Luumäki–Imatrankoski-Kaksoisraiteen Alustava Yleissuunnittelu Ja Ympäristövaikutusten Arviointi (YVA) Ympäristövaikutusten Arviointiselostus
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Luumäki–Imatrankoski-kaksoisraiteen alustava yleissuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Ympäristövaikutusten arviointiselostus SITO OY 2008 Ratahallintokeskus Luumäki–Imatrankoski-kaksoisraiteen alustava yleissuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Ympäristövaikutusten arviointiselostus Helsinki 2008 YHTEYSTIEDOT JA NÄHTÄVILLÄOLO LISÄTIETOJA YVA-selostus on nähtävillä seuraavissa paikoissa: YHTEYSVIRANOMAINEN Luumäen kunnantalo Imatran kaupungintalo Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Linnalantie 33 Virastokatu 2 Kauppamiehenkatu 4 54500 LUUMÄKI 55120 IMATRA PL 1023, 45101 KOUVOLA Antti Puhalainen, puh. 020 490 4344 Luumäellä, Jurvalassa Kangasvarren kirjasto Imatran pääkirjasto [email protected] Suoanttilantie 2 Virastokatu 1 54530 LUUMÄKI 55120 IMATRA HANKKEESTA VASTAAVA Lappeenrannan kaupungintalo Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Villimiehenkatu 1 Kauppamiehenkatu 4 Ratahallintokeskus 53100 LAPPEENRANTA 45100 KOUVOLA Kaivokatu 8 PL 185, 00101 HELSINKI Lappeenrannan maakuntakirjaston opintosali Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Hannu Lehikoinen, puh. 020 751 5054 Valtakatu 47 Laserkatu 6 Susanna Koivujärvi, puh. 020 751 5015 53100 LAPPEENRANTA 53850 LAPPEENRANTA [email protected] Joutsenon kaupungintalo Kesolantie 1 SUUNNITTELUKONSULTTI 54100 JOUTSENO Sito Oy Joutsenon kirjasto Tietäjäntie 14 Keskuskatu 2 02130 ESPOO 54100 JOUTSENO Liisa Nyrölä, puh. 020 747 6193 Pohjakartat: Jukka Köntti, puh. 020 747 6054 © Maanmittauslaitos lupa nro 053/MML/08 Joutsenon Korvenkylän kirjasto [email protected] © Affecto Finland Oy, Lupa L7673/08 Asematie 14 54100 JOUTSENO Viistokuvat: RHK Mielipiteet ympäristövaikutusten arviointi- Valokuvat: Sito Oy, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy selostuksesta tulee toimittaa yhteysviranomaisena Havainnekuvat: Sito Oy/Sami Luoma toimivalle Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle Ulkoasu ja taitto: Sito Oy/Minna Hakola arviointimenettelyä koskevassa kuulutuksessa Paino: Sokonet Oy, Espoo mainittuna ajankohtana. Ratahallintokeskus Kaivokatu 8 PL 185 00101 HELSINKI puh. 020 751 5111 2 Ratahallintokeskus TIIVISTELMÄ Hankkeen tarkoitus ja perustelut toksia tai niitä kehitetään liikenteen toimintaedellytysten muutos voi kiihtyä sekä työllisyys heiketä. Vaihtoehto 0+ ta 1C on parempi kuin 1D. Samoin alavaihtoehto 1E on parantamiseksi. ei tuo merkittäviä muutoksia nykytilaan. Aluetalouden ra- parempi kuin 1F. Näissä alavaihtoehdoissa on vähemmän Ratahanke Luumäki–Imatrankoski koostuu kahdesta ra- kennemuutos jatkuu nykyisellään. Kaksoisraiteen raken- asutusta kaksoisraiteen lähettyvillä, joskin alavaihtoehdot taosuudesta. Rataosuus Luumäki–Imatra tavara on 66 ki- Päävaihtoehtojen lisäksi tarkastellaan alavaihtoehtoina kak- taminen parantaa alueen logistisia toimintaedellytyksiä 1E ja 1F ovat molemmat ongelmallisia asukkaiden viihty- lometriä pitkä yksiraiteinen rata. Rataosuudella on viisi soisraiteen puolisuutta seuraavissa kohteissa: merkittävästi ja maakunnan houkuttelevuus paranee. Vaih- vyyden kannalta Korvenkannan kohdalla. Alavaihtoehdoilla tasoristeystä ja kymmenen liikennepaikkaa. Radan suurin toehto 1 tukee valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. 1A ja 1B ei ole merkittävää eroa asukkaiden viihtyvyyden sallittu nopeus on 140 kilometriä tunnissa ja suurin sallittu VE 1A ja 1B Toikkalassa Luumäellä kannalta. akselipaino 22,5 tonnia. Rataosuus Imatra tavara–Imatran- VE 1C ja 1D Rauhan liikennepaikan länsipuolella Jout- Maankäyttö ja kaavoitus koski-raja on noin kymmenen kilometriä pitkä yksiraitei- senossa Melu nen sähköistämätön rata. Radalla on neljä tasoristeystä ja VE 1E ja 1F Korvenkannan alueella Imatralla. Maankäytön kannalta millään vaihtoehdolla ei ole merkit- kolme liikennepaikkaa. Hanke sijoittuu Luumäen, Lap- täviä vaikutuksia, koska rata rakennetaan olemassa olevaan Vaihtoehdoissa 0 ja 0+ ei ole merkittäviä muutoksia rai- peenrannan, Joutsenon ja Imatran kuntien alueelle. Merkittävimmät ympäristövaikutukset maastokäytävään. Suurin yksittäinen haitallinen maankäyt- deliikennemelussa. Liikennemäärien vähäisen kasvun vai- tövaikutus aiheutuu Itä-Siitolaan suunnitellusta kolmiorai- kutus melutasoihin vaihtoehdossa 0+ on noin yksi desibeli Rataosuus Luumäki–Imatra tavara on rataverkon vilkkaim- Liikenne teesta. Vaihtoehdossa 0 ei ole kaavojen muutostarpeita, Luumäki–Imatra tavara -rataosuudella. pia yksiraiteisia rataosuuksia ja sen välityskyky on osan ai- mutta se ei ole maakuntakaavatyölle 2007 asetettujen ta- kaa vuorokaudesta lähes loppuun käytetty. Tarkasteltavan Vaihtoehdossa 0 rautateiden tavaraliikenteen välityskyky voitteiden mukainen eikä se tue valtakunnallisia alueiden- Vaihtoehdossa 1 meluhaitat lisääntyvät merkittävästi ilman rataosuuden liikennemäärien on arvioitu kasvavan merkit- ja toimintavarmuus heikkenevät merkittävästi liikenteen käyttötavoitteita. Saimaan kanavan ylittävän sillan uusimi- meluntorjuntatoimenpiteitä. Melutasot kasvavat 5–9 dB tävästi. Rautatieliikenteen kilpailukyvyn ylläpitäminen ja kasvaessa ja pitkällä aikavälillä junakuljetuksia ei voida lisä- sen sekä Itä-Siitolan ja Rajapatsaan tasoristeysten poiston ja melulle altistuvien asukkaiden määrä kaksinkertaistuu. kehittäminen vaatii radan välityskyvyn parantamista, mikä tä kysyntää vastaavasti. Teollisuuden kuljetuskustannukset vuoksi vaihtoehdossa 0+ on mahdollisia asemakaavojen Imatra tavara–Imatrankoski-raja -rataosuudella rataliiken- onnistuu parhaiten kaksoisraiteen rakentamisen avulla. kasvavat, kun kuljetuksia joudutaan siirtämään maantie- muutostarpeita. Vaihtoehdossa 1 on useita todennäköisiä nettä ei ole nykyisin yöllä, mutta vaihtoehdossa 1 on vil- kuljetuksiksi. Henkilöjunaliikenteen nopeuttaminen on tai mahdollisia kaksoisraiteen rakentamisesta ja huoltotie- kasta liikennettä myös yöaikaan. Täten Imatralla melulle Vaihtoehdot vaikeaa ja pienetkin häiriöt aiheuttavat vilkasliikenteisellä järjestelyistä johtuvia asemakaavojen muutostarpeita. altistuvien määrä kasvaa nykyisestä huomattavasti. Melun- yksiraiteisella radalla junien myöhästymisiä. Riskinä on, torjuntatoimenpiteiden avulla melua pystytään torjumaan Ympäristövaikutusten arvioinnissa on tutkittu seuraavia että ennustettu liikenteen kasvu sekä henkilö- että tavara- Ihmisten elinolot ja viihtyvyys jopa 10 dB. Saimaan kanavan ratasillan ympäristössä melu- vaihtoehtoja: liikenteessä ohjautuu suurelta osin valtatielle 6, ympäristö- tasojen kasvu on muuta rataosuutta vähäisempää nykyisen vaikutuksiltaan epäedullisempaan maantieliikenteeseen. Vaihtoehdolla 0 ei ole merkittäviä vaikutuksia ihmisten elin- siltakannen uusimisen vaikutuksesta. VE 0: Hankkeen toteuttamatta jättäminen, nykyisen radan oloihin, koska junaliikenteen määrä ei oleellisesti muutu. ylläpito. Akselipainon ja nopeuden nosto vaihtoehdossa 0+ parantaa Vaihtoehdossa 0+ junaliikenteen lisääntyminen heikentää Työssä on tutkittu valtatien 6 ja radan yhteismelua. Valta- hiukan liikennöintimahdollisuuksia. Henkilöliikenteen ajo- jonkin verran radan varren asutuksen elinoloja melun ja tien 6 parantamiseksi suunnitellut meluesteet toimivat VE 0+: Nopeuden ja akselipainon nostaminen nykyiseen aikoja voidaan lyhentää, mutta lisääntyvä henkilöliikenne tärinän lisääntyessä. Tasoristeysten poistot ja radan osittai- huonosti raideliikenteen melulle, mutta raideliikenteen rataan kohdistuvin toimenpitein osalla nykyistä rataa: voi aiheuttaa viivästyksiä tavaraliikenteelle. Akselipainon nen aitaaminen parantavat turvallisuutta. Toisaalta tasoris- meluesteet torjuvat paikoin myös tieliikenteen melua. Tien nosto lisää jonkin verran tavaraliikenteen kuljetuskapasi- teysten poistot voivat ilman korvaavaa eritasojärjestelyä ja radan yhteismelukohteissa Lappeenrannan Muukossa ja • Nykyisen raiteen geometrian parantaminen teettia yksiraiteisella radalla ja parantaa kuljetusten kus- aiheuttaa luvatonta radanylitystä ja vähentää turvallisuut- Imatran Sienimäellä melun ohjearvot ylittyvät, vaikka ra- • Radan aitaaminen tannustehokkuutta. Silti myös vaihtoehdossa 0+ on suuri ta. Huomolan ja Pohjolan tasoristeysten poistot saattavat dan meluntorjunta toteutettaisiin kolme metriä korkein • Radan sähköistyksen ja turvalaitteiden parantaminen riski, että liikenteen kasvusta merkittävä osa ohjautuu au- pidentää ihmisten kulkumatkoja. meluaidoin. • Radan rakenteen parantaminen toliikenteeseen valtatielle 6. • Kantavuudeltaan heikkojen siltojen korjaaminen tai Vaihtoehdossa 1 kaksoisraiteen rakentamisesta seuraa lu- Tärinä uusiminen Kaksoisraiteen rakentaminen vaihtoehdossa 1 parantaa nastustarpeita, mikä koskettaa radan tuntumassa asuvia tai • Rumpujen jatkaminen ja korjaaminen merkittävästi rautatieliikenteen välityskykyä, nopeutta ja elinkeinoa harjoittavia ihmisiä. Keskimääräinen lisäaluetar- Radan läheisyydessä on joitakin asuinrakennuksia nyky- • Tasoristeysten poistaminen toimintavarmuutta, jolloin raideliikenne tarjoaa kilpailu- ve rakennettavan kaksoisraiteen puolella on noin 10–20 tilanteessakin tärinän riskialueella. Vaihtoehdoissa 0 täri- • Tarvittavien uusien huoltoteiden rakentaminen. kykyisen ja ympäristövaikutuksiltaan maantieliikennettä metriä, riippuen muun muassa huoltoteiden sijoittumises- nän riskialueilla olevien asuintalojen määrä ei oleellisesti paremman vaihtoehdon sekä henkilöliikenteessä että tava- ta. muutu. Kaksoisraiteen myötä ja erityisesti painavampien VE 1: Kaksoisraiteen rakentaminen koko rataosuudelle rakuljetuksissa valtatien 6 suunnassa. tavarajunien määrän lisääntyessä tärinähaitat pahenevat Luumäki–Imatrankoski-raja sekä nopeuden ja akselipainon Vaihtoehdolla 1 on samat vaikutukset kuin vaihtoehdolla joillakin nykyisillä tärinän