DOCSLIB.ORG

Vaaleanpunainen Tasavalta

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text

Load more

Vaaleanpunainen tasavalta Vaaleanpunainen Kansallisen eheytymisen vaatimusta julistettiin kaikkialla vuoden 1918 sisällissodan jälkeen. Vaatimukset jäivät helposti yleisen katkeruuden Niko Kannisto alle. Suomessa tehtiin kuitenkin 1920-luvun taitteessa kymmenittäin erilaisia ratkaisuja, joiden julkilausuttuna tarkoituksena tai ainakin taus- taoletuksena oli uuden sisällissodan estäminen ja yhteiskunnan integ- raatio. Niko Kannisto on väitöskirjassaan tutkinut tätä integraatiokehitystä si- sällissodan jälkeisinä vuosina. Kanniston mukaan Suomen ”ensimmäistä tasavaltaa”, ei voi täysin kuitata reaktiona sisällissotaan, repressiiviseen luokkayhteiskuntaan, suojeluskuntiin ja sen synnyttämään ”leiri-ideolo- giaan”, vaan kuva on monipuolisempi. Käsitys suomalaisesta kansakun- nasta ja valtiosta oli muuttunut itseisarvoksi vuoteen 1918 mennessä. Vuosi 1918 muutti tai hajotti nopeasti ja jopa ratkaisevasti itsenäisyyden Vaaleanpunainen ja kansallisen yhtenäisyyden tulkintalinjoja, mutta toisaalta integroitu- misprosessi eteni sisällissodan jälkivuosina huomattavasti pitemmälle tasavalta kuin yleensä on esitetty tai oletettu. SDP, itsenäisyys ja kansallisen yhtenäisyyden kysymys vuosina 1918–1924 Niko Kannisto Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura Vaaleanpunainen tasavalta? Niko Kannisto Vaaleanpunainen tasavalta? SDP, itsenäisyys ja kansallisen yhtenäisyyden kysymys vuosina 1918–1924 Väitöskirja Esitetään Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi 21.5.2016 kello 12.00 alkaen Tampereen yliopiston Luentosalissa B 1097. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura 2016 © Niko Kannisto Taitto: Raimo Parikka Kannen kuva: Niko Kannisto Teoksen julkaisemista on tukenut Tampereen kaupungin tiede- rahasto ISBN 978-952-5976-42-7 ISBN 978-952-5976-43-4 Hansaprint Vantaa 2016 Sisällys Esipuhe ...8 Lyhenneluettelo ...10 I Nationalismi ja sisällissodasta toipuminen ...11 1.1.Tutkimustehtävä ...11 1.1.1. Rajaukset, aineisto ...14 1.1.2. Työväenliike, nationalismi ja 1920-luvun ”integraatio” aikaisemmassa tutkimuksessa ...16 1.1.3. Työn rakenne ...22 1.2. Nationalismi ja sen tutkiminen ...26 1.2.1. Itsenäisyys ...42 1.2.2. Kansallinen yhtenäisyys ...45 1.2.3. Identiteetti ...52 1.2.4. Patriotismi ...54 1.2.5. Nationalismi ja sosialismin teoria ...56 1.3. Kansallinen ja luokkapohjainen liike: Suomalainen työväenliike 1800-luvun lopulta vuoden 1918 sisällissotaan ...65 II Tasavalta ja tasa-arvon ristiriita ...94 2.1. Kansalaissovun vaatimus ...94 2.1.1. Armo vai koeteltu kansalaiskunto? . ..98 2.1.2. Valkoisen terrorin muisto . ..125 2.2. Työväenliikkeen toiminnan elpyminen ...131 2.2.1. ”Nosket” ja ”kommunistit” ...141 2.2.2. Revisionismi vastaan ”keskusta” ...170 2.3. Yhteenveto ...180 III Kansakunta kansalaisuutena ...183 3.1. Yksilön ja kansakunnan suhde ...183 3.1.1. Sukupuoleton valtio ...188 5 3.1.2. Oppivelvollisuus ...195 3.1.3. Yleinen sivistystyö ja kirjastot ...203 3.2. Tasavallan myytti ...211 3.2.1. Vallankumous ...226 3.2.2. Kameralismi- nationalismi ...235 3.2.3. Aktiivinen kansalaisuus kunnassa ...246 3.2.4. Oikeus ja valvonta ...263 3.2.5. Julkisuus ja sananvapaus ...283 3.3. Maanpuolustustahto ...290 3.3.1. ”Epäisänmaallinen” suojeluskunta ...293 3.3.2. Armeijan muoto ja resurssit ...309 3.3.3. Armeijan kansallinen olemus ...322 3.4. Kansalaisuusosion yhteenveto ...329 IV Itsenäisyyden ja yhtenäisyyden etniset elementit ...333 4.1. Kansakunnan menneisyys ...333 4.1.1. Itsenäistymisen historia ...336 4.1.2. Historia Suomen alkuperänä ...346 4.2. Uskonto, nationalismi ja sosiaalidemokratia ...353 4.2.1. Uskonnonvapaus . ..357 4.2.2. Antiklerikaalisuus . ..366 4.2.3. Uskonto ja kasvatus ...372 4.3. Symbolit ja seremoniat ...378 4.3.1. Lippu . ..380 4.3.2. Itsenäisyyspäivä ...385 4.3.3. Korkeakulttuuri ...393 4.4. Isänmaa ...402 4.4.1. Suur-Suomi ...403 4.4.2. Punainen vai valkoinen maisema? ...414 4.4.3. Agraari kulttuurimaa ...424 4.4.4. Vieraat alueet – Ahvenanmaa ja Petsamo ...441 4.4.5. Raja-alueiden integrointi ...452 6 4.5. Jaettu ja yhteinen sankaruus ...459 4.5.1. Työväenliikkeen kansalliset merkkimiehet ...460 4.5.2. Porvarilliset merkkimiehet ...467 4.5.3. Antisankari Mannerheim ...474 4.5.4. Historialliset sankarit ...477 4.5.5. Urheilusankaruus ...480 4.6. Etnisyys-osion yhteenveto ...490 V Suomalaisuuden rajankäynti ...494 5.1. ”Toinen”: Venäjä ja bolševismi ...494 5.1.1. Itä, etelä ja länsi ...497 5.1.2. 1920-luvun Venäjä-kuva ...514 5.1.3. Tavoitteena hyvät Venäjä-suhteet? ...523 5.1.4. Rasismi ja ryssänviha ...540 5.1.5. Kehittymätön, vääräoppinen, uhkaava ...551 5.1.6. Suomalainen kommunismi, ”toisen edustaja” ...566 5.2. ”Ei-toinen”: Suomenruotsalaiset ja ruotsin kieli ...581 5.2.1. Kielivähemmistöt ja SDP ...587 5.2.2. Dissimilaatio- vai eristäytymispolitiikkaa? ...592 5.2.3. Nationalisoivaa nationalismia ...600 5.2.4. Suomalainen rotu? ...610 5.3. Rajankäyntiosion yhteenveto ...614 VI Vaaleanpunainen tasavalta ...616 Lähteet ...633 Abstract in English ...674 Tiivistelmä ...678 Henkilöhakemisto ...684 6 7 Esipuhe Tämä tutkimus käynnistyi vuonna 2007. Tutkimusta on vuosien kuluessa tehty erilaisissa elämäntilanteissa, eri valtioissa, erilaisin aikaresurssein. Välillä tutkimus on ollut leipätyö, välillä harras- tus. Aina se on ollut tapa suunnata omia ajatuksia maailmassa. Loputtomat tunnit, viikot ja vuodet eivät ole lopulta tuntuneet varsinaisesti työltä. Tutkimusaihe ja käsittelytapa muuttuivat aa- vistuksen ensimmäisten vuosien aikana. Lopputulos on näin kui- tenkin paljon parempi verrattuna siihen, mitä aluksi suunnittelin. Tai ehkä mitään suunnitelmaa ei aluksi edes ollut. Haluan kiittää kaikkia niitä henkilöitä, jotka ovat edesautta- neet tämän tutkimuksen valmistumista. Kiitos professori emerita Irma Sulkuselle, joka oli suurimman osan kuluneesta ajasta työn ohjaaja. Olen saanut samaan aikaan kannustusta, neuvoja ja tilaa; juuri niitä raaka-aineita joita tutkimustyö tarvitsee. Kiitän pro- fessori Kari Terästä ratkaisevasta avusta työn loppuvaiheissa ja tärkeistä korjausehdotuksista. Professori Vesa Vareksen ohjaus, tuki ja esimerkki olivat ratkaisevia, että ylipäänsä päädyin teke- mään väitöskirjaa. Työn esitarkastajat professori Pauli Kettunen ja professori emeritus Risto Alapuro esittivät tärkeitä komment- teja ja parannusehdotuksia työn käsikirjoitukseen. Kiitän Työvä- en historian ja perinteen tutkimuksen seuraa tämän tutkimuksen ottamisesta seuran julkaisuohjelmaan. Tampereen yliopistosta haluan kiittää historian tutkijakoulun johtajaa professori Pertti Haapalaa, joka hyväksyi minut jatko- opiskelijaksi. Jatko-opiskelijoiden seminaarityöskentelyssä sain hyvät eväät toteuttaa tämä tutkimus. Kiitos kaikille työtäni kom- mentoineille. Kiitän historian oppiaineen henkilökuntaa kaikesta tuesta ja avusta moninaisissa isommissa ja pienemmissä ongel- missa, joita työn aikana tuli eteen. 8 Työtäni ovat rahallisesti tukeneet Suomen Kulttuurirahaston Leo ja Regina Wainsteinin rahasto, Jalmari Finnen Säätiö, Oskar Öflunds Stiftelse ja Kansan Sivistysrahasto. Kiitän säätiöitä luot- tamuksesta, ilman sitä tämä työ ei olisi koskaan valmistunut. Erityisesti haluan kiittää äitiäni Regina Kannistoa. Elämäni eväät ovat olleet kannustavat, olen aina saanut tilaa etsiä ja tutkia. Kiitos Niinalle yhteisestä matkasta näiden työntäyteisten vuosien aikana – erikoiskiitos myös kommenteista ja avusta työn viimeis- telyssä. Kiitos Oulalle, Pyrylle ja Aarolle. Teissä on valo ja voima. Ja anteeksi, että isä on aina ollut se, jolla on ollut loputtomasti ruutu-aikaa tylsien tekstien äärellä. Omistan tämän tutkimuksen isälleni, filosofian maisteri Matti Kannistolle. I am you and what I see is me Tampereella 13.3.2016 Niko Kannisto 8 9 Lyhenneluettelo ak asiakirja AL Aamulehti (sanomalehti KOK) AKS Akateeminen Karjala-Seura EK Etsivä Keskuspoliisi ed. Kansallinen edistyspuolueen jäsen HE Hallituksen esitys eduskunnalle HS Helsingin Sanomat (sanomalehti ED) KA Kansallisarkisto KHO Korkein hallinto-oikeus KL Kansan Lehti (sanomalehti SDP) KKO Korkein oikeus kok. Kansallisen Kokoomuspuolueen jäsen KT Kansan Työ (sanomalehti SDP) ml. Maalaisliiton jäsen MTK Maataloustuottajien Keskusliitto nuors. Nuorsuomalaisen Puolueen jäsen pk pöytäkirja r. Ruotsalaisen Kansanpuolueen jäsen rv. Ruotsalaisen Vasemmiston jäsen SAJ Suomen Ammattijärjestö SDP Suomen Sosialidemokraattinen puolue sd. Suomen Sosialidemokraattisen puolueen jäsen SKP Suomen Kommunistinen Puolue Ssd Suomen Sosialidemokraatti (sanomalehti SDP) SSTP Suomen Sosialistinen Työväenpuolue STP Suomen Työväenpuolue STPV Sosialistinen Työväen ja Pienviljelijöiden Vaalijärj. SVUL Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto TSL Työväen Sivistysliitto TKA Tampereen kaupungin arkisto TTT Tampereen Työväen Teatteri TUL Työväen Urheiluliitto TyA Työväen arkisto US Uusi Suomi (sanomalehti KOK) vanhas. Suomalaisen puolueen jäsen, ”vanhasuomalainen” VP Valtiopäivät 10 I Nationalismi ja sisällissodasta toipuminen 1.1. Tutkimustehtävä Sisällissota synnytti valtavan repeämän vastaitsenäistyneeseen Suomeen. Syntyi jako kahteen, valkoisiin ja punaisiin, voittajiin ja häviäjiin. Syntyi suojeluskuntien ja Etsivän Keskuspoliisin kaltai- sia valvontakoneistoja pitämään yllä ”valkoista” Suomea. Syntyi työväenluokka, jonka keskeisin kokemus oli sisällissodan häviö, valkoinen terrori ja työväenliikkeen repressio. Toisaalta heti sisäl- lissodan päättymisen jälkeen ajatus ”kansallisesta eheytymisestä” julistettiin lähes kaikkialla tavoitteeksi. Tavoite oli monimutkai- nen, sisälsi erilaisia ja eriaikaisia prosesseja, uudistuksia, uutta
Recommended publications
  • Kulkijapoika on Nähnyt Sen

    Kulkijapoika on Nähnyt Sen

    Kulkijapoika on nähnyt sen Sosiaalidemokratia Suomessa - mitä se on ollut? Kannattiko työläisperheen investoida tytön tai pojan koulutukseen? Miten isänmaan historia järjestettiin oppikirjoissa vuoden 1918 jälkeen? Oliko yhteiskuntajärjestelmä Suomessa uhattuna 70-luvulla? Miksi Saksa on Suomelle sellainen kohtalon kysymys? Miten historian näkee sarjakuvien Corto Maltese? Sopiiko jazz työväenliikkeeseen? Historiaa vai kirjallisuutta? Tällaisiin ja moniin muihin kysymyksiin haetaan vastauksia tämän kirjan artikkeleissa, jotka liittyvät Suomeen ja maailmaan, kylmään so- taan, sosiaalidemokratiaan, politiikan ja kulttuurin vuorovaikutukseen. Aiheiden lisäksi kirjoituksia yhdistää historiantutkija Mikko Majander, jonka teemoja lähestytään eri näkökulmista. Toim. Kimmo Rentola & Tauno Saarela Kimmo Rentola & Tauno Kulkijapoika on nähnyt sen Kirjoituksia nykyhistoriasta TYÖVÄEN HISTORIAN JA PERINTEEN TUTKIMUKSEN SEURA Toimittaneet Kimmo Rentola & Tauno Saarela Kulkijapoika on nähnyt sen Kulkijapoika on nähnyt sen Kirjoituksia nykyhistoriasta Toimittaneet Kimmo Rentola & Tauno Saarela Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura Helsinki 2014 Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura © Kirjoittajat ja toimittajat Kansi ja taitto Raimo Parikka Kannen kuva Aleksi Siltala ISBN 978-952-5976-24-3 (nid.) ISBN 978-952-5976-25-0 (PDF) Hansaprint Helsinki 2014 Sisällys Kimmo Rentola Historiantutkija Mikko Majander ..... 7 Antti Majander Mikko of Letters ..... 23 Aleksi Siltala Wie es eigentlich gewesen – 1980-luku Mikko Majanderin elämässä
  • Fascist Lapua Movement in the 1930S SAMI

    Fascist Lapua Movement in the 1930S SAMI

    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by UCL Discovery 1 Christ vs. Communism: Communism as a Religious Social Problem in Finland’s Proto- Fascist Lapua Movement in the 1930s SAMI KOSKELAINEN AND TITUS HJELM1 Abstract This article traces the emergence of religious anti-communist discourse in Finland’s proto-fascist Lapua Movement in the 1930s. Applying constructionist social problems theory, it discusses the constructions of communism as a religious social problem, Christian piety as a solution to the problem of godless communism, and the religious legitimation of violence. The article argues that by identifying Christianity with the Finnish nation the construction of communism as a religious problem—itself an outcome of the influence of revivalist Lutheran ministers in the leadership of the movement—resonated with the broader audience, but that this indigenous religious nationalism lost support with the increasing belligerence of the movement. At the end of the 1920s Finland was a divided country. The Civil War of 1918, fought between the socialist “Reds” and the bourgeois and agrarian “Whites” in the aftermath of independence from (now Bolshevik) Russia, was a cultural trauma on par with the Spanish Civil War.1 The proportional death toll in the repression of the defeated Reds exceeded that of all other European civil conflicts in the inter-war era.2 Yet, despite the victory and the official banning of the Communist Party, some factions on the White side saw the re-emergence and 1 Sami Koskelainen has a Bachelor of Arts from University College London, School of Slavonic and East European Studies.
  • Finlands Röda Garden En Bok Om Klasskriget 1918 1:A Upplagan Bokförlaget Oktober 1973

    Finlands Röda Garden En Bok Om Klasskriget 1918 1:A Upplagan Bokförlaget Oktober 1973

    Carsten Palmær och Raimo Mankinen Finlands röda garden En bok om klasskriget 1918 1:a upplagan Bokförlaget Oktober 1973 Innehållsförteckning Inledning..................................................................................................................................... 1 DEL 1: DOKUMENT .............................................................................................................. 41 Ur rödgardismen....................................................................................................................... 41 Makten åt arbetarna – proletariatets diktatur måste utropas .................................................... 44 Bakom den vita fronten: Varkaus och Isalmi........................................................................... 47 Den finska arbetarstaten........................................................................................................... 54 Minnen från storstrejken och inbördeskriget 1917-18 ............................................................. 59 Trupper till Tammerfors hjälp.................................................................................................. 63 De bildade en sköld av tillfångatagna rödgardister och arbetare ............................................. 67 Vad arbetarkvinnorna fick erfara ............................................................................................. 70 Minnen från klasskampsfronterna år 1918............................................................................... 72 Det finska röda gardet
  • JU Suomi Ja Puola Opt.Pdf (11.47Mt)

    JU Suomi Ja Puola Opt.Pdf (11.47Mt)

    Tämän teoksen sähköisen version on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) Creative Commons -lisenssillä: CC BY-NC-ND 4.0 International. Lisenssiin voi tutustua englanniksi osoitteessa: https://creativecommons.org/licenses/by-nc- nd/4.0/legalcode Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on saanut sähköisen julkaisuluvan teoksen oikeudenhaltijoilta. Mikäli olette oikeudenhaltija, jota SKS ei ole tavoittanut, pyydämme teitä ystävällisesti ottamaan yhteyttä SKS:aan. Suomen Historiallinen Seura Raimo Pullat Suomi ja Puola Suhteita yli Itämeren 1917-1941 Helsinki 1997 IIII IIIIIIIIII III 10111101111 I IIIIIIIIIIIIIIIII 103 025 8262 Käännös: Miikka Kallio Kansi: Rauno Endén ISBN 951-710-057-4 Hakapaino Oy, Helsinki 1997 Omistan tämän teoksen vaimoni isälle, joka oli puolalainen vapaustaistelija ja sedälleni sekä kahdelle enolleni, jotka kaikki saivat dramaattisesti surmansa toisen maailmansodan aikana. Puolan suurlähettilään tervehdys teoksen lukijoille Lähes 80 vuotta sitten, kun Puola ilmestyi uudelleen Euroopan kartalle riippumattomana valtiona ja Suomi itsenäistyi, johti eräänlainen etujen yhteisyyden tunne kansamme harkitsemaan sopimusta, jota on kirjal- lisuudessa usein nimitetty "Itämeren ententeksi". Liittoa ei koskaan syntynyt. Jos niin olisi käynyt, ehkäpä alueen historiakin olisi kulkenut toisia raiteita. Tarkoitukseni ei ole kuitenkaan uppoutua historiallisiin kuvitelmiin. Käsillä olevan tutkielman tekijä on pyytänyt minulta al- kusanoja teokseensa, ja sen johdosta haluan todeta, että suomalaiset ovat varmasti saaneet luettavakseen
  • Det Självständiga Finland Den Ödesmättade Stämningen

    Det Självständiga Finland Den Ödesmättade Stämningen

    Det Innehåll självständiga Förryskning och frihetslängtan 3 Finland Jägarna 5 Revolutionen och Hur Finland de röda gardena 7 uppnådde och Skyddskårerna och bristen på allmän ordning 9 bevarade sin Mordet på Alfred Kordelin 10 Finland blir självständigt 12 självständighet. Konfrontationen trappas upp 13 En finländsk Orsakerna till konflikten 14 Mot öppet krig 15 överlevnads- Krigets förlopp 18 Kampen om Tammerfors 19 historia De olika benämningarna på kriget 22 Krigets efterspel 24 Viktiga data i frihetskampen 26 Överbefälhavaren Utgivare Mannerheim 28 Frihetskrigets Monarki eller republik? 32 Traditionsförbund rf Ukko-Pekka Svinhufvud 33 Koulukatu 16 A Operationerna bortom 33200 Tammerfors östgränsen och i Estland 34 Freden i Dorpat 36 Original finsk text Kupp i norr – Mikko Uola ”fläskrevolutionen” 37 Skyddskårerna Översättning och försvarsandan 38 Lars Gustaf Forsman Lotta Svärd 39 Samhällsfreden i fara 40 Svensk redigering Lapporörelsen 41 Carl-Johan Hindsberg ”Ett andra frihetskrig” 43 Inför fortsättningskriget 45 Grafisk planering Från fortsättningskrig Tmi Graafisto till vsb-pakt 48 Inför nya hotbilder Bilder Litteraturkällor i urval 50 Krigsmuseet, Museiverkets bildarkiv, privata arkiv Tryckeri Priimus Paino Oy, Loimaa 2007 ISBN 978-951-97885-3-1 Förryskning och och åsidosatte därmed lan- finländare och till slut en- frihetslängtan dets egna lagstiftande or- bart ryssar utnämndes till gan. medlemmar i senaten som Under många hundra år hörde de Finländarna gjorde regeringen då kallades. År finska landskapen till Sverige som motstånd
  • Vihtori Kosolan Puheiden Muutokset 1929–1932

    Vihtori Kosolan Puheiden Muutokset 1929–1932

    Aarni Virtanen ”Toimikaa. Älkää odottako.” Vihtori Kosolan puheiden muutokset 1929–1932 Suomen historian pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Historian ja etnologian laitos Syksy 2010 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO .............................................................................................................................................. 3 1.1 TULKINNAT LAPUANLIIKKEESTÄ .......................................................................................................... 3 1.2 TUTKIMUSKYSYMYS , LÄHTEET JA LÄHDEKRITIIKKI .............................................................................. 7 1.3 AATTEET , MYYTIT JA KONTEKSTIT ......................................................................................................13 2 KOSOLAN MAAILMANKUVA ............................................................................................................22 2.1 KOSOLA ENNEN LAPUANLIIKETTÄ .......................................................................................................22 2.2 KOSOLA JA LAPUANLIIKE .....................................................................................................................25 2.3 LAPUANLIIKKEEN TAUSTA JA PUNAISTEN PAITOJEN RIISUMINEN .........................................................31 3 RETORIIKKA ..........................................................................................................................................37 3.1 KOSOLAN RETORIIKAN VALTAKUNTA ..................................................................................................37
  • TMP.Objres.46.Pdf (2.255Mb)

    TMP.Objres.46.Pdf (2.255Mb)

    EN KAMP OM SJÄLAR ”Vart rike, som har kommit i strid med sig självt, bliver förött, och intet samhälle eller hus som har kommit i strid med sig självt, kan hava bestånd.” Matt. 12:25 En kamp om själar Den evangelisk-lutherska kyrkan i Borgåbygden och dess röda medlemmar under tiden kring år 1918 Lars Schmidt Åbo 2004 CIP Cataloguing in Publication Schmidt, Lars En kamp om själar : den evangelisk-lutherska kyrkan i Borgåbygden och dess röda medlem- mar under tiden kring år 1918 / Lars Schmidt. – Åbo : Åbo Akademis förlag, 2004. Diss.: Åbo Akademi. – Summary. ISBN 951-765-206-2 Desktop: Lucas Snellman ISBN: 951-765-206-2 Åbo Akademis tryckeri 2004 Åbo 2004 Förord Jag är medveten om att de händelser jag i det följande undersöker har varit svåra att tala om i Borgåbygden. Samtidigt vet jag att det som hände år 1918 av många har upplevts som stort och viktigt. Mitt intresse att fördjupa min kunskap i Borgåbygdens historia har tvingat mig till detta forsknings- arbete. Speciellt fascinerande har det känts att få göra det ur en kyrko- historisk synvinkel. Jag vill tacka min familj för det stöd som jag har fått. Jag är tacksam för de råd och uppslag som de anställda på pastorskansliet i Borgå domkyrko- församling har gett mig och för att de haft överseende med en förman som ibland förirrat sig hundra år bakåt i tiden. Ett ovärderligt stöd har jag haft i vännen Åke Lindstedt som inte bara hjälpt mig med avhandlingens utformning utan också fungerat som samtalspartner och sålunda upp- muntrat mig att slutföra mitt projekt.
  • Suomen Ritarikunnat 100 Vuotta

    Suomen Ritarikunnat 100 Vuotta

    SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA SUOMEN RITARIKUNNAT SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA FINLANDS ORDNAR 100 ÅR FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS FINNISH ORDERS OF MERIT: ORDNAR 100 ÅR FINLANDS NÄYTTELY KANSALLISARKISTOSSA 4.12.2018–20.12.2019 UTSTÄLLNING I RIKSARKIVET EXHIBITION AT THE NATIONAL ARCHIVES SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA FINLANDS ORDNAR 100 ÅR FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA FINLANDS ORDNAR 100 ÅR FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA NÄYTTELY KANSALLISARKISTOSSA 4.12.2018–20.12.2019 FINLANDS ORDNAR 100 ÅR UTSTÄLLNING I RIKSARKIVET 4.12.2018–20.12.2019 FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS EXHIBITION AT THE NATIONAL ARCHIVES 4 DECEMBER 2018–20 DECEMBER 2019 HELSINKI - HELSINGFORS Kuraattori / Kurator / Curator: PhD Antti Matikkala Ohjausryhmä / Styrgrupp / Steering Group: Pääjohtaja / Generaldirektör /Director General Jussi Nuorteva, puheenjohtaja / ordförande / Chair Kenraaliluutnantti / Generallöjtnant / Lieutenant General Olavi Jäppilä Kontra-amiraali / Konteramiral / Rear Admiral Antero Karumaa Tutkimusjohtaja / Forskningsdirektör / Research Director Päivi Happonen, sihteeri /sekreterare / Secretary Näyttelytyöryhmä / Arbetsgrupp för utställningen / Working Group for the Exhibition: Tutkimusjohtaja Päivi Happonen, puheenjohtaja / ordförande / Chair PhD Antti Matikkala Sisällöntuottaja / Innehållsproducent / Content Producer Wilhelm Brummer Kultaseppämestari / Guldsmedmästare / Master Goldsmith Tuomas Hyrsky Kehittämispäällikkö / Utvecklingschef
  • Anarchist Pedagogies: Collective Actions, Theories, and Critical Reflections on Education Edited by Robert H

    Anarchist Pedagogies: Collective Actions, Theories, and Critical Reflections on Education Edited by Robert H

    Anarchist Pedagogies: Collective Actions, Theories, and Critical Reflections on Education Edited by Robert H. Haworth Anarchist Pedagogies: Collective Actions, Theories, and Critical Reflections on Education Edited by Robert H. Haworth © 2012 PM Press All rights reserved. ISBN: 978–1–60486–484–7 Library of Congress Control Number: 2011927981 Cover: John Yates / www.stealworks.com Interior design by briandesign 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 PM Press PO Box 23912 Oakland, CA 94623 www.pmpress.org Printed in the USA on recycled paper, by the Employee Owners of Thomson-Shore in Dexter, Michigan. www.thomsonshore.com contents Introduction 1 Robert H. Haworth Section I Anarchism & Education: Learning from Historical Experimentations Dialogue 1 (On a desert island, between friends) 12 Alejandro de Acosta cHAPteR 1 Anarchism, the State, and the Role of Education 14 Justin Mueller chapteR 2 Updating the Anarchist Forecast for Social Justice in Our Compulsory Schools 32 David Gabbard ChapteR 3 Educate, Organize, Emancipate: The Work People’s College and The Industrial Workers of the World 47 Saku Pinta cHAPteR 4 From Deschooling to Unschooling: Rethinking Anarchopedagogy after Ivan Illich 69 Joseph Todd Section II Anarchist Pedagogies in the “Here and Now” Dialogue 2 (In a crowded place, between strangers) 88 Alejandro de Acosta cHAPteR 5 Street Medicine, Anarchism, and Ciencia Popular 90 Matthew Weinstein cHAPteR 6 Anarchist Pedagogy in Action: Paideia, Escuela Libre 107 Isabelle Fremeaux and John Jordan cHAPteR 7 Spaces of Learning: The Anarchist Free Skool 124 Jeffery Shantz cHAPteR 8 The Nottingham Free School: Notes Toward a Systemization of Praxis 145 Sara C.
  • Historisktidskrift FÖR

    Historisktidskrift FÖR

    Historisk Tidskrift för Finland 2 • 2006 Historisk Tidskrift Innehåll M i a H ä g g b l o m: Den heliga svagheten. Handlingsmönster bland predikande kvinnor i det HistoriskTidskrift svenska riket under 1700-talets senare hälft ..................................................................................... 101 L i n d a B a c k m a n: Kärlekshandel. Äktenskapsstrategier och giftermålsmönster inom det handlande borgerskapet vid 1800-talets början ................................................................................ 139 FÖR FINLAND 2 • 2006 To m i M e r t a n e n: För vårt älskade fosterland, enat och starkt. Föreningen Nouseva Suomi: HTF dess grundande, ideologi och verksamhet 1940–1941 ..................................................................... 160 Granskningar Madeleine Hurd, Tom Olsson, Lisa Öberg (red.), Iklädd identitet. Historiska studier av kropp och kläder. Av Minna Sarantola-Weiss .................................................................................. 209 Ilkka Mäkinen (red.), Bokvurm i Tammerfors. Lantmätare Gustaf Adolph Tuderus (1766–1817) bibliotek. Av J y r k i H a k a p ä ä ................................................................................................. 212 Esbjörn Larsson, Från adlig uppfostran till borgerlig utbildning. Kungl. Krigsakademien mellan åren 1792 och 1866. Av Jessica Parland-von Essen ..................................................... 215 Tuija Laine & Anna Perälä, Henrik Renqvist julkaisijana ja kirjakauppiaana 1815–1866. Av Esko Hartikainen ........................................................................................................

  • Ylioppilaslehti and the University's

    Kasvatus & Aika 3 (4) 2009, 7-23 Ylioppilaslehti and the University’s Language Struggle in the 1920s and 1930s Jukka Kortti A new Universities Act was a current topic in 1922, just as it is today. The most essential part in the reform concerned the language of education, Swedish and/or Finnish. It was the starting point for the language struggle which lasted until the Second World War. Nationalistic university students played an important role in this ethnolinguistic conflict. This article covers the issue through the student’s magazine Ylioppilaslehti , which has not only been an important forum for university students, but occasionally also significant for the wider Finnish public sphere. The topic which troubled the University of Helsinki the most in the 1920s and 1930s was the language struggle – the issue of finnicizing the university. The ethnolinguistic conflict was on the whole a significant national issue during the restless childhood years of Finnish democracy. The conflict had a great political importance, as it was directly linked to the struggles among political parties, the position of Swedish speakers and the rise of nationalism and right-wing radicalism. It penetrated Finnish society extensively during the interwar decades: the Swedishness of economic life was regarded as a far-reaching drawback; finnicizing the army officers developed into an important point of controversy and all levels of education had to take position in this issue. This paper focuses first and foremost on the university. Even though the conflict had longer historical roots, an important starting point for the university’s ethnolinguistic issue was the Universities Act of 1923, which defined the position of Finnish and Swedish languages at the university.
  • Paths in Austrian and Finnish History

    Paths in Austrian and Finnish History

    Smallcons Project A Framework for Socio-Economic Development in Europe? The Consensual Political Cultures of the Small West European States in Comparative and Historical Perspective (No. HPSE-CT-2002-00134) Work Package 10 Paths in Austrian and Finnish History Helmut Konrad, Martin Pletersek, Andrea Strutz (eds.) Department of History/Contemporary History, University of Graz September 2004 Contributors: Helmut Konrad, Martin Pletersek, Johanna Rainio-Niemi, Henrik Stenius, Andrea Strutz 2 Contents Helmut Konrad, Martin Pletersek, Andrea Strutz Paths in Austrian and Finnish history – a tentative comparison Helmut Konrad Periods in the History of Austrian Consensualism Henrik Stenius Periodising Finnish Consensus Martin Pletersek, Andrea Strutz A Monarchy and Two Republics – the Austrian Path (including comparative context of neighbouring new EU-members) Johanna Rainio-Niemi Paths in the Austrian and Finnish history: FINLAND (including comparative context of neighbouring new EU-members) 3 Paths in Austrian and Finnish history – a tentative comparison Helmut Konrad, Martin Pletersek, Andrea Strutz The smallcons-project "A Framework for Socio-economic Development in Europe? The Consensual Political Cultures of the Small West European States in Comparative and Historical Perspective" reserves a particular place for Austria and Finland because "[…] these cases suggest that the communication capacity conditional for consensualism can emerge within only a few decades." (Annex to the contract: 3). As opposed to the other project countries, the project proposal assumes that the two are the discontinuity cases whose historical paths didn't seem to point towards consensualism. In the words of Peter Katzenstein, "[…] the Austrian train was at every branch switched in a direction opposite from the other small European states." (1985: 188).