DOCSLIB.ORG

Satamosaari Lagoon-Like Satamosaari

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Satamosaari Lagoon-Like Satamosaari LAGUUNIMAINEN SATAMOSAARI LAGOON-LIKE SATAMOSAARI Muinaisen jäätikköjoen kasaama Satamosaari on Satamosaari island, formed by an ancient glacial saanut nimensä erinomaisesta retkisatamastaan. river, is named after its excellent excursion Saaren muoto onkin erikoinen. Sen hiekkaiset harbour, as ”satama” is Finnish for harbour. The niemet ottavat avosylin suojaansa pohjoiselta shape of the island is rather special. Its sandy ulapalta saapuvat veneilijät. Saaren suojaisa peninsulas offer boaters arriving from the open laguuni on syntynyt hiekkaan hautautuneen waters to the north a protective embrace. The jäälohkon sulamisen myötä eli se on suuri, yhdeltä melting of an ice boulder buried in the sand led sivulta avoin suppa. Äkkijyrkkine rantoineen se to the formation of Satamosaari’s lagoon-like soveltuu hyvin satamakäyttöön. Satamosaaren bay. In other words, it is a big kettle hole with ikä on vajaat 12 100 vuotta. one side open. Its steep shores make it excellent for use as a harbour. Satamosaari island is just under 12,100 years old. Kuva / Photo: A. Hämäläinen Olet tässä/ You are here 1. Muinaisranta / Raised beach Satamosaari Satamosaari ja sen vedenalaiset jatkeet ovat pohjoisesta SuniSuni Suursaimaan ylin Leutun ja Sunin saarten suunnalta tulleen jäätikköjoen ranta n. 5 700 v sitten (80-81 m mpy) / kerrostamia. Satamosaari on siis osa laajaa vedenalaista Greater Saimaa’s hiekka- ja soramuodostumaa, jonka näkyviä osia ovat myös LLeutueutu highest shoreline Jäätikköjoen reitti / approx. 5,700 years Keski-Lyly ja Ala-Lyly. Syvyyskäyrien perusteella Satamosaaren Route of the glacial river ago (80-81 m mpy) muodostumalla on jään reunaan syntyneen deltan piirteitä. Muodon rikkonaisuus kertoo kerrostumisen tapahtuneen suurten jäälohkojen rajoittamiin tiloihin ja osittain jään päälle. Muinaisen Suursaimaan ranta kiertää Satamosaaren alarinteitä nelisen 1. SSatamosaariatamosaari Kuva / Photo: J. Nenonen metriä nykyisen rantatason yläpuolella. Satamosaari and its underwater extensions were deposited by 2. Suppapainanteita / Kettle holes 2. a glacial river arriving from the direction of the Leutu and Suni islands to the north. In other words, Satamosaari is part of an extensive underwater sand and gravel formation whose visible parts are also Keski-Lyly and Ala-Lyly. Depth curves show that Keski-LKeski-Lylyyly the Satamosaari’s formation has features of a delta formed at the edge of the ice. The fragmented nature of the formation Ala-LAla-Lylyyly indicates that deposition occurred in spaces bordered by large ice boulders, and partially on top of the ice. Ancient Greater Saimaa’s shoreline circles the island’s lower slopes around four metres above the current shoreline. 0 500 1000 m 0 100 200 300 400 m Kuva / Photo: J. Nenonen Satamosaari on yksi Muinaismerestä Saimaaksi -reitin ja oppaan kohteista / Satamosaari is one of the sites in the ”From ancient sea to Saimaa” route and guide Muinaismerestä Saimaaksi -reitti ja -opas johdattelee järvialueelle suunnistavan aikamatkalle luonnon kehitykseen 4 RRuuhonsaaretuuhonsaaret mannerjäätikön alta nykyisiksi saaristoiksi ja selkävesiksi. Maiseman yksityiskohdista löydämme kiistattomia todisteita kilometrien paksuisen mannerjäätikön toiminnasta ja sulavasta jäästä vapautuneiden vesimassojen tuottamista 3 HuuhanrantaHuuhanranta maastomuodoista. The Muinaismerestä Saimaa route and guide leads visitors on a trip through time to the development of the area’s 6 RRastinniemiastinniemi nature from underneath the ice sheet to today’s archipelago 5 SSarviniemiarviniemi and open waters. The landscape’s details provide undeniable proof of how the kilometres-thick ice sheet acted, and of landscape formations produced by the masses of water that were released. Rantavaiheita eteläisellä Saimaalla / 2 PPullikainenullikainen Shoreline phases in southern Saimaa Maa-alueita jo mannerjäätikön sulamisvaiheessa Areas which were already land during the ice sheet melting phase 7 IIlkonsaarilkonsaari 1 LLammas-ammas- Imatra Veden peittämät nykyiset maa-alueet ylimmän rannan syntyessä aikavälillä 12 300-11 400 vuotta sitten ssaariaari Today’s land covered by water as the uppermost shoreline was 8 SSatamosaariatamosaari formed between 12,300-11,400 years ago Nykyiset vesialueet. Musta viiva osoittaa rannan sijainnin vedenpinnan ollessa alimmillaan 11 000-10 700 vuotta sitten Today’s waters. The black line indicates the location of the shore when the water levels were lowest 11,000-10,700 years ago Eteläisen Saimaan veneilyreitti on merkitty sinisellä viivalla ja sen 0 5 10 km kohteet tähdillä The southern Saimaa boating route is marked with a blue line and its sites are marked with stars. Olet tässä/ You are here Saimaalla on eletty tuhansia vuosia Thousands of years of habitation around Lake Saimaa Jääkauden perintönä Saimaaseen jäi eristyksiin mm. saimaannorppa ja Saimaan järvilohi, jotka As legacy of the isolation brought about by the ice age, Lake Saimaa still has rare endemic species, ovat nykyisin määritelty uhanalaisiksi. Ihmiset viihtyivät Saimaalla jo kivikaudella asuttaen such as the Saimaa ringed seal and landlocked salmon. The Saimaa region and its sandy shores Saimaan muinaisia hiekkarantoja. Useasta paikasta Saimaalta on löydetty kalliomaalauksia, viestejä attracted human settlements already in the Stone-Age, as a reminder of which impressive rock esihistoriallisen ajan asukkailta meille nykyihmisille. paintings can still be found on cliffs and rocks. GEOKOHTEET / GEOSITES: IMATRA •29 Ruuhonsaaret • 1 Imatrankoski, •30 Sarviniemi Kruununpuisto •31 Päihäniemi • 2 Lammassaari JUVA • 3 Vuoksenniska •32 Enkelinpesä •33 Karihiekka LAPPEENRANTA •34 Juvan keskusta • 4 Karhusaari / Juva centre • 5 Myllylampi •35 Raintsaari • 6 Muukonsaari •36 Sarkaslampi • 7 Lappeenrannan linnoitus ja satama / MIKKELI Lappeenranta Old Town •37 Astuvansalmi Fortress and marina •38 Kaarnavuori • 8 Pappilanniemi •39 Kaihunharju • 9 Rakuunamäki •40 Mikkelipuisto •10 Saimaan kanava ja •41 Matinmäki Pontuksen kaivanto / Saimaa Canal and •42 Morruuvuori Pontus excavation •43 Naisvuori •11 Satamosaari •44 Neitvuori •12 Sormuskivi •45 Pursialan hiidenkirnu / Pursiala pothole RUOKOLAHTI •46 Rakokallio •13 Ruokolahden kirkonmäki / Ruokolahti church hill PUUMALA •14 Huuhanranta •47 Haukkovuori •15 Kolmiköytisienvuori •48 Kukonharjun kanava •16 Kummakivi / Kukonharju Canal •17 Syyspohja •49 Liehtalanniemi •50 Lietvesi SAVITAIPALE •51 Loketononkalo •18 Kärnäkosken linnoitus •52 Norppapolku Merkkien selitys/ / Kärnäkoski fortress •53 Pistohiekka •19 Lepänkanto Legend •54 Puumalansalmi •20 Luotolahdenvuori •55 Rakokivet •21 Savitaipaleen keskusta •56 Rokansaari ja rapakivikirkko / Satama/ •57 Sahanlahti ja/and Tupavuori Harbour Savitaipale centre and rapakivi church •58 Suurisuo •22 Ketvelinniemi-Kermanniemi •59 Syrjäsalmi Lossi/ •60 Tollonvuori Ferry •23 Suomensalo Vekaransalmen lossi korvautuu sillalla TAIPALSAARI SULKAVA loppuvuodesta 2019 / The Vekaransalmi ferry will be replaced by a bridge by the end of 2019 •24 llkonsaari •61 Lohilahti •25 Kuivaketveleen •62 Sulkavan keskusta linnavuori / / Sulkava centre Olet tässä/ Kuivaketvele hill fort •63 Pisamalahden linnavuori You are here •26 Kyläniemi / Pisamalahti hill fort •27 Taipalsaaren keskusta •64 Telataipaleen kanava / Taipalsaari centre / Telataipale Canal •28 Rastinniemi •65 Vilkaharju Kohdeaineisto / Site materials: © Saimaa Geopark Kartan valmistus / Map production: Mapline Oy, 3/2018 Pohjakartat © Maanmittauslaitos / Basemaps © National Land Survey of Finland LUONTO JA KULTTUURIKOHTEET / NATURAL AND CULTURAL SITES: IMATRA LAPPEENRANTA PUUMALA TAIPALSAARI •1 Imatran Valtionhotelli •12 Lappeenrannan linnoitus: Etelä-Karjalan museo •24 SS Wenno Puumalan satamassa / SS •39 Röytyn kotiseututalo / Röytty home museum •2 Kolmen Ristin Kirkko / Church of the Three Crosses ja taidemuseo / The Fortress of Lappeenranta: Wenno in Puumala harbour •40 Taipalsaaren puukirkko / Taipalsaari wooden church the South Karelia Museum and Art Museum •3 Pyhän Nikolaoksen kirkko ja vedenpyhityspuisto / •25 Salpalinjan bunkkeri Puumalan keskustassa / St. Nicholas church and water sanctuary park •13 Saimaan kanava: Kanavamuseo / Salpalinja defence line bunker in Puumala JUVA Saimaa Canal: Canal museum •4 Imatran voimalaitos / Imatra hydroelectric powerplant •26 Puumalan kirkko / Puumala church •41 Juvan museo / Juva museum •14 Nuijamaan kirkko / Nuijamaa church • Pattoin perintötalo / Heritage house of Pattoi •5 Saimaa Geopark opastuskeskus, Imatran taidemuseo RUOKOLAHTI 42 ja kaupunginmuseo / Saimaa Geopark Visitor •15 Lappeen kirkko / Lappee church 53 Kaskiin maisema-alue / Kaskii landscape area Centre, Imatra Art Museum and Town Museum •16 Lauritsalan kirkko / Lauritsala church •27 Ruokolahden kotiseutumuseo / Ruokolahti home museum •6 Teollisuustyöväen asuntomuseo / Industrial •17 Raatihuone / Old Town Hall •28 Ruokolahden kirkko / Ruokolahti churc MIKKELI Workers’ Housing Museum •18 Kuurmanpohjan-Saarenojan kivikautinen asutus / •29 Utulan maisema-alue / Utula landscape area •43 Brahelinnan rauniot / Brahelinna ruins •7 Veteraanipuisto / Veteran park Kuurmanpohja-Saarenoja Stone-Age dwelling sites • Kauriansalmen näkötorni / Kauriansalmi observation tower SAVITAIPALE 44 •8 Vallinkosken kulttuurimaisema / •19 Murheistenrannan kivikautinen asuinpaikka / •45 Pien-Toijolan talonpoikaismuseo / Pien-Toijola open air museum • Partakoski Vallinkoski cultural landscape Murheistenranta Stone-Age dwelling site 30 •46 Varkaantaipaleen kanava / Varkaantaipale Canal • Rahikkalan tuulimylly ja kylämiljöö Kuivasensaaressa
Load more

Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Lappeenranta & Imatra Region – Lake Saimaa 2015
    Lappeenranta & Imatra region – Lake Saimaa 2015 What is goSaimaa? • goSaimaa Ltd = tourism marketing for the region of Lappeenranta and Imatra • Partner for media, tour operators and local tourism companies • www.gosaimaa.com Tourism information: hotels, cottages, spas, restaurants, shopping, sights etc. ALSO IN RUSSIAN • goSaimaa Magazine ALSO IN RUSSIAN (online) Lake Saimaa, Finland Facts & figures Number of inhabitants Top 5 foreign overnights in • Lappeenranta 72.000 South Karelia 2013 (2012) • Imatra 29.000 • TOTAL 756.200 (+ 6,1 %) • South Karelia +/-135.000 • Finland 361.500 (377.855) - 4,0 % Surface area of South Karelia • Russia 352.400 (291.306) • Ground 7.612 m2 +20,9 % • Water 1.640 m2 • Germany 5.400 (4.622) +16,0 % • Lake Saimaa: the largest Lake in • Estonia 4.000 (4.150) Finland and the fourth largest in – 4,0 % Europe • Sweden 3.800 (4.548) – 16,0 % Not all cotttages and small hotels included Lappeenranta region • Lemi • Luumäki • Savitaipale • Taipalsaari • (Joutseno=Saimaa Gardens) • Imatra region • Ruokolahti • Rautjärvi • Parikkala 14-May-16 Where are we? Distances Imatra Helsinki Vyborg Spb Savonlinna Mikkeli Lappeenranta 35 km 220 km 60 km 215 km 150 km 118 km Imatra 255 km 65 km 210 km 118 km 140 km Ryanair: LPP – Milan (Bergamo) (2 x week) LPP – Düsseldorf (Weeze) (2 x week) LPP – Barcelona (Girona) (2 x week) Russia/Allegro: Vainikkala railway station = Lappeenranta (28 km) St. Petersburg – Lappeenranta = 1,5 h only! Lake Saimaa, Finland Lappeenranta Highlights LAPPEENRANTA region • Saimaa Gardens & Holiday Club
    [Show full text]
  • § 57 Etelä-Karjalan Maakunnallinen Vammaispoliittinen Ohjelma
    Etelä-Karjalan sosiaali- OTE PÖYTÄKIRJASTA 4/2021 ja terveydenhuollon kuntayhtymä Julkinen Hallitus 17.3.2021 § 57 Etelä-Karjalan maakunnallinen vammaispoliittinen ohjelma Lähetyspäivä 23.3.2021 VASTAANOTTAJAT Vastaanottajan nimi Lähetyspäivä Tiedoksiantotapa Lisätietoja Lappeenrannan kaupunki 23.3.2021 Sähköpostitse Imatran kaupunki Ruokolahden kunta Rautjärven kunta Parikkalan kunta Taipalsaaren kunta Savitaipaleen kunta Luumäen kunta Lemin kunta Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa: Lappeenrannassa, 23.3.2021 Martikainen Salla (Johdon assistentti) Etelä-Karjalan maakunnallinen vammaispoliittinen ohjelma EKS/1029/00.04.01.00/2021 Hallitus Valmistelijat puh. (Yhteydenotot sähköpostilla: [email protected]) Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Merja Heinonen 040 839 7679 Vammaispalvelujen johtaja Riitta Hakoma 0400 542 668 Liitteet 1. E-K vammaispoliittinen ohjelma 10.3.2021 Oheismateriaali Suomessa vammaispolitiikkaa ohjaa sosiaali- ja terveysministeriö. Lähtökohtana vammaispolitiikalle ovat perus- ja ihmisoikeudet. Suomi on sitoutunut YK:n ja Euroopan unionin jäsenvaltiona edistämään kaikille avointa ja syrjimättömyydestä vapaata yhteiskuntaa. Suomen ratifioima YK:n yleissopimus edistää vammaisten henkilöiden oikeuksia maailmanlaajuisesti. Yleissopimuksen toteutumista Suomessa koordinoi VANE eli vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta. Vammaispoliittinen ohjelma velvoittaa kaikkia toimialoja. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen periaatteet
    [Show full text]
  • Toiminta Ja Tilikertomus 2018 Pi
    1 2 TOIMINTA- ja TILIKERTOMUS 2018 / SPL KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI RY SISÄLLYSLUETTELO STRATEGIA, VISIO, MISSIO 4 PELAAJAN LAADUKAS ARKI Pelaajakehitys 5 Taitokilpailut 8 Valmentaja- ja ohjaajakoulutus 9 ELINVOIMAINEN SEURA Jäsenseurat 10 Pelaajamäärät ja pelipassit 10 Laatujärjestelmä 11 Seurojen Ääni - seminaari 11 Palkitsemiset ja muistamiset 11 Liitto-, piiri- ja alueyhteistyö 12 Kansainvälinen toiminta 13 Kaikki Pelissä – tapahtumat 13 MIELENKIINTOISET KILPAILUT Valtakunnalliset sarjat ja kilpailut 13 Nuorten lopputurunaukset 14 Piiri- ja aluesarjat 14 Futsal 14 Harrastesarjat 14 43. Saimaa Turnaus 15 Erotuomaritoiminta 15 AKTIIVINEN VIESTINTÄ ja VAIKUTTAMINEN Viestintä 18 Vaikuttaminen 18 TUKITOIMINNOT ja HALLINTO/TALOUS Piirin hallinto 18 Valiokunnat ja johtoryhmät 19 IT-järjestelmät 20 Henkilöstö 21 Toimitilat 21 Talous 21 LIITTEET 1. Piirin tunnuslukuja 2018 22 2. Jäsenseurat 31.12.2018 23 3. 43. Saimaa Turnaus - tulokset 24 4. Tuloslaskelma 1.1. – 31.12.2018 ja Tase 31.12.2018 25 3 STRATEGIA, VISIO, MISSIO, Kaakkois-Suomen piiri on sitoutunut Suomen Palloliiton 88. varsinaisen liittokokouksen Tampereella 23.- 24.4.2016 hyväksymään suomalaisen jalkapallon toimintastrategiaan vuosille 2016-2020. Suomalaisen jalkapallon ja futsalin strategia sisältää konkreettiset linjaukset koko strategiakaudelle. Vuosina 2016-2020 suomalaisen jalkapallon toiminnan painopisteinä ovat neljä päävalintaa: Pelaajan laadukas arki Elinvoimainen seura Mielenkiintoiset kilpailut Jalkapalloperheen aktiivinen viestintä ja vaikuttaminen
    [Show full text]
  • EKLU Toimintakertomus 2019.Pdf
    1 Sisällys Puheenjohtajan kiitos!....................................................................................................................................... 4 JÄSENJÄRJESTÖT ................................................................................................................................................ 5 HALLINTO ........................................................................................................................................................... 6 Kokoukset ................................................................................................................................................. 6 Hallitus ...................................................................................................................................................... 6 Toimisto .................................................................................................................................................... 7 Henkilökunta ......................................................................................................................................... 7 Tilintarkastaja / Toiminnantarkastaja .................................................................................................... 8 ELINVOIMAINEN SEURATOIMINTA .................................................................................................................... 8 Seurojen toimintaedellytysten kehittäminen .......................................................................................... 8 Seurafoorumit
    [Show full text]
  • Kaakkois-Suomen ELY-Keskuksen Ostoliikenne
    Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ostoliikenne Pääsääntöisesti ELY-keskuksen sopimusliikenne ajetaan normaalisti 14.5.2020 alkaen muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Liikenteissä alkaa uusi sopimuskausi 1.6.2020 alkaen samoin myös liikennöintikausi vaihtuu kesäaikaan. Näistä johtuen vuorotarjonnassa ja reiteissä tapahtuu joitakin muutoksia 1.6. alkaen verrattuna alla listattuun. Sopimusliikennettä koskevat tiedot päivitetään ELY-keskuksen sivuille myöhemmin ennen kesäkauden alkua. Muutos (14.5. alkaen) merkitty keltaisella pohjalla LIIKENTEENHARJOITTAJA REITTI VRO LÄHTÖ PERILLÄ Oy Pohjolan Liikenne Ab Imatra-Savonlinna sairaala (T) M-P 7:10 10:10 Oy Pohjolan Liikenne Ab Savonlinna sairaala-Imatra M-P 14:00 17:00 Oy Pohjolan Liikenne Ab Virmutjoki-Ruokolahti-Imatrankoski M-P+ 6:55 7:50 Oy Pohjolan Liikenne Ab Imatrankoski-Ruokolahti-Virmutjoki M-P+ 16:05 16:55 Oy Pohjolan Liikenne Ab Ruokolahti-Imatrankoski Koulp 10:15 10:50 Oy Pohjolan Liikenne Ab Imatrankoski-Ruokolahti Koulp 13:00 13:40 Oy Pohjolan Liikenne Ab Rehula-Ruokolahti-Imatrankoski Koulp 8:05 9:25 Oy Pohjolan Liikenne Ab Imatrankoski-Ruokolahti-Rehula Koulp 14:35 15:55 Tilausliikenne Pekki Ky Savitaipale-Lappeenranta matkakeskus M-P+ 6:50 7:45 Tilausliikenne Pekki Ky Lappeenranta matkakeskus-Savitaipale Koulp 14:10 15:00 Tilausliikenne Pekki Ky Savitaipale-Lemi-Lappeenranta matkakeskus Koulp 15:10 16:10 Tilausliikenne Pekki Ky Lappeenranta matkakeskus-Savitaipale M-P+ 16:15 17:05 E. Rantanen Oy Lemi-Lappeenranta matkakeskus M-P+ 6:55 7:35 E. Rantanen Oy Lappeenranta matkakeskus-Lemi koulp 7:35 8:20 Vuoro ajetaan jälleen E. Rantanen Oy Lemi-Lappeenranta matkakeskus koulp 8:20 8:55 Vuoro ajetaan jälleen E. Rantanen Oy Lappeenranta matkakeskus-Lemi M-P+ 12:35 13:10 E.
    [Show full text]
  • A Review of Taraxacum (Asteraceae) in Eastern Finland (Ladoga Karelia and North Karelia)
    Memoranda Soc. Soc. Fauna Fauna Flora Flora Fennica Fennica 89, 89: 2013 139–182. • Räsänen 2013 139 A review of Taraxacum (Asteraceae) in eastern Finland (Ladoga Karelia and North Karelia) Juhani Räsänen Räsänen, J., Pajutie 1 B 4, Linnunlahti, FI-80110 Joensuu, Finland. E-mail: [email protected] Little is known about changes in the abundance and species composition of dandelions (Taraxa- cum) in Finland. However, Eastern Finland, the biogeographical provinces of Karelia ladogensis and Karelia borealis, has been explored again since 1985. Carl-Erik Sonck collected dandelions there mainly in the 1940s and published his results later (Sonch 1964a). The comparison revealed that changes were considerable over this 60-year period. Species of the section Taraxacum had become more frequent, while those of the sections Borea and Erythrosperma had declined. After Sonck, 88 species were found to be new to North Karelia and 24 to Ladoga Karelia. Respectively, 16 and 33 species were not re-discovered in these provinces. The figures are approximate, particu- larly concerning Karelia ladogensis, because a larger part of this province has not been studied since 1945 when most of its territory was ceded to the former Soviet Union. Introduction ish provinces of Karelia borealis, (Kb) and Ka- relia ladogensis (Kl/Fin). In addition to histor- Earlier information on the dandelions of east- ical records, I present my own observations on ern Finland is from a few areas only. The vicini- the less frequent species. Data from neighbour- ty of Lieksa (Karelia borealis) is the best studied, ing provines Sa, Sb and Ok (Fig. 1) is given also.
    [Show full text]
  • The Wolf Debate in Finland
    Ruralia Institute Jukka Bisi Sami Kurki The wolf debate in Finland Publications 12 The wolf debate in Finland Expectations and objectives for the management of the wolf population at regional and national level Jukka Bisi Sami Kurki Seinäjoki 2008 Publisher: University of Helsinki Ruralia Institute Kampusranta 9 FIN-60320 SEINÄJOKI Puh. +358 6 4213 300 Fax. +358 6 4213 301 ISBN 978-952-10-4135-8 (paperback) 978-952-10-4136-5 (pdf) ISSN 1796-0649 (paperback) 1796-0657 (pdf) Printed by Oy Fram Ab, Vaasa Foreword The wolf has returned to the Finnish countryside and once again there is no avoiding the fact that the interaction of man and wolf is an extremely painful one. Attitudes to the wolf divide Finns, and the wolf itself causes opinion to change fast once it has arrived in new areas. The wolf is a perpetual problem environmentally, something people have to live with on a daily basis. But what is the importance of social sustainability and how can protection of the wolf be reconciled with what local people see as a decline in the quality of life? How should the wolf issue be managed and who should act in what situation? These are the questions which have to be addressed in preparations for a national policy on wolves. Studies relating to policy on large carnivores for the University of Helsinki’s Institute for Rural Research and Training (Ruralia) represent a breakthrough, yet people in rural communities have always been at the centre of research. The sustainable use of natural resources is becoming more and more about socio-economic issues, with ecology obviously imposing its own set of condi- tions.
    [Show full text]
  • Seurahistorioita Yms
    SEURAHISTORIOITA YMS. Kokoajat ANTTI O. ARPONEN (kuollut 2015) & VESA-MATTI PELTOLA Lista päivitetty viimeksi 26.5.2021. Tavoitteena on ollut mainita seuroista kaikki olemassaoloajan kotikunnat, mutta eritoten alueliitosten aiheuttamissa kotipaikkamuutoksissa on taatusti lukuisia puutteita. Monilla karjalaisseuroilla on ollut toisen maailmansodan jälkeen alaosastoja eri kunnissa, mutta tällaisia tietoja ei kuntakohtiin ole otettu. Esimerkiksi se, että joidenkin forssalaisseurojen kotikunniksi mainitaan Tammela ja Forssa mutta toisten kotipaikaksi ainoastaan Forssa, ei ole virhe: Forssa irrotettiin Tammelasta 3.12.1921, jonka jälkeen perustettujen seurojen kotikunta on siis ollut alusta asti Forssa. Seurojen entisissä ja myöhemmissä nimissä on varmasti paljonkin puutteita. Kirjojen nimet ja tekijätiedot ovat monelta osin tulkinnanvaraisia. Fennica-tietokannasta näyttää puuttuvan tekijä myös lukuisista sellaisista kirjoista, joiden alkusivuilla tekijä(t) on kerrottu. Monien teosten kannessa on hieman erilainen nimi kuin sisäsivuilla, eikä varsinkaan pitkistä nimistä ole aina helppoa sanoa, mikä osa nimestä olisi syytä kirjata ensimmäiseksi. Toimittanut-termiä on käytetty eritoten takavuosina vaihtelevasti, ja monessa teoksessa ”toimittaja” on tosiasiassa kirjoittanut koko teoksen. Kirjojen nimien sisälle on pääsääntöisesti kirjattu ajatusviivoja pisteiden sijasta selkeyden nimissä. Lehti-, vihko- ja moniste-käsitteet ovat osin hämäriä, mutta tällaisia merkintöjä on mukana, jos tiedossa on selvästi ollut, että kyseessä ei ole varsinainen
    [Show full text]
  • Indoor Radon Measurements and Radon Prognosis for the Province of Kymi, Southeastern Finland; Huoneilman Radonmittaukset Kymen L
    H (ftoooM STUK-A136 JOULUKUU 1996 F19700029 Huoneilman radonmittaukset Kymen laanissa: Tilannekatsaus ja radonennuste M. Pennanen, I. Makelainen ja A. Voutilainen SATEILYTURVAKESKUS PL 14, 0081 HELSINKI Puh. (09) 759881 P c' n ISBN 951-712-158-X ISSN 0781-1705 Edita Oy Helsinki 1996 Myynti: Sateilyturvakeskus PL 14 00881 HELSINKI Puh. (09) 759 881 STUK-A136 SATEILYTUR VAXES KUS PENNANEN M, MAKELAINEN I ja VOVTILAINEN A. Huoneilman radonmittaukset Kymen laanissa: Tilannekatsaus ja radonennuste. STUK-A 136, Helsinki 1996, 55 s. + liitteet 41 s. ISBN 951-172-158-X ISSN 0781-1705 Avainsanat: Huoneilman radon, radonennuste, rakennuspaikka, maapera tiivistelmA Radonennusteessa on tarkoitus luokitella rakennusmaa sen perusteella, kuinka suuressa osassa uusista pientaloista on odotettavissa, etta radonpitoisuus 200 tai 400 Bq/m3 ylittyy. Ennusteessa oletetaan, ettei radonin torjuntaan mitenkaan varauduta rakennusvaiheessa. Kymen laanin radonennustetta laadittaessa kaytettiin hyvaksi noin 5900 pientalon radonmittaustuloksia. Mittauskohteista tiedettiin niiden tarkka sijainti kartalle merkittyna, rakennuspaikan maapera, talon valmistumisvuosi ja perustamistapa. Naiden tietojen ja kaytettavissa olevan geologisen tiedon perusteella Kymen laanin rakennusmaa jaettiin kolmeentoista alueeseen. Alueille arvioitiin odotettavissa ole- vat radonpitoisuudet ja enimmaisarvqjen (200, 400 ja 800 Bq/m3) ylitysprosentit. Ennusteen radonpitoisuudet ja ylitysprosentit on laskettu radonkriittisimmille perustamistavoille. Niihin kuuluvat talot, joissa on sokkelin
    [Show full text]
  • Pests of Cultivated Plants in Finland
    ANNALES AGRICULTURAE FE,NNIAE Maatalouden tutkimuskeskuksen aikakauskirja Vol. 1 1962 Supplementum 1 (English edition) Seria ANIMALIA NOCENTIA N. 5 — Sarja TUHOELÄIMET n:o 5 Reprinted from Acta Entomologica Fennica 19 PESTS OF CULTIVATED PLANTS IN FINLAND NIILO A.VAPPULA Agricultural Research Centre, Department of Pest Investigation, Tikkurila, Finland HELSINKI 1965 ANNALES AGRICULTURAE FENNIAE Maatalouden tutkimuskeskuksen aikakauskirja journal of the Agricultural Researeh Centre TOIMITUSNEUVOSTO JA TOIMITUS EDITORIAL BOARD AND STAFF E. A. jamalainen V. Kanervo K. Multamäki 0. Ring M. Salonen M. Sillanpää J. Säkö V.Vainikainen 0. Valle V. U. Mustonen Päätoimittaja Toimitussihteeri Editor-in-chief Managing editor Ilmestyy 4-6 numeroa vuodessa; ajoittain lisänidoksia Issued as 4-6 numbers yearly and occasional supplements SARJAT— SERIES Agrogeologia, -chimica et -physica — Maaperä, lannoitus ja muokkaus Agricultura — Kasvinviljely Horticultura — Puutarhanviljely Phytopathologia — Kasvitaudit Animalia domestica — Kotieläimet Animalia nocentia — Tuhoeläimet JAKELU JA VAIHTOTI LAUKS ET DISTRIBUTION AND EXCHANGE Maatalouden tutkimuskeskus, kirjasto, Tikkurila Agricultural Research Centre, Library, Tikkurila, Finland ANNALES AGRICULTURAE FENNIAE Maatalouden tutkimuskeskuksen aikakauskirja 1962 Supplementum 1 (English edition) Vol. 1 Seria ANIMALIA NOCENTIA N. 5 — Sarja TUHOELÄIMET n:o 5 Reprinted from Acta Entomologica Fennica 19 PESTS OF CULTIVATED PLANTS IN FINLAND NIILO A. VAPPULA Agricultural Research Centre, Department of Pest Investigation,
    [Show full text]
  • Luumäki–Imatrankoski-Kaksoisraiteen Alustava Yleissuunnittelu Ja Ympäristövaikutusten Arviointi (YVA) Ympäristövaikutusten Arviointiselostus
    Luumäki–Imatrankoski-kaksoisraiteen alustava yleissuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Ympäristövaikutusten arviointiselostus SITO OY 2008 Ratahallintokeskus Luumäki–Imatrankoski-kaksoisraiteen alustava yleissuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Ympäristövaikutusten arviointiselostus Helsinki 2008 YHTEYSTIEDOT JA NÄHTÄVILLÄOLO LISÄTIETOJA YVA-selostus on nähtävillä seuraavissa paikoissa: YHTEYSVIRANOMAINEN Luumäen kunnantalo Imatran kaupungintalo Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Linnalantie 33 Virastokatu 2 Kauppamiehenkatu 4 54500 LUUMÄKI 55120 IMATRA PL 1023, 45101 KOUVOLA Antti Puhalainen, puh. 020 490 4344 Luumäellä, Jurvalassa Kangasvarren kirjasto Imatran pääkirjasto [email protected] Suoanttilantie 2 Virastokatu 1 54530 LUUMÄKI 55120 IMATRA HANKKEESTA VASTAAVA Lappeenrannan kaupungintalo Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Villimiehenkatu 1 Kauppamiehenkatu 4 Ratahallintokeskus 53100 LAPPEENRANTA 45100 KOUVOLA Kaivokatu 8 PL 185, 00101 HELSINKI Lappeenrannan maakuntakirjaston opintosali Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Hannu Lehikoinen, puh. 020 751 5054 Valtakatu 47 Laserkatu 6 Susanna Koivujärvi, puh. 020 751 5015 53100 LAPPEENRANTA 53850 LAPPEENRANTA [email protected] Joutsenon kaupungintalo Kesolantie 1 SUUNNITTELUKONSULTTI 54100 JOUTSENO Sito Oy Joutsenon kirjasto Tietäjäntie 14 Keskuskatu 2 02130 ESPOO 54100 JOUTSENO Liisa Nyrölä, puh. 020 747 6193 Pohjakartat: Jukka Köntti, puh. 020 747 6054 © Maanmittauslaitos lupa nro 053/MML/08 Joutsenon Korvenkylän kirjasto [email protected]
    [Show full text]