Työväen Bibliografia 4.Pdf
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Load more
Recommended publications
-
Punakaarti Rintamalla
Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen’. PUNAKAARTI RINTAMALLA LUOKKASODAN MUISTOJA Toimittanut J. LEHTOSAARI Kustannettu Suomen Väli? ;umousliikkeen Tutkijakunnan avustuksella KIRJA Leningrad —1929 Printed in U. S- S. R Ленинградский Облает лит 32353 Тираж 2.000—td л. За* на л* б!# Гое. тип. нзд, .Лея n n градская Правда"- Ленинград, Со ця ал нотн ческа я. J4 SISÄLLYSLUETTELO. Siv. Alkulauso ............................................................................................... I Yleistä. 1. Suorasti luokkasodasta, T. Lehen . ■ . ..................................... ” 2. Punakaartien ylin johto.. ...................................................................... 24 3. » sairashoito, A. A—o . „ ................................................ 28 4. Naiset aseellisessa taistelussa, A. A—o............................................... 31 5. Punakaartin värvärinä, K. Karjalainen.....................................- • • 85 II. Pohjoinen rintama. L. Luokkasodan taistelutoimet luoteisella (pohjoisella) rintamalla, K. M. E v ä ........................................................................................* 87 2, Vilppulan rintaman muodostuminen, A. A n ttila............................. 58 3, PfinttÖ vuoro n tunnelin < räjäyttäminen*............................................... 63 ■I. Taistelut Virtain pitäjässä, A. U........................................................... 67 5. Pomarkun retk i........................................................................................ 7t fi. .Huhtikuun 1—5 p. -
Finlands Röda Garden En Bok Om Klasskriget 1918 1:A Upplagan Bokförlaget Oktober 1973
Carsten Palmær och Raimo Mankinen Finlands röda garden En bok om klasskriget 1918 1:a upplagan Bokförlaget Oktober 1973 Innehållsförteckning Inledning..................................................................................................................................... 1 DEL 1: DOKUMENT .............................................................................................................. 41 Ur rödgardismen....................................................................................................................... 41 Makten åt arbetarna – proletariatets diktatur måste utropas .................................................... 44 Bakom den vita fronten: Varkaus och Isalmi........................................................................... 47 Den finska arbetarstaten........................................................................................................... 54 Minnen från storstrejken och inbördeskriget 1917-18 ............................................................. 59 Trupper till Tammerfors hjälp.................................................................................................. 63 De bildade en sköld av tillfångatagna rödgardister och arbetare ............................................. 67 Vad arbetarkvinnorna fick erfara ............................................................................................. 70 Minnen från klasskampsfronterna år 1918............................................................................... 72 Det finska röda gardet -
Das Rote Finnland
Als der KunNordstern Pohjan- tähtirot Värjäywurde- tyi Punaiseksi Revolution und Konterrevolution in Finnland 1917/1918 1. Auflage: März 2009; 2. Auflage: Juni 2010. Redaktion: Stefan Schneider, Hugo Jalava. Layout: Wladek Flakin. ViSdP: R. Müller, Hamburg. 3 Vorwort zur ersten Auflage Das erste sozialistische Land der Welt? Das müsste jedes Schulkind wissen. Aber das zweite? Das hätte der Autor vor einem Jahr auch nicht gewusst. Das „kleine und mutige Finnland“ (Väinö Linna)1, Land von HolzfällerInnen und Han- dydesignerInnen, ist die richtige Antwort. Schon beim Begriff der „finnischen Revolution“ werden die meisten an irgendeine technische Erneuerung von No- kia denken. Doch Finnland hatte eine eigene Rote Armee! Vor 91 Jahren, im Januar 1918, nahm die finnische ArbeiterInnenklasse die Macht in ihre Hände, um Unabhängigkeit für ihr Land und Gerechtigkeit für sei- ne EinwohnerInnen zu erkämpfen. Die Bourgeoisie schlug mit voller Kraft zu- rück – ob finnisch, schwedisch, russisch oder deutsch, sie hielten alle zusammen gegen die finnischen ArbeiterInnen – und ermordeten mindestens 20.000 Rote. Auch wenn das heutige Finnland ein Vorbild sozialer Ruhe zu sein scheint, fin- den sich vereinzelt Spuren dieser Vergangenheit. Die meisten FinnInnen, abge- sehen von den wenigen KommunistInnen, reden ungern darüber. International ist die finnische Revolution auch unter Linken kaum bekannt. Deswegen geht diese Broschüre der Frage nach, was genau passiert ist. Und vor allem stellt sie die Frage: was können wir als RevolutionärInnen heute daraus lernen? Turku, den 1. Januar 20092 Vorwort zur zweiten Auflage Das Interesse an der fast unbekannten finnischen Revolution war deutlich grö- ßer, als wir erwartet hatten. Deshalb veröffentlichen wir eine zweite Auflage die- ser Broschüre mit unzähligen kleinen Korrekturen, einer neuen Titelseite und auch zwei historischen Dokumenten von W.I. -
Bibliografi Över Finlands Tidningspress Bibliography
SUOMEN SANOMALEHDISTÖN BIBLIOGRAFIA 1771-1963 BIBLIOGRAFI ÖVER FINLANDS TIDNINGSPRESS 1771-1963 BIBLIOGRAPHY OF THE FINNISH NEWSPAPERS 1771-1963 TOIMITTANEET - REDIGERAD AV - EDITED BY VAINÖ KAARNA (t) & KAARINA WINTER HELSINKI 1965 7 Lyhenteita Förkortningar k.k. = ... kertaa kuukaudessa k.k. = . gånger i månaden k.v. = ... kertaa viikossa ks. = se p-p. = ... päiväinen painos k.v. = gånger i veckan äk = äänenkannattaja p.p. = . dagars upp1. v:sta, v:lta = från år Ed Kansallinen edistyspuolue äk (äänenkannattaja) = organ Ik1 = Isänmaallinen kansanliike Kans.sos. = Kansallissosialistinen puolue Ed = Nationella framstegspartiet Kok = Kansallinen kokoomus Ik1 = Fosterländska folkrörelsen Komm = Kommunistinen puolue Kans.sos. = Nationalsocialistiska partiet Kp = Kansanpuolue 1917-18, 1933-36, Kok = Nationella samlingspartiet Suomen kansanpuolue 1951— Komm = Kommunistpartiet L1 = Lapuan liike Kp Folkpartiet 1917-18, 1933-36, M1 = Maalaisliitto Finska folkpartiet 1951— Ns = Nuorsuomalainen puolue L1 == Lappo-rörelsen P = Puolueeton М1 = Agrarförbundet Pv = Suomen pienviljehjåin puolue Ns = Ungfinska partiet Rkp = Ruotsalainen kansanpuolue P = Partilös Sd = Suomen sosialidemokraattinen puo- Pv = Finlands småbrukarparti lue Rkp = Svenska folkpartiet Skdl = Suomen kansan demokraattinen liitto Sd = Finlands socialdemokratiska parti Skp = Suomen kommunistinen puolue Skd1 = Demokratiska förbundet för Fin- Sktl = Suomen kristillisen työväen liitto lands folk Sm = Suomalainen puolue (vanha) Skp = Finlands kommunistiska parti Spp = Suomen pientalonpoikain -
Finnish Studies Volume 18 Number 2 July 2015 ISSN 1206-6516 ISBN 978-1-937875-95-4
JOURNAL OF INNISH TUDIES F S International Influences in Finnish Working-Class Literature and Its Research Guest Editors Kirsti Salmi-Niklander and Kati Launis Theme Issue of the Journal of Finnish Studies Volume 18 Number 2 July 2015 ISSN 1206-6516 ISBN 978-1-937875-95-4 JOURNAL OF FINNISH STUDIES EDITORIAL AND BUSINESS OFFICE Journal of Finnish Studies, Department of English, 1901 University Avenue, Evans 458 (P.O. Box 2146), Sam Houston State University, Huntsville, TX 77341-2146, USA Tel. 1.936.294.1420; Fax 1.936.294.1408 SUBSCRIPTIONS, ADVERTISING, AND INQUIRIES Contact Business Office (see above & below). EDITORIAL STAFF Helena Halmari, Editor-in-Chief, Sam Houston State University; [email protected] Hanna Snellman, Co-Editor, University of Helsinki; [email protected] Scott Kaukonen, Assoc. Editor, Sam Houston State University; [email protected] Hilary Joy Virtanen, Asst. Editor, Finlandia University; hilary.virtanen@finlandia. edu Sheila Embleton, Book Review Editor, York University; [email protected] EDITORIAL BOARD Börje Vähämäki, Founding Editor, JoFS, Professor Emeritus, University of Toronto Raimo Anttila, Professor Emeritus, University of California, Los Angeles Michael Branch, Professor Emeritus, University of London Thomas DuBois, Professor, University of Wisconsin Sheila Embleton, Distinguished Research Professor, York University Aili Flint, Emerita Senior Lecturer, Associate Research Scholar, Columbia University Titus Hjelm, Lecturer, University College London Richard Impola, Professor Emeritus, New Paltz, New York Daniel Karvonen, Senior Lecturer, University of Minnesota, Minneapolis Andrew Nestingen, Associate Professor, University of Washington, Seattle Jyrki Nummi, Professor, Department of Finnish Literature, University of Helsinki Juha Pentikäinen, Professor, Institute for Northern Culture, University of Lapland Oiva Saarinen, Professor Emeritus, Laurentian University, Sudbury George Schoolfield, Professor Emeritus, Yale University Beth L. -
Punaisten Voimien Offensiivinen Sodankäynti Suomen Vapaussodassa
Punaisten voimien offensiivinen sodankäynti Suomen vapaussodassa. Kirj. kapt. J. Kivikari. A r v 0 s tel eva ta r kas tel u. Tilanne ennen helmikuun offensiivia. Punainen vallankumous oli tammikuussa 1918 alkaessaan tuotta nut johtajilleen suuren pettymyksen ja yllätyksen, sillä ei ollut uskottu valkoisten voivan estää vallankumouksen vyöryä aina kaan suuressa määrässä. Toisin oli kuitenkin käynyt, sillä vain Etelä-Suomi joutui kapinallisten valta-alueeksi ja poikki Suomen oli muodostumassa kiinteä rintama, jonka puhkaiseminen ei näyttä• nyt olevan niinkään helppoa. Sitä paitsi ilmaantui Etelä-Suomessa• kin siellä täällä valkoisia osastoja, joitten toiminta ei suinkaan . näyttänyt muodostuvan vain passiiviseksi uhkaksi, vaan sai tar mokkaan ja aktiivisen ilmenemismuodon. Pohjanmaalla oli venä• läiset joukko-osastot riisuttu verraten helposti aseista, ja Pohjois Karjalassa ja Savossa olevat punaiset pesäpaikat olivat täydelleen eristetyt. Kun vallankumouksen hurmio täten oli jäähtynyt kyl mäksi todellisuudeksi, joutui johto aivan uuden probleeman rat kaisun eteen: vallankumous oli ajettava päämääräänsä järjestel• mällisellä sodalla, ja tästä kehittyivät punaisten suorittamat offensiivit helmi- ja maaliskuussa 1918. Voidaksemme oikein ja tasapuolisesti arvostella näitä sotahistorian erikoislaatuisia ja oma peräisiä hyökkäystoimia on syytä aluksi lyhyesti tårkastella sitä sodankäyntivälinettä, joka punaisella johdolla oli käytettävissä, ja niitä olosuhteita, joissa nämä offensiivit suoritettiin, sillä vasta nämä tuntemalla voimme -
La Révolution Finlandaise De 1918
La révolution finlandaise de 1918 (Maurice Carrez) LES CAHIERS DU MOUVEMENT OUVRIER / NUMÉRO 23 Si la révolution finlandaise est souvent occultée, Victor Serge y consacre 13 pages dans son An I de la révolution russe (1). Ce sous-chapitre commence par les lignes suivantes : “Le traité de Brest-Litovsk consommait le sacrifice du prolétariat finlandais, sur lequel les révolutionnaires russes fondaient avec raison de grands espoirs. Si, en effet, la Russie était, ce que Lénine souligna maintes fois, l’un des pays les plus arriérés de l’Europe, la Finlande était un des pays les plus avancés du monde” (pp. 241-242). Il caractérise ainsi la révolution dirigée par les sociaux- démocrates : “Ils entendaient établir, sans expropriation des classes riches ni dictature du travail, une démocratie parlementaire au sein de laquelle le prolétariat eût été la classe politiquement dirigeante” (p. 245). Il conclut son récit de la révolution et de son écrasement sanglant par les partis bourgeois finlandais sur ces lignes, qui soulignent l’influence de cet événement sur la révolution russe : “Les tueries de Finlande ont lieu en avril 1918. Jusqu’à ce moment, la révolution russe a, presque partout, presque toujours fait preuve vis-à-vis de ses ennemis d’une grande magnanimité. Elle n’a pas usé de la terreur. Nous avons mentionné quelques sanglants épisodes de la guerre civile dans le Midi, ils sont exceptionnels. La bourgeoisie victorieuse d’un petit pays qui compte parmi les plus éclairés de l’Europe rappelle la première au prolétariat russe que malheur aux vaincus est la loi des guerres sociales” (p. -
Esitys Ja Toiseus
Näyttämö ja tutkimus 7 Anna Thuring, Anu Koskinen ja Tuija Kokkonen (toim.) Esitys ja toiseus 1 Näyttämö ja tutkimus 7 Anna Thuring, Anu Koskinen ja Tuija Kokkonen (toim.) Esitys ja toiseus 2 Kannen kuva: Nora Rinne ”Kupla” (2017) Taitto: Helena Kajander Teatterintutkimuksen seura ry (TeaTS) Helsinki 2018 ISSN 1795-8539 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-99580-8-5 3 Sisältö 105 Esipuhe Artikkelit 010 RANIA LEE KHALIL Political Family Photos as Performance: Gamaayat el Mara’a Africaya Asiawaya, The Pan-African Asian Women’s Organization, 1960–1965 029 ESA KIRKKOPELTO Erään poron tunnustuksia. Laumaeläin esityksen toisena 047 TERO NAUHA A Stranger thought: victim thinking and fictioning 061 MIKKO-OLAVI SEPPÄLÄ Juhlittu vieras ja vieroksuttu muukalainen: näyttelijä Liina Reiman Suomessa 090 KATRI TANSKANEN Ihminen maisemassa. Inhimillisen ja ei-inhimillisen väliset suhteet Luolastossa ja Lauluissa harmaan meren laidalta 104 JOANNA WECKMAN Toisen näköinen – roolihahmon etnisyyden rakentaminen maskeerauksen avulla sotien välisen ajan Suomen näyttämöille Esseet 134 TEEMU PAAVOLAINEN & PETRI TERVO Teorian ”toiset” ja epäonnistunut esitys: sommitelmia monikollisesta kehkeytymisestä 149 NORA RINNE Lapsi taiteilijan toisena 169 IRENE KAJO & SATU MÄKINEN ”Kaikki tiesivät Idasta kaiken” 177 MINNA HEIKINAHO Eksentrinen (kolmas) silmä tallentaa paikkakokemuksia Gambiasta 4 191 MAYA TÅNGEBERG-GRISCHIN Porugali or The Tempest in Hyderabad 198 JUSSI LEHTONEN Näkyjen hulluus – vainon kohteeksi joutuneista taiteilijoista ja suomalaisesta sananvapauspolitiikasta Tutkimusesittelyt 204 ANNETTE ARLANDER HANNA JÄRVINEN, TERO NAUHA JA PILVI PORKOLA Miten tehdä asioita esityksellä – tutkimushanke São Paulossa 215 LEENA ROUHIAINEN Elettyjen mahdottomuuksia taiteessa ja tieteessä Kirja-arviot 218 JUKKA VON BOEHM Talvipalatsin valtaus -massaspektaakkeli: 1900-luvun keskeisen historiamyytin jäljillä 226 ANNA THURING Draaman kautta Aasiaan 233 Kirjoittajat 5 Esipuhe Ajatus esitystä ja toiseutta käsittelevästä Näyttämö & tutkimus -vuosikirjasta sai alkunsa keväällä 2016. -
The Knight, the Beast and the Treasure
ANNI KANGAS The Knight, the Beast and the Treasure A Semeiotic Inquiry into the Finnish Political Imaginary on Russia, 1918–1930s ACADEMIC DISSERTATION To be presented, with the permission of the Faculty of Social Sciences of the University of Tampere, for public discussion in the Paavo Koli Auditorium, Kanslerinrinne 1, Tampere, on December 14th, 2007, at 12 o’clock. UNIVERSITY OF TAMPERE ACADEMIC DISSERTATION University of Tampere Department of Political Science and International Relations Distribution Tel. +358 3 3551 6055 Bookshop TAJU Fax +358 3 3551 7685 P.O. Box 617 [email protected] 33014 University of Tampere www.uta.fi/taju Finland http://granum.uta.fi Cover design by Juha Siro Layout Marita Alanko Acta Universitatis Tamperensis 1283 Acta Electronica Universitatis Tamperensis 679 ISBN 978-951-44-7156-8 (print) ISBN 978-951-44-7157-5 (pdf) ISSN 1455-1616 ISSN 1456-954X http://acta.uta.fi Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print Tampere 2007 Acknowledgements Th is is an inquiry into the Finnish political imaginary on Russia. It examines the practices of knowledge production on Russia and the Soviet Union during the Finnish interwar period. Th e point of departure for this endeavour is the recognition that knowledge production is not an act of one’s subjectivity. It involves placing oneself within a tradition of interpreta- tion. In the study at hand, I examine how the Finnish ways of making sense of Russia unfold against the background of previous knowledge and experience which is wider than that of an individual interpreter. Similarly, this piece of research should not be read as an act of my subjectivity only. -
Kirjoittaen Kerrottu Sota. Tutkimus Vuoden 1918 Sodan
Kirjoittaen kerrottu sota Vuoden 1918 sisällissota on tutkituimpia aiheita Suomen histo- riassa. Jokainen sukupolvi on tuottanut tieteellisiä ja taiteellisia tulkintoja tästä historiallisesta, dramaattisesta ja ideologisesti latautuneesta tapahtumien sarjasta. Traaginen sota kiehtoo ja kauhistuttaa yhä miltei 100 vuotta tapahtumien jälkeen. Sodan lukemattomat erilaiset tulkinnat eri vuosikymmeniltä ovat tuottaneet tietoa vuoden 1918 sodasta historiallisena il- miönä ja tuoneet esiin sodan kokeneiden ihmisten kohtaloita ja ajattelutapoja. Sodan ristiriitaisen ja ideologisen luonteen vuok- si aikalaiset kokivat ja tulkitsivat tapahtumia monin eri tavoin. Tutkimus keskittyy aikalaistulkintoihin. Siinä käsitellään sodas- ta kirjoittamisen ja sotaan liittyvien kokemusten kerronnalli- sen käsittelyn tapoja erilaisissa ennen talvisotaa kirjoitetuissa omaelämäkerrallisissa teksteissä. Kokemusten kerronnallisella Andreas McKeough käsittelyllä viitataan sekä kokemusten yleiseen, kirjalliseen esitystapaan että kokemusten tulkinnan tapoihin kerronnassa, kuten analyysiin, arviointiin ja kontekstualisointiin. Tutkimus valaisee vuoden 1918 sisällissodan kokemisen ja sodasta kirjoittamisen variaatioita ruohonjuuritasolla, sillä sen kohteena ovat yksilöiden kokemusmaailmat ja niiden kerron- nallinen esittäminen. Andreas McKeough Kirjoittaen kerrottu sota Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura Kirjoittaen kerrottu sota 1 Andreas McKeough Kirjoittaen kerrottu sota Tutkimus vuoden 1918 sodan kerronnallisesta käsittelystä omaelämäkerrallisissa teksteissä -
Cultural Trauma of the Civil War of 1918 Staged and Commemorated in Finland
NORDIC THEATRE STUDIES Vol. 31, No. 2. 2019, 102–131 Cultural Trauma of the Civil War of 1918 Staged and Commemorated in Finland PENTTI PAAVOLAINEN ABSTRACT: The Centennial of one of the cruelest of European civil wars fought in Finland between the Reds and the Whites from January to May 1918 has evoked a spectrum of theatre productions illustrating variations of styles and approaches on the events. The turn in the treatment of this cultural trauma occurred with the interpretations and narrative perspectives that were fixed in the 1960s, when an understanding for the defeated Red side was expressed in historiography, literature and theatre. Since that, the last six decades the Finnish theatre and public discourse on the Civil War have been dominated by the Red narrative as the memory of the 1918 Civil War provided an important part in the new identity politics for the 1969 generation. Since the 1980’s the topic was mostly put aside so that before the 2018 revivals of the Civil War topic, the productions seem to have been reactions by the artists confronting the developments at the end of the Cold War. Some theatrical events can even be tied to the cultural trauma of the 1969 left evoked by the collapse of the socialist block. The Centennial productions repeated the Red narrative but they also provided more balanced interpretations on the tragic events. KEYWORDS Civil War, Finland 1918, Revolution in Finland, War of Independence in Finland, War representations in theatre, political narratives in theatre, cultural trauma, Piotr Sztompka, -
Vuosikirja 2018 L Teksti Pertti Rönkkö Sisällys Pääkirjoitusl Jukka Halonen
Suomen Sosialidemokraattisen Sanomalehtimiesliiton VUOSIKIRJA 2018 l TEKSTI PERtti RÖNKKÖ sisällys pääkirjoitusl juKKA HALONEN 4 Jukka Halonen: Kansanvaltuuskunnan toimittajat Muistamisen vaikeus 14 Hannu Tuovinen: Työväenlehdet ja Itsenäisen Suomen raskaimmasta ja trau- Aika on korjannut muistamista ja avartanut vallankumous maattisimmasta koettelemuksesta on ku- sen kuvaa. Silti sisällissodan kipeät muistot 20 Jukka Halonen: lunut sata vuotta. Sisällissotaa muistettiin satuttavat edelleen. On kuitenkin selvää, ja muisteltiin monin tavoin vuoden 2018 että mitä avoimemmin sadan vuoden ta- Algot Untolan viime hetket aikana. Yhtä lailla kokoonnuttiin juhlista- kaisista tapahtumista puhutaan, sitä nope- 28 Tuomo Lilja: maan jääkärien saapumista Vaasaan, kuin ammin arvet umpeutuvat lopullisesti. Isoisää etsimässä kunnioittamaan Tammisaaressa menehty- neiden tuhansien punavankien muistoa. Mustemaalari puuttuu muistovuoden lo- 34 Jukka Halonen: Keskimäärin tapahtumissa oli eri yleisöt. pulla vielä sisällissodan tapahtumiin. Luet- Liiton tyttö ja sisällissota tavana on niin omakohtaisia muistoja, nä- Vaikka ainuttakaan sisällissodan veteraa- kökulmia lehdistön ja lehtimiesten roolista 40 Virpi Kivioja: nia ei ole enää elossa, muistaminen jakoi ja kohtaloista sekä tutkijoiden tuoreita Murheen vuosi oppikirjoissa yhä kansakuntaa. Vaikka sisällissodasta on johtopäätöksiä. Tärkeintä on muistaa, että kulunut sata vuotta, edes sen nimestä ei molemmin puolin rintamalinjoja taisteli 52 Olli Kleemola: ole kunnolla päästy yksimielisyyteen. Mo- tavallisia