DOCSLIB.ORG

Politiikan Ja Jännitteiden Viipuri 1880–1939 Toim

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Politiikan Ja Jännitteiden Viipuri 1880–1939 Toim Politiikan ja jännitteiden Viipuri 1880–1939 Toim. Anu Koskivirta ja Aleksi Mainio TOIMITTEITA ! KIRJALLISUUSSEURAN ! SUOMALAISEN ! VIIPURIN 21 VIIPURIN!SUOMALAISEN! KIRJALLISUUSSEURAN! TOIMITTEITA 21 Politiikan ja jännitteiden Viipuri 1880–1939 TOIM. ANU KOSKIVIRTA JA ALEKSI MAINIO Kannen kuva: Ote maalauksesta Leo Rajama, Viipurin torilla, 1937-1963. Ateneumin taidemuseo. Kuva julkaistu perikunnan luvalla. Kuva: Kansallisgalleria/Kristina Halkola. Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 21 Politiikan ja jännitteiden Viipuri 1880–1939 Toimittaneet: Anu Koskivirta (osan toimittaja) Aleksi Mainio (osan toimittaja) Pentti Paavolainen (sarjan päätoimittaja) Sanna Supponen (sarjan toimitussihteeri ja kuvatoimittaja) Taitto ja graafinen suunnittelu: Eemeli Nieminen ISBN: 978-952-69280-2-9 (sid. 1. painos) ISBN: 978-952-69280-3-6 (PDF 2. painos) ISSN: 1236-4304 (sarja) Julkaistu sähköisenä: 2020 Toinen korjattu painos. Julkaisija: Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura ry, Helsinki Sisällys 6 Aleksi Mainio & Anu Koskivirta Viipurin poliittiset jännitteet – tapahtumia ja historiografiaa 41 Olli Matikainen Jäkkäniska. Julius Anselm Lyly (1856–1903) viipurilaisena lehtimiehenä ja paikallispoliitikkona 69 Mervi Kaarninen Viipurista maailmalle. Viipurin ensimmäisten naisylioppilaiden opinnot, urakehitys ja yhteiskunnallinen toiminta 101 Antti Kujala Viipurin työväenliike vuosina 1899–1907 142 Anu Koskivirta Viipurin venäläistäminen ja vastarinta sanomalehdistön kuvauksissa 1910-luvun taitteen vuosina 207 Seppo Marttinen Viipurin lääninvankilan joukkomurha 1918 242 Aapo Roselius Valkoinen Viipuri 273 Aleksi Mainio Vakoilijoita ja pomminheittäjiä. Viipurin venäläiset taistelujärjestöt ja virkavalta 1917–1939 303 Vesa Vares Porvarillinen ja demokraattinen maakunta. Luovutetun Karjalan porvarilliset puolueet 1900-luvun alusta vuoteen 1939 Tietolaatikot 139 Laulu- ja soittojuhlien politisoituminen – Viipuri 1908 (Saijaleena Rantanen) 204 Brutus Lagercrantz (1857–1929) – sankariksi kohotettu virkamies (Johanna Wassholm) 237 Sisällissodan 1918 punaiset laulut Viipurissa (Saijaleena Rantanen) 239 Punaorvot Viipurissa ja Karjalankannaksella (Mervi Kaarninen) 287 Anatoli Toll – veitikka (Aleksi Mainio) 292 Severin Dobrovolski – valkoinen kenraali (Aleksi Mainio) Tietolaatikot 339 Kuvalähteet 341 Henkilöhakemisto Toimituskunta Osan toimittajat: Anu Koskivirta, dosentti & Aleksi Mainio, FT Sarjan päätoimittaja: Pentti Paavolainen, dosentti Toimitussihteeri ja kuvatoimitus: Sanna Supponen, FM, väitöskirjatutkija Kirjoittajat Mervi Kaarninen dosentti, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto, ORCID: 0000-0003-1810-2913 Antti Kujala dosentti, Helsingin yliopisto Anu Koskivirta dosentti, Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto; yliopistotutkija, Jyväskylän yliopisto, ORCID: 0000-0003-4473-2820 Aleksi Mainio FT, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto, ORCID: 0000-0001-9448-6360 Seppo Marttinen asessori, ent. Hämeenlinnan vankilan johtaja Olli Matikainen dosentti, Jyväskylän yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto, ORCID: 0000-0003-4360-2442 Saijaleena Rantanen MuT, FM, yliopistotutkija, Taideyliopisto Aapo Roselius dosentti, Oulun yliopisto Vesa Vares professori, Turun yliopisto Johanna Wassholm dosentti, projektitutkija, Åbo Akademi Päätoimittajan kiitokset Käsillä oleva Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimite 21 vilisee poliittisesti ja yhteis- kunnallisesti aktiivisia viipurilaisia ihmisiä, naisia ja miehiä kaikista yhteiskuntaluokista, ryhminä ja yksilöinä. Lukijalle välittyy kuva intohimoisista poliittisen toiminnan vuosista, elettiinhän niin sanottua venäläistämisaikaa, sisällissotaa ja itsenäisyyden levottomia alkuvuosia. Enimmät poliittiset johtajat ja avaintoimijat edustivat tuolloin vielä ylempiä yhteiskunta kerroksia, joiden elinpiirit koskettivat kasvavan suomenkielisen väestön maa- ilmaa vain osittain ja satunnaisesti. Viipurin sosiaalinen kirjo muutti tilanteen nopeasti, kun kasvava työväestö 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä nousi poliittisen toiminnan uudeksi subjektiksi ja vaikutti 1900-luvun puoluekenttien kehitykseen. Kansikuvaksi löytyi harvoin nähty Viipurin toria esittävä Leo Rajaman maalaus (1937), joka muistuttaa meitä siitä sakeasta elämästä – maaseudun ja kaupungin kohtaamisesta, torista mahdollisuuksien tilana – jonka dynamiikan on koettu määrittelevän viipurilaisuutta yleisemminkin. Viipuri, kulttuurin kaupunki -sarja kattaa VSKS:n Toimitteet 18–23. Kuuden niteen laa- juisena vuosina 2016–2021 ilmestyväksi suunniteltu kokonaisuus tähtää Viipurin kulttuuri- historiaa koskevan tutkimustilanteen päivittämiseen ja tuomiseen osaksi historian ja kult- tuurien tutkimuksen ajankohtaisia keskusteluja. Näin on tehty Ruotsin aikaa ja Vanhan Suomen vuosisataa koskevissa Toimitteissa 19 ja 20. Kulttuurihistoriallisesti vuodet 1840–1939 muodostavat vahvan jatkumon, jossa auto- nomian ajan institutionaalinen ja kulttuurinen kehitys pääsevät pääosin jatkumaan itsenäi- syyden ajan alussa – valtiollisista ja poliittisista myllerryksistä huolimatta. Koska suomalai- suusliikkeen nousua ja muita vuosien 1840–1880 ilmiöitä käsiteltiin useissa Toimitteen 18 artikkeleista, oli perusteltua keskittyä nyt vuosisatojen taitteeseen ja erottaa siitä omaksi niteekseen käsillä oleva Politiikan ja jännitteiden Viipuri. Tässä käsiteltävät kuusi vuosikym- mentä (n. 1880–1939) näyttäytyvät kasvavasti suomalaisena Viipurina, jossa Venäjän vaiku- tus näkyi siinä, miten kaupunki ja maakunta asemoituivat Suomen valtakunnan politiikassa. Saman aikakauden kulttuuri- ja taideilmiöiden tutkimusartikkeleita on tilattu seuraavaan eli Toimitteeseen 22, joka ilmestyy vuonna 2020. – Suomen viipurilaisten jo kahdeksan vuosikymmenen mittaista diasporaa käsittelee Toimite 23, joka valmistuu vuonna 2021. Kaikkia Toimitteita luonnehtii näkökulmien ja tematisointien moninaisuus sekä aiempaa historiankirjoitusta ja populaaritietoa uudelleen arvioiva analyysi, joka ottaa huomioon myös venäläiset näkökulmat ja niiden vastaavat kerrostumat. Toimittajiksi tämänkertaiseen antologiaan on kutsuttu yliopistotutkijat Anu Koskivirta ja Aleksi Mainio, joille molemmille esitän tässä omasta puolestani ja seuran hallituksen puo- lesta lämpimät kiitokset. Toimitussihteeri, väitöskirjatutkija Sanna Supponen on luotettavalla ja huolellisella työpanoksellaan osallistunut tähän mennessä yhteensä kuuden toimitteen syntymiseen niin käsikirjoituksen viimeistelijänä kuin kuvatoimittajana. Terveyssyistä allekirjoittaneen työpanos on kuluneen vuoden aikana pääosin jouduttu korvaamaan muiden toimesta. Ilokseni professori (emeritus) Hannu Riikonen sekä dosentti Anu Koskivirta olivat valmiit lyhyellä varoitusajalla ottamaan jaetusti päätoimittajan vastuun tulevista Toimitteista 22 ja 23, joiden varsinaiset toimittajat, kirjoittajavalinnat ja sisältösuunni- telmat olivat vuoden 2018 päättyessä kuitenkin jo pitkällä. Kiitän heitä etukäteen ja toivotan onnea työn omalta osaltani keskeytyessä tähän osaan. Toimitteen 21 ensimmäinen painos on julkaistu ainoastaan painettuna. Käsillä oleva verkkoversio on teoksen toinen painos, johon on tehty joitakin korjauksia (päivitys 20.4.2020). Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita -sarja on kunniakkaasti jatkanut vuonna 1976 aloitettua ”perustajaisien”, viipurilaistaustaisten professoreiden, ohjelmaa. Nykyään sarjassa julkaistaan vertaisarvioituja artikkeleita sekä katsauksia ja tietolaatikoita, jotka läpikäyvät toimituskunnan sisäisen toimitusprosessin. Sarja on Julkaisufoorumin tasoa 1. Yksi sarjan merkittävä periaate on avoimuus; sen kaikki aiemmat osat ovat digitoituja ja uudet osat julkaistaan puolen vuoden embargon jälkeen avoimena (PDF) verkossa. Päättäessäni päätoimittajan tehtävät kiitän kaikkia Toimitteisiin kirjoittaneita tutkijoita, vertaisarviontiin osallistuneita kollegoja – sekä sarjan asiantuntevia lukijoita, joiden osoit- tama uskollisuus on aina inspiroinut toimitustyötä. Helsingissä 1. elokuuta 2019 Pentti Paavolainen, päätoimittaja, VSKS:n esimies ALEKSI MAINIO & ANU KOSKIVIRTA Viipurin poliittiset jännitteet – tapahtumia ja historiografiaa Yhdistysten, järjestöjen ja poliittisten ryhmittymien Viipuri syntyi ja vahvis- tui 1800-luvun puolivälin jälkeisinä vuosikymmeninä. Suomalaisten joukko- liikkeiden synnylle loivat tuolloin edellytyksiä poliittisten olojen ja talouselämän vapautuminen sekä kansan koulutustason ja yleisen tietoisuuden kohentumi- nen. Kehityksen sysäsi käyntiin nationalisten vapausaatteiden suomalainen vastine, fennomania. Sen muotoilijoiden tulevaisuuden odotuksissa kajaste- livat suomalainen valtio sekä yhtenäinen ja ruotsinkielisen yläluokan ikeestä vapautunut suomalainen kansakunta, joka olisi kuuliainen sitä hallinnoivalle suomalaiselle virkamiehistölle. Uudenlaista kansalaisuusideaalia edistettiin mobilisoimalla kansaa esimerkiksi pitkälti säätyläisten holhouksessa olleisiin raittius-, palokunta-, kansanvalistus- ja nuorisojärjestöihin. Aatteen palosta sai- vat alkunsa myös erilaiset epäviralliset puolueryhmittymät, osuustoiminnalliset liikkeet ja ammattiyhdistykset, joista osa siirtyi vuoden 1905 jälkeen työväen- liikkeen ohjaukseen. Tällaisesta monimuotoisesta kansalaisyhteiskunnan toi- minnasta muodostui yhdessä muun yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen, mieli- piteenmuodostuksen ja vallanharjoituksen kanssa Viipurin poliittinen kulttuuri.1 Viipurin poliittiseen kulttuuriin rakentui nousevan kansalaisyhteiskunnan aikaan monenlaisia jakolinjoja, jotka heijastelivat osittain vanhan sääty- yhteiskunnan murtumista. Erilaisia ryhmittymien katsantokantoja halkoivat esimerkiksi kielikysymys, naisten
Load more

Recommended publications
  • Kulkijapoika on Nähnyt Sen
    Kulkijapoika on nähnyt sen Sosiaalidemokratia Suomessa - mitä se on ollut? Kannattiko työläisperheen investoida tytön tai pojan koulutukseen? Miten isänmaan historia järjestettiin oppikirjoissa vuoden 1918 jälkeen? Oliko yhteiskuntajärjestelmä Suomessa uhattuna 70-luvulla? Miksi Saksa on Suomelle sellainen kohtalon kysymys? Miten historian näkee sarjakuvien Corto Maltese? Sopiiko jazz työväenliikkeeseen? Historiaa vai kirjallisuutta? Tällaisiin ja moniin muihin kysymyksiin haetaan vastauksia tämän kirjan artikkeleissa, jotka liittyvät Suomeen ja maailmaan, kylmään so- taan, sosiaalidemokratiaan, politiikan ja kulttuurin vuorovaikutukseen. Aiheiden lisäksi kirjoituksia yhdistää historiantutkija Mikko Majander, jonka teemoja lähestytään eri näkökulmista. Toim. Kimmo Rentola & Tauno Saarela Kimmo Rentola & Tauno Kulkijapoika on nähnyt sen Kirjoituksia nykyhistoriasta TYÖVÄEN HISTORIAN JA PERINTEEN TUTKIMUKSEN SEURA Toimittaneet Kimmo Rentola & Tauno Saarela Kulkijapoika on nähnyt sen Kulkijapoika on nähnyt sen Kirjoituksia nykyhistoriasta Toimittaneet Kimmo Rentola & Tauno Saarela Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura Helsinki 2014 Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura © Kirjoittajat ja toimittajat Kansi ja taitto Raimo Parikka Kannen kuva Aleksi Siltala ISBN 978-952-5976-24-3 (nid.) ISBN 978-952-5976-25-0 (PDF) Hansaprint Helsinki 2014 Sisällys Kimmo Rentola Historiantutkija Mikko Majander ..... 7 Antti Majander Mikko of Letters ..... 23 Aleksi Siltala Wie es eigentlich gewesen – 1980-luku Mikko Majanderin elämässä
    [Show full text]
  • JU Suomi Ja Puola Opt.Pdf (11.47Mt)
    Tämän teoksen sähköisen version on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) Creative Commons -lisenssillä: CC BY-NC-ND 4.0 International. Lisenssiin voi tutustua englanniksi osoitteessa: https://creativecommons.org/licenses/by-nc- nd/4.0/legalcode Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on saanut sähköisen julkaisuluvan teoksen oikeudenhaltijoilta. Mikäli olette oikeudenhaltija, jota SKS ei ole tavoittanut, pyydämme teitä ystävällisesti ottamaan yhteyttä SKS:aan. Suomen Historiallinen Seura Raimo Pullat Suomi ja Puola Suhteita yli Itämeren 1917-1941 Helsinki 1997 IIII IIIIIIIIII III 10111101111 I IIIIIIIIIIIIIIIII 103 025 8262 Käännös: Miikka Kallio Kansi: Rauno Endén ISBN 951-710-057-4 Hakapaino Oy, Helsinki 1997 Omistan tämän teoksen vaimoni isälle, joka oli puolalainen vapaustaistelija ja sedälleni sekä kahdelle enolleni, jotka kaikki saivat dramaattisesti surmansa toisen maailmansodan aikana. Puolan suurlähettilään tervehdys teoksen lukijoille Lähes 80 vuotta sitten, kun Puola ilmestyi uudelleen Euroopan kartalle riippumattomana valtiona ja Suomi itsenäistyi, johti eräänlainen etujen yhteisyyden tunne kansamme harkitsemaan sopimusta, jota on kirjal- lisuudessa usein nimitetty "Itämeren ententeksi". Liittoa ei koskaan syntynyt. Jos niin olisi käynyt, ehkäpä alueen historiakin olisi kulkenut toisia raiteita. Tarkoitukseni ei ole kuitenkaan uppoutua historiallisiin kuvitelmiin. Käsillä olevan tutkielman tekijä on pyytänyt minulta al- kusanoja teokseensa, ja sen johdosta haluan todeta, että suomalaiset ovat varmasti saaneet luettavakseen
    [Show full text]
  • Olena Semenyaka, the “First Lady” of Ukrainian Nationalism
    Olena Semenyaka, The “First Lady” of Ukrainian Nationalism Adrien Nonjon Illiberalism Studies Program Working Papers, September 2020 For years, Ukrainian nationalist movements such as Svoboda or Pravyi Sektor were promoting an introverted, state-centered nationalism inherited from the early 1930s’ Ukrainian Nationalist Organization (Orhanizatsiia Ukrayins'kykh Natsionalistiv) and largely dominated by Western Ukrainian and Galician nationalist worldviews. The EuroMaidan revolution, Crimea’s annexation by Russia, and the war in Donbas changed the paradigm of Ukrainian nationalism, giving birth to the Azov movement. The Azov National Corps (Natsional’nyj korpus), led by Andriy Biletsky, was created on October 16, 2014, on the basis of the Azov regiment, now integrated into the Ukrainian National Guard. The Azov National Corps is now a nationalist party claiming around 10,000 members and deployed in Ukrainian society through various initiatives, such as patriotic training camps for children (Azovets) and militia groups (Natsional’ny druzhiny). Azov can be described as a neo- nationalism, in tune with current European far-right transformations: it refuses to be locked into old- fashioned myths obsessed with a colonial relationship to Russia, and it sees itself as outward-looking in that its intellectual framework goes beyond Ukraine’s territory, deliberately engaging pan- European strategies. Olena Semenyaka (b. 1987) is the female figurehead of the Azov movement: she has been the international secretary of the National Corps since 2018 (and de facto leader since the party’s very foundation in 2016) while leading the publishing house and metapolitical club Plomin (Flame). Gaining in visibility as the Azov regiment transformed into a multifaceted movement, Semenyaka has become a major nationalist theorist in Ukraine.
    [Show full text]
  • Soldiering and the Making of Finnish Manhood
    Soldiering and the Making of Finnish Manhood Conscription and Masculinity in Interwar Finland, 1918–1939 ANDERS AHLBÄCK Doctoral Thesis in General History ÅBO AKADEMI UNIVERSITY 2010 © Anders Ahlbäck Author’s address: History Dept. of Åbo Akademi University Fabriksgatan 2 FIN-20500 Åbo Finland e-mail: [email protected] ISBN 978-952-12-2508-6 (paperback) ISBN 978-952-12-2509-3 (pdf) Printed by Uniprint, Turku Table of Contents Acknowledgements v 1 Introduction 1 1.1 Images and experiences of conscripted soldiering 1 1.2 Topics in earlier research: The militarisation of modern masculinity 8 1.3 Theory and method: Conscription as a contested arena of masculinity 26 1.4 Demarcation: Soldiering and citizenship as homosocial enactments 39 2 The politics of conscription 48 2.1 Military debate on the verge of a revolution 52 2.2 The Civil War and the creation of the “White Army” 62 2.3 The militiaman challenging the cadre army soldier 72 2.4 From public indignation to closing ranks around the army 87 2.5 Conclusion: Reluctant militarisation 96 3 War heroes as war teachers 100 3.1 The narrative construction of the Jägers as war heroes 102 3.2 Absent women and distant domesticity 116 3.3 Heroic officers and their counter-images 118 3.4 Forgetfulness in the hero myth 124 3.5 The Jäger officers as military educators 127 3.6 Conclusion: The uses of war heroes 139 4 Educating the citizen-soldier 146 4.1 Civic education and the Suomen Sotilas magazine 147 4.2 The man-soldier-citizen amalgamation 154 4.3 History, forefathers and the spirit of sacrifice
    [Show full text]
  • Reinimakiakiprogradu.Pdf
    TASAVALLAN PUOLESTA LAITTOMUUTTA VASTAAN Kansallisen Edistyspuolueen aktiivien toiminta Vapaamielisten Klubin piirissä lapuanliikkeen vuosina 1929–1932 Aki Juhani Reinimäki Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Poliittinen historia Pro gradu -tutkielma Joulukuu 2010 Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Laitos – Institution – Department Valtiotieteellinen tiedekunta Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä – Författare – Author Aki Juhani Reinimäki Työn nimi – Arbetets titel – Title TASAVALLAN PUOLESTA LAITTOMUUTTA VASTAAN Kansallisen Edistyspuolueen aktiivien toiminta Vapaamielisten Klubin piirissä lapuanliikkeen vuosina 1929–1932 Oppiaine – Läroämne – Subject Poliittinen historia – Arbetets art – Level – Datum – Month and year – Sidoantal – Number of pages Pro gradu -tutkielma Joulukuu 2010 87 Tiivistelmä – Referat – Abstract Suomen tasavalta joutui kovan haasteen eteen 1930-luvun vaihteessa. Oikeistoradikalismin nousu sai aikaan tilanteen, jossa tasavaltalainen valtiojärjestys oli uhattuna. Oikeiston uhka kiteytyi kansalaisliikkeessä, jota kutsuttiin lapuanliikkeeksi. Käsittelen tutkimuksessani lapuanliikkeen aikaa, pääpiirteissään marraskuusta 1929 huhtikuuhun 1932. Kansallinen Edistyspuolue, jonka nuorsuomalaiset tasavaltalaiset olivat perustaneet joulukuussa 1918, seisoi vahvasti laillisuuden takana. Tutkimukseni pääosassa on edistyspuolueen keskeisten henkilöiden toiminta. Tässä toiminnassa korostuu pienen helsinki- läisyhdistyksen, Vapaamielisten Klubin, rooli. Edistyspuolueen poliittista perintöä
    [Show full text]
  • Kommunistskräck, Konservativ Reaktion Eller Medveten Bondepolitik? | 2012 Konservativ Johanna Bonäs | Kommunistskräck
    Johanna Bonäs | Kommunistskräck, konservativ bondepolitik? | 2012 eller medveten reaktion Johanna Bonäs Johanna Bonäs Kommunistskräck, konservativ reaktion Kommunistskräck, eller medveten bondepolitik? Svenskösterbottniska bönder inför Lapporörelsen sommaren 1930 konservativ reaktion eller medveten bonde- politik? Svenskösterbottniska bönder inför Lapporörelsen sommaren 1930 Lapporörelsen var den enskilt största av alla de anti- kommunistiska högerrörelser som verkade i Finland under mellankrigstiden. Också på den svenskös- terbottniska landsbygden uppstod en lappovänlig front sommaren 1930. I denna lokal- och till vissa delar mikrohistoriska studie presenteras nya förkla- ringar utöver viljan att stoppa kommunismen till att bönderna på den svenskösterbottniska lands- bygden tog ställning för Lapporörelsen genom att delta i bondetåget till Helsingfors i juli och genom att förespråka så kallade fosterländska valförbund inför riksdagsvalet i oktober. 9 789517 656566 Åbo Akademis förlag | ISBN 978-951-765-656-6 Foto:Bildström Johanna Bonäs (f. 1976) Filosofi e magister 2002, inom utbildningsprogrammet för nordisk historia inom fakultetsområdet för humaniora, pedagogik och teologi (Åbo Akademi). Sedan år 2003 arbetar Johanna som lärare och lärarutbildare i historia och samhällslära vid Vasa övningsskola. Hon har under den tiden varit involverad i agrarhistoriska forskningsprojekt och bland annat skrivit en historik över Österbottens svenska lantbrukssällskap. Hon har även varit medförfattare till läroböcker i historia för grundskolan. Åbo
    [Show full text]
  • The Socialist Soviet Republic of Scandinavia
    Ajalooline Ajakiri, 2015, 3 (153), 287–326 The Socialist Soviet Republic of Scandinavia Ainur Elmgren ABSTRACT Nationalist and regionalist geopolitical concepts were appropriated in the ser- vice of Communist world revolution by Finnish activists in Sweden, Finland, and Soviet Karelia. The influence of Social Democratic statesman and scholar of geopolitics, Väinö Voionmaa, can be traced in the negotiations that led to the foundation of an autonomous Karelian Labour Commune in 1921. Exiled Finnish revolutionaries persuaded the Bolsheviks that Karelia could become a stepping-stone towards revolution in Finland and Scandinavia. A greater So- cialist Soviet Republic of Scandinavia, united by cultural, geographical and eco- nomical factors, would monopolize the timber market and exercise economic power over Western Europe. The idea of a Scandinavian revolution was aban- doned along with the idea of world revolution in the mid-1920s. The last men- tions of a Soviet Scandinavia can be found in anti-Soviet propaganda long after the demise of its promoters in the Great Terror. Keywords: geopolitics, revolution, regionalism, nationalism, Scandinavia, So- viet Union, Karelian Labour Commune The pursuit of a “Greater Finland” is a well-known chapter in the history of Finnish nationalism. The Greater Finland project uniting the “tribal brothers” of Finland and Karelia, sometimes also the national irredenta of the border regions in Northern Sweden and Norway, the Kola Penin- sula and the Finno-Ugric minorities of Russia, was practically monopo- lized by right-wing intellectual movements after Finland’s independence in 1917 and the subsequent civil war.1 However, it had inspired politicians and scholars identifying as Socialist before, and it would continue to do so.
    [Show full text]
  • A Review of Taraxacum (Asteraceae) in Eastern Finland (Ladoga Karelia and North Karelia)
    Memoranda Soc. Soc. Fauna Fauna Flora Flora Fennica Fennica 89, 89: 2013 139–182. • Räsänen 2013 139 A review of Taraxacum (Asteraceae) in eastern Finland (Ladoga Karelia and North Karelia) Juhani Räsänen Räsänen, J., Pajutie 1 B 4, Linnunlahti, FI-80110 Joensuu, Finland. E-mail: [email protected] Little is known about changes in the abundance and species composition of dandelions (Taraxa- cum) in Finland. However, Eastern Finland, the biogeographical provinces of Karelia ladogensis and Karelia borealis, has been explored again since 1985. Carl-Erik Sonck collected dandelions there mainly in the 1940s and published his results later (Sonch 1964a). The comparison revealed that changes were considerable over this 60-year period. Species of the section Taraxacum had become more frequent, while those of the sections Borea and Erythrosperma had declined. After Sonck, 88 species were found to be new to North Karelia and 24 to Ladoga Karelia. Respectively, 16 and 33 species were not re-discovered in these provinces. The figures are approximate, particu- larly concerning Karelia ladogensis, because a larger part of this province has not been studied since 1945 when most of its territory was ceded to the former Soviet Union. Introduction ish provinces of Karelia borealis, (Kb) and Ka- relia ladogensis (Kl/Fin). In addition to histor- Earlier information on the dandelions of east- ical records, I present my own observations on ern Finland is from a few areas only. The vicini- the less frequent species. Data from neighbour- ty of Lieksa (Karelia borealis) is the best studied, ing provines Sa, Sb and Ok (Fig. 1) is given also.
    [Show full text]
  • Historisktidskrift FÖR
    Historisk Tidskrift för Finland 2 • 2006 Historisk Tidskrift Innehåll M i a H ä g g b l o m: Den heliga svagheten. Handlingsmönster bland predikande kvinnor i det HistoriskTidskrift svenska riket under 1700-talets senare hälft ..................................................................................... 101 L i n d a B a c k m a n: Kärlekshandel. Äktenskapsstrategier och giftermålsmönster inom det handlande borgerskapet vid 1800-talets början ................................................................................ 139 FÖR FINLAND 2 • 2006 To m i M e r t a n e n: För vårt älskade fosterland, enat och starkt. Föreningen Nouseva Suomi: HTF dess grundande, ideologi och verksamhet 1940–1941 ..................................................................... 160 Granskningar Madeleine Hurd, Tom Olsson, Lisa Öberg (red.), Iklädd identitet. Historiska studier av kropp och kläder. Av Minna Sarantola-Weiss .................................................................................. 209 Ilkka Mäkinen (red.), Bokvurm i Tammerfors. Lantmätare Gustaf Adolph Tuderus (1766–1817) bibliotek. Av J y r k i H a k a p ä ä ................................................................................................. 212 Esbjörn Larsson, Från adlig uppfostran till borgerlig utbildning. Kungl. Krigsakademien mellan åren 1792 och 1866. Av Jessica Parland-von Essen ..................................................... 215 Tuija Laine & Anna Perälä, Henrik Renqvist julkaisijana ja kirjakauppiaana 1815–1866. Av Esko Hartikainen ........................................................................................................
    [Show full text]
  • Ylioppilaslehti and the University's
    Kasvatus & Aika 3 (4) 2009, 7-23 Ylioppilaslehti and the University’s Language Struggle in the 1920s and 1930s Jukka Kortti A new Universities Act was a current topic in 1922, just as it is today. The most essential part in the reform concerned the language of education, Swedish and/or Finnish. It was the starting point for the language struggle which lasted until the Second World War. Nationalistic university students played an important role in this ethnolinguistic conflict. This article covers the issue through the student’s magazine Ylioppilaslehti , which has not only been an important forum for university students, but occasionally also significant for the wider Finnish public sphere. The topic which troubled the University of Helsinki the most in the 1920s and 1930s was the language struggle – the issue of finnicizing the university. The ethnolinguistic conflict was on the whole a significant national issue during the restless childhood years of Finnish democracy. The conflict had a great political importance, as it was directly linked to the struggles among political parties, the position of Swedish speakers and the rise of nationalism and right-wing radicalism. It penetrated Finnish society extensively during the interwar decades: the Swedishness of economic life was regarded as a far-reaching drawback; finnicizing the army officers developed into an important point of controversy and all levels of education had to take position in this issue. This paper focuses first and foremost on the university. Even though the conflict had longer historical roots, an important starting point for the university’s ethnolinguistic issue was the Universities Act of 1923, which defined the position of Finnish and Swedish languages at the university.
    [Show full text]
  • Seurahistorioita Yms
    SEURAHISTORIOITA YMS. Kokoajat ANTTI O. ARPONEN (kuollut 2015) & VESA-MATTI PELTOLA Lista päivitetty viimeksi 26.5.2021. Tavoitteena on ollut mainita seuroista kaikki olemassaoloajan kotikunnat, mutta eritoten alueliitosten aiheuttamissa kotipaikkamuutoksissa on taatusti lukuisia puutteita. Monilla karjalaisseuroilla on ollut toisen maailmansodan jälkeen alaosastoja eri kunnissa, mutta tällaisia tietoja ei kuntakohtiin ole otettu. Esimerkiksi se, että joidenkin forssalaisseurojen kotikunniksi mainitaan Tammela ja Forssa mutta toisten kotipaikaksi ainoastaan Forssa, ei ole virhe: Forssa irrotettiin Tammelasta 3.12.1921, jonka jälkeen perustettujen seurojen kotikunta on siis ollut alusta asti Forssa. Seurojen entisissä ja myöhemmissä nimissä on varmasti paljonkin puutteita. Kirjojen nimet ja tekijätiedot ovat monelta osin tulkinnanvaraisia. Fennica-tietokannasta näyttää puuttuvan tekijä myös lukuisista sellaisista kirjoista, joiden alkusivuilla tekijä(t) on kerrottu. Monien teosten kannessa on hieman erilainen nimi kuin sisäsivuilla, eikä varsinkaan pitkistä nimistä ole aina helppoa sanoa, mikä osa nimestä olisi syytä kirjata ensimmäiseksi. Toimittanut-termiä on käytetty eritoten takavuosina vaihtelevasti, ja monessa teoksessa ”toimittaja” on tosiasiassa kirjoittanut koko teoksen. Kirjojen nimien sisälle on pääsääntöisesti kirjattu ajatusviivoja pisteiden sijasta selkeyden nimissä. Lehti-, vihko- ja moniste-käsitteet ovat osin hämäriä, mutta tällaisia merkintöjä on mukana, jos tiedossa on selvästi ollut, että kyseessä ei ole varsinainen
    [Show full text]
  • Indoor Radon Measurements and Radon Prognosis for the Province of Kymi, Southeastern Finland; Huoneilman Radonmittaukset Kymen L
    H (ftoooM STUK-A136 JOULUKUU 1996 F19700029 Huoneilman radonmittaukset Kymen laanissa: Tilannekatsaus ja radonennuste M. Pennanen, I. Makelainen ja A. Voutilainen SATEILYTURVAKESKUS PL 14, 0081 HELSINKI Puh. (09) 759881 P c' n ISBN 951-712-158-X ISSN 0781-1705 Edita Oy Helsinki 1996 Myynti: Sateilyturvakeskus PL 14 00881 HELSINKI Puh. (09) 759 881 STUK-A136 SATEILYTUR VAXES KUS PENNANEN M, MAKELAINEN I ja VOVTILAINEN A. Huoneilman radonmittaukset Kymen laanissa: Tilannekatsaus ja radonennuste. STUK-A 136, Helsinki 1996, 55 s. + liitteet 41 s. ISBN 951-172-158-X ISSN 0781-1705 Avainsanat: Huoneilman radon, radonennuste, rakennuspaikka, maapera tiivistelmA Radonennusteessa on tarkoitus luokitella rakennusmaa sen perusteella, kuinka suuressa osassa uusista pientaloista on odotettavissa, etta radonpitoisuus 200 tai 400 Bq/m3 ylittyy. Ennusteessa oletetaan, ettei radonin torjuntaan mitenkaan varauduta rakennusvaiheessa. Kymen laanin radonennustetta laadittaessa kaytettiin hyvaksi noin 5900 pientalon radonmittaustuloksia. Mittauskohteista tiedettiin niiden tarkka sijainti kartalle merkittyna, rakennuspaikan maapera, talon valmistumisvuosi ja perustamistapa. Naiden tietojen ja kaytettavissa olevan geologisen tiedon perusteella Kymen laanin rakennusmaa jaettiin kolmeentoista alueeseen. Alueille arvioitiin odotettavissa ole- vat radonpitoisuudet ja enimmaisarvqjen (200, 400 ja 800 Bq/m3) ylitysprosentit. Ennusteen radonpitoisuudet ja ylitysprosentit on laskettu radonkriittisimmille perustamistavoille. Niihin kuuluvat talot, joissa on sokkelin
    [Show full text]