DOCSLIB.ORG

Finland År 1918 Och Relationerna Till Utlandet Tiden Förlag 1962

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Finland År 1918 Och Relationerna Till Utlandet Tiden Förlag 1962 Juhani Paasivirta Finland år 1918 och relationerna till utlandet Tiden förlag 1962 Innehåll I. Den politiska aktiviteten efter Finlands självständighetsförklaring..............................................1 1. Det politiskt-militära världsläget..............................................................................................1 2. Strävandena att få självständigheten erkänd ............................................................................3 3. Orientering mot Tyskland eller neutralitet? ...........................................................................10 4. Den aktivistiska rörelsen hösten 1917....................................................................................14 II. Inbördeskrig på väg mot självständighet...................................................................................19 A. Utlösningen av ett politiskt-socialt spänningsläge ................................................................19 1. Motsättningen mellan socialister och borgerliga partier....................................................19 2. Konflikten urartar till väpnad uppgörelse ..........................................................................21 B. De revolutionära vid makten .................................................................................................28 1. Revolutionsrörelsens inrikespolitiska mål .........................................................................28 2. Folkkommissariatets utrikespolitiska verksamhet .............................................................32 C. Den lagliga statsmaktens verksamhet....................................................................................35 1. Vasa-senaten och förvaltningens organisering...................................................................35 2. Vasa-senaten och utrikesrelationerna.................................................................................38 D. Utlandet och inbördeskriget i Finland...................................................................................43 1. Rysslands inställning..........................................................................................................43 2. Inbördeskriget och politiken i Sverige ...............................................................................47 3. Ålandsfrågan under världskriget ........................................................................................51 4. Tysklands intervention i inbördeskriget.............................................................................58 5. England och inbördeskriget................................................................................................61 E. De stridande arméernas organisation. Krigshändelserna.......................................................63 1. De rödas och de vitas militära styrkor................................................................................63 2. De inledande operationerna på olika frontavsnitt ..............................................................77 3. Striderna i norra Tavastland och Satakunda Tammerfors' fall...........................................79 4. Striderna under februari-mars i Savolax och Karelen........................................................81 5. Den tyska militärexpeditionens ankomst ...........................................................................83 6. De röda besegras av vita och tyska styrkor........................................................................85 III. Inrikes- och utrikespolitikens inriktning efter inbördeskriget..................................................88 A. Paraden den 16 maj och Mannerheims avgång.....................................................................88 B. Striden om landets statsskick.................................................................................................94 1. Regeringsmakten normaliseras ..........................................................................................94 2. Planer på ett tvåkammarsystem..........................................................................................98 3. Republik eller monarki? ...................................................................................................101 4. Kungavalet .......................................................................................................................110 C. Revolutionens efterräkning..................................................................................................112 D. Krisen inom arbetarrörelsen ................................................................................................117 1. Landsflyktiga revolutionärer bildar Finlands kommunistiska parti .................................117 2. Socialdemokraterna återupptar partiverksamheten ..........................................................123 E. Den tyska orienteringen i Finlands utrikespolitik................................................................128 1. Världskriget och parternas segerchanser bedömda ur finländsk politisk synvinkel ........128 2. Senatens utrikespolitiska mål...........................................................................................130 3. Finlands utrikespolitiska ställning och Sverige................................................................134 F. Världskrigets slut och Finland .............................................................................................135 Källförteckning.............................................................................................................................137 Översikt över originalkällmaterial till Finland år 1918........................................................145 Litteraturöversikt..................................................................................................................149 1 I. Den politiska aktiviteten efter Finlands självständighets- förklaring 1. Det politiskt-militära världsläget År 1917 framträdde på den internationella scenen tecken som gav vid handen att nya krafter — tidigare blott dunkelt anade av djärva fjärrskådare — nu påverkade såväl världskrigets gång som samhällsutvecklingen i Europa. Revolutionens utbrott i Ryssland i mars och Förenta staternas anslutning till ententemakternas stridsfront var de märkligaste av dessa företeelser, som tillförde händelseutvecklingen en mängd nytt brännstoff. Västmakternas sedan årets början pågående ansträngningar att genom fast samverkan få till stånd en vittomfattande generaloffensiv, som skulle tvinga Tyskland och dess bundsförvanter till samtidig aktion å ena sidan i Belgien och Frankrike, å den andra i Ryssland, Rumänien och riktningen Saloniki, var till följd av den ryska revolutionsrörelsen dömda att rinna ut i sanden. De fransk-engelska truppernas anfallsoperationer i april ledde endast till lokala framgångar och förorsakade besvikelse, ja gav rentav segerviljan en tillfällig knäck hos frans- männen med dessas känslighet för växlingar i den allmänna stämningen. Beträffande krig- föringen intresserade främst frågan, hur det försvagade militära trycket i öster kunde väntas påverka Tysklands aktivitet och vad dess motvikt, de amerikanska trupptransporterna till Europa, kunde betyda i ökad kraftinsats på västmaktssidan. Om den ryska revolutionen hade tillfogat västmakterna en militär förlust, kunde dessa dock på kreditsidan bokföra ett slags idépolitisk motpost: de slapp numera den politiska barlast som alliansen med det ”reaktionära” Ryssland på sin tid hade inneburit. Möjligheterna att bevara alliansförhållandet till det nya Ryssland, som nu tycktes stå inför en demokratiseringsprocess, råkade dock uppenbart i farozonen, sedan revolu- tionsregimen uppställt fred som ett av sina handlingsmål. Det Ryssland som hade upplevt marsrevolutionen och som både politiskt, administrativt och socialt befann sig i våldsam jäsning, ”de obegränsade möjligheternas land”, hade försvagats som stridsfaktor i världskriget. Kerenskijs försök att med revolutionen som kraftkälla ingjuta en ny aktiv anda hos fronttrupperna hade i juli lett till offensiven i Galizien, som dock efter smärre begynnelseframgångar kom av sig. Trots rikets inre sönderfall som förlamade dess militära handlingsförmåga, bevarades emellertid frontlinjerna intakta. Det fredskrav som revolutionen hade frambesvurit — under mottot: ”slut på kriget utan territoriella erövringar och krigsskade- stånd” — visade däremot att det Ryssland som sökte sig sin väg mot demokratin, önskade av- veckla sitt alliansförhållande till västmakterna och följa sin egen linje. I detta läge då ropen på ”krig” och ”fred” korsade varandra och förebådade kaos, växte självständighetssträvandena i styrka hos de längst utvecklade mindretalsnationaliteterna i det ryska riket och mottog ytterligare ideologiska impulser av de revolutionära proklamationerna om nationernas självbestämmande- rätt. Den ryska regeringsmakten fick därför svårt att upprätthålla rikets enhet under trycket av denna upplösningsprocess. Hos centralmakterna aktualiserade den ryska revolutionen frågan, hur det nya läget skulle kunna utnyttjas för att framtvinga ett militärt avgörande. De perspektiv som öppnade sig, lockade den tyska krigsledningen till så djärva projekt att riksregeringen hade ytterst svårt att följa med. En ”segerfred” som gav Tyskland betydande territoriella vinster i öster var militärernas mål; regeringen och riksdagen däremot som deklarerade sin syn på fredsfrågan den 19 juli, visade sig böjda för en mer måttfull bedömning av chanserna. Överkommandot dikterade dock i huvudsak också
Load more

Recommended publications
  • Uralilaisuutta Teoiksi. Kai Donner Poliittisena
    Olavi Louheranta SIPERIAA SANOIKSI – URALILAISUUTTA TEOIKSI Kai Donner poliittisena organisaattorina sekä tiedemiehenä antropologian näkökulmasta Research Series in Anthropology University of Helsinki Academic dissertation Research Series in Anthropology University of Helsinki, Finland Distributed by: Helsinki University Press PO Box 4 (Vuorikatu 3 A) 00014 University of Helsinki Finland Fax: + 358-9-70102374 www.yliopistopaino.helsinki.fi Copyright © 2006 Olavi Louheranta ISSN 1458-3186 ISBN 952-10-3528-5 (nid.) ISBN 952-10-3529-3 (PDF) Helsinki University Printing House Helsinki 2006 ESIPUHE Mikä yhdistää tutkijan tutkimuskohteeseensa? Pohdittuaan kysymystä vuo- sien ajan tutkimuskohteensa näkökulmasta ajautuu väistämättä tilantee- seen, jossa saman kysymyksen joutuu kysymään myös itseltään. Vastausta ei ole helppo antaa muutaman rivin mittaisessa esipuheessa. Kiinnostus Siperiaa ja laajemmin ottaen Venäjää kohtaan nousee omasta elämänhisto- riastani. Kasvaminen toisen polven emigranttiperheessä synnytti halun muodostaa suhteen kadonneisiin ihmisiin ja paikkoihin. Siperiaan liitetyt entiteetit yksinäisyys, etäisyys ja kylmyys koetaan ja määritellään usein negatiivisesti ja ulkosyntyisesti – ne voivat kuitenkin olla positiivisia ja sisäsyntyisiä tekijöitä, merkkejä suhteessa olosta sekä rajoista. Päästäkseen lähelle on matkustettava kauas, ja kaikkein pisimmät matkat tehdäänkin usein ihmisen mielessä. Työni pariin minut johdatti professori Juha Pentikäinen tarjotessaan seminaarissa aiheeksi Kai Donnerin tutkijakuvan selvittämistä. Hän
    [Show full text]
  • Punakaarti Rintamalla
    Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen’. PUNAKAARTI RINTAMALLA LUOKKASODAN MUISTOJA Toimittanut J. LEHTOSAARI Kustannettu Suomen Väli? ;umousliikkeen Tutkijakunnan avustuksella KIRJA Leningrad —1929 Printed in U. S- S. R Ленинградский Облает лит 32353 Тираж 2.000—td л. За* на л* б!# Гое. тип. нзд, .Лея n n градская Правда"- Ленинград, Со ця ал нотн ческа я. J4 SISÄLLYSLUETTELO. Siv. Alkulauso ............................................................................................... I Yleistä. 1. Suorasti luokkasodasta, T. Lehen . ■ . ..................................... ” 2. Punakaartien ylin johto.. ...................................................................... 24 3. » sairashoito, A. A—o . „ ................................................ 28 4. Naiset aseellisessa taistelussa, A. A—o............................................... 31 5. Punakaartin värvärinä, K. Karjalainen.....................................- • • 85 II. Pohjoinen rintama. L. Luokkasodan taistelutoimet luoteisella (pohjoisella) rintamalla, K. M. E v ä ........................................................................................* 87 2, Vilppulan rintaman muodostuminen, A. A n ttila............................. 58 3, PfinttÖ vuoro n tunnelin < räjäyttäminen*............................................... 63 ■I. Taistelut Virtain pitäjässä, A. U........................................................... 67 5. Pomarkun retk i........................................................................................ 7t fi. .Huhtikuun 1—5 p.
    [Show full text]
  • Fascist Lapua Movement in the 1930S SAMI
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by UCL Discovery 1 Christ vs. Communism: Communism as a Religious Social Problem in Finland’s Proto- Fascist Lapua Movement in the 1930s SAMI KOSKELAINEN AND TITUS HJELM1 Abstract This article traces the emergence of religious anti-communist discourse in Finland’s proto-fascist Lapua Movement in the 1930s. Applying constructionist social problems theory, it discusses the constructions of communism as a religious social problem, Christian piety as a solution to the problem of godless communism, and the religious legitimation of violence. The article argues that by identifying Christianity with the Finnish nation the construction of communism as a religious problem—itself an outcome of the influence of revivalist Lutheran ministers in the leadership of the movement—resonated with the broader audience, but that this indigenous religious nationalism lost support with the increasing belligerence of the movement. At the end of the 1920s Finland was a divided country. The Civil War of 1918, fought between the socialist “Reds” and the bourgeois and agrarian “Whites” in the aftermath of independence from (now Bolshevik) Russia, was a cultural trauma on par with the Spanish Civil War.1 The proportional death toll in the repression of the defeated Reds exceeded that of all other European civil conflicts in the inter-war era.2 Yet, despite the victory and the official banning of the Communist Party, some factions on the White side saw the re-emergence and 1 Sami Koskelainen has a Bachelor of Arts from University College London, School of Slavonic and East European Studies.
    [Show full text]
  • Finlands Röda Garden En Bok Om Klasskriget 1918 1:A Upplagan Bokförlaget Oktober 1973
    Carsten Palmær och Raimo Mankinen Finlands röda garden En bok om klasskriget 1918 1:a upplagan Bokförlaget Oktober 1973 Innehållsförteckning Inledning..................................................................................................................................... 1 DEL 1: DOKUMENT .............................................................................................................. 41 Ur rödgardismen....................................................................................................................... 41 Makten åt arbetarna – proletariatets diktatur måste utropas .................................................... 44 Bakom den vita fronten: Varkaus och Isalmi........................................................................... 47 Den finska arbetarstaten........................................................................................................... 54 Minnen från storstrejken och inbördeskriget 1917-18 ............................................................. 59 Trupper till Tammerfors hjälp.................................................................................................. 63 De bildade en sköld av tillfångatagna rödgardister och arbetare ............................................. 67 Vad arbetarkvinnorna fick erfara ............................................................................................. 70 Minnen från klasskampsfronterna år 1918............................................................................... 72 Det finska röda gardet
    [Show full text]
  • Das Rote Finnland
    Als der KunNordstern Pohjan- tähtirot Värjäywurde- tyi Punaiseksi Revolution und Konterrevolution in Finnland 1917/1918 1. Auflage: März 2009; 2. Auflage: Juni 2010. Redaktion: Stefan Schneider, Hugo Jalava. Layout: Wladek Flakin. ViSdP: R. Müller, Hamburg. 3 Vorwort zur ersten Auflage Das erste sozialistische Land der Welt? Das müsste jedes Schulkind wissen. Aber das zweite? Das hätte der Autor vor einem Jahr auch nicht gewusst. Das „kleine und mutige Finnland“ (Väinö Linna)1, Land von HolzfällerInnen und Han- dydesignerInnen, ist die richtige Antwort. Schon beim Begriff der „finnischen Revolution“ werden die meisten an irgendeine technische Erneuerung von No- kia denken. Doch Finnland hatte eine eigene Rote Armee! Vor 91 Jahren, im Januar 1918, nahm die finnische ArbeiterInnenklasse die Macht in ihre Hände, um Unabhängigkeit für ihr Land und Gerechtigkeit für sei- ne EinwohnerInnen zu erkämpfen. Die Bourgeoisie schlug mit voller Kraft zu- rück – ob finnisch, schwedisch, russisch oder deutsch, sie hielten alle zusammen gegen die finnischen ArbeiterInnen – und ermordeten mindestens 20.000 Rote. Auch wenn das heutige Finnland ein Vorbild sozialer Ruhe zu sein scheint, fin- den sich vereinzelt Spuren dieser Vergangenheit. Die meisten FinnInnen, abge- sehen von den wenigen KommunistInnen, reden ungern darüber. International ist die finnische Revolution auch unter Linken kaum bekannt. Deswegen geht diese Broschüre der Frage nach, was genau passiert ist. Und vor allem stellt sie die Frage: was können wir als RevolutionärInnen heute daraus lernen? Turku, den 1. Januar 20092 Vorwort zur zweiten Auflage Das Interesse an der fast unbekannten finnischen Revolution war deutlich grö- ßer, als wir erwartet hatten. Deshalb veröffentlichen wir eine zweite Auflage die- ser Broschüre mit unzähligen kleinen Korrekturen, einer neuen Titelseite und auch zwei historischen Dokumenten von W.I.
    [Show full text]
  • Bibliografi Över Finlands Tidningspress Bibliography
    SUOMEN SANOMALEHDISTÖN BIBLIOGRAFIA 1771-1963 BIBLIOGRAFI ÖVER FINLANDS TIDNINGSPRESS 1771-1963 BIBLIOGRAPHY OF THE FINNISH NEWSPAPERS 1771-1963 TOIMITTANEET - REDIGERAD AV - EDITED BY VAINÖ KAARNA (t) & KAARINA WINTER HELSINKI 1965 7 Lyhenteita Förkortningar k.k. = ... kertaa kuukaudessa k.k. = . gånger i månaden k.v. = ... kertaa viikossa ks. = se p-p. = ... päiväinen painos k.v. = gånger i veckan äk = äänenkannattaja p.p. = . dagars upp1. v:sta, v:lta = från år Ed Kansallinen edistyspuolue äk (äänenkannattaja) = organ Ik1 = Isänmaallinen kansanliike Kans.sos. = Kansallissosialistinen puolue Ed = Nationella framstegspartiet Kok = Kansallinen kokoomus Ik1 = Fosterländska folkrörelsen Komm = Kommunistinen puolue Kans.sos. = Nationalsocialistiska partiet Kp = Kansanpuolue 1917-18, 1933-36, Kok = Nationella samlingspartiet Suomen kansanpuolue 1951— Komm = Kommunistpartiet L1 = Lapuan liike Kp Folkpartiet 1917-18, 1933-36, M1 = Maalaisliitto Finska folkpartiet 1951— Ns = Nuorsuomalainen puolue L1 == Lappo-rörelsen P = Puolueeton М1 = Agrarförbundet Pv = Suomen pienviljehjåin puolue Ns = Ungfinska partiet Rkp = Ruotsalainen kansanpuolue P = Partilös Sd = Suomen sosialidemokraattinen puo- Pv = Finlands småbrukarparti lue Rkp = Svenska folkpartiet Skdl = Suomen kansan demokraattinen liitto Sd = Finlands socialdemokratiska parti Skp = Suomen kommunistinen puolue Skd1 = Demokratiska förbundet för Fin- Sktl = Suomen kristillisen työväen liitto lands folk Sm = Suomalainen puolue (vanha) Skp = Finlands kommunistiska parti Spp = Suomen pientalonpoikain
    [Show full text]
  • JU Suomi Ja Puola Opt.Pdf (11.47Mt)
    Tämän teoksen sähköisen version on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) Creative Commons -lisenssillä: CC BY-NC-ND 4.0 International. Lisenssiin voi tutustua englanniksi osoitteessa: https://creativecommons.org/licenses/by-nc- nd/4.0/legalcode Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on saanut sähköisen julkaisuluvan teoksen oikeudenhaltijoilta. Mikäli olette oikeudenhaltija, jota SKS ei ole tavoittanut, pyydämme teitä ystävällisesti ottamaan yhteyttä SKS:aan. Suomen Historiallinen Seura Raimo Pullat Suomi ja Puola Suhteita yli Itämeren 1917-1941 Helsinki 1997 IIII IIIIIIIIII III 10111101111 I IIIIIIIIIIIIIIIII 103 025 8262 Käännös: Miikka Kallio Kansi: Rauno Endén ISBN 951-710-057-4 Hakapaino Oy, Helsinki 1997 Omistan tämän teoksen vaimoni isälle, joka oli puolalainen vapaustaistelija ja sedälleni sekä kahdelle enolleni, jotka kaikki saivat dramaattisesti surmansa toisen maailmansodan aikana. Puolan suurlähettilään tervehdys teoksen lukijoille Lähes 80 vuotta sitten, kun Puola ilmestyi uudelleen Euroopan kartalle riippumattomana valtiona ja Suomi itsenäistyi, johti eräänlainen etujen yhteisyyden tunne kansamme harkitsemaan sopimusta, jota on kirjal- lisuudessa usein nimitetty "Itämeren ententeksi". Liittoa ei koskaan syntynyt. Jos niin olisi käynyt, ehkäpä alueen historiakin olisi kulkenut toisia raiteita. Tarkoitukseni ei ole kuitenkaan uppoutua historiallisiin kuvitelmiin. Käsillä olevan tutkielman tekijä on pyytänyt minulta al- kusanoja teokseensa, ja sen johdosta haluan todeta, että suomalaiset ovat varmasti saaneet luettavakseen
    [Show full text]
  • Olena Semenyaka, the “First Lady” of Ukrainian Nationalism
    Olena Semenyaka, The “First Lady” of Ukrainian Nationalism Adrien Nonjon Illiberalism Studies Program Working Papers, September 2020 For years, Ukrainian nationalist movements such as Svoboda or Pravyi Sektor were promoting an introverted, state-centered nationalism inherited from the early 1930s’ Ukrainian Nationalist Organization (Orhanizatsiia Ukrayins'kykh Natsionalistiv) and largely dominated by Western Ukrainian and Galician nationalist worldviews. The EuroMaidan revolution, Crimea’s annexation by Russia, and the war in Donbas changed the paradigm of Ukrainian nationalism, giving birth to the Azov movement. The Azov National Corps (Natsional’nyj korpus), led by Andriy Biletsky, was created on October 16, 2014, on the basis of the Azov regiment, now integrated into the Ukrainian National Guard. The Azov National Corps is now a nationalist party claiming around 10,000 members and deployed in Ukrainian society through various initiatives, such as patriotic training camps for children (Azovets) and militia groups (Natsional’ny druzhiny). Azov can be described as a neo- nationalism, in tune with current European far-right transformations: it refuses to be locked into old- fashioned myths obsessed with a colonial relationship to Russia, and it sees itself as outward-looking in that its intellectual framework goes beyond Ukraine’s territory, deliberately engaging pan- European strategies. Olena Semenyaka (b. 1987) is the female figurehead of the Azov movement: she has been the international secretary of the National Corps since 2018 (and de facto leader since the party’s very foundation in 2016) while leading the publishing house and metapolitical club Plomin (Flame). Gaining in visibility as the Azov regiment transformed into a multifaceted movement, Semenyaka has become a major nationalist theorist in Ukraine.
    [Show full text]
  • Vihtori Kosolan Puheiden Muutokset 1929–1932
    Aarni Virtanen ”Toimikaa. Älkää odottako.” Vihtori Kosolan puheiden muutokset 1929–1932 Suomen historian pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Historian ja etnologian laitos Syksy 2010 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO .............................................................................................................................................. 3 1.1 TULKINNAT LAPUANLIIKKEESTÄ .......................................................................................................... 3 1.2 TUTKIMUSKYSYMYS , LÄHTEET JA LÄHDEKRITIIKKI .............................................................................. 7 1.3 AATTEET , MYYTIT JA KONTEKSTIT ......................................................................................................13 2 KOSOLAN MAAILMANKUVA ............................................................................................................22 2.1 KOSOLA ENNEN LAPUANLIIKETTÄ .......................................................................................................22 2.2 KOSOLA JA LAPUANLIIKE .....................................................................................................................25 2.3 LAPUANLIIKKEEN TAUSTA JA PUNAISTEN PAITOJEN RIISUMINEN .........................................................31 3 RETORIIKKA ..........................................................................................................................................37 3.1 KOSOLAN RETORIIKAN VALTAKUNTA ..................................................................................................37
    [Show full text]
  • Soldiering and the Making of Finnish Manhood
    Soldiering and the Making of Finnish Manhood Conscription and Masculinity in Interwar Finland, 1918–1939 ANDERS AHLBÄCK Doctoral Thesis in General History ÅBO AKADEMI UNIVERSITY 2010 © Anders Ahlbäck Author’s address: History Dept. of Åbo Akademi University Fabriksgatan 2 FIN-20500 Åbo Finland e-mail: [email protected] ISBN 978-952-12-2508-6 (paperback) ISBN 978-952-12-2509-3 (pdf) Printed by Uniprint, Turku Table of Contents Acknowledgements v 1 Introduction 1 1.1 Images and experiences of conscripted soldiering 1 1.2 Topics in earlier research: The militarisation of modern masculinity 8 1.3 Theory and method: Conscription as a contested arena of masculinity 26 1.4 Demarcation: Soldiering and citizenship as homosocial enactments 39 2 The politics of conscription 48 2.1 Military debate on the verge of a revolution 52 2.2 The Civil War and the creation of the “White Army” 62 2.3 The militiaman challenging the cadre army soldier 72 2.4 From public indignation to closing ranks around the army 87 2.5 Conclusion: Reluctant militarisation 96 3 War heroes as war teachers 100 3.1 The narrative construction of the Jägers as war heroes 102 3.2 Absent women and distant domesticity 116 3.3 Heroic officers and their counter-images 118 3.4 Forgetfulness in the hero myth 124 3.5 The Jäger officers as military educators 127 3.6 Conclusion: The uses of war heroes 139 4 Educating the citizen-soldier 146 4.1 Civic education and the Suomen Sotilas magazine 147 4.2 The man-soldier-citizen amalgamation 154 4.3 History, forefathers and the spirit of sacrifice
    [Show full text]
  • Reinimakiakiprogradu.Pdf
    TASAVALLAN PUOLESTA LAITTOMUUTTA VASTAAN Kansallisen Edistyspuolueen aktiivien toiminta Vapaamielisten Klubin piirissä lapuanliikkeen vuosina 1929–1932 Aki Juhani Reinimäki Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Poliittinen historia Pro gradu -tutkielma Joulukuu 2010 Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Laitos – Institution – Department Valtiotieteellinen tiedekunta Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä – Författare – Author Aki Juhani Reinimäki Työn nimi – Arbetets titel – Title TASAVALLAN PUOLESTA LAITTOMUUTTA VASTAAN Kansallisen Edistyspuolueen aktiivien toiminta Vapaamielisten Klubin piirissä lapuanliikkeen vuosina 1929–1932 Oppiaine – Läroämne – Subject Poliittinen historia – Arbetets art – Level – Datum – Month and year – Sidoantal – Number of pages Pro gradu -tutkielma Joulukuu 2010 87 Tiivistelmä – Referat – Abstract Suomen tasavalta joutui kovan haasteen eteen 1930-luvun vaihteessa. Oikeistoradikalismin nousu sai aikaan tilanteen, jossa tasavaltalainen valtiojärjestys oli uhattuna. Oikeiston uhka kiteytyi kansalaisliikkeessä, jota kutsuttiin lapuanliikkeeksi. Käsittelen tutkimuksessani lapuanliikkeen aikaa, pääpiirteissään marraskuusta 1929 huhtikuuhun 1932. Kansallinen Edistyspuolue, jonka nuorsuomalaiset tasavaltalaiset olivat perustaneet joulukuussa 1918, seisoi vahvasti laillisuuden takana. Tutkimukseni pääosassa on edistyspuolueen keskeisten henkilöiden toiminta. Tässä toiminnassa korostuu pienen helsinki- läisyhdistyksen, Vapaamielisten Klubin, rooli. Edistyspuolueen poliittista perintöä
    [Show full text]
  • Kommunistskräck, Konservativ Reaktion Eller Medveten Bondepolitik? | 2012 Konservativ Johanna Bonäs | Kommunistskräck
    Johanna Bonäs | Kommunistskräck, konservativ bondepolitik? | 2012 eller medveten reaktion Johanna Bonäs Johanna Bonäs Kommunistskräck, konservativ reaktion Kommunistskräck, eller medveten bondepolitik? Svenskösterbottniska bönder inför Lapporörelsen sommaren 1930 konservativ reaktion eller medveten bonde- politik? Svenskösterbottniska bönder inför Lapporörelsen sommaren 1930 Lapporörelsen var den enskilt största av alla de anti- kommunistiska högerrörelser som verkade i Finland under mellankrigstiden. Också på den svenskös- terbottniska landsbygden uppstod en lappovänlig front sommaren 1930. I denna lokal- och till vissa delar mikrohistoriska studie presenteras nya förkla- ringar utöver viljan att stoppa kommunismen till att bönderna på den svenskösterbottniska lands- bygden tog ställning för Lapporörelsen genom att delta i bondetåget till Helsingfors i juli och genom att förespråka så kallade fosterländska valförbund inför riksdagsvalet i oktober. 9 789517 656566 Åbo Akademis förlag | ISBN 978-951-765-656-6 Foto:Bildström Johanna Bonäs (f. 1976) Filosofi e magister 2002, inom utbildningsprogrammet för nordisk historia inom fakultetsområdet för humaniora, pedagogik och teologi (Åbo Akademi). Sedan år 2003 arbetar Johanna som lärare och lärarutbildare i historia och samhällslära vid Vasa övningsskola. Hon har under den tiden varit involverad i agrarhistoriska forskningsprojekt och bland annat skrivit en historik över Österbottens svenska lantbrukssällskap. Hon har även varit medförfattare till läroböcker i historia för grundskolan. Åbo
    [Show full text]