DOCSLIB.ORG

Indoor Radon Measurements and Radon Prognosis for the Province of Kymi, Southeastern Finland; Huoneilman Radonmittaukset Kymen L

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Indoor Radon Measurements and Radon Prognosis for the Province of Kymi, Southeastern Finland; Huoneilman Radonmittaukset Kymen L H (ftoooM STUK-A136 JOULUKUU 1996 F19700029 Huoneilman radonmittaukset Kymen laanissa: Tilannekatsaus ja radonennuste M. Pennanen, I. Makelainen ja A. Voutilainen SATEILYTURVAKESKUS PL 14, 0081 HELSINKI Puh. (09) 759881 P c' n ISBN 951-712-158-X ISSN 0781-1705 Edita Oy Helsinki 1996 Myynti: Sateilyturvakeskus PL 14 00881 HELSINKI Puh. (09) 759 881 STUK-A136 SATEILYTUR VAXES KUS PENNANEN M, MAKELAINEN I ja VOVTILAINEN A. Huoneilman radonmittaukset Kymen laanissa: Tilannekatsaus ja radonennuste. STUK-A 136, Helsinki 1996, 55 s. + liitteet 41 s. ISBN 951-172-158-X ISSN 0781-1705 Avainsanat: Huoneilman radon, radonennuste, rakennuspaikka, maapera tiivistelmA Radonennusteessa on tarkoitus luokitella rakennusmaa sen perusteella, kuinka suuressa osassa uusista pientaloista on odotettavissa, etta radonpitoisuus 200 tai 400 Bq/m3 ylittyy. Ennusteessa oletetaan, ettei radonin torjuntaan mitenkaan varauduta rakennusvaiheessa. Kymen laanin radonennustetta laadittaessa kaytettiin hyvaksi noin 5900 pientalon radonmittaustuloksia. Mittauskohteista tiedettiin niiden tarkka sijainti kartalle merkittyna, rakennuspaikan maapera, talon valmistumisvuosi ja perustamistapa. Naiden tietojen ja kaytettavissa olevan geologisen tiedon perusteella Kymen laanin rakennusmaa jaettiin kolmeentoista alueeseen. Alueille arvioitiin odotettavissa ole- vat radonpitoisuudet ja enimmaisarvqjen (200, 400 ja 800 Bq/m3) ylitysprosentit. Ennusteen radonpitoisuudet ja ylitysprosentit on laskettu radonkriittisimmille perustamistavoille. Niihin kuuluvat talot, joissa on sokkelin sisaan valettu laatta seka rinne- ja kellaritalot, joissa on avoin yhteys alakerran ja ylakerran valilla. Radonennusteet ovat Kymen laanin lansiosissa korkeampia kuin itaosassa. Kor- keimmat pitoisuudet ovat odotettavissa soravaltaisille pitkittaishaijuille rakennetta- essa Pyhtaalla, Kotkassa, Anjalankoskella, Iitissa, Valkealassa ja Taipalsaarella. Seuraavaksi korkeimmat pitoisuudet ovat odotettavissa joillakin kallio- ja moree- nialueilla, niinikaan alueen lounas- ja lansiosissa. Nailla alueilla 200 Bq/m3 ylite- taan 80%:ssa uusista pientaloista, ellei radonia mitenkaan toijuta rakennusvai ­ heessa. Lisaksi nailla alueilla noin puolessa uudisasunnoista tullaan ylittamaan 400 Bq/m3. Alhaisimmat pitoisuudet ovat odotettavissa Kymen laanin itaosissa riippumatta siita, minkalaiselle maaperalle talot rakennetaan. Nailla alueilla 200 Bq/m3 tullaan ylittamaan noin 30%:ssa ja 400 Bq/m3 alle 10%:ssa uudistaloista. 3 SATEILYTURVAKESKUS STUK-A136 PENNANENM, MAKELAINENI andVOUTILAINEN A. Indoor radon measure­ ments and radon prognosis for the province of Kymi, southeastern Finland. STUK-A 136, Helsinki 1996, 55 p. + 41 app. ISBN 951-172-158-X ISSN 0781-1705 Key words: Indoor radon, radon prognosis, geology, esker, Finland ABSTRACT Hie purpose of the regional radon prognosis is to classify areas with different levels of radon risk. The radon prognosis gives the percentages of future homes expected to have indoor radon concentrations exceeding the levels of 200 and 400 Bq/m3. It is assumed that no protection against the entry of radon is used in construction. In this study about 5900 indoor radon measurements made in single family houses, semi-detached houses and row houses were used. Data on the location, geology and construction of buildings were determined from maps and questionnaires. An empirical statistical model, the adjusted indoor radon measurements and geological data were used to assess the radon risk from soil and bedrock in different areas. The building sites of the province of Kymi were divided into thirteen sub-areas. The radon prognosis are calculated for the most radon-prone foundation types including 1) houses with a slab-on-grade and 2) houses with a basement or hillside houses with open stairwells between basement and first floor. The radon levels are generally greater in the western part of the area. The radon risk is highest in gravel-dominated esker areas in southwestern, western (in Pyh- taa, Kotka, Anjalankoski, Iitti, Valkeala) and central (Taipalsaari) parts of the area. The radon risk is also high in some bedrock and till areas, also in southwestern and western parts of the area. In these areas the level of 200 Bq/m3 will be excee­ ded in 80 % of new houses. About half of the future houses in these areas will have indoor radon concentrations exceeding 400 Bq/m3. The radon risk is lowest in the eastern part of the province of Kymi in every soil type. In this area the level of 200 Bq/m3 will be exceeded in 30 % of new houses. Below 10 % will exceed 400 Bq/m3. 4 STUK-A136 SATEILYTURVAKESKUS ALKUSANAT Taman tyon on tehnyt mahdolliseksi monien henkildiden tyopanos viimeisen 16 vuoden aikana. Kuntien ja kansanterveystyon kuntayhtymien terveystarkastajat ovat jakaneet radonmittauspurkkeja asuntoihin vuodesta 1986 lahtien. He ovat merkinneet talojen sijainnit kartoille ja toimittaneet kartat Sateilyturvakeskukseen. Sita ennen tyon olivat aloittaneet vuonna 1980 Sateilyturvakeskuksen tutkijat. Sateilyturvakeskuksessa on maaritetty talojen koordinaatit ja rakennuspohjan maalajit. Tyota ovat tehneet vuosien varrella monet eri henkilot. Radonmittauspur- kit on analysoitu Sateilyturvakeskuksen radonmittauspalvelussa, ja mittausten tuloksista vastaa apulaistutkija Heikki Reisbacka. Sateilyturvakeskuksen erikois- tutkija Laina Salonen on mitannut porakaivovesien radonpitoisuuden. Kiitamme heita kaikkia. 5 SATEILYTURVAKESKUS STUK-A136 SISALLYSLUETTELO Sivu THVISTELMA 3 ABSTRACT 4 ALKUSANAT 5 SISALLYSLUETTELO 6 1JOHDANTO 9 2 AINEISTO 10 2.1 Huoneilman radonmittaukset 10 2.2 Maankamaran radonpitoisuus 11 2.3 Porakaivoveden radonpitoisuus 11 3 RAKENNUSPOHJATYYPPIEN KUVAUS 12 3.1 Kallio 12 3.2 Moreeni 13 3.3 Savi ja siltti 13 3.4 Sora ja hiekka jaatikkojoki- ja reunamuodostumissa 13 3.5 Hiekka ja karkea hieta muissa muodostumissa 14 3.6 Taytemaa 14 4 ENNUSTEMENETELMA 15 5 RADONTILANNE 16 6 RADONENNUSTEET JA YLITYSPROSENTIT 27 7 OSA-ALUEIDEN KUVAUKSET 29 7.1 Kallioalueet 29 7.1.1 Alueet K1 29 7.1.2 Alueet K2 31 7.1.3 Alueet K3 32 7.2 Moreenialueet 33 7.2.1 Alueet Ml 33 6 STUK-A136 SATEILYTURVAKESKUS 7.2.2 Alueet M2 34 7.2.3 Alueet M3 35 7.3 Savi- ja silttialueet 36 7J.1 Alueet SI 36 7.3.2 Alueet S2 38 7.4 Haijualueet ja Salpausselat 40 7.4.1 Alueet HI 41 7.4.2 Alueet H2 41 7.4.3 Alueet H3 44 7.5 Muut hiekka-alueet 45 7.5.1 Alueet HI1 45 7.5.2 Alueet HI2 47 8 JOHTOPAATO KSET JA SUOSITUKSET 49 9 USATETOA RADONIN TORJUNNASTA 50 KIRJALLISUUSVIITTEET 51 Lilte 1. Koko Kymen laani. Kaikki asuntojen radomnittaukset. 57 Liite 2. Kotka, Pyhtaa. Kaikki asuntojen radomnittaukset. 59 Liite 3. Kotka, Pyhtaa. Talot kalliolla, moreenilla, savella tai siltilla. 61 Liite 4. Kotka, Pyhtaa. Talot hiekalla tai soralla. 63 Liite 5. Anjalankoski, Elimaki. Kaikki asuntojen radomnittaukset. 65 Liite 6. Anjalankoski, Elimaki. Talot kalliolla, moreenilla, savella tai siltilla. 67 Liite 7. Anjalankoski, Elimaki. Talot hiekalla tai soralla. 69 Liite 8. Kouvola, Kuusankoski. Kaikki asuntojen radomnittaukset. 71 Liite 9. Kouvola, Kuusankoski. Talot kalliolla, moreenilla, savella tai siltilla. 73 Liite 10. Kouvola, Kuusankoski. Talot hiekalla tai soralla. 75 liite 11. Iitti, Jaala. Kaikki asuntojen radomnittaukset. 77 liite 12. Iitti, Jaala. Talot kalliolla, moreenilla, savella tai siltilla. 79 Liite 13. Iitti, Jaala. Talot hiekalla tai soralla. 81 Liite 14. Valkeala. Kaikki asuntojen radomnittaukset. 83 liite 15. Valkeala. Talot kalliolla, moreenilla, savella tai siltilla. 85 Liite 16. Valkeala. Talot hiekalla tai soralla. 87 Liite 17. Hamina, Vehkalahti, Virolahti, Miehikkala, Ylamaa. Kaikki asuntojen radomnittaukset. 89 7 SATEILYTURVAKESKUS STUK-A136 Liite 18. Hamina, Vehkalahti, Virolahti, Miehikkala, Ylamaa. Talot kalliolla, moreenilla, savella tai siltilla. 91 Liite 19. Hamina, Vehkalahti, Virolahti, Miehikkala, Ylamaa. Talot hiekalla tai soralla. 93 Liite 20. Luumaki, Lemi, Savitaipale, Suomenniemi. Kaikki asuntojen radonmittaukset. 95 Liite 21. Luumaki, Lemi, Savitaipale, Suomenniemi. Talot kalliolla, moreenilla, savella tai siltilla. 97 Liite 22. Luumaki, Lemi, Savitaipale, Suomenniemi. Talot hiekalla tai soralla. 99 Liite 23. Lappeenranta, Joutseno, Taipalsaari. Kaikki asuntojen radon ­ mittaukset. 101 Liite 24. Lappeenranta, Joutseno, Taipalsaari. Talot kalliolla, moreenilla, savella tai siltilla. 103 Liite 25. Lappeenranta, Joutseno, Taipalsaari. Talot hiekalla tai soralla. 105 Liite 26. Imatra, Ruokolahti, Rautjarvi. Kaikki asuntojen radonmittaukset. 107 Liite 27. Imatra, Ruokolahti, Rautjarvi. Talot kalliolla, moreenilla, savella tai siltilla. 109 Liite 28. Imatra, Ruokolahti, Rautjarvi. Talot hiekalla tai soralla. Ill Liite 29. Parikkala, Saari, Uukuniemi. Kaikki asuntojen radonmittaukset. 113 Liite 30. Parikkala, Saari ja Uukuniemi. Talot kalliolla, moreenilla, savella tai siltilla. 115 Liite 31. Parikkala, Saari, Uukuniemi. Talot hiekalla tai soralla. 117 Liite 32. Kymen laanin lansiosa. Talot kalliolla, osa-aluejako. 119 Liite 33. Kymen laanin itaosa. Talot kalliolla, osa-aluejako. 121 Liite 34. Kymen laanin lansiosa. Talot moreenilla, osa-aluejako. 123 Liite 35. Kymen laanin itaosa. Talot moreenilla, osa-aluejako. 125 Liite 36. Kymen laanin lansiosa. Talot savella tai siltilla, osa-aluejako. 127 Liite 37. Kymen laanin itaosa. Talot savella tai siltilla, osa-aluejako. 129 Liite 38. Kymen laanin lansiosa. Talot haijuilla tai Salpausselilla, osa-aluejako. 131 Liite 39. Kymen laanin itaosa. Talot haijuilla tai Salpausselilla, osa-aluejako. 133 Liite 40. Kymen laanin lansiosa. Talot haijujen lievealueilla tai
Load more

Recommended publications
  • District 107 D.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 D through July 2019 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs less than two years old 132844 Luumaki Ellen 10/11/2017 Active 18 0 3 -3 -14.29% 23 2 0 M,MC,SC 13 Clubs more than two years old 29515 ANJALANKOSKI 06/13/1974 Active 21 0 0 0 0.00% 23 7 1 None 19 20504 ELIMÄKI 01/18/1963 Active 24 0 0 0 0.00% 25 0 M,MC,SC N/R 31949 ELIMÄKI/RATSU 03/25/1976 Active 14 0 0 0 0.00% 16 1 M,MC,SC 4 20505 HAMINA 07/09/1954 Active 43 0 0 0 0.00% 43 4 5 28056 HAMINA/BASTIONI 02/28/1974 Active 46 0 0 0 0.00% 47 1 VP,SC 4 67609 HAMINA/VARVARA 04/01/2003 Active 30 0 0 0 0.00% 28 1 SC 3 20797 HAUKIVUORI 09/03/1963 Active 18 0 0 0 0.00% 21 3 M,MC,SC 21 20507 HEINOLA 12/06/1955 Active 42 0 0 0 0.00% 38 1 M,MC,SC 15 90+ Days 20506 HEINOLA/JYRÄNKÖ 10/20/1964 Active 47 0 0 0 0.00% 49 0 SC 3
    [Show full text]
  • Vuoksenniska
    VUOKSENNISKA Vuoksenniskan asuin- ja koulualue on rakennettu mannerjäätikön reunaan Vuoksenniska’s residential and school area is built on the First Salpausselkä kerrostuneen Ensimmäisen Salpausselän päälle. Vuoksenniskalta länteen päin formation, deposited along the margin of the continental ice sheet. West of the Salpausselkä kulkee koko Etelä-Suomen halki ja sukeltaa Hankoniemen kärjessä Vuoksenniska, the Salpausselkä runs across the whole of Southern Finland and Itämeren aaltoihin. Salpausselkää vastaava reunamuodostuma jatkuu katkonaisena dives into the Baltic Sea at the tip of the headland of Hankoniemi. An ice-marginal Ruotsiin, Pohjois-Norjaan ja edelleen Venäjälle, mistä se koukkaa Pohjois-Karjalan formation similar to Salpausselkä, although more broken, continues to Sweden and kautta takaisin Vuoksenniskalle. Muodostumaketju sulkee siis sisäänsä koko Northern Norway and to Russia, circling back to Vuoksenniska through Northern Fennoskandian ja osoittaa tarkalleen muinaisen mannerjäätikön laajuuden runsaat Karelia. This chain of land formations encloses the whole of Fennoscandia, and 12 000 vuotta sitten. Saimaan lasku-uoma Vuoksi puhkaisi aukon renkaaseen outlines the precise extent of the continental ice sheet of 12,000 years ago. The 5 700 vuotta sitten Vuoksenniskalla, reunamuodostuman hiekkavaltaisen osan River Vuoksi, Saimaa’s outlet, pierced a hole in this circle through the lowest sand- matalimpaan kohtaan. Vuoksenniska sijaitsee siis geologisten suurmuotojen filled part of the Vuoksenniska’s ice-marginal formation 5,700
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Some Facts About Southeast Finland Frontier Guard
    THE SOUTHEAST FINLAND BORDER GUARD DISTRICT THETHE SOUTHEA SOUTHEASTST FINLAND FINLAND BORDER BORDER GUA GUARDRD DISTRICT DISTRICT Border guard stations 10 Border check station 1 II/123 Border crossing points 8 Uukuniemi International Pitkäpohja Kolmikanta Restricted Imatra BGA (Parikkala) Kangaskoski Immola Personnel 1.1.2006: • headquarters Lake Ladoga • logistics base Niskapietilä Officers 95 Lappeenranta BGA Pelkola Border guards 570 (Imatra) Others 87 Lappeenranta airport Total 752 Nuijamaa Common border with Vehicles: Vainikkala Russia 227 km Virolahti Cars 65 BGA Leino Motorbikes 15 Vyborg Snowmobiles 59 Patrol boats 11 Vaalimaa Vaalimaa Hurppu Dogs 95 (Santio) VI/11 Gulf of Finland BORDERBORDER SECURITYSECURITY SYSTEMSYSTEM ININ SOUTHEASOUTHEASTST FINLAFINLANDND (figures/2005) BORDERBORDER CO-OPERATION WITH SURVEILLASURVEILLANCENCE NATIONAL AUTHORITIES • exposed illegal border crossings 16 • accomplished refused entries 635 • executive assistances 23 • assistances, searches 25 4 3 2 1 CO-OPERATION OVER THE BORDER RUSSIAN BORDER GUARD SERVICE • apprehended ~80 • meetings: • border delegates/deputies 22 • assistants of the border delegates 70 BORDERBORDER CHECKSCHECKS CONSULATES • refusals of entry 707 • ST. PETERSBURG • discovered fraudulent documents 128 • MOSCOW • discovered stolen vehicles 13 • PETROZAVODSK • discovered fraudulent documents 88 BORDERBORDER CHECKSCHECKS Investment: v. 2004 392 man-years; 19,0 mill. € v. 2005 409 man-years; 19,5 mill. € PASSENGERPASSENGER TRAFFIC TRAFFIC 1996 1996 - -20052005 4 764 495 4 694 657
    [Show full text]
  • Lappeenranta & Imatra Region – Lake Saimaa 2015
    Lappeenranta & Imatra region – Lake Saimaa 2015 What is goSaimaa? • goSaimaa Ltd = tourism marketing for the region of Lappeenranta and Imatra • Partner for media, tour operators and local tourism companies • www.gosaimaa.com Tourism information: hotels, cottages, spas, restaurants, shopping, sights etc. ALSO IN RUSSIAN • goSaimaa Magazine ALSO IN RUSSIAN (online) Lake Saimaa, Finland Facts & figures Number of inhabitants Top 5 foreign overnights in • Lappeenranta 72.000 South Karelia 2013 (2012) • Imatra 29.000 • TOTAL 756.200 (+ 6,1 %) • South Karelia +/-135.000 • Finland 361.500 (377.855) - 4,0 % Surface area of South Karelia • Russia 352.400 (291.306) • Ground 7.612 m2 +20,9 % • Water 1.640 m2 • Germany 5.400 (4.622) +16,0 % • Lake Saimaa: the largest Lake in • Estonia 4.000 (4.150) Finland and the fourth largest in – 4,0 % Europe • Sweden 3.800 (4.548) – 16,0 % Not all cotttages and small hotels included Lappeenranta region • Lemi • Luumäki • Savitaipale • Taipalsaari • (Joutseno=Saimaa Gardens) • Imatra region • Ruokolahti • Rautjärvi • Parikkala 14-May-16 Where are we? Distances Imatra Helsinki Vyborg Spb Savonlinna Mikkeli Lappeenranta 35 km 220 km 60 km 215 km 150 km 118 km Imatra 255 km 65 km 210 km 118 km 140 km Ryanair: LPP – Milan (Bergamo) (2 x week) LPP – Düsseldorf (Weeze) (2 x week) LPP – Barcelona (Girona) (2 x week) Russia/Allegro: Vainikkala railway station = Lappeenranta (28 km) St. Petersburg – Lappeenranta = 1,5 h only! Lake Saimaa, Finland Lappeenranta Highlights LAPPEENRANTA region • Saimaa Gardens & Holiday Club
    [Show full text]
  • Kouvola - Anjalankoski Alueelliset Indikaattorit Tiedot Pääosin Vuodelta 2017, Osa 2016, Julkaistu Tammikuussa 2019
    Kouvola - Anjalankoski Alueelliset indikaattorit Tiedot pääosin vuodelta 2017, osa 2016, julkaistu tammikuussa 2019 13.8.2019 Lähde: Tilastokeskus, Paavo 1 Tietolähde • Paavo – Postinumeroalueittainen avoin tieto, Tilastokeskus • Paavo sisältää tietoja asukasrakenteesta, koulutusasteesta, asukkaiden ja talouksien tuloista, talouksien koosta ja elämänvaiheesta, rakennuksista ja asunnoista, työpaikoista sekä asukkaiden pääasiallisesta toiminnasta. • Paavo-tilastotiedot ja kartta-aineistot päivitetään vuosittain tammikuussa. • Asukkailla tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa (31. joulukuuta), kuuluvat asukkaisiin kansalaisuudesta riippumatta. Asukkaiden sijainti määräytyy asuinrakennusten koordinaattien perusteella. • Henkilöt, jotka asuvat laitoksissa, saavat sijaintitiedot laitoksen koordinaattien mukaan, mikäli ne ovat tiedossa. Pois sen sijaan jäävät koordinaatiton laitosväestö, ulkomailla tilapäisesti asuvat Suomen kansalaiset ja henkilöt, joiden sijaintitietoa kunnassa ei tiedetä. HUOM! Tästä syystä viralliset alueittaiset väkiluvut poikkeavat PAAVO-tilastoaineiston alueittaisista summatiedoista. • Seuraavissa taulukoissa on alueen lisäksi koko Kouvolan arvo ja kaikkien alueiden (Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala) minimi ja maksimi arvo. 13.8.2019 Lähde: Tilastokeskus, Paavo 2 Anjalankosken alueen postinumeroalueet kartalla 13.8.2019 Lähde: Tilastokeskus, Paavo 3 Anjalankoski 45460 Savero, 46400 Kaipiainen,
    [Show full text]
  • Z:\Maisema-Ja Kulttuurialueselvitys Osa2\Julkaisu
    Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 2 2008 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 2 Etelä-Karjalan liitto Lappeenranta Pohjakartat: © Maanmittauslaitos, lupanro 846 / MML / 07 Kansikuvat:Arto Hämäläinen etukansi: Rahikkala, Savitaipale 2006 takakansi: Lappeenranta 2007 ISSN 1235-8185 ISBN 952-9560-28-1 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 2 Etelä-Karjalan liitto Lappeenranta Pohjakartat: © Maanmittauslaitos, lupanro 846 / MML / 07 Kansikuvat:Arto Hämäläinen etukansi: Rahikkala, Savitaipale 2006 takakansi: Lappeenranta 2007 ISSN 1235-8185 ISBN 952-9560-28-1 Sisällysluettelo JOHDANTO..................................................................................................................................................... 5 Rautakausi.............................................................................................................................................. 26 MIKÄ ETELÄ-KARJALA?............................................................................................................................ 7 Kaskikulttuuri.......................................................................................................................................... 26 Rautjärvi...................................................................................................................................................... 27 KIVEN, PRONSSIN JA RAUDAN MUOKKAAJAT – ETELÄ-KARJALAN ASUTTAMINEN................. 8 Kivikausi................................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Palveluiden Saatavuus Ja Saavutettavuus
    Liite nro 2 Yhtymävaltuusto 30.8.2019 Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Asiantuntijatyöryhmän raportti Kesäkuu 2019 Yhtymävaltuusto 14.6.2019, 33 § Sisällys 1 Johdon yhteenveto .................................................................................................................................... 4 1.1 Muutokset toimintaympäristössä valmistelun aikana ...................................................................... 7 1.2 Asiantuntijatyöryhmä ........................................................................................................................ 7 1.3 Valmistelutyöryhmän esitykset tiivistetysti palvelualueittain .......................................................... 7 2 Toimintaympäristön muutoksen vaikutus ............................................................................................... 12 3 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut .................................................................................................... 14 3.1 Palvelukokonaisuuden kuvaus......................................................................................................... 14 3.2 Visio ja tavoitetila ............................................................................................................................ 14 3.3 Muutos ............................................................................................................................................ 16 3.4 Vaikutukset .....................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Cattle Teeth in Graves. Interpretations of Animal Bones Found in Finnish Inhumation Graves (Ca AD 550- 1700)
    Cattle Teeth in Graves Interpretations of animal bones found in Finnish inhumation graves (ca AD 550-1700) Hanna Kivikero Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies University of Helsinki Master’s thesis in Archaeology 1.2.2011 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion – Faculty Laitos Institution – Department Humanistinen tiedekunta Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Författare – Author Hanna Kivikero – Title Cattle teeth in Graves. Interpretations of animal bones found in Finnish inhumation graves (ca AD 550- 1700). – Subject Arkeologia art – Level – Month and year – Number of pages Pro gradu 02/2011 90 + liitteet 46 sivua Tiivistelmä Referat – Abstract Hautauksen luonne on aina rituaalinen. Tämä seikka on usein unohdettu suomalaisissa ruumishautauksissa, joista löytyy eläinluita. Vain vainajan yhteydestä löytyneille eläintenluille on pohdittu rituaalisia merkityksiä. Haudan täytemaasta, joka on osa hautausta, löytyneet eläintenluut on aikaisemmassa tutkimuksessa jätetty usein huomioimatta. Tässä opinnäytteessä pohditaan eläinluiden funktiota ja tulkintamalleja hautauksissa. Lähtökohtana on kuusi eriaikaista kohdetta. Myöhäiseen rautakauteen (ja mahdollisesti keskiaikaan) sijoittuva Euran Luistarin kohde sijaitsee länsirannikolla ja keskiaikainen kyläkalmisto Finno sijaitsee Espoossa, etelärannikolla. Lisäksi aineistossa on kaksi kaupunkikohdetta Turku ja Porvoo, joista Turusta tutkittava kalmisto ajoittuu myöhäiskeskiaikaan ja uuden ajan taitteeseen ja Porvoo 1700-luvulle. Itä-Suomesta mukana
    [Show full text]
  • Toiminta Ja Tilikertomus 2018 Pi
    1 2 TOIMINTA- ja TILIKERTOMUS 2018 / SPL KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI RY SISÄLLYSLUETTELO STRATEGIA, VISIO, MISSIO 4 PELAAJAN LAADUKAS ARKI Pelaajakehitys 5 Taitokilpailut 8 Valmentaja- ja ohjaajakoulutus 9 ELINVOIMAINEN SEURA Jäsenseurat 10 Pelaajamäärät ja pelipassit 10 Laatujärjestelmä 11 Seurojen Ääni - seminaari 11 Palkitsemiset ja muistamiset 11 Liitto-, piiri- ja alueyhteistyö 12 Kansainvälinen toiminta 13 Kaikki Pelissä – tapahtumat 13 MIELENKIINTOISET KILPAILUT Valtakunnalliset sarjat ja kilpailut 13 Nuorten lopputurunaukset 14 Piiri- ja aluesarjat 14 Futsal 14 Harrastesarjat 14 43. Saimaa Turnaus 15 Erotuomaritoiminta 15 AKTIIVINEN VIESTINTÄ ja VAIKUTTAMINEN Viestintä 18 Vaikuttaminen 18 TUKITOIMINNOT ja HALLINTO/TALOUS Piirin hallinto 18 Valiokunnat ja johtoryhmät 19 IT-järjestelmät 20 Henkilöstö 21 Toimitilat 21 Talous 21 LIITTEET 1. Piirin tunnuslukuja 2018 22 2. Jäsenseurat 31.12.2018 23 3. 43. Saimaa Turnaus - tulokset 24 4. Tuloslaskelma 1.1. – 31.12.2018 ja Tase 31.12.2018 25 3 STRATEGIA, VISIO, MISSIO, Kaakkois-Suomen piiri on sitoutunut Suomen Palloliiton 88. varsinaisen liittokokouksen Tampereella 23.- 24.4.2016 hyväksymään suomalaisen jalkapallon toimintastrategiaan vuosille 2016-2020. Suomalaisen jalkapallon ja futsalin strategia sisältää konkreettiset linjaukset koko strategiakaudelle. Vuosina 2016-2020 suomalaisen jalkapallon toiminnan painopisteinä ovat neljä päävalintaa: Pelaajan laadukas arki Elinvoimainen seura Mielenkiintoiset kilpailut Jalkapalloperheen aktiivinen viestintä ja vaikuttaminen
    [Show full text]
  • EKLU Toimintakertomus 2019.Pdf
    1 Sisällys Puheenjohtajan kiitos!....................................................................................................................................... 4 JÄSENJÄRJESTÖT ................................................................................................................................................ 5 HALLINTO ........................................................................................................................................................... 6 Kokoukset ................................................................................................................................................. 6 Hallitus ...................................................................................................................................................... 6 Toimisto .................................................................................................................................................... 7 Henkilökunta ......................................................................................................................................... 7 Tilintarkastaja / Toiminnantarkastaja .................................................................................................... 8 ELINVOIMAINEN SEURATOIMINTA .................................................................................................................... 8 Seurojen toimintaedellytysten kehittäminen .......................................................................................... 8 Seurafoorumit
    [Show full text]