DOCSLIB.ORG

Finlands Röda Garden En Bok Om Klasskriget 1918 1:A Upplagan Bokförlaget Oktober 1973

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Finlands Röda Garden En Bok Om Klasskriget 1918 1:A Upplagan Bokförlaget Oktober 1973 Carsten Palmær och Raimo Mankinen Finlands röda garden En bok om klasskriget 1918 1:a upplagan Bokförlaget Oktober 1973 Innehållsförteckning Inledning..................................................................................................................................... 1 DEL 1: DOKUMENT .............................................................................................................. 41 Ur rödgardismen....................................................................................................................... 41 Makten åt arbetarna – proletariatets diktatur måste utropas .................................................... 44 Bakom den vita fronten: Varkaus och Isalmi........................................................................... 47 Den finska arbetarstaten........................................................................................................... 54 Minnen från storstrejken och inbördeskriget 1917-18 ............................................................. 59 Trupper till Tammerfors hjälp.................................................................................................. 63 De bildade en sköld av tillfångatagna rödgardister och arbetare ............................................. 67 Vad arbetarkvinnorna fick erfara ............................................................................................. 70 Minnen från klasskampsfronterna år 1918............................................................................... 72 Det finska röda gardet i Petrograd............................................................................................ 80 Ett skyddskårsprotokoll............................................................................................................ 85 Några blad ur en röd fånges dagbok......................................................................................... 87 Om bondefrågan i Finland........................................................................................................ 92 DEL 2: INTERVJUER............................................................................................................. 98 Ser ni ledsna ut så blir vakterna glada...................................................................................... 98 Tio år av vårt liv tog de .......................................................................................................... 103 Törs du skriva sanningen om den svenska brigaden? ............................................................ 111 Det började när Sirola ringde ................................................................................................. 119 Tammerfors fina damer skrattade och klappade händerna..................................................... 124 En bra socialdemokrat har tre famnar mull över ögonen ....................................................... 126 Nog växer håret om jag får behålla livet................................................................................ 130 Lita på dina egna knytnävar ................................................................................................... 142 Litteratur................................................................................................................................. 151 Bilagor.................................................................................................................................... 153 Bilaga 1. Finlands Folkkommissariats manifest den 29 januari 1918................................ 153 Bilaga 2. Kymmenearbetarnas kommentar till manifestet. ................................................ 154 Bilaga 3. Några framträdande ledare för röda gardet och det socialdemokratiska partiet 1918.................................................................................................................................... 156 Bilaga 4. Klasskriget och Sverige. ..................................................................................... 159 1 Inledning De finska arbetarna gjorde uppror 1918. De störtade regeringen och parlamentet och upp- rättade sin egen republik. De försvarade den i tre månader mot finska borgare- och bonde- soldater, mot tyska yrkesknektar och svenska frivilliga. De förlorade och borgarklassen hämnades med att likvidera närmare 30 000 finska arbetare och torpare. När exekutionsplutonerna tystnat och sandjord skyfflats över de sista hungerdöda kom de vita historieskrivarna. För dem var de röda ett slödder, en förvildad pöbel under ledning av fri- släppta tukthusfångar. De beskrev den röda terrorn: Studenter som skjutits i skogarna, präster som spikats fast med tungan i bordet medan rödgardisterna sket på deras biblar. Den vita terrorn efter krigets slut beskrev de inte. I de vita historieböckerna nämns den oftast inte alls; den aktade finlandssvenske historikern Eirik Hornborg förklarade varför: Detta är en sida av krigets hemska verklighet som det är motbjudande och dessutom överflödigt att rota i.1 Denna finkänslighet är typisk för i stort sett all svenskspråkig litteratur om det finska in- bördeskriget – eller klasskriget, vilket är en mer exakt benämning. Den här boken vill ge den andra sidans version av det finska klasskriget. Vi har valt att i inter- vjuer, artiklar och dokument låta de finska röda tala för sig själva. Den som vill veta mer om hur de vita såg på kriget kan gå till närmaste bibliotek och slå upp vilken bok om Finlands historia som helst. I en inledning försöker vi beskriva bakgrunden till klasskriget med särskild tonvikt på den finska arbetarrörelsens utveckling. Det finns mycket att lära av de finska socialdemokraternas misstag. Man lär av historien för att slippa upprepa den. Kunde de finska arbetarnas nederlag ha undvikits? Ja menar de flesta röda. Om vi hade haft ett kommunistiskt parti. Om vi hade valt rätt tillfälle. Om vi hade låtit bli att tro borgarna om något gott. Om vi inte ställt till så vi fick bönderna emot oss. Om vi varit beredda. Om vi varit eniga. När klasskriget bröt ut natten mellan den 27 och 28 januari 1918 hade Finland varit en själv- ständig stat i drygt tre veckor. I sexhundra år hade Finland varit ett lydrike under andra länder. Fram till 1809 var Finland en svensk provins. Efter det svenska nederlaget i kriget 1808-1809 blev landet ett storfursten- döme under Ryssland För Finland som nation var ryska tiden ett framsteg jämfört med den svenska, Finland var en jämförelsevis självständig del av det ryska riket. Tsaren var landets högste styresman men Finland hade ett eget parlament – lantdagen – och finländare satt vanligen i regeringen – senaten. Stora delar av den härskande klassen hade stött Ryssland mot Sverige. Den första ryska tiden innebar för Finland en högre grad av självständighet, men framför allt fred. Finland hade alltid fått vara slagfält för de svenska kungarnas krig mot Ryssland. Den borgarklass som började uppstå i Finland under 1800-talet kände sannerligen inget flammande nationellt hat mot det ryska väldet. Ryssland var dess viktigaste marknad. Den finska industrin växte snabbare än industrin i det feodala, efterblivna Ryssland. Det tsaristiska systemet hindrade inte den finska industrins utveckling och kosackpiskor skulle visa sig vara 1 Hornborg, Det fria Finland, s. 42. 2 ett gott vapen mot strejkande arbetare. När en borgerligt-fosterländsk rörelse växte fram i Finland vid 1800-talets mitt riktade den sig inte mot Ryssland och tsarismen utan mot den svenskspråkiga minoritet som hade den ekono- miska makten och monopol på den högre utbildningen. Sakta växte en finskspråkig litteratur fram, i stora kampanjer ändrade nationalisterna sina svenska namn till finska. Tsarreger- ingarna spelade skickligt på motsättningarna och stödde länge den svensktalande överklassen och dess språk: Först 1863 fick det finska språket samma rättigheter som det svenska. Men Tsarryssland var en aggressiv makt och ryska trupper utvidgade ständigt tsarens välde i söder och öster. Den fosterländska ryska ultrahögern krävde att tsaren också skulle stärka det ryska inflytandet i rikets västra delar. Och under artonhundratalets sista år skärptes det tsaristiska förtrycket i Finland plötsligt och brutalt. Tsar Nikolaj II – som senare störtades av den ryska revolutionen 1917 – utfärdade i februari 1899 ett manifest som inskränkte lantdagens rättigheter. Februarimanifestet var bara den första i en lång rad ”förryskningsåtgärder”. I Finland växte oron och 1901 samlade man sig till en protestmanifestation en adress med närmare en halv miljon namnunderskrifter som i undersåtliga ordalag protesterade mot det ryska förtrycket. Lenin, som uppmärksamt följde de icke-ryska folkens kamp mot tsarväldet, publicerade omedelbart adressen i sin tidning Iskra. I en kort kommentar sammanfattade han den tsaristiska politiken mot Finland: ... Det gick inte ens fem år innan Rysslands tsar visade sig som edsbrytare. Efter det att den köpta och undersåtliga pressen en lång tid klandrat Finland utfärdades manifestet av den 3 (15) februari som stadgade en ny ordning: Utan lantdagens bifall kan stiftas lagar, 'om de berör allmänna riksintressen eller har sammanhang med rikets lagstiftning'. Det var en skriande kränkning av grundlagen, en formlig statskupp, ty om varje lag kan ju sägas att den berör allmänna riksintressen! Och denna statskupp verkställdes våldsmässigt. Generalguvernör Bobrikov hotade militärockupera Finland, om senaten vägrade publicera manifestet. Den ryska militären i Finland hade redan (enligt ryska officerares egna ord) tilldelats skarpa patroner,
Load more

Recommended publications
  • Punakaarti Rintamalla
    Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen’. PUNAKAARTI RINTAMALLA LUOKKASODAN MUISTOJA Toimittanut J. LEHTOSAARI Kustannettu Suomen Väli? ;umousliikkeen Tutkijakunnan avustuksella KIRJA Leningrad —1929 Printed in U. S- S. R Ленинградский Облает лит 32353 Тираж 2.000—td л. За* на л* б!# Гое. тип. нзд, .Лея n n градская Правда"- Ленинград, Со ця ал нотн ческа я. J4 SISÄLLYSLUETTELO. Siv. Alkulauso ............................................................................................... I Yleistä. 1. Suorasti luokkasodasta, T. Lehen . ■ . ..................................... ” 2. Punakaartien ylin johto.. ...................................................................... 24 3. » sairashoito, A. A—o . „ ................................................ 28 4. Naiset aseellisessa taistelussa, A. A—o............................................... 31 5. Punakaartin värvärinä, K. Karjalainen.....................................- • • 85 II. Pohjoinen rintama. L. Luokkasodan taistelutoimet luoteisella (pohjoisella) rintamalla, K. M. E v ä ........................................................................................* 87 2, Vilppulan rintaman muodostuminen, A. A n ttila............................. 58 3, PfinttÖ vuoro n tunnelin < räjäyttäminen*............................................... 63 ■I. Taistelut Virtain pitäjässä, A. U........................................................... 67 5. Pomarkun retk i........................................................................................ 7t fi. .Huhtikuun 1—5 p.
    [Show full text]
  • Das Rote Finnland
    Als der KunNordstern Pohjan- tähtirot Värjäywurde- tyi Punaiseksi Revolution und Konterrevolution in Finnland 1917/1918 1. Auflage: März 2009; 2. Auflage: Juni 2010. Redaktion: Stefan Schneider, Hugo Jalava. Layout: Wladek Flakin. ViSdP: R. Müller, Hamburg. 3 Vorwort zur ersten Auflage Das erste sozialistische Land der Welt? Das müsste jedes Schulkind wissen. Aber das zweite? Das hätte der Autor vor einem Jahr auch nicht gewusst. Das „kleine und mutige Finnland“ (Väinö Linna)1, Land von HolzfällerInnen und Han- dydesignerInnen, ist die richtige Antwort. Schon beim Begriff der „finnischen Revolution“ werden die meisten an irgendeine technische Erneuerung von No- kia denken. Doch Finnland hatte eine eigene Rote Armee! Vor 91 Jahren, im Januar 1918, nahm die finnische ArbeiterInnenklasse die Macht in ihre Hände, um Unabhängigkeit für ihr Land und Gerechtigkeit für sei- ne EinwohnerInnen zu erkämpfen. Die Bourgeoisie schlug mit voller Kraft zu- rück – ob finnisch, schwedisch, russisch oder deutsch, sie hielten alle zusammen gegen die finnischen ArbeiterInnen – und ermordeten mindestens 20.000 Rote. Auch wenn das heutige Finnland ein Vorbild sozialer Ruhe zu sein scheint, fin- den sich vereinzelt Spuren dieser Vergangenheit. Die meisten FinnInnen, abge- sehen von den wenigen KommunistInnen, reden ungern darüber. International ist die finnische Revolution auch unter Linken kaum bekannt. Deswegen geht diese Broschüre der Frage nach, was genau passiert ist. Und vor allem stellt sie die Frage: was können wir als RevolutionärInnen heute daraus lernen? Turku, den 1. Januar 20092 Vorwort zur zweiten Auflage Das Interesse an der fast unbekannten finnischen Revolution war deutlich grö- ßer, als wir erwartet hatten. Deshalb veröffentlichen wir eine zweite Auflage die- ser Broschüre mit unzähligen kleinen Korrekturen, einer neuen Titelseite und auch zwei historischen Dokumenten von W.I.
    [Show full text]
  • Bibliografi Över Finlands Tidningspress Bibliography
    SUOMEN SANOMALEHDISTÖN BIBLIOGRAFIA 1771-1963 BIBLIOGRAFI ÖVER FINLANDS TIDNINGSPRESS 1771-1963 BIBLIOGRAPHY OF THE FINNISH NEWSPAPERS 1771-1963 TOIMITTANEET - REDIGERAD AV - EDITED BY VAINÖ KAARNA (t) & KAARINA WINTER HELSINKI 1965 7 Lyhenteita Förkortningar k.k. = ... kertaa kuukaudessa k.k. = . gånger i månaden k.v. = ... kertaa viikossa ks. = se p-p. = ... päiväinen painos k.v. = gånger i veckan äk = äänenkannattaja p.p. = . dagars upp1. v:sta, v:lta = från år Ed Kansallinen edistyspuolue äk (äänenkannattaja) = organ Ik1 = Isänmaallinen kansanliike Kans.sos. = Kansallissosialistinen puolue Ed = Nationella framstegspartiet Kok = Kansallinen kokoomus Ik1 = Fosterländska folkrörelsen Komm = Kommunistinen puolue Kans.sos. = Nationalsocialistiska partiet Kp = Kansanpuolue 1917-18, 1933-36, Kok = Nationella samlingspartiet Suomen kansanpuolue 1951— Komm = Kommunistpartiet L1 = Lapuan liike Kp Folkpartiet 1917-18, 1933-36, M1 = Maalaisliitto Finska folkpartiet 1951— Ns = Nuorsuomalainen puolue L1 == Lappo-rörelsen P = Puolueeton М1 = Agrarförbundet Pv = Suomen pienviljehjåin puolue Ns = Ungfinska partiet Rkp = Ruotsalainen kansanpuolue P = Partilös Sd = Suomen sosialidemokraattinen puo- Pv = Finlands småbrukarparti lue Rkp = Svenska folkpartiet Skdl = Suomen kansan demokraattinen liitto Sd = Finlands socialdemokratiska parti Skp = Suomen kommunistinen puolue Skd1 = Demokratiska förbundet för Fin- Sktl = Suomen kristillisen työväen liitto lands folk Sm = Suomalainen puolue (vanha) Skp = Finlands kommunistiska parti Spp = Suomen pientalonpoikain
    [Show full text]
  • Finnish Studies Volume 18 Number 2 July 2015 ISSN 1206-6516 ISBN 978-1-937875-95-4
    JOURNAL OF INNISH TUDIES F S International Influences in Finnish Working-Class Literature and Its Research Guest Editors Kirsti Salmi-Niklander and Kati Launis Theme Issue of the Journal of Finnish Studies Volume 18 Number 2 July 2015 ISSN 1206-6516 ISBN 978-1-937875-95-4 JOURNAL OF FINNISH STUDIES EDITORIAL AND BUSINESS OFFICE Journal of Finnish Studies, Department of English, 1901 University Avenue, Evans 458 (P.O. Box 2146), Sam Houston State University, Huntsville, TX 77341-2146, USA Tel. 1.936.294.1420; Fax 1.936.294.1408 SUBSCRIPTIONS, ADVERTISING, AND INQUIRIES Contact Business Office (see above & below). EDITORIAL STAFF Helena Halmari, Editor-in-Chief, Sam Houston State University; [email protected] Hanna Snellman, Co-Editor, University of Helsinki; [email protected] Scott Kaukonen, Assoc. Editor, Sam Houston State University; [email protected] Hilary Joy Virtanen, Asst. Editor, Finlandia University; hilary.virtanen@finlandia. edu Sheila Embleton, Book Review Editor, York University; [email protected] EDITORIAL BOARD Börje Vähämäki, Founding Editor, JoFS, Professor Emeritus, University of Toronto Raimo Anttila, Professor Emeritus, University of California, Los Angeles Michael Branch, Professor Emeritus, University of London Thomas DuBois, Professor, University of Wisconsin Sheila Embleton, Distinguished Research Professor, York University Aili Flint, Emerita Senior Lecturer, Associate Research Scholar, Columbia University Titus Hjelm, Lecturer, University College London Richard Impola, Professor Emeritus, New Paltz, New York Daniel Karvonen, Senior Lecturer, University of Minnesota, Minneapolis Andrew Nestingen, Associate Professor, University of Washington, Seattle Jyrki Nummi, Professor, Department of Finnish Literature, University of Helsinki Juha Pentikäinen, Professor, Institute for Northern Culture, University of Lapland Oiva Saarinen, Professor Emeritus, Laurentian University, Sudbury George Schoolfield, Professor Emeritus, Yale University Beth L.
    [Show full text]
  • Työväen Bibliografia 4.Pdf
    PEKKA KAARNINEN IT I ** * 1 __ ILKKA LIIKANEN ■ || \ f fr* fj bibliografia IV Tvövfl tNPtfi i NNt^n r b cmfnRnoma w V Pekka Kääminen Ilkka Liikanen Työväen bibliografia IV Suomen työväenliikkeen historiallinen bibliografia Julkaisija TYÖVfltNPtRINNt-flRBCTflfrrfififXriON Paasivuorenkatu S B, 00530 Helsinki Kansi: Mäntän Työväenyhdistyksen lainakirjasto vuodelta 1923 Työväen Arkiston kuvakokoelma Ulkoasu:Markku Böök Helsinki 1994. Hakapaino Oy 411 ffm ' Kierrätykseen sopiva tuote ISSN 0785-2975 Alhaiset päästöt valmistuksessa ISBN 951-96071-3-7 Hakapaino Oy, Helsinki 1994 ESIPUHE KÄYTTÄJÄLLE SISÄLLYSLUETTELO 1. Aatehistoria ja teoreettiset kysymykset 1 2. Kansainvälinen työväenliike ja työväen­ liike eri maissa 5 3. Suomen pointtien elämä ja poliittinen historia 11 3.1. Valtakunnallinen näkökulma 11 3.2. Paikallinen ja alueellinen näkökulma 79 3.3. Sosiaalidemokraattiset puolueet 107 3.4. Kansandemokraattiset ja kommunis­ tiset puolueet 138 3.5. Muut työväenpuolueet 157 4. Ammattiyhdistystoiminta 158 4.1. Teollisuuden ja rakennusalan ammat­ tiliitot 184 4.2. Palvelusalan ammattiliitot 200 4.3. Kuljetusalan ammattiliitot 204 4.4. Julkisen sektorin ammattiliitot 207 4.5. Toimihenkilöiden ja teknisten toimihenkilöiden ammattiliitot 209 4.6. Muut ammattiliitot 211 5. Sivistys ja koulutus 212 5.1. Kulttuuri, harrastukset, työväenperinne 212 5.2. Koulutus. opiskelijaliike, nuoriso­ järjestöt 238 5.3. Urheilu 253 6. Lehdistö 277 7. Työväestön elämäntapa ja elinolosuhteet 290 8. Henkilöhistoria 293 9. Osuustoiminta, talouselämä, talouspoli­ tiikka 352 TEKIJÄHAKEMISTO 389 KOHDEHENKILÖHAKEMISTO 405 YHTEISÖHRKEMISTO 407 ASIASANAHAKEMISTO 418 MAANTIETEELLINEN HAKEMISTO 449 KAUSIJULKAISULUETTELO 454 ESIPUHE Työväen bibliografia IV : Suomen työväenliikkeen historiallinen bibliografia jatkaa Työväenperinne - Arbetartradltion ry .-n dokumentointityötä työväenliikettä käsittelevän aineiston kartoittamiseksi ja välittämiseksi tarvitsijoille. Aineisto ulottuu 1800-luvun lopulta nykypäivään ja käsittää yli 4500 viitettä hakemistoineen.
    [Show full text]
  • TMP.Objres.46.Pdf (2.255Mb)
    EN KAMP OM SJÄLAR ”Vart rike, som har kommit i strid med sig självt, bliver förött, och intet samhälle eller hus som har kommit i strid med sig självt, kan hava bestånd.” Matt. 12:25 En kamp om själar Den evangelisk-lutherska kyrkan i Borgåbygden och dess röda medlemmar under tiden kring år 1918 Lars Schmidt Åbo 2004 CIP Cataloguing in Publication Schmidt, Lars En kamp om själar : den evangelisk-lutherska kyrkan i Borgåbygden och dess röda medlem- mar under tiden kring år 1918 / Lars Schmidt. – Åbo : Åbo Akademis förlag, 2004. Diss.: Åbo Akademi. – Summary. ISBN 951-765-206-2 Desktop: Lucas Snellman ISBN: 951-765-206-2 Åbo Akademis tryckeri 2004 Åbo 2004 Förord Jag är medveten om att de händelser jag i det följande undersöker har varit svåra att tala om i Borgåbygden. Samtidigt vet jag att det som hände år 1918 av många har upplevts som stort och viktigt. Mitt intresse att fördjupa min kunskap i Borgåbygdens historia har tvingat mig till detta forsknings- arbete. Speciellt fascinerande har det känts att få göra det ur en kyrko- historisk synvinkel. Jag vill tacka min familj för det stöd som jag har fått. Jag är tacksam för de råd och uppslag som de anställda på pastorskansliet i Borgå domkyrko- församling har gett mig och för att de haft överseende med en förman som ibland förirrat sig hundra år bakåt i tiden. Ett ovärderligt stöd har jag haft i vännen Åke Lindstedt som inte bara hjälpt mig med avhandlingens utformning utan också fungerat som samtalspartner och sålunda upp- muntrat mig att slutföra mitt projekt.
    [Show full text]
  • Anarchist Pedagogies: Collective Actions, Theories, and Critical Reflections on Education Edited by Robert H
    Anarchist Pedagogies: Collective Actions, Theories, and Critical Reflections on Education Edited by Robert H. Haworth Anarchist Pedagogies: Collective Actions, Theories, and Critical Reflections on Education Edited by Robert H. Haworth © 2012 PM Press All rights reserved. ISBN: 978–1–60486–484–7 Library of Congress Control Number: 2011927981 Cover: John Yates / www.stealworks.com Interior design by briandesign 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 PM Press PO Box 23912 Oakland, CA 94623 www.pmpress.org Printed in the USA on recycled paper, by the Employee Owners of Thomson-Shore in Dexter, Michigan. www.thomsonshore.com contents Introduction 1 Robert H. Haworth Section I Anarchism & Education: Learning from Historical Experimentations Dialogue 1 (On a desert island, between friends) 12 Alejandro de Acosta cHAPteR 1 Anarchism, the State, and the Role of Education 14 Justin Mueller chapteR 2 Updating the Anarchist Forecast for Social Justice in Our Compulsory Schools 32 David Gabbard ChapteR 3 Educate, Organize, Emancipate: The Work People’s College and The Industrial Workers of the World 47 Saku Pinta cHAPteR 4 From Deschooling to Unschooling: Rethinking Anarchopedagogy after Ivan Illich 69 Joseph Todd Section II Anarchist Pedagogies in the “Here and Now” Dialogue 2 (In a crowded place, between strangers) 88 Alejandro de Acosta cHAPteR 5 Street Medicine, Anarchism, and Ciencia Popular 90 Matthew Weinstein cHAPteR 6 Anarchist Pedagogy in Action: Paideia, Escuela Libre 107 Isabelle Fremeaux and John Jordan cHAPteR 7 Spaces of Learning: The Anarchist Free Skool 124 Jeffery Shantz cHAPteR 8 The Nottingham Free School: Notes Toward a Systemization of Praxis 145 Sara C.
    [Show full text]
  • Punaisten Voimien Offensiivinen Sodankäynti Suomen Vapaussodassa
    Punaisten voimien offensiivinen sodankäynti Suomen vapaussodassa. Kirj. kapt. J. Kivikari. A r v 0 s tel eva ta r kas tel u. Tilanne ennen helmikuun offensiivia. Punainen vallankumous oli tammikuussa 1918 alkaessaan tuotta­ nut johtajilleen suuren pettymyksen ja yllätyksen, sillä ei ollut uskottu valkoisten voivan estää vallankumouksen vyöryä aina­ kaan suuressa määrässä. Toisin oli kuitenkin käynyt, sillä vain Etelä-Suomi joutui kapinallisten valta-alueeksi ja poikki Suomen oli muodostumassa kiinteä rintama, jonka puhkaiseminen ei näyttä• nyt olevan niinkään helppoa. Sitä paitsi ilmaantui Etelä-Suomessa• kin siellä täällä valkoisia osastoja, joitten toiminta ei suinkaan . näyttänyt muodostuvan vain passiiviseksi uhkaksi, vaan sai tar­ mokkaan ja aktiivisen ilmenemismuodon. Pohjanmaalla oli venä• läiset joukko-osastot riisuttu verraten helposti aseista, ja Pohjois­ Karjalassa ja Savossa olevat punaiset pesäpaikat olivat täydelleen eristetyt. Kun vallankumouksen hurmio täten oli jäähtynyt kyl­ mäksi todellisuudeksi, joutui johto aivan uuden probleeman rat­ kaisun eteen: vallankumous oli ajettava päämääräänsä järjestel• mällisellä sodalla, ja tästä kehittyivät punaisten suorittamat offensiivit helmi- ja maaliskuussa 1918. Voidaksemme oikein ja tasapuolisesti arvostella näitä sotahistorian erikoislaatuisia ja oma­ peräisiä hyökkäystoimia on syytä aluksi lyhyesti tårkastella sitä sodankäyntivälinettä, joka punaisella johdolla oli käytettävissä, ja niitä olosuhteita, joissa nämä offensiivit suoritettiin, sillä vasta nämä tuntemalla voimme
    [Show full text]
  • Kansallisarkiston Toteuttama Esiselvitys Suomalaisista Venäjällä 1917–1953
    LIITE 1 Aleksi Mainio, FT KANSALLISARKISTON TOTEUTTAMA ESISELVITYS SUOMALAISISTA VENÄJÄLLÄ 1917–1953 Selvitettäessä Venäjällä ennen vuoden 1917 suurta vallankumousta asuneiden suomalaisten vaiheita vallankumouksen jälkeen, on ensin määriteltävä se, mitä suomalaisilla tarkoitetaan. Asia ei suinkaan ole itsestään selvä. Suomalaisia ja suomensukuisia kansoja on asunut eri aikoina suurina ja pieninä ryhminä Venäjän eri kolkissa. Tässä esiselvityksessä käsitellään näiden yhteisöjen historiaa. Yhtäältä huomio kiinnitetään siihen, miten nämä ryhmät ovat aikojen saatossa syntyneet ja kehittyneet. Toisaalta tarkastellaan niiden vaiheita vallankumouksen jälkeisellä Venäjällä. Teksti etenee kronologisesti, mutta myös temaattisesti. Ensin käsitellään sellaisia ihmisryhmiä kuten tverinkarjalaisia, inkeriläisiä, pietarinsuomalaisia, siperiansuomalaisia, muurmanninsuomalaisia, bakunsuomalaisia ja tyynenmerensuomalaisia, jotka saapuivat Venäjälle ennen lokakuun 1917 vallankumousta. Tämän jälkeen siirrytään tarkastelemaan kolmea ryhmää, jotka siirtyivät itään vasta samaisen vallankumouksen jälkeen: punapakolaiset, amerikansuomalaiset ja loikkarit. Eri ryhmiä käsiteltäessä törmätään vaihteleviin määrällisiin tietoihin ja tilastolukuihin. Niihin on syytä suhtautua varauksella, sillä niistä merkittävä osa on hyvin karkeita, vain suuntaa antavia arvioita, jotka pitävät sisällään monia ongelmakohtia ja epätarkkuuksia. Tämä osaltaan kertoo siitä, miksi aihepiiriä on tärkeää selvittää lisää. TVERINKARAJALAISET JA INKERILÄISET Käkisalmen läänissä ja Pohjois-Karjalassa
    [Show full text]
  • 2019 Issn 0015-248X
    Grundl aGd 1876 av C. G. Es tl andEr 2019 ISSN 0015-248X KULTUR EKONOMI POLITIK Redaktion Hanna Lindberg Ansvarig chefredaktör Emil Kaukonen Redaktionssekreterare Redaktionsråd Pia Maria Ahlbäck Martina Björklund Mats Börjesson Nina Kivinen Else-Britt Kjellqvist Bengt Kristensson Uggla Tage Kurtén Kristina Malmio Sverker Sörlin Ulrika Wolf-Knuts Utgivare Föreningen Granskaren r.f. Åbo Ordförande Pekka Kettunen Jutta Ahlbeck Eva Costiander-Huldén Carina Gräsbeck Margrét Halldórsdóttir Jonas Lagerström Hanna Lindberg Formgivning Oy Graaf Ab Tryckning Oy Nordprint Ab Kontakt Redaktionen: [email protected] Prenumerationer: [email protected] Mer om oss www.finsktidskrift.fi Instruktioner för skribenter: www.finsktidskrift.fi/medverka/for-skribenter/ Om prenumerationer: www.finsktidskrift.fi/prenumerera/ Bidragsgivare Svenska Litteratursällskapet i Finland, Svenska Kulturfonden, Föreningen Konstsamfundet, Kulturfonden Island-Finland, William Thurings Stiftelse, Kommerserådet Otto A. Malms Donationsfond, Waldemar von Frenckells stiftelse Innehåll 7–8/2019 Chefredaktör Hanna Lindberg Djupdykning i det förflutna 5 Kollegialt granskade artiklar Victor Wilson Den nationella vetenskapens funktion. John Gardberg mellan vetenskapen, politiken och lokalsamhället 9 Essäer Tobias Berglund ”The American Connection” . Den finskamerikanska diasporan och den finska socialismens vägval 1917–1938 33 Eva Costiander-Huldén Att anlägga en trädgård – några exempel tagna ur Johan Gadolins boksamling 47 Panu Petteri Höglund Om språkvården eller dess frånvaro i det gäliska Irland 61 Patrick Sibelius Antikrist och Mona Lisa 71 Elina Takala Om solen, regnet och tron 81 Linnéa Henriksson Ger uppdraget åsikten? 89 Granskaren Lennart J. Lundqvist ”Det skulle inte skada med lite mer svenskt tänk!” 94 Anders Björnsson Skallmätare och smakdomare 97 Simon O. Pettersson Fängslande om svensk humorist 101 FINSK TIDSKRIFT 7–8/2019 Djupdykning i det förflutna En av utmaningarna för en tidskrift av flerdisciplinär karaktär är att värna om mångfalden men samtidigt undvika spretighet.
    [Show full text]
  • Esitys Ja Toiseus
    Näyttämö ja tutkimus 7 Anna Thuring, Anu Koskinen ja Tuija Kokkonen (toim.) Esitys ja toiseus 1 Näyttämö ja tutkimus 7 Anna Thuring, Anu Koskinen ja Tuija Kokkonen (toim.) Esitys ja toiseus 2 Kannen kuva: Nora Rinne ”Kupla” (2017) Taitto: Helena Kajander Teatterintutkimuksen seura ry (TeaTS) Helsinki 2018 ISSN 1795-8539 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-99580-8-5 3 Sisältö 105 Esipuhe Artikkelit 010 RANIA LEE KHALIL Political Family Photos as Performance: Gamaayat el Mara’a Africaya Asiawaya, The Pan-African Asian Women’s Organization, 1960–1965 029 ESA KIRKKOPELTO Erään poron tunnustuksia. Laumaeläin esityksen toisena 047 TERO NAUHA A Stranger thought: victim thinking and fictioning 061 MIKKO-OLAVI SEPPÄLÄ Juhlittu vieras ja vieroksuttu muukalainen: näyttelijä Liina Reiman Suomessa 090 KATRI TANSKANEN Ihminen maisemassa. Inhimillisen ja ei-inhimillisen väliset suhteet Luolastossa ja Lauluissa harmaan meren laidalta 104 JOANNA WECKMAN Toisen näköinen – roolihahmon etnisyyden rakentaminen maskeerauksen avulla sotien välisen ajan Suomen näyttämöille Esseet 134 TEEMU PAAVOLAINEN & PETRI TERVO Teorian ”toiset” ja epäonnistunut esitys: sommitelmia monikollisesta kehkeytymisestä 149 NORA RINNE Lapsi taiteilijan toisena 169 IRENE KAJO & SATU MÄKINEN ”Kaikki tiesivät Idasta kaiken” 177 MINNA HEIKINAHO Eksentrinen (kolmas) silmä tallentaa paikkakokemuksia Gambiasta 4 191 MAYA TÅNGEBERG-GRISCHIN Porugali or The Tempest in Hyderabad 198 JUSSI LEHTONEN Näkyjen hulluus – vainon kohteeksi joutuneista taiteilijoista ja suomalaisesta sananvapauspolitiikasta Tutkimusesittelyt 204 ANNETTE ARLANDER HANNA JÄRVINEN, TERO NAUHA JA PILVI PORKOLA Miten tehdä asioita esityksellä – tutkimushanke São Paulossa 215 LEENA ROUHIAINEN Elettyjen mahdottomuuksia taiteessa ja tieteessä Kirja-arviot 218 JUKKA VON BOEHM Talvipalatsin valtaus -massaspektaakkeli: 1900-luvun keskeisen historiamyytin jäljillä 226 ANNA THURING Draaman kautta Aasiaan 233 Kirjoittajat 5 Esipuhe Ajatus esitystä ja toiseutta käsittelevästä Näyttämö & tutkimus -vuosikirjasta sai alkunsa keväällä 2016.
    [Show full text]
  • The Knight, the Beast and the Treasure
    ANNI KANGAS The Knight, the Beast and the Treasure A Semeiotic Inquiry into the Finnish Political Imaginary on Russia, 1918–1930s ACADEMIC DISSERTATION To be presented, with the permission of the Faculty of Social Sciences of the University of Tampere, for public discussion in the Paavo Koli Auditorium, Kanslerinrinne 1, Tampere, on December 14th, 2007, at 12 o’clock. UNIVERSITY OF TAMPERE ACADEMIC DISSERTATION University of Tampere Department of Political Science and International Relations Distribution Tel. +358 3 3551 6055 Bookshop TAJU Fax +358 3 3551 7685 P.O. Box 617 [email protected] 33014 University of Tampere www.uta.fi/taju Finland http://granum.uta.fi Cover design by Juha Siro Layout Marita Alanko Acta Universitatis Tamperensis 1283 Acta Electronica Universitatis Tamperensis 679 ISBN 978-951-44-7156-8 (print) ISBN 978-951-44-7157-5 (pdf) ISSN 1455-1616 ISSN 1456-954X http://acta.uta.fi Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print Tampere 2007 Acknowledgements Th is is an inquiry into the Finnish political imaginary on Russia. It examines the practices of knowledge production on Russia and the Soviet Union during the Finnish interwar period. Th e point of departure for this endeavour is the recognition that knowledge production is not an act of one’s subjectivity. It involves placing oneself within a tradition of interpreta- tion. In the study at hand, I examine how the Finnish ways of making sense of Russia unfold against the background of previous knowledge and experience which is wider than that of an individual interpreter. Similarly, this piece of research should not be read as an act of my subjectivity only.
    [Show full text]