DOCSLIB.ORG

Kuntakatsaus 2015

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Kuntakatsaus 2015 KUNTAKATSAUS 2015 KUNTAKATSAUS 2015 Helsinki – Helsingfors 2015 Kuntakatsaus_2015_nimiot.indd 1 21.5.2015 16:47:21 Tiedustelut – Förfrågningar – Inquiries: Sirkku Hiltunen 029 551 6373 Leena Jäntti 029 551 6372 Kannen kuvat – Pärmbilder – Cover graphics: vastavalo.fi Kannen suunnittelu – Pärm Planering – Cover design: Irene Koumolou © 2015 Tilastokeskus – Statistikcentralen – Statistics Finland Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Statistikcentralen som källa. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. ISSN 2324–0156 (pdf) ISBN 978–952–244–523–2 (pdf) ISSN 1455–8696 (print) ISBN 978–952–244–523–0 (print) Kuntakatsaus_2015_nimiot.indd 2 21.5.2015 16:47:21 Kuntakatsaus 2015 Alkusanat Kuntakatsaus 2015 tarjoaa päättäjille ja muille tiedontarvitsijoille ajankohtaista valmiiksi muokattua kunnittaista tietoa Suomesta. Julkaisussa eri ilmiöitä ja niiden alueellisia eroja kuvataan havainnollisesti kuvioin ja kar- toin. Julkaisu sisältää yhteensä 140 tilastokuviota. Mukana ovat koko Suomen kattavat kun- nittaiset teemakartat ja ilmiöiden ääripäitä havainnollistavat diagrammiesitykset. Katsauksen sisältämä materiaali on tilattavissa myös sähköisestä AlueOnline-palvelusta (ti- lastokeskus.fi/alueonline). Julkaisun toimittamisesta ovat vastanneet tietopalvelusuunnittelijat Sirkku Hiltunen ja Leena Jäntti. Tilastokeskuksessa kesäkuussa 2015 Heli Mikkelä Tietopalvelujohtaja Tilastokeskus 3 Kuntakatsaus 2015 Förord Kommunöversikten 2015 ger beslutsfattare och andra som behöver information aktuella och färdigt bearbetade uppgifter om Finland efter kommun. I publikationen beskrivs olika fenomen och de regionala skillnaderna i dem på ett åskådligt sätt med hjälp av diagram och kartor. Publikationen innehåller sammanlagt 140 statistikdia- gram. Översikten innehåller temakartor efter kommun över hela Finland och diagram som åskådliggör extremvärdena i fenomenen. Materialet i översikten kan också beställas via webbtjänsten AlueOnline (på finska, tilasto- keskus.fi/alueonline). Publikationen har redigerats av planerarna för informationstjänsten Sirkku Hiltunen och Leena Jäntti. Statistikcentralen i juni 2015 Heli Mikkelä Direktör, informationstjänst 4 Tilastokeskus Kuntakatsaus 2015 Sisällys Alkusanat ................................................................................................................................ 3 Förord ..................................................................................................................................... 4 Sisällys .................................................................................................................................... 5 Kunnat ..................................................................................................................................... 7 Väestö ................................................................................................................................... 10 Väestörakenne ................................................................................................... 16 Syntyneiden enemmyys ....................................................................................... 34 Muuttoliike ......................................................................................................... 36 Asuminen ja rakentaminen ..................................................................................................... 42 Koulutus ................................................................................................................................ 58 Kunnallistalous ....................................................................................................................... 68 Tuloveroprosentti ................................................................................................ 68 Kuntien tulot ....................................................................................................... 70 Kunnallistalouden tunnuslukuja ............................................................................ 76 Maa-, metsä- ja kalatalous ..................................................................................................... 86 Palvelut .................................................................................................................................. 90 Sosiaaliturva .......................................................................................................................... 98 Teollisuus ............................................................................................................................ 110 Tulot ja kulutus .................................................................................................................... 116 Työmarkkinat ....................................................................................................................... 122 Työttömyys ...................................................................................................... 134 Yritykset ja toimipaikat ......................................................................................................... 142 Käytetyt tietolähteet ............................................................................................................. 146 Käytetyt käsitteet .............................................................................................. 146 Kuvioluettelo ........................................................................................................................ 149 Liite 1. ................................................................................................................................. 153 Liite 2. ................................................................................................................................. 155 Liite 3. ................................................................................................................................. 157 Tilastokeskus 5 Kuntakatsaus 2015 6 Tilastokeskus Kuntakatsaus 2015 Kunnat Kuvio 1.1 Keskimääräinen kuntakoko Suomessa 1960–2014 Asukkaita/kunta 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2014 Lähde: Tilastokeskus Kuva 1.2 Kuntien lukumäärä Suomessa 1960–2015 Lukumäärä 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Kaupunki Kauppala Muu kunta Lähde: Tilastokeskus Tilastokeskus 7 Kuntakatsaus 2015 Kuvio 1.3 Kunnat 2015 Utsjoki Inari Enontekiö Muonio Kittilä Sodankylä Savukoski Kolari Pelkosenniemi Pello Salla Kemijärvi Rovaniemi Ylitornio Maakuntaraja Tornio Tervola Posio Kuntaraja Ranua Kuusamo Keminmaa Simo Kemi Ii Taivalkoski Pudasjärvi Kaupunki Oulu Hailuoto Suomussalmi Kempele Muhos Utajärvi Puolanka Lumijoki Tyrnävä Liminka Siikajoki Hyrynsalmi Raahe Vaala Ristijärvi Pyhäjoki Paltamo Merijärvi Siikalatva Oulainen Ala- Kuhmo vieska Kalajoki Haapavesi Ylivieska Kajaani Pyhäntä Sotkamo Kärsämäki Kannus Nivala Kokkola Luoto Sievi Vieremä Toho- Haapajärvi Valtimo Pietarsaari Kruunupyy lampi Sonkajärvi Reisjärvi Kiuruvesi Pedersören Kaustinen Pyhäjärvi kunta Uusi- Lesti- Iisalmi Rauta- Nurmes Halsua järvi kaarlepyy Veteli vaara Evijärvi Lapin- Mustasaari Pihtipudas Lieksa Kinnula Pielavesi lahti Lappa- Perho Vöyri Kauhava Juuka Vaasa järvi Vimpeli Kivijärvi Keitele Viitasaari Juan- Isokyrö Kyyjärvi Siilin- Kannon- Tervo järvi koski Laihia Lapua Alajärvi Kaavi Maalahti koski Polvi- Karstula Vesanto järvi Ilomantsi Korsnäs Kuopio Tuus- Ilmajoki Kuortane Soini niemi Kontio- Outokumpu Närpiö Kurikka lahti Seinäjoki Saarijärvi Ääne- Konne- Rauta- koski vesi lampi Suonen- Teuva Alavus Ähtäri joki Liperi Joensuu Kaskinen Jalas- Leppävirta Kauhajoki Multia Uurainen järvi Laukaa Karijoki Hanka- Heinävesi salmi Rääkkylä Tohmajärvi Kristiinan- Virrat Keuruu Petäjä- Pieksämäki Varkaus vesi Jyväskylä kaupunki Karvia Kihniö Isojoki Muurame Joroinen Enon- Mänttä- Honka- Parkano Toivakka koski Kitee joki Vilppula Rantasalmi Meri- Kangas- Siikai- Ruovesi niemi karvia Kan- Jämijärvi Jämsä nen kaanpää Ikaalinen Juupa- Joutsa Juva Savon- Pomarkku Ylöjärvi joki Luhanka Mikkeli linna Sulkava Hämeen- Orivesi Hirven- Pori Tampere salmi kyrö Kuhmoinen Hartola Parikkala Ulvila Sysmä Pertun- Nak- Nokia Kangasala Puumala Luvia Harja- Pirkkala maa kila Sastamala Mänty- Raut- valta Padasjoki Ruokolahti Eurajoki Koke- Lempäälä Pälkäne harju järvi mäki Vesilahti Heinola Eura Valkea- Imatra Rauma Köyliö Huitti- Punka- Akaa koski Hämeen- Asikkala Savi- Taipalsaari nen laidun linna taipale Pyhäranta Säkylä Urjala Hattula Hollola Lemi Lappeen- LoimaaHump- Hämeen- Laitila pila Fors- koski Lahti Nas- ranta Uusi- Oripää sa tola Luumäki Janakkala Iitti Kouvola kaupunki Mynämäki Joki- Kärkölä Ypäjä oinen Haus- n Pöytyä Tam- Orimattila Kustavi Vehmaa ine mela Riihi- järvi Mie- sia o Koski Tl Taivas- u k uAura Loppi mäki hikkälä o s k Marttila Puk- N u r Somero Mänt- Myrs- Lapin- Hamina Brändö salo asku R u Hyvinkää kila M TLieto Kark- sälä kylä järvi Geta Raisio Kotka Virolahti Paimio kila Järven- Hammarland Saltvik Nurmi- Askola Pyhtää Vårdö Kaarina pää Pornainen Loviisa Eckerö Finström Kumlinge järvi Tuu- Sund Sauvo Salo Vihti sulaKerava Porvoo Naantali Lohja Jomala Lumparland Vantaa Sipoo Sottunga Espoo Maarian- Kemiön- Helsinki Lemland Föglö hamina saari Siuntio Parainen Kirkko- Raasepori Inkoo nummi Kökar Kauniainen Hanko Lähde: Tilastokeskus 8 Tilastokeskus Kuntakatsaus 2015 Kuvio 1.4 Taajama-aste kunnittain 2014
Load more

Recommended publications
  • Fifth Study Conference on BALTEX
    Fifth Study Conference on BALTEX Kultuurivara Kuressaare, Saaremaa, Estonia 4 - 8 June 2007 Conference Proceedings Editor: Hans-Jörg Isemer Jointly organized by Estonian Maritime Academy Marine Systems Institute at Tallinn University of Technology Estonian Meteorological and Hydrological Institute GKSS Research Centre Geesthacht GmbH Conference Committee Franz Berger, German Weather Service, Germany Jüri Elken, Marine Systems Institute at Tallinn University of Technology, Estonia Hans-Jörg Isemer, GKSS Research Centre Geesthacht, Germany Daniela Jacob, Max-Planck-Institute for Meteorology, Germany Sirje Keevallik, Estonian Maritime Academy, Estonia Friedrich Köster, Danish Institute for Fisheries Research, Denmark Joakim Langner, Swedish Meteorological and Hydrological Institute, Sweden (Chair) Walter Leal, TuTech Innovation GmbH, Germany Andreas Lehmann, Leibniz Institute of Marine Sciences, Germany Juha-Markku Leppänen, HELCOM, Finland Anders Omstedt, Göteborg University, Sweden Jozef Pacyna, Norwegian Institute for Air Research, Norway Jan Piechura, Institute of Oceanology PAS, Poland Dan Rosbjerg, Technical University of Denmark Markku Rummukainen, Swedish Meteorological and Hydrological Institute, Sweden Bernd Schneider, Baltic Sea Research Institute Warnemünde, Germany Benjamin Smith, Lund University, Sweden Timo Vihma, Finnish Meteorological Institute, Finland Hans von Storch, GKSS Research Centre Geesthacht, Germany Ilppo Vuorinen, University of Turku, Finland Preface The science and implementation plans for BALTEX Phase II (2003-2012) are in place since 2004 and 2006, respectively. Therefore, the 5th Study Conference on BALTEX is a first possibility to review how these research plans have been adopted and implemented by the research communities at national and international levels. About 2/3 of the more than 120 papers presented at the Conference contribute to meeting the new objectives of BALTEX Phase II, which are related to climate and climate variability research, water management issues, and air and water quality studies.
    [Show full text]
  • ALUEANALYYSILIITE HAILUOTO LIMINKA LUMIJOKI PYHÄJOKI RAAHE SIIKAJOKI TYRNÄVÄ Työpaikkojen Osuus %, 2018 Alkutuotanto Jalostu
    ALUEANALYYSILIITE HAILUOTO LIMINKA LUMIJOKI PYHÄJOKI asukkaita 949, asukkaita 10238, asukkaita 2036, paljon asukkaita 3051, Perämeren suurin ikäjakaumaltaan Suomen kausityöntekijöitä Hanhikiven saari, koko kunta nuorin kunta, Liminganlahti maatiloilla, Varjakan ydinvoimalatyömaa, kansallismaisemaa kansainvälisesti merkittävä merellinen voimakkaasti ainoana Suomessa, muuttolintujen levähdys- ja virkistysalue, ainut kansainvälistyvä kunta, paljon taiteilijoita, pesimäalue, lännestä itään virtaava arviolta vuonna 2030 saaristolainen Ruutikankaasta mereen laskeva joki, täällä tuotetaan 15 % mentaliteetti ja rakentumassa yksi Ruutikankaan (ydin- ja tuulivoima) elämänrytmi, Euroopan suurimmista ampumaurheilukeskus Suomen sähköstä, hiekkadyynit ampumaurheilukeskuksista on puoliksi Lumijoella Pyhäjoki ja sen 16 koskea RAAHE SIIKAJOKI TYRNÄVÄ asukkaita 24353, purjelaiva- asukkaita 5034, Pohjois- asukkaita 6603, erikoistunut aikakauden historia, Perämeren Suomen vanhin alkutuotanto, perunapitäjä – vilkkain satama ja suurin teollisuuspaikka, Tauvon Pohjoismaiden ainoa High saaristo, Vanha Raahe, hiekkarannat Perämeren Grade -perunantuotantoalue ja Rautaruukki – nykyinen SSAB laajimpia lentohietikkoja, Ruukin ilmaperuna, Suomen suurin ja sen myötä merkittävä luonto- ja hevoskeskus, yhtenäinen suojeltu lakeusalue terästeollisuusklusteri, vanha Siikajoki (joki) Lampinsaaren kaivoskylä Hanhikiven ydinvoimalahanke: Hanhikivi 1 -ydinvoimalalaitos rakennetaan Pyhäjoelle, suurimpia yksittäisiä investointeja Suomessa (7 miljardia euroa), työllisyysvaikutus
    [Show full text]
  • Kunnanhallitus § 119 04.05.2021 Perämeren Rannikon Kalatalousstrategia Ja Kuntaraha Vuosille 2021-2027 45/14.03.03/2021 Khall
    Kunnanhallitus § 119 04.05.2021 Perämeren rannikon kalatalousstrategia ja kuntaraha vuosille 2021-2027 45/14.03.03/2021 Khall 04.05.2021 § 119 Perämeren rannikon kunnissa (Tornio, Kemi, Simo, Ii, Oulu, Hailuoto, Liminka, Lumijoki, Siikajoki, Raahe, Pyhäjoki, Kalajoki ja Kokkola) on toteutettu kalatalouden paikallista kehittämistä vuodesta 2007 alkaen eli kahden EU-ohjelmakauden ajan. Rahoitus toimintaan on tullut Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR) ja alueen kunnilta. Paikallista kehittämistä on toteutettu alueelle laaditun kalatalousstrategian mukaisesti. Strategian toteuttamiseen on käytetty sekä kalatalouden paikallisen kehittämisen rahoitusta, että Meri- ja kalatalousrahaston suoria investointitukia kunnille ja yrityksille. Esimerkiksi ohjelmakaudella 2014-2020 toiminta-alueen kuntiin saatiin EMKR:sta yli 4 miljoonaa euroa, 875 000€ kalatalouden paikalliseen kehittämiseen ja suoria investointitukia yli 3 miljoonaa euroa. Alueen kunnat ovat maksaneet kuntarahaa yhteensä 133 000€. Ohjelmakauden 2015-2020 Perämeren rannikon kalatalousstrategian aktivointi- ja kehittämistoimintaa tullaan jatkamaan vielä vuoden 2021 ajan ”Kehittyvä kalatalous” hankkeen sekä muutaman muun käynnissä olevan paikallisen kehittämishankkeen toimesta. Näiden lisäksi toteutamme strategiaa ohjaamalla elinkeinokalatalouden parissa työskenteleviä toimijoita hakemaan rahoitusta suoraan EMKR:n eri toi men pi teis tä, joissa niissäkin suurimmassa osassa on vielä vähän rahaa jäljellä. Vuoden 2021 jälkeen toivottavasti pääsemme aloittamaan uuden strategian to
    [Show full text]
  • Merikartat 2019 Sjökort
    JäJällleenleenmmyynyyntit i/ / Åter Återförsäförsäljaljarere / / Ret Retaailierler Merikartat 2019 Sjökort Myynti Nautical Charts Hyvin varustetut venetarvikeliikkeet ja kirjakaupat. Julkaisija, kustantaja ja markkinointi Liikenne- ja viestintävirasto Traficom PL 320 00059 TRAFICOM Puh. +358 295 34 5000 www.traficom.fi Kansikuva ©Vastavalo Försäljning Utgivare, Förlag och marknadsföring Transport- och kommunikationsverket Traficom PB 320 FI-00059 TRAFICOM Tel. +358 295 34 5000 www.traficom.fi/sv Pärmbild ©Vastavalo Agents Well-stocked boating shops and bookshops. Issued, Publisher and marketing by Finnish Transport and Communications Agency Traficom P.O. Box 320 FI-00059 TRAFICOM Tel. +358 295 34 5000 www.traficom.fi/en Cover photo ©Vastavalo 2 Yleiskartta Yleistä merikartoista Liikenne- ja viestintävirasto Traficom julkaisee Suomea ympäröiviltä merialueilta ja merkittävimmiltä järviltä painettuja ja elektronisia merikarttoja vesilläliikkujien tarpeisiin. Suomalaiset painetut merikartat voidaan ryhmitellä suunnitellun käyttötarkoituksensa perusteella seuraavasti: Yleiskartat, mittakaavaltaan 1 : 250 000 tai 1 : 100 000, on tarkoitettu avomeripurjehdukseen ja reittisuunnitteluun. Rannikkokartat, mittakaavaltaan 1 : 50 000, on tarkoitettu saaristo- ja rannikkonavigointiin merialueilla. Joiltakin järviltä on saatavissa rannikkokarttoja vastaavia sisävesikarttoja mittakaavassa 1 : 40 000. Satamakartat, mittakaavaltaan 1 : 10 000 – 1 : 25 000, on tarkoitettu helpottamaan liikkumista satamissa ja muissa ahtaissa paikoissa. Satamakarttoja on myös
    [Show full text]
  • Heritage and Borders
    3 Heritage and Borders editor: Anna Källén Konferenser 100 kungl. vitterhets historie och antikvitets akademien 4 kvhaa konferenser 95 Heritage and Borders. Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademien (KVHAA), Konfer- enser 100. Stockholm 2019. 176 pp. abstract Borders now seem to be everywhere, just like it is often said in heritage studies that the past is everywhere. In this edited volume a multidisciplinary group of scholars explore what happens, philosophically and in practice, when these two concepts and phenomena, heritage and borders, are combined. The findings show that heritage, as well as borders, exist just as much in the mind as on the ground. Heritage and borders can be understood both in terms of roots and routes. They are matters of administration, but they are also matters of consideration, matters of competition, and matters of contention. They are defended in the name of security and protection, longing for belonging, and good will. And they are contested in the name of philosophical critique, or politi- cal and artistic activism. In six articles and a joint conversation, the volume addresses key issues and entangled complexities in discussions on heritage and borders that take place in and across academic disciplines today. Keywords: Heritage, border, in-between, roots, routes, law, time, memory, buffer zone, conflict © 2019 The authors and KVHAA, Stockholm ISBN 978-91-88763-14-3 ISSN 0348-1433 Publisher: Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademien (KVHAA, The Royal Swedish Academy of Letters, History and Antiquities) Box 5622, SE-114 86 Stockholm, Sweden http://www.vitterhetsakademien.se Distribution: eddy.se ab, Box 1310, SE-621 24 Visby, Sweden http://vitterhetsakad.bokorder.se Illustrations: see captions Cover design: Bitte Granlund Printed in Sweden by DanagårdLiTHO, Ödeshög, Sverige 2019 Ida Hughes Tidlund Märket The makings and meanings of a border in the Baltic Sea The border of Märket rock Märket, a tiny skerry in the middle of the Baltic Sea, consists of only bare rock and a few lighthouse buildings.
    [Show full text]
  • Kelan Korvaamien Taksimatkojen Tilausnumerot Kunnittain
    Kelan korvaamien taksimatkojen tilausnumerot kunnittain Tilausnumero, Tilausnumero, ruotsi (jos on Kunta Maakunta suomi erillinen numero) Akaa Pirkanmaa 0800 98 811 Alajärvi Etelä-Pohjanmaa 0800 99 090 Alavieska Pohjois-Pohjanmaa 0800 93 150 0800 93 152 Alavus Etelä-Pohjanmaa 0800 99 090 Asikkala Päijät-Häme 0800 94 220 Askola Uusimaa 0800 96 130 0800 96140 Aura Varsinais-Suomi 0800 13 0001 0800 130002 Enonkoski Etelä-Savo 0800 30 2245 Enontekiö Lappi 0800 30 2240 Espoo Uusimaa 0800 96 130 0800 96140 Eura Satakunta 0800 12 0001 Eurajoki Satakunta 0800 12 0001 Evijärvi Etelä-Pohjanmaa 0800 99 090 Forssa Kanta-Häme 0800 98 821 Haapajärvi Pohjois-Pohjanmaa 0800 93 150 0800 93 152 Haapavesi Pohjois-Pohjanmaa 0800 93 150 0800 93 152 Hailuoto Pohjois-Pohjanmaa 0800 93 150 0800 93 152 Halsua Keski-Pohjanmaa 0800 93 150 0800 93 152 Hamina Kymenlaakso 0800 30 2333 Hankasalmi Keski-Suomi 0800 30 2259 Hanko Uusimaa 0800 96 130 0800 96 140 Harjavalta Satakunta 0800 12 0001 Hartola Päijät-Häme 0800 94 220 Hattula Kanta-Häme 0800 98 821 Hausjärvi Kanta-Häme 0800 98 821 Heinola Päijät-Häme 0800 94 220 Heinävesi Etelä-Savo 0800 30 2245 Helsinki Uusimaa 0800 96 130 0800 96 140 Hirvensalmi Etelä-Savo 0800 30 2245 Hollola Päijät-Häme 0800 94 220 Honkajoki Satakunta 0800 12 0001 2 (9) Huittinen Satakunta 0800 12 0001 Humppila Kanta-Häme 0800 98 821 Hyrynsalmi Kainuu 0800 93 153 Hyvinkää Uusimaa 0800 96 130 0800 96 140 Hämeenkyrö Pirkanmaa 0800 98 811 Hämeenlinna Kanta-Häme 0800 98 821 Ii Pohjois-Pohjanmaa 0800 93 150 0800 93 152 Iisalmi Pohjois-Savo 0800
    [Show full text]
  • Demographic Trends in the Nordic Local Labour Markets
    Demographic trends in the Nordic local labour markets Appendix 2: Statistical tables Johanna Roto NORDREGIO WORKING PAPER 2012:13 Demographic trends in the Nordic local labour markets Annex of statistical tables List of tables Table 1: Nordic local labour markets and municipalities 3 Table 2: Nordic local labour markets with key demographic data 12 Table 1: Nordic local labour markets and municipalities 1. Nordic capitals Local Labour Including municipalities of: Market København Albertslund Frederikssund Herlev Køge Slagelse Allerød Furesø Hillerød Lejre Solrød Ballerup Gentofte Holbæk Lyngby-Taarbæk Sorø Brøndby Gladsaxe Hvidovre Næstved Stevns Dragør Glostrup Høje-Taastrup Odsherred Tårnby Egedal Greve Hørsholm Ringsted Vallensbæk Faxe Gribskov Ishøj Roskilde Vordingborg Fredensborg Halsnæs Kalundborg Rudersdal Frederiksberg Helsingør København Rødovre Helsinki Askola Järvenpää - Träskända Lapinjärvi - Lappträsk Nummi-Pusula Sipoo - Sibbo Espoo - Esbo Karjalohja - Karislojo Lohja - Lojo Nurmijärvi Siuntio - Sjundeå Hausjärvi Karkkila - Högfors Loppi Pornainen - Borgnäs Tuusula - Tusby Helsinki - Helsingfors Kauniainen - Grankulla Loviisa - Lovisa Porvoo - Borgå Vantaa - Vanda Hyvinkää - Hyvinge Kerava - Kervo Myrskylä - Mörskom Pukkila Vihti - Vichtis Ingå - Inkoo Kirkkonummi - Mäntsälä Riihimäki Kyrkslätt Höfuðbor- Akranes Garður Hvalfjarðarsveit Reykjanesbær Skorradalshreppur garsvæðið Álftanes Grímsnes- og Hveragerði Reykjavík Sveitarfélagið Árborg Grafningshreppur Bláskógabyggð Grindavík Kjósarhreppur Sandgerði Sveitarfélagið Vogar
    [Show full text]
  • Dokument in Microsoft Internet Explorer
    20th Baltic Sea Ice Meeting (BSIM-20) paragraph4 International fairway sections and areas for ice report in Baltic Sea Ice Code Valid from Ice Season 2001/2002 DENMARK FAIRWAY SECTIONS AND AREAS FOR ICE REPORT AA 1 Sea area N of Hammeren BB 1 Sea area W of Ven 2 Fairway to Rönne 2 Sea area E of Ven 3 Sea area between Rönne and 3 Sea area off Helsingör Falsterbo 4 Sea area off Falsterbo 4 Sea area off Nakkehoved 5 Fairway through Drogden 5 Sea area S of Hesselö 6 Fairway to Köbenhavn 6 Fairway to Isefjord – Kyndby Verket CC 1 Sea area off Mön lighthouse Route T DD 1 Agersösund – Stignaes 2 Sea area S of Gedser Route T 2 Storebaelt channel, western part 3 Sea area S of Rödby harbour 3 Storebaelt channel, eastern part Route T 4 Sea area SE of Keldsnor Route T 4 Sea area E of Romsö Route T 5 Sea area off Spodsbjerg Route T 5 Fairway to Kalundborg –oilharbour 6 Sea area W of Omö Route T 6 Sea area W of Rösnaes Route T EE 1 Sea area W of Sjaellands rev Route T FF 1 Southern entrance to Lillebaelt, Skjoldnaes 2 Sea area W of Hesselö Route T 2 Sea area off Helnaes 3 Sea area E of Anholt Route T 3 Fairway to Åbenrå –Enstedvaerket 4 Sea area W of Fladen lighthouse Route T 4 Sea area off Assens 5 Sea area NW of Kummelbank Route T 5 Kolding Yderfjord to the bridges 6 Sea area N of Skagen Route T 6 Fairway to Esbjerg GG 1 Fairway at Fredricia to the bridges HH 1 Sea area off Fornaes 2 Sea area N of Aebelö 2 Fairway to Randers 3 Fairway to Odense 3 Entrance at Hals Barre 4 Sea area at Vesborg lighthouse 4 Fairway to Aalborg 5 Sea area S of Sletterhage
    [Show full text]
  • Jääkartta Iskarta Ice Chart N:O 86 21.2.2017
    Jääkartta Iskarta Ice Chart N:o 86 21.2.2017 10° 11° 12° 13° 14° 15° 16° 17° 18° 19° 20° 21° 22° 23° 24° 25° 26° 27° 28° 29° 30° Jäätön Päällekkäin ajautunut jää Isfritt Hopskjuten is YMER Ice free Rafted ice 10-35 SISU 66° Uusi jää (7-10/10) Ahtojää- tai röykkiölautta 30-50 Karlsborg TORNIO 66° Nyis Isbumling ATLE* Kalix Torneå 35-60 New ice Floebit, floeberg FREJ KEMI Ohut tasainen jää (9-10/10) Ahtautunut tai Tunn jämn is röykkiöitynyt jää Ajos Nilas, grey ice Vallar eller upptornad is 10-30 LULEÅ Ridged or hummocked ice x Farstugrunden Malören Kiintojää 25-45 Fastis Sohjovyö x Kemi 1 Fast ice Stampvall 10-30 x x Rödkallen POLARIS Brash ice barrier PITEÅ Oulu 1 x x Hauras kiintojää 5-25 Virpiniemi Rutten fastis Repeämävyöhyke x Nordströmsgrund Rotten fast ice Område med sprickor x OULU Nygrån x Hailuoto 65° Fracture zone x Falkens grund Uleåborg 65° Avovesi (<1/10) 5-10 Simpgrundet Öppet vatten Repeämä 35-60 Open water Spricka Fracture SKELLEFTEÅ 10-20 x RAAHE Hyvin harva ajojää (1-3/10) Gåsören Nahkiainen x Brahestad Mycket spridd drivis Jään liikesuunta Very open ice Isdrift Bjuröklubb x ICE Ice drift OTSO* Harva ajojää (4-6/10) Blackkallen x Spridd drivis Puristus, x Ulkokalla Open ice n = puristusaste (1-3) KALAJOKI Ispress, n n = ispresskategori Tiheä ajojää (7-8/10) Sikeå Tät drivis Ice pressure, 2-10 x x 64° Close ice n = degree of pressure RataStorgr. ICE 64° Kokkola UMEÅ KOKKOLA Hyvin tiheä ajojää (9-9+/10) Jään paksuus (cm) x ST.F-Ägg Karleby Mycket tät drivis 10 - 20 Istjocklek ALE Kallan x Very close ice Ice thickness 15-35
    [Show full text]
  • Winter Navigation in the Baltic
    Copernicus Sentinels’ Products Economic Value: A Case Study of Winter Navigation in the Baltic September 2015 Case Study of Winter Navigation in the Baltic Client: ESA Client Representative : Alessandra Tassa Date of Report: 30th September 2015 Version: Final Authors: EARSC: Geoff Sawyer, Ariane Dubost, The Greenland: Marc de Vries, Iris van de Kerk Version Date Change Draft 12th June 2015 First Issue Draft 2 31st July 2015 Comments from Alessandra Tassa at interim review Comments received from Interviewees. Update to economic assessment including ranges. Draft Final 31st August 2015 Executive Summary plus reviewers’ comments. Final 30th September This activity was undertaken under a programme of, and funded by, the European Space Agency (ESA) (Contract Number 4000113261/15/I-LG). The views expressed in this publication are those of the Authors and can in no way be taken to reflect the official opinion of the European Space Agency. Page 2 September 2015 Case Study of Winter Navigation in the Baltic Table of Contents: 1 Introduction and Scope ......................................................................................................................... 6 2 Overview ............................................................................................................................................... 8 3 Description of the Case ....................................................................................................................... 10 4 Ice Breaking in Finland .......................................................................................................................
    [Show full text]
  • Club Health Assessment MBR0087
    Club Health Assessment for District 107 A through November 2015 Status Membership Reports LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice No Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Active Activity Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Email ** Report *** Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs less than two years old 125168 LIETO/ILMATAR 06/19/2015 Active 26 0 9 -9 -25.71% 0 0 0 N/R Clubs more than two years old 119850 ÅBO/SKOLAN 06/27/2013 Active 19 0 2 -2 -9.52% 19 2 0 1 59671 ÅLAND/FREJA 06/03/1997 Active 32 0 1 -1 -3.03% 31 17 0 24+ 41195 ÅLAND/SÖDRA 04/14/1982 Active 29 0 0 0 0.00% 29 0 T 0 20334 AURA 11/07/1968 Active 37 0 0 0 0.00% 37 0 0 $536.59 98864 AURA/SISU 03/22/2007 Active 19 0 1 -1 -5.00% 24 3 0 2 50840 BRÄNDÖ-KUMLINGE 07/03/1990 Active 14 0 0 0 0.00% 14 0 0 32231 DRAGSFJÄRD 05/05/1976 Active 25 0 1 -1 -3.85% 26 5 0 7 20373 HALIKKO/RIKALA 11/06/1958 Active 32 1 0 1 3.23% 33 1 5 20339 KAARINA 02/21/1966 Active 39 0 0 0 0.00% 38 0 4 32233 KAARINA/CITY 05/05/1976 Active 30 0 0 0 0.00%
    [Show full text]
  • The Northern Bothnian Bay
    Template for Submission of Scientific Information to Describe Areas Meeting Scientific Criteria for Ecologically or Biologically Significant Marine Areas THE NORTHERN BOTHNIAN BAY Abstract The Bothnian Bay forms the northernmost part of the Baltic Sea. It is the most brackish part of the Baltic, greatly affected by the combined river discharge from most of the Finnish and Swedish Lapland. The sea area is shallow and the seabed consists mostly of sand. The area displays arctic conditions: in winter the whole area is covered with sea ice, which is important for the reproduction of the grey seal (Haliochoerus grypus) and a prerequisite nesting habitat for the ringed seal (Pusa hispida botnica). In summer the area is productive and due to the turbidity of the water the primary production is compressed to a narrow photic zone (between 1 to 5 meters). Due to the extreme brackish water the number of marine species is low, but at the same time the number of endemic and threatened species is high. It is an important reproduction area for coastal fish and an important gathering area for several anadromous fish species. River Tornionjoki, which discharges into the northern part of the area, is the most important spawning river for the Baltic population of the Atlantic salmon (Salmo salar), a vulnerable species in the Baltic Sea. Introduction The Northern Bothnian Bay is a large, shallow and tideless sea area with a seabed consisting mostly of sand and silt, forming the northernmost part of the Baltic Sea. The topography is a result of the last glaciation (10,000 BP) and the isostatic land uplift is still ongoing (ca.
    [Show full text]