Selvitys vesihuoltolaitosten Staloudellisesta tilasta Tekijät: Heikki Kiuru, Jyri Rautiainen ja Antti Harinen

Tekijät ovat vastuussa julkaisun sisällöstä eikä siihen voi vedota Maa- ja metsätalousministeriön virallisena kannanottona

Maa- ja metsätalousministeriö MMM:n julkaisuja 6/2001

1 Selvitys vesihuoltolaitosten taloudellisesta tilasta

Julkaisija Maa- ja metsätalousministeriö

Tekijät Heikki Kiuru, Jyri Rautiainen ja Antti Harinen

Kannen kuva Matti Valve

ISSN 1238-2531 ISBN 952-453-044-9

Taitto: PixPoint ky

Kirjapaino: Multiprint Oy, Helsinki 2001

2 Kuvailulehti JulkaisijaMaa- ja metsätalousministeriö Julkaisuaika 2001

Tekijä(t) Heikki Kiuru, Jyri Rautiainen ja Antti Harinen

Julkaisun nimi Selvitys vesihuoltolaitosten taloudellisesta tilasta

Tiivistelmä Julkaisussa on maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta tarkasteltu 45 suomalaisen ve- sihuoltolaitoksen taloudellista tilaa vuonna 1998. Mukana ovat kahta lukuun ottamatta kaikki suurten kaupunkien vesihuoltolaitokset, suuri joukko muiden kaupunkien laitoksia, useita suurten maalaiskuntien laitoksia ja viisi hyvin pienen maalaiskunnan laitosta. Vertailuun sisäl- tyvät laitokset on valittu siten, että havaintojoukko kattaisi kokoluokkansa, alueellisen sijain- tinsa sekä toimintamuotonsa puolesta mahdollisimman hyvin koko vesihuoltolaitosten kentän.

Selvitys on tehty vertailemalla laitosten tilinpäätöstiedoista laskettuja taloudellisia tunnusluku- ja. Näiden tueksi on laskettu joitakin teknisiä tunnuslukuja, joilla pyritään kuvaamaan lähinnä yhdyskuntarakenteen fyysisiä eroja, jotka osaltaan vaikuttavat myös laitosten taloudellisuu- teen. Lisäksi vv-maksuista on tietoja saatu vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen julkaisuista ”VV- Maksut 1.2.1998” ja ”VV-Maksut 1.2.1999”.

Selvitetyn aineiston perusteella voidaan sanoa, että kaikki suurten kaupunkien vesihuoltolai- tokset sekä osa muidenkin vanhojen kaupunkien laitoksista ovat taloudellisesti hyvin kannatta- via ja niistä omistajakaupungeille menneet kassavirrat ovat myös olleet hyvin suuria. Osalla vanhojen kaupunkien laitoksista sekä lähes kaikilla uusien kaupunkien ja suurten maalaiskun- tien laitoksilla niiden taloudellinen kannattavuus on ollut selvästi heikompi, sekä niiden ja omistajien väliset kassavirrat ovat olleet vähäiset. Pienten maalaiskuntien laitosten toiminta ei usein ole ollut taloudellisesti kannattavaa, vaan kunnat ovat joutuneet tukemaan niiden toi- mintaa merkittävillä taloudellisilla panostuksilla.

Laitosten perimät maksut näyttävät vaihtelevan vain varsin pienellä alueella valtaosalla laitok- sia. On nähtävissä, etteivät laitosten maksut läheskään aina perustu toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin, vaan hinnoittelussa on pikemminkin pyritty tavoittelemaan valtakunnallista tai ainakin lähialueen kuntien keskimääräistä hintatasoa. Merkittävää on se, että suurten hyvin kannattavien laitosten maksut eivät ole olleet merkittävästi alempia kuin hyvin pienten huo- nommin kannattavien laitosten maksut.

Asiasanat Vesitalous, vesihuolto, vesimaksut, vesihuoltolaitokset

Julkaisusarjan nimi ja MMM:n julkaisuja 6/2001 numero

Julkaisun teema

ISSN1238-2531 ISBN 952-453-044-9

Sivuja50 Kieli Suomi

Luottamuksellisuus Julkinen Hinta Hinta 100 mk

Julkaisun myynti/ Maa- ja metsätalousministeriö jakaja

Julkaisun kustantaja Maa- ja metsätalousministeriö

Painopaikka ja -aika Multiprint Oy, Helsinki 10/2001

Muut tiedot Tekijät ovat vastuussa julkaisun sisällöstä, eikä siihen voi vedota maa- ja metsätalousministeri- ön virallisena kannanottona.

3 4 Sisällysluettelo

1. Yleistä ...... 6

2. Vesihuollon tehokkuus ...... 10 2.1.Myyty vesimäärä ...... 10 2.2.Liikevaihto ...... 12 2.3.Käyttöomaisuus ...... 13 2.4.Poistot ...... 15

3. Vesihuollon taloudellinen volyymi ...... 18

4. Investoinnit ...... 21

5. Vesi- ja jätevesimaksut ...... 22

6. Rahavirrat laitoksen ja omistajan välillä ...... 28

7. Liittymismaksujen vaikutus laitosten talouteen ...... 33

8. Julkiset ja yhtiömuotoiset vesihuoltolaitokset ...... 36

9. Tulosten tarkastelu ...... 38 9.1 Yleistä ...... 38 9.2 Suurten kaupunkien laitokset ...... 39 9.3 Muut vanhojen kaupunkien laitokset ...... 40 9.4 Uusien kaupunkien ja suurten maalaiskuntien laitokset ...... 42 9.5 Hyvin pienten maalaiskuntien laitokset ...... 44 9.6 Liittymismaksut ...... 44

10 Yhteenveto ...... 47

LIITE ...... 49

Taulukot vertailuluvuista

5 1. Yleistä

Tässä maa- ja metsätalousministeriön toimek- ras, jossa laitoksen liikevaihto nousee 11 siannosta tehdyssä selvitystyössä on tarkasteltu mmk:sta 24 mmk:aan. Tästä välistä puuttuva suomalaisten vesihuoltolaitosten taloudellista ti- kokoluokka on pienemmät kaupungit, kuten laa. Selvitys on jatkoa vuonna 1999 laaditulle Varkaus ja Riihimäki. Näitä on Suomessa lopul- suppeammalle tarkastelulle, jossa vertailtiin lä- ta kuitenkin hyvin vähän, joten voidaan katsoa, hinnä suurten ja keskisuurten kaupunkien vesi- että Imatra ja Forssa edustavat riittävän hyvin huoltolaitoksia. Tätä tarkastelua on nyt laajen- tätä kokoluokkaa. nettu sekä täydennetty siten, että vertailuun on valittu mukaan myös pienempiä laitoksia sekä Selvitykseen valituista laitoksista 15 (33 %) on yhtiömuodoltaan eri tyyppisiä laitoksia. Pienten toiminut vuonna 1998 kiinteästi kunnan organi- laitosten pääjoukon muodostavat Etelä-Karja- saatiossa olevana brutto- tai nettobudjetointiyk- lan alueen kuntien laitokset, joista oli koottu ti- sikkönä. Näillä laitoksilla ei siis ole ollut omaa linpäätösaineistot Etelä-Karjalan maakunnan erillistä tasetta. Näistä laitoksista Kotkan Vesi vesihuollon organisointia koskeneen selvitys- on muuttunut liikelaitokseksi vuoden 1999 alus- työn aikana. Aikaisemmin koottujen aineistojen ta alkaen, mutta sitä käsitellään tässä vertailussa lisäksi pyydettiin nyt tilinpäätöstiedot yhteensä siis vielä ilman omaa tasetta olevana laitoksena. 20 muulta laitokselta Kunnallisia liikelaitoksia, joilla on oma tase, on vertailussa mukana 19 laitosta (42%). Nämä Tämän selvityksen aineistoksi saatiin kyselyjen ovat pääsääntöisesti suurimpia laitoksia. Osake- pohjalta yhteensä 45:n vesi- ja viemärilaitoksen yhtiömuotoisia laitoksia vertailussa on mukana tilinpäätöstiedot. Vertailu on laadittu vuoden 7 kpl (16 %) sekä osuuskuntamuotoisia 4 kpl (9 1998 tilinpäätöstietojen pohjalta, koska tältä %). vuodelta oli kaikkein kattavin aineisto käytettä- vissä. Taulukossa 1 on esitetty selvitykseen osal- Selvityksessä mukana olevat laitokset myi- listuneet vesi- ja viemärilaitokset, ja niiden toi- vät vuonna 1998 vettä yhteensä 154 milj.m3 eli mintamuodot. Taulukkoon 2 on koottu laitos- 421 000 m3/d. Laitosten yhteen laskettu liike- ten tuottamat vesimäärät ja liikevaihdot vuonna vaihto oli lähes 1,8 miljardia mk. Vedenkulutta- 1998. Laitosten kokojakauma on varsin laaja ja jia on näiden laitosten asiakkaina noin 2 milj., ulottuu todella pienistä, muutaman sadan asuk- joten voidaan todeta, että selvityksen tulokset kaan laitoksista (Uukuniemi ja Suomenniemi) ai- koskettavat suoraan noin puolta kaikista Suo- van suurimpaan laitokseen (Helsinki) saakka. men vesihuoltolaitosten asiakkaista.

Vertailuun sisältyvät laitokset on valittu siten, Tässä selvityksessä vertaillaan lähinnä laitosten että havaintojoukko kattaisi kokoluokkansa, tilinpäätöstiedoista laskettuja taloudellisia tun- alueellisen sijaintinsa sekä toimintamuotonsa nuslukuja. Näiden tueksi on laskettu joitakin puolesta mahdollisimman hyvin koko vesihuol- teknisiä tunnuslukuja, joilla pyritään kuvaa- tolaitosten kentän. Muilta osin valinta on tehty maan lähinnä yhdyskuntarakenteen fyysisiä ero- täysin sattumanvaraisesti perehtymättä etukä- ja, jotka osaltaan vaikuttavat myös laitosten ta- teen laitosten tietoihin. Kuten taulukosta 2 ja loudellisuuteen. Lisäksi vv-maksuista on tietoja kuvasta 1 voidaan todeta, kattaa vertailujoukko saatu vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen julkai- varsin hyvin kaikki kokoluokat. Ainoastaan suista ”VV-Maksut 1.2.1998” ja ”VV-Maksut Kangasalan ja Imatran välillä on selvempi por- 1.2.1999”.

6 Kuvien lähtötietoja on esitetty numeerisessa – Haapajärven Vesi Oy omistaa viemäriverkos- muodossa liitteenä olevissa taulukoissa. Vesi- ton ja kaupunki jätevedenpuhdistamon huoltolaitoksissa on huomattava seuraavat – Kuusamossa yhdistetty energia- ja vv-laitos, poikkeukset aineistossa: jossa yhteinen tase – vv-laitoksen tasearvoissa – Ylikiimingissä on vain vesilaitos puutteita.

Taulukko 1. Selvitykseen osallistuneiden vesihuoltolaitosten toimintamuodot

Vesihuoltolaitokset Oma tase Yhtiömuoto Tilikausi 1998 Kunnan laitos Liikelaitos Osakeyhtiö Osuuskunta

Uukuniemen vesi- ja viemärilaitos X Suomenniemen vesi- ja viemärilaitos X Saaren vesi- ja viemärilaitos X Ylämaan vesi- ja viemärilaitos X Lemin kunta, vesi- ja viemärilaitos X Puumalan Vesiosuuskunta X X Savitaipaleen kunnan vesi- ja viemärilaitos X Taipalsaaren kunta, vesi- ja viemärilaitos X Ylikiimingin Vesihuolto Oy X X Parikkalan kunnan vesi- ja viemärilaitos X Ruokolahden vesihuoltolaitos X Kärsämäen Vesihuolto Oy X X Pellon Vesihuolto Osuuskunta X X Luumäen vesilaitos X Rantsilan Vesihuolto Oy X X Rautjärven kunnan vesi- ja viemärilaitos X Tyrnävän Vesihuolto Oy X X Nurmeksen kaupungin vesi- ja viemärilaitos X Kiteen Vesikunta X X Orimattilan Vesi Oy X X Joutsenon vesi- ja viemärilaitos X X Mäntsälän Vesi X X Haapajärven Vesi Oy X X Kempeleen Vesihuolto Oy X X Hollolan vesihuoltolaitos X X Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta X Kangasalan kunnan vesihuoltolaitos X Imatran Vesi X Forssan Vesihuoltolaitos X X Porvoon kaupungin vesilaitos X X Rauman vesi- ja viemärilaitos X X Mikkelin Vesilaitos X X Hämeenlinnan kaupunki, vesilaitos X X Joensuun Vesilaitos X X Lappeenrannan vesilaitos X X Kotkan Vesi (liikelaitos 1.1.99 alkaen) X Vaasan kaupungin vesilaitos X X Porin Vesi X X Kuopion Vesilaitos X X Jyväskylän Vesilaitos X X Oulun kaupungin vesihuoltolaitos X X Turun Vesilaitos X X Espoon Vesi X X Tampereen kaupungin vesilaitos X X Helsingin Vesi X X Yhteensä, kpl 29 15 19 7 4

7 Taulukko 2. Selvitykseen osallistuneet vesihuoltolaitokset, myyty vesimäärä

Kunta Myyty vesimäärä m3/a Liikevaihto mk/a

UUKUNIEMI 3 300 49 487 SUOMENNIEMI 8 852 242 595 SAARI 18 800 231 005 YLÄMAA 19 530 215 630 LEMI 56 800 766 625 PUUMALA 84 000 1 138 799 SAVITAIPALE 110 234 1 334 709 TAIPALSAARI 130 736 1 452 285 YLIKIIMINKI 140 000 1 154 341 PARIKKALA 157 749 1 947 176 RUOKOLAHTI 165 000 1 813 925 KÄRSÄMÄKI 173 654 1 769 002 PELLO 176 119 1 392 499 RANTSILA 184 338 1 320 660 LUUMÄKI 188 000 1 810 704 RAUTJÄRVI 201 311 1 932 776 TYRNÄVÄ 249 442 2 164 892 NURMES 447 151 4 471 005 KITEE 450 000 3 452 002 ORIMATTILA 511 845 5 551 452 JOUTSENO 523 078 5 103 274 MÄNTSÄLÄ 541 827 7 567 385 HAAPAJÄRVI 583 877 3 492 878 KEMPELE 698 533 6 911 501 HOLLOLA 831 941 8 908 396 KUUSAMO 851 161 9 802 299 KANGASALA 1 039 764 10 883 268 IMATRA 1 838 433 23 905 000 FORSSA 2 064 738 25 709 383 PORVOO 2 286 457 27 907 252 RAUMA 2 353 537 26 896 492 MIKKELI 2 711 758 27 100 768 HÄMEENLINNA 3 229 948 39 165 602 JOENSUU 3 636 903 44 003 914 LAPPEENRANTA 3 672 905 42 065 080 KOTKA 3 950 129 55 713 504 VAASA 4 568 000 53 962 530 PORI 5 492 000 53 542 971 KUOPIO 5 674 000 65 426 403 JYVÄSKYLÄ 7 600 000 80 729 071 OULU 8 492 015 92 560 934 TURKU 14 144 218 165 230 235 TAMPERE 14 670 177 169 097 671 ESPOO 15 383 821 192 312 946 HELSINKI 44 000 000 497 382 000 Keskiarvo 3 388 749 39 923 863 Mediaani 584 000 6 911 501

8 Kuva 1. Selvitykseen osallistuneet vesihuoltolaitokset karttapohjalla.

9 2. Vesihuollon volyymi

2.1. Myyty vesimäärä vaavat lähinnä yhdyskunnan rakennetta sekä verkoston käytön tehokkuutta. Suuremmissa Kuvassa 2 on esitetty selvitykseen osallistuneiden kaupungeissa verkostot ovat tiiviimmästä yh- vesihuoltolaitosten myyty vesimäärä vuonna dyskuntarakenteesta johtuen tehokkaammassa 1998. Luvussa on mukana ainoastaan laskutettu käytössä. Pienemmissä kunnissa tarvittava ver- vesimäärä, jolloin hukkavedet eivät sisälly tähän kostopituus on moninkertainen suhteessa veden lukuun. Myyty vesimäärä sisältää sekä laitoksen myynnin volyymiin. omalle alueelle että naapurikuntiin myydyn vesi- määrän eli pääsääntöisesti kaiken laskutetun ve- Kuvassa 4 on esitetty myyty vesimäärä henkilö- den, josta on kertynyt laitokselle liikevaihtoa. työvuotta kohti. Tässä vesihuoltolaitoksen myy- mä vesimäärä on jaettu vesihuoltolaitoksen hen- Kuvassa 3 on esitetty vesimäärät verkostometriä kilötyövuosien määrällä. Pellon, Mäntsälän ja kohti vuonna 1998. Siinä myyty vesimäärä on Rauman henkilötyövuositiedot puuttuvat. jaettu vesijohtoverkoston pituudella ja käsitelty Tämä tunnusluku kuvaa laitoksen toiminnan te- jätevesimäärä on jaettu jätevesiverkoston pituu- hokkuutta. On kuitenkin huomattava, että eten- della, jätevedessä on mukana myös laskuttama- kin pienissä kunnissa henkilöstön työaika ja- ton jätevesi ja muiden kuntien alueelta vastaan- kaantuu usein vesihuoltolaitoksen ohella kun- otetut jätevedet. Puumalan, Mäntsälän ja Rau- nan muille yksiköille, eivätkä ilmoitetut henkilö- man verkostotiedot puuttuvat. Tunnusluvut ku- määrät ole välttämättä kovin tarkkoja.

Kuva 2. Myyty vesimäärä vuonna 1998. Sisältää myös naapurikunnille myydyn veden.

10 Kuva 3. Vesi- ja jätevesimäärät verkostometriä kohti vuonna 1998.

Kuva 4. Myyty vesimäärä henkilötyövuotta kohti vuonna 1998.

11 Kuva 5. Vesihuoltolaitosten liikevaihto vuonna 1998.

Usein mm. laitoksen johdon ja hallinnon palk- vain 50 000 mk ja suurimman 497 milj.mk. koja ei ole lainkaan kohdistettu vesihuoltolai- Laitosten yhteen laskettu liikevaihto oli lähes toksen menoiksi. Toisaalta joillakin laitoksilla, 1,8 mrd.mk. Haapajärven kohdalla on huomat- kuten Porvoossa vesilaitoksen henkilöstö tekee tava, että liikevaihdosta puuttuu kaupungille ti- huomattavan osan verkostoinvestoinneista, litettävä osuus jätevesimaksusta (kaupungin jv- mikä kirjataan investointimenoksi taseeseen. puhdistamo). Tällöin henkilöstömäärä on selvästi suurempi suhteessa toiminnan volyymiin kuin niillä lai- Kuvassa 6 on esitetty liikevaihto henkilötyö- toksilla, jotka teettävät investoinnit ulkopuoli- vuotta kohti vuonna 1998. Kuvassa liikevaihto silla. Tästä johtuen luvuissa on hyvin suuria ero- on jaettu ilmoitettujen henkilötyövuosien mää- ja, eikä niiden perusteella pidä tehdä kovin suo- rällä. Pellon, Mäntsälän ja Rauman henkilötyö- ria johtopäätöksiä. vuositiedot puuttuvat. Liikevaihto henkilötyö- vuotta kohti on ollut keskimäärin 764 000 mk/a 2.2. Liikevaihto laitosten mediaaniarvon ollessa 751 000 mk/a. Suurista kaupungeista tehokkaimpia ovat olleet Kuvassa 5 on esitetty vesihuoltolaitosten liike- Helsinki ja Kotka, joissa liikevaihto oli noin 1,3 vaihto vuodelta 1998. Laitosten liikevaihdot on milj.mk/htv ja pienistä kunnista Taipalsaari ja esitetty numeerisessa muodossa liitteenä, josta Ruokolahti. voi tarkastella myös tässä huonosti näkyvien pienten laitosten tietoja. Vertailussa mukana Tunnusluvun ”tehokkuutta” nostaa se, jos lai- olevien laitosten liikevaihto oli vuonna 1998 tos ostaa vettä tukkuvesilaitokselta tai jätevesien keskimäärin 40 milj.mk ja mediaaniarvo 6,9 käsittelystä vastaa tukkulaitos tai erillinen yhtiö. milj.mk. Pienimmän laitoksen liikevaihto oli Tämä vaikutus näkyy mm. juuri Taipalsaaren,

12 Kuva 6. Vesihuoltolaitosten liikevaihto henkilötyövuotta kohti vuonna 1998. Henkilöstömäärissä on mukana myös investointeihin kirjattavia töitä tekeviä työntekijöitä.

Ruokolahden ja Kotkan kohdalla sekä Jyväsky- pungeissa, Espoossa ja Helsingissä, käyttöomai- lässä. Laitos ei tällöin tarvitse niin paljon omaa suuden suhteellinen arvo on suurempi kuin lai- henkilökuntaa, vaan osa työpanoksesta tapah- toksissa keskimäärin, vaikka niiden tiiviimpi yh- tuu esim. tukkuyhtiössä, jolloin vaikutus näkyy dyskuntarakenne antaisi aiheen olettaa päinvas- muiden palveluiden ostona vesihuoltolaitoksen taista. Tämä tunnusluku ei näytäkään niin pal- tuloslaskelmassa. jon riippuvan laitoksen koosta kuin siitä, mitä poistoaikoja kirjanpidossa on käytetty (kuva 2.3. Käyttöomaisuus 11) ja kuinka omaisuutta on pidetty kunnossa. Hälyttävin tilanne näyttäisi olevan Nurmekses- Kuvassa 7 on esitetty vesihuoltolaitosten käyttö- sa, jossa käyttöomaisuuden kirjanpitoarvo on omaisuuden kirjanpitoarvo vuoden 1998 lopus- painunut hyvin alhaiseksi verrattuna muihin sa. Käyttöomaisuuteen on tällöin luettu mukaan vastaaviin laitoksiin. Tämä kielii korvausinves- mm. rakennukset, verkostot, kalustot ym. ai- tointien laiminlyönnistä. neelliset hyödykkeet. Käyttöomaisuuteen ei kuu- lu vaihto- tai rahoitus-omaisuus. Uukuniemen tässä saama korkea arvo johtuu myydyn vesimäärän pienuudesta. Haapajärven Kuvassa 8 on esitetty käyttöomaisuuden kirjan- saama pieni arvo johtuu siitä, että Haapajärvellä pitoarvo suhteessa myytyyn vesimäärään vuon- toimii tukkuviemärilaitos, joka erillisenä laitok- na 1998. Tässä vesihuoltolaitoksen käyttöomai- sena käsittelee jätevedet. Tällöin Haapajärven suuden kirjanpitoarvo vuoden 1998 lopussa on käyttöomaisuus on pienempi jätevedenpuhdista- jaettu sen vuonna 1998 myymällä vesimäärällä. mon puuttuessa vesilaitoksen taseesta. Sama ti- Merkille pantavaa on, että suurimmissa kau- lanne on myös Jyväskylässä, Kangasalla ja Tai-

13 Kuva 7. Käyttöomaisuuden kirjanpitoarvo vuonna 1998.

Kuva 8. Käyttöomaisuus suhteessa myytyyn vesimäärään vuonna 1998.

14 Kuvassa 9 on esitetty käyttöomaisuuden kiertonopeus vuonna 1998. Tässä vesihuoltolaitosten käyt- töomaisuuden kirjanpitoarvo on jaettu niiden liikevaihdolla. Pääoman kiertonopeus on laitoksissa ollut keskimäärin 4 vuotta. palsaarella, joissa jätevedet puhdistaa eri yhtiö Kuvassa 11 on esitetty poistot käyttöomaisuu- tai toisen kunnan laitos. Samoin tukkuvesiyhti- desta keskimäärin vuonna 1998. Tässä poisto- öiltä talousveden ostavilla laitoksilla, kuten Kot- jen markkamäärä on jaettu käyttöomaisuuden kan vedellä, laitoksen oma tase on kevyempi ja ja poistojen summalla, jolloin on saatu poistojen kustannusrakenne painottuu enemmän toimin- prosentuaalinen osuus käyttöomaisuudesta en- tamenojen puolelle. Toisaalta veden- ja jäteve- nen kyseisen vuoden poistojen vähennystä. Jou- denpuhdistuslaitosten osuus vesihuoltolaitosten kosta erottuvat Savitaipale, Ruokolahti, Luumä- käyttöomaisuuden kirjanpitoarvosta on varsin ki ja Haapajärvi, joissa poistoprosentit ovat sel- pieni, yleensä noin 10-15 %. Pääosa käyttö- västi suurempia, kuin muilla laitoksilla. Suurem- omaisuudesta (80-90 %) on kiinni vesijohto- ja mista kaupungeista Vaasassa, Kuopiossa ja Jy- viemäriverkostoissa, jotka kaikissa vertailun lai- väskylässä on käytetty keskimäärin 10 %:n toksissa kuuluu laitoksen käyttöomaisuuteen. poistoja, kun taas Porissa, Espoossa ja Helsin- gissä poistot ovat olleet vain 4-5 % käyttö-omai- 2.4. Poistot suuden kirjanpitoarvosta.

Kuvassa 10 on esitetty vesihuoltolaitosten pois- Kirjanpitokäytännössä on siis melkoista vaihte- tot käyttöomaisuudesta absoluuttisena markka- lua eri laitosten välillä. Näitä eroja ei voine mi- määränä. Laitosten poistot on esitetty numeeri- tenkään perustella näiden laitosten teknisten jär- sessa muodossa liitteenä, josta voi tarkastella jestelmien käyttöiän eroilla, sillä järjestelmät myös tässä huonosti näkyvien pienten laitosten ovat ainakin suuremmissa kaupungeissa tekni- tietoja. sesti varsin samantasoisia. Ainoastaan Helsin-

15 Kuva 10. Poistot käyttöomaisuudesta vuonna 1998.

Kuva 11. Poistot käyttöomaisuudesta keskimäärin vuonna 1998.

16 Kuva 12. Poistot suhteessa myytyyn vesimäärään vuonna 1998. gissä voitaneen arvioida käytetyn perinteisesti on jaettu myydyllä vesimäärällä (mk/m3). Joissa- hieman muita laitoksia tasokkaampia ja pitkä- kin pienemmissä kunnissa pelkät poistot muo- kestoisempia ratkaisuja. dostavat veden- ja jäteveden yhteishinnasta 6-8 mk/m3, Uukuniemellä jopa 11 mk/m3. Suurem- Kuvassa 12 on esitetty poistot suhteessa myy- missa kaupungeissa poistojen osuus veden hin- tyyn vesimäärään vuonna 1998. Tässä käyttö- nasta on 2-4 mk/m3, mutta Mikkelissä ja Rau- omaisuudesta tehtyjen poistojen markkamäärä malla jo 5 mk/m3.

17 3. Vesihuollon taloudellinen tehokkuus

Kuvassa 13 on esitetty käyttökate prosentteina käyttökatetta, josta on vähennetty poistot, ra- liikevaihdosta vuonna 1998. Tässä käyttökate on hoituskulut, verot ja satunnaiset erät. Espoon, jaettu liikevaihdolla ja muutettu se prosenttimuo- Mikkelin ja Mäntsälän tilikauden tulos on 0 mk toon. Pienimpien laitosten huono tulos johtuu ja muilla kuvassa ”tolpattomilla” vesihuoltolai- suurista käyttömenoista liikevaihtoon verrattuna. toksilla lähellä nollaa. Käyttökate on tulos ilman poistoja, rahoitustuot- toja, veroja ja satunnaisia eriä. Käyttökate laske- Kuvassa 15 on esitetty käyttökate suhteessa taan vähentämällä liikevaihdosta toimintamenot. myytyyn vesimäärään vuonna 1998. Tässä käyt- Se kertoo, kuinka paljon liikevaihdosta jää juok- tökate on jaettu vesihuoltolaitoksen myymällä sevien toimintamenojen vähentämisen jälkeen vesimäärällä. Saatu luku edustaa käyttökatetta käytettäväksi pääomamenojen katteeksi sekä (mk) per myyty vesikuutio. omistajalle jaettavaksi tuotoksi. Kuvassa 16 on esitetty käyttökate käyttöomai- Kuvassa 14 on esitetty tilikauden tulos prosent- suudesta prosentteina vuonna 1998. Tässä vesi- teina liikevaihdosta vuonna 1998. Tässä tilikau- huoltolaitoksen käyttökate on jaettu käyttö- den tulos on jaettu liikevaihdolla ja muutettu se omaisuuden kirjanpitoarvolla ja muutettu pro- prosenttimuotoon. Tilikauden tulos tarkoittaa senttimuotoon.

Kuva 13. Käyttökate liikevaihdosta vuonna 1998.

18 Kuva 14. Tilikauden tulos liikevaihdosta vuonna 1998.

Kuva 15. Käyttökate suhteessa myytyyn vesimäärään vuonna 1998.

19 Kuva 16. Käyttökate käyttöomaisuuden kirjanpitoarvosta vuonna 1998.

20 4. Investoinnit

Kuvassa 17 on esitetty investoinnit suhteessa On mahdollista, että joissakin etenkin pienissä käyttöomaisuuteen vuonna 1998. Tässä inves- yhtiömuotoisissa vv-laitoksissa investointeja on tointien markkamääräinen arvo on jaettu käyt- merkitty kirjanpidossa toimintakuluksi tuloslas- töomaisuuden arvolla ja muutettu prosentti- kelmaan tilikauden voiton pienentämiseksi. muotoon. Vertailussa mukana olevien laitosten Tämä voinee jonkin verran vääristää investointi- investoinnit olivat vuonna 1998 yhteensä 574 en vertailua laitosten välillä. Lisäksi yhden yksit- milj.mk. Kuvassa Uukuniemen, Suomenniemen, täisen vuoden investointitiedot eivät tietenkään Saaren, Ylämaan, Puumalan, Ylikiimingin, Pel- anna kovin tarkkaa kuvaa pitkän aikavälin in- lon ja Rantsilan investointitiedot vuodelta 1998 vestointitasosta. puuttuvat.

Kuva 17. Investoinnit suhteessa käyttöomaisuuden kirjanpitoarvoon vuonna 1998.

21 5. Vesi- ja jätevesimaksut

Kuvassa 18 on esitetty veden ja jäteveden käyt- vi, Nurmes, Joutseno, Mäntsälä ja Mikkeli. Ver- tömaksut sekä niiden sisältämä arvonlisävero tailuhinta kuvastaa veden ja jäteveden todellista vuonna 1998. Tiedot on saatu osittain laitoksil- ja vertailukelpoista hintaa kuluttajalle. Vertailu- ta itseltään sekä osittain Vesi- ja viemärilaitosyh- hinnassa on otettu huomioon vesihuoltolaitok- distyksen julkaisuista ”VV-Maksut 1.2.1998”, sen liittymismaksut ja vesimittarimaksut. Oma- ”VV-Maksut 1.2.1999” ja ”VV-Maksut kotitalon vertailuhinnassa kaikilla vesilaitoksil- 1.2.2001”. Vesimaksut vuodelta 1998 on lisäksi la lähtöarvoina pidetään seuraavia parametreja: esitetty erikseen kuvassa 19 sekä jätevesimaksut vastaavasti kuvassa 20. Pellon vv-maksutiedot • kerrosala 150 m2 ja huoneistoala 120 m2 puuttuvat. • tontin pinta-ala 1000 m2 • veden kulutus 180 m3/a (3 asukasta) Kuvassa 21 on esitetty veden ja jäteveden vertai- luhinta omakotitalossa vuonna 1999, kuvaan Kuvassa 22 on esitetty veden ja jäteveden vertai- on lisätty koko vertailuhinnan muutos (ml. alv) luhinta kerrostalossa vuonna 1999. Vertailuhin- vuoteen 2001, mikäli muutosta hinnassa on ta on tässä periaatteeltaan sama kuin omakotita- esiintynyt. Vuoden 2001 tiedoista puuttuvat Uu- lossakin, mutta lähtöarvot ovat erilaiset. Kerros- kuniemi, Saari, Ylämaa, Puumala, Taipalsaari, talon vertailuhinnassa kaikilla vesilaitoksilla Ruokolahti, Pello, Rantsila, Luumäki, Rautjär- lähtöarvoina pidetään seuraavia parametreja:

Kuva 18. Veden ja jäteveden käyttömaksut vuonna 1998 (VVY).

22 • kerrosala 2500 m2 ja huoneistoala 2000 m2 esimerkkikiinteistön veden kulutuksella. Liitty- • tontin pinta-ala 5000 m2 mismaksusta on Vesi- ja viemärilaitosyhdistyk- • veden kulutus 5000 m3/a (75 asukasta) sen tekemissä laskelmissa otettu vuosikustan- nuksena huomioon 3 % liittymismaksusta, Vertailuhinta on laskettu lisäämällä kulutus/ joka on katsottu vastaavan pitkän aika-välin käyttömaksuun (mk/m3) veden kulutuksesta reaalikorkoa liittymismaksuun sijoitetulle pää- riippumattomat, ns. kiinteät maksut jaettuna omalle.

Kuva 19. Veden käyttömaksut vuonna 1998 (VVY).

23 Jäteveden käyttömaksut vuonna 1998 (alv 0 %) mk/m3 9 8,50 8,20 8,20

8 7,79 7,71 7,74 7,42 7,29 7,00 6,97 7 7,00 6,80 6,55 6,56 6,50 6,47 6,52 6,40 6,30 6,31 6,20 6,17 6,04 5,98 6,00 6,00 5,95 5,80 5,82

6 5,75 5,65 5,43 5,48 5,49 5,41 5,40 5,30 5,33 5,28 5,28 5,07 4,92

5 4,84 4,67 4,40 4,10 4

3

2

1

0

Pori Saari Lemi Pello Kitee OuluTurku Hollola ImatraForssa Rauma KotkaVaasa Kuopio Espoo Ylämaa LuumäkiRantsila TyrnäväNurmes Porvoo Mikkeli Helsinki Puumala Parikkala Rautjärvi OrimattilaJoutsenoMäntsälä KempeleKuusamo Joensuu Jyväskylä Tampere Mediaani Uukuniemi SavitaipaleTaipalsaariYlikiiminkiRuokolahtiKärsämäki Haapajärvi Kangasala Keskiarvo Suomenniemi HämeenlinnaLappeenranta

Kuva 20. Jäteveden käyttömaksut vuonna 1998 (VVY).

Kuva 21. Veden ja jäteveden vertailuhinta omakotitalossa vuonna 1999 (VVY).

24 Kuva 22. Veden ja jäteveden vertailuhinta kerrostalossa vuonna 1999 (VVY).

Kuvassa 23 on esitetty veden ja jäteveden ns. Kun pääomamenojen, sekä poistojen että rahoi- omakustannushinta ilman rahoituskuluja tuskulujen, kirjauskäytännöissä on laitosten vä- vuonna 1998. Tässä toimintamenojen osuudet lillä suuria eroja, ei vesihuollon kustannustasosta on saatu jakamalla toimintamenot myydyllä saa suoraan tilinpäätöstietojen perusteella välttä- vesimäärällä. Poistojen osuudet on saatu jaka- mättä kovin vertailukelpoista kuvaa. Tämän malla poistot myydyillä vesimäärillä. Arvon- vuoksi kuvassa 24 on esitetty veden ja jäteveden lisävero (22 %) on lisätty toimintamenojen ja laskennallinen hinta yhtenäisillä poisto- ja tuotto- poistojen muodostamaan summaan. Toiminta- prosenteilla laskettuna vuonna 1998. Tässä pää- menojen ja poistojen lisäksi veden hinnassa tu- omamenot on saatu laskemalla vesihuoltolaitok- lee näkyä myös vesihuoltolaitoksen rahoitus- sille yhtenäisellä poistoprosentilla (8 %) poiston kulut, jotka pääomavaltaisella alalla ovat usein suuruus käyttöomaisuuden kirjanpitoarvosta merkittävät. markkamääräisesti sekä pääoman tuotto yhtenäi- sellä prosentilla (5 %) käyttöomaisuudesta. Rahoituskulujen suuruus vaihtelee kuitenkin hyvin paljon laitoksittain ja niiden suuruuteen Pääomamenot olisivat silloin kaikilla laitoksilla vaikuttaa laitoksen rahoitusrakenteen lisäksi keskimäärin 13 % käyttöomaisuuden kirjanpito- myös laitoksen ja omistajan väliset suhteet ja arvosta, mikä lienee kohtuullinen taso. Tästä saa- usein poliittisiin päätöksiin perustuvat tuotto- tu pääomameno (em. summa) on jaettu laitoksen vaatimukset. Tämän vuoksi tässä esitetty rahoi- myymällä vesimäärällä ja saatu vesikuutiokohtai- tuskuluista paljas omakustannushinta kuvasta nen pääomameno. Toimintamenot on saatu vas- ehkä parhaiten vesihuollon järjestämisestä ai- taavasti kuin kuvassa 23. Kuvaan 24 on pääoma- heutuvia toiminnallisia kustannuksia ja niiden menolle ja toimintamenolle lisätty vielä arvonlisä- eroja laitosten välillä. vero näiden muodostamalle summalle (mk/m3).

25 Kuva 23. Veden ja jäteveden omakustannushinta ilman rahoituskuluja vuonna 1998.

Kuva 24. Veden ja jäteveden laskennallinen hinta yhtenäisillä poisto- ja tuottoprosenteilla laskettuna vuonna 1998

26 Kuvien 23 ja 24 perustella voidaan päätellä että nentävät suoraan käyttöomaisuuden kirjanpito- laitoksen koko alkaa vaikuttaa vesihuollon kus- arvoa ja siten myös pääomamenoja. tannustasoon vasta aivan pienimmissä laitoksis- sa. Kustannustaso alkaa nousta, kun laitoksen Kuvassa 24 tarkastelujoukon keskivaiheilla on tuottama vesimäärä on alle 450 m3/d ja kulutta- erotettavissa ryhmä laitoksia, joiden kustan- jien lukumäärä alle 2500 asukasta. Monet alle nustaso näyttäisi olevan hieman korkeampi, 10 000 asukkaan laitokset pystyvät tuottamaan kuin muilla näitä pienemmillä tai isommilla lai- vesihuoltopalvelut edullisemmin kuin suuret toksilla. Nämä ovat Mäntsälä, Kempele, Hollo- kaupungit. Suuruuden ekonomia ei tässä suh- la, Kuusamo ja Imatra. Suuremmista kaupun- teessa näyttäisi toimivan. geista Kotkassa, Porissa, Turussa ja Espoossa näyttäisi olevan muita kaupunkeja korkeampi Tämä johtuu osittain varmasti siitä, että pienem- vesihuollon kustannustaso. Halvimmaksi vesi- missä laitoksissa palvelun laatutaso on alempi huoltopalvelujen tuottaminen näyttää tulevan kuin suurissa laitoksissa. Puhdistusvaatimukset, Nurmeksessa, Haapajärvellä, Forssassa ja Jy- tarkkailu- ja valvontajärjestelmät yms. tekijät väskylässä. Haapajärven laitoksen kustannuk- ovat isommissa laitoksissa selvästi korkeampita- siin ei sisälly jätevedenpuhdistamoa, mikä vää- soisia verrattuna pieniin laitoksiin. Suuruudesta ristää vertailua. saatava hyöty on usein käytetty laatutason pa- rantamiseen, joten se ei suoraan näy vesihuolto- Näitäkin laitoksia pienemmillä toimintamenoil- palvelun kustannuksissa eikä asiakkaan maksa- la kuitenkin selviää Helsingin Vesi, jossa toimin- massa hinnassa. tamenot olivat vuonna 1998 noin 3,3 mk/m3. Suuret pääomamenot nostavat vesi-huollon kus- Toisen tekijän, joka tasapainottaa kustannusta- tannukset Helsingissä kuitenkin lähelle keskita- soa pienten laitosten eduksi, muodostavat erilai- soa. Tässä suhteessa ratkaisevaksi tekijäksi nou- set investointiavustukset, joita on yleensä myön- seekin se, millä tavalla laitoksen käyttöomaisuu- netty suhteessa enemmän pienille laitoksille kuin den arvo on aloittavaa tasetta muodostettaessa suurten kaupunkien laitoksille. Avustukset pie- määritetty.

27 6. Rahavirrat laitoksen ja omistajan välillä

Tässä luvussa tarkastellaan vesihuoltolaitoksen nut Forssan vesihuoltolaitos, yli 21 % ja Oulun rahavirtoja vuoden 1998 tilikauden aikana. Yh- vesihuoltolaitos, yli 17 %. Oulun vesihuoltolai- den tilikauden tiedot eivät tietysti kerro välttä- tos on vuonna 1998 tehnyt ylimääräisen 7 mättä kovin hyvin rahavirroista pitkällä aikavä- mmk:n tuloutuksen normaalin 11,8 mmk:n tu- lillä, mutta jonkinlaisen yleiskuvan niistäkin loutuksen lisäksi. Myös Jyväskylän ja Joensuun saa. Kuvassa 25 on esitetty laitosten taseeseen laitokset ovat maksaneet yli 10 %:n tuoton pe- merkitylle peruspääomalle maksettu tuotto pro- ruspääomalle. sentteina. Peruspääoma tarkoittaa taseen omaan pääomaan merkittyä omistajan laitokseen sijoit- Kuvassa 26 näkyy peruspääomalle maksettu tamaa pääomaa, joka vastaa osakeyhtiöiden tuotto suhteessa liikevaihtoon prosentteina. osakepääomaa. Näin laskettuna suurimmat tuotot ovat maksa- neet Forssa, Turku, Jyväskylä ja Tampere, joissa Tunnusluku voidaan laskea vain niistä laitoksis- omistajalle maksettu tuotto on ollut 25-31 % lii- ta, joilla on tase. Suurimman tuoton on maksa- kevaihdosta.

Kuva 25. Taseeseen merkitylle peruspääomalle maksettu tuotto vuonna 1998.

28 Kuva 26. Peruspääomalle maksettu tuotto suhteessa liikevaihtoon vuonna 1998.

Peruspääomalle maksettavan tuoton lisäksi lai- rattaessa laitoksen ja omistajan välistä taloudel- toksesta voi virrata rahaa omistajalle myös mui- lista suhdetta. Paremman kokonaiskuvan tilan- na rahoituserinä, kuten vieraalle pääomalle teesta saa, jos tarkastellaan todellisia rahavirtoja maksettavina korkoina ja lainojen lyhennyksi- laitoksen ja omistajan välillä kassavirtalaskel- nä. Omalla taseella varustetuissa liikelaitoksissa maan perustuen. nämä erät ovat selvästi eriteltävissä. Laitoksen rahoitus- ja pääomarakenne on päätetty omista- Omalla taseella varustetuissa laitoksissa kassavir- jan toimesta siinä vaiheessa, kun laitokselle on ta laitoksesta omistajalle lasketaan siten, että lai- muodostettu aloittava tase. toksen keräämien rahan lähteiden summasta vä- hennetään laitokseen tehdyt investoinnit ja toi- Mikäli laitoksen omaisuus on päätetty taseen mintapääoman muutos sekä muille kuin omista- muodostamisvaiheessa rahoitettavan vieraaksi jille maksetut rahaerät (korot, lyhennykset ym.). pääomaksi katsottavilla lainoilla, maksaa laitos tästä vähennetään vielä mahdolliset omistajan omistajalle lainoista korkoa, joka näkyy rahoi- pääomasijoitukset ja korot, niin saadaan nettora- tuskuluna tuloslaskelmassa sekä lainojen lyhen- havirta laitoksen ja omistajan välillä. nystä, joka ei näy tuloslaskelmassa, mutta näkyy rahoituslaskelmassa rahavirtana laitoksen kas- Niissä laitoksissa, joilla ei ole omaa tasetta, kas- sasta omistajalle. savirta muodostuu, kun vähennetään laitoksen keräämästä käyttökatteesta, liittymismaksuista Kun laitosten pääomarakenteissa on suuria ero- ja muista tuloista investoinnit. Jos erotus on po- ja, joiden perusteena on vielä pääosin poliittiset sitiivinen, rahaa on virrannut laitoksesta omista- päätökset, ei peruspääomalle maksettua tuottoa jalle, jos erotus on negatiivinen, on omistaja jou- voi pitää vertailukelpoisena tunnuslukuna ver- tunut sijoittamaan laitokseen uutta pääomaa.

29 Kuvassa 27 on esitetty kassavirta laitoksesta omassa sarjassaan. Niissä jokaisesta myydystä omistajalle suhteessa käyttöomaisuuden kirjan- vesikuutiosta yli 5 mk/m3 on virrannut tavalla pitoarvoon. tai toisella omistajalle eli kunnalle. Kuvassa 29 on esitetty kassavirta omistajalle suhteessa liike- Kuvassa 28 näkyy kassavirta laitoksesta omista- vaihtoon, tässä erottuvat edelleen Nurmes ja jalle suhteessa myytyyn vesimäärään (mk/m3). Helsinki, joissa puolet liikevaihdosta virtaa Tässä suhteessa Nurmes, Espoo ja Helsinki ovat omistajalle.

Kuva 27. Kassavirta laitoksesta omistajalle suhteessa käyttöomaisuuden kirjanpitoarvoon vuonna 1998.

Kuvissa 30 ja 31 on esitetty kassavirta ulos lai- rahoituslaitoksille maksetut korot ja lyhennyk- toksesta suhteessa liikevaihtoon ja suhteessa set. Vertaamalla kuvia 29 ja 30, voidaan päätellä myytyyn vesimäärään. Tässä on huomioitu toimiiko laitoksen rahoittajana omistaja vai ul- myös muille tahoille maksetut rahaerät, kuten kopuoliset rahoituslaitokset.

30 Kuva 28. Kassavirta laitoksesta omistajalle myytyä vesikuutiota kohti laskettuna

Kuva 29. Kassavirta omistajalle suhteessa liikevaihtoon vuonna 1998.

31 Kuva 30. Kassavirta ulos laitoksesta suhteessa liikevaihtoon vuonna 1998.

Kuva 31. Kassavirta ulos laitoksesta myytyä vesikuutiota kohti vuonna 1998.

32 7. Liittymismaksujen vaikutus laitosten talouteen

Osa laitoksista on perinyt uusilta liittyjiltä liitty- mahdollisesti pienempien käyttömaksujen muo- mismaksuja, joilla on katettu uusien alueiden ra- dossa. Liittymismaksut keventävät laitoksen ra- kentamisesta aiheutuvia investointeja. Käytäntö hoituskuluja. Liittymismaksut vaikeuttavat lai- on ollut hyvin vaihtelevaa. Liittymismaksut ovat tosten välistä taksavertailua, sillä pelkät käyttö- perinteisesti olleet käytössä pienempien maalais- maksut eivät ole vertailukelpoisia keskenään. kuntien laitoksissa. Sen sijaan isompien kaupun- kien laitokset eivät ole liittymismaksuja juuri- Kuvassa 32 on esitetty vuonna 1998 kerättyjen kaan perineet. Tilanne on nyt kuitenkin muuttu- liittymismaksujen määrä suhteessa tehtyihin in- nut siten, että myös isoimmat laitokset, kuten vestointeihin. Kuvasta nähdään, että Pellossa ja Helsinki, Espoo ja Tampere ovat alkaneet periä Kempeleellä liittymismaksuilla on katettu yli 65 liittymismaksuja. % investoinneista, Turussa ja Espoossa vajaat 20 %. Liittymismaksut on kirjanpidossa käsitelty ta- vallaan asiakkaiden tekemänä pääomasijoituk- Osa laitoksista on kerännyt liittymismaksuja sena vesihuoltolaitokseen. Niihin ei useimmiten koko toimintansa ajan ja hoitanut investointien liity palautusvelvollisuutta, joten ne katsotaan rahoituksen pääosin liittymismaksujen avulla. laitoksen taseessa omaksi pääomaksi. Liittymis- Näille laitoksille onkin kertynyt vuosien saatos- maksuille ei ole myöskään maksettu tuottoa, sa varsin suuret liittymismaksurahastot. Mikäli vaan asiakas saa sijoitukselleen hyödyn vain liittymismaksuilla katetaan huomattava osa in-

Kuva 32. Uusilta asiakkailta perityt liittymismaksut suhteessa tehtyihin investointeihin vuonna 1998.

33 Kuva 33. Liittymismaksupääoman osuus käyttöomaisuuden kirjanpitoarvosta. vestoinneista, voi muodostua tilanne, jossa käyt- 1998 jo selvästi suurempi, kuin käyttöomaisuu- töomaisuuden kirjanpitoarvo sulaa poistojen den kirjanpitoarvo (54,3 mmk). Vastaavasti kas- myötä pienemmäksi kuin rahastoitu liittymis- savaroja oli 22,8 mmk, mitä voidaan pitää huo- maksupääoma. mattavan suurena toiminnan volyymiin nähden. Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan tietoja Näin on käynyt mm. Haapajärvellä, jossa liitty- ei kuvissa kuitenkaan ole esitetty, sillä vesi- ja mismaksurahaston arvo on 12 milj.mk, mutta energiapuolen tietoja ei taseessa ole eritelty, jo- käyttöomaisuuden arvo vain 6 milj.mk. Vastaa- ten ne eivät olisi vertailukelpoisia muihin vesi- vasti rahavaroja on pankkitileillä ja sijoituksissa huoltolaitoksiin verrattuna. yli 7 milj.mk. Toimintakertomuksessa ei kuiten- kaan yksilöidä mitä tarkoitusta varten laitos on Karkeana lähtökohtana voitaneen pitää sitä, kassaan rahaa kerännyt. Todennäköisesti rahaa että laitos käyttäisi investointiensa rahoittami- tarvitaan mm. verkostojen saneerauksiin, mutta seen vuosittain poistojen ja liittymismaksujen tämäkin olisi hyvä tuoda selvästi esille, jotta asi- suuruisen summan, jolloin laitokseen ei tarvitsisi akkaiden ei tarvitsisi epäillä vesimaksuilla kerät- sijoittaa muuta ulkopuolista pääomaa. Pitkällä tyjen varojen käyttötarkoitusta. Myös Pellossa, aikavälillä olisi luonnollista, jos korvausinves- Rantsilassa, Tyrnävällä ja Kempeleessä liittymis- toinnit rahoitettaisiin poistoilla ja uusinvestoin- maksurahasto muodostaa lähes 90 % käyttö- nit liittymismaksuilla. omaisuuden kirjanpitoarvosta. Kuvassa 34 on esitetty poistojen ja liittymismak- Mainittakoon esimerkin vuoksi että myös Kuu- sujen yhteismäärä suhteessa tehtyihin investoin- samon energia- ja vesiosuuskunnalla liittymis- teihin vuonna 1998. Nähdään, että poistot ja maksurahaston arvo (66,6 mmk) oli vuonna liittymismaksut ovat olleet keskimäärin 40 %

34 Kuva 34. Poistojen ja liittymismaksujen summa suhteessa tehtyihin investointeihin. investointeja suuremmat. Investointeihin ei sil- on vain muistettava se, ettei vesihuollon kulu- loin tarvita edes tulorahoitusta. Tämä tarkoittaa tus- tai perusmaksujen korotustarvetta voida pe- sitä, että laitokset, jotka keräävät merkittäviä rustella laitoksen tappiollisella tilinpäätöksellä. liittymismaksuja voisivat toimia selvästi tappiol- Jopa vuosikymmeniäkin tappiota tekevä laitos lisina ja silti selviytyä investointien rahoitukses- voi olla pääomarakenteeltaan terve, mikäli uu- ta ja voisivat mahdollisesti vielä maksaa omista- det liittyjät sijoittavat laitokseen koko ajan riit- jalle korvauksia sijoitetusta pääomasta. Tällöin tävästi uutta omaa pääomaa.

35 8. Julkiset ja yhtiömuotoiset vesihuoltolaitokset

Kuvassa 35 on esitetty julkisille ja yhtiömuo- remmat kuin yhtiömuotoisilla laitoksilla. Tämä toisille vesihuoltolaitoksille laskettuja taloudel- voi johtua mm. eroista investointimenojen kir- lisia lukuja, joiden laskentaperiaatteet on esi- jaustavoissa, käytetyistä poistoajoista, mutta tetty edellä. Yhtiömuotoisia vesihuoltolaitoksia myös laitosten rakenteellisista eroista. Erot ovat tutkituista olivat Puumala, Ylikiiminki, Kärsä- sen verran pieniä, ettei tämän vertailun perus- mäki, Pello, Rantsila, Tyrnävä, Kitee, Orimatti- teella voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä la, Haapajärvi, Kempele ja Kuusamo, yhteensä toimintamuodon vaikutuksesta vesihuoltolai- 11 kpl ja kokoluokaltaan aineiston pienem- toksen taloudelliselle tilanteelle. mästä päästä. Kuvassa 36 on esitetty yhtiömuotoisten vesi- Merkittävin ero näyttäisi olevan käyttöomaisuu- huoltolaitosten omistus vuonna 1998. Tiedot on den kirjanpitoarvossa ja käyttökatteessa, jotka esitetty niistä laitoksista, jotka sen ovat ilmoitta- ovat ns. julkisilla laitoksilla jonkin verran suu- neet.

Kuva 35. Julkisten ja yhtiömuotoisten vesihuoltolaitosten vertailu vuonna 1998.

36 Kuva 36. Yhtiömuotoisten vesihuoltolaitosten omistus vuonna 1998

37 9. Tulosten tarkastelu

9.1 Yleistä toksista toteuttaa merkittävän osan esim. ver- kostoinvestoinneista laitoksen oman henkilö- Tässä maa- ja metsätalousministeriön toimek- kunnan toimesta, jolloin näiden henkilöiden siannosta laaditussa selvityksessä on vertailtu 45 palkat kirjataankin yleensä investointimenoik- suomalaisen vesi- ja viemärilaitoksen taloudel- si. Nämä henkilöstömenot eivät silloin rasita ti- lista tilaa vuoden 1998 tilinpäätöstietojen poh- likauden tulosta toimintamenona, vaan kirjau- jalta. Raportti toimitettiin luonnosvaiheessa kai- tuvat taseeseen käyttöomaisuuteen, joka pois- kille mukana oleville laitoksille tarkistettavaksi tetaan suunnitelman mukaisina poistoina. Osa ja kommentoitavaksi. Tämän tarkistuskierrok- laitoksista taas toteuttaa lähes kaikki investoin- sen jälkeen tietoja on täydennetty ja tarkistettu nit ulkopuolelta hankittavina ostopalveluina, saatujen kommenttien mukaisesti. Raportissa jolloin oman henkilökunnan määrä on tietysti esitettävät tiedot perustuvat siis laitosten toimin- suhteessa selvästi pienempi kuin ensin maini- takertomuksissaan itse ilmoittamiin tilinpäätös- tuilla laitoksilla. tietoihin. Yksittäiset tiedot eivät aina kaikilta osin ole suoraan vertailukelpoisia keskenään, Kun otetaan huomioon taustatekijät, jotka aihe- mikä on pidettävä mielessä, kun eri laitosten uttavat luonnollisia poikkeamia yksittäisiin tun- tunnuslukuja vertaillaan keskenään. nuslukuihin, on selvää ettei yhden yksittäisen tunnusluvun perusteella voi tehdä kovin pitkälle Vertailukelpoisuutta haittaavat mm. erot laitos- meneviä johtopäätöksiä. Tässä raportissa esite- ten kirjanpitotavoissa sekä tietysti eroavuudet tyt tiedot koskevat lisäksi vain vuoden 1998 tili- toimintaolosuhteissa ja toimintamuodoissa. Ehkä kauden tietoja, jolloin laitosten toiminnan kehi- merkittävimmin vertailtavuutta haittaavat suuret tyksestä ja mm. kasvunopeudesta ei saada vielä erot käyttöomaisuuden poistokäytännöissä. Suu- mitään kuvaa. Syvemmän analyysin tekeminen rimmat laitokset käyttävät pääsääntöisesti pitem- edellyttäisi laitosten toiminnan tarkastelua pi- piä poistoaikoja ja suurempia poistoprosentteja demmällä, vähintään viiden vuoden aikajänteel- kuin pienemmät laitokset. Tämä johtaa siihen, lä, jolloin esimerkiksi suurten kertainvestointien että suuria poistoprosentteja käyttävien laitosten ja muiden poikkeuksellisten tapahtumien vaiku- käyttöomaisuuden kirjanpitoarvot ovat suhteessa tus tasoittuisi. pienempiä verrattuna laitoksiin, jotka poistavat omaisuutta hitaampaan tahtiin. Tämän raportin tarkoituksena onkin lähinnä antaa yleiskuva ja jonkinlainen läpileikkaus Myös investointimenojen kirjaamistavoissa Suomen vesihuoltolaitosten taloudellisesta tilan- näyttää olevan eroavuuksia sillä varsinkin pie- teesta ja mahdollisista ongelmakohdista, joihin nemmät ja etenkin yhtiömuotoiset laitokset ovat erityisesti tulisi jatkossa kiinnittää enemmän pyrkineet kirjaamaan osan selvistä investointi- huomiota. Raportin pohjalta ei voida lähteä menoistakin kuluiksi tuloslaskelmaan pienen- osoittamaan ja syyllistämään mitään yksittäistä tääkseen tilikauden voittoa. Myös tällöin käyt- laitosta, vaan selvitystyön tavoitteena on tarjota töomaisuuden kirjanpitoarvo jää suhteessa pie- taustatietoa uusitun vesihuoltolainsäädännön nemmäksi kuin muilla laitoksilla. käytännön soveltamistyöhön sekä eväitä kaikille vesihuoltolaitoksille oman toimintansa kehittä- Työntekijää kohti lasketuissa tunnusluvuissa miseen. vertailtavuutta haittaa lisäksi se, että osa lai-

38 9.2 Suurten kaupunkien laitokset Pienin käyttökate näistä laitoksista vuonna 1998 oli Turun Vesilaitoksen 51,0 % liikevaih- Käsitellyt 45 vesihuoltolaitosta voidaan kokon- dosta, ja suurin käyttökate 70,5 % liikevaihdos- sa sekä taloudellisten tunnuslukujensa mukaan ta taas oli Helsingin Vedellä. Sen käyttökate oli- jakaa useampaan ryhmään. Oman merkittävän kin aivan omaa luokkaansa eli yli 10 %-yksik- ryhmänsä muodostavat suurten kaupunkien ve- köä suurempi kuin seuraavaksi suurin eli Es- sihuoltolaitokset, joita tässä selvityksessä edus- poon Veden käyttökate (60,4 % liikevaihdosta). tavat Espoon, Helsingin, Oulun, Tampereen ja Myytyyn vesimäärään suhteutettuna pienin Turun kaupunkien laitokset. Tähän ryhmään käyttökate 5,78 mk/m3 oli Oulun kaupungin ve- Suomessa kuuluvista laitoksista selvityksestä sihuoltolaitoksella ja suurin käyttökate 7,97 poissa ovat vain Lahden kaupungin yksin omis- mk/m3 jälleen Helsingin Vedellä. tama LV Lahti Vesi Oy ja Vantaan kaupungin vesihuoltolaitos. Jälkimmäinen puuttuu lähinnä Esitetyt käyttökatteet on saavutettu vesi- ja jäte- siitä syystä, että siitä on muodostettu itsenäinen vesimaksuilla (näissä kaupungeissa pelkästään liikelaitos vasta tänä keväänä, ja edellinen siksi, käyttömaksuilla), jotka yhteenlaskettuina (ar- ettei se sisältynyt vuonna 1999 laatimaamme vonlisävero mukaan lukien) olivat Espoossa kunnallisia vesihuoltolaitoksia koskeneeseen 15,62 mk/m3, Helsingissä 10,70 mk/m3, Oulussa vastaavaan selvitykseen, jossa myöskin käytet- 12,61 mk/m3, Tampereella 11,35 mk/m3 ja Tu- tiin hyväksi vuoden 1998 tilinpäätöksiä. russa 13,75 mk/m3. Laitosten vastaavat omakus- tannushinnat ilman rahoituskuluja olivat Es- Näillä laitoksilla on hyvät tekniset ja taloudelliset poossa 9,60 mk/m3, Helsingissä 7,89 mk/m3, toimintaedellytykset. Ne kaikki ovat vanhoja lai- Oulussa 9,30 mk/m3, Tampereella 9,24 mk/m3 ja toksia, joiden toiminta-alueet rajoittuvat suurelta Turussa 12,62 mk/m3. osin tehokkaasti rakennetuille ja joka tapaukses- sa lähes yksinomaan kaavoitetuille taajasti asu- Laitosten toiminnallinen kannattavuus on ollut tuille alueille. Rakenteellisesti jonkin verran muis- erinomaisen hyvä, koska kaikilla niistä käyttö- ta poikkeava on ehkä Espoon Vesi siitä syystä, kate oli enemmän kuin puolet, Espoon Vedellä että Espoon taaja-asutus sijaitsee varsin hajallaan yli 60 % ja Helsingin Vedellä yli 70 % liikevaih- olevissa tihentymissä, joita on hyvin monta. Toi- dosta. saalta Espoon veden toiminta-alue on rajattu niin, että se käsittää vain kaavoitettuja ja myös Laitokset ovat maksaneet omistajakaupungeil- pitkälle rakennettuja taajasti asuttuja alueita. leen niihin sijoitetun peruspääoman tuottoja, jotka ovat olleet Espoossa 10,0 %, Helsingissä Kaikki nämä laitokset ovat olleet erittäin kan- 9,0 %, Oulussa peräti 17,1 %, Tampereella 10,0 nattavia, kuten taulukossa 3 esitettävät käyttö- % ja Turussa 8,6 %. Oulun kaupungin saama katteet jo heti alkuun osoittavat. huomattavan suuri tuotto, koostui varsinaisesta

Taulukko 3. Suurten kaupunkien käyttökatteet.

Laitos Käyttökate % liikevaihdosta Käyttökate mk/m3 vuonna 1998 vuonna 1998 Espoon Vesi 60,4 7,55 Helsingin Vesi 70,5 7,97 Oulun kaupungin vesihuoltolaitos 53,0 5,78 Tampereen kaupungin vesilaitos 56,8 6,55 Turun Vesilaitos 51,0 5,96

39 peruspääoman tuotosta (10,6 %) ja ylimääräi- 25 % ja Turussa 32 % liikevaihdosta. Myytyä sestä tuotosta (6,5 %). Liikevaihdoista perus- vesikuutiota kohti laskettuna järjestys oli sama pääomille maksetut tuotot olivat Espoossa 20,9 eli Espoo 5,0 mk/m3, Helsinki 5,6 mk/m3, Oulu %, Helsingissä 15,5 %, Oulussa 20,3 %, Tam- 3,2 mk/m3, Tampere 2,9 mk/m3 ja Turku 3,7 pereella 24,8 % sekä Turussa peräti 31,8 %. mk/m3.

Maksetut tuotot ovat olleet molemmilla tavoil- 9.3 Muut vanhojen kaupunkien laitokset la laskettuina niin suuria, että niiden kohtuulli- suudesta voidaan keskustella. Ilmeistä on, ettei- Toisen yhtenäisen ryhmän selvityksessä mukana vät peruspääomille maksettavat tuotot näissä olleista vesihuoltolaitoksista muodostavat nii- laitoksissa ole merkittävästi pienentyneet vuo- den kaupunkien laitokset, jotka ovat ns. vanho- den 1998 jälkeen. Oulun ylimääräinen tuotto jen kaupunkien vanhoja laitoksia. Myös näiden vuonna 1998 lienee kuitenkin jäänyt poikkeus- toiminta-alueet ovat yleensä rajatut sisältämään tapaukseksi. vain kaavoitettuja ja tiheään asuttuja alueita. Rakenteellisesti poikkeava tässä joukossa on Paremman kuvan rahan liikkumisesta laitosten Imatran Vesi siitä syystä, että myös Imatralla ja niiden omistajakaupunkien välillä saa kui- taaja-asutus sijaitsee monissa toistaan selvästi tenkin niiden välisistä kassavirroista. Tässä erillään olevissa taajamissa. Myös näillä laitok- suhteessa erot näiden laitosten välillä ovat ol- silla on pääsääntöisesti hyvät tekniset ja talou- leet hyvin pienet, kun kassavirta suhteutettiin delliset toimintaedellytykset. laitosten koko käyttöomaisuuden arvoon. Pie- nin kassavirta vesihuoltolaitoksista kaupun- Myös monet näistä laitoksista ovat olleet toi- geille vuonna 1998 oli Espoon 8,6 % ja suurin minnallisesti erittäin hyvin kannattavia. Alhai- Helsingin 10,0 % niiden käyttöomaisuuden simmat käyttökatteet näistä laitoksista olivat kirjanpitoarvosta. vuonna 1998 Porin Veden 41,3 % ja Vaasan kaupungin vesilaitoksen 44,0 % liikevaihdosta. Liikevaihtoon suhteutettuna erot olivat jo sel- Myytyyn vesimäärään suhteutettuna Porin Ve- västi suuremmat. Tällä tavoin laskettuina suu- den käyttökate oli 4,03 mk/m3 sekä Vaasan kau- rimmat kassavirrat olivat Espoossa 40 % ja pungin vesilaitoksen vastaava 5,20 mk/m3. Helsingissä 49 % eli lähes puolet liikevaihdos- Nämä käyttökatteet oli saavutettu yhteenlaske- ta. Oulussa kassavirta oli 29 %, Tampereella tulla vesi- ja jätevesimaksulla (arvonlisävero mu-

Taulukko 4. Muiden vanhojen kaupunkien laitosten käyttökatteet.

Laitos Käyttökate % liikevaihdosta Käyttökate mk/m3 vuonna 1998 vuonna 1998 Forssan Vesihuoltolaitos 65,4 8,14 Hämeenlinnan kaupungin vesilaitos 58,8 7,14 Imatran Vesi 56,4 7,34 Joensuun Vesilaitos 58,3 7,05 Jyväskylän Vesilaitos 57,4 6,09 Kotkan kaupungin vesilaitos 50,4 7,10 Kuopion Vesilaitos 57,7 6,65 Mikkelin Vesilaitos 60,9 6,09 Nurmeksen kaupungin vv-laitos 61,3 6,12 Porvoon kaupungin vesilaitos 54,9 6,70

40 kana) 10,94 mk/m3 ja Vaasassa vastaavasti Jos halutaan verrata ns. virasto-organisaationa 13,66 mk/m3. Laitosten omakustannushinnat il- kiinteästi kunnan kirjanpidossa toimivia laitok- man rahoituskuluja olivat Porissa 9,64 mk/m3 ja sia liikelaitoksina toimiviin laitoksiin, joilla on Vaasassa 12,44 mk/m3. oma tase, on tarkasteltava lähinnä nettokassa- virtoja laitoksen ja omistajan (kunnan) välillä. Kaikilla muilla käyttökatteet ovat olleet suur- Kassavirrat laitoksista niiden omistajakaupun- ten kaupunkien laitosten luokkaa, kuten taulu- geille olivat suhteessa laitosten käyttöomaisuuk- kosta 4 selviää. Ne on ilmoitettu siinä sekä lii- siin Mikkelissä ja Porvoossa 0 %, Raumalla 1,7 kevaihtoon että myytyyn vesimäärän suhteutet- %, Porissa 3,5 %, Vaasassa 5,0 %, Imatralla 5,1 tuina. %, Kuopiossa 6,1 %, Lappeenrannassa 7,4 %, Kotkassa 7,9 %, Jyväskylässä 8,5 %, Hämeen- Nämä käyttökatteet on saavutettu yhteenlaske- linnassa 9,8 %, Joensuussa 10,8 %, Forssassa tuilla vesi- ja jätevesimaksuilla (useimmilla pel- 15,5 %, ja Nurmeksessa peräti 37,1 %. kästään käyttömaksut), jotka on arvolisävero mukaan lukien esitetty alla olevassa taulukossa Kassavirrat laitoksista niiden omistajille olivat 5. Niiden rinnalla on esitetty laitosten omakus- Mikkelissä 0,01 %, Raumalla 7,3 %, Vaasassa tannushinnat ilman rahoituskuluja. 12,8 %, Kuopiossa 18,5 %, Porissa 18,7 %, Lappeenrannassa 22,9 %, Imatralla 23,5 %, Jy- Laitokset ovat maksaneet yllä esitetyistä käyttö- väskylässä 20,9 %, Kotkassa 25,6 %, Joensuus- katteista omistajakaupungeilleen niihin sijoite- sa 29,9 %, Forssassa 31,1 %, Hämeenlinnassa tuista peruspääomista tuottoja, jotka ovat olleet 31,6 % ja Nurmeksessa peräti 55,8 % laitosten vuonna 1998 Imatralla, Mikkelissä ja Porvoossa liikevaihdoista. 0 %, Raumalla 2 %, Porissa 3,4 %, Kuopiossa 5,4 %, Vaasassa 5,5 %, Lappeenrannassa 7,2 Myytyä vesikuutiota kohti laskettuna vastaavat %, Hämeenlinnassa 7,5 %, Joensuussa jo 12,0 kassavirrat olivat Mikkelissä 0 mk/m3, Raumal- %, Jyväskylässä 14,0 % ja Forssassa peräti 21,1 la 0,83 mk/m3, Vaasassa 1,51 mk/m3, Porissa %. Kotkan ja Nurmeksen laitosten omistajilleen 1,82 mk/m3, Kuopiossa 2,13 mk/m3, Jyväskyläs- maksamaa tuottoa ei ole voitu tarkastella perus- sä 2,22 mk/m3, Lappeenrannassa 2,63 mk/m3, pääomalle maksettuna tuottona, sillä näillä lai- Kotkassa 3,61 mk/m3, Joensuussa 3,62 mk/m3, toksilla ei ollut omia taseita, eikä määriteltyä pe- Hämeenlinnassa 3,83 mk/m3, Forssassa 3,87 ruspääomaa. mk/m3 ja Nurmeksessa peräti 5,58 mk/m3.

Taulukko 5. Vesi- ja jätevesimaksut sekä omakustannushinta ilman rahoituskuluja muissa vanhojen kaupunkien laitoksissa.

Laitos Vv-maksut mk/m3 Omakustannushinta mk/m3 ilman vuonna 1998 rahoituskuluja vuonna 1998 Forssan Vesihuoltolaitos 11,56 7,94 Hämeenlinnan kaupungin vesilaitos 14,05 10,67 Imatran Vesi 14,58 10,67 Joensuun Vesilaitos 14,15 10,01 Jyväskylän Vesilaitos 13,16 9,08 Kotkan kaupungin vesilaitos 16,59 12,82 Kuopion Vesilaitos 13,52 10,07 Mikkelin Vesilaitos 11,20 11,21 Nurmeksen kaupungin vv-laitos 12,08 6,95 Porvoon kaupungin vesilaitos 13,73 11,02

41 Vaikka laitokset ovat olleet kohtuullisen kan- Nämä käyttökatteet on saavutettu yhteenlaske- nattavia (Pori ja Vaasa) tai erittäin hyvin kan- tuilla vesi- ja jätevesimaksuilla (käyttömaksuilla, nattavia (muut laitokset), niiden omistajille jotka sisältävät arvolisäveron), jotka olivat Hol- maksetut tuotot ovat olleet pääosin hyvin koh- lolassa 11,75 mk/m3, Luumäellä 11,71 mk/m3, tuullisia, ja niistä ulos lähteneet kassavirrat Joutsenossa 12,20 mk/m3, Ruokolahdella 13,54 ovat olleet myös varsin vähäisiä. Vain Joen- mk/m3, Savitaipaleella 14,44 mk/m3 ja Mäntsä- suun, Jyväskylän ja Forssan laitosten omistajil- lässä 15,51 mk/m3. leen maksamat tuotot ovat olleet yli 10 % lai- tosten peruspääomasta. Toisaalta Kotkan ja Laitosten vastaavat omakustannushinnat ilman Nurmeksen laitosten omistajakaupungeilleen rahoituskuluja olivat Hollolassa 10,74 mk/m3, maksamista tuotoista ei ole vertailukelpoista Luumäellä 14,03 mk/m3, Joutsenossa 11,71 mk/ lukua. m3, Ruokolahdella 15,26 mk/m3, Savitaipaleella 17,44 mk/m3 ja Mäntsälässä 11,83 mk. Yli 10 % laitosten käyttöomaisuuksista olevia kassavirtoja omistajille oli Joensuussa, Forssassa Näistä laitoksista omat taseet ovat olleet vain ja Nurmeksessa. Joensuussa kassavirta laitoksel- Hollolan vesihuoltolaitoksella, Mäntsälän Vesi ta kaupungille oli 10,8 %, Forssassa 15,5 %, Oy:llä ja Joutsenon vesi- ja viemärilaitoksella. mutta Nurmeksessa jo 37,1 % käyttöomaisuu- Niiden peruspääomille maksetut tuotot olivat desta. Hollolassa 2,4 %, Mäntsälässä 3,0 % ja Jout- senossa 0 %. Kun katsellaan laitoksista niiden 9.4 Uusien kaupunkien ja suurten maalaiskuntien omistajille suuntautuneita kassavirtoja, ne ovat laitokset olleet Savitaipaleella 6,4 %, Hollolassa ja Mänt- sälässä 2,1 % Joutsenossa 0 %, Luumäellä 11,3 Kolmanteen ryhmään voidaan sijoittaa ns. uusi- % ja Ruokolahdella 6,8 % laitosten käyttö- en kaupunkien ja suurten maalaiskuntien vesi- omaisuudesta. huoltolaitokset. Laitoksina nämä ovat huomat- tavasti nuorempia kuin vanhojen kaupunkien Liikevaihtoon suhteutettuna kassavirrat omista- laitokset. Niiden kannattavuus on yleensä ollut- jille olivat Savitaipaleella 24,7 %, Hollolassa kin selvästi heikompi kuin edellä käsiteltyjen 22,7 %, Mäntsälässä 12,8 %, Joutsenossa 0 %, kaupunkien laitoksilla, mutta kaikilla oli kui- Luumäellä 36,8 % ja Ruokolahdella 33,0 % lai- tenkin positiiviset käyttökatteet. tosten liikevaihdoista. Myytyä vesikuutiota koh- ti laskettuina kassavirrat laitoksilta niiden omis- Toisaalta muutamilla tämän ryhmän laitoksilla tajille olivat Savitaipaleella 3,00 mk/m3, Hollo- oli jopa vanhojen kaupunkien laitosten luokkaa lassa 1,47 mk/m3, Mäntsälässä 1,28 mk/m3, olevat käyttökatteet. Nämä ovat Savitaipaleen Joutsenossa 0 mk/m3, Luumäellä 3,55 mk/m3 ja kunnan vesi- ja viemärilaitos 39,1 %, Hollolan Ruokolahdella 3,63 mk/m3. vesihuoltolaitos 41,6 %, Joutsenon vesi- ja vie- märilaitos 45,4 %, Mäntsälän Vesi Oy 46,5 %, Valtaosalla tähän ryhmään kuuluvista laitoksis- Luumäen vesilaitos 56,2 % ja Ruokolahden ve- ta käyttökate on jäänyt kuitenkin alle 35 %:iin sihuoltolaitos 60,2 %. Myytyä vesikuutiota liikevaihdosta. Nämä laitokset on esitetty taulu- kohti laskettuina nämä käyttökatteet ovat olleet kossa 6. Joutsenossa 4,43 mk/m3, Hollolassa 4,46 mk/ m3, Savitaipaleella 4,73 mk/m3, Luumäellä 5,41 Merkittävää on, että muut näistä laitoksista, mk/m3, Mäntsälässä 6,50 mk/m3 ja Ruokolah- paitsi Kangasalan, Parikkalan, Rautjärven ja della 6,62 mk/m3. Taipalsaaren laitokset, ovat yksityisten yhtymi- en omistamia laitoksia.

42 Taulukko 6. Uusien kaupunkien ja suurten maa- Silmiinpistäviä ovat Puumalan Vesiosuuskun- laiskuntien laitoksien käyttökatteet. nan ja Kiteen Vesikunnan hyvin alhaiset mak- sut. Molemmissa tapauksissa laitokset ovat Laitos Käyttökate % liikevaihdosta teknisesti hyvin hoidetut. Hyvin kohtuullisia vuonna 1998 ovat myös Kempeleen Vesihuolto Oy:n, Ori- Puumalan Vesiosuuskunta 29,4 mattilan Vesi Oy:n ja Haapajärven Vesi Oy:n Taipalsaaren kunnan vv-laitos 12,4 maksut. Myös nämä laitokset ovat tunnettuja Ylikiimingin Vesihuolto Oy 32,4 hyvästä hoidostaan. Kaikilla muilla näistä pait- Parikkalan kunnan vv-laitos 34,0 si Haapajärven Vesi Oy:llä maksut olivat laitos- Kärsämäen Vesihuolto Oy 34,5 Pellon vesihuolto-osuuskunta 23,9 ten omakustannushintoja alhaisemmat. Tämä Rantsilan Vesihuolto Oy 14,5 on tyypillistä myös hyvin suurelle osalle tämän Rautjärven kunnan vv-laitos 37,2 ryhmän laitoksia. On kuitenkin muistettava, Tyrnävän Vesihuolto Oy 26,8 että valtaosa näistä laitoksista perii käyttömak- Kiteen Vesikunta 21,5 sujen lisäksi liittymismaksuja, mikä vääristää Orimattilan Vesi Oy 29,1 vertailua. Haapajärven Vesi Oy 30,7 Kempeleen Vesihuolto Oy 26,1 Näistä laitoksista omia taseita saatiin vain yhty- Kuusamon Energia- ja vesiosuuskunta 32,3 mämuotoisilta laitoksilta. Näissä peruspääomal- Kangasalan kunnan vesihuoltolaitos 29,1 le maksetut tuotot omistajille olivat 0 % Kärsä- mäen Vesihuolto Oy:llä, Pellon vesihuolto- Nämä käyttökatteet on saavutettu yhteenlaske- osuuskunnalla, Tyrnävän Vesihuolto Oy:llä, Ki- tuilla vesi- ja jätevesimaksuilla (käyttömaksuil- teen Vesikunnalla, Orimattilan Vesi Oy:llä, Haa- la), joihin sisältyy arvonlisävero ja jotka on esi- pajärven Vesi Oy:llä ja Kempeleen Vesihuolto tetty alla olevassa taulukossa 7. Samassa taulu- Oy:llä. Muilta yhtymiltä ei saatu tietoja omista- kossa on esitetty myös laitosten omakustannus- jille maksetuista tuotoista. hinnat ilman rahoituskuluja.

Taulukko 7. Uusien kaupunkien ja suurten maalaiskuntien laitoksien vesi- ja jätevesimaksut sekä omakustannushinta ilman rahoituskuluja.

Laitos Vv-maksut mk/m3 Omakustannushinta mk/m3 vuonna 1998 ilman rahoituskuluja vuonna 1998 Puumalan Vesiosuuskunta 8,75 16,84 Taipalsaaren kunnan vesi- ja viemärilaitos 13,60 16,33 Ylikiimingin Vesihuolto Oy 11,69 9.89 Parikkalan kunnan vesi- ja viemärilaitos 16,13 19,33 Kärsämäen Vesihuolto Oy 13,59 11,91 Pellon Vesihuolto-osuuskunta ei tietoa 9,64 Rantsilan Vesihuolto Oy 11,94 9,64 Rautjärven kunnan vesihuoltolaitos 13,20 10,37 Tyrnävän Vesihuolto Oy 11,35 10,70 Kiteen Vesikunta 8,70 9,91 Orimattilan Vesi Oy 10,50 12,41 Haapajärven Vesi Oy 9,32 7,17 Kempeleen Vesihuolto Oy 9,50 12,20 Kuusamon Energia- ja vesiosuuskunta 12,80 15,63 Kangasalan kunnan vesihuoltolaitos 12,00 13,10

43 Näiden laitosten omistajilleen maksamat kas- messa kustannusvastaavuutta, mikä voidaan to- savirrat liikevaihdosta ovat olleet Rautjärvellä deta myös kuvista 37 ja 38. –25,4 %, Taipalsaarella –21,6 %, Puumalassa –6,0 %, Pellossa –0,7 %, Orimattilassa 0 %, Hyvin pienistä kunnallisista vesihuoltolaitoksis- Haapajärvellä 0 %, Tyrnävällä 0,8 %, Kiteellä ta tiedossa on vain Lemin laitoksen kassavirta, 1,0 %, Kempeleellä 1,6 % ja Kangasalla 4,5 joka on ollut –11,8 % laitoksen käyttöomaisuu- %, Mäntsälässä 9,2 %. Muilta kunnallisilta lai- desta ja -68,4 % sen liikevaihdosta. Kunta on toksilta ja yhtymien laitoksilta ei kassavirtatieto- tukenut laitoksen veden hintaa eli maksuja ja ole saatu lasketuksi. Ilmeistä kuitenkin on, osuudella, joka oli niin suuri kuin 9,2 mk/m3. että hyvin merkittäviä tuottoja näiden laitosten On oletettavaa, että vastaavia pieniä kuntien omistajille ei ole maksettu. Merkittävää on, että omistamia vesihuoltolaitoksia on kaikkialla osalla laitoksia niiden kassavirrat omistajille Suomessa. ovat olleet negatiivisia eli omistaja on joutunut sijoittamaan laitokseen lisää pääomaa. Yhtymien puolella tällaisia huomattavasti sub- ventoituja laitoksia ei voine löytyä, koska yhty- 9.5 Hyvin pienten maalaiskuntien laitokset mien on ollut pakko tulla pitkällä aikavälillä toimeen omilla maksutuloillaan. Jatkossa myös Viimeisen ryhmän muodostavat hyvin pienten kuntien laitosten mahdollinen subventointi kuntien vesihuoltolaitokset, jotka kaikki tässä paljastuisi armotta, kun niiden kirjanpito ja ta- selvityksessä ovat Etelä-Karjalan alueella. Niissä lous on erotettava kuntien kirjanpidossa ja ta- vesihuollon tehokkuus on luonnollisista syistä loudessa. hyvin huono asiakasmäärän vähäisyyden sekä hyvin pienen volyymin takia. Nämä kuntien ve- 9.6 Liittymismaksut sihuoltolaitokset olivat Uukuniemen, Suomen- niemen, Saaren, Ylämaan ja Lemin laitokset. Selvitystyön yhteydessä nousi selvästi esille lai- Niistä kaikilla muilla, paitsi Ylämaan kunnan tosten perimien liittymismaksujen kirjaustavasta laitoksella, on ollut negatiivinen käyttökate. aiheutuva ongelma, joka vaikeuttaa myös laitos- Tämä tarkoittaa sitä, että muiden kuntien lai- ten keskinäistä taloudellista vertailua. Osa vesi- toksia, paitsi Ylämaan laitosta, on subventoitu ja viemärilaitoksista on kerännyt uusilta liittyjil- selkeästi kuntien toimesta. tä liittymismaksuja, joilla on rahoitettu liittämi- sestä aiheutuvia investointikustannuksia. Liitty- Merkittävää on, että näiden laitosten maksut ei- mismaksutuloilla on monissa tapauksissa voitu vät ole keskimäärin olleet Uukuniemen laitosta rahoittaa suuri osa uusinvestoinneista, jolloin lukuun ottamatta juurikaan korkeampia kuin laitos on välttynyt velkaantumiselta. Liittymis- suurten kaupunkien ja kaikkien muidenkaan maksutulot on vallitsevan kirjanpitokäytännön laitosten maksut keskimäärin. Uukuniemenkin mukaan kirjattu yleensä laitosten taseeseen yhteenlasketut vesi- ja jätevesimaksut arvonlisä- oman pääoman eräksi, koska liittymismaksuja veron kanssa 18,30 mk/m3 ovat vain alle 2 mk/ ei ole pidetty palautuskelpoisina, mutta ne ovat m3 kalliimmat kuin muutoin kalleimmat eli Kot- siirtokelpoisia. Tästä johtuen liittymismaksura- kan vesi- ja jätevesimaksut (16,59 mk/m3). Lai- hastot ovat karttuneet vuosien saatossa varsin tosten omakustannushinnat ovat olleet huomat- suuriksi. tavasti suuremmat kuin niiden yhteenlasketut maksut. Tästä sekä suurten kaupunkien erittäin Kun samanaikaisesti omaisuuden poistoajat hyvin kannattavista laitoksista on nähtävissä se ovat käytännössä olleet selvästi todellista käyt- vesihuoltoalalla yleisesti tiedetty asia, että vesi- töikää lyhyempiä, on käyttöomaisuuden kirjan- huoltolaitosten maksuilla ei juurikaan ole Suo- pitoarvo ”sulanut” murto-osaan hankintahin-

44 Kuva 37. Laitosten perimien käyttömaksujen riippuvuus toimintamenoista ja poistoista

Kuva 38. Laitosten perimien käyttö-, perus- ja liittymismaksujen riippuvuus toimintamenoista ja poistoista. Kuvasta puuttuu Uukuniemen, Suomenniemen ja Lemin laitokset.

45 taisesta arvosta. Jos laitos tässä tilanteessa pyrkii yhteyttä vaan lisäksi on aina selvitettävä liittymis- tekemään voitollisia tilinpäätöksiä, muodostuu maksutulojen vaikutus laitoksen talouteen. tilanne, jolloin liittymismaksurahaston arvo kasvaa huomattavasti suuremmaksi kuin käyt- Tilanne voi tässä suhteessa muuttua, mikäli töomaisuuden kirjanpitoarvo ja vastaavasti myös vesihuoltolaitosten kirjanpidossa aletaan tämä erotus näkyy kassassa rahoitusvarojen soveltaa Kirjanpitolautakunnan 23.4.2001 an- kasvamisena tarpeettoman suuriksi. Tilanne voi- tamaa lausuntoa nro 1650, joka koskee sähkö- taisiin välttää siten, että korkeita liittymismak- liittymismaksujen kirjaamista. KILA:n lausun- suja perivät laitokset alentaisivat tuntuvasti non mukaan sähkön jakeluverkkoon liittyvistä käyttömaksuja ja tekisivät reilusti tappiollisia ti- liittymismaksuista ne, jotka ovat siirtokelpoisia linpäätöksiä, jolloin ylisuuri liittymismaksura- mutta eivät palautettavia, tulee kirjata tuloina ti- hasto toimisi tappioiden katteena. linpäätöksessä tuotoiksi. Tällöin niitä ei enää kirjattaisikaan taseeseen, vaan tilikauden aikana Tässä mielessä liittymismaksujen nykyinen kir- perityt liittymismaksut kasvattaisivat suoraan jaamistapa heikentää merkittävästi vesihuoltolai- laitoksen tilikauden voittoa, joka vietäisiin ko- tosten talouden läpinäkyvyyttä ja tunnuslukujen konaisuudessaan taseeseen voittotilille. Silloin vertailtavuutta. Vesihuoltolaitoksen perimien nykyinen epäkohta poistuisi, ja vesihuoltolaitos- maksujen ja laitoksen tuloslaskelmassa esitetyn ten taloudesta tulisi tältäkin osin varmasti riittä- taloudellisen tuloksen välillä ei ole suoranaista vän läpinäkyvä.

46 10 Yhteenveto

Tässä selvityksessä on Maa- ja metsätalousmi- set kassavirrat ovat olleet vähäiset. Pienten maa- nisteriön toimeksiannosta tarkasteltu 45 suoma- laiskuntien laitokset ovat yleensä toimineet sel- laisen vesi- ja viemärilaitoksen taloutta sekä ra- västi tappiolla, ja kunnat ovat joutuneet tuke- havirtoja laitosten ja niiden omistajien välillä maan niiden toimintaa merkittävillä taloudelli- vuonna 1998. Mukana on laitoksia kaikkialta silla panostuksilla. Suomesta. Mukana ovat kahta lukuun ottamat- ta kaikki suurten kaupunkien vesilaitokset, suu- Laitoksen koko ei vaikuta vesihuollon kustan- ri joukko muiden kaupunkien laitoksia, useita nustasoon eikä toiminnan tehokkuuteen, kuin suurten maalaiskuntien laitoksia ja viisi hyvin vasta aivan pienimmissä laitoksissa. Kustannus- pienen maalaiskunnan laitosta. Valtaosa laitok- taso alkaa nousta, kun laitoksen tuottama vesi- sista on kuntien vesi- ja viemärilaitoksia, mutta määrä on alle 450 m3/d ja kuluttajien lukumäärä mukana on myös edustava joukko yksityisesti alle 2500 asukasta. Monet alle 10 000 asukkaan omistettuja yleisiä vesi- ja viemärilaitoksia. laitokset pystyvät tuottamaan vesihuoltopalve- lut edullisemmin kuin suuret kaupungit. Tämä Selvitys on tehty käyttämällä hyväksi laitosten johtunee osittain siitä, että pienemmissä laitok- tilinpäätöstietoja. Läheskään kaikilla kunnalli- sissa palvelun laatutaso on alempi kuin suurissa silla vesi- ja viemärilaitoksilla ei ollut vielä vuon- laitoksissa, ja toisaalta erilaisia investointiavus- na 1998 omaa, kunnan taloudesta erillistä talo- tuksia on yleensä myönnetty suhteessa enemmän utta, eikä näin omaa tilinpäätöstä ja tasetta. pienille laitoksille kuin suurten kaupunkien lai- Tämä ei ole vaikeuttanut laitosten oman toimin- toksille. Avustukset pienentävät pienten laitos- nallisen kannattavuuden selvittämistä, mutta ten pääomamenoja. sen sijaan laitosten rahoituskulut ja niiden omis- tajilleen maksamat tuotot on luotettavasti saatu Pääomakustannusten tasoon vaikuttaa ratkaise- selville vain niistä laitoksista, joilla on ollut oma vasti myös se, miten laitoksen aloittava tase on tilinpäätös ja tase. Tästä syystä laitosten ja nii- muodostettu ja onko siinä vaiheessa tehty käyt- den omistajien välisiä rahavirtoja on tarkasteltu töomaisuuteen arvonkorotuksia. Selvityksessä myös määrittämällä nettokassavirrat laitoksista kävi myös ilmi, että käyttöomaisuudelle kirjan- omistajille ja päinvastoin, jolloin tilannetta voi- pidossa käytetyt poistoajat ja –prosentit vaihte- daan vertailla myös eri toimintamuodolla toimi- levat laitosten välillä hyvin paljon. Eroja ei voi vien laitosten välillä. selittää teknisten järjestelmien eroilla. Kun pois- tot muodostavat noin kolmanneksen vesihuol- Selvitetyn aineiston perusteella voidaan sanoa, lon kustannuksista, voidaan poistojen suuruu- että kaikki suurten kaupunkien vesi- ja viemäri- della vaikuttaa veden hintaan useita markkoja laitokset sekä osa muidenkin vanhojen kaupun- per kuutio. kien laitoksista ovat olleet erittäin hyvin tai joka tapauksessa hyvin taloudellisesti kannattavia, ja Kun katsotaan laitosten perimiä maksuja ja nii- niistä omistajakaupungeille menneet kassavirrat den yhteisvaikutusta mk/m3, nähdään niiden ovat myös olleet hyvin suuria. Osalla vanhojen vaihtelevan vain varsin pienellä alueella valta- kaupunkien laitoksista sekä lähes kaikilla uusi- osalla laitoksia. On nähtävissä, etteivät laitosten en kaupunkien ja suurten maalaiskuntien laitok- maksut läheskään aina perustu toiminnasta ai- silla niiden taloudellinen kannattavuus on ollut heutuviin kustannuksiin, vaan hinnoittelussa on selvästi heikompi, sekä niiden ja omistajien väli- pikemminkin pyritty tavoittelemaan valtakun-

47 nallista tai ainakin lähialueen kuntien keskimää- käyttöomaisuuden arvoa on poistettu melko no- räistä hintatasoa. Merkittävää on se, että suur- peassa tahdissa. Tällöin vesihuollon käyttömak- ten hyvin kannattavien laitosten maksut eivät suja on pidetty korkeampina, kuin todellinen ole olleet merkittävästi alempia kuin hyvin pien- kustannustaso antaisi aihetta. ten tappiollisten laitosten maksut. Nykyinen liittymismaksuja koskeva käytäntö Oman ryhmänsä tutkituista laitoksista muodos- vaikeuttaa merkittävästi laitosten perimien mak- tavat laitokset, joilla on ollut käytössään merkit- sujen ja laitosten taloudellisen tuloksen vertailua tävää liittymismaksurahoitusta. Tätä rahoitusta eri laitosten välillä. Talouden läpinäkyvyys ja ei ole käsitelty laitosten saamana tulona tulos- vertailtavuus paranisi huomattavasti, mikäli laskelmissa, vaan se näkyy ainoastaan taseissa myös vesihuoltolaitoksissa siirryttäisiin käytän- liittyjien ”sijoittamana” pääomana, tavallisesti töön, jota Kirjanpitolautakunta on lausunnos- liittymismaksurahastona. Joillekin laitoksille on saan suosittanut sähkölaitoksille. Lausunnon kertynyt huomattavan suuret kassavarat, kun mukaan liittymismaksut tulisi vastedes kirjata omaa pääomaa on jatkuvasti karttunut, mutta vuosittain tuloslaskelmaan tuloksi.

Savonlinnassa 1.7.2001

Heikki Kiuru Jyri Rautiainen Antti Harinen

48 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3,90 3,90 3,14 3,14 3,90 3,14 3,90 3,90 3,14 3,14 mk/m mk/m mk/m mk/m mk/m Poistot/m Poistot/m Poistot/m Poistot/m Poistot/m 8,2 8,2 8,6 8,6 8,2 8,6 8,2 8,2 8,6 8,6 Poisto- Poisto- Poisto- Poisto- Poisto- prosentti prosentti prosentti prosentti prosentti keskim. % keskim. % keskim. % keskim. % keskim. % ä ä ä ä ä mk mk mk mk mk Poistot Poistot Poistot Poistot Poistot 1 879 273 1 879 273 1 879 273 1 879 273 1 879 273 yhteens yhteens yhteens yhteens yhteens 10 462 996 10 462 996 10 462 996 10 462 996 10 462 996 om. om. om. om. om. ö ö ö ö ö a a a a a 3,7 3,7 4,0 4,0 3,7 4,0 3,7 3,7 4,0 4,0 ytt ytt ytt ytt ytt ä ä ä ä ä kiertonop. kiertonop. K K kiertonop. K kiertonop. kiertonop. K K - - - - - 3 3 3 3 3 ö ö ö ö ö ytt ytt ytt ytt ytt ä ä ä ä ä 42,95 42,95 44,69 44,69 mk/m mk/m 42,95 44,69 mk/m 42,95 42,95 44,69 44,69 mk/m mk/m K K K K K omaisuus omaisuus omaisuus omaisuus omaisuus mk mk mk mk mk 14 410 463 14 410 463 14 410 463 14 410 463 14 410 463 ASEARVO ASEARVO ASEARVO ASEARVO ASEARVO 165 655 810 165 655 810 165 655 810 165 655 810 165 655 810 T T T T T - - - - - ö ö ö ö ö ytt ytt ytt ytt ytt mk mk mk mk mk ä ä ä ä ä K K K K K 31 976 719 31 976 719 31 976 719 31 976 719 31 976 719 omaisuus omaisuus omaisuus omaisuus omaisuus 155 616 828 155 616 828 155 616 828 155 616 828 155 616 828 V/htv V/htv V/htv V/htv V/htv L L L L L 164 957 350 000 106,06 7,1966 35 9,3 10,90 mk/htv mk/htv mk/htv mk/htv mk/htv 751 632 751 632 765 498 765 498 751 632 765 498 751 632 751 632 765 498 765 498 138 799 569 400 3 419 859 3 905 740 40,71 3,0 354 849 9,4 4,22 242 595 441 082 500 000 56,48 2,1000 50 9,1 5,65 mk/a mk/a mk/a mk/a mk/a 7 567 385 33 524 670 42 528 477 61,87 4,4 1 201 913 3,5 2,22 6 911 501 6 911 501 6 911 501 6 911 501 6 911 501 26 896 492 115 147 526 128 536 043 48,93 4,3 11 430 877 9,0 4,86 Liikevaihto Liikevaihto Liikevaihto Liikevaihto Liikevaihto 39 324 274 39 324 274 39 324 274 39 324 274 39 324 274 /htv /htv /htv /htv /htv 3 3 3 3 3 htv htv htv htv htv m m m m m 72 234 72 234 69 799 69 799 72 234 69 799 72 234 72 234 69 799 69 799 Myyty vesi/ Myyty vesi/ Myyty vesi/ Myyty vesi/ Myyty vesi/ / / / / / ä ä ä ä ä /m /m /m /m /m 9,8 9,8 9,8 9,8 9,8 3 3 3 3 3 ripituus ripituus ripituus rivett rivett ripituus ripituus rivett rivett rivett 13,6 13,6 13,6 13,6 13,6 ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä m m m m m viem viem viem viem viem viem viem viem viem viem ä ä ä ä ä r r r r r ää ää ää ää ää /m /m /m /m /m 3 3 3 3 3 5,9 5,9 8,4 8,4 5,9 8,4 5,9 5,9 8,4 8,4 m m m m m Myyty Myyty Myyty Myyty Myyty vesim vesim vesim vesim vesim ö ö ö ö ö st st st st st ö ö ö ö ö 11 11 42 42 11 42 11 11 42 42 htv htv htv htv htv Henkil Henkil Henkil Henkil Henkil ri- ri- ri- ri- ri- ä ä ä ä ä 101 101 262 262 101 262 101 101 262 262 km km km km km iem iem iem iem iem V V V V V AILU AILU AILU AILU AILU verkostoa verkostoa verkostoa verkostoa verkostoa 222 222 253 253 222 253 222 222 253 253 10,7 6,2 0,6 1,8 2,6333 31 231 005 385 008 693 917 36,91 3,0853 88 11,4 4,73 26,0 33,0 1,5 2,2 3,1867 37 766 625 511 083928444 4 78,26 5,8 483 555 9,8 8,51 km km km km km Ö Ö Ö Ö Ö esijohto- esijohto- esijohto- Kiuru & Rautiainen Oy Kiuru & Rautiainen Oy esijohto- esijohto- Kiuru & Rautiainen Oy Kiuru & Rautiainen Oy Kiuru & Rautiainen Oy verkostoa verkostoa verkostoa verkostoa verkostoa V V V V V ä ä ä ä ä r r r r r ää ää ää ää ää /a /a /a /a /a 3 3 3 3 3 ALOUDELLINEN VERT ALOUDELLINEN VERT ALOUDELLINEN VERT ALOUDELLINEN VERT ALOUDELLINEN VERT m m 286 457286 291 198 57 7,9 24,0 40 113 27 907 252 489 601 122 997 886 179 623 300 53,79 4,4766065 8 6,2 3,53 353 537 492 015492 570 767 92 14,9 23,0 92 305 92 560 934097006 1 298 854 704 314 850 272 35,19 3,2 21 261 194 6,6 2,50 711 758711 184 276 33 14,7 15,7 82 174 27 100 768 821 235 152 808 403 162 115 599 56,35 5,6 14 345 297 8,6 5,29 229 948229 314 303 39 10,3 25,3 82 819 39 165 602246004 1 126 161 913 126 616 509 39,06 3,2 12 107 069 8,8 3,75 039 764 175 155 14 5,9 9,0 77 020 10 883 268 806 168 31 976 719 30,75 2,9 3 025 719 8,6 2,91 636 903636 315 421 39 11,6 11,7 93 254 44 003 914305128 1 122 253 176 139 266 662 33,61 2,8 11 629 627 8,7 3,20 064 738 138 174 22 15,0 16,0 93 852 25 709 383 1 168 608 51 748 110 76 117 547 25,06 2,0 4 604 388 8,2 2,23 950 129000568 347 338 461 410 41 68 11,4 13,5 17,2 17,6 96 345 67 176 55 713 504 53 962 530 1 358 866 793 567 180 744 447 137 529 749 150 489 535 30,11 45,76 2,5 3,2 16 353 319 10,6 13 968 728 7,2 3,58 3,54 492 000492 504 637 94 10,9 16,8 58 426 53 542 971 569 606 285 022 949 326 080 633 51,90 5,3 11 976 352 4,0 2,18 674 000674 332 464 76 17,1 17,9 74 658 65 426 403 860 874 199 243 000 206 991 000 35,12 3,0 22 079 005 10,0 3,89 144 218670 177383 821 763000 656 720 1 101 586 1 115 760 1 691 200 174 382 192 18,5 22,4 40,0 21,4 44,7 26,5 55,3 41,1 70 721 84 311 115 183 165 230 235 80 124 169 097 671 497 382 000 192 312 946 826 151 971 826 1 302 047630001 1 607 475 553 2 452 849 000 448 228 158 906 952 316 2 624 658 000 648 539 000 487 239 839 946 128 923 55,75 42,95 30,55 58,95 4,9 3,7 2,7 4,7 138 340 000 37 930 234 38 018 494 5,3 42 261 393 5,9 7,8 4,5 3,14 2,68 2,59 2,75 m 157 749165 000 56,0 50,8 45,0 58,7 2,8511 845 1,4523 078 2,8 111 109,8 3,2 102,6 100 4,4 4,6 8,1 56 339 10 117 857 4,8 1 947 176 4,6 1 813 925 695 1 295 661420 7,7 10,9 10 454 000 8 842 115 64 260 51 185 5 103 274 5 551 452 626 938 555 145 66,27 53,59 22 063 644 18 985 517 5,4 4,9 27 923 758 22 082 874 1 215 000 1 345 991 42,18 37,09 10,4 13,2 4,3 3,4 7,70 8,16 2 228 646 1 269 934 9,2 6,3 4,26 2,48 541 827 698 533831 941851 161 249 124 358 124 99 219 15 11 12 2,8 6,7 2,4 4,9 8,0 5,7 46 569 75 631 70 930 6 911 501 8 908 396 9 802 299 460 767 809 854 816 858 34 947 228 58 301 145 43 209 222 43 798 467 59 884 060 50,03 70,08 5,1 6,5 50,77 1 879 273 2 127 094 5,1 4,4 3,5 2,69 4 078 988 2,56 8,6 4,79 130 736140 000 29,9 238 31,1 19 1 3 4,4 0,6 4,5 2,3 130 736 46 667 1 452 285 1 452 285 1 154 341 384 780 5 018 557 7 675 450 8 172 928 54,82 38,39 6,6 3,5 360 811 504 601 4,5 9,1 2,58 3,86 176 119184 338 226,1 82 18,5 53 2 0,8 2,2 0,0 3,3 92 169 1 320 660 660 330 1 392 499 4 537 066 4 868 284 24,61 5 888 630 3,4 7 345 959 33,44 327 587 6,7 4,2 1,78 336 462 5,4 1,91 249 442447 151450 000 269 74 108 59 81 75 6 4 6 0,9 6,0 4,2 2,1 9,6 8,2 41 574 111 788 75 000 2 164 892 4 471 005 3 452 002 360 815 1 117 751 575 334 7 148 002 6 718 457 9 586 397 8 319 077 11 984 357 28,66 21,30 3,3 15,03 2,8 1,5 603 533 945 496 7,8 798 713 9,0 10,6 2,42 2,10 1,79 m m 583 877 583 877 583 877 583 877 583 877 Myyty Myyty Myyty Myyty Myyty 7 600 000 386 499 68 19,7 24,0 111 765 80 729 071 1 187 192 199 270 779 200 087 370 26,22 2,5 22 094 659 10,0 2,91 3 429 246 3 429 246 3 429 246 3 429 246 3 429 246 vesim vesim vesim vesim vesim A A A905672 3 322,0 449,4 54 11,4 14,2 68 017 42 065 080 778 983 130 821 777 137 195 717 35,62 3,1649766 9 6,9 2,66 A A ALOUSMINISTERI ALOUSMINISTERI ALOUSMINISTERI ALOUSMINISTERI ALOUSMINISTERI T T T T T Ä Ä Ä Ä Ä KI KI KI 173 654 219 21 3 0,8 10,0 57 885 1 769 002 589 667 8 099 170 8 826 865 46,64 4,6 534 998 6,2 3,08 KI KI Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä RVI RVI RVI 583 877 418 62 7 1,4 4,1 83 411 3 492 878 498 983 6 114 080 14 410 463 10,47 1,8 1 007 882 14,2 1,73 RVI RVI ALE ALE ALE 110 234 23,9 23,8 2,8 4,6 7,3 40 085 1 334 709 485 349 5 113 791 46,39 3,8 759 391 12,9 6,89 ALE ALE L L L L L Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä RVI RVI Ä RVI 201 311 34,1 31,9 2,9 5,9 13,8 70 635 1 932 776 678 167 9 293 808 46,17 4,8 499 929 5,1 2,48 Ä Ä RVI RVI Ä Ä Ä Ä Ä KI KI KI 188 000 38 36 3 4,9 7,9 75 200 1 810 704 724 282 5 920 660 31,49 3,3 1 368 510 18,8 7,28 KI KI M M M M M V V V TTILA TTILA V V TTILA TTILA TTILA Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä TOLAITOSTEN T TOLAITOSTEN T TOLAITOSTEN T TOLAITOSTEN T TOLAITOSTEN T AIP AIP AIP AIP AIP AJ AJ AJ AJ AJ Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä SKYL SKYL SKYL SKYL SKYL ALSAARI ALSAARI ALSAARI ALSAARI ALSAARI TRA TRA TRA 1 838 433 301,9 321,5 25 6,1 19,6 73 537 23 905 000 956 200 110 500 000 60,11 4,6 7 036 000 6,0 3,83 TRA TRA MAA MAA Ä Ä MAA530 19 8,0 4,2 0,8 2,4 12,5530 23 215 630 259 795780320 1 67,63 6,1 132 078 9,1 6,76 Ä MAA MAA Ä Ä NTS NTS NTS NTS NTS MEENLINNA MEENLINNA MEENLINNA 3 MEENLINNA MEENLINNA RS RS RS RS RS VIT VIT VIT VIT VIT Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä AASA AASA ARIKKALA ARIKKALA AASA 4 ARIKKALA AASA AASA ARIKKALA ARIKKALA AIP AIP AMPERE AMPERE AIP AMPERE 14 AIP AIP AMPERE AMPERE UUKUNIEMI UUKUNIEMI M P P RUOKOLAHTI RUOKOLAHTI K ORIMA ORIMA JOUTSENO JOUTSENO M PORVOO PORVOO JYV JYV SUOMENNIEMI SUOMENNIEMI RAUMA RAUMA OULU OULU SAARI SAARI HAAP HAAP MIKKELI MIKKELI TURKU TURKU T T ESPOO ESPOO HELSINKI HELSINKI Keskiarvo Keskiarvo Mediaani Mediaani YL YL LEMI LEMI KEMPELE KEMPELE HOLLOLA HOLLOLA KUUSAMO KUUSAMO KANGASALA KANGASALA H H PUUMALA PUUMALA SA SA JOENSUU JOENSUU K IMA IMA FORSSA FORSSA YLIKIIMINKI YLIKIIMINKI T T LAPPEENRANT LAPPEENRANT KOTKA KOTKA V V PORI PORI KUOPIO KUOPIO PELLO PELLO RANTSILA RANTSILA LUUM LUUM RAUTJ RAUTJ TYRN TYRN NURMES NURMES KITEE KITEE UUKUNIEMI300 3 0,5 0,5 0,3 6,6 7,2 000 11 487 49 P RUOKOLAHTI ORIMA JOUTSENO M PORVOO 2 JYV SUOMENNIEMI 852 8 4,1 2,3 0,6 2,2 6,3 095 16 RAUMA 2 OULU 8 SAARI 800 18 HAAP MIKKELI 2 TURKU 14 T ESPOOHELSINKIKeskiarvo 44 15 Mediaani YL LEMI 800 56 KEMPELE H HOLLOLA KUUSAMO KANGASALA 1 PUUMALASA 000 84 2 000 42 1 JOENSUU 3 IMA FORSSA 2 YLIKIIMINKI T LAPPEENRANT KOTKA 3 V PORI 5 KUOPIO 5 K PELLO RANTSILA LUUM RAUTJ TYRN NURMES KITEE UUKUNIEMI UUKUNIEMI M M P P RUOKOLAHTI RUOKOLAHTI ORIMA ORIMA JOUTSENO JOUTSENO PORVOO PORVOO JYV JYV SUOMENNIEMI SUOMENNIEMI RAUMA RAUMA OULU OULU SAARI SAARI HAAP HAAP K MIKKELI MIKKELI TURKU TURKU T T ESPOO ESPOO HELSINKI HELSINKI Keskiarvo Keskiarvo Mediaani Mediaani YL YL LEMI LEMI KEMPELE KEMPELE H HOLLOLA HOLLOLA KUUSAMO KUUSAMO KANGASALA KANGASALA H PUUMALA PUUMALA SA SA JOENSUU JOENSUU IMA IMA FORSSA FORSSA YLIKIIMINKI YLIKIIMINKI T T LAPPEENRANT LAPPEENRANT KOTKA KOTKA V V PORI PORI K KUOPIO KUOPIO PELLO PELLO RANTSILA RANTSILA LUUM LUUM RAUTJ RAUTJ TYRN TYRN NURMES NURMES KITEE KITEE iedot vuodelta 1998 iedot vuodelta 1998 iedot vuodelta 1998 iedot vuodelta 1998 iedot vuodelta 1998 1 2 3 4 5 6 7 9 8 MAA- JA METS MAA- JA METS T T VESIHUOL VESIHUOL 10 20 30 40 11 12 21 22 31 41 23 32 42 43 44 45 24 25 26 27 33 MAA- JA METS T VESIHUOL 34 28 29 35 36 37 38 39 13 14 15 16 17 18 19 MAA- JA METS MAA- JA METS T T VESIHUOL VESIHUOL 49 3 3 3 3 3 alv alv alv alv alv 2,65 2,65 2,93 2,93 2,65 2,93 2,65 2,65 2,93 2,93 mk/m mk/m mk/m mk/m mk/m 3 3 3 3 3 6,02 6,02 7,50 7,50 6,02 7,50 6,02 6,02 7,50 7,50 mk/m mk/m menot menot mk/m menot mk/m mk/m menot menot toiminta- toiminta- toiminta- toiminta- toiminta- 3 3 3 3 3 5,58 5,58 5,81 5,81 5,58 5,81 5,58 5,58 5,81 5,81 mk/m mk/m mk/m mk/m mk/m Po.menot Po.menot Po.menot Po.menot Po.menot 3 3 3 3 3 Laskennallinen omakust.hinta Laskennallinen omakust.hinta Laskennallinen omakust.hinta Laskennallinen omakust.hinta Laskennallinen omakust.hinta alv alv alv alv alv 2,09 2,09 2,51 2,51 2,09 2,51 2,09 2,09 2,51 2,51 mk/m mk/m mk/m mk/m mk/m 3 3 3 3 3 3,14 3,14 3,90 3,90 3,14 3,90 3,14 3,14 3,90 3,90 mk/m mk/m mk/m mk/m mk/m poistot poistot poistot poistot poistot 3 3 3 3 3 Omakustannushinta Omakustannushinta Omakustannushinta Omakustannushinta Omakustannushinta 6,02 1,91 1,74 4,35 6,02 2,28 6,02 6,02 7,50 7,50 6,02 7,50 6,02 6,02 7,50 7,50 mk/m mk/m menot menot mk/m menot mk/m mk/m menot menot oiminta- oiminta- oiminta- oiminta- oiminta- T T T T T 3 3 3 3 3 2,45 2,45 2,44 2,44 2,45 2,44 2,45 2,45 2,44 2,44 alv alv alv alv alv mk/m mk/m mk/m mk/m mk/m 3 3 3 3 3 6,60 6,60 6,50 6,50 6,60 6,50 6,60 6,60 6,50 6,50 tevesi tevesi tevesi tevesi tevesi mk/m mk/m mk/m mk/m mk/m ä ä ä ä ä j j j j j 3 3 3 3 3 vesi vesi vesi vesi vesi 4,61 4,61 4,74 4,74 4,61 4,74 4,61 4,61 4,74 4,74 mk/m mk/m mk/m mk/m mk/m ertailuhinta,kerrostalo (-99) ertailuhinta,kerrostalo (-99) ertailuhinta,kerrostalo (-99) ertailuhinta,kerrostalo (-99) ertailuhinta,kerrostalo (-99) V V V V V 3 3 3 3 3 alv alv alv alv alv 2,74 2,74 2,76 2,76 2,74 2,76 2,74 2,74 2,76 2,76 mk/m mk/m mk/m mk/m mk/m 3 3 3 3 3 6,80 6,80 6,91 6,91 6,80 6,91 6,80 6,80 6,91 6,91 tevesi tevesi tevesi tevesi tevesi mk/m mk/m mk/m mk/m mk/m ä ä ä ä ä j j j j j 3 3 3 3 3 vesi vesi vesi vesi vesi mk/m mk/m mk/m mk/m mk/m 5,41 5,41 5,63 5,63 5,41 5,63 5,41 5,41 5,63 5,63 ertailuhinta,omakotitalo (-99) ertailuhinta,omakotitalo (-99) ertailuhinta,omakotitalo (-99) ertailuhinta,omakotitalo (-99) ertailuhinta,omakotitalo (-99) V V V V V 3 3 3 3 3 alv alv alv alv alv 2,33 2,33 2,33 2,33 2,33 2,33 2,33 2,33 2,33 2,33 mk/m mk/m mk/m mk/m mk/m 3 3 3 3 3 tevesi tevesi tevesi tevesi tevesi 6,09 6,09 6,18 6,18 6,09 6,18 6,09 6,09 6,18 6,18 mk/m mk/m mk/m mk/m mk/m ä ä ä ä ä j j j j j 3 3 3 3 3 Kulutusmaksut (1998) Kulutusmaksut (1998) Kulutusmaksut (1998) Kulutusmaksut (1998) Kulutusmaksut (1998) vesi vesi vesi vesi vesi 4,28 4,28 4,42 4,42 4,28 4,42 4,28 4,28 4,42 4,42 mk/m mk/m mk/m mk/m mk/m om. om. om. om. om. ö ö ö ö ö % % % % % 9,1 9,1 9,5 9,5 9,1 9,5 9,1 9,1 9,5 9,5 ytt ytt ytt ytt ytt ä ä ä ä ä Invest./ Invest./ Invest./ Invest./ Invest./ k k k k k mk mk mk mk mk TOINNIT TOINNIT TOINNIT TOINNIT TOINNIT INVES- INVES- INVES- INVES- INVES- 4 549 589,9 4 549 589,9 4 549 589,9 4 549 589,9 4 549 589,9 15 106 640,9 15 106 640,9 15 106 640,9 15 106 640,9 15 106 640,9 om. om. om. om. om. kate/ kate/ kate/ kate/ kate/ ö ö ö ö ö ö ö ö ö ö % % % % % 11,0 11,0 10,5 10,5 11,0 10,5 11,0 11,0 10,5 10,5 ytt ytt ytt ytt ytt ytt ytt ytt ytt ytt ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä k k k k k K K K K K 3 3 3 3 3 - - 3 3 - 3 3 3 - - ö ö ö ö ö ytt ytt ytt ytt ytt 3,93 3,93 4,46 4,46 3,93 4,46 3,93 3,93 4,46 4,46 ä ä ä ä ä mk/m mk/m mk/m mk/m mk/m kate/m kate/m kate/m kate/m kate/m K K K K K V V V V V AILU AILU AILU AILU AILU 0,2 0,2 0,2 % % % 0,2 0,2 % % -5,9 -5,9 -5,9 -5,9 -5,9 ulos/L ulos/L ulos/L ulos/L ulos/L T T T T T - - - - - V V V V V ö ö ö ö ö ytt ytt ytt ytt ytt Ö Ö Ö Ö Ö 41,6 41,6 36,6 36,6 41,6 36,6 41,6 41,6 36,6 36,6 % % % % % ä ä ä ä ä K K K K K kate/L kate/L kate/L kate/L kate/L Kiuru & Rautiainen Oy Kiuru & Rautiainen Oy Kiuru & Rautiainen Oy Kiuru & Rautiainen Oy Kiuru & Rautiainen Oy

kate kate kate kate kate ALOUDELLINEN VERT ALOUDELLINEN VERT ALOUDELLINEN VERT ö ö ALOUDELLINEN VERT ALOUDELLINEN VERT ö ö ö mk mk mk mk mk -29 369-44 759 -59,3-23 500 -18,5 -132,0 -10,2 -39,1 -8,90 -48,6 -5,06 -8,4 -1,25 -9,0 -3,4 6,50 5,60 8,50 5,90 7,00 3,30 7,79 2,77 3,01 3,54 4,84 1,84 4,84 1,06 32,46 5,65 8,38 23,90 7,34 10,90 32,46 13,54 7,65 8,76 4,73 13,79 4,02 23,90 4,80 8,29 13,54 4,03 092 012 60,2 -14,0 6,62 12,4615 591319 068 760 936 29,1 45,4 8,6 5,6 4,2 4,60 3,16 4,43 6,50 8,5 10,5 2,44 2 657 974 2 015 478 14,0 9,1 3,69 4,60 4,92 5,40 1,89 2,20 5,03 5,24 6,10 6,06 2,45 2,48 4,16 4,72 5,27 5,54 2,07 2,26 4,38 7,69 5,32 8,16 2,48 4,26 2,76 2,24 2,11 6,97 4,82 5,48 4,38 7,69 5,32 2,50 2,75 2,38 707 875161 732170 693 41,6 32,3 29,1 4,1 -9,4 1,3 4,46 3,71 3,05 6,4 7,3 9,9 5 931 962 3 279 000 10,2 4 158 000 4,20 13,0 3,28 3,93 5,43 6,55 2,12 6,56 6,49 2,17 2,31 5,74 7,60 6,52 7,70 7,26 2,86 4,69 2,96 3,27 5,90 4,91 4,52 7,16 6,98 2,33 6,25 2,66 2,53 7,42 2,56 7,80 2,91 1,94 4,79 2,27 9,11 2,77 4,00 6,25 6,60 3,38 7,42 7,80 2,51 3,17 016 862 56,2 -19,4 5,41 17,2 349 973 5,9 3,80 5,80 2,11 4,93761 652 6,93125 741752 199 44,0 41,3 2,61 57,7 1,1 23,3 4,46 9,5 5,20 4,03 6,46 6,65 17,3 2,40 7,8 21 380 000 18,9 4,22 21 345 000 15,5 23 912 000 7,28 7,5 5,20 12,0 2,53 3,69 4,61 6,00 4,09 5,28 6,47 2,46 4,22 1,97 6,76 2,44 1,83 5,62 5,43 6,40 5,82 6,73 2,90 2,52 5,76 2,68 5,15 6,40 4,81 5,82 6,73 2,68 2,41 6,61 2,54 5,72 4,88 3,58 2,18 3,89 2,24 1,74 1,93 3,91 6,75 4,56 6,61 5,72 2,32 4,88 2,74 2,08 047 917636 206 58,8057 744 58,3 27,9 50,4 2,7 7,14 15,7 7,05 18,3 7,10 21,0 12 705 201 15,5 10,1 9 524 619 13 526 983 3,81 7,8 7,5 7,71 5,20 6,80 2,53 6,40 6,80 4,14 2,55 2,99 7,71 5,76 6,80 2,61 7,71 6,80 3,84 2,96 2,99 7,71 5,29 6,80 2,54 7,21 6,80 4,99 2,75 2,99 3,75 5,05 7,00 1,92 3,20 3,54 5,08 1,81 2,32 4,99 4,37 5,95 2,21 5,05 7,00 2,07 2,85 329 207836 922513 712 54,9 51,4 28,6 60,9 1,2 6,70 0,0 5,88 12,5 6,09 12,0 11 613 443 10,8 8 860 168 9,4 9 544 000 7,7 4,25 6,2 5,33 7,00 3,69 5,33 2,48 5,49 6,42 2,34 2,02 6,69 8,09 4,59 6,15 3,19 5,66 2,82 4,34 2,25 5,43 7,30 4,00 5,40 2,56 5,66 5,50 2,38 2,12 5,55 3,53 3,90 4,86 1,99 5,29 2,29 6,99 2,02 6,36 5,50 7,33 2,75 5,55 3,90 2,62 2,47 738 745 61,3 43,4 6,12 40,8 244 139 3,6 3,60 6,30 2,18 4,96 6,80 2,59 3,94 6,80 2,36 3,87 1,79 1,25 1,95 3,87 1,28 084 732 56,8 9,7 6,55 21,4 48 462 805 10,8 3,65 5,65 2,05 4,92 5,80 2,36 4,12 5,80 2,18 4,98 2,59 1,67 3,97 4,98 1,97 080 812240 026 53,0 51,0 15,3 -1,4 5,78 5,96 16,4 13,9 52 185 753 51 162 000 17,5 8,4 4,59 5,86 5,75 5,41 2,27 2,48 5,48 7,69 6,35 7,75 2,60 3,40 4,69 6,40 6,35 6,65 2,43 2,87 5,12 7,66 2,50 2,68 1,68 2,27 4,58 5,58 5,12 7,66 2,13 2,91 807 767 65,4 17,5 8,14 32,5 4 941 180 9,5 4,00 5,48 2,08 4,44 5,59 2,21 4,05 5,59 2,12 4,31 2,23 1,44 3,26 4,31 1,67 662 195 34,0 -28,4 4,20 6,3 0,0 5,80 7,42 2,91 6,32 8,26 3,21 5,95 7,67 3,00 8,15 7,70 3,49 8,62 8,15 3,69 334 481 29,4 -4,0 3,98 9,8 292 792 3,07 4,10 1,58 3,93 7,67 2,55 3,56 6,85 2,29 9,58 4,22 3,04 5,29 9,58 3,27 206 842374 514 14,2 32,4 -39,9 -13,9 1,58 2,68 4,1 4,9 520 522 10,4 2,95 8,20 2,45 4,30 3,52 5,28 9,02 2,11 2,76 6,84 3,14 5,52 8,41 2,72 2,54 9,53 3,86 2,94 4,99 9,53 5,57 3,19 2,58 1,79 7,13 5,57 2,79 332 633 23,9 -0,3 1,89 5,6 139 868 580 037742 846 26,8 -1,7 21,5 -4,1 2,33 1,65 8,1 7,7 726 968 10,2 827 843 4,00 8,6 5,30 2,46 2,05 4,67 5,88 1,57 6,47 4,78 2,72 5,88 2,34 2,62 5,02 1,68 6,02 6,35 2,10 2,42 1,79 1,93 2,77 3,73 6,02 1,93 6,35 2,22 ytt ytt ytt ytt ytt -297 190 -38,8 -101,8 -5,23 -6,7 226 825 5,1 4,10 8,20 2,71 4,80 8,81 2,99 18,73 8,51 5,99 10,17 18,73 6,36 ä ä ä ä ä 3 520 054 46,5 0,0 6,50 10,5 3 070 755 9,2 5,74 6,97 2,80 7,61 8,20 3,48 6,16 7,34 2,97 7,47 2,22 2,13 8,04 7,47 3,41 2 738 745 2 738 745 2 738 745 2 738 745 2 738 745 K K K K K 46 308 332 57,4 3,6 6,09 23,2 41 578 841 20,9 4,62 6,17 2,37 6,76 7,22 3,08 4,70 6,60 2,48 4,53 2,91 1,64 3,41 4,53 1,75 22 942 163 22 942 163 22 942 163 22 942 163 22 942 163 116 143 532 60,4 0,0 7,55 12,8 67 789 095 7,5 6,85 5,95 2,82 7,30 7,19 3,19 6,90 6,39 2,92 5,12 2,75 1,73 7,66 5,12 2,81 350 852 000 70,5 2,0 7,97 14,3 121 410 000 4,9 2,25 6,52 1,93 5,11 7,53 2,78 4,26 6,89 2,45 3,33 3,14 1,42 7,25 3,33 2,33 ALOUSMINISTERI ALOUSMINISTERI ALOUSMINISTERI ALOUSMINISTERI ALOUSMINISTERI T T T T T A A A 23 223 148 55,2 9,2 6,32 17,8 13 639 733 10,4 4,30 6,20 2,31 4,50 6,50 2,42 4,50 6,50 2,42 5,13 2,66 1,71 4,63 5,13 2,15 A A Ä Ä Ä Ä Ä KI KI KI 609 717 34,5 0,0 3,51 7,5 242 990 3,0 5,16 5,98 2,45 8,20 6,89 3,32 6,68 3,08 2,15 6,06 6,68 2,80 KI KI Ä Ä Ä Ä Ä ALE ALE ALE 521 913 39,1 -17,8 4,73 10,2 355 183 6,9 4,10 7,74 2,60 5,01 8,35 2,94 4,44 7,93 2,72 7,37 6,89 3,14 6,03 7,37 2,95 ALE ALE Ä Ä Ä Ä Ä TOLAITOSTEN T TOLAITOSTEN T TOLAITOSTEN T RVI RVI TOLAITOSTEN T TOLAITOSTEN T RVI 1 071 658 30,7 10,1 1,84 17,5 1 030 897 16,9 3,24 4,40 1,68 5,11 6,39 2,53 4,46 6,05 2,31 4,15 1,73 1,29 1,36 4,15 1,21 Ä Ä RVI RVI Ä Ä Ä RVI RVI RVI 718 214 37,2 11,3 3,57 7,7 1 228 193 13,2 4,51 6,31 2,38 5,39 7,34 2,80 4,77 6,61 2,50 6,03 2,48 1,87 6,00 6,03 2,65 RVI RVI KI KI KI 191 856 14,5 0,2 1,04 4,2 4,72 5,07 2,15 6,12 1,78 1,74 3,20 6,12 2,05 KI KI L L L L L Ä Ä M M Ä M Ä Ä M M Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä AIP AIP AIP AIP AIP Ä Ä Ä V V Ä Ä V V V Ä Ä Ä Ä Ä TTILA TTILA TTILA 1 TTILA TTILA SKYL SKYL SKYL SKYL SKYL ALSAARI ALSAARI ALSAARI ALSAARI ALSAARI Ä Ä AJ AJ Ä AJ Ä Ä AJ AJ TRA TRA TRA 13 486 000 56,4 17,8 7,34 12,2 8 523 000 7,7 4,88 7,29 2,68 6,01 8,25 3,14 5,20 7,59 2,81 5,67 3,83 2,09 7,81 5,67 2,97 TRA TRA MAA MAA Ä Ä MAA 11 209 5,2 -56,1 0,57 0,8 4,22 5,82 2,21 4,66 6,25 2,40 10,47 6,76 3,79 8,79 10,47 4,24 Ä MAA MAA Ä Ä MEENLINNA MEENLINNA MEENLINNA 23 MEENLINNA MEENLINNA RS RS RS RS RS VIT VIT VIT VIT VIT Ä Ä Ä Ä Ä NTS NTS Ä Ä NTS Ä NTS NTS Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä AASA AASA ARIKKALA ARIKKALA AASA 23 ARIKKALA AASA AASA ARIKKALA ARIKKALA AIP AIP AMPERE AMPERE AIP AMPERE 96 AIP AIP AMPERE AMPERE PORI PORI KUOPIO KUOPIO JOENSUU JOENSUU LAPPEENRANT LAPPEENRANT KOTKA KOTKA V V H RAUMA RAUMA MIKKELI MIKKELI H UUKUNIEMI UUKUNIEMI SUOMENNIEMI SUOMENNIEMI SAARI SAARI YL P P RUOKOLAHTI RUOKOLAHTI K RIMA RIMA OUTSENO OUTSENO Ä PORVOO PORVOO JYV YL LEMI LEMI PUUMALA PUUMALA SA SA T T YLIKIIMINKI YLIKIIMINKI JYV Mediaani Mediaani Ä ESPOO ESPOO HELSINKI HELSINKI Keskiarvo Keskiarvo OULU OULU TURKU TURKU T T K AAP AAP EMPELE EMPELE HOLLOLA HOLLOLA KUUSAMO KUUSAMO KANGASALA KANGASALA IMA IMA FORSSA FORSSA LUUM LUUM RAUTJ RANTSILA RANTSILA PELLO PELLO URMES URMES KTEE KTEE RAUTJ YRN YRN PORIKUOPIO 37 22 JOENSUULAPPEENRANT KOTKAV 25 28 H RAUMAMIKKELI 13 16 UUKUNIEMI SUOMENNIEMI SAARI P RUOKOLAHTI 1 RIMA OUTSENO 2 PORVOO 15 YL LEMI PUUMALA SA T YLIKIIMINKI Mediaani JYV ESPOO HELSINKI Keskiarvo OULUTURKUT 49 84 Ä AAP EMPELEHOLLOLAKUUSAMOKANGASALAIMA 803 746 1 FORSSA 3 3 3 26,1 0,0 16 2,58 5,2 3 888 234 11,1 2,95 4,84 1,71 5,26 5,94 2,47 4,46 5,17 2,12 7,31 2,69 2,20 6,50 7,31 3,04 K LUUM RANTSILA 1 PELLO YRN URMESKTEE 2 RAUTJ PORI PORI KUOPIO KUOPIO JOENSUU JOENSUU LAPPEENRANT LAPPEENRANT KOTKA KOTKA V V H H RAUMA RAUMA MIKKELI MIKKELI UUKUNIEMI UUKUNIEMI SUOMENNIEMI SUOMENNIEMI SAARI SAARI YL YL P P RUOKOLAHTI RUOKOLAHTI RIMA RIMA OUTSENO OUTSENO PORVOO PORVOO LEMI LEMI PUUMALA PUUMALA SA SA T T YLIKIIMINKI YLIKIIMINKI Ä JYV Mediaani Mediaani K JYV ESPOO ESPOO HELSINKI HELSINKI Keskiarvo Keskiarvo Ä OULU OULU TURKU TURKU T T AAP AAP EMPELE EMPELE HOLLOLA HOLLOLA KUUSAMO KUUSAMO KANGASALA KANGASALA IMA IMA FORSSA FORSSA K LUUM LUUM RANTSILA RANTSILA PELLO PELLO RAUTJ URMES URMES KTEE KTEE YRN RAUTJ YRN iedot vuodelta 1998 iedot vuodelta 1998 iedot vuodelta 1998 iedot vuodelta 1998 iedot vuodelta 1998 MAA- JA METS MAA- JA METS VESIHUOL VESIHUOL T T MAA- JA METS VESIHUOL T MAA- JA METS MAA- JA METS VESIHUOL VESIHUOL T T 50