Politiikan ja jännitteiden Viipuri 1880–1939 Toim. Anu Koskivirta ja Aleksi Mainio TOIMITTEITA ! KIRJALLISUUSSEURAN ! SUOMALAISEN ! VIIPURIN 21 VIIPURIN!SUOMALAISEN! KIRJALLISUUSSEURAN! TOIMITTEITA 21 Politiikan ja jännitteiden Viipuri 1880–1939 TOIM. ANU KOSKIVIRTA JA ALEKSI MAINIO Kannen kuva: Ote maalauksesta Leo Rajama, Viipurin torilla, 1937-1963. Ateneumin taidemuseo. Kuva julkaistu perikunnan luvalla. Kuva: Kansallisgalleria/Kristina Halkola. Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 21 Politiikan ja jännitteiden Viipuri 1880–1939 Toimittaneet: Anu Koskivirta (osan toimittaja) Aleksi Mainio (osan toimittaja) Pentti Paavolainen (sarjan päätoimittaja) Sanna Supponen (sarjan toimitussihteeri ja kuvatoimittaja) Taitto ja graafinen suunnittelu: Eemeli Nieminen ISBN: 978-952-69280-2-9 (sid. 1. painos) ISBN: 978-952-69280-3-6 (PDF 2. painos) ISSN: 1236-4304 (sarja) Julkaistu sähköisenä: 2020 Toinen korjattu painos. Julkaisija: Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura ry, Helsinki Sisällys 6 Aleksi Mainio & Anu Koskivirta Viipurin poliittiset jännitteet – tapahtumia ja historiografiaa 41 Olli Matikainen Jäkkäniska. Julius Anselm Lyly (1856–1903) viipurilaisena lehtimiehenä ja paikallispoliitikkona 69 Mervi Kaarninen Viipurista maailmalle. Viipurin ensimmäisten naisylioppilaiden opinnot, urakehitys ja yhteiskunnallinen toiminta 101 Antti Kujala Viipurin työväenliike vuosina 1899–1907 142 Anu Koskivirta Viipurin venäläistäminen ja vastarinta sanomalehdistön kuvauksissa 1910-luvun taitteen vuosina 207 Seppo Marttinen Viipurin lääninvankilan joukkomurha 1918 242 Aapo Roselius Valkoinen Viipuri 273 Aleksi Mainio Vakoilijoita ja pomminheittäjiä. Viipurin venäläiset taistelujärjestöt ja virkavalta 1917–1939 303 Vesa Vares Porvarillinen ja demokraattinen maakunta. Luovutetun Karjalan porvarilliset puolueet 1900-luvun alusta vuoteen 1939 Tietolaatikot 139 Laulu- ja soittojuhlien politisoituminen – Viipuri 1908 (Saijaleena Rantanen) 204 Brutus Lagercrantz (1857–1929) – sankariksi kohotettu virkamies (Johanna Wassholm) 237 Sisällissodan 1918 punaiset laulut Viipurissa (Saijaleena Rantanen) 239 Punaorvot Viipurissa ja Karjalankannaksella (Mervi Kaarninen) 287 Anatoli Toll – veitikka (Aleksi Mainio) 292 Severin Dobrovolski – valkoinen kenraali (Aleksi Mainio) Tietolaatikot 339 Kuvalähteet 341 Henkilöhakemisto Toimituskunta Osan toimittajat: Anu Koskivirta, dosentti & Aleksi Mainio, FT Sarjan päätoimittaja: Pentti Paavolainen, dosentti Toimitussihteeri ja kuvatoimitus: Sanna Supponen, FM, väitöskirjatutkija Kirjoittajat Mervi Kaarninen dosentti, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto, ORCID: 0000-0003-1810-2913 Antti Kujala dosentti, Helsingin yliopisto Anu Koskivirta dosentti, Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto; yliopistotutkija, Jyväskylän yliopisto, ORCID: 0000-0003-4473-2820 Aleksi Mainio FT, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto, ORCID: 0000-0001-9448-6360 Seppo Marttinen asessori, ent. Hämeenlinnan vankilan johtaja Olli Matikainen dosentti, Jyväskylän yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto, ORCID: 0000-0003-4360-2442 Saijaleena Rantanen MuT, FM, yliopistotutkija, Taideyliopisto Aapo Roselius dosentti, Oulun yliopisto Vesa Vares professori, Turun yliopisto Johanna Wassholm dosentti, projektitutkija, Åbo Akademi Päätoimittajan kiitokset Käsillä oleva Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimite 21 vilisee poliittisesti ja yhteis- kunnallisesti aktiivisia viipurilaisia ihmisiä, naisia ja miehiä kaikista yhteiskuntaluokista, ryhminä ja yksilöinä. Lukijalle välittyy kuva intohimoisista poliittisen toiminnan vuosista, elettiinhän niin sanottua venäläistämisaikaa, sisällissotaa ja itsenäisyyden levottomia alkuvuosia. Enimmät poliittiset johtajat ja avaintoimijat edustivat tuolloin vielä ylempiä yhteiskunta kerroksia, joiden elinpiirit koskettivat kasvavan suomenkielisen väestön maa- ilmaa vain osittain ja satunnaisesti. Viipurin sosiaalinen kirjo muutti tilanteen nopeasti, kun kasvava työväestö 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä nousi poliittisen toiminnan uudeksi subjektiksi ja vaikutti 1900-luvun puoluekenttien kehitykseen. Kansikuvaksi löytyi harvoin nähty Viipurin toria esittävä Leo Rajaman maalaus (1937), joka muistuttaa meitä siitä sakeasta elämästä – maaseudun ja kaupungin kohtaamisesta, torista mahdollisuuksien tilana – jonka dynamiikan on koettu määrittelevän viipurilaisuutta yleisemminkin. Viipuri, kulttuurin kaupunki -sarja kattaa VSKS:n Toimitteet 18–23. Kuuden niteen laa- juisena vuosina 2016–2021 ilmestyväksi suunniteltu kokonaisuus tähtää Viipurin kulttuuri- historiaa koskevan tutkimustilanteen päivittämiseen ja tuomiseen osaksi historian ja kult- tuurien tutkimuksen ajankohtaisia keskusteluja. Näin on tehty Ruotsin aikaa ja Vanhan Suomen vuosisataa koskevissa Toimitteissa 19 ja 20. Kulttuurihistoriallisesti vuodet 1840–1939 muodostavat vahvan jatkumon, jossa auto- nomian ajan institutionaalinen ja kulttuurinen kehitys pääsevät pääosin jatkumaan itsenäi- syyden ajan alussa – valtiollisista ja poliittisista myllerryksistä huolimatta. Koska suomalai- suusliikkeen nousua ja muita vuosien 1840–1880 ilmiöitä käsiteltiin useissa Toimitteen 18 artikkeleista, oli perusteltua keskittyä nyt vuosisatojen taitteeseen ja erottaa siitä omaksi niteekseen käsillä oleva Politiikan ja jännitteiden Viipuri. Tässä käsiteltävät kuusi vuosikym- mentä (n. 1880–1939) näyttäytyvät kasvavasti suomalaisena Viipurina, jossa Venäjän vaiku- tus näkyi siinä, miten kaupunki ja maakunta asemoituivat Suomen valtakunnan politiikassa. Saman aikakauden kulttuuri- ja taideilmiöiden tutkimusartikkeleita on tilattu seuraavaan eli Toimitteeseen 22, joka ilmestyy vuonna 2020. – Suomen viipurilaisten jo kahdeksan vuosikymmenen mittaista diasporaa käsittelee Toimite 23, joka valmistuu vuonna 2021. Kaikkia Toimitteita luonnehtii näkökulmien ja tematisointien moninaisuus sekä aiempaa historiankirjoitusta ja populaaritietoa uudelleen arvioiva analyysi, joka ottaa huomioon myös venäläiset näkökulmat ja niiden vastaavat kerrostumat. Toimittajiksi tämänkertaiseen antologiaan on kutsuttu yliopistotutkijat Anu Koskivirta ja Aleksi Mainio, joille molemmille esitän tässä omasta puolestani ja seuran hallituksen puo- lesta lämpimät kiitokset. Toimitussihteeri, väitöskirjatutkija Sanna Supponen on luotettavalla ja huolellisella työpanoksellaan osallistunut tähän mennessä yhteensä kuuden toimitteen syntymiseen niin käsikirjoituksen viimeistelijänä kuin kuvatoimittajana. Terveyssyistä allekirjoittaneen työpanos on kuluneen vuoden aikana pääosin jouduttu korvaamaan muiden toimesta. Ilokseni professori (emeritus) Hannu Riikonen sekä dosentti Anu Koskivirta olivat valmiit lyhyellä varoitusajalla ottamaan jaetusti päätoimittajan vastuun tulevista Toimitteista 22 ja 23, joiden varsinaiset toimittajat, kirjoittajavalinnat ja sisältösuunni- telmat olivat vuoden 2018 päättyessä kuitenkin jo pitkällä. Kiitän heitä etukäteen ja toivotan onnea työn omalta osaltani keskeytyessä tähän osaan. Toimitteen 21 ensimmäinen painos on julkaistu ainoastaan painettuna. Käsillä oleva verkkoversio on teoksen toinen painos, johon on tehty joitakin korjauksia (päivitys 20.4.2020). Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita -sarja on kunniakkaasti jatkanut vuonna 1976 aloitettua ”perustajaisien”, viipurilaistaustaisten professoreiden, ohjelmaa. Nykyään sarjassa julkaistaan vertaisarvioituja artikkeleita sekä katsauksia ja tietolaatikoita, jotka läpikäyvät toimituskunnan sisäisen toimitusprosessin. Sarja on Julkaisufoorumin tasoa 1. Yksi sarjan merkittävä periaate on avoimuus; sen kaikki aiemmat osat ovat digitoituja ja uudet osat julkaistaan puolen vuoden embargon jälkeen avoimena (PDF) verkossa. Päättäessäni päätoimittajan tehtävät kiitän kaikkia Toimitteisiin kirjoittaneita tutkijoita, vertaisarviontiin osallistuneita kollegoja – sekä sarjan asiantuntevia lukijoita, joiden osoit- tama uskollisuus on aina inspiroinut toimitustyötä. Helsingissä 1. elokuuta 2019 Pentti Paavolainen, päätoimittaja, VSKS:n esimies ALEKSI MAINIO & ANU KOSKIVIRTA Viipurin poliittiset jännitteet – tapahtumia ja historiografiaa Yhdistysten, järjestöjen ja poliittisten ryhmittymien Viipuri syntyi ja vahvis- tui 1800-luvun puolivälin jälkeisinä vuosikymmeninä. Suomalaisten joukko- liikkeiden synnylle loivat tuolloin edellytyksiä poliittisten olojen ja talouselämän vapautuminen sekä kansan koulutustason ja yleisen tietoisuuden kohentumi- nen. Kehityksen sysäsi käyntiin nationalisten vapausaatteiden suomalainen vastine, fennomania. Sen muotoilijoiden tulevaisuuden odotuksissa kajaste- livat suomalainen valtio sekä yhtenäinen ja ruotsinkielisen yläluokan ikeestä vapautunut suomalainen kansakunta, joka olisi kuuliainen sitä hallinnoivalle suomalaiselle virkamiehistölle. Uudenlaista kansalaisuusideaalia edistettiin mobilisoimalla kansaa esimerkiksi pitkälti säätyläisten holhouksessa olleisiin raittius-, palokunta-, kansanvalistus- ja nuorisojärjestöihin. Aatteen palosta sai- vat alkunsa myös erilaiset epäviralliset puolueryhmittymät, osuustoiminnalliset liikkeet ja ammattiyhdistykset, joista osa siirtyi vuoden 1905 jälkeen työväen- liikkeen ohjaukseen. Tällaisesta monimuotoisesta kansalaisyhteiskunnan toi- minnasta muodostui yhdessä muun yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen, mieli- piteenmuodostuksen ja vallanharjoituksen kanssa Viipurin poliittinen kulttuuri.1 Viipurin poliittiseen kulttuuriin rakentui nousevan kansalaisyhteiskunnan aikaan monenlaisia jakolinjoja, jotka heijastelivat osittain vanhan sääty- yhteiskunnan murtumista. Erilaisia ryhmittymien katsantokantoja halkoivat esimerkiksi kielikysymys, naisten