DOCSLIB.ORG

Työterveyshuollon Toimintasuunnitelma Ajalle 1.1.2014 – 31.12.2016

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Työterveyshuollon Toimintasuunnitelma Ajalle 1.1.2014 – 31.12.2016 1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2014 – 31.12.2016 RUOKOLAHDEN KUNTA Nimi Ruokolahden kunta Osoite Virastotie 3, 56100 Ruokolahti Puhelin 05 26911 (vaihde) Toimiala Julkinen hallinto Y-tunnus 0163013-5 Tilikausi 1.1.–31.12. Organisaation johtaja Antti Pätilä puh. 044 4491 201 Yhteyshenkilö Susanna Kaskinen, puh. 044 4491 202 Työsuojelupäällikkö Jari Leppänen, puh. 044 4491 255 Työsuojeluvaltuutettu Heli Vento-Turunen, puh. 044 4491 241 Tapaturmavakuutus If Eläkevakuutus Kuntien eläkevakuutus TYÖTERVEYSHUOLTO Nimi Etelä-Karjalan Työkunto Oy Toimitusjohtaja Riitta Piironen Kuntatyönantajalle nimetty työterveyshoitaja Riitta Teräväinen, puh. 040 5245 171 Kuntatyönantajalle nimetty työterveyslääkäri Pirkko Jokiranta Kuntatyönantajalle nimetty työfysioterapeutti Aija Rotinen Toimipisteen osoite Vuoksenniskantie 76A lh2 B Puhelin 020 7199 061 (keskitetty ajanvaraus) Aukioloajat Toimipisteiden aukioloajat näkyvät osoitteessa: www.ektyokunto.fi Joutseno - Lappeenranta- Lemi- Luumäki-Parikkala-Rautjärvi-Ruokolahti-Savitaipale-Taipalsaari www.ektyokunto.fi 2 TYÖTERVEYSHUOLLON SISÄLTÖ Lakisääteinen, ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta (Kelan korvausluokka I) - Työpaikkaselvitykset - Terveystarkastukset, työkyvyn seuranta - Tietojen antaminen ja ohjaus - Työfysioterapeutin, työterveyspsykologin ja muiden työterveyshuoltolain edellyttämien asiantunti- joiden palvelut. Asiantuntijat osallistuvat tarvittaessa työpaikkakäynneille ja ammattihenkilöiden suosituksesta tekevät niitä myös itsenäisesti sekä antavat yksilöohjausta, neuvontaa ja tekevät eri- laisia testauksia. - Ryhmätoimintaan valinta tapahtuu työterveyshuollon ammatti- ja asiantuntijahenkilöiden harkin- nan mukaisesti ja perustuu tehtyihin terveystarkastuksiin ja työpaikkaselvityksiin. - Erikoislääkärikonsultaatio maksusitoumuksella työkykyarvioon liittyen enintään 1-2 ker- taa/vuosi/erikoislääkäri työterveyslääkärin harkinnan mukaan hoitovastuun säilyessä työterveys- lääkärillä. Työterveyshuolto on mukana työkykyä ja työhyvinvointia ylläpitävissä ja edistävissä toiminnoissa. Työter- veyshuolto arvioi ja määrittelee organisaation johdon kanssa tavoitteita toimintasuunnitelmakaudelle. Sairaanhoito ja muu terveydenhoito (Kelan korvausluokka II) Työterveyspainotteisessa sairaanhoidossa huomioidaan sairauden vaikutus työhön ja työn vaikutus sairau- teen. - Yleislääkäritasoinen, työterveyspainotteinen sairaanhoito työterveyshuollon ammattihenkilön, työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan toteuttamana resurssien puitteissa - Työterveyshuollon asiantuntijoiden (työfysioterapeutti, työterveyspsykologi) palvelut enintään 2 kertaa/vuosi/asiantuntija - Yleislääkäritasoiset laboratoriotutkimukset. Lisäksi PAD-tutkimukset. - Kuvantamistutkimukset: Yleisesti käytössä olevat röntgentutkimukset (mm. luukuvat, keuhkokuva, poskiontelokuva) Ultraäänitutkimukset (+ siihen mahdollisesti liittyvä biopsia kokonaisuudessaan) Mammografia sairausepäilyssä lääkärin lähetteellä Erikoislääkärikonsultaatiot työkykyyn vaikuttavissa sairauksissa enintään 2 kertaa/vuosi/erikoislääkäri hoi- tovastuun säilyessä työterveyslääkärillä. Työntekijällä on oikeus 1.1.2014 alkaen käyttää palvelua sen jäl- keen, kun palvelussuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti kuusi kuukautta. Joutseno - Lappeenranta- Lemi- Luumäki-Parikkala-Rautjärvi-Ruokolahti-Savitaipale-Taipalsaari www.ektyokunto.fi 3 Poissaolotodistukset Kuntatyönantajan palveluksessa olevat työntekijät voivat saada äkillisen lyhytaikaisen sairauden aiheutta- man työkyvyttömyyden vuoksi työvapaata viisi kalenteripäivää oman ilmoituksen perusteella. Oma ilmoitus sairastumisesta riittää pääsääntöisesti tilanteissa, joissa on kyse epidemialuontoisesta, äkillisestä sairaudes- ta (kuumeinen flunssa tai vatsatauti) tai niihin rinnastuvasta, lääkärin aikaisemmin diagnosoimasta sairau- desta, jonka oireet ilmenevät äkillisesti ja lyhytaikaisesti. Esimiehen harkinnassa on, milloin lyhytaikaisestakin työkyvyttömyydestä on esitettävä lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön laatima todistus. Mikäli sairaus jatkuu kauemmin kuin viisi päivää, työ- kyvyttömyydestä on esitettävä hyväksyttävä lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön laatima todistus. ASIAKASORGANISAATION Kunta järjestää hallinnon, teknisen ja sivistystoimen palveluja kunnan asuk- KUVAUS kaille. Työtehtävistä riippuen työn altisteet ja kuormitustekijät; fysikaaliset, fyysi- set/ergonomiset, kemialliset, psyykkiset, sosiaaliset ja tapaturmat. Henkilöstö keskimäärin 180 työntekijää Organisaation työterveyshuollon tavoitteet toimintasuunnitelmakaudelle Henkilöstön työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen työolosuhteita, työ- ja elintapoja parantamalla sekä sai- rauksia ennalta ehkäisemällä. 1. Työntekijöiden tukeminen ja kannustaminen omatoimiseen tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaeh- käisyyn 2. Työntekijöiden valmiuden kehittäminen ja vahvistaminen kohdata työn sisältöön ja työn organisointiin liittyviä muutoksia 3. Joka toinen vuosi tehtävän, kaikille työntekijöille suunnatun työhyvinvointikyselyn ja muun henkilöstöpa- lautteen aiempaa tehokkaampi hyödyntäminen esimiestyössä TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ Kuntatyönantajalla on työsuojelutoiminnan yhteistyöelimenä toimiva yhteis- toimintatoimikunta. Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa yhteistoimintatoimikunnan kokouk- siin ja työsuojelutarkastuksiin työpaikalla. Yhteistyön tavoitteena on vähentää työn aiheuttamia terveysriskejä ja tapaturmia. Työterveyshuollon toiminta- suunnitelma hyväksytetään yhteistoimintatoimikunnassa. Joutseno - Lappeenranta- Lemi- Luumäki-Parikkala-Rautjärvi-Ruokolahti-Savitaipale-Taipalsaari www.ektyokunto.fi 4 KELAN I KORVAUSLUOKKAAN KUULUVA TYÖTERVEYSHUOLTO Työpaikkaselvitykset Työpaikkaselvitys on työterveyshuollon jatkuvaa toimintaa ja toiminnan perus- ta. Perusselvitys tehdään toimintaa aloitettaessa, työolosuhteiden muuttuessa ja aina tarpeen vaatiessa. Työpaikkaselvitysten yhteydessä annetaan työpaikoilla ohjausta työpaikan, työntekijöiden ja työyhteisön terveyteen liittyvissä asioissa. Työpaikkaselvityksiin osallistuvat työterveyshoitaja, tarvittaessa työterveys- lääkäri sekä työnantajan ja työsuojeluorganisaation edustajat. Lisäksi ammat- tihenkilöiden arvion mukaan työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi. Työpaikkaselvityksistä työterveyshuolto laatii raportin toimenpide- ehdotuksineen. Jakelu sovitaan työpaikkakäynnillä. Toimenpide-ehdotusten toteutumisen seuranta määritellään raportissa ja työpaikkakäyntien toteutu- mista seurataan työnantajan ja työterveyshuollon yhteisissä kokouksissa. Tarvittaessa tehdään suunnattuja työpaikkaselvityksiä. Seuraavat suunnitelman mukaiset työpaikkakäynnit vuonna 2016. TERVEYSTARKASTUKSET Työhönsijoitustarkastus Työhönsijoitustarkastus tehdään aina vakituiseen ja määräaikaiseen palvelus- Alkutarkastus suhteeseen tuleville työntekijöille. Lisäksi tarkastus tehdään työntekijän työteh- tävien olennaisesti muuttuessa, työkykyyn olennaisesti vaikuttavien sairausvai- heiden jälkeen ja sijoitettaessa vajaakuntoista työntekijää uuteen työhön. Työhönsijoitustarkastus/alkutarkastus tehdään erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä viimeistään kuukauden kuluessa työn aloittamisesta. Esimiesten tehtävä on ohjata uudet työntekijät työhönsijoitustarkastukseen. Harkinnanvaraisen palkattoman loman aikana (kesäaika, vuorotteluvapaa tms.) ei ole oikeutta työterveyshuollon palvelujen käyttämiseen lukuun ottamatta mahdollista, ennen eläkkeelle jäämistä tehtävää terveystarkastusta. Sivutoimisille tuntiopettajille ei tehdä terveystarkastuksia. Terveydenhoitajan haastattelu, joka sisältää fyysisen ja psyykkisen terveydenti- Sisältö lan arvioinnin ja terveyssuunnitelman Tietojen anto ja ohjaus Verenpaineen ja painon mittaus BMI, vyötärönympärys Rokotussuojan tarkistus Näkö ja kuulo Päihteiden käytön selvittely Joutseno - Lappeenranta- Lemi- Luumäki-Parikkala-Rautjärvi-Ruokolahti-Savitaipale-Taipalsaari www.ektyokunto.fi 5 Laboratoriokokeet: PVK+T, Lipidit, verensokeri, maksakokeet, työn altisteisiin liittyvät tutkimukset Tarvittaessa: EKG Keuhkojen toimintakoe (spirometria) ja tarvittavat jatkotutkimukset Opettajilta ja lasten päivähoidon henkilöstöltä, jotka eivät ole sairastaneet vesi- rokkoa ja parvorokkoa, voidaan ottaa vasta-ainemääritykset Työfysioterapeutin terveystarkastus ja henkilökohtainen ohjaus Työterveyspsykologin terveystarkastus Työterveyslääkärin tarkastus Tartuntatautilain mukaiset tutkimukset otetaan terveyskeskuksessa Terveydenseuranta-/ Tehdään tarvittaessa 1-3 vuoden välein riippuen altistuksesta. määräaikaistarkastukset Fysikaaliset tekijät Melu Kuulon tutkimus aluksi vuoden välein 4 vuoden ajan, mikäli työntekijä on en- simmäistä kertaa melutyössä. Jatkoseuranta 3 vuoden välein. Mikäli kuulossa todetaan alenemaa, työntekijä ohjataan jatkotutkimuksiin. Poikkeavat lämpöolot Kylmä- ja kuumatyö. Terveystarkastus 3-5 vuoden välein. Pölyt Työterveyshoitajan tarkastukset 3 vuoden välein, harkinnan mukaan puhallus- kokeet ja lääkärin tarkastus. Kemialliset tekijät Asbesti Asbestille altistuneet työntekijät tarkastetaan lääkärin toimesta 3 vuoden vä- lein. Näyttöpäätetyö Näyttöpäätetyö ja siinä tarvittavat erityistyölasit määritellään EU:n direktiivissä. Työntekijä ottaa tarvittaessa yhteyttä työterveyshoitajaan, joka käynnistää työ- fysioterapeutin ergonomiakartoituksen ja tarvittaessa työntekijä ohjataan työ- näköoptikolle. Alle 18-vuotiaat Lääkärintarkastus erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (laki nuo- rista työntekijöistä 998/93, 11§) Selvitys erikseen Alle 18-vuotiaiden kesätöissä on ruohikkoalueiden hoitotehtäviä. Työssä melua ja
Load more

Recommended publications
  • Lappeenranta & Imatra Region – Lake Saimaa 2015
    Lappeenranta & Imatra region – Lake Saimaa 2015 What is goSaimaa? • goSaimaa Ltd = tourism marketing for the region of Lappeenranta and Imatra • Partner for media, tour operators and local tourism companies • www.gosaimaa.com Tourism information: hotels, cottages, spas, restaurants, shopping, sights etc. ALSO IN RUSSIAN • goSaimaa Magazine ALSO IN RUSSIAN (online) Lake Saimaa, Finland Facts & figures Number of inhabitants Top 5 foreign overnights in • Lappeenranta 72.000 South Karelia 2013 (2012) • Imatra 29.000 • TOTAL 756.200 (+ 6,1 %) • South Karelia +/-135.000 • Finland 361.500 (377.855) - 4,0 % Surface area of South Karelia • Russia 352.400 (291.306) • Ground 7.612 m2 +20,9 % • Water 1.640 m2 • Germany 5.400 (4.622) +16,0 % • Lake Saimaa: the largest Lake in • Estonia 4.000 (4.150) Finland and the fourth largest in – 4,0 % Europe • Sweden 3.800 (4.548) – 16,0 % Not all cotttages and small hotels included Lappeenranta region • Lemi • Luumäki • Savitaipale • Taipalsaari • (Joutseno=Saimaa Gardens) • Imatra region • Ruokolahti • Rautjärvi • Parikkala 14-May-16 Where are we? Distances Imatra Helsinki Vyborg Spb Savonlinna Mikkeli Lappeenranta 35 km 220 km 60 km 215 km 150 km 118 km Imatra 255 km 65 km 210 km 118 km 140 km Ryanair: LPP – Milan (Bergamo) (2 x week) LPP – Düsseldorf (Weeze) (2 x week) LPP – Barcelona (Girona) (2 x week) Russia/Allegro: Vainikkala railway station = Lappeenranta (28 km) St. Petersburg – Lappeenranta = 1,5 h only! Lake Saimaa, Finland Lappeenranta Highlights LAPPEENRANTA region • Saimaa Gardens & Holiday Club
    [Show full text]
  • Z:\Maisema-Ja Kulttuurialueselvitys Osa2\Julkaisu
    Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 2 2008 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 2 Etelä-Karjalan liitto Lappeenranta Pohjakartat: © Maanmittauslaitos, lupanro 846 / MML / 07 Kansikuvat:Arto Hämäläinen etukansi: Rahikkala, Savitaipale 2006 takakansi: Lappeenranta 2007 ISSN 1235-8185 ISBN 952-9560-28-1 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 2 Etelä-Karjalan liitto Lappeenranta Pohjakartat: © Maanmittauslaitos, lupanro 846 / MML / 07 Kansikuvat:Arto Hämäläinen etukansi: Rahikkala, Savitaipale 2006 takakansi: Lappeenranta 2007 ISSN 1235-8185 ISBN 952-9560-28-1 Sisällysluettelo JOHDANTO..................................................................................................................................................... 5 Rautakausi.............................................................................................................................................. 26 MIKÄ ETELÄ-KARJALA?............................................................................................................................ 7 Kaskikulttuuri.......................................................................................................................................... 26 Rautjärvi...................................................................................................................................................... 27 KIVEN, PRONSSIN JA RAUDAN MUOKKAAJAT – ETELÄ-KARJALAN ASUTTAMINEN................. 8 Kivikausi................................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Toiminta Ja Tilikertomus 2018 Pi
    1 2 TOIMINTA- ja TILIKERTOMUS 2018 / SPL KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI RY SISÄLLYSLUETTELO STRATEGIA, VISIO, MISSIO 4 PELAAJAN LAADUKAS ARKI Pelaajakehitys 5 Taitokilpailut 8 Valmentaja- ja ohjaajakoulutus 9 ELINVOIMAINEN SEURA Jäsenseurat 10 Pelaajamäärät ja pelipassit 10 Laatujärjestelmä 11 Seurojen Ääni - seminaari 11 Palkitsemiset ja muistamiset 11 Liitto-, piiri- ja alueyhteistyö 12 Kansainvälinen toiminta 13 Kaikki Pelissä – tapahtumat 13 MIELENKIINTOISET KILPAILUT Valtakunnalliset sarjat ja kilpailut 13 Nuorten lopputurunaukset 14 Piiri- ja aluesarjat 14 Futsal 14 Harrastesarjat 14 43. Saimaa Turnaus 15 Erotuomaritoiminta 15 AKTIIVINEN VIESTINTÄ ja VAIKUTTAMINEN Viestintä 18 Vaikuttaminen 18 TUKITOIMINNOT ja HALLINTO/TALOUS Piirin hallinto 18 Valiokunnat ja johtoryhmät 19 IT-järjestelmät 20 Henkilöstö 21 Toimitilat 21 Talous 21 LIITTEET 1. Piirin tunnuslukuja 2018 22 2. Jäsenseurat 31.12.2018 23 3. 43. Saimaa Turnaus - tulokset 24 4. Tuloslaskelma 1.1. – 31.12.2018 ja Tase 31.12.2018 25 3 STRATEGIA, VISIO, MISSIO, Kaakkois-Suomen piiri on sitoutunut Suomen Palloliiton 88. varsinaisen liittokokouksen Tampereella 23.- 24.4.2016 hyväksymään suomalaisen jalkapallon toimintastrategiaan vuosille 2016-2020. Suomalaisen jalkapallon ja futsalin strategia sisältää konkreettiset linjaukset koko strategiakaudelle. Vuosina 2016-2020 suomalaisen jalkapallon toiminnan painopisteinä ovat neljä päävalintaa: Pelaajan laadukas arki Elinvoimainen seura Mielenkiintoiset kilpailut Jalkapalloperheen aktiivinen viestintä ja vaikuttaminen
    [Show full text]
  • EKLU Toimintakertomus 2019.Pdf
    1 Sisällys Puheenjohtajan kiitos!....................................................................................................................................... 4 JÄSENJÄRJESTÖT ................................................................................................................................................ 5 HALLINTO ........................................................................................................................................................... 6 Kokoukset ................................................................................................................................................. 6 Hallitus ...................................................................................................................................................... 6 Toimisto .................................................................................................................................................... 7 Henkilökunta ......................................................................................................................................... 7 Tilintarkastaja / Toiminnantarkastaja .................................................................................................... 8 ELINVOIMAINEN SEURATOIMINTA .................................................................................................................... 8 Seurojen toimintaedellytysten kehittäminen .......................................................................................... 8 Seurafoorumit
    [Show full text]
  • Etelä-Karjalan Ulkoilu- Ja Luonnonvirkistyskäyttöselvitys
    Etelä-Karjalan ulkoilu- ja luonnonvirkistyskäyttöselvitys 2009 Etelä-Karjalan ulkoilu- ja luonnonvirkistyskäyttöselvitys Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö Lappeenranta 2008 Pohjakartat © Maanmittauslaitos, lupanro 847 / MML / 07 Valokuvat: Hanna Ollikainen ISSN 1235-8185 ISBN 952-9560-29-X SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.................................................................................................................................5 Jokamiehenoikeudet ja virkistyskäytönohjaus..........................................................................5 Luontomatkailu ja matkailun kehittäminen...............................................................................5 Saimaan virkistyskäytön kehittäminen.....................................................................................5 Luonnon virkistyskäyttö..........................................................................................................6 Etelä-Karjalan maakuntakaava.................................................................................................6 Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö luonnon virkistyskäytön kehittäjänä....................................6 2. ETELÄ-KARJALAN RETKEILY-YMPÄRISTÖ...........................................................................6 Luonnonympäristö...................................................................................................................6 Maaomistus ja luonnonsuojelualueet........................................................................................7
    [Show full text]
  • Kaakkois-Suomen ELY-Keskuksen Ostoliikenne
    Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ostoliikenne Pääsääntöisesti ELY-keskuksen sopimusliikenne ajetaan normaalisti 14.5.2020 alkaen muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Liikenteissä alkaa uusi sopimuskausi 1.6.2020 alkaen samoin myös liikennöintikausi vaihtuu kesäaikaan. Näistä johtuen vuorotarjonnassa ja reiteissä tapahtuu joitakin muutoksia 1.6. alkaen verrattuna alla listattuun. Sopimusliikennettä koskevat tiedot päivitetään ELY-keskuksen sivuille myöhemmin ennen kesäkauden alkua. Muutos (14.5. alkaen) merkitty keltaisella pohjalla LIIKENTEENHARJOITTAJA REITTI VRO LÄHTÖ PERILLÄ Oy Pohjolan Liikenne Ab Imatra-Savonlinna sairaala (T) M-P 7:10 10:10 Oy Pohjolan Liikenne Ab Savonlinna sairaala-Imatra M-P 14:00 17:00 Oy Pohjolan Liikenne Ab Virmutjoki-Ruokolahti-Imatrankoski M-P+ 6:55 7:50 Oy Pohjolan Liikenne Ab Imatrankoski-Ruokolahti-Virmutjoki M-P+ 16:05 16:55 Oy Pohjolan Liikenne Ab Ruokolahti-Imatrankoski Koulp 10:15 10:50 Oy Pohjolan Liikenne Ab Imatrankoski-Ruokolahti Koulp 13:00 13:40 Oy Pohjolan Liikenne Ab Rehula-Ruokolahti-Imatrankoski Koulp 8:05 9:25 Oy Pohjolan Liikenne Ab Imatrankoski-Ruokolahti-Rehula Koulp 14:35 15:55 Tilausliikenne Pekki Ky Savitaipale-Lappeenranta matkakeskus M-P+ 6:50 7:45 Tilausliikenne Pekki Ky Lappeenranta matkakeskus-Savitaipale Koulp 14:10 15:00 Tilausliikenne Pekki Ky Savitaipale-Lemi-Lappeenranta matkakeskus Koulp 15:10 16:10 Tilausliikenne Pekki Ky Lappeenranta matkakeskus-Savitaipale M-P+ 16:15 17:05 E. Rantanen Oy Lemi-Lappeenranta matkakeskus M-P+ 6:55 7:35 E. Rantanen Oy Lappeenranta matkakeskus-Lemi koulp 7:35 8:20 Vuoro ajetaan jälleen E. Rantanen Oy Lemi-Lappeenranta matkakeskus koulp 8:20 8:55 Vuoro ajetaan jälleen E. Rantanen Oy Lappeenranta matkakeskus-Lemi M-P+ 12:35 13:10 E.
    [Show full text]
  • The Wolf Debate in Finland
    Ruralia Institute Jukka Bisi Sami Kurki The wolf debate in Finland Publications 12 The wolf debate in Finland Expectations and objectives for the management of the wolf population at regional and national level Jukka Bisi Sami Kurki Seinäjoki 2008 Publisher: University of Helsinki Ruralia Institute Kampusranta 9 FIN-60320 SEINÄJOKI Puh. +358 6 4213 300 Fax. +358 6 4213 301 ISBN 978-952-10-4135-8 (paperback) 978-952-10-4136-5 (pdf) ISSN 1796-0649 (paperback) 1796-0657 (pdf) Printed by Oy Fram Ab, Vaasa Foreword The wolf has returned to the Finnish countryside and once again there is no avoiding the fact that the interaction of man and wolf is an extremely painful one. Attitudes to the wolf divide Finns, and the wolf itself causes opinion to change fast once it has arrived in new areas. The wolf is a perpetual problem environmentally, something people have to live with on a daily basis. But what is the importance of social sustainability and how can protection of the wolf be reconciled with what local people see as a decline in the quality of life? How should the wolf issue be managed and who should act in what situation? These are the questions which have to be addressed in preparations for a national policy on wolves. Studies relating to policy on large carnivores for the University of Helsinki’s Institute for Rural Research and Training (Ruralia) represent a breakthrough, yet people in rural communities have always been at the centre of research. The sustainable use of natural resources is becoming more and more about socio-economic issues, with ecology obviously imposing its own set of condi- tions.
    [Show full text]
  • Indoor Radon Measurements and Radon Prognosis for the Province of Kymi, Southeastern Finland; Huoneilman Radonmittaukset Kymen L
    H (ftoooM STUK-A136 JOULUKUU 1996 F19700029 Huoneilman radonmittaukset Kymen laanissa: Tilannekatsaus ja radonennuste M. Pennanen, I. Makelainen ja A. Voutilainen SATEILYTURVAKESKUS PL 14, 0081 HELSINKI Puh. (09) 759881 P c' n ISBN 951-712-158-X ISSN 0781-1705 Edita Oy Helsinki 1996 Myynti: Sateilyturvakeskus PL 14 00881 HELSINKI Puh. (09) 759 881 STUK-A136 SATEILYTUR VAXES KUS PENNANEN M, MAKELAINEN I ja VOVTILAINEN A. Huoneilman radonmittaukset Kymen laanissa: Tilannekatsaus ja radonennuste. STUK-A 136, Helsinki 1996, 55 s. + liitteet 41 s. ISBN 951-172-158-X ISSN 0781-1705 Avainsanat: Huoneilman radon, radonennuste, rakennuspaikka, maapera tiivistelmA Radonennusteessa on tarkoitus luokitella rakennusmaa sen perusteella, kuinka suuressa osassa uusista pientaloista on odotettavissa, etta radonpitoisuus 200 tai 400 Bq/m3 ylittyy. Ennusteessa oletetaan, ettei radonin torjuntaan mitenkaan varauduta rakennusvaiheessa. Kymen laanin radonennustetta laadittaessa kaytettiin hyvaksi noin 5900 pientalon radonmittaustuloksia. Mittauskohteista tiedettiin niiden tarkka sijainti kartalle merkittyna, rakennuspaikan maapera, talon valmistumisvuosi ja perustamistapa. Naiden tietojen ja kaytettavissa olevan geologisen tiedon perusteella Kymen laanin rakennusmaa jaettiin kolmeentoista alueeseen. Alueille arvioitiin odotettavissa ole- vat radonpitoisuudet ja enimmaisarvqjen (200, 400 ja 800 Bq/m3) ylitysprosentit. Ennusteen radonpitoisuudet ja ylitysprosentit on laskettu radonkriittisimmille perustamistavoille. Niihin kuuluvat talot, joissa on sokkelin
    [Show full text]
  • Lappeenrannan Seudun Joukkoliikenteen Suunnittelu Yhtenä Kokonaisuutena
    1 LAPPEENRANNAN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN SUUNNITTELU YHTENÄ KOKONAISUUTENA 1 TAUSTAA.................................................................................................................................................. 4 2 LÄHTÖKOHTA.......................................................................................................................................... 4 2.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ............................................................................................................................ 4 2.2 KOULU- JA OPISKELUMATKAT ................................................................................................................ 6 2.3 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN MATKAT.................................................................................................. 7 2.4 TYÖSSÄKÄYNTI .................................................................................................................................... 7 2.5 MATKUSTAJAT ..................................................................................................................................... 8 3 SUUNNITELMA......................................................................................................................................... 9 3.1 TAVOITE .............................................................................................................................................. 9 3.2 LINJASTO..........................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Socio-Economic Situation and Trends in the Operational Environment of the Green Belt of Fennoscandia
    Socio-economic situation and trends in the operational environment of the Green Belt of Fennoscandia Matti Fritsch Dmitry Zimin Petri Kahila Table of Contents Background ........................................................................................................................................................ 2 Spatial Structure ................................................................................................................................................ 6 Transport and Infrastructure ............................................................................................................................. 9 Demographic Development ............................................................................................................................ 12 Economic Performance and Structure ............................................................................................................ 18 Cross-border interaction ................................................................................................................................. 25 Tourism ............................................................................................................................................................ 27 Cross-border co-operation (CBC) .................................................................................................................... 29 Conclusions .....................................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Työterveyshuollon Toimintasuunnitelma Ajalle 1.1.2016- 31.12.2020
    1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2016- 31.12.2020 YRITYS/ORGANISAATIO Nimi Taipalsaaren kunta Osoite Kellomäentie 1, 54920 Taipalsaari Puhelin www.taipalsaari.fi/ yhteystiedot Julkinen yleishallinto / 84110 Toimiala 0163320-5 Y-tunnus 1.1 – 31.12. Tilikausi Yrityksen johtaja Kunnanjohtaja Kari Kuuramaa Työterveyshuollon yhteyshenkilö Henkilöstöassistentti Taina Heikkonen, puh. 040-710 6088 Työsuojelupäällikkö kunnanpuutarhuri/toimistoinsinööri Reija Rämä Tapaturmavakuutus OP-Vakuutus Oy 41-185-176-7. Yhteyshenkilö Jarmo Muhli p. 010 253 1260. Eläkevakuutus Kuntien eläkevakuutus , Pl 425, 00100 Helsinki. Asiakasnumero 1384000. TYÖTERVEYSHUOLTO Nimi Etelä-Karjalan Työkunto Oy/Terveystalo Oy 1.2.2020 alkaen. Yritykselle nimetty työterveyshoitaja Maria Grén p. 040 522 6611 Yritykselle nimetty työterveyslääkäri Ei nimettyä työterveyslääkäriä Yritykselle nimetty työfysioterapeutti Päivi Reponen Toimipisteen osoite Valto Käkelän katu 3, 53130 Lappeenranta Käyntipiste Taipalsaaren kunnantalo keskiviikkoisin 8- 16. Puhelin 020 7199 061, ajanvaraus ja soittopyynnön jättäminen nettiajanvaraus; www.ektyokunto.fi Faksi 020 719 9062 Imatra - Joutseno - Lappeenranta - Lemi - Luumäki - Parikkala - Rautjärvi - Savitaipale - Taipalsaari www.ektyokunto.fi 2 Sähköposti [email protected] Aukioloajat Ma - to klo 8 - 16, pe klo 8 - 15, poikkeukset aukioloon näkyvät kotisivulla www.ektyokunto.fi Etelä-Karjalan alueen eri toimipisteet ja aukioloajat näkyvät osoitteessa: www.ektyokunto.fi Nettiajanvaraus: www.ektyokunto.fi TYÖTERVEYSHUOLLON
    [Show full text]
  • Savitaipaleen, Suomenniemen Ja Taipalsaaren Sosiaali- Ja Terveyspalvelujen Kehittämishanke
    Kolmet –projekti Savitaipaleen, Suomenniemen ja Taipalsaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishanke 1.4.2002-31.3.2004 Loppuraportti Anne Karhu & Hanna Selivuo Helmikuu 2004 ESIPUHE KOLMET -projektissa oli mukana kolme kuntaa ja kolme sektoria, julkinen, yksityinen ja ns. kolmas sektori. Projektin aikana suuri joukko sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia kehitti omaa ja työyhteisönsä työtä sekä oppi tuntemaan muiden toimijoiden työtä ja tekemään yhteistyötä yli rajojen. Samaan aikaan, kun KOLMET –projektia toteutettiin, valtakunnan tasolla valmisteltiin kansallista terveysprojektia ja sosiaalialan kehittämishanketta. Näiden kehittämisohjelmien keskeiset tavoitteet liittyvät palvelujen saatavuuden ja laadun turvaamiseen koko maassa, palvelurakenteen ja toimintojen kehittämiseen sekä henkilöstön osaamisen ja työolojen kehittämisen sekä seudullisen palvelurakenteen luomiseen. Savitaipaleella, Suomenniemellä ja Taipalsaarella on työskennelty yllä mainittujen tavoitteiden suuntaisesti koko projektin ajan. KOLMETin ansiosta kehittämistyön esteitä on voitu raivata ja kylvää pitkäjänteisen, seudullisen sekä sektorirajat ylittävän yhteistyön siemeniä. Projekti on antanut realistisen kuvan siitä, millaisia mahdollisuuksia hyvin suunniteltu ja johdettu kehittämishanke voi tarjota. Toisaalta se on tuonut esiin myös esteitä, joita kehittämistyöhön väistämättä liittyy. KOLMET –projektin toimijat ovat omilla paikkakunnillaan sysänneet liikkeelle kehitystä, jota lähivuosina odotetaan tapahtuvan koko maassa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon
    [Show full text]