tekemän esityksen pohjalta.

5.3 Ympäristövaikutusten seuranta

Ympäristövaikutusten seurantatarpeet määritellään toteutusvaiheen lupamenettelyssä. Lupamenettelyssä sovitaan tarvittavat menettelyt muun muassa vesistön tilan sekä pohjaeläimien ja kalaston tarkkailusta.

5.4 Jatkosuunnittelussa huomioon otettavat asiat sekä vaadittavat luvat ja päätökset

Yleissuunnitelmavaiheen jälkeen laaditaan tiesuunnitelma, josta tehdään maantielain mukainen hyväksy- mispäätös. Tiesuunnitelmasta on käytävä ilmi, miten YVA on suunnitelmassa otettu huomioon. Hyväksytty tiesuunnitelma oikeuttaa tiesuunnitelmassa osoitettujen alueiden ja oikeuksien lunastamiseen. Rakentamistoimien käynnistäminen edellyttää eri- laisten lupien hakemisen ja ilmoitusten tekemisen. Nämä koskevat sekä alueella tehtäviä rakentamistoi- menpiteitä että toimintaa rakentamisalueen ulkopuolella. Rakentamista koskevien lupien hankkimisesta vastaa tarpeen mukaan joko ELY-keskus tai rakentamisen suorittava urakoitsija. Näitä ovat muun muassa maa-aineslain (555/1981), vesilain (587/2011) ja valtioveuvoston asetuksen vesitalousasioista (1560/2011), ympäristönsuojelulain (527/2014) ja -asetuksen (713/2014) muinaismuistolain (295/1963) mukaiset luvat ja ilmoitukset. Kiinteän yhteyden vaikutusalueelta on selvitettävä muinaismuistolain mukaisten muinaisjäännösten olemassa olo ennen hankkeen toteuttamista.

69 Liitteet ja piirustukset

Liitteet

Liite 1 Osayleiskaavaluonnos • Merialueen osayleiskaava, Hailuodon liikenneyhteyden kehittäminen

Liite 2 Siltapiirustukset Huikun silta ja Riutunkarin silta

Liite 3 Rakenteellinen poikkileikkaus pengertiestä

Piirustukset

Yleiskartta Y1

Suunnitelmakartta Y2-1 Suunnitelmakartta Y2-2 Suunnitelmakartta Y2-3 Suunnitelmakartta Y2-4 Suunnitelmakartta Y2-5 Suunnitelmakartta Y2-6

Pituusleikkaus 0–1400 Y2-7 Pituusleikkaus 1400–2800 Y2-8 Pituusleikkaus 2800–4200 Y2-9 Pituusleikkaus 4200–5600 Y2-10 Pituusleikkaus 5600–7000 Y2-11 Pituusleikkaus 7000–8500 Y2-12

Melukuva Päivämelu, nykytilanne Y3-1 Päivämelu, 2030 Y3-2 Yömelu, 2030 Y3-3

70 Liite 1

10.0

0.6 1.5 5.3 2.4 0.4

1.0 HAILUODON KUNTA 1 VV LV Saapaskarinselkä 5.3 W s-1 RA-2 20:38

20:15 OULUN KAUPUNKI RA-220:13 2.2 20:14 20:17 M 1 20:16 120:18 20:19 20:21 20:20

1 20:42

20:23 20:24 20:22 RA-2 1:23

M 20:38 20:49 MERIALUEEN OSAYLEISKAAVA 2

21:38

RA-2 HAILUODON LIIKENNEYHTEYDEN KEHITTÄMINEN. 21:39 3 RK 1 pv-3 24:5 22:42 VV LV 21:51 27:31 13:49 8:13 2.4 21:49 74:4 RA-2 24:16 1 Tämä osayleiskaava korvaa aikaisemmin hyväksytyt yleiskaavat (MRL 42 §:n 3 mom.) Oulun seudun

13:45 88:3 RA-2 22:7 1 22:32 yleiskaava 2020 (vahvistettu 8.3.2007) ja Hailuodon rantayleiskaava (30.6.2001) niiltä osin, kun ne kos-

35:26 23:86 kevat suunnittelualuetta. 23:85 072 HAILUOTO

29:108 22:46 M M 28:106 19:61

RA-224:5 23:70 1 24:26 YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 31:3 RA-2 1

28:80 24:54 2.4 24:15 10 13:36 RA-2 1:1 YLEISKAAVA-ALUEEN RAJA. 29:107 PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. 2 24:18 RA-2 27:32 AP 28:105 25:4

19:59 1 15:32 5.3 KUNNAN RAJA. 25:56 1.8 RA-2 28:82 20:40 25:57 VV LV 15:44

2 25:55

21:38 19:60 8:23 402 Ojakylä 26:25RA-2 MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISTÄ ULKOILUN OHJAAMISTARVETTA 26:23 2 ALUEEN RAJA. 29:106 26:24 MU Alue on varattu maa- ja metsätalouskäyttöön ja ulkoiluun. Alueelle saa rakentaa maa- ja metsätalouteen 74:4 7:1 RA-226:30

57:0 26:29 73:38 3 sekä sitä tukevan yritystoiminnan käyttöön tarkoitettuja talousrakennuksia ja rakennelmia. Alue 74:1

401 Kirkonkylä 28:81 401 Kirkonkylä OSA-ALUEEN RAJA. 20:49 15:33 46:20 täydentää virkistys- ja vapaa-ajanverkostoa tai on osa sitä, mistä johtuen alueen metsää on reittien RA-2 AO 1 RM26:28 läheisyydessä käsiteltävä sen erityisluonteen edellyttämällä tavalla (metsälaki 5 b §). 28:72 VL 33:44 25:21 27:32 2:1 10:99 10:73 EV V/s 878:1

75:0 34:8 35:25 34:42 V/s 12:18 EV 816 VIRKISTYSALUE. 64:2 100:2 10:98 VL 11:36 41:8 RM 27:22 32:23 25:14 AO34:8 27:32 RA OULU V Alue varataan yleiseen virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Alueella on sallittu virkistystä ja ulkoilua palveleva 10:91 109:14 10:78 34:42 11:44 YLEISET KAAVAMÄÄRÄYKSET 25:28 RA V/s rakentaminen. Maisemaa tai virkistyskäyttömahdollisuuksia vaarantavaan toimintaan on saatava 28:106 33:40 10:37 28:46 17:30 10:56 RA RA VV 35:16 402 Ojakylä 100:2 RA-2 RA 114:0 10:44 25:12 VL MRL 128 §:n mukainen maisematyölupa. 2 Kalasatama 10:60 1. Alueella ei saa suorittaa maisemaa muuttavaa rakennustyötä, puiden kaatamista, 12:7 RA 75:0 32:25 25:14 28:95 RA 28:105 402 Ojakylä RA-2 1 muuta näihin verrattavaa 25:12 rm virkistyskäyttömahdollisuuksia mahdollisesti vaarantavaa toimintaa tai 28:94 26:37 3 RA 10:62 2 RA-2 LUONNONMUKAISENA SÄILYTETTÄVÄ VIRKISTYSALUE.

10:98 28:49 LS toimenpidettä ilman MRL 128 § mukaista maisematyölupaa. 41:8 75:0 29:49 29:92 VL v 33:32 32:25 Alue varataan yleiseen virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Alueella on arvokkaita luontotyyppejä ja/tai 33:31 Tuulivoimala RA-2 29:90 RA-2 35:25 V/s 32:23 4 3 29:83 35:16 RA-2 29:91 uhanalaisia kasvilajeja, jotka tulee säilyttää. Luontoarvoja, maisemaa tai virkistyskäyttömahdollisuuksia 29:85 26:37 2 29:33 2. Hailuodossa tulvavahingoille alttiiden rakennusosien tulee olla vähintään tasolla + 2,60 mmpy N2000 VL 29:78 29:81 mahdollisesti vaarantavaan toimintaan on saatava MRL 128 §:n mukainen maisematyölupa. M korkeusjärjestelmässä. Oulun Riutunkarissa tulvavahingoille alttiiden rakennusosien tulee olla 12:21 RA-2 29:45 RA-2 29:87 33:32 1 RA-2 29:89 3 vähintään tasolla + 2,75 mmpy N2000 korkeusjärjestelmässä. RA-2114:0 4 tv 1 33:31 1.5 11:33 RA-2 29:79 MATKAILUPALVELUJEN ALUE. 1:0 11:36 30 1 RA-2 YLEINEN VESIALUE 3. Ennen tuulivoimalan, kaapelin, tiepenkereen tai muun rakennelman vesirakennustöitä ja ruoppauk- 1 29:72

12:10 RM -2 12:11 st/pk sia on arvioitava vedenalaisinventoinnin tarve yhdessä Museoviraston kanssa. 6:46 4. Pengertien ja siltojen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota ratkaisun 6.7 6.8 MATKAILUPALVELU. rm toimivuuteen ja turvallisuuteen sekä maisemallisesti korkeatasoiseen rakentamiseen. W W 6.7 1.8 s-1 LS SATAMA-ALUE. 1.2

6.7 nat

6.2

Kartoitus v.1978 LP YLEINEN PYSÄKÖINTIALUE. 4.2

567 OULUNSALO W 4.8 1.8 4.8 W VESIALUE.

2.2 Yleinen vesialue nat rm en ENERGIAHUOLLON KOHDE KYTKINKENTTÄÄ VARTEN. v LP 3.4 3.5 V st/pk 3.5 SEUTUTIE/PÄÄKATU.

YLEINEN VESIALUE 3.2 W 4.7 SILTA.

4.0

9.3 1:0 KEVYEN LIIKENTEEN REITTI. 1.8 2.0 15:138 10.7

15:139

15:140

8.6 15:149 4.6 MOOTTORIKELKKAURA. 2.0

v tv 11.0 UHANALAISTEN KASVIEN ALUE. 3.0

9.2 Alueella esiintyy valtakunnallisesti uhanalaisia kasvilajeja, joista osa on luontodirektiivin liitteis- 2.2 LS sä II ja IV mainittuja kasvilajeja. rm 0:816 5 W 9.1 2.2

12.0 4.4 VENEVÄYLÄ. V luo-2 4.1 YLEINEN VESIALUE v SIIRTOVIEMÄRI. HAILUOTO st/pk

58:1

21:112 W 21:41 z 10.2 RM V PÄÄSÄHKÖJOHTO (110 kV). 58:14 6.9 165:9 OULU 58:13 58:15 165:11 58:9 220:1 21:126

816 21:69 14.3 21:115 VESILIIKENTEEN YHTEYSTARVE.

165:5 luo-1 21:63 9.3

58:11 223:4 KULTTUURIYMPÄRISTÖN VAALIMISEN KANNALTA VALTAKUNNALLISESTI TÄRKEÄ 16.0 21:111 165:6 V/s21:41 MU en 21:110 KOHDE TAI ALUE. Riutunkainalo 165:4 21:109

2:152 nat 165:3 Merkinnällä on osoitettu valtakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet 20:70 AP 16:175 2.8 165:2 20:64 (RKY 2009) ja valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Alueen suunnittelussa ja käytössä 21:92

20:69 MU tulee edistää kulttuuriperintö- ja maisema-arvojen turvaamista siten, että rakennustaiteellisesti 11.1 20:63 z 70:7 tai kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta säilytetään. Alueelle muutoksia suunnitelta- 70:6 3.6 70:11 essa on turvattava alueen ominaisluonteen ja erityispiirteiden säilyminen. Rakennettuun kult-

2:174 tuuriympäristöön vaikuttavista hankkeista on pyydettävä lausunto museoviranomaiselta. 7.3 4.2

70:8 70:12 4.6

140:9 nat

70:13 70:11 NATURA 2000 -VERKOSTOON KUULUVA ALUE. 16:175

7.8 Käpylä

70:10 401 Oulunsalo 21:94 luo-1 9.5 20:65 Alanko 6.6 70:14

21:93

16:17 21:114 16:174 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE, JONKA

21:113 OLOSUHTEET TULEE TURVATA. Piirustus pienennetty, ei mittakaavassa 2.8 Pajuniemi

16: 140:17 Merkinnällä on osoitettu Oulunsalon Riutunkainalossa oleva luonnonsuojelulain 29§:n mukai- 8.3 8.8 20:50 Tämä yleiskaava on käsitelty ja hyväksytty Oulun kaupungissa ja Hailuodon kunnassa siten, Vain nen rantaluontotyyppi, jonka olosuhteet ja arvokas lajisto tulee turvata sekä luonnonsuojelun 876:2 että kumpikin kunta on tehnyt päätöksensä kuntansa aluetta koskien. että maisema-arvojen kannalta. Alueelle sijoittuu luontodirektiivin liitteiden II ja IV (b) uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien (Lsl 47 §) kasvilajien esiintymiä.

10.5 1:0 24:19 10:290 luo-2 10.3 70:13 24:22 8.0 23:37 HAILUODON KUNTA Luonnos nähtävillä 8.4.-7.6.2010 23:31 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA TÄRKEÄ ALUE, JONKA OLOSUHTEET 10:159 7.7 10:156 OULUNSALO __.__.____ 18:27 24:19 Ehdotus nähtävillä 1:0 10:158 OULUN KAUPUNKI 70:9 TULEE TURVATA. 18:26 18:53 16:39 18:25 18:41 10:157 18:22 18:53 18:34 70:3 Lehtola Merkinnällä on osoitettu Riutunkarin pohjoisrannan arvokas rantaluontotyyppi sekä siihen MERIALUEEN OSAYLEISKAAVA Valtuusto __.__.____ liittyvät luontodirektiivin liitteiden II ja IV (b) sekä uhanalaisen kasvilajin esiintymät. Hailuodon liikenneyhteyden Syrjä kehittäminen EHDOTUS Le tv Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero 1:20 000 Niemis TUULIVOIMALOIDEN ALUE. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy

1 Hallituskatu 13-17 D, 7. krs nat 90100 Oulu Merkinnällä on osoitettu nykyisten tuulivoimaloiden alue. Tuulivoimaloiden uudistaminen tulee Puh. 0104090 ratkaista MRL § 77a mukaisella yleiskaavalla. Tuulivoimaloita uudistettaessa on otettava huo- www.fcg.fi YKS P190-19057 901 0 100 500 1000 2000 3000 m mioon vaikutukset asutukseen, maisemaan, luontoon, kulttuuriympäristöön, liikenteeseen ja puolustusvoimien tutkajärjestelmiin sekä ehkäistävä haitallisia vaikutuksia. Päiväys 7.8.2014 Pe Luku osoittaa kuinka monta tuulivoimalaa alueelle saa enintään rakentaa. Pääsuunn. Jaakko Isoherranen, arkkitehti Suunn./Piirt. Eija Piippo Hyv. Kai Tolonen, arkkitehti SAFA Yhteyshenkilö Jaakko Isoherranen

Merkintöjen selitykset:

Suunnitelman mukainen toimenpide

Suunnitelmakarttojen lehtijako

Nykyinen lauttaväylä

MK 1:25 000

HAILUODON LIIKENNEYHTEYDEN KEHITTÄMINEN YLEISKARTTA YLEISSUUNNITELMA Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue Infrasuunnittelu 2014 Veteraanikatu 9, 90100 Oulu, p. 020 444 11 Veteraanikatu 5, 90100 Oulu Piir. n:o Y1 Oulunselkä 0 . v l p a a k l a a m l e t i n n u u

S 1000 500

uoto Hail 0 Hailuoto - Oulunsalo Y1 R1 M816 -siirtoviemäri (sijainti tarkistettava jatkosuunnittelussa) M816 Kääntöpaikka M816 Y Nyk. tiealueen raja Maantie 816 lakkaa yleisenä tienä

Merkintöjen selitykset: Suunnitellut tiet ja sillat

M816 R1 Ramppi (nro 1) Maantie (nro 816) Nyk. Hailuoto - Oulu -lauttaväylä (4,6m) Y1 Yksityistie (nro 1) VL3 hyötyliikenteen väylä lakkaa S1 Silta (nro 1) yleisenä liikenneyhteytenä

Nykyiset maantiet ja sillat Tiealueen raja Luodonselkä M816 Maantie (nro 816) Pohjoisnuoli MK 1:4000

HAILUODON LIIKENNEYHTEYDEN KEHITTÄMINEN SUUNNITELMAKARTTA YLEISSUUNNITELMA Infrasuunnittelu Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue 2014 Veteraanikatu 9, 90100 Oulu, p. 020 444 11 Veteraanikatu 5, 90100 Oulu Piir. n:o Y2-1 o l a s n o t u l o u u l i O a Kunnan raja H

Siltaan P-alue henkilöautoja varten näköalatasanne

S1 Huikun silta 2500 2000 1500 M816

Hailuoto - Oulu -meriväylä (4,6m) VL3 hyötyliikenteen matalaväylä

Nyk. Hailuoto - Oulu -lauttaväylä (4,6m) lakkaa yleisenä liikenne- yhteytenä

Hailuoto - Oulunsalo -siirtoviemäri (sijainti tarkistettava jatkosuunnittelussa)

MK 1:4000

M816

4000

MK 1:4000

HAILUODON LIIKENNEYHTEYDEN KEHITTÄMINEN SUUNNITELMAKARTTA YLEISSUUNNITELMA Infrasuunnittelu 2014 Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue Veteraanikatu 9, 90100 Oulu, p. 020 444 11 Veteraanikatu 5, 90100 Oulu Piir. n:o Y2-3 0 550

5000

4500 M816

MK 1:4000

6000 M816 7000

Levähdysalue

Merialueen osayleiskaavan mukainen matkailupalvelujen alue

Hailuoto - Oulunsalo -siirtoviemäri (sijainti tarkistettava jatkosuunnittelussa)

MK 1:4000

alo ns ulu Y4 O

Y3 Uusi tieyhteys Kääntöpaikka M816 Nyk. tiealueen raja S2 Riutunkarin silta 8000 Y5 0 4

7500 R2 M816 4 8

Y2 . v l p y y t t ä ä p Hailuoto - Oulunsalo a

-siirtoviemäri m l

(sijainti tarkistettava e t i

jatkosuunnittelussa) n

Nyk. Hailuoto - Oulu -lauttaväylä (4,6m) n u

VL3 hyötyliikenteen väylä lakkaa u yleisenä liikenneyhteytenä S

Luodonselkä

Veneväylä

MK 1:4000

RAPORTTEJA 90 | 2014

HAILUODON KIINTEÄN YHTEYDEN YLEISSUUNNITELMA HAILUOTO, OULU

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ISBN 978-952-314-130-8 (painettu) ISBN 978-952-314-131-5 (PDF) ISSN-L 2242-2846 ISSN 2242-2846 (painettu) ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu) URN URN:ISBN:978-952-314-131-5