DOCSLIB.ORG

Toiminta Ja Tilikertomus 2018 Pi

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text

Load more

1 2 TOIMINTA- ja TILIKERTOMUS 2018 / SPL KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI RY SISÄLLYSLUETTELO STRATEGIA, VISIO, MISSIO 4 PELAAJAN LAADUKAS ARKI Pelaajakehitys 5 Taitokilpailut 8 Valmentaja- ja ohjaajakoulutus 9 ELINVOIMAINEN SEURA Jäsenseurat 10 Pelaajamäärät ja pelipassit 10 Laatujärjestelmä 11 Seurojen Ääni - seminaari 11 Palkitsemiset ja muistamiset 11 Liitto-, piiri- ja alueyhteistyö 12 Kansainvälinen toiminta 13 Kaikki Pelissä – tapahtumat 13 MIELENKIINTOISET KILPAILUT Valtakunnalliset sarjat ja kilpailut 13 Nuorten lopputurunaukset 14 Piiri- ja aluesarjat 14 Futsal 14 Harrastesarjat 14 43. Saimaa Turnaus 15 Erotuomaritoiminta 15 AKTIIVINEN VIESTINTÄ ja VAIKUTTAMINEN Viestintä 18 Vaikuttaminen 18 TUKITOIMINNOT ja HALLINTO/TALOUS Piirin hallinto 18 Valiokunnat ja johtoryhmät 19 IT-järjestelmät 20 Henkilöstö 21 Toimitilat 21 Talous 21 LIITTEET 1. Piirin tunnuslukuja 2018 22 2. Jäsenseurat 31.12.2018 23 3. 43. Saimaa Turnaus - tulokset 24 4. Tuloslaskelma 1.1. – 31.12.2018 ja Tase 31.12.2018 25 3 STRATEGIA, VISIO, MISSIO, Kaakkois-Suomen piiri on sitoutunut Suomen Palloliiton 88. varsinaisen liittokokouksen Tampereella 23.- 24.4.2016 hyväksymään suomalaisen jalkapallon toimintastrategiaan vuosille 2016-2020. Suomalaisen jalkapallon ja futsalin strategia sisältää konkreettiset linjaukset koko strategiakaudelle. Vuosina 2016-2020 suomalaisen jalkapallon toiminnan painopisteinä ovat neljä päävalintaa: Pelaajan laadukas arki Elinvoimainen seura Mielenkiintoiset kilpailut Jalkapalloperheen aktiivinen viestintä ja vaikuttaminen Suomalaisen jalkapalloperheen toiminta-ajatus, missio, on ”Jalkapalloa jokaiselle” – jota Kaakkois- Suomessa on täydennetty lausekkeella ”Kaakkois-Suomessa kaikki pelaa”. Mission sanoma on yksiselitteinen ja tarkoittaa sitä, että suomalaisen jalkapallon ja futsalin ovet ovat auki joka ainoalle ihmiselle joka ainoana päivänä. Missiomme kertoo toimintamme monipuolisuudesta ja yhteiskunnallisesta tehtävästä laajemminkin. Voimme huoletta sanoa jo nyt, että olemme jalkapallomaa. Ylivoimainen harrastajamäärä maassamme, suomalaisen jalkapalloperheen satoihin tuhansiin jäseniin ulottuva koko, lähes tuhannen suomalaisen jalkapalloseuran päivittäinen työskentely omien perheenjäsenten ja yhteisen hyvän puolesta sekä lajin kansainvälinen asema, ovat tehneet meistä jalkapallomaan. Lisäksi toimintaan liittyivät vahvasti Seurojen Palloliitto – uudistus Pääsarjojen ja pääsarjaseurojen kasvupaketti 4 PELAAJAN LAADUKAS ARKI PELAAJAKEHITYS Maaotteluita kauden 2018 aikana pelanneet Kaakkois-Suomen piirin pelaajat: Tytöt: WU16 Nea Riikonen MYPA Jun Pojat: U18/U19 Tuomo Kaltio PEPO U18/U19 Arttu Kotanen PEPO U17/U18 Anttoni Huttunen MYPA Jun U17/U18 Joel Laitinen PEPO U17/U18 Joona Viskari PEPO U16/U17 Juuso Anttila FC KTP U16/U17 Matias Riikonen MYPA Jun U15/U16 Eero Ylönen MP U15/U16 Michael Boamah IPS Aluejoukkueet Alueleiripäiviä pidettiin pojissa kuusi (6) tapahtumaa ja tytöissä neljä (4) tapahtumaa Huuhkaja-päivät 2005 Huuhkajapäivät Savonlinna / Kaakko = 30 osallistujia Mikkeli / Kaakko = 34 osallistujaa Lappeenranta / Kaakko = 31 osallistujaa Imatra / Kaakko = 32 osallistujaa Kotka / Kaakko = 41 osallistujaa Kuusankoski / Kaakko = 28 osallistujaa Kouvola / Kaakko = 29 osallistujaa Kotka / Kaakko = 42 osallistujaa Minihuuhkajaturnaus Kuusankoski = 70 osallistujaa 2004 Huuhkajapäivät Kuusankoski / Kaakko = 40 osallistujaa Jyväskylä / Kaakko, Itä- ja Keski-Suomi = 60 osallistujaa Kuopio / Kaakko, Itä- ja Keski-Suomi = 40 osallistujaa Tämän jälkeen muodostettiin kaksi joukkuetta Itä 1 ja Itä 2 Helmari-päivät 2003 Helmaripäivät Kuusankoski / Kaakkois-Suomi = 38 osallistujaa Kuusankoski / Kaakkois-Suomi = 34osallistujaa Mikkeli / Kaakkois-, Itä- ja Keski-Suomi = 55 osallistujaa Mikkeli / Kaakkois-, Itä- ja Keski-Suomi = 55 osallistujaa Tämän jälkeen muodostettiin kaksi joukkuetta Itä 1 ja Itä 2 2004 Helmaripäivät Kuusankoski / Kaakkois-Suomi = 51 osallistujaa Kotka / Kaakkois-Suomi = 50 osallistujaa Mikkeli / Kaakkois-Suomi = 21osallistujaa Lappeenranta / Kaakkois-Suomi = 23 osallistujaa Kuusankoski / Kaakkois-Suomi = 36 osallistujaa 5 Huuhkaja- ja Helmari-lopputurnaukset Huuhkajaturnaus järjestettiin Eerikkilän Urheiluopistolla 16.-19.6.2018 Joukkue / Itä 1 Aleksi Partanen JJK Remu Koikkalainen STPS Jimi Saarikko JJK Aarno Rämä FC KTP Valtteri Maijanen PEPO Atte Huovila KAJO Akseli Junnikkala PEPO Tatu Leskinen KuPS Luka Savela JJK Roope Savolainen KuPS Samuel Takala FC KTP Joakim Joutjärvi Kumu JT Olli Mäkelä Kumu JT Benjamin Montonen JJK Veikko Janhunen JJK Aapo Nykänen MP Niklas Orjala KuPS Eetu Venäläinen Jippo-j Joukkuetaustat: Ossi Virta FC KTP Valmentaja Tero Nieminen IPS Valmentaja Tuomo Turunen SPL Itä-Suomi Fysio/Huoltaja Jussi Riikonen MYPA Jun Mv-valmentaja Hannu Ollila SPL Kaakkois-Suomi Joukkueenjohtaja Ottelut: Itä 1 – Länsi 1 1 – 0 ja 0 - 4 Etelä 1 – Itä 1 1 – 2 ja 0 - 0 Pohjanmaa – Itä 1 0 – 0 ja 1 - 2 Pronssiottelu Itä 1 – Pohjoinen 2 – 2 rp 5 - 4 Sijoitus 3. Joukkue / Itä 2 Toivo Suoranta PEPO Miska Miettinen KuPS Samuli Miettinen KuPS Joel Mäkinen FC KTP Tuomas Koivisto JJK Sisu Ikonen PK-37 Aaro Nyyssönen Jippo-j Okko Nenonen KuPS Valtteri Nikulainen MP Oliver Kansa FC KTP Veikka Kortelainen KuPS Roope Salo JJK Lauri Miilunpohja KuPS Eetu Viitaniemi Jippo-j Krister Sorri Kumu JT Elias Heimonen IPS Veeti Paananen JJK Joukkuetaustat: Miikka Ilo KuPS Valmentaja Teemu Lukkari JJK Valmentaja Sami Miettinen KuPS Huoltaja Hannu Ollila SPL Kaakkois-Suomi Joukkueenjohtaja Ottelut: Itä 2 – Länsi 3 1 – 0 ja 1 -0 Länsi 4 – Itä 2 1 – 0 ja 0 - 1 Itä 2 – Etelä 4 0 – 1 ja 0 - 2 Itä 2 – Pohjanmaa 0 - 7 Turnauksen All Stars – joukkueeseen valittiin seuraavat Itäisen alueen poikapelaajat: Aleksi Partanen JJK Toivo Suoranta PEPO Akseli Junnikkala PEPO Jimi Saarikko JJK Veikko Janhunen JJK Benjamin Montonen JJK 6 Helmari-lopputurnaus järjestettiin Eerikkilän Urheiluopistolla 19.-22.6.2018 Joukkue / Itä 1 Nanna Leivonen JyPK Meeri Karjalainen Pallokissat Anna Jäntti Pallokissat Jonna Paajanen FC KTP Ronja Aaltonen Pallokissat Venla Lamberg JyPK Miia Masanthia MYPA Jun Siina Jauhiainen Pallokissat Anni Hartikainen Pallokissat Henni Hyyrynen Sudet Katariina Niskanen Pallokissat Henna Sinisalo PU-62 Pauliina Pirinen JyPK Ida Pynnönen FC KTP Aada Kokko Pallokissat Minttu Laaksonen JyPK Anna-Stina Simonen Pallokissat Joukkuetaustat: Pekka Niskanen Pallokissat Valmentaja Timo Korhonen JyPK Valmentaja Samu Penttinen SPL Itä-Suomi Huoltaja Hannu Ollila SPL Kaakkois-Suomi Joukkueenjohtaja Ottelut: Itä 1 – Etelä 3 2 - 1 ja 1 -0 Itä 1 – Etelä 1 0 - 1 ja 1 -3 Etelä 2 – Itä 1 0 -1 ja 0 -4 Finaali Etelä 1 – Itä 1 4 -1 Sijoitus 2. Joukkue / Itä 2 Vilma Viitikko PEPO Annu M Korhonen JyPK Siiri Kaislo JyPK Annu E Korhonen JyPK Hilla Moisio KumuJT Riikka Savolainen PaRi Sani Saukko IPS Aada Ahonen Pallokissat Anida Halttunen JyPK Pihla Hietanen Kumu JT Inka Häkkinen JyPK Inka Kainulainen FC Hertta Anna Kestilä JyPK Sofia Laaksonen FC Hertta Mette Munter Pallokissat Nea Riikonen MYPA Tao Stark JyPK Anniina Tuononen Pallokissat Joukkuetaustat: Janne Muhli PEPO Valmentaja Timo Valkeapää PEPO Valmentaja Saija Lehtimäki Juniori STPS Joukkueenjohtaja Johanna Leivonen JYPK Huoltaja Ottelut: Itä 2 – Etelä 4 0 – 3 ja 1 -0 Itä 2 – Länsi 2 0 – 2 ja 1 - 1 Pohjanmaa – Itä 2 3 – 1 ja 1 - 1 Etelä 3 – Itä 2 2 - 0 Turnauksen All Stars joukkueeseen valittiin seuraavat Itäisen alueen tyttöpelaajat: Anni Hartikainen Pallokissat Nea Riikonen MYPA Jun Nanna Leivonen JyPK Anna -Stina Simonen Pallokissat Venla Lamberg JyPK 7 Muu pelaajakoulutus T15-tyttöjen Minihelmari-turnaus 6.1.2018, Kuusankoski yhteensä 110 osallistujaa valmentajaosuuden luennoitsijoina tyttöjen maajoukkuevalmentaja Marko Saloranta ja tekninen johtaja Marianne Miettinen. Taito- ja kykykoulut Suomen Palloliiton virallisen statuksen saaneita seurojen Taito- ja Kykykouluja v. 2018 olivat: Taitokoulut (9): MiKi, IPS, MYPA Juniorit, PEPO, MP, Sudet, KoNa, Juniori STPS ja Kumu JT Kykykoulut (8): PEPO, MP, MYPA Juniorit, IPS, FC KTP, LAUTP, PeKa ja Sudet TAITOKILPAILUT Piirin taitokilpailut Piirin taitokilpailufinaalit järjestettiin Imatralla pojille ja tytöille 10.11.2018 - osallistujia yhteensä 177 kultamerkkejä 43 kpl hopeamerkkejä 61 kpl pronssimerkkejä 56 kpl Sarjojen voittajat (+ seura ja saavutettu taitomerkki): POJAT: P8-pojat 1. Romeo Uotila KAJO Kulta P9-pojat 1. Aurel Fusha PeKa Kulta P10-pojat: 1. Matias Kuitto StU Kulta P11-pojat: 1. Julius Anttila KoNa Hopea P12-pojat: 1. Veikko Karttunen MP Kulta P13-pojat: 1. Joakim Anttila FC KTP Kulta P14-pojat: 1. Joakim Joutjärvi Kumu JT Hopea P15-pojat Ei osallistujia TYTÖT: T8-tytöt 1. Emmi Kukkonen STPS Kulta T9 tytöt 1. Enni Vainikainen KoNa Kulta T10-tytöt 1. Emma Putkinen KAJO Kulta T11-tytöt 1. Jessica taren KAJO Kulta T12-tytöt 1. Milja Kiviranta Jäntevä Kulta T13-tytöt 1. Oona Kelkka HaPK Kulta T14-tytöt 1. IIdalotta Liikanen PU-62 Hopea T15-tytöt Ei osallistujia 8 SM – taitokilpailut Kaakkois-Suomen piiri järjesti valtakunnalliset taitokilpailut Imatralla Aviasport Areenalla 1.12.2018. Paikallisjärjestelyistä vastasi IPS ry. 8- ja 9-ikäluokat eivät osallistuneet valtakunnallisiin kilpailuihin ja 10-/11-ikäluokissa tulokset laitettiin järjestykseen vain kuuden parhaan kohdalla - muita sijoituksia ei näissä ikäluokissa kirjattu. Ikäluokka Sijoitus Nimi Seura P10-pojat Matias Kuitto StU P10-pojat Veeti Ryökkynen PEPO P10-pojat Olavi Vaahersalo KoNa P11-pojat Julius Anttila KoNa P12-pojat 11. Veikko Karttunen MP P12-pojat 17. Vilho Huovila KAJO
Recommended publications
  • Lappeenranta & Imatra Region – Lake Saimaa 2015

    Lappeenranta & Imatra Region – Lake Saimaa 2015

    Lappeenranta & Imatra region – Lake Saimaa 2015 What is goSaimaa? • goSaimaa Ltd = tourism marketing for the region of Lappeenranta and Imatra • Partner for media, tour operators and local tourism companies • www.gosaimaa.com Tourism information: hotels, cottages, spas, restaurants, shopping, sights etc. ALSO IN RUSSIAN • goSaimaa Magazine ALSO IN RUSSIAN (online) Lake Saimaa, Finland Facts & figures Number of inhabitants Top 5 foreign overnights in • Lappeenranta 72.000 South Karelia 2013 (2012) • Imatra 29.000 • TOTAL 756.200 (+ 6,1 %) • South Karelia +/-135.000 • Finland 361.500 (377.855) - 4,0 % Surface area of South Karelia • Russia 352.400 (291.306) • Ground 7.612 m2 +20,9 % • Water 1.640 m2 • Germany 5.400 (4.622) +16,0 % • Lake Saimaa: the largest Lake in • Estonia 4.000 (4.150) Finland and the fourth largest in – 4,0 % Europe • Sweden 3.800 (4.548) – 16,0 % Not all cotttages and small hotels included Lappeenranta region • Lemi • Luumäki • Savitaipale • Taipalsaari • (Joutseno=Saimaa Gardens) • Imatra region • Ruokolahti • Rautjärvi • Parikkala 14-May-16 Where are we? Distances Imatra Helsinki Vyborg Spb Savonlinna Mikkeli Lappeenranta 35 km 220 km 60 km 215 km 150 km 118 km Imatra 255 km 65 km 210 km 118 km 140 km Ryanair: LPP – Milan (Bergamo) (2 x week) LPP – Düsseldorf (Weeze) (2 x week) LPP – Barcelona (Girona) (2 x week) Russia/Allegro: Vainikkala railway station = Lappeenranta (28 km) St. Petersburg – Lappeenranta = 1,5 h only! Lake Saimaa, Finland Lappeenranta Highlights LAPPEENRANTA region • Saimaa Gardens & Holiday Club
  • EKLU Toimintakertomus 2019.Pdf

    EKLU Toimintakertomus 2019.Pdf

    1 Sisällys Puheenjohtajan kiitos!....................................................................................................................................... 4 JÄSENJÄRJESTÖT ................................................................................................................................................ 5 HALLINTO ........................................................................................................................................................... 6 Kokoukset ................................................................................................................................................. 6 Hallitus ...................................................................................................................................................... 6 Toimisto .................................................................................................................................................... 7 Henkilökunta ......................................................................................................................................... 7 Tilintarkastaja / Toiminnantarkastaja .................................................................................................... 8 ELINVOIMAINEN SEURATOIMINTA .................................................................................................................... 8 Seurojen toimintaedellytysten kehittäminen .......................................................................................... 8 Seurafoorumit
  • Kaakkois-Suomen ELY-Keskuksen Ostoliikenne

    Kaakkois-Suomen ELY-Keskuksen Ostoliikenne

    Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ostoliikenne Pääsääntöisesti ELY-keskuksen sopimusliikenne ajetaan normaalisti 14.5.2020 alkaen muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Liikenteissä alkaa uusi sopimuskausi 1.6.2020 alkaen samoin myös liikennöintikausi vaihtuu kesäaikaan. Näistä johtuen vuorotarjonnassa ja reiteissä tapahtuu joitakin muutoksia 1.6. alkaen verrattuna alla listattuun. Sopimusliikennettä koskevat tiedot päivitetään ELY-keskuksen sivuille myöhemmin ennen kesäkauden alkua. Muutos (14.5. alkaen) merkitty keltaisella pohjalla LIIKENTEENHARJOITTAJA REITTI VRO LÄHTÖ PERILLÄ Oy Pohjolan Liikenne Ab Imatra-Savonlinna sairaala (T) M-P 7:10 10:10 Oy Pohjolan Liikenne Ab Savonlinna sairaala-Imatra M-P 14:00 17:00 Oy Pohjolan Liikenne Ab Virmutjoki-Ruokolahti-Imatrankoski M-P+ 6:55 7:50 Oy Pohjolan Liikenne Ab Imatrankoski-Ruokolahti-Virmutjoki M-P+ 16:05 16:55 Oy Pohjolan Liikenne Ab Ruokolahti-Imatrankoski Koulp 10:15 10:50 Oy Pohjolan Liikenne Ab Imatrankoski-Ruokolahti Koulp 13:00 13:40 Oy Pohjolan Liikenne Ab Rehula-Ruokolahti-Imatrankoski Koulp 8:05 9:25 Oy Pohjolan Liikenne Ab Imatrankoski-Ruokolahti-Rehula Koulp 14:35 15:55 Tilausliikenne Pekki Ky Savitaipale-Lappeenranta matkakeskus M-P+ 6:50 7:45 Tilausliikenne Pekki Ky Lappeenranta matkakeskus-Savitaipale Koulp 14:10 15:00 Tilausliikenne Pekki Ky Savitaipale-Lemi-Lappeenranta matkakeskus Koulp 15:10 16:10 Tilausliikenne Pekki Ky Lappeenranta matkakeskus-Savitaipale M-P+ 16:15 17:05 E. Rantanen Oy Lemi-Lappeenranta matkakeskus M-P+ 6:55 7:35 E. Rantanen Oy Lappeenranta matkakeskus-Lemi koulp 7:35 8:20 Vuoro ajetaan jälleen E. Rantanen Oy Lemi-Lappeenranta matkakeskus koulp 8:20 8:55 Vuoro ajetaan jälleen E. Rantanen Oy Lappeenranta matkakeskus-Lemi M-P+ 12:35 13:10 E.
  • The Wolf Debate in Finland

    The Wolf Debate in Finland

    Ruralia Institute Jukka Bisi Sami Kurki The wolf debate in Finland Publications 12 The wolf debate in Finland Expectations and objectives for the management of the wolf population at regional and national level Jukka Bisi Sami Kurki Seinäjoki 2008 Publisher: University of Helsinki Ruralia Institute Kampusranta 9 FIN-60320 SEINÄJOKI Puh. +358 6 4213 300 Fax. +358 6 4213 301 ISBN 978-952-10-4135-8 (paperback) 978-952-10-4136-5 (pdf) ISSN 1796-0649 (paperback) 1796-0657 (pdf) Printed by Oy Fram Ab, Vaasa Foreword The wolf has returned to the Finnish countryside and once again there is no avoiding the fact that the interaction of man and wolf is an extremely painful one. Attitudes to the wolf divide Finns, and the wolf itself causes opinion to change fast once it has arrived in new areas. The wolf is a perpetual problem environmentally, something people have to live with on a daily basis. But what is the importance of social sustainability and how can protection of the wolf be reconciled with what local people see as a decline in the quality of life? How should the wolf issue be managed and who should act in what situation? These are the questions which have to be addressed in preparations for a national policy on wolves. Studies relating to policy on large carnivores for the University of Helsinki’s Institute for Rural Research and Training (Ruralia) represent a breakthrough, yet people in rural communities have always been at the centre of research. The sustainable use of natural resources is becoming more and more about socio-economic issues, with ecology obviously imposing its own set of condi- tions.
  • Indoor Radon Measurements and Radon Prognosis for the Province of Kymi, Southeastern Finland; Huoneilman Radonmittaukset Kymen L

    Indoor Radon Measurements and Radon Prognosis for the Province of Kymi, Southeastern Finland; Huoneilman Radonmittaukset Kymen L

    H (ftoooM STUK-A136 JOULUKUU 1996 F19700029 Huoneilman radonmittaukset Kymen laanissa: Tilannekatsaus ja radonennuste M. Pennanen, I. Makelainen ja A. Voutilainen SATEILYTURVAKESKUS PL 14, 0081 HELSINKI Puh. (09) 759881 P c' n ISBN 951-712-158-X ISSN 0781-1705 Edita Oy Helsinki 1996 Myynti: Sateilyturvakeskus PL 14 00881 HELSINKI Puh. (09) 759 881 STUK-A136 SATEILYTUR VAXES KUS PENNANEN M, MAKELAINEN I ja VOVTILAINEN A. Huoneilman radonmittaukset Kymen laanissa: Tilannekatsaus ja radonennuste. STUK-A 136, Helsinki 1996, 55 s. + liitteet 41 s. ISBN 951-172-158-X ISSN 0781-1705 Avainsanat: Huoneilman radon, radonennuste, rakennuspaikka, maapera tiivistelmA Radonennusteessa on tarkoitus luokitella rakennusmaa sen perusteella, kuinka suuressa osassa uusista pientaloista on odotettavissa, etta radonpitoisuus 200 tai 400 Bq/m3 ylittyy. Ennusteessa oletetaan, ettei radonin torjuntaan mitenkaan varauduta rakennusvaiheessa. Kymen laanin radonennustetta laadittaessa kaytettiin hyvaksi noin 5900 pientalon radonmittaustuloksia. Mittauskohteista tiedettiin niiden tarkka sijainti kartalle merkittyna, rakennuspaikan maapera, talon valmistumisvuosi ja perustamistapa. Naiden tietojen ja kaytettavissa olevan geologisen tiedon perusteella Kymen laanin rakennusmaa jaettiin kolmeentoista alueeseen. Alueille arvioitiin odotettavissa ole- vat radonpitoisuudet ja enimmaisarvqjen (200, 400 ja 800 Bq/m3) ylitysprosentit. Ennusteen radonpitoisuudet ja ylitysprosentit on laskettu radonkriittisimmille perustamistavoille. Niihin kuuluvat talot, joissa on sokkelin
  • Socio-Economic Situation and Trends in the Operational Environment of the Green Belt of Fennoscandia

    Socio-Economic Situation and Trends in the Operational Environment of the Green Belt of Fennoscandia

    Socio-economic situation and trends in the operational environment of the Green Belt of Fennoscandia Matti Fritsch Dmitry Zimin Petri Kahila Table of Contents Background ........................................................................................................................................................ 2 Spatial Structure ................................................................................................................................................ 6 Transport and Infrastructure ............................................................................................................................. 9 Demographic Development ............................................................................................................................ 12 Economic Performance and Structure ............................................................................................................ 18 Cross-border interaction ................................................................................................................................. 25 Tourism ............................................................................................................................................................ 27 Cross-border co-operation (CBC) .................................................................................................................... 29 Conclusions .....................................................................................................................................................
  • Työterveyshuollon Toimintasuunnitelma Ajalle 1.1.2016- 31.12.2020

    Työterveyshuollon Toimintasuunnitelma Ajalle 1.1.2016- 31.12.2020

    1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2016- 31.12.2020 YRITYS/ORGANISAATIO Nimi Taipalsaaren kunta Osoite Kellomäentie 1, 54920 Taipalsaari Puhelin www.taipalsaari.fi/ yhteystiedot Julkinen yleishallinto / 84110 Toimiala 0163320-5 Y-tunnus 1.1 – 31.12. Tilikausi Yrityksen johtaja Kunnanjohtaja Kari Kuuramaa Työterveyshuollon yhteyshenkilö Henkilöstöassistentti Taina Heikkonen, puh. 040-710 6088 Työsuojelupäällikkö kunnanpuutarhuri/toimistoinsinööri Reija Rämä Tapaturmavakuutus OP-Vakuutus Oy 41-185-176-7. Yhteyshenkilö Jarmo Muhli p. 010 253 1260. Eläkevakuutus Kuntien eläkevakuutus , Pl 425, 00100 Helsinki. Asiakasnumero 1384000. TYÖTERVEYSHUOLTO Nimi Etelä-Karjalan Työkunto Oy/Terveystalo Oy 1.2.2020 alkaen. Yritykselle nimetty työterveyshoitaja Maria Grén p. 040 522 6611 Yritykselle nimetty työterveyslääkäri Ei nimettyä työterveyslääkäriä Yritykselle nimetty työfysioterapeutti Päivi Reponen Toimipisteen osoite Valto Käkelän katu 3, 53130 Lappeenranta Käyntipiste Taipalsaaren kunnantalo keskiviikkoisin 8- 16. Puhelin 020 7199 061, ajanvaraus ja soittopyynnön jättäminen nettiajanvaraus; www.ektyokunto.fi Faksi 020 719 9062 Imatra - Joutseno - Lappeenranta - Lemi - Luumäki - Parikkala - Rautjärvi - Savitaipale - Taipalsaari www.ektyokunto.fi 2 Sähköposti [email protected] Aukioloajat Ma - to klo 8 - 16, pe klo 8 - 15, poikkeukset aukioloon näkyvät kotisivulla www.ektyokunto.fi Etelä-Karjalan alueen eri toimipisteet ja aukioloajat näkyvät osoitteessa: www.ektyokunto.fi Nettiajanvaraus: www.ektyokunto.fi TYÖTERVEYSHUOLLON
  • Savitaipaleen, Suomenniemen Ja Taipalsaaren Sosiaali- Ja Terveyspalvelujen Kehittämishanke

    Savitaipaleen, Suomenniemen Ja Taipalsaaren Sosiaali- Ja Terveyspalvelujen Kehittämishanke

    Kolmet –projekti Savitaipaleen, Suomenniemen ja Taipalsaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishanke 1.4.2002-31.3.2004 Loppuraportti Anne Karhu & Hanna Selivuo Helmikuu 2004 ESIPUHE KOLMET -projektissa oli mukana kolme kuntaa ja kolme sektoria, julkinen, yksityinen ja ns. kolmas sektori. Projektin aikana suuri joukko sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia kehitti omaa ja työyhteisönsä työtä sekä oppi tuntemaan muiden toimijoiden työtä ja tekemään yhteistyötä yli rajojen. Samaan aikaan, kun KOLMET –projektia toteutettiin, valtakunnan tasolla valmisteltiin kansallista terveysprojektia ja sosiaalialan kehittämishanketta. Näiden kehittämisohjelmien keskeiset tavoitteet liittyvät palvelujen saatavuuden ja laadun turvaamiseen koko maassa, palvelurakenteen ja toimintojen kehittämiseen sekä henkilöstön osaamisen ja työolojen kehittämisen sekä seudullisen palvelurakenteen luomiseen. Savitaipaleella, Suomenniemellä ja Taipalsaarella on työskennelty yllä mainittujen tavoitteiden suuntaisesti koko projektin ajan. KOLMETin ansiosta kehittämistyön esteitä on voitu raivata ja kylvää pitkäjänteisen, seudullisen sekä sektorirajat ylittävän yhteistyön siemeniä. Projekti on antanut realistisen kuvan siitä, millaisia mahdollisuuksia hyvin suunniteltu ja johdettu kehittämishanke voi tarjota. Toisaalta se on tuonut esiin myös esteitä, joita kehittämistyöhön väistämättä liittyy. KOLMET –projektin toimijat ovat omilla paikkakunnillaan sysänneet liikkeelle kehitystä, jota lähivuosina odotetaan tapahtuvan koko maassa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon
  • Käytä Ääntäsi. Äänestä Eekoon Edustajistonvaalissa

    Käytä Ääntäsi. Äänestä Eekoon Edustajistonvaalissa

    KÄYTÄ ÄÄNTÄSI. ÄÄNESTÄ EEKOON EDUSTAJISTONVAALISSA Nyt valitaan Etelä-Karjalan Osuuskaupalle uusi edustajisto. Kenet sinä valitset edustajaksesi päättämään omistamasi kaupan asioista? Edustajiston tehtävä on huolehtia, että kauppaa kehite tään sinun ja muiden asiakasomistajien toiveiden mukaan. Etelä-Karjalan Osuuskaupan edustajiston vaali järjestetään sähköisenä ja postiäänestyksenä 9.4.–29.4.2018. Äänestysohjeet lähetetään postitse kaikille ennen 1.1.2018 Etelä-Karjalan Osuuskauppaan liittyneille, 15 vuotta täyttäneille jäsenille. Vaalissa valitaan 60 edustajiston jäsentä neli vuotis kaudeksi 2018–2022. Vaalissa Etelä- Karjalan Osuuskauppa on jaettu jäsenalueisiin. Asiakas omistaja voi äänestää vain sen jäsena- lueen ehdokasta, jossa hänellä on asuinpaikka. Osuuskaupan toimialueen ulkopuolella asuva asiakasomistaja voi äänestää ketä tahansa ehdokasta. Jäsenalue Edustajiston nro paikat 1 Lappeenranta 33 Imatra, Parikkala, Punkaharju, Rautjärvi, 20 2 Ruokolahti Lemi, Luumäki, Savitaipale, Suomenniemi, 7 PUNKAHARJU 3 Taipalsaari PARIKKALA 2 SUOMENNIEMI RUOKOLAHTI RAUTJÄRVI TAIPALSAARI SAVITAIPALE IMATRA 3 LEMI LAPPEENRANTA LUUMÄKI 1 KÄYTÄ ÄÄNESI FIKSUSTI. JÄSENALUE 1: LAPPEENRANTA, EHDOKASLISTA JA EHDOKKAAT Lista A 2 3 4 5 6 7 8 Almgren Juuso Auvinen Mauri Haimila Timo Halla-Aho Matti Heino Mika Helkala Heidi Hiltunen Laura A vuoropäällikkö valmennuspäällikkö, prosessimies vakuutusedustaja toiminnanjohtaja toimintayksikön controller Lappeenranta eläkeläinen Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta esimies Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta
  • Suomi Saarten Ja Vetten Maa Sulkavan Soutu on Maailman Suurin Soututapahtuma

    Suomi Saarten Ja Vetten Maa Sulkavan Soutu on Maailman Suurin Soututapahtuma

    Saaristoasiain neuvottelukunta Suomi Saarten ja vetten maa ja kahdenhengenveneitäriittää. soutu kirkkoveneillä,muttamyösyhden Erityisen suosituksionnoussutporukka ympäri kertyyrunsaat60kilometriä. soututapahtuma. MatkaaPartalansaaren Sulkavan Soutu onmaailmansuurin - Antero AAltonen • etukAnnen kuvA: Anne SAArinen / VastAvAlo Suomi – SaarTEN JA VETTEN MAA 3 Arvoisa lukija Tämä esite kuvaa ihmisten elämää, elinkeinoja ja luontoa ilman kiinteää tieyhteyttä olevassa ja kiinteän tieyhteyden saaristossa sekä saaristo- maisilla alueilla Suomessa. Suomi on maailman vesistöisin maa ja Euroopan saaristoisimpia maita. Meillä on 76 000 yli puolen hehtaarin saarta, 56 000 yli hehtaa- rin järveä, 36 800 km yli viiden metrin levyistä jokiuomaa ja 336 000 km eemeli Peltonen eemeli / Peltonen vAStAvAlo rantaviivaa. Vettä on kaikissa kunnissa, ja saaretonta kuntaakin voi olla vaikea löytää. Koko- tai osa-aikaisesti asuttuja saaria on noin 20 000. Jokaisella saarella, järvellä ja joella on paikkansa suomalaisten sydä- messä. Kädessäsi oleva esite kuvaa tätä ainutlaatuista rikkauttamme. Saaristoisuus ja vesistöisyys rikkovat Suomea aiheuttaen talouselä- mälle sekä valtiolle ja kunnille lisäkustannuksia, mutta ne ovat myös ainutlaatuinen vahvuus. Saaremme, merialueemme, järvemme, jokemme ja rantaviivamme ovat myönteisiä aluekehitystekijöitä maailmassa, jossa eletään yhä enemmän elämysten tuotannosta. Elinkeinojen kirjo saaris- tokunnissa ja saaristo-osakunnissa on laaja, vaikka jatkuvat rakenne- muutokset ovat vähentäneet työpaikkoja vuosien varrella. Vapaa-ajan
  • Työterveyshuollon Toimintasuunnitelma Ajalle 1.1.2014 – 31.12.2016

    Työterveyshuollon Toimintasuunnitelma Ajalle 1.1.2014 – 31.12.2016

    1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2014 – 31.12.2016 RUOKOLAHDEN KUNTA Nimi Ruokolahden kunta Osoite Virastotie 3, 56100 Ruokolahti Puhelin 05 26911 (vaihde) Toimiala Julkinen hallinto Y-tunnus 0163013-5 Tilikausi 1.1.–31.12. Organisaation johtaja Antti Pätilä puh. 044 4491 201 Yhteyshenkilö Susanna Kaskinen, puh. 044 4491 202 Työsuojelupäällikkö Jari Leppänen, puh. 044 4491 255 Työsuojeluvaltuutettu Heli Vento-Turunen, puh. 044 4491 241 Tapaturmavakuutus If Eläkevakuutus Kuntien eläkevakuutus TYÖTERVEYSHUOLTO Nimi Etelä-Karjalan Työkunto Oy Toimitusjohtaja Riitta Piironen Kuntatyönantajalle nimetty työterveyshoitaja Riitta Teräväinen, puh. 040 5245 171 Kuntatyönantajalle nimetty työterveyslääkäri Pirkko Jokiranta Kuntatyönantajalle nimetty työfysioterapeutti Aija Rotinen Toimipisteen osoite Vuoksenniskantie 76A lh2 B Puhelin 020 7199 061 (keskitetty ajanvaraus) Aukioloajat Toimipisteiden aukioloajat näkyvät osoitteessa: www.ektyokunto.fi Joutseno - Lappeenranta- Lemi- Luumäki-Parikkala-Rautjärvi-Ruokolahti-Savitaipale-Taipalsaari www.ektyokunto.fi 2 TYÖTERVEYSHUOLLON SISÄLTÖ Lakisääteinen, ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta (Kelan korvausluokka I) - Työpaikkaselvitykset - Terveystarkastukset, työkyvyn seuranta - Tietojen antaminen ja ohjaus - Työfysioterapeutin, työterveyspsykologin ja muiden työterveyshuoltolain edellyttämien asiantunti- joiden palvelut. Asiantuntijat osallistuvat tarvittaessa työpaikkakäynneille ja ammattihenkilöiden suosituksesta tekevät niitä myös itsenäisesti sekä antavat yksilöohjausta, neuvontaa
  • Satamosaari Lagoon-Like Satamosaari

    Satamosaari Lagoon-Like Satamosaari

    LAGUUNIMAINEN SATAMOSAARI LAGOON-LIKE SATAMOSAARI Muinaisen jäätikköjoen kasaama Satamosaari on Satamosaari island, formed by an ancient glacial saanut nimensä erinomaisesta retkisatamastaan. river, is named after its excellent excursion Saaren muoto onkin erikoinen. Sen hiekkaiset harbour, as ”satama” is Finnish for harbour. The niemet ottavat avosylin suojaansa pohjoiselta shape of the island is rather special. Its sandy ulapalta saapuvat veneilijät. Saaren suojaisa peninsulas offer boaters arriving from the open laguuni on syntynyt hiekkaan hautautuneen waters to the north a protective embrace. The jäälohkon sulamisen myötä eli se on suuri, yhdeltä melting of an ice boulder buried in the sand led sivulta avoin suppa. Äkkijyrkkine rantoineen se to the formation of Satamosaari’s lagoon-like soveltuu hyvin satamakäyttöön. Satamosaaren bay. In other words, it is a big kettle hole with ikä on vajaat 12 100 vuotta. one side open. Its steep shores make it excellent for use as a harbour. Satamosaari island is just under 12,100 years old. Kuva / Photo: A. Hämäläinen Olet tässä/ You are here 1. Muinaisranta / Raised beach Satamosaari Satamosaari ja sen vedenalaiset jatkeet ovat pohjoisesta SuniSuni Suursaimaan ylin Leutun ja Sunin saarten suunnalta tulleen jäätikköjoen ranta n. 5 700 v sitten (80-81 m mpy) / kerrostamia. Satamosaari on siis osa laajaa vedenalaista Greater Saimaa’s hiekka- ja soramuodostumaa, jonka näkyviä osia ovat myös LLeutueutu highest shoreline Jäätikköjoen reitti / approx. 5,700 years Keski-Lyly ja Ala-Lyly. Syvyyskäyrien perusteella Satamosaaren Route of the glacial river ago (80-81 m mpy) muodostumalla on jään reunaan syntyneen deltan piirteitä. Muodon rikkonaisuus kertoo kerrostumisen tapahtuneen suurten jäälohkojen rajoittamiin tiloihin ja osittain jään päälle.