Historisktidskrift FÖR
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Load more
Recommended publications
-
Kulkijapoika on Nähnyt Sen
Kulkijapoika on nähnyt sen Sosiaalidemokratia Suomessa - mitä se on ollut? Kannattiko työläisperheen investoida tytön tai pojan koulutukseen? Miten isänmaan historia järjestettiin oppikirjoissa vuoden 1918 jälkeen? Oliko yhteiskuntajärjestelmä Suomessa uhattuna 70-luvulla? Miksi Saksa on Suomelle sellainen kohtalon kysymys? Miten historian näkee sarjakuvien Corto Maltese? Sopiiko jazz työväenliikkeeseen? Historiaa vai kirjallisuutta? Tällaisiin ja moniin muihin kysymyksiin haetaan vastauksia tämän kirjan artikkeleissa, jotka liittyvät Suomeen ja maailmaan, kylmään so- taan, sosiaalidemokratiaan, politiikan ja kulttuurin vuorovaikutukseen. Aiheiden lisäksi kirjoituksia yhdistää historiantutkija Mikko Majander, jonka teemoja lähestytään eri näkökulmista. Toim. Kimmo Rentola & Tauno Saarela Kimmo Rentola & Tauno Kulkijapoika on nähnyt sen Kirjoituksia nykyhistoriasta TYÖVÄEN HISTORIAN JA PERINTEEN TUTKIMUKSEN SEURA Toimittaneet Kimmo Rentola & Tauno Saarela Kulkijapoika on nähnyt sen Kulkijapoika on nähnyt sen Kirjoituksia nykyhistoriasta Toimittaneet Kimmo Rentola & Tauno Saarela Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura Helsinki 2014 Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura © Kirjoittajat ja toimittajat Kansi ja taitto Raimo Parikka Kannen kuva Aleksi Siltala ISBN 978-952-5976-24-3 (nid.) ISBN 978-952-5976-25-0 (PDF) Hansaprint Helsinki 2014 Sisällys Kimmo Rentola Historiantutkija Mikko Majander ..... 7 Antti Majander Mikko of Letters ..... 23 Aleksi Siltala Wie es eigentlich gewesen – 1980-luku Mikko Majanderin elämässä -
Vihtori Kosolan Puheiden Muutokset 1929–1932
Aarni Virtanen ”Toimikaa. Älkää odottako.” Vihtori Kosolan puheiden muutokset 1929–1932 Suomen historian pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Historian ja etnologian laitos Syksy 2010 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO .............................................................................................................................................. 3 1.1 TULKINNAT LAPUANLIIKKEESTÄ .......................................................................................................... 3 1.2 TUTKIMUSKYSYMYS , LÄHTEET JA LÄHDEKRITIIKKI .............................................................................. 7 1.3 AATTEET , MYYTIT JA KONTEKSTIT ......................................................................................................13 2 KOSOLAN MAAILMANKUVA ............................................................................................................22 2.1 KOSOLA ENNEN LAPUANLIIKETTÄ .......................................................................................................22 2.2 KOSOLA JA LAPUANLIIKE .....................................................................................................................25 2.3 LAPUANLIIKKEEN TAUSTA JA PUNAISTEN PAITOJEN RIISUMINEN .........................................................31 3 RETORIIKKA ..........................................................................................................................................37 3.1 KOSOLAN RETORIIKAN VALTAKUNTA ..................................................................................................37 -
Introduction
Notes Introduction 1This study uses ‘Estonian Veterans’ League’ as the most practical translation of the Eesti Vabadussõjalaste Liit (‘Veterans’ League of the Estonian War of Independence’). The popular term for a Veterans’ League member was vaps (plural: vapsid), or vabs, derived from vabadussõjalane (‘War of Independence veteran’). This often appears mistakenly capitalized as VAPS. A term for the Veterans frequently found in historical literature is ‘Freedom Fighters’, the direct translation of the German Freiheitskämpfer. Another unsatisfactory translation which appears in older literature is ‘Liberators’. It should be noted that until 11 August 1933 the organization was formally called Eesti Vabadussõjalaste Keskliit (‘The Estonian War of Independence Veterans’ Central League’). 2 Ernst Nolte, The Three Faces of Fascism (London, 1965), p. 12. 3 Eduard Laaman, Vabadussõjalased diktatuuri teel (Tallinn, 1933); Erakonnad Eestis (Tartu, 1934), pp. 54–62; ‘Põhiseaduse kriisi arenemine 1928–1933’, in Põhiseadus ja Rahvuskogu (Tallinn, 1937), pp. 29–45; Konstantin Päts. Poliitika- ja riigimees (Stockholm, 1949). 4 Märt Raud, Kaks suurt: Jaan Tõnisson, Konstantin Päts ja nende ajastu (Toronto, 1953); Evald Uustalu, The History of Estonian People (London, 1952); Artur Mägi, Das Staatsleben Estlands während seiner Selbständigkeit. I. Das Regierungssystem (Stockholm, 1967). 5 William Tomingas, Vaikiv ajastu Eestis (New York, 1961). 6 Georg von Rauch, The Baltic States: The Years of Independence 1917–1940 (London, 1974); V. Stanley Vardys, ‘The Rise of Authoritarianism in the Baltic States’, in V. Stanley Vardys and Romuald J. Misiunas, eds., The Baltic States in War and Peace (University Park, Pennsylvania, 1978), pp. 65–80; Toivo U. Raun, Estonia and the Estonians (Stanford, 1991); John Hiden and Patrick Salmon, The Baltic Nations and Europe: Estonia, Latvia & Lithuania in the Twentieth Century (London, 1991). -
Ylioppilaslehti and the University's
Kasvatus & Aika 3 (4) 2009, 7-23 Ylioppilaslehti and the University’s Language Struggle in the 1920s and 1930s Jukka Kortti A new Universities Act was a current topic in 1922, just as it is today. The most essential part in the reform concerned the language of education, Swedish and/or Finnish. It was the starting point for the language struggle which lasted until the Second World War. Nationalistic university students played an important role in this ethnolinguistic conflict. This article covers the issue through the student’s magazine Ylioppilaslehti , which has not only been an important forum for university students, but occasionally also significant for the wider Finnish public sphere. The topic which troubled the University of Helsinki the most in the 1920s and 1930s was the language struggle – the issue of finnicizing the university. The ethnolinguistic conflict was on the whole a significant national issue during the restless childhood years of Finnish democracy. The conflict had a great political importance, as it was directly linked to the struggles among political parties, the position of Swedish speakers and the rise of nationalism and right-wing radicalism. It penetrated Finnish society extensively during the interwar decades: the Swedishness of economic life was regarded as a far-reaching drawback; finnicizing the army officers developed into an important point of controversy and all levels of education had to take position in this issue. This paper focuses first and foremost on the university. Even though the conflict had longer historical roots, an important starting point for the university’s ethnolinguistic issue was the Universities Act of 1923, which defined the position of Finnish and Swedish languages at the university. -
Eduskunnan Oikeusasiamies 1920–2020
Eduskunnan oikeusasiamies aloitti toimintansa För hundra år sedan inledde riksdagens justitie- Suomessa 100 vuotta sitten. Miten muodollis-ju- ombudsman sin verksamhet i Finland. Hur gick ridisesta laillisuusvalvojasta kehittyi kansalais- ja det till när JO:s tillsyn utvecklades från en formell, Eduskunnan oikeusasiamies 1920–2020 perusoikeuskeskeinen viranomaistoiminnan juridisk laglighetskontroll till en medborgar- och ohjaaja? Mitä odotuksia eduskunnalla ja kansan- grundrättighetscentrerad styrning av myndig- edustajilla on ollut oikeusasiamiehen toimintaan? heternas verksamhet? Vilka förväntningar har OIKEUSTURVAA JA LAILLISUUSVALVONTAA VUOTTA SATA Eduskunnan Miten oikeusasiamies on näkynyt mediassa? riksdagen och riksdagsledamöterna haft på justi- tieombudsmannens verksamhet? Hur har justitie- oikeusasiamies OTT Markus Karin, OTT Jukka Lindstedtin ja ombudsmannen varit synlig i medierna? oikeustoimittaja Susanna Reinbothin artikkelit vastaavat näihin kysymyksiin ja asettavat oikeus- JD Markus Kari, JD Jukka Lindstedt och rättsjour- 1920–2020 asiamiehen toiminnan kunkin ajan yhteiskunnal- nalisten Susanna Reinboth ger oss i sina artiklar liseen, poliittiseen ja journalistiseen kontekstiin. svaret på dessa frågor och placerar justitieom- Artikkelit piirtävät monipuolisen ja mielenkiin- budsmannens verksamhet i den samhälleliga, toisen kuvan oikeusasiamiesinstituution kehitty- politiska och journalistiska kontexten under olika SATA VUOTTA misestä perus- ja ihmisoikeuksien, eduskunnan ja tidsperioder. Artiklarna ger oss en mångsidig och -
MARIA GROENEVELD of the State and the Role Society Relationship Policy Making Process in the Foreign
DISSERTATIONES RERUM MARIA GROENEVELD POLITICARUM UNIVERSITATIS TARTUENSIS 7 The role of the state and society relationship in the foreign policy making process in the foreign of the state and society relationship The role MARIA GROENEVELD The role of the state and society relationship in the foreign policy making process Tartu 2012 ISSN 1736–4205 ISBN 978–9949–32–174–2 DISSERTATIONES RERUM POLITICARUM UNIVERSITATIS TARTUENSIS 7 DISSERTATIONES RERUM POLITICARUM UNIVERSITATIS TARTUENSIS 7 MARIA GROENEVELD The role of the state and society relationship in the foreign policy making process Institute of Government and Politics, Faculty of Social Sciences and Education, University of Tartu, Estonia Dissertation was accepted for the commencement of the degree of Doctor of Philosophy (in Political Science) on 1 November 2012 by the Council of the Faculty of Social Sciences and Education, University of Tartu. Supervisors: Prof. Andres Kasekamp, University of Tartu, Estonia Dr. Alexander Astrov, Central European University, Hungary Opponent: Prof. Hiski Haukkala, University of Tampere, Finland Commencement: 3 December 2012 Publication of this thesis is granted by the Institute of Government and Politics, University of Tartu and by the Doctoral School of Behavioural, Social and Health Sciences created under the auspices of the European Union Social Fund. ISSN 1736–4205 ISBN 978–9949–32–174–2 (print) ISBN 978–9949–32–175–9 (pdf) Copyright: Maria Groeneveld, 2012 University of Tartu Press www.tyk.ee Order No 559 TABLE OF CONTENTS ACKNOWLEDGEMENTS .......................................................................... 8 INTRODUCTION .......................................................................................... 9 CHAPTER 1. STATE AND SOCIETY RELATIONSHIP IN CONSTRUCTIVISM ............................................................................... 16 1.1. Rationalist approaches of International Relations ............................. 16 1.2. Constructivist approach of International Relations .......................... -
Presidencialismo Al Interior De Los Poderes Legislativo Y Ejecutivo Y Entre Ambos
CENTRO DE INVESTIGACIÓN Y DOCENCIA ECONÓMICAS, A.C. LA FORMACIÓN DE ACUERDOS EN EL SEMI- PRESIDENCIALISMO AL INTERIOR DE LOS PODERES LEGISLATIVO Y EJECUTIVO Y ENTRE AMBOS. T E S I S QUE PARA OBTENER EL TÍTULO DE LICENCIADO EN CIENCIA POLÍTICA Y RELACIONES INTERNACIONALES PRESENTA MAURICIO EMANUEL ONTIVEROS BRIONES DIRECTOR DE TESIS: DR. JOSÉ ANTONIO CRESPO MENDOZA MÉXICO, D.F. MAYO 2013. P á g i n a | 2 Dedicatorias Dedicado a mi(s): familia, amigos, profesores y a todos aquéllos a quienes les interese estos temas siempre y cuando se tomen el tiempo de leer este documento completamente; pero especialmente a: mis bisabuelas, mis padres, mi mejor amiga (Ivonne Gabriela Flores Moncada), mi director de tesis (José Antonio Crespo Mendoza), mi profesor y amigo Carlos Bazdresch Parada y no por último menos importante Dios mismo. P á g i n a | 3 Agradecimientos En primera instancia quiero agradecerle a Dios el haberme permitido llegar hasta aquí y haber podido completar el presente documento. Él me dio fuerza para continuar el camino que me trajo aquí aun cuando física, anímica, emocional y espiritualmente no tuve más voluntad para continuar andando. A través de muchas formas, que a cualquier persona le resultan desconocidas e incomprensibles —en su mayoría—, me hizo andar y no rendirme ni renunciar a la encomienda que tenía enfrente. Me ayudó y proveyó de lo necesario para continuar incluso cuando parecía que todo estaba en mi contra. Por más desánimos que recibí, insultos, ofensas, burlas, limitaciones que se me impusieron en cualquier ámbito y obstáculos que se presentaron, con su ayuda pude salir avante de toda situación que se me presentó. -
Gradu02532.Pdf
Tampereen yliopisto Jussi Valkama Eheyttämistä ja ristiriitoja K. N. Rantakarin poliittinen toiminta vuodesta 1929 vuoteen 1939 ___________________________________________ Suomen historian pro gradu -tutkielma Tampere 2008 Tampereen yliopisto Historiatieteen laitos VALKAMA JUSSI: Eheyttämistä ja ristiriitoja. K. N. Rantakarin poliittinen toiminta vuodes- ta 1929 vuoteen 1939. Pro gradu -tutkielma, 156 s. Suomen historia Huhtikuu 2008 ___________________________________________________________________________ Pro gradu käsittelee maltillisen konservatiivin K. N. Rantakarin poliittista toimintaa vuodesta 1929 vuoteen 1939. Kyseessä on osaelämäkerrallinen tutkimus, joka sijoittuu Rantakarin po- liittisen uran viimeisiin aktiivisiin vuosiin. Tutkimuksessa käsitellään muun muassa Rantaka- rin osallistumista kokoomuksen suuntataistoon, suhtautumista Lapuanliikkeeseen ja sen seu- raajaan IKL:ään ja sitä, miten Rantakari toimi uuden ulkopolitiikan eli pohjoismaisen suuntauksen muotoilemiseksi ja vakiinnuttamiseksi. Lisäksi arvioidaan, minkälaisia vaikutuksia uudella ulkopolitiikalla oli sisäpolitiikkaan ja kansalliseen eheytymiseen. Tutkimuksessa selvitetään myös, kuinka Rantakari pystyi sopeutumaan 1930-luvun suuriin poliittisiin muutoksiin ja minkälainen rooli maltillisella konservatismilla ylipäätään oli suomalaisen oikeiston ja politiikan kentässä. Lähdeaineistona on käytetty Porvarillisen Työn Arkiston kokoomuspuoletta koskevaa materi- aalia, poliitikkojen yksityiskokoelmia Kansallisarkistossa ja Rantakarin omaa kokoelmaa Tu- run yliopiston -
The Knight, the Beast and the Treasure
ANNI KANGAS The Knight, the Beast and the Treasure A Semeiotic Inquiry into the Finnish Political Imaginary on Russia, 1918–1930s ACADEMIC DISSERTATION To be presented, with the permission of the Faculty of Social Sciences of the University of Tampere, for public discussion in the Paavo Koli Auditorium, Kanslerinrinne 1, Tampere, on December 14th, 2007, at 12 o’clock. UNIVERSITY OF TAMPERE ACADEMIC DISSERTATION University of Tampere Department of Political Science and International Relations Distribution Tel. +358 3 3551 6055 Bookshop TAJU Fax +358 3 3551 7685 P.O. Box 617 [email protected] 33014 University of Tampere www.uta.fi/taju Finland http://granum.uta.fi Cover design by Juha Siro Layout Marita Alanko Acta Universitatis Tamperensis 1283 Acta Electronica Universitatis Tamperensis 679 ISBN 978-951-44-7156-8 (print) ISBN 978-951-44-7157-5 (pdf) ISSN 1455-1616 ISSN 1456-954X http://acta.uta.fi Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print Tampere 2007 Acknowledgements Th is is an inquiry into the Finnish political imaginary on Russia. It examines the practices of knowledge production on Russia and the Soviet Union during the Finnish interwar period. Th e point of departure for this endeavour is the recognition that knowledge production is not an act of one’s subjectivity. It involves placing oneself within a tradition of interpreta- tion. In the study at hand, I examine how the Finnish ways of making sense of Russia unfold against the background of previous knowledge and experience which is wider than that of an individual interpreter. Similarly, this piece of research should not be read as an act of my subjectivity only. -
Vaaleanpunainen Tasavalta
Vaaleanpunainen tasavalta Vaaleanpunainen Kansallisen eheytymisen vaatimusta julistettiin kaikkialla vuoden 1918 sisällissodan jälkeen. Vaatimukset jäivät helposti yleisen katkeruuden Niko Kannisto alle. Suomessa tehtiin kuitenkin 1920-luvun taitteessa kymmenittäin erilaisia ratkaisuja, joiden julkilausuttuna tarkoituksena tai ainakin taus- taoletuksena oli uuden sisällissodan estäminen ja yhteiskunnan integ- raatio. Niko Kannisto on väitöskirjassaan tutkinut tätä integraatiokehitystä si- sällissodan jälkeisinä vuosina. Kanniston mukaan Suomen ”ensimmäistä tasavaltaa”, ei voi täysin kuitata reaktiona sisällissotaan, repressiiviseen luokkayhteiskuntaan, suojeluskuntiin ja sen synnyttämään ”leiri-ideolo- giaan”, vaan kuva on monipuolisempi. Käsitys suomalaisesta kansakun- nasta ja valtiosta oli muuttunut itseisarvoksi vuoteen 1918 mennessä. Vuosi 1918 muutti tai hajotti nopeasti ja jopa ratkaisevasti itsenäisyyden Vaaleanpunainen ja kansallisen yhtenäisyyden tulkintalinjoja, mutta toisaalta integroitu- misprosessi eteni sisällissodan jälkivuosina huomattavasti pitemmälle tasavalta kuin yleensä on esitetty tai oletettu. SDP, itsenäisyys ja kansallisen yhtenäisyyden kysymys vuosina 1918–1924 Niko Kannisto Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura Vaaleanpunainen tasavalta? Niko Kannisto Vaaleanpunainen tasavalta? SDP, itsenäisyys ja kansallisen yhtenäisyyden kysymys vuosina 1918–1924 Väitöskirja Esitetään Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi 21.5.2016 kello 12.00 -
Naiset Osana Nationalistista Liikehdintää Suomessa Vuosina
”EI ANNETA LIEKIN SAMMUA” NAISET OSANA NATIONALISTISTA LIIKEHDINTÄÄ SUOMESSA VUOSINA 1932–1944 Eeva Kotioja Pro gradu -tutkielma Suomen ja Pohjoismaiden historia Filosofian, kulttuurin, historian ja taiteiden tutkimuksen laitos Helsingin yliopisto Tammikuu 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...............................................................................................................1 1.1. Johdatus aiheeseen ..............................................................................................1 1.2. AKS ja IKL - suuret nationalistiset liikkeet 1930-luvun Suomessa....................4 1.3. Tutkimuskysymykset ja lähdemateriaali.............................................................6 1.4. Tutkimuksen rakenne ........................................................................................10 2. NAISET OSANA NATIONALISTISIA LIIKKEITÄ.............................................12 2.1. ”Kansallismieliset nuoret sivistyneistönaiset” ..................................................12 2.2. IKL:n naiset.......................................................................................................18 2.3. IKL:n naistoiminnan uusi nousu .......................................................................25 3. NAISTEN TOIMINTAKENTTÄ NATIONALISTISISSA LIIKKEISSÄ .............29 3.1. ANKS:n toiminnan painopisteet .......................................................................29 3.2. Naiset vaalityössä 1936 ja 1939 ........................................................................31 3.3. -
KANSALLISRADIKAALIEN NÄKEMYKSET KOULUTUKSESTA Suomen Koulutusjärjestelmä, Lapuan Liike Ja Isänmaallinen Kansanliike 1930 - 1936
Olli Itänen KANSALLISRADIKAALIEN NÄKEMYKSET KOULUTUKSESTA Suomen koulutusjärjestelmä, Lapuan liike ja Isänmaallinen kansanliike 1930 - 1936 Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Pro gradu -tutkielma Helmikuu 2020 TIIVISTELMÄ ITÄNEN OLLI: Kansallisradikaalien näkemykset koulutuksesta. Suomen koulutusjärjestelmä, Lapuan liike ja Isänmaallinen kansanliike 1930 -1936 Pro gradu -tutkielma, 105 s. Tampereen yliopisto Historia Helmikuu 2020 Olen tutkinut pro gradu -tutkielmassani Lapuan liikkeen ja sen jatkajan, Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL:n), suhdetta Suomen koulutusjärjestelmään vuosina 1930–1936. Keskeisenä tutkimustehtävänä olen selvittänyt näiden tahojen kannattajien näkemyksiä Suomen kouluista ja koulutuksesta. Tutkimuksessa käsittelen myös, millainen oli Lapuan liikkeen ja IKL:n yleisempi suhtautuminen koulutukseen ja millaista koulutuksellisen toi- minnan olisi pitänyt olla. Tutkimuksen aineistona olen käyttänyt Lapuan liikkeen ja IKL:n pää-äänenkannatta- jina toimineita sanomalehtiä. Täydentävänä aineistona tutkimuksessani on Lapuan liikkeen aikakauslehdistöä, Lapuan liikkeen ja IKL:n ohjelmia sekä valtiopäivien asiakirjoja syksystä 1933 kesään 1936 asti. Tutkimuksen teoria pohjautuu aatehistoriaan ja sen keskeisenä metodina on aineistolähtöinen sisällönana- lyysi. Aineiston pohjalta muodostin temaattiset kokonaisuudet koulutukseen liittyvistä näkökulmista, jotka tois- tuivat aineistossa usein ja nousivat näin merkitykselliseksi tutkimuksen kannalta. Temaattiset kokonaisuudet ovat tutkimuksessa kronologisesti ensin Lapuan liikkeen ja