Das Rote Finnland
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Load more
Recommended publications
-
Punakaarti Rintamalla
Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen’. PUNAKAARTI RINTAMALLA LUOKKASODAN MUISTOJA Toimittanut J. LEHTOSAARI Kustannettu Suomen Väli? ;umousliikkeen Tutkijakunnan avustuksella KIRJA Leningrad —1929 Printed in U. S- S. R Ленинградский Облает лит 32353 Тираж 2.000—td л. За* на л* б!# Гое. тип. нзд, .Лея n n градская Правда"- Ленинград, Со ця ал нотн ческа я. J4 SISÄLLYSLUETTELO. Siv. Alkulauso ............................................................................................... I Yleistä. 1. Suorasti luokkasodasta, T. Lehen . ■ . ..................................... ” 2. Punakaartien ylin johto.. ...................................................................... 24 3. » sairashoito, A. A—o . „ ................................................ 28 4. Naiset aseellisessa taistelussa, A. A—o............................................... 31 5. Punakaartin värvärinä, K. Karjalainen.....................................- • • 85 II. Pohjoinen rintama. L. Luokkasodan taistelutoimet luoteisella (pohjoisella) rintamalla, K. M. E v ä ........................................................................................* 87 2, Vilppulan rintaman muodostuminen, A. A n ttila............................. 58 3, PfinttÖ vuoro n tunnelin < räjäyttäminen*............................................... 63 ■I. Taistelut Virtain pitäjässä, A. U........................................................... 67 5. Pomarkun retk i........................................................................................ 7t fi. .Huhtikuun 1—5 p. -
Finlands Röda Garden En Bok Om Klasskriget 1918 1:A Upplagan Bokförlaget Oktober 1973
Carsten Palmær och Raimo Mankinen Finlands röda garden En bok om klasskriget 1918 1:a upplagan Bokförlaget Oktober 1973 Innehållsförteckning Inledning..................................................................................................................................... 1 DEL 1: DOKUMENT .............................................................................................................. 41 Ur rödgardismen....................................................................................................................... 41 Makten åt arbetarna – proletariatets diktatur måste utropas .................................................... 44 Bakom den vita fronten: Varkaus och Isalmi........................................................................... 47 Den finska arbetarstaten........................................................................................................... 54 Minnen från storstrejken och inbördeskriget 1917-18 ............................................................. 59 Trupper till Tammerfors hjälp.................................................................................................. 63 De bildade en sköld av tillfångatagna rödgardister och arbetare ............................................. 67 Vad arbetarkvinnorna fick erfara ............................................................................................. 70 Minnen från klasskampsfronterna år 1918............................................................................... 72 Det finska röda gardet -
Bibliografi Över Finlands Tidningspress Bibliography
SUOMEN SANOMALEHDISTÖN BIBLIOGRAFIA 1771-1963 BIBLIOGRAFI ÖVER FINLANDS TIDNINGSPRESS 1771-1963 BIBLIOGRAPHY OF THE FINNISH NEWSPAPERS 1771-1963 TOIMITTANEET - REDIGERAD AV - EDITED BY VAINÖ KAARNA (t) & KAARINA WINTER HELSINKI 1965 7 Lyhenteita Förkortningar k.k. = ... kertaa kuukaudessa k.k. = . gånger i månaden k.v. = ... kertaa viikossa ks. = se p-p. = ... päiväinen painos k.v. = gånger i veckan äk = äänenkannattaja p.p. = . dagars upp1. v:sta, v:lta = från år Ed Kansallinen edistyspuolue äk (äänenkannattaja) = organ Ik1 = Isänmaallinen kansanliike Kans.sos. = Kansallissosialistinen puolue Ed = Nationella framstegspartiet Kok = Kansallinen kokoomus Ik1 = Fosterländska folkrörelsen Komm = Kommunistinen puolue Kans.sos. = Nationalsocialistiska partiet Kp = Kansanpuolue 1917-18, 1933-36, Kok = Nationella samlingspartiet Suomen kansanpuolue 1951— Komm = Kommunistpartiet L1 = Lapuan liike Kp Folkpartiet 1917-18, 1933-36, M1 = Maalaisliitto Finska folkpartiet 1951— Ns = Nuorsuomalainen puolue L1 == Lappo-rörelsen P = Puolueeton М1 = Agrarförbundet Pv = Suomen pienviljehjåin puolue Ns = Ungfinska partiet Rkp = Ruotsalainen kansanpuolue P = Partilös Sd = Suomen sosialidemokraattinen puo- Pv = Finlands småbrukarparti lue Rkp = Svenska folkpartiet Skdl = Suomen kansan demokraattinen liitto Sd = Finlands socialdemokratiska parti Skp = Suomen kommunistinen puolue Skd1 = Demokratiska förbundet för Fin- Sktl = Suomen kristillisen työväen liitto lands folk Sm = Suomalainen puolue (vanha) Skp = Finlands kommunistiska parti Spp = Suomen pientalonpoikain -
Finnish Studies Volume 18 Number 2 July 2015 ISSN 1206-6516 ISBN 978-1-937875-95-4
JOURNAL OF INNISH TUDIES F S International Influences in Finnish Working-Class Literature and Its Research Guest Editors Kirsti Salmi-Niklander and Kati Launis Theme Issue of the Journal of Finnish Studies Volume 18 Number 2 July 2015 ISSN 1206-6516 ISBN 978-1-937875-95-4 JOURNAL OF FINNISH STUDIES EDITORIAL AND BUSINESS OFFICE Journal of Finnish Studies, Department of English, 1901 University Avenue, Evans 458 (P.O. Box 2146), Sam Houston State University, Huntsville, TX 77341-2146, USA Tel. 1.936.294.1420; Fax 1.936.294.1408 SUBSCRIPTIONS, ADVERTISING, AND INQUIRIES Contact Business Office (see above & below). EDITORIAL STAFF Helena Halmari, Editor-in-Chief, Sam Houston State University; [email protected] Hanna Snellman, Co-Editor, University of Helsinki; [email protected] Scott Kaukonen, Assoc. Editor, Sam Houston State University; [email protected] Hilary Joy Virtanen, Asst. Editor, Finlandia University; hilary.virtanen@finlandia. edu Sheila Embleton, Book Review Editor, York University; [email protected] EDITORIAL BOARD Börje Vähämäki, Founding Editor, JoFS, Professor Emeritus, University of Toronto Raimo Anttila, Professor Emeritus, University of California, Los Angeles Michael Branch, Professor Emeritus, University of London Thomas DuBois, Professor, University of Wisconsin Sheila Embleton, Distinguished Research Professor, York University Aili Flint, Emerita Senior Lecturer, Associate Research Scholar, Columbia University Titus Hjelm, Lecturer, University College London Richard Impola, Professor Emeritus, New Paltz, New York Daniel Karvonen, Senior Lecturer, University of Minnesota, Minneapolis Andrew Nestingen, Associate Professor, University of Washington, Seattle Jyrki Nummi, Professor, Department of Finnish Literature, University of Helsinki Juha Pentikäinen, Professor, Institute for Northern Culture, University of Lapland Oiva Saarinen, Professor Emeritus, Laurentian University, Sudbury George Schoolfield, Professor Emeritus, Yale University Beth L. -
Työväen Bibliografia 4.Pdf
PEKKA KAARNINEN IT I ** * 1 __ ILKKA LIIKANEN ■ || \ f fr* fj bibliografia IV Tvövfl tNPtfi i NNt^n r b cmfnRnoma w V Pekka Kääminen Ilkka Liikanen Työväen bibliografia IV Suomen työväenliikkeen historiallinen bibliografia Julkaisija TYÖVfltNPtRINNt-flRBCTflfrrfififXriON Paasivuorenkatu S B, 00530 Helsinki Kansi: Mäntän Työväenyhdistyksen lainakirjasto vuodelta 1923 Työväen Arkiston kuvakokoelma Ulkoasu:Markku Böök Helsinki 1994. Hakapaino Oy 411 ffm ' Kierrätykseen sopiva tuote ISSN 0785-2975 Alhaiset päästöt valmistuksessa ISBN 951-96071-3-7 Hakapaino Oy, Helsinki 1994 ESIPUHE KÄYTTÄJÄLLE SISÄLLYSLUETTELO 1. Aatehistoria ja teoreettiset kysymykset 1 2. Kansainvälinen työväenliike ja työväen liike eri maissa 5 3. Suomen pointtien elämä ja poliittinen historia 11 3.1. Valtakunnallinen näkökulma 11 3.2. Paikallinen ja alueellinen näkökulma 79 3.3. Sosiaalidemokraattiset puolueet 107 3.4. Kansandemokraattiset ja kommunis tiset puolueet 138 3.5. Muut työväenpuolueet 157 4. Ammattiyhdistystoiminta 158 4.1. Teollisuuden ja rakennusalan ammat tiliitot 184 4.2. Palvelusalan ammattiliitot 200 4.3. Kuljetusalan ammattiliitot 204 4.4. Julkisen sektorin ammattiliitot 207 4.5. Toimihenkilöiden ja teknisten toimihenkilöiden ammattiliitot 209 4.6. Muut ammattiliitot 211 5. Sivistys ja koulutus 212 5.1. Kulttuuri, harrastukset, työväenperinne 212 5.2. Koulutus. opiskelijaliike, nuoriso järjestöt 238 5.3. Urheilu 253 6. Lehdistö 277 7. Työväestön elämäntapa ja elinolosuhteet 290 8. Henkilöhistoria 293 9. Osuustoiminta, talouselämä, talouspoli tiikka 352 TEKIJÄHAKEMISTO 389 KOHDEHENKILÖHAKEMISTO 405 YHTEISÖHRKEMISTO 407 ASIASANAHAKEMISTO 418 MAANTIETEELLINEN HAKEMISTO 449 KAUSIJULKAISULUETTELO 454 ESIPUHE Työväen bibliografia IV : Suomen työväenliikkeen historiallinen bibliografia jatkaa Työväenperinne - Arbetartradltion ry .-n dokumentointityötä työväenliikettä käsittelevän aineiston kartoittamiseksi ja välittämiseksi tarvitsijoille. Aineisto ulottuu 1800-luvun lopulta nykypäivään ja käsittää yli 4500 viitettä hakemistoineen. -
Punaisten Voimien Offensiivinen Sodankäynti Suomen Vapaussodassa
Punaisten voimien offensiivinen sodankäynti Suomen vapaussodassa. Kirj. kapt. J. Kivikari. A r v 0 s tel eva ta r kas tel u. Tilanne ennen helmikuun offensiivia. Punainen vallankumous oli tammikuussa 1918 alkaessaan tuotta nut johtajilleen suuren pettymyksen ja yllätyksen, sillä ei ollut uskottu valkoisten voivan estää vallankumouksen vyöryä aina kaan suuressa määrässä. Toisin oli kuitenkin käynyt, sillä vain Etelä-Suomi joutui kapinallisten valta-alueeksi ja poikki Suomen oli muodostumassa kiinteä rintama, jonka puhkaiseminen ei näyttä• nyt olevan niinkään helppoa. Sitä paitsi ilmaantui Etelä-Suomessa• kin siellä täällä valkoisia osastoja, joitten toiminta ei suinkaan . näyttänyt muodostuvan vain passiiviseksi uhkaksi, vaan sai tar mokkaan ja aktiivisen ilmenemismuodon. Pohjanmaalla oli venä• läiset joukko-osastot riisuttu verraten helposti aseista, ja Pohjois Karjalassa ja Savossa olevat punaiset pesäpaikat olivat täydelleen eristetyt. Kun vallankumouksen hurmio täten oli jäähtynyt kyl mäksi todellisuudeksi, joutui johto aivan uuden probleeman rat kaisun eteen: vallankumous oli ajettava päämääräänsä järjestel• mällisellä sodalla, ja tästä kehittyivät punaisten suorittamat offensiivit helmi- ja maaliskuussa 1918. Voidaksemme oikein ja tasapuolisesti arvostella näitä sotahistorian erikoislaatuisia ja oma peräisiä hyökkäystoimia on syytä aluksi lyhyesti tårkastella sitä sodankäyntivälinettä, joka punaisella johdolla oli käytettävissä, ja niitä olosuhteita, joissa nämä offensiivit suoritettiin, sillä vasta nämä tuntemalla voimme -
Her Own Worth Negotiations of Subjectivity in the Life Narrative of a Female Labourer
eerika koskinen-koivisto Her Own Worth Negotiations of Subjectivity in the Life Narrative of a Female Labourer Studia Fennica Ethnologica The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Pasi Ihalainen, Professor, University of Jyväskylä, Finland Timo Kaartinen, Title of Docent, Lecturer, University of Helsinki, Finland Taru Nordlund, Title of Docent, Lecturer, University of Helsinki, Finland Riikka Rossi, Title of Docent, Researcher, University of Helsinki, Finland Katriina Siivonen, Substitute Professor, University of Helsinki, Finland Lotte Tarkka, Professor, University of Helsinki, Finland Tuomas M. S. Lehtonen, Secretary General, Dr. Phil., Finnish Literature Society, Finland Tero Norkola, Publishing Director, Finnish Literature Society Maija Hakala, Secretary of the Board, Finnish Literature Society, Finland Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Eerika Koskinen-Koivisto Her Own Worth Negotiations of Subjectivity in the Life Narrative of a Female Labourer Finnish Literature Society · SKS · Helsinki Studia Fennica Ethnologica 16 The publication has undergone a peer review. -
La Révolution Finlandaise De 1918
La révolution finlandaise de 1918 (Maurice Carrez) LES CAHIERS DU MOUVEMENT OUVRIER / NUMÉRO 23 Si la révolution finlandaise est souvent occultée, Victor Serge y consacre 13 pages dans son An I de la révolution russe (1). Ce sous-chapitre commence par les lignes suivantes : “Le traité de Brest-Litovsk consommait le sacrifice du prolétariat finlandais, sur lequel les révolutionnaires russes fondaient avec raison de grands espoirs. Si, en effet, la Russie était, ce que Lénine souligna maintes fois, l’un des pays les plus arriérés de l’Europe, la Finlande était un des pays les plus avancés du monde” (pp. 241-242). Il caractérise ainsi la révolution dirigée par les sociaux- démocrates : “Ils entendaient établir, sans expropriation des classes riches ni dictature du travail, une démocratie parlementaire au sein de laquelle le prolétariat eût été la classe politiquement dirigeante” (p. 245). Il conclut son récit de la révolution et de son écrasement sanglant par les partis bourgeois finlandais sur ces lignes, qui soulignent l’influence de cet événement sur la révolution russe : “Les tueries de Finlande ont lieu en avril 1918. Jusqu’à ce moment, la révolution russe a, presque partout, presque toujours fait preuve vis-à-vis de ses ennemis d’une grande magnanimité. Elle n’a pas usé de la terreur. Nous avons mentionné quelques sanglants épisodes de la guerre civile dans le Midi, ils sont exceptionnels. La bourgeoisie victorieuse d’un petit pays qui compte parmi les plus éclairés de l’Europe rappelle la première au prolétariat russe que malheur aux vaincus est la loi des guerres sociales” (p. -
Kansallisarkiston Toteuttama Esiselvitys Suomalaisista Venäjällä 1917–1953
LIITE 1 Aleksi Mainio, FT KANSALLISARKISTON TOTEUTTAMA ESISELVITYS SUOMALAISISTA VENÄJÄLLÄ 1917–1953 Selvitettäessä Venäjällä ennen vuoden 1917 suurta vallankumousta asuneiden suomalaisten vaiheita vallankumouksen jälkeen, on ensin määriteltävä se, mitä suomalaisilla tarkoitetaan. Asia ei suinkaan ole itsestään selvä. Suomalaisia ja suomensukuisia kansoja on asunut eri aikoina suurina ja pieninä ryhminä Venäjän eri kolkissa. Tässä esiselvityksessä käsitellään näiden yhteisöjen historiaa. Yhtäältä huomio kiinnitetään siihen, miten nämä ryhmät ovat aikojen saatossa syntyneet ja kehittyneet. Toisaalta tarkastellaan niiden vaiheita vallankumouksen jälkeisellä Venäjällä. Teksti etenee kronologisesti, mutta myös temaattisesti. Ensin käsitellään sellaisia ihmisryhmiä kuten tverinkarjalaisia, inkeriläisiä, pietarinsuomalaisia, siperiansuomalaisia, muurmanninsuomalaisia, bakunsuomalaisia ja tyynenmerensuomalaisia, jotka saapuivat Venäjälle ennen lokakuun 1917 vallankumousta. Tämän jälkeen siirrytään tarkastelemaan kolmea ryhmää, jotka siirtyivät itään vasta samaisen vallankumouksen jälkeen: punapakolaiset, amerikansuomalaiset ja loikkarit. Eri ryhmiä käsiteltäessä törmätään vaihteleviin määrällisiin tietoihin ja tilastolukuihin. Niihin on syytä suhtautua varauksella, sillä niistä merkittävä osa on hyvin karkeita, vain suuntaa antavia arvioita, jotka pitävät sisällään monia ongelmakohtia ja epätarkkuuksia. Tämä osaltaan kertoo siitä, miksi aihepiiriä on tärkeää selvittää lisää. TVERINKARAJALAISET JA INKERILÄISET Käkisalmen läänissä ja Pohjois-Karjalassa -
Kahden Sisällissodan Vallankumoukselliset: Suomalaisen Kommunistisen Puolueen Sotilasjärjestö Neuvosto-Venäjällä 1918‒1920
Kahden sisällissodan vallankumoukselliset: Suomalaisen Kommunistisen Puolueen sotilasjärjestö Neuvosto-Venäjällä 1918‒1920 Jesse Hirvelä Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Poliittinen historia Pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2017 Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Laitos – Institution – Department Valtiotieteellinen tiedekunta Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä – Författare – Author Jesse Hirvelä Työn nimi – Arbetets titel – Title Kahden sisällissodan vallankumoukselliset: Suomalaisen Kommunistisen Puolueen sotilasjärjestö Neuvosto-Venäjällä 1918‒1920 Oppiaine – Läroämne – Subject Poliittinen historia Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and year Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages Pro gradu -tutkielma 2.4.2017 137 Tiivistelmä – Referat – Abstract Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee Suomalaisen Kommunistisen Puolueen (SKP) alaista sotilasjärjestöä ja sen toimintaa Venäjän sisällissodassa vuosina 1918‒1920. Tavoitteena tutkielmassa on selvittää, minkälaista toimintaa sotilasjärjestö kokonaisuudessaan harjoitti Neuvosto-Venäjällä, ja miten toiminta sijoittui suhteessa Venäjän sisällissotaan sekä suunnitelmiin Suomen vallankumouksen edistämiseksi. Myös näiden kahden suuntautumisen välistä suhdetta sekä niiden muutoksia käsitellään jokaisen toimintamuodon kohdalla. Tutkimusaineistona käytetään sotilasjärjestön kannalta tarkastelemattomia Venäjän valtion sosiaalipoliittisen historian arkiston SKP:ta koskevia mikrofilmikokoelmia. Tutkielmassa käytettävät Opis 2 ja Opis 3 -kokoelmat -
Kirjoittaen Kerrottu Sota. Tutkimus Vuoden 1918 Sodan
Kirjoittaen kerrottu sota Vuoden 1918 sisällissota on tutkituimpia aiheita Suomen histo- riassa. Jokainen sukupolvi on tuottanut tieteellisiä ja taiteellisia tulkintoja tästä historiallisesta, dramaattisesta ja ideologisesti latautuneesta tapahtumien sarjasta. Traaginen sota kiehtoo ja kauhistuttaa yhä miltei 100 vuotta tapahtumien jälkeen. Sodan lukemattomat erilaiset tulkinnat eri vuosikymmeniltä ovat tuottaneet tietoa vuoden 1918 sodasta historiallisena il- miönä ja tuoneet esiin sodan kokeneiden ihmisten kohtaloita ja ajattelutapoja. Sodan ristiriitaisen ja ideologisen luonteen vuok- si aikalaiset kokivat ja tulkitsivat tapahtumia monin eri tavoin. Tutkimus keskittyy aikalaistulkintoihin. Siinä käsitellään sodas- ta kirjoittamisen ja sotaan liittyvien kokemusten kerronnalli- sen käsittelyn tapoja erilaisissa ennen talvisotaa kirjoitetuissa omaelämäkerrallisissa teksteissä. Kokemusten kerronnallisella Andreas McKeough käsittelyllä viitataan sekä kokemusten yleiseen, kirjalliseen esitystapaan että kokemusten tulkinnan tapoihin kerronnassa, kuten analyysiin, arviointiin ja kontekstualisointiin. Tutkimus valaisee vuoden 1918 sisällissodan kokemisen ja sodasta kirjoittamisen variaatioita ruohonjuuritasolla, sillä sen kohteena ovat yksilöiden kokemusmaailmat ja niiden kerron- nallinen esittäminen. Andreas McKeough Kirjoittaen kerrottu sota Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura Kirjoittaen kerrottu sota 1 Andreas McKeough Kirjoittaen kerrottu sota Tutkimus vuoden 1918 sodan kerronnallisesta käsittelystä omaelämäkerrallisissa teksteissä -
Helsingin Punainen Miliisi 1918 Jakautunut Järjestysvalta Ja
Helsingin punainen miliisi 1918 Jakautunut järjestysvalta ja kriisiajan rikokset Anniina Honka Pro gradu -tutkielma Historian maisteriohjelma Humanistinen tiedekunta Helsingin yliopisto Joulukuu 2019 Tiedekunta – Fakultet – Faculty Koulutusohjelma – Utbildningsprogram – Degree Programme Humanistinen tiedekunta Historian maisteriohjelma Opintosuunta – Studieinriktning – Study Track Suomenkielinen historian maisteriohjelma Tekijä – Författare – Author Anniina Honka Työn nimi – Arbetets titel – Title Helsingin punainen miliisi 1918: Jakautunut järjestysvalta ja kriisiajan rikokset Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and Sivumäärä– Sidoantal – Number of pages Pro gradu -tutkielma year 73 Joulukuu 2019 Tiivistelmä – Referat – Abstract Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen vuoden 1918 sisällissodan aikaista järjestyksen ylläpitoa punaisessa Hel- singissä. Tutkimuskohteenani on Helsingin miliisilaitos. Tutkielmani ensimmäisessä osassa keskityn punaisena hal- lituksena toimineen Suomen kansanvaltuuskunnan järjestysvaltapoliittisiin tavoitteisiin, tavoitteiden saavuttamiseen ja Helsingin järjestysvaltakoneistoon keväällä 1918. Miliisilaitos ja punakaarti vastasivat Helsingin turvallisuudesta vallankumouksen aikana. Syvennyn myös näiden kahden järjestysvaltaelimen keskinäiseen kommunikointiin. Tutkielmani toisessa osassa käsittelen sisällissodan vaikutusta rikollisuuteen ja miliisilaitoksen tutkimia tyypillisiä rikoksia. Osoitan tutkielmassani, että levottomat ajat ja järjestysvaltapoliittiset ongelmat välittyivät vallankumousa-