DOCSLIB.ORG

Historiallinen Arkisto 109 HISTORIALLINEN ARKISTO 109 Historiallinen Arkisto 109

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Historiallinen Arkisto 109 HISTORIALLINEN ARKISTO 109 Historiallinen Arkisto 109 Suomen Historiallinen Seura Finska Historiska Samfundet Societas Historica Finlandiae Historiallinen Arkisto 109 HISTORIALLINEN ARKISTO 109 Historiallinen Arkisto 109 SHS / Helsinki / 1997 ISSN 0073-2540 ISBN 951-710-069-8 Tammer-Paino Oy, Tampere 1997 Sisällys Anssi Halmesvirta Riiviöistä ritareiksi. Verneri Louhivuori, suomalaisen partioaatteen synty ja nuorkir- kollinen luonteenmuokkausideologia 1910-1924 Jarmo Oikarinen Suezin kriisi ja dekolonisaatio. Muutos ja jatkuvuus kansainvälisen järjestelmän murroksessa 1945-1956 61 Jyrki Paaskoski Tavoitteena kansallinen yhtenäisyys. Nuorsuomalaisen ja Kansallisen edistyspuolueen sosiaalipolitii- kan synty 91 Timo Salminen Riihimäen — Pietarin rautatiesairaalat vuonna 1868. Rautatiejohtokunnan päätöksenteko ja kenttätodellisuus 145 Vesa Vares Englanti ja Kekkonen 1953-1954. Nousseista valtiomiesodotuksista takaisin kriittisyyteen 183 Historiallinen Arkisto 109 RIIVIÖISTÄ RITAREIKSI Verneri Louhivuori, suomalaisen partioaatteen synty ja nuorkirkollinen luonteenmuokkausideologia 1910-1924 Anssi Halmesvirta Elämä on vakava toimi. Verneri Louhivuori (1919) Nuori Voima -lehden tilausilmoituksen (vuodelle 1918) kannessa on valokuva isää ja poikaa esittävästä tuntemattoman taiteilijan maalauk- sesta (kuva 1). Isä istuu taustalla, varjossa pöydän takana, poika seisoo valossa etualalla sonnustautumassa partioasuun; par'aikaa hän vyöttää itseään. Toimitus on lisännyt kuvan alle tekstin "Olisinpa vielä poi- ka..." — huokaus isän suusta. Hänen asentonsa on hieman lysähtänyt, hänen sanomalehtensä on pudonnut lattialle, samoin pojan koulukirja. Kirjatieto on saanut jäädä syrjään tärkeämpien harrastusten odottaessa. Isän ilme on luopuneen vanhemman, hän katsoo poikaansa oman voi- mattomuutensa tuntien, menetettyä nuoruutta haikaillen. Pojan dynaa- minen olemus on sitä vastoin itsetietoisen varma ja ulospäin, partioin- tiin suuntautunut. Hänen itsekasvatuksensa ja luonteenmuokkauksensa on meneillään. 8 I Suomessa partiolaisuuden ja erityisesti partioaatteen historia on jäänyt varsinaisten poliittisten nuorisojärjestöjen toiminnan ja aateperinnön tutkimuksen varjoon. Partiolaiset ovat tosin itse tutkielmissaan ja his- toriikeissaan selvittäneet sekä liikkeensä syntyvaiheita, sen jakautu- mista (v. 1919) suomalaiseen, ruotsinkieliseen (kuva 2) ja ns. vapaa- seen partioryhmään että sen myöhempiä järjestömuotoja, mutta aate- historian vaatimukset täyttävää kontekstuaalis-kriittistä analyysia par- tioaatteesta ei toistaiseksi ole olemassa. Marko Paavilaisen ja Jukka Relanderin katsauksia lukuunottamatta tutkielmat partioaatteesta ker- tovat enemmän partioliikkeen englantilaisen perustajan, R. S. S. Ba- den-Powellin (1857-1941) imperialistisesta partioideologiasta kuin ro- vasti Verneri Louhivuoren (1886-1980), suomalaisen partioinnin pit- käaikaisen johtohahmon partioihanteista.' Koska 'BP'-myytin purka- Ks. Paavilainen, Marko, "Partioaate ristiriitojen Helsingissä". Pojat partiossa. Pää- kaupunkiseudun partiotoiminnan historia. Toim. Heikki Hakala. Pieksämäki 1994; Relander, Jukka, "Äidinkullat partiossa". Miestä rakennetaan, maskuliinisuuksia puretaan. Toim. Jorma Sipilä ja Arto Tiihonen. Tampere 1994. Partiolaisuudesta minen on Englannissa ja Yhdysvalloissa täydessä käynnissä, on meil- läkin korkea aika tarkastella suomalaisen partioideologian käsitteellistä muotoutumista ja aatteellista vakiintumista nimenomaan "Suomen BP":n, partiokentän tunnustaman "keulahahmon"', Louhivuoren omis- ta kirjoituksista. Hänhän oli sentään ainoa suomalainen partiojohtaja, jonka ideoitten voi väittää muodostaneen partioaatteessa ideologisesti ehjän kokonaisuuden, olivat ne sitten kuinka "teoreettisesti yli-ihan- teellisia"' tahansa. Louhivuori esitti Baden-Powellin ajatuksista — niinkuin itse henki- löstäkin — pääasiassa yleisluontoisen kunnioittavia huomautuksia eikä ole osoitettavissa, että 'BP' olisi ollut Louhivuorelle merkittävä aat- teellinen oppi-isä, vaan pikemminkin toiminnallisen herätteen antaja. Tätä tukee myös se, että vaikka ensimmäinen suomalainen partiolaki olikin sovitus englantilaisesta, Louhivuoren partioihanne oli kristillisen suomalais-kansallinen. Näistä syistä brittiläisen partioliikkeen perus- tajan teokset ja niiden suomennokset jäävät tässä Louhivuoren aatteel- 9 lisen sanoman analyysissa sivummalle eikä Louhivuoren ja Baden-Po- wellin ideologioitten perusteiden vertailua niiden kulttuurisen konteks- tisidonnaisuuden vuoksi viedä kovin pitkälle. Dialogia käydään pää- asiassa niiden Louhivuoren tekstien kanssa, jotka ilmestyivät partio- toiminnan laillistamisen jälkeen, liikkeen ideologisen kiinteytymisen ja organisatorisen eriytymisen vuosina (1917-1924). Vertailun vuoksi artikkelin lopussa on lyhyt analyysi partioideologian tilasta 1920-1u- vun lopulla. nuorisotyön osana, ks. Nieminen, Juha, Nuorisossa tulevaisuus. Suomalaisen nuo- risotyön historia. Jyväskylä 1995, 117-126. Partiohistoriikeista mainittakoon vain Vesikansa, Osmo (toim.), Suomen partioliike 1910-1960. Porvoo 1960; Tolin, Veikko, 80 vuotta partiointia. Jyväskylä 1987. Vrt. Tierala, Hannele, Kansallisuus ja kansainvälisyys Suomen partioliikkeen ideologiassa ennen talvisotaa. Par- tiomuseon julk. A/7. Turku 1984, jossa viitataan usein Baden-Powelliin, mutta Louhivuori mainitaan vain muutaman kerran. 2 Tolin, Veikko, "Suuret miehet — yksi tie". HNMKY:n kuukausilehti 3/1990, 3; Paavilainen 1994, 97. 3 Vesikansa 1960, 2; Holopainen, Aija, 'Suomalaisen partioliikkeen järjestäytymi- nen'. Pro gradu-työ, Joensuun yliopiston historian laitos, 1982, 22. BP-tutkimuk- sesta Warren, Allen, "Citizens of the Empire. Baden-Powell, Scouts and Guides and an Imperial Ideal, 1900-1940". Imperialism and Popular Culture. Ed. John M. Mackenzie. Manchester 1986; Rosenthal, Michael, The Character Factory: Ba- den-Powell and the Origin of the Boy Scout Movement. New York 1986; Jeal, Tim, The Boy-Man, The Life of Lord Baden-Powell. New York 1990. II Paltamon kappalainen Louhivuori kutsuttiin toukokuussa 1910 HNMKY:n (per. 1889) poikatyöstä vastaavaksi apulaissihteeriksi. Siellä hän pani jo saman vuoden syksyllä alulle partiotoiminnan tar- koituksenaan antaa J. H. Tunkelon vuonna 1897 käynnistämälle ja I. Kuusen, K. Hartevan ja S. Karpion jatkamalle kituliaalle poikatyölle uutta puhtia. Uusi toimintamuoto vakiintui jo seuraavan vuoden mit- taan. Näin Suomessakin, kuten partioliikkeen emämaassa Englannissa, partiotoiminta virisi erityisesti nuorkirkollisissa piireissä, vaikka sa- moihin aikoihin syntyikin toisia, vapaamuotoisia partioryhmiä maam- me eri puolille mm. Maarianhaminaan, Turkuun, Vaasaan, Loviisaan, Hankoon, Viipuriin ja Jyväskylään.' Vuosina 1910-1911 myös monet lentokirjaset ja lehtijutut tekivät partioliikettä nopeasti eri näkökulmis- ta tunnetuksi ja sen kasvatuksellisesta merkityksestä alettiin keskus- 10 tella akateemisestikin. Ns. porvarillisella puolella vastaanoton äänen- sävyt vaihtelivat sosiaalidarwinistisesta innostuksesta maltillisempaan hyväksyntään.5 Partiolaisuus hyväksyttiin niin edistyksellisten kuin vanhoillistenkin keskuudessa Suomessa samalla perusteella kuin Englannissa: se lupasi 4 Louhivuori, Verneri 'Pappistyön alkuajat' (kopio muistelmista). Helsingin yliopis- ton kirkkohistorian laitoksen kokoelmat, 11; Louhivuori, Verneri, Neljännesvuosi- sata nuorisotyötä. NMKY-liikkeen vaiheet Suomessa 1889-1914. Helsinki 1915, 119-121; Louhivuori, Verneri, HNMKY:n kuukausilehti 7-8/1977; Kuujo, Erkki, 90 vuotta NMKY-työtä. Saarijärvi 1979, 27-29, 46-47. Vrt. Hendrick, Harry, lmages of Youth. Oxford 1990, 158. Antti Niilo Verneri Louhivuoren ura: s. Kuopion maalaiskunnassa 31.5. 1886 Suovun sahanhoitaja Mikael ja Anna (os. Savolainen) Lohtanderin perheeseen. Kävi koulua Mikkelissä. Liittyi HNMKY:n toimintaan ylioppilasvuosina, siirtyi valmistuttuaan papiksi ensin Sortavalaan 1908 ja sitten Valtimolle 1909. Tuli HNMKY:n apulaissihteeriksi 1910 ja vuonna 1914 pääsihteeriksi. Tässä toimessa Louhivuori pysyi vuoteen 1920 Velkuan kirkkoher- raksi tuloon asti. Toimi kesäkuusta 1922 vuoteen 1943 Kotimaan toimitussihtee- rinä. V. 1932-57 Helsingin seurakuntien huoltokeskuksen diakoniajohtajana. SPL:n presidentti 1917-1919, ylijohtaja 1920-57, SPPJ:n ylijohtaja 1941-57. Eläkkeellä mm. partioveteraanien Pyhän Yrjänän killan puheenjohtaja. Ulkomaan- matkat: 2 kk merimiespappina Liverpoolissa 1911, opintomatkalla Yhdysvalloissa 22.4.-30.6. 1913. 5 Englantilaista valtiojärjestystä ihaillut Rudolf Holsti kirjoitti partioliikkeen olevan mukana "takaamassa Suomenkin kansan säilymisen suuressa olemassaolontaiste- lussa". Ks. "Boy-Scouts". Pyrkijä 1911, 123-24. Vrt. Boldt, Alexander, Muutamia mielenkiintoa herättäviä kehityspyrintöjä ulkomaila ja Toimen Poikain liike Suo- messa. Helsinki 1910; Virkkunen, Paavo, "Boy-Scout -liike". Aika 1911; (Pihkala, Lauri), "Sissipojat". Suomen Urheilulehti 1910; Kasvatusopillisen Yhdistyksen Ai- kakauskirja 1909. Fyrens Scou t — nummer ,iii,..,iilcen ha !:,ler hfleccrmU:r. ° herr Julius Lisnnberg, llelsingfor. ° Obs.! Scollici a 00000 000 It Fyrens scout-parad. Scott-generalerna Lakcll och Fernberg nied sina •riddargossar•. 11 General Stenius med tunga fribyggare. och •solgossar•. General \\ eissenbrrg med de kristliga. S..rialist.se,nrtrrna — .ont knnnna Ster. female. .ab Yl "aaaroea rner!uar. rinaaaade. - thmlirxr Iraarkt a a a lkå.ä i.. Brit!a.l g . .a ar had await. till .iGst »all. r ai.l. • far l till Grand Nöfel Pennia Parsons, gs. - Grab ,.ik via airre rrlwui11au11.iWr l Oba.! !taffe ta.se.ter fortfarande hear fredad! - Steinberg, karell! Kuva 2. Eri partiojärjestöjen puvuissa saatettiin nähdä
Load more

Recommended publications
  • Kulkijapoika on Nähnyt Sen
    Kulkijapoika on nähnyt sen Sosiaalidemokratia Suomessa - mitä se on ollut? Kannattiko työläisperheen investoida tytön tai pojan koulutukseen? Miten isänmaan historia järjestettiin oppikirjoissa vuoden 1918 jälkeen? Oliko yhteiskuntajärjestelmä Suomessa uhattuna 70-luvulla? Miksi Saksa on Suomelle sellainen kohtalon kysymys? Miten historian näkee sarjakuvien Corto Maltese? Sopiiko jazz työväenliikkeeseen? Historiaa vai kirjallisuutta? Tällaisiin ja moniin muihin kysymyksiin haetaan vastauksia tämän kirjan artikkeleissa, jotka liittyvät Suomeen ja maailmaan, kylmään so- taan, sosiaalidemokratiaan, politiikan ja kulttuurin vuorovaikutukseen. Aiheiden lisäksi kirjoituksia yhdistää historiantutkija Mikko Majander, jonka teemoja lähestytään eri näkökulmista. Toim. Kimmo Rentola & Tauno Saarela Kimmo Rentola & Tauno Kulkijapoika on nähnyt sen Kirjoituksia nykyhistoriasta TYÖVÄEN HISTORIAN JA PERINTEEN TUTKIMUKSEN SEURA Toimittaneet Kimmo Rentola & Tauno Saarela Kulkijapoika on nähnyt sen Kulkijapoika on nähnyt sen Kirjoituksia nykyhistoriasta Toimittaneet Kimmo Rentola & Tauno Saarela Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura Helsinki 2014 Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura © Kirjoittajat ja toimittajat Kansi ja taitto Raimo Parikka Kannen kuva Aleksi Siltala ISBN 978-952-5976-24-3 (nid.) ISBN 978-952-5976-25-0 (PDF) Hansaprint Helsinki 2014 Sisällys Kimmo Rentola Historiantutkija Mikko Majander ..... 7 Antti Majander Mikko of Letters ..... 23 Aleksi Siltala Wie es eigentlich gewesen – 1980-luku Mikko Majanderin elämässä
    [Show full text]
  • Historisktidskrift FÖR
    Historisk Tidskrift för Finland 2 • 2006 Historisk Tidskrift Innehåll M i a H ä g g b l o m: Den heliga svagheten. Handlingsmönster bland predikande kvinnor i det HistoriskTidskrift svenska riket under 1700-talets senare hälft ..................................................................................... 101 L i n d a B a c k m a n: Kärlekshandel. Äktenskapsstrategier och giftermålsmönster inom det handlande borgerskapet vid 1800-talets början ................................................................................ 139 FÖR FINLAND 2 • 2006 To m i M e r t a n e n: För vårt älskade fosterland, enat och starkt. Föreningen Nouseva Suomi: HTF dess grundande, ideologi och verksamhet 1940–1941 ..................................................................... 160 Granskningar Madeleine Hurd, Tom Olsson, Lisa Öberg (red.), Iklädd identitet. Historiska studier av kropp och kläder. Av Minna Sarantola-Weiss .................................................................................. 209 Ilkka Mäkinen (red.), Bokvurm i Tammerfors. Lantmätare Gustaf Adolph Tuderus (1766–1817) bibliotek. Av J y r k i H a k a p ä ä ................................................................................................. 212 Esbjörn Larsson, Från adlig uppfostran till borgerlig utbildning. Kungl. Krigsakademien mellan åren 1792 och 1866. Av Jessica Parland-von Essen ..................................................... 215 Tuija Laine & Anna Perälä, Henrik Renqvist julkaisijana ja kirjakauppiaana 1815–1866. Av Esko Hartikainen ........................................................................................................
    [Show full text]
  • Ylioppilaslehti and the University's
    Kasvatus & Aika 3 (4) 2009, 7-23 Ylioppilaslehti and the University’s Language Struggle in the 1920s and 1930s Jukka Kortti A new Universities Act was a current topic in 1922, just as it is today. The most essential part in the reform concerned the language of education, Swedish and/or Finnish. It was the starting point for the language struggle which lasted until the Second World War. Nationalistic university students played an important role in this ethnolinguistic conflict. This article covers the issue through the student’s magazine Ylioppilaslehti , which has not only been an important forum for university students, but occasionally also significant for the wider Finnish public sphere. The topic which troubled the University of Helsinki the most in the 1920s and 1930s was the language struggle – the issue of finnicizing the university. The ethnolinguistic conflict was on the whole a significant national issue during the restless childhood years of Finnish democracy. The conflict had a great political importance, as it was directly linked to the struggles among political parties, the position of Swedish speakers and the rise of nationalism and right-wing radicalism. It penetrated Finnish society extensively during the interwar decades: the Swedishness of economic life was regarded as a far-reaching drawback; finnicizing the army officers developed into an important point of controversy and all levels of education had to take position in this issue. This paper focuses first and foremost on the university. Even though the conflict had longer historical roots, an important starting point for the university’s ethnolinguistic issue was the Universities Act of 1923, which defined the position of Finnish and Swedish languages at the university.
    [Show full text]
  • Eduskunnan Oikeusasiamies 1920–2020
    Eduskunnan oikeusasiamies aloitti toimintansa För hundra år sedan inledde riksdagens justitie- Suomessa 100 vuotta sitten. Miten muodollis-ju- ombudsman sin verksamhet i Finland. Hur gick ridisesta laillisuusvalvojasta kehittyi kansalais- ja det till när JO:s tillsyn utvecklades från en formell, Eduskunnan oikeusasiamies 1920–2020 perusoikeuskeskeinen viranomaistoiminnan juridisk laglighetskontroll till en medborgar- och ohjaaja? Mitä odotuksia eduskunnalla ja kansan- grundrättighetscentrerad styrning av myndig- edustajilla on ollut oikeusasiamiehen toimintaan? heternas verksamhet? Vilka förväntningar har OIKEUSTURVAA JA LAILLISUUSVALVONTAA VUOTTA SATA Eduskunnan Miten oikeusasiamies on näkynyt mediassa? riksdagen och riksdagsledamöterna haft på justi- tieombudsmannens verksamhet? Hur har justitie- oikeusasiamies OTT Markus Karin, OTT Jukka Lindstedtin ja ombudsmannen varit synlig i medierna? oikeustoimittaja Susanna Reinbothin artikkelit vastaavat näihin kysymyksiin ja asettavat oikeus- JD Markus Kari, JD Jukka Lindstedt och rättsjour- 1920–2020 asiamiehen toiminnan kunkin ajan yhteiskunnal- nalisten Susanna Reinboth ger oss i sina artiklar liseen, poliittiseen ja journalistiseen kontekstiin. svaret på dessa frågor och placerar justitieom- Artikkelit piirtävät monipuolisen ja mielenkiin- budsmannens verksamhet i den samhälleliga, toisen kuvan oikeusasiamiesinstituution kehitty- politiska och journalistiska kontexten under olika SATA VUOTTA misestä perus- ja ihmisoikeuksien, eduskunnan ja tidsperioder. Artiklarna ger oss en mångsidig och
    [Show full text]
  • Presidencialismo Al Interior De Los Poderes Legislativo Y Ejecutivo Y Entre Ambos
    CENTRO DE INVESTIGACIÓN Y DOCENCIA ECONÓMICAS, A.C. LA FORMACIÓN DE ACUERDOS EN EL SEMI- PRESIDENCIALISMO AL INTERIOR DE LOS PODERES LEGISLATIVO Y EJECUTIVO Y ENTRE AMBOS. T E S I S QUE PARA OBTENER EL TÍTULO DE LICENCIADO EN CIENCIA POLÍTICA Y RELACIONES INTERNACIONALES PRESENTA MAURICIO EMANUEL ONTIVEROS BRIONES DIRECTOR DE TESIS: DR. JOSÉ ANTONIO CRESPO MENDOZA MÉXICO, D.F. MAYO 2013. P á g i n a | 2 Dedicatorias Dedicado a mi(s): familia, amigos, profesores y a todos aquéllos a quienes les interese estos temas siempre y cuando se tomen el tiempo de leer este documento completamente; pero especialmente a: mis bisabuelas, mis padres, mi mejor amiga (Ivonne Gabriela Flores Moncada), mi director de tesis (José Antonio Crespo Mendoza), mi profesor y amigo Carlos Bazdresch Parada y no por último menos importante Dios mismo. P á g i n a | 3 Agradecimientos En primera instancia quiero agradecerle a Dios el haberme permitido llegar hasta aquí y haber podido completar el presente documento. Él me dio fuerza para continuar el camino que me trajo aquí aun cuando física, anímica, emocional y espiritualmente no tuve más voluntad para continuar andando. A través de muchas formas, que a cualquier persona le resultan desconocidas e incomprensibles —en su mayoría—, me hizo andar y no rendirme ni renunciar a la encomienda que tenía enfrente. Me ayudó y proveyó de lo necesario para continuar incluso cuando parecía que todo estaba en mi contra. Por más desánimos que recibí, insultos, ofensas, burlas, limitaciones que se me impusieron en cualquier ámbito y obstáculos que se presentaron, con su ayuda pude salir avante de toda situación que se me presentó.
    [Show full text]
  • Gradu02532.Pdf
    Tampereen yliopisto Jussi Valkama Eheyttämistä ja ristiriitoja K. N. Rantakarin poliittinen toiminta vuodesta 1929 vuoteen 1939 ___________________________________________ Suomen historian pro gradu -tutkielma Tampere 2008 Tampereen yliopisto Historiatieteen laitos VALKAMA JUSSI: Eheyttämistä ja ristiriitoja. K. N. Rantakarin poliittinen toiminta vuodes- ta 1929 vuoteen 1939. Pro gradu -tutkielma, 156 s. Suomen historia Huhtikuu 2008 ___________________________________________________________________________ Pro gradu käsittelee maltillisen konservatiivin K. N. Rantakarin poliittista toimintaa vuodesta 1929 vuoteen 1939. Kyseessä on osaelämäkerrallinen tutkimus, joka sijoittuu Rantakarin po- liittisen uran viimeisiin aktiivisiin vuosiin. Tutkimuksessa käsitellään muun muassa Rantaka- rin osallistumista kokoomuksen suuntataistoon, suhtautumista Lapuanliikkeeseen ja sen seu- raajaan IKL:ään ja sitä, miten Rantakari toimi uuden ulkopolitiikan eli pohjoismaisen suuntauksen muotoilemiseksi ja vakiinnuttamiseksi. Lisäksi arvioidaan, minkälaisia vaikutuksia uudella ulkopolitiikalla oli sisäpolitiikkaan ja kansalliseen eheytymiseen. Tutkimuksessa selvitetään myös, kuinka Rantakari pystyi sopeutumaan 1930-luvun suuriin poliittisiin muutoksiin ja minkälainen rooli maltillisella konservatismilla ylipäätään oli suomalaisen oikeiston ja politiikan kentässä. Lähdeaineistona on käytetty Porvarillisen Työn Arkiston kokoomuspuoletta koskevaa materi- aalia, poliitikkojen yksityiskokoelmia Kansallisarkistossa ja Rantakarin omaa kokoelmaa Tu- run yliopiston
    [Show full text]
  • The Knight, the Beast and the Treasure
    ANNI KANGAS The Knight, the Beast and the Treasure A Semeiotic Inquiry into the Finnish Political Imaginary on Russia, 1918–1930s ACADEMIC DISSERTATION To be presented, with the permission of the Faculty of Social Sciences of the University of Tampere, for public discussion in the Paavo Koli Auditorium, Kanslerinrinne 1, Tampere, on December 14th, 2007, at 12 o’clock. UNIVERSITY OF TAMPERE ACADEMIC DISSERTATION University of Tampere Department of Political Science and International Relations Distribution Tel. +358 3 3551 6055 Bookshop TAJU Fax +358 3 3551 7685 P.O. Box 617 [email protected] 33014 University of Tampere www.uta.fi/taju Finland http://granum.uta.fi Cover design by Juha Siro Layout Marita Alanko Acta Universitatis Tamperensis 1283 Acta Electronica Universitatis Tamperensis 679 ISBN 978-951-44-7156-8 (print) ISBN 978-951-44-7157-5 (pdf) ISSN 1455-1616 ISSN 1456-954X http://acta.uta.fi Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print Tampere 2007 Acknowledgements Th is is an inquiry into the Finnish political imaginary on Russia. It examines the practices of knowledge production on Russia and the Soviet Union during the Finnish interwar period. Th e point of departure for this endeavour is the recognition that knowledge production is not an act of one’s subjectivity. It involves placing oneself within a tradition of interpreta- tion. In the study at hand, I examine how the Finnish ways of making sense of Russia unfold against the background of previous knowledge and experience which is wider than that of an individual interpreter. Similarly, this piece of research should not be read as an act of my subjectivity only.
    [Show full text]
  • Vaaleanpunainen Tasavalta
    Vaaleanpunainen tasavalta Vaaleanpunainen Kansallisen eheytymisen vaatimusta julistettiin kaikkialla vuoden 1918 sisällissodan jälkeen. Vaatimukset jäivät helposti yleisen katkeruuden Niko Kannisto alle. Suomessa tehtiin kuitenkin 1920-luvun taitteessa kymmenittäin erilaisia ratkaisuja, joiden julkilausuttuna tarkoituksena tai ainakin taus- taoletuksena oli uuden sisällissodan estäminen ja yhteiskunnan integ- raatio. Niko Kannisto on väitöskirjassaan tutkinut tätä integraatiokehitystä si- sällissodan jälkeisinä vuosina. Kanniston mukaan Suomen ”ensimmäistä tasavaltaa”, ei voi täysin kuitata reaktiona sisällissotaan, repressiiviseen luokkayhteiskuntaan, suojeluskuntiin ja sen synnyttämään ”leiri-ideolo- giaan”, vaan kuva on monipuolisempi. Käsitys suomalaisesta kansakun- nasta ja valtiosta oli muuttunut itseisarvoksi vuoteen 1918 mennessä. Vuosi 1918 muutti tai hajotti nopeasti ja jopa ratkaisevasti itsenäisyyden Vaaleanpunainen ja kansallisen yhtenäisyyden tulkintalinjoja, mutta toisaalta integroitu- misprosessi eteni sisällissodan jälkivuosina huomattavasti pitemmälle tasavalta kuin yleensä on esitetty tai oletettu. SDP, itsenäisyys ja kansallisen yhtenäisyyden kysymys vuosina 1918–1924 Niko Kannisto Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura Vaaleanpunainen tasavalta? Niko Kannisto Vaaleanpunainen tasavalta? SDP, itsenäisyys ja kansallisen yhtenäisyyden kysymys vuosina 1918–1924 Väitöskirja Esitetään Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi 21.5.2016 kello 12.00
    [Show full text]
  • TULEVAISUUDEN LÄHTÖKOHDISTA KANSANVALLAN KOLMILIITTOON Kansallinen Edistyspuolue Ja Kansallisen Eheytymisen Politiikka 1919–1939
    TULEVAISUUDEN LÄHTÖKOHDISTA KANSANVALLAN KOLMILIITTOON Kansallinen Edistyspuolue ja kansallisen eheytymisen politiikka 1919–1939 Jenni Karimäki TURUN YLIOPISTON JULKAISUJATURUN YLIOPISTON – ANNALES JULKAISUJA UNIVERSITATIS – ANNALES TURKUENSIS UNIVERSITATIS TURKUENSIS SarjaSarja - ser. - Cser. osa XX - osatom. - 415 | Scripta tom. XX | Astronomica Lingua Fennica - Chemica Edita | Turku - Physica -2016 Mathematica | Turku 20xx Turun yliopisto Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Politiikan tutkimuksen laitos Poliittinen historia Työn ohjaaja: Professori Vesa Vares Poliittinen historia Turun yliopisto Tarkastajat: Professori Juha Siltala FT, dosentti Heikki Roiko-Jokela Suomen ja pohjoismaiden historia Historian ja etnologian laitos Helsingin yliopisto Jyvaskylan yliopisto Vastaväittäjä: FT, dosentti Heikki Roiko-Jokela Historian ja etnologian laitos Jyvaskylan yliopisto Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck-järjestelmällä. ISBN 978-951-29-6345-4 (Painettu/Print) ISBN 978-951-29-6346-1 (Sähköinen/Pdf) ISSN 0082-6995 Painosalama Oy – Turku, 2016 Tiivistelmä TURUN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Politiikan tutkimuksen laitos Poliittinen historia Väitöskirja JENNI KARIMÄKI: Tulevaisuuden lähtökohdista kansanvallan kolmiliittoon. Kansallinen Edistyspuolue ja kansallisen eheytymisen politiikka 1919–1939. Tammikuu 2016 Kansallista Edistyspuoluetta ja sen toimijoita maailmansotien välisen Suomen si- säpolitiikassa tarkasteleva väitöstutkimus paneutuu puolueen
    [Show full text]
  • Anders Wiklöf Birthe Kan Amos Anderson Från Borgå Läser Vilhelm Utan Att Läsa På
    9 7 7 1 ISSN 1799-1099 PopulärLipponen naturbruksutbildning språkbadade som liten ISSN 1799-1099 7 9 9 1 0 AmosDonner Andersons filmar Mannerheimdokumentär vision blev sann 9 1 0 BirtheÄpplen Wingren och äkta gestaltar konst på Söderlångvikstarka Ulrika 6 0 1 Konstsam KonstsamKonstsamfundets årsmagasin 2011 Ett framgångsrikt förvaltarskap framgångsrikt Ett Årets tema: Ett framgångsrikt förvaltarskap Bakom dessa höga portar verkar Institutum Romanum Finlandiae i renässansvillan Villa Lante, belägen på en av de romerska kullar- Kaj-Gustaf Bergh na. Träffa människor- Någotlotsar Konstsamfundet om 36 na innanför portarna, upplev den magnifika Wiklöf 66 interiören – och tittar I Eva Biaudets du ner i dalen ser du hela Rom! Läs om den Framgångsfinland långa vägen till detta behandlas alla lika 50 av Amos Andersons Något om många förvärv. Kobbe 10 Sid. 18–35 2011 Pauliina Turakka Purhonen Mari och Mårran 2010–2011 akryl på plywood Foto: Jussi Tiainen Vad är Konstsamfundet? Utställningar i Föreningen Konstsamfundet grundades 1940 av Amos Anderson. När han dog 1961 tes - Amos Andersons tamenteradetestamenterade han han hela hela sin sin egendom egendom till tillföreningen föreningen som som fick fick i uppgift i uppgift att förvaltaatt förvalta den. den. konstmuseum, KonstsamfundetsKonstsamfundets huvudsakliga huvudsakliga uppgift uppgift är är att att stöda stöda och och främja främja finlandssvensk finlandssvensk yrkes-yrkes- sommaren– utbildning och kultur (bildkonst, film, musik, litteratur, teater och publicistik) samt hösten 2011 spridning av information på svenska. KonstsamfundetKonstsamfundet verkar verkar inom inom media media och och äger äger KSF KSF Media Media som som ger ger ut ut tidningarna tidningarna Pauliina Turakka Hufvudstadsbladet, Borgåbladet, Östra Nyland, Västra Nyland och Frisk Bris.
    [Show full text]
  • VILLE OKKONEN: Peruskoulua Vastaan – Yksityisoppikoulut Ja Yhteiskun- Tajärjestys 1966–1975 Joulukuu 2017
    TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA JULKAISUJA YLIOPISTON TURUN C 444 Ville Okkonen PERUSKOULUA VASTAAN – YKSITYISOPPIKOULUT JA YHTEISKUNTAJÄRJESTYS 1966–1975 Ville Okkonen Painosalama Oy , Turku , Finland 2017 Painosalama Oy , Turku ISBN 978-951-29-6973-9 (Painettu/Print) TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA ISBN 978-951-29-6974-6 (Sähköinen/Pdf) ISSN 0082-6995 (Painettu) | ISSN 2343-3205 (Verkkojulkaisu) Sarja - ser. C osa - tom. 444 | Scripta Lingua Fennica Edita | Turku 2017 PERUSKOULUA VASTAAN – YKSITYISOPPIKOULUT JA YHTEISKUNTAJÄRJESTYS 1966–1975 Ville Okkonen TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA Sarja - ser. C osa - tom. 444 | Scripta Lingua Fennica Edita | Turku 2017 Turun yliopisto Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Poliittinen historia Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos Työn ohjaajat: Professori Kimmo Rentola, Professori Vesa Vares, poliittinen historia, Helsingin yliopisto poliittinen historia, Turun yliopisto Tarkastajat: Professori Pauli Kettunen, Professori Risto Rinne, poliittinen historia, Helsingin yliopisto kasvatustiede, Turun yliopisto Vastaväittäjä: Professori Pauli Kettunen, poliittinen historia, Helsingin yliopisto Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck-järjestelmällä. Kannen kuva: Kansan Arkisto, Yrjö Lintunen Taitto: Hanna Oksanen ISBN 978-951-29-6973-9 (Painettu/Print) ISBN 978-951-29-6974-6 (Sähköinen/Pdf) ISSN 0082-6995 (Painettu) ISSN 2343-3205 (Verkkojulkaisu) Painosalama Oy – Turku 2017 ESIPUHE Väitöskirjaopintoni Turun yliopiston poliittisen
    [Show full text]
  • Finnish History Textbooks in the Cold War 249
    The Cold War andthePoliticsofHistory The ColdWar The Cold War and the Politics of History explores selected themes on the role of history, historians and historical The Cold War debates during the Cold War, and the ways in which the Cold War still influences present day politics and our views of the past 20th century. and the Politics The authors of the volume look at how people from various countries and contexts viewed the conflict as of History history at the time and how history influenced their views of the conflict itself. They analyse how the Cold War was and still is present in symbols, popular representations and acts of commemoration in different parts of Europe, from Berlin to Budapest, from Tallinn to Tampere. The contributors of the book are leading scholars of contemporary European and international history and politics. The book is published on the occasion of Professor Seppo Hentilä’s, Chair of Political History at the University of Helsinki, 60th birthday. Edited by University of Helsinki Juhana Aunesluoma Department of Social Science History and Pauli Kettunen ISBN 978-952-10-4637-7 The Cold War and the Politics of History The Cold War and the Politics of History Edited by Juhana Aunesluoma & Pauli Kettunen Edita Publishing Ltd University of Helsinki Department of Social Science History Helsinki 2008 Edita Prima oy, Helsinki 2008 ISBN 978-952-10-4637-7 © 2008 authors and the Department of Social Science History Layout and cover: Klaus Lindgren Contents Preface 7 Pauli Kettunen and Juhana Aunesluoma: History in the Cold
    [Show full text]