Vaaleanpunainen Tasavalta
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Vaaleanpunainen tasavalta Vaaleanpunainen Kansallisen eheytymisen vaatimusta julistettiin kaikkialla vuoden 1918 sisällissodan jälkeen. Vaatimukset jäivät helposti yleisen katkeruuden Niko Kannisto alle. Suomessa tehtiin kuitenkin 1920-luvun taitteessa kymmenittäin erilaisia ratkaisuja, joiden julkilausuttuna tarkoituksena tai ainakin taus- taoletuksena oli uuden sisällissodan estäminen ja yhteiskunnan integ- raatio. Niko Kannisto on väitöskirjassaan tutkinut tätä integraatiokehitystä si- sällissodan jälkeisinä vuosina. Kanniston mukaan Suomen ”ensimmäistä tasavaltaa”, ei voi täysin kuitata reaktiona sisällissotaan, repressiiviseen luokkayhteiskuntaan, suojeluskuntiin ja sen synnyttämään ”leiri-ideolo- giaan”, vaan kuva on monipuolisempi. Käsitys suomalaisesta kansakun- nasta ja valtiosta oli muuttunut itseisarvoksi vuoteen 1918 mennessä. Vuosi 1918 muutti tai hajotti nopeasti ja jopa ratkaisevasti itsenäisyyden Vaaleanpunainen ja kansallisen yhtenäisyyden tulkintalinjoja, mutta toisaalta integroitu- misprosessi eteni sisällissodan jälkivuosina huomattavasti pitemmälle tasavalta kuin yleensä on esitetty tai oletettu. SDP, itsenäisyys ja kansallisen yhtenäisyyden kysymys vuosina 1918–1924 Niko Kannisto Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura Vaaleanpunainen tasavalta? Niko Kannisto Vaaleanpunainen tasavalta? SDP, itsenäisyys ja kansallisen yhtenäisyyden kysymys vuosina 1918–1924 Väitöskirja Esitetään Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi 21.5.2016 kello 12.00 alkaen Tampereen yliopiston Luentosalissa B 1097. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura 2016 © Niko Kannisto Taitto: Raimo Parikka Kannen kuva: Niko Kannisto Teoksen julkaisemista on tukenut Tampereen kaupungin tiede- rahasto ISBN 978-952-5976-42-7 ISBN 978-952-5976-43-4 Hansaprint Vantaa 2016 Sisällys Esipuhe ...8 Lyhenneluettelo ...10 I Nationalismi ja sisällissodasta toipuminen ...11 1.1.Tutkimustehtävä ...11 1.1.1. Rajaukset, aineisto ...14 1.1.2. Työväenliike, nationalismi ja 1920-luvun ”integraatio” aikaisemmassa tutkimuksessa ...16 1.1.3. Työn rakenne ...22 1.2. Nationalismi ja sen tutkiminen ...26 1.2.1. Itsenäisyys ...42 1.2.2. Kansallinen yhtenäisyys ...45 1.2.3. Identiteetti ...52 1.2.4. Patriotismi ...54 1.2.5. Nationalismi ja sosialismin teoria ...56 1.3. Kansallinen ja luokkapohjainen liike: Suomalainen työväenliike 1800-luvun lopulta vuoden 1918 sisällissotaan ...65 II Tasavalta ja tasa-arvon ristiriita ...94 2.1. Kansalaissovun vaatimus ...94 2.1.1. Armo vai koeteltu kansalaiskunto? . ..98 2.1.2. Valkoisen terrorin muisto . ..125 2.2. Työväenliikkeen toiminnan elpyminen ...131 2.2.1. ”Nosket” ja ”kommunistit” ...141 2.2.2. Revisionismi vastaan ”keskusta” ...170 2.3. Yhteenveto ...180 III Kansakunta kansalaisuutena ...183 3.1. Yksilön ja kansakunnan suhde ...183 3.1.1. Sukupuoleton valtio ...188 5 3.1.2. Oppivelvollisuus ...195 3.1.3. Yleinen sivistystyö ja kirjastot ...203 3.2. Tasavallan myytti ...211 3.2.1. Vallankumous ...226 3.2.2. Kameralismi- nationalismi ...235 3.2.3. Aktiivinen kansalaisuus kunnassa ...246 3.2.4. Oikeus ja valvonta ...263 3.2.5. Julkisuus ja sananvapaus ...283 3.3. Maanpuolustustahto ...290 3.3.1. ”Epäisänmaallinen” suojeluskunta ...293 3.3.2. Armeijan muoto ja resurssit ...309 3.3.3. Armeijan kansallinen olemus ...322 3.4. Kansalaisuusosion yhteenveto ...329 IV Itsenäisyyden ja yhtenäisyyden etniset elementit ...333 4.1. Kansakunnan menneisyys ...333 4.1.1. Itsenäistymisen historia ...336 4.1.2. Historia Suomen alkuperänä ...346 4.2. Uskonto, nationalismi ja sosiaalidemokratia ...353 4.2.1. Uskonnonvapaus . ..357 4.2.2. Antiklerikaalisuus . ..366 4.2.3. Uskonto ja kasvatus ...372 4.3. Symbolit ja seremoniat ...378 4.3.1. Lippu . ..380 4.3.2. Itsenäisyyspäivä ...385 4.3.3. Korkeakulttuuri ...393 4.4. Isänmaa ...402 4.4.1. Suur-Suomi ...403 4.4.2. Punainen vai valkoinen maisema? ...414 4.4.3. Agraari kulttuurimaa ...424 4.4.4. Vieraat alueet – Ahvenanmaa ja Petsamo ...441 4.4.5. Raja-alueiden integrointi ...452 6 4.5. Jaettu ja yhteinen sankaruus ...459 4.5.1. Työväenliikkeen kansalliset merkkimiehet ...460 4.5.2. Porvarilliset merkkimiehet ...467 4.5.3. Antisankari Mannerheim ...474 4.5.4. Historialliset sankarit ...477 4.5.5. Urheilusankaruus ...480 4.6. Etnisyys-osion yhteenveto ...490 V Suomalaisuuden rajankäynti ...494 5.1. ”Toinen”: Venäjä ja bolševismi ...494 5.1.1. Itä, etelä ja länsi ...497 5.1.2. 1920-luvun Venäjä-kuva ...514 5.1.3. Tavoitteena hyvät Venäjä-suhteet? ...523 5.1.4. Rasismi ja ryssänviha ...540 5.1.5. Kehittymätön, vääräoppinen, uhkaava ...551 5.1.6. Suomalainen kommunismi, ”toisen edustaja” ...566 5.2. ”Ei-toinen”: Suomenruotsalaiset ja ruotsin kieli ...581 5.2.1. Kielivähemmistöt ja SDP ...587 5.2.2. Dissimilaatio- vai eristäytymispolitiikkaa? ...592 5.2.3. Nationalisoivaa nationalismia ...600 5.2.4. Suomalainen rotu? ...610 5.3. Rajankäyntiosion yhteenveto ...614 VI Vaaleanpunainen tasavalta ...616 Lähteet ...633 Abstract in English ...674 Tiivistelmä ...678 Henkilöhakemisto ...684 6 7 Esipuhe Tämä tutkimus käynnistyi vuonna 2007. Tutkimusta on vuosien kuluessa tehty erilaisissa elämäntilanteissa, eri valtioissa, erilaisin aikaresurssein. Välillä tutkimus on ollut leipätyö, välillä harras- tus. Aina se on ollut tapa suunnata omia ajatuksia maailmassa. Loputtomat tunnit, viikot ja vuodet eivät ole lopulta tuntuneet varsinaisesti työltä. Tutkimusaihe ja käsittelytapa muuttuivat aa- vistuksen ensimmäisten vuosien aikana. Lopputulos on näin kui- tenkin paljon parempi verrattuna siihen, mitä aluksi suunnittelin. Tai ehkä mitään suunnitelmaa ei aluksi edes ollut. Haluan kiittää kaikkia niitä henkilöitä, jotka ovat edesautta- neet tämän tutkimuksen valmistumista. Kiitos professori emerita Irma Sulkuselle, joka oli suurimman osan kuluneesta ajasta työn ohjaaja. Olen saanut samaan aikaan kannustusta, neuvoja ja tilaa; juuri niitä raaka-aineita joita tutkimustyö tarvitsee. Kiitän pro- fessori Kari Terästä ratkaisevasta avusta työn loppuvaiheissa ja tärkeistä korjausehdotuksista. Professori Vesa Vareksen ohjaus, tuki ja esimerkki olivat ratkaisevia, että ylipäänsä päädyin teke- mään väitöskirjaa. Työn esitarkastajat professori Pauli Kettunen ja professori emeritus Risto Alapuro esittivät tärkeitä komment- teja ja parannusehdotuksia työn käsikirjoitukseen. Kiitän Työvä- en historian ja perinteen tutkimuksen seuraa tämän tutkimuksen ottamisesta seuran julkaisuohjelmaan. Tampereen yliopistosta haluan kiittää historian tutkijakoulun johtajaa professori Pertti Haapalaa, joka hyväksyi minut jatko- opiskelijaksi. Jatko-opiskelijoiden seminaarityöskentelyssä sain hyvät eväät toteuttaa tämä tutkimus. Kiitos kaikille työtäni kom- mentoineille. Kiitän historian oppiaineen henkilökuntaa kaikesta tuesta ja avusta moninaisissa isommissa ja pienemmissä ongel- missa, joita työn aikana tuli eteen. 8 Työtäni ovat rahallisesti tukeneet Suomen Kulttuurirahaston Leo ja Regina Wainsteinin rahasto, Jalmari Finnen Säätiö, Oskar Öflunds Stiftelse ja Kansan Sivistysrahasto. Kiitän säätiöitä luot- tamuksesta, ilman sitä tämä työ ei olisi koskaan valmistunut. Erityisesti haluan kiittää äitiäni Regina Kannistoa. Elämäni eväät ovat olleet kannustavat, olen aina saanut tilaa etsiä ja tutkia. Kiitos Niinalle yhteisestä matkasta näiden työntäyteisten vuosien aikana – erikoiskiitos myös kommenteista ja avusta työn viimeis- telyssä. Kiitos Oulalle, Pyrylle ja Aarolle. Teissä on valo ja voima. Ja anteeksi, että isä on aina ollut se, jolla on ollut loputtomasti ruutu-aikaa tylsien tekstien äärellä. Omistan tämän tutkimuksen isälleni, filosofian maisteri Matti Kannistolle. I am you and what I see is me Tampereella 13.3.2016 Niko Kannisto 8 9 Lyhenneluettelo ak asiakirja AL Aamulehti (sanomalehti KOK) AKS Akateeminen Karjala-Seura EK Etsivä Keskuspoliisi ed. Kansallinen edistyspuolueen jäsen HE Hallituksen esitys eduskunnalle HS Helsingin Sanomat (sanomalehti ED) KA Kansallisarkisto KHO Korkein hallinto-oikeus KL Kansan Lehti (sanomalehti SDP) KKO Korkein oikeus kok. Kansallisen Kokoomuspuolueen jäsen KT Kansan Työ (sanomalehti SDP) ml. Maalaisliiton jäsen MTK Maataloustuottajien Keskusliitto nuors. Nuorsuomalaisen Puolueen jäsen pk pöytäkirja r. Ruotsalaisen Kansanpuolueen jäsen rv. Ruotsalaisen Vasemmiston jäsen SAJ Suomen Ammattijärjestö SDP Suomen Sosialidemokraattinen puolue sd. Suomen Sosialidemokraattisen puolueen jäsen SKP Suomen Kommunistinen Puolue Ssd Suomen Sosialidemokraatti (sanomalehti SDP) SSTP Suomen Sosialistinen Työväenpuolue STP Suomen Työväenpuolue STPV Sosialistinen Työväen ja Pienviljelijöiden Vaalijärj. SVUL Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto TSL Työväen Sivistysliitto TKA Tampereen kaupungin arkisto TTT Tampereen Työväen Teatteri TUL Työväen Urheiluliitto TyA Työväen arkisto US Uusi Suomi (sanomalehti KOK) vanhas. Suomalaisen puolueen jäsen, ”vanhasuomalainen” VP Valtiopäivät 10 I Nationalismi ja sisällissodasta toipuminen 1.1. Tutkimustehtävä Sisällissota synnytti valtavan repeämän vastaitsenäistyneeseen Suomeen. Syntyi jako kahteen, valkoisiin ja punaisiin, voittajiin ja häviäjiin. Syntyi suojeluskuntien ja Etsivän Keskuspoliisin kaltai- sia valvontakoneistoja pitämään yllä ”valkoista” Suomea. Syntyi työväenluokka, jonka keskeisin kokemus oli sisällissodan häviö, valkoinen terrori ja työväenliikkeen repressio. Toisaalta heti sisäl- lissodan päättymisen jälkeen ajatus ”kansallisesta eheytymisestä” julistettiin lähes kaikkialla tavoitteeksi. Tavoite oli monimutkai- nen, sisälsi erilaisia ja eriaikaisia prosesseja, uudistuksia, uutta