Etelä-Suomen katsaus 1998

Tilastokeskus .«». Tilastokeskus ¡Ijm Statistikcentralen " Statistics Finland

Etelä-Suomen katsaus

Oulu 1998 Tiedustelut:

Esko Syrjäkari (08) 537 2045 Leena Jäntti (08) 537 2046 Sirkku Hiltunen (08) 5372046

Kansi: Mervi Heusala, Tatsi Oy Kannen kuvat: Leena Jäntti

ISSN 1239-7474 ISBN 951-727-520-X

© 1998 Tilastokeskus

Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus.

Multiprint, Oulu 1998 ALKUSANAT

Etelä-Suomen katsaus 1998 on yksi kuudesta Tilastokeskuksen tuottamasta aluekatsaus- julkaisusta. Muut vastaavalla tietosisällöllä ja esitystavalla toteutetut julkaisut ovat Pohjois-Suomen, Itä-Suomen ja Länsi-Suomen katsaukset sekä koko maata tarkastelevat Seutukunta- ja maakuntakatsaus sekä Kuntakatsaus. Katsausjulkaisujen aluerajaukset ovat hieman muuttuneet edellisestä vuodesta. Etelä-Suomen katsauksen tarkastelualueeseen kuuluu nyt Etelä-Suomen läänin (Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Itä-Uudenmaan, Uuden­ maan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnat) lisäksi myös Varsinais-Suomen maakunta, joka on mukana myös Länsi-Suomen katsauksessa.

Katsauksen tavoitteena on antaa alueellista tietoa Etelä-Suomesta, sen maakunnista, seu­ tukunnista sekä kunnista ja niiden keskinäisistä eroavaisuuksista. Tiedot esitetään visuaa­ lisesti joko kuntapohjaisina teemakarttoina tai diagrammeina. Tietolähteinä on käytetty runsaasti muitakin kuin Tilastokeskuksen tuottamia tilastoja.

Katsauksen tietosisältö on pyritty pitämään kutakuinkin samanlaisena edellisten julkai­ sujen kanssa, jotta ajallinen vertailtavuus säilyisi. Tämänvuotisessa katsauksessa tästä tavoitteesta on jouduttu jossain määrin tinkimään kuntien taloutta kuvaavassa osassa. Vuoden 1997 alussa otettiin kunnissa käyttöön uusi kirjanpitojärjestelmä, jossa soveltuvin osin noudatetaan kirjanpitolakia. Myös opetustoimen valtionosuusjärjestelmä muuttui samana vuonna. Näistä muutoksista johtuen kuntien taloutta kuvaavat tunnusluvut eivät ole vertailukelpoisia vuoden 1996 ja sitä aikaisemmissa tilastoissa julkaistujen tunnus­ lukujen kanssa.

Katsauksen kuvat tuotetaan myös värillisinä kalvoina. Koska tietosisältöä päivitetään jatkuvasti, on kalvokokoelma aina ajantasainen. Kalvoja voi tilata Tilastokeskuksen aluepalvelutoimistoista. Myös kuvien pohjana olevat tilastoaineistot ovat erikseen hankit­ tavissa.

Etelä-Suomen katsaus 1998 on tehty Tilastokeskuksen Oulun aluepalvelussa. Sen toteu­ tuksesta ovat vastanneet suunnittelijat Leena Jäntti ja Sirkku Hiltunen.

Oulussa, joulukuussa 1998

Esko Syrjäkari aluepäällikkö

SISÄLLYSLUETTELO SIVU

ETELÄ-SUOMI...... 7

VÄESTÖ...... 13

ELINKEINOELÄMÄ...... 36 Yritysten toimipaikat...... 36 Elinkeinorakenne ...... 40 Alkutuotanto...... 43 Jalostus...... 47 Palvelut ...... 53 Konkurssit...... 53 Matkailu...... 56 Tulonsaajien tulot...... 59 Bruttokansantuote ...... 59

TYÖLLIS YYS JA TYÖTTÖMYYS...... 65

KOULUTUS...... 73

TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT...... 79

RAKENTAMINEN JA ASUMINEN...... 89

LIIKENNE...... :...... :...... 94

ENERGIATALOUS...... 98

YMPÄRISTÖN TILA...... 102

KUNNALLISTALOUS...... 106

ALUEPOLITIIKKA...... 120

LÄÄNIT...... 122

KÄYTETYT KÄSITTEET JA LYHENTEET...... 129

KUVALUETTELO...... ,...... 131

7

ETELÄ-SUOMI

Valtion aluejakoa uudistettiin huomattavasti vuonna 1997. Tällöin läänien määrää vähen­ nettiin kuuteen. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan maakuntajako otettiin valtion aluehallintoviranomaisten aluejakojen pohjaksi.

Uusia läänejä on käsitelty tarkemmin tämän julkaisun viimeisessä kappaleessa.

Tässä julkaisussa Etelä-Suomella tarkoitetaan aluetta, joka käsittää Etelä-Suomen läänin lisäksi Länsi-Suomen läänistä Varsinais-Suomen maakunnan. Etelä-Suomen lääni muo­ dostuu Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Kanta-Hämeen (entiseltä nimeltään Häme), Päijät- Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Kaijalan maakunnista. Etelä-Suomen alueelle sijoittuu yhteensä 21 seutukuntaa ja 145 kuntaa.

Läänit ja maakunnat 1998

Kuva 1. Läänit ja maakunnat 1998.

Euroopan Unionin hierarkisessa NUTS (Nomenclature of Territorial Units for Statistics) - alueluokitusjärjestelmässä Suomi on jaettu ylimmällä eli NUTS 1 -tasolla Manner- Suomeen ja Ahvenanmaahan, seuraavilla tasoilla kuuteen suuralueeseen (NUTS 2) ja 20 maakuntaan (NUTS 3). Koko Euroopan Unionin alueella on NUTS 2 -alueita yhteensä noin 200 ja NUTS 3 -alueita noin 1 150. Edellisten lisäksi seutukunnat ja kunnat muo­ dostavat omat tasonsa (NUTS 4 ja NUTS 5). Tässä julkaisussa tarkastellut maakunnat Uuttamaata ja Itä-Uuttamaata lukuun ottamatta kuuluvat NUTS 2 -tasolla Etelä-Suomen suuralueeseen. Uusimaa ja Itä-Uusimaa muodostavat Uudenmaan suuralueen.

Maakunnat

Uudenmaan maakuntaankuuluu 24 kuntaa, joista puolet on kaupunkeja. Väestöltään pienimmät kunnat ovat Sammatti ja Karjalohja. Väkirikkain on maan pääkaupunki Helsinki. Yhteensä maakunnassa asui vuoden 1997 lopussa 1 257 702 asukasta eli lähes neljännes suomalaisista. Maakunnan maapinta-ala on 6 366 km2 ja väestöntiheys 197.6 asukasta/km2. 8

Itä-Uudenmaan maakuntaankuuluu 10 kuntaa, joista Porvoo ja Loviisa ovat kaupunke­ ja. Väestöltään suurin on Porvoo ja pienimpiä ovat Liljendalin ja Pukkilan kunnat. Vuonna 1997 Etelä-Suomen pienimmässä maakunnassa asui yhteensä 87 287 henkeä. Maakunnan maapinta-ala on 2 747 km2 ja asukastiheys 31.8 asukasta neliökilometrillä.

Varsinais-Suomen maakuntaankuuluu 56 kuntaa, joista väestöltään suurin on Länsi- Suomen läänin pääkaupunki Turku ja pienimpiä Iniö, Velkua, Houtskari ja Särkisalo. Yhteensä maakunnassa asui vuoden 1997 lopussa 439 973 asukasta eli 8.5 % suoma­ laisista. Maakunnan maapinta-ala on 10 625 km2 ja väestöntiheys 41.4 asukasta/km2. Kunnista 11 on kaupunkeja.

Karita-Hämeen maakuntaankuuluu 16 kuntaa, joista väestömäärällä mitattuna suurin on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki Hämeenlinna ja pienin Tuulos. Pinta-alaa maakunnalla on 5 204 km2. Väestömäärä oli vuoden 1997 lopussa 165 026, joten asukastiheys on 31.7 asukasta neliökilometrillä. Kunnista kolme on kuntamuodoltaan kaupunkeja.

Päijät-Hämeen maakunnanväestömäärä oli vuoden 1997 lopussa 197 710 ja pinta-ala 5 133 km2. Maakuntaan kuuluu 12 kuntaa, joista Lahti on väestöltään suurin ja Artjärven kunta pienin. Kunnista kolme on kaupunkeja. Asukastiheys maakunnassa on 38.5 asukasta/km2.

Kymenlaakson maakunnanväestömäärä oh vuoden 1997 lopussa 190 570 ja pinta-ala 5 106 km2. Väestötiheys on näin 37.3 asukasta neliökilometrillä. Maakuntaan kuuluu 13 kuntaa, joista viisi on kaupunkeja. Väestömäärällä mitattuna Kotkan kaupunki on suurin ja Jaalan kunta pienin.

Etelä-Karjalan maakunnanpinta-ala on 5 674 km2 ja väkimäärä oh vuoden 1997 lopussa 138 852 asukasta. Väestöntiheys on siten tarkastelualueen matalin, 24.5 asukasta neliökilometrillä. Alueella sijaitsee kaksi kaupunkia, Imatra ja Lappeenranta, joista Lappeenranta on väkimäärältään alueen suurin. Pienimpiä kuntia ovat Uukuniemi ja Suomenniemi. Kuntia on yhteensä neljätoista.

Kunnat

Vuonna 1998 Suomessa on 452 kuntaa. Maan pääkaupunki Helsinki on väkiluvultaan suurin (539 363 asukasta 31.12.1997) ja Ahvenanmaalla sijaitseva Sottunga maan pienin kunta (131 as.). Etelä-Suomen alueen 145 kunnasta asukasluvulla mitattuna pienin on Varsinais-Suomessa sijaitseva Iniön kunta (240 as.). Kaupunkeja Etelä-Suomessa on 38. Pinta-alaltaan Etelä-Suomen kunnista suurin on Ruokolahti ja pienin Kauniainen.

Taajamaväestön osuuteen ja suurimman taajaman väkilukuun perustuvan Tilastokeskuk­ sen kuntaluokituksen mukaan vuonna 1998 kaupunkimaisia kuntia oh tarkastelualueella 29, taajaan asuttuja 24 ja maaseutumaisia 92. Kaupungeista Kaijaa, Karkkila, Tammisaari, Laitila, Paimio, Parainen, Uusikaupunki, Anjalankoski ja Orimattila lasketaan kuuluvaksi taajaan asuttuihin kuntiin. Someron kaupunki luetaan maaseutumaisiin kuntiin. Toisaalta yksi muu kuin kaupunkikunta (Tuusula) on kuntaluokituksen mukaisesti kaupunkimainen. 9

Kuva 2. Etelä-Suomen katsauksen kunnat ja maakunnat 1998. 10

Kuva 3. Taajama-asteeseen perustuva kuntaryhmitys 1998.

Seutukunnat

Seutukunnat ovat kahden tai useamman kunnan muodostamia kuntaryhmiä. Sisäasiain­ ministeriö on määritellyt seutukunnat aluepoliittisen tukialuejaon perusalueiksi. Seutukun­ tien muodostamisen kriteerinä käytettiin kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä.

Suomen kaikkiaan 85 seutukunnasta 21 sijaitsee tämän katsauksen tarkastelualueella. Varsinais-Suomessa seutukuntia on viisi ja Etelä-Karjalassa neljä. Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä seutukuntia on kummassakin kolme, Itä-Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa kaksi. Kuntien lukumäärä seutukunnissa vaihtelee Etelä-Suomessa kahdesta Turun seutukunnan peräti seitsemääntoista kuntaan.

Lisätietoja Suomen seutukunnista ja niiden välisistä eroista löytyy vuosittain ilmestyvästä ja vastaavalla tavalla toteutetusta Seutukunta- ja maakuntakatsaus -julkaisusta.

Kuva 4. Seutukunnat Etelä-Suomessa 1998. 11

Taulukko 1. Perustietoja Etelä-Suomen kuntien väestöstä.

Väkiluku Väestön­ Väestö- 0-14- 15-64- Yli 64- Työttömyys- 31.12.1997 muutos ennuste vuotiaat vuotiaat vuotiaat aste elokuu 1997 (%) v.2020 1997 (%) 1997 (%) 1997 (%) 1998 Uusimaa: E*P°o . _ 200B34 * 2.3 234819 70 WWMMMMWMS Hanko 10419 ■1,9 9000 17 68 15 12,1 539363 |||||||||||| 61*361 fllie iiliilliiill llP iiilillp W mmrnmmmSmm ’ 3.3 Hyvinkää 41665 0 7 43179 19 67 13 136 lili|p 2 9 iil 63 lillliillilÄ lillll ’ 0,2 l i - ^ 4850 .00 Järvenpää 34768 LT 39683 23 69 8 11,3 8/36 631b lllP iillifilil* 63 llliiiiiiilP iiill 132 : Karjalohja 1398 0,7 1556 19 59 “ 21 13,1 KarK^u 854* 0 4 7568 63 Kauniainen 8515 0 6 ' 9999 21 67 13 6 4 Korava 29830 ¡Siiliill 328*8 lillliiillilliiiii; M B — W— i 8 5 Kirkkonummi 28293 * 1 6 32135 23 70 7 10 7

"C34Í72 35723 IHHBH 68 ■ P P U H » X L x l io ,6 > 3 Mäntsälä 15837 0 9 17496 23 65 12 10,4 Nurrrm Pusula 5834 0 5 6426 b2 ’ 2.4 Nurmijärvi 30880 1 8 34275 24 67 9 7 5 * 4912 4000 M Ä a n liiililis S II I g m i g g ’ 1.9 Pornainen 3861 1,8 * 4736 27 62 10 8 7 •Sammun 1209 -0 9 MH lliillE IIIg liill 62 100 Siuntio 452*1 1,0 5566 21 68 11 7 9 T o m r saan 14734 -0 2 H B P f l i IÍÍÍÍ¡Í6 3 lí 10 1 Tuusula 29957 _____2 J 32543 23 69 i 8 8 Vantaa 171297 liiSIIP 191^11 liiilliitii m m m m Vihti 23203 0,9 25429 23 67 10 8,0 Varsinais-Suomi: A'asto'o 3201 , !3 £ 3057 60 122 Askainen " m 20 1090 17 63 19 12,1 Aurn 3293 ’ ‘04 4059 ¡Í|ÍIÍÍIÍ¡Í2 l¡Í|Í? 65 102 Dragsfjärd 3670 2 3 3278 14 61 25 10,5 ha ikuo + 8703 9C23 lilliiP Ilifilliil S B 1 9,4 Houtskan 709 -0,f 648 14 61 26 11 7 ^40 3.6 261' 65 0 ' Kaanna 19309^ 0 6 20827 21 69 10 11,4 Kanna nen 3$Z 58 Kemiö 333*5 -1 2958 19 57 24 8 5 ^Kiikala^ mmm. ■0 4 l i i i l R I l l 1G3 Kisko 2001 0,4 2054 16 59 25 ^ TÍO PWW 1040 -2 4 m K V ¡»ISIfM W SIiM S Koski Tl 2633 0 6 ' 2224 16 62 22 9 1 Kusravi 103* ° 2 871 s lp iliiilim ilil f l l i i g l s S 9 0 Kuusioki "__ 18°¿" 1 0 1823 18 63 20 6 8 s Laitila .. mmm 6933 ■0,* 7875 l l i l l l f l l I P U f 9,8 • Lemu 1413 0,1 1864 22 68 ío 8,1 .. . ii,3s. 1Jr 13594 IS lllllllle iii 8.4 Loimaa 7089 -0.4* 6765 17 63 21 13,1 | r -o maan kanta 6285 0 1 l l l l i i r a p P 6? W S W M M M i W S S ^Marttila ^ ^ 2168 02 2078 17 62 21 9 2 Masku m m 5156 ~1,2 5953 b8 8,9 Mellila 1276 3 3 1396 18 59 23 11 5 S B l d l llllilliP ö ill 6 7 Mietoinen •0 8 1833 21 63 16 9 6 -- 8 1621 » ¡IliillÄ Iiill l i i i i p ä l l f l l l l f l H Mynämäki •0 2 5765 19 63 18 11,2 (Naantali /^"" 0 4 15408 ■ R l i ü KNHNHHflRRB 11,3 Nauvo *-1,9 1537 17 63 20 7 6 fNousia^nen - °-5 65 9.2 Onpäa -ljf 1221 15 62 23 9 7 9468 ilE IE IE ilE llilS 56 Parainen 0 5 11227 19 64 17 9 7 fPemfo 0 8 6 #96 63 Pertteli 0 8 3963 20 65 15 7 6 6541 *0 4 jfitklä o 65 » ■ — Pyhäranta ~-ö,4* 2145 19 66 15 11 8 p°y1yj -0 7 4316 ' liiiliiiiiiliiiiill l i i l l l i i l l 9 3 Raisio 20 25003 20 69 11 13,3 I ft usko 3*20 0,5 ~ r / Rymättylä 1925 0 4 105 18 , 63 19 8 3

S--0 22 2596? l l g f l l f j f . o o Sauvo •0 7 2836 20 61 19 6 9 1'SÖmmti 0 6 62 9.2 -0 6 1421 16 60 2 4 ...... 10,8 1‘ -2 0 759 l l l i l i p l l —«HB— b r Taivassalo 1849 0 9 1681 18 60 23 10 1 02 *1437 o g a i i i a s i 8 6 Turku 168772 1 1 574 15 68 17 190 rUu^Sí^üníú^" -0,5 15652' HUI Vahto 0 6 1936 24 65 10 9 5 fVehmaa /■ay 2152 lllllg lip e ilili1 ÍÍIÍÍÍ11ÍI ig»ai«53M i8» *2,0 Velkua 6,4 293 23 61 16 125 iVästanfjärd^ „ 1 2 * "*626 ■ I B n B I I i i i lllllllg s il-- 6.5 Yläne • 1,0 1872 16 60 24 10,3 12

Väkiluku Väestön- Väestö- 0-14- 15-64- Yli 64 Tvöttömvvs- 31.12.1997 muutos ennuste vuotiaat vuotiaat vuotiaat aste elokuu 1997 (%) v.2020 1997(%) 1997(%) 1997(%) 1998 Kanta-Häme: 19124 m H K B m m m 16514 i I B I B i M i l l Ä i I R Ä Hattula 9087 -0.3 9562 20 66 14 11 6 Hauho liiiliiilllS Iili 3950 H iiliili!!! iliilililllll Iiiillllliii ■5.2 Hausjärvi 8154 0.3 8614 21 64 15 123 Hum spla lllliis illl HBH 2648 iiiillllliii iliiiilililiil! W ! iB SHU i Hämeenlinna 45380 0.5 47870 18 66 17 160 lif ia k t a la 15381 1111111111111 15534 12,5 Jokioinen 5755 0.9 6075 21 64 15 11 5 Kalvoa 3380 3126 S lliillilll liilliliiis liilii 13.3 Lammi 5715 -0 4 4884 17 61 21 11 8 7533 7634 llililillili iililliiP liiilf iiiilliiilil 1 23 Renko 2333 -0 3 2196 18 65 18 159 Rnhmak. 25975 iiits iis is s 27349 iililiiililli liliilliiiili Tammela 6239 0 2 6517 19 61 20 11 2 ufosi 1565 *544 iilllliifllll "5,6 Ypäjä 2779 -0,3 2596 18 61 21 14,0 Päiiät-Häme: Art.arvi 1679 "692 m m m m m a r n l i i i i i i S l i llliiillliS B As kkala 8694 -0 4 6636 18 65 18 137 Hartola 3974 liililliP iillll liiiiiilie illlll 22 • 3 9 Heinola 21713 -0.7 21793 17 67 16 17 7 H a cla 20213 20b35 ■ M i ■3.« S Hämeenkoski 2266 -1.6 2357 20 61 19 120 KcirkOc M M M M i 5199 lllliilliP lliil iilia iliiii ’ 3.3 I Lahti 95854 0 4 99217 17 6B 15 20.4 Nasto a 14?82 14C66 lllÄ iia o iilP “ ¡lilllillllll ililillp flill 17,3 § Orimattila 14162 0.2 14007 20 63 16 13,5 P ad«iok. 4072 3398 Sysmä 5160 -1,2 4547 16 60 23 14,3 Kymenlaakso: AnJd^nkOL-Ki 18077 163*1 13,8 Elimäki 8576 0 1 8236 20 64 16 123 fflfflfflm m a m m m 9898 llllliilijliilll 9611 ® i s * i s * s * « ■ M i M M R imi 7628 0 8 7246 18 64 19 13,6 2022 2372 Iiiillllliii T, 1 t r i e W ' Kotka 55769 0 4 53097 16 66 18 18,4 Kuu*o!d ■ i H i Ä ilS S S lIIS f 31737 liiliiiilie iiiif liiliiiile liilii iilijiiliiiii 17,9 Kuusankoski 21156 0 9 19931 17 66 16 1 58 V ehiKkaia 2645 iiiiiiiiia p iii; l l H M O i S i l B lliliiiliilllil n m 8 M M S P 1 Pyhtaa 5415 0 4 4914 19 64 17 134 Va'koala 11234 115-6 12,4 Vehkalahti 12296 -0 2 12103 18 66 16 126 Virolaht1 3970 Ijliiliiip llll 2520 lliilllila lil Etelä-Kariala: Imatra 31508 26991 liiliiiilttiiii- IS IIE iiiill 190 Joutseno 11423 -0 8 10348 18 67 15 16,3 Lripoocnmta 571«6 59585 Iliiilliliill Lemi 3136 0 6 3057 19 63 17 13,7 wuumaki 5461 4000 l i i l l l i Ä i l lIllS liiM iiii 134 Pankkala 4790 •1 4 3715 15 61 23 20 2 Raut>arvi 4947 4301 liiiiiiB llil liiiiillll» 14,2 Ruokolahti 6374 0 5 5878 17 64 20 155 1634 1C9G iiiillllliii liiiiiliilliii: 16.8 Savitaipale 4488 -1,2 3718 17 60 23 155 Suor-onmomi 9C8 W IIM M S S M k V ,6 Taipalsaari 4784 0,1 534 22 65 13 136 U uiun omi 595 Ä lllilililiS P llilis p iiill p p i p p p j f §■ Í illS IiiS il — m 187 Ylämaa 1608 -1,0 1294 15 62 23 10,6 Itä-Uusimaa: Askola ¿258 4535 liiiiiliilliii I P I I I I i i l » • 0 .2 g Lapinjärvi 3090 -0 5 3164 17 61 22 12 4 L'i tirda' 1483 1191 illiiiiliilliil Loviisa 7679 -0 4 ^ ^ 6 8 5 4 ^ ^ 15 66 19 14 9 Vyrskyla — i IlllilS p llll ,730 liilliio lli illililllillilli iiiilliiilil * - ¡g Pema)a 3801 0 7 4143 20 61 19 13 1 Porvoo i lillilllip iiiil i i i i i l M i i l Iliililliiig *1 7 ¡¡f Pukkila 1877 1 8 1928 22 62 16 1 22 : Ruotsinpyhtää! 31C9 2834 llilliÄ IIIii -2,4 ¡g Sipoo 16145 2,2 17894 22 66 12 7,3 13

VÄESTÖ

Etelä-Suomen katsauksen käsittävällä alueella asui vuoden 1997 lopussa yhteensä 2 477 120 henkeä eli noin 48 % koko maan väestöstä. Uudellamaalla asui 1 257 702 henkeä. Itä-Uudenmaan asukasluku oh 87 287, ja Varsinais-Suomen 439 973. Kanta- Hämeessä asukkaita oh 165 026, Päijät-Hämeessä 197 710, Kymenlaaksossa 190 570 ja Etelä-Kaijalassa 138 852. Koko Suomen suurin kaupunki on pääkaupunki Helsinki, jossa asukkaita oh vuoden 1997 lopussa 539 363. Helsingissä on siten enemmän asukkaita kuin Etelä-Suomen 113 väkimäärältään pienimmässä kunnassa yhteensä. Väkiluvultaan Itä- Uudenmaan suurin kaupunki on Porvoo. Varsinais-Suomen suurin kaupunki on Turku. Kanta-Hämeessä suurin väkimäärä on Hämeenlinnassa ja Päijät-Hämeessä Lahdessa. Kymenlaakson kunnista väkirikkain on Kotka ja Etelä-Kaijalan kunnista Lappeenranta. Väkiluvultaan tarkastelualueen pienimmät kunnat (alle 600 asukasta) ovat Varsinais- Suomen Iniö ja Velkua sekä Etelä-Kaijalan Uukuniemi.

V äestönmuutokset

Uudenmaan väkiluku on kasvanut vuosien 1980 ja 1997 välillä viidenneksellä, mikä on selvästi enemmän kuin väkiluvun kasvu koko maassa keskimäärin. Kymenlaaksossa ja Etelä-Kaijalassa vastaavalla ajanjaksolla väkimäärä on vähentynyt. 1990-luvulla väestön­ kasvu on ollut Päijät-Hämeessä hieman suurempaa kuin Uudellamaalla.

Kunnittain tarkasteltuna väestö kas voi 1990 -luvuha suhteellisesti eniten Pornaisten kunnassa ja väheni eniten Uukuniemen kunnassa. Vuonna 1997 väestönkasvu oh suurinta Velkualla. Suhteellisesti eniten väestöä menetti samana vuonna Iniö.

Väkiluvun muutokset maakunnittain 1980 -1997 1980-1997: uusimaa' Päijät-Häme Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Koko maa Kanta-Hame Kymenlaakso Etelä-Karjala 1985-1997: Uusimaa ‘ Päijät-Häme Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Koko maa Kanta-Häme Etelä-Karjala Kymenlaakso

1990- 1997 : Paiiat-Hame Uusimaa * Varsinais-Suomi Koko maa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Etelä-Karjala Kymenlaakso

5 10 Väkiluvun muutos (%)

Väkiluku 1980 Väkiluku 1985 Väkiluku 1990 Väkiluku 1997 Uusimaa * 1048214 1105845 1162978 1257702 Varsinais-Suomi 406360 415899 425282 439973 Kanta-Häme 155348 157901 162248 165026 Päijät-Häme 177398 179795 181207 197710 Kymenlaakso 198992 197342 193919 190570 Etelä-Karjala 145360 143323 141240 136852 Itä-Uusimaa 80277 82006 85063 87287 Koko maa 4787778 4910664 4998478 5147349

Lähde:TK/Väestötllastot * Uusimaa nykyisten rajojen mukaisena

Kuva 5. Väkiluvun muutokset maakunnittain 1980 - 1997. 14

Väkiluku kunnittain 31.12.1997 li UUSIMAA: HELSINKI ESPOO VANTAA HYVINKÄÄ JÄRVENPÄÄ LOHJA NURMIJÄRVI TUUSULA KERAVA KIRKKONUMMI VIHTI MÄNTSÄLÄ TAMMISAARI HANKO KARJAA KARKKILA KAUNIAINEN NUMMI-PUSULA POHJA INKOO SIUNTIO PORNAINEN KARJALOHJA SAMMATTI

VARSINAISSUOMI: TURKU SALO RAISIO KAARINA UUSIKAUPUNKI UETO NAANTALI PARAINEN SOMERO PAIMIO LAITILA HALIKKO i LOIMAA PIIKKIÖ LOIMAAN KUNTA PERNIÖ MYNÄMÄKI MASKU NOUSIAINEN PÖYTYÄ DRAGSFJÄRD PERTTELI KEMIÖ i AURA ALASTARO RUSKO SAUVO KOSKI TL VEHMAA KARINAINEN PYHÄRANTA YLÄNE MARTTILA KISKO KIIKALA RYMÄTTYLÄ TARVASJOKI TAIVASSALO KUUSJOKI VAHTO MIETOINEN NAUVO MUURLA LEMU SUOMUSJÄRVI ! ORIPÄÄ MERIMASKU MELLILÄ KORPPOO KUSTAVI ASKAINEN VÄSTANFJÄRD SÄRKISALO HOUTSKARI VELKUA INIÖ

o 50000 100000 150000 200000 250000

Väkiluku

Lähde:TK/Väestötilastot

Kuva 6a. Väkiluku kunnittain 31.12.1997 15

Väkiluku kunnittain 31.12.1997

KANTA-HAME: HÄMEENLINNA RIIHIMÄKI FORSSA JANAKKALA HATTULA HAUSJÄRVI LOPPI TAMMELA JOKIOINEN LAMMI HAUHO KALVOLA YPÄJÄ HUMPPILA RENKO TUULOS

PÄUÄT-HÄME: LAHTI HEINOLA HOLLOLA NASTOLA ORIMATTILA ASIKKALA SYSMÄ KÄRKÖLÄ PADASJOKI HARTOLA HÄMEENKOSKI ARTJÄRVI

KYMENLAAKSO: KOTKA KOUVOLA KUUSANKOSKI ANJALANKOSKI VEHKALAHTI VALKEALA HAMINA ELIMÄKI IITTI PYHTÄÄ VIROLAHTI MIEHIKKÄLÄ JAALA

ETELÄ-KARJALA: LAPPEENRANTA IMATRA JOUTSENO RUOKOLAHTI LUUMÄKI RAUTJÄRVI PARIKKALA TAIPALSAARI SAVITAIPALE LEMI SAARI YLÄMAA SUOMENNIEMI UUKUNIEMI

fTÄ-UUSIMAA: PORVOO SIPOO LOVIISA ASKOLA PERNAJA RUOTSINPYHTÄÄ LAPINJÄRVI MYRSKYLÄ PUKKILA LIUENDAL

50000 100000 150000 200000 250000

Väkiluku

Lähde:TK/Väestötilastot

Kuva 6b. Väkiluku kunnittain 31.12.1997 16

Väkiluvun muutos kunnittain 1997 Koko maa 0.3 UUSIMAA: ESPOO TUUSULA PORNAINEN NURMIJÄRVI KIRKKONUMMI VANTAA HELSINKI SIUNTIO KERAVA JÄRVENPÄÄ VIHTI MÄNTSÄLÄ INKOO HYVINKÄÄ KARJALOHJA KAUNIAINEN LOHJA NUMMI-PUSULA KARKKILA TAMMISAARI KARJAA SAMMATTI POHJA HANKO

VARSINAIS-SUOMI: VELKUA SALO MERIMASKU ASKAINEN RAISIO LIETO MASKU TURKU NAANTALI KAARINA VAHTO NOUSIAINEN RUSKO PARAINEN AURA RYMÄTTYLÄ KISKO MARTTILA TARVASJOKI HALIKKO LEMU LOIMAAN KUNTA HOUTSKARI MYNÄMÄKI KIIKALA PAIMIO LOIMAA PYHÄRANTA UUSIKAUPUNKI KOSKI TL SUOMUSJÄRVI PIIKKIÖ SOMERO LAITILA SAUVO PÖYTYÄ PERNIÖ MIETOINEN PERTTELI TAIVASSALO KUUSJOKI KEMIÖ ALASTARO VÄSTANFJÄRD ORIPÄÄ KARINAINEN MUURLA YLÄNE NAUVO SÄRKISALO KUSTAVI VEHMAA DRAGSFJÄRD KORPPOO MELLILÄ INIÖ

-4-3-2-10 1 2 3

Lähde:TK/Väestötilastot Muutos (%)

Kuva 7a. Väkiluvun muutos kunnittain 1997. ,u

17

Väkiluvun muutos kunnittain 1997 Koko maa 0.3

HÄME: JOKIOINEN KALVOLA HÄMEENLINNA LOPPI HAUSJÄRVI RIIHIMÄKI JANAKKALA TAMMELA TUULOS HAUHO HATTULA YPÄJÄ RENKO LAMMI FORSSA HUMPPILA

PÄIJÄT-HÄME: ARTJÄRVI LAHTI HOLLOLA ORIMATTILA NASTOLA ASIKKALA PADASJOKI HEINOLA SYSMÄ KÄRKÖLÄ HÄMEENKOSKI HARTOLA

KYMENLAAKSO: JAALA PYHTÄÄ ELIMÄKI VEHKALAHTI HAMINA KOUVOLA KOTKA MIEHIKKÄLÄ IITTI VIROLAHTI ANJALANKOSKI VALKEALA KUUSANKOSKI

ETELÄ-KARJALA: LUUMÄKI SUOMENNIEMI LEMI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA TAIPALSAARI IMATRA JOUTSENO YLÄMAA SAVITAIPALE UUKUNIEMI PARIKKALA RAUTJÄRVI SAARI

fTÄ-UUSIMAA: SIPOO PUKKILA PERNAJA PORVOO ASKOLA LOVIISA LAPINJÄRVI MYRSKYLÄ LILJENDAL RUOTSINPYHTÄÄ

ETELÄSUOMEN LÄÄNI

-4 3 -2 -1 0 2 3

Muutos (%) Lähde:TK/Väestötilastot

Kuva 7b. Väkiluvun muutos kunnittain 1997 18

Tilastollisen kuntaryhmittelyn mukaan vuonna 1997 väkiluvun muutos oli negatiivinen kaupunkimaisissa kunnissa vain Kymenlaaksossa. Taajaan asuttujen kuntien suurin väes­ tönlisäys tapahtui Itä-Uudellamaalla. Maaseutumaiset kunnat menettivät väestöään suhteellisesti eniten Päijät-Hämeessä. Ainoastaan Uudenmaan ja Kanta-Hämeen maa­ seutumaisissa kunnissa väkimäärä lisääntyi.

Väkiluvun muutos maakunnittain tilastollisen kuntaryhmän mukaan 1997

KAUPUNKIMAISET KUNNAT Uusimaa Varsinais-Suomi Koko maa Päijät-Häme Itä-Uusimaa Kanta-Hame Etelä-Karjala Kymenlaakso TAAJAAN ASUTUT KUNNAT Itä-Uusimaa Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Koko maa Kymenlaakso Etelä-Karjala MAASEUTUMAISET KUNNAT Uusimaa Kanta-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Varsinais-Suomi Itä-Uusimaa Koko maa Päijät-Häme -1,5 -1 -0,5 0 0,5 1 1,5 2 2,5

Lähde:TK/Väestötilastot Muutos (%)

Kuva 9. Väkiluvun muutos maakunnittain tilastollisen kuntaryhmän mukaan 1997. 19

Maakunnista Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa syntyvyys ja kuolleisuus ovat olleet miltei yhtä suuria 1980- ja 1990-luvuilla. Suurin syntyneiden enemmyys on ollut Uudel­ lamaalla. Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla kokonaisnettomuutto on tarkasteluaikana ollut positiivinen ja on edelleen lisääntymässä.

Luonnollinen väestönmuutos ja muuttotase

Syntyvyyttä voidaan mitata yleisellä hedelmällisyysluvulla, jossa elävänä syntyneiden lasten määrää verrataan 15-49-vuotiaiden naisten määrään. Vuonna 1997 Etelä-Suomen hedelmällisyysluku (46.9) oli alhaisempi kuin koko maan keskimääräinen (47.7). Kunnit- taisessa tarkastelussa hedelmällisyysluku oh suurin Uukuniemellä ja alhaisin Iniön kunnassa.

Toinen syntyvyyttä mittaava luku on luonnollinen väestönlisäys, jossa syntyneiden ja kuolleiden määriä verrataan toisiinsa. Suurin syntyneiden enemmyys oh vuonna 1997 Maskussa, Espoossa, Kirkkonummella ja Vantaalla. Negatiivisin luonnollinen väestön­ lisäys oh Iniön ja Saaren kunnissa.

Vuonna 1997 muuttotase oh positiivinen Etelä-Suomen 71 kunnassa. Positiivisin se oh Velkualla ja negatiivisin Melhlässä. Muuttoliikkeen pitkän aikavälin intensiteettiä voidaan kuvata jossain määrin myös kunnassa syntyneiden osuudella kuntalaisista. Vuonna 1996 asuinkunnassaansyntyneiden osuus kaikista kuntalaisia oh pienin Kauniaisissa. Eniten nykyisessä asuinkunnassaan syntyneitä oh Miehikkälässä, Savitaipaleella j a Houtskarissa.

Yleinen hedelmällisyysluku kunnittain 1997

LahdeiTK/Väestötilastot

Kuva 10. Yleinen hedelmällisyysluku kunnittain 1997. 20

Syntyneiden enemmyys kunnitta n 1997

| | Maakuntaraja

Promillea väestöstä -16.1 --6.6 -6.5 - -2.6 -2.5 - -0.1 0.0 - 3.5 3.6 -11.0 Lähde:TK/Väestötilastot

Kuva 11. Syntyneiden enemmyys kunnittain 1997.

Syntyperäiset kuntalaiset 1996

15.3-33.5 33.6 - 41.4 41.5-47.7 47.8 - 52.5 52.6 - 68.7 Lähde:TK/Väestötilastot

Kuva 12. Syntyperäiset kuntalaiset 1996. 21

Väestönmuutokset maakunnittain 1980 - 1997

Promillea väestöstä Promillea väestöstä

Promillea väestöstä Promillea väestöstä

Promillea väestöstä Promillea väestöstä

Promillea väestöstä Promillea väestöstä -|S_|-----1------I------I------1------1------1------1-----1-----1-----1-4-4-4-4-i----I------I

!— Syntyvyys — Kuolleisuus -»Kokonaisnettomuutto

Lähde:TK/Väestötilastot ‘Uusimaa nykyisten rajojen mukaisena

Kuva 13. Väestönmuutokset maakunnittain 1980 - 1997. 22

Muuttotase kunnittain 1997

Lähde:TK/Väestötilastot

Kuva 14. Muuttotase kunnittain 1997.

Maakuntien väliset muutot 1997

Nettomuutto

Uusimaa 9098

Varsinais-Suomi 1500

Kanta-Häme -89

Päijät-Häme -283

Kymenlaakso -727

Etelä-Karjala -231

Itä-Uusimaa 196

5000 10000 15000 20000 25000 30000 Muuttaneiden lkm

Lähde:TK/Väestötilastot

Kuva 15. Maakuntien väliset muutot 1997. 23

Ikä- ja sukupuolirakenne

Uudellamaalla 30-34-vuotiaat muodostivat vuonna 1997 väestöltään suurimman ikäryhmän. Muissa maakunnissa, kuten myös koko maassa, suurin ikäluokka oli 45-49- vuotiaat. Työikäisiä (15-64 -vuotiaita) oli vuonna 1997 suhteellisesti eniten Vantaalla ja vähiten Särkisalon kunnassa. Suurin ero nuorten ja yli 64-vuotiaiden osuuksissa oh Pornaisten kunnassa, jossa alle 15-vuotiaita oh suhteellisesti eniten. Vähiten nuoria oh Iniön kunnassa, jossa vanhimpiin ikäryhmiin kuuluvia oh vastaavasti runsaasti. Eniten yh 64-vuotiaita oh Särkisalossa.

Vuonna 1997 väestön keski-ikä oh koko maassa 38.7 vuotta. Etelä-Suomen maakunnista keski-ikä oh korkein Kanta-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Kaijalassa, yh 40 vuotta. Alhaisin keski-ikä oh Uudellamaalla, 37.1 vuotta. Alueen 39 kunnassa väestön keski-ikä oh koko maan väestön keski-ikää alhaisempi. Matalin se oh Kirkkonummella ja Pornaisissa, korkein Särkisalossa. Vuodesta 1980 vuoteen 1997 väestön keski-ikä on laskenut 18 kunnassa, selvästi eniten Velkualla ja toiseksi eniten Pornaisissa.

Yh puolet Etelä-Suomen kunnista on sukupuolirakenteeltaan naisenemmistöisiä. Naisenemmistöisimmät kunnat ovat Loimaa, Helsinki ja Turku, joissa tuhatta miestä kohti asui yli 1 140 naista vuonna 1997. Suhteellisesti vähiten naisia oh Lemin (904 naista/1 000 miestä) ja Iniön (905 naista/1 000 miestä) kunnissa.

Kuva 16. 15 - 64 -vuotiaat kunnittain 1997. 24

Alle 15- ja yli 64 -vuotiaat kunnittain 1997

UUSIMAA: PORNAINEN NURMIJÄRVI KIRKKONUMMI MÄNTSÄLÄ TUUSULA VIHTI JÄRVENPÄÄ ESPOO SIUNTIO KERAVA VANTAA KAUNIAINEN INKOO LOHJA NUMMI-PUSU LA SAMMATTI ► HYVINKÄÄ KARJALOHJA KARKKILA KARJAA TAMMISAARI POHJA HANKO HELSINKI

VARSINAIS-SUOMI: VAHTO MERIMASKU VELKUA MASKU RUSKO AURA LIETO KARINAINEN NOUSIAINEN LEMU KAARINA PIIKKIÖ PAIMIO MIETOINEN PERTTELI PÖYTYÄ TARVASJOKI RAISIO SAUVO NAANTALI KORPPOO MUURLA HALIKKO PARAINEN MYNÄMÄKI LOIMAAN KUNTA PYHÄRANTA KEMIÖ RYMÄTTYLÄ UUSIKAUPUNKI VEHMAA KUUSJOKI LAITILA TAIVASSALO MELLILÄ PERNIÖ ASKAINEN MARTTILA SOMERO ALASTARO VÄSTANFJÄRD LOIMAA NAUVO SALO YLÄNE SUOMUSJÄRVI KOSKI TL KIIKALA KISKO ORIPÄÄ TURKU KUSTAVI SÄRKISALO HOUTSKARI DRAGSFJÄRD INIÖ

0 5 10 15 20 25 30

Osuus koko väestöstä (%)

¡Alle 15 -vuotiaat • Yli 64 -vuotiaat

Lähde:TK/Väestötilastot

Kuva 17a. Alle 15-ja yli 64-vuotiaat kunnittain 1997. 25

; i » ' Alle 15- ja yli 64 -vuotiaat kunnittain 1997

, KANTA-HAME: HAUSJÄRVI JOKIOINEN LOPPI HATTULA TAMMELA JANAKKALA KALVOLA RIIHIMÄKI YPÄJÄ RENKO HÄMEENLINNA TUULOS LAMMI HUMPPILA HAUHO FORSSA

PÄUÄT-HÄME: HOLLOLA NASTOLA HÄMEENKOSKI KÄRKÖLÄ ORIMATTILA ASIKKALA ARTJÄRVI PADASJOKI HARTOLA HEINOLA LAHTI SYSMÄ

KYMENLAAKSO: ELIMÄKI VALKEALA PYHTÄÄ VEHKALAHTI IITTI ANJALANKOSKI JAALA KUUSANKOSKI KOTKA VIROLAHTI KOUVOLA MIEHIKKÄLÄ HAMINA

ETELÄ-KARJALA: TAIPALSAARI LEMI JOUTSENO LAPPEENRANTA UUKUNIEMI LUUMÄKI RUOKOLAHTI SAVITAIPALE RAUTJÄRVI IMATRA SAARI PARIKKALA YLÄMAA SUOMENNIEMI

fTÄ-UUSIMAA: PUKKILA ASKOLA SIPOO LILJENDAL PORVOO PERNAJA MYRSKYLÄ RUOTSINPYHTÄÄ LAPINJÄRVI LOVIISA

ETELÄ-SUOMEN LÄÄNI

KOKOMAA

0 5 10 15 20 25 30

Osuus koko väestöstä (%)

■Alle 15-vuotiaat • Yli 6 4 -vuotiaat Lähde:TK/Väestötilastot

Kuva 17b. Alle 15-ja yli 64-vuotiaat kunnittain 1997. 26

Kuva 19. Sukupuolirakenne kunnittain 1997. 27

Kuva 21. Väestön keski-iän muutos kunnittain 1980 - 1997. 28

Väestön ikä- ja sukupuolirakenne maakunnittain 1997 ja ennuste 2030 Uusimaa .. Varsinais-Suomi Ikäryhmä Ikäryhmä T >

4% 3% 2% 1% 0% 1% 2% 3% 4% 5% 5% 4% 3% 2% 1% 0% 1% 2% 3% 4% 5%

Ikäryhmä Kanta-Häme Ikäryhmä Päijät-Häme 85- 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 5% 4% 3% 2% 1% 0% 1% 2% 3% 4% 5% Etelä-Karjala Ikäryhmä Kymenlaakso Ikäryhmä 85- i 85- 80-84 i 1 80-84 75-79 i 1 75-79 70-74 i 1 70-74 65-69 ' 1 65-69 60-64 ' 1 60-64 55-59 55-59 50-54 50-54 45-49 lp 45-49 40-44 i 1 40-44 35-39 i 1 35-39 30-34 I 1 30-34 25-29 ' 1 25-29 20-24 ' 1 20-24 15-19 | 15-19 10-14 10-14 5-9 5-9 0-4 1 0-4 5% 4% 3% 2% 1% 0% 1% 2% 3% 4% 5% 5% 4% 3% 2% 1% 0% 1% 2% 3% 4% 5%

Ikäryhmä Itä-Uusimaa I käry h mä Koko maa j

5% 4% 3% 2% 1% 0% 1% 2% 3% 4% 5% 5% 4% 3% 2% 1% 0% 1% 2% 3% 4% Osuus väestöstä (%)

Miehet Naiset Väestöennuste 2030 Lähde:TK/Väestötilastot

Kuva 22. Väestön ikä- ja sukupuolirakenne maakunnittain 1997 ja ennuste 2030. 29

Väestöennuste

Uusimman kunnittaisen väestöennusteen perusväkilukuina on käytetty vuoden 1997 väkilukua. Ennuste on laskettu käyttämällä ns. demografista komponenttimallia, jossa väestön tuleva määrä ja rakenne lasketaan ikäryhmittäisten syntyvyys-, kuolevuus- ja muuttokerrointen avulla. Kertoimet on laskettu viime vuosien väestönkehityksen perus­ teella. Uusin ennuste on laadittu vuoden 1998 keväällä.

Ikäryhmittäisen ennusteen mukaan työikäisen väestön määrä kääntyy laskuun vuoden 2010 jälkeen kaikissa Etelä-Suomen maakunnissa kuten myös koko maassa. Tosin Päijät- Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa tämä lasku on alkanut aikaisemmin. Alle 15-vuotiaiden määrä laskee yli 65-vuotiaiden määrän alapuolelle vuoden 2005 paikkeilla Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Kymenlaaksossa ja Etelä- Kaijalassa tämä alitus tapahtuu ennusteen mukaan jo aikaisemmin, koko maassa, Uudel­ lamaalla sekä Itä-Uudellamaalla myöhemmin (katso myös kuva 22.)

Saari, Västanfjärd, Parikkala ja Miehikkälä ovat ennusteen mukaan Etelä-Suomen kuntia, joissa väestö vähenee eniten vuoteen 2000 mennessä, yli 4 prosenttia. Vuoteen 2030 men­ nessä Saaren kunnan väkimäärän ennustetaan vähenevän jopa yli kolmanneksella. Molem­ pien vuosien ennusteessa Lemun ja Merimaskun kuntien väkimäärä kasvaa eniten.

Vuoteen 2030 mennessä alle 15-vuotiaiden määrä kasvaa eniten Iniön ja Lemun kunnissa. Eniten lasten määrä vähenee Saaren ja Parikkalan kunnissa. Yli 64-vuotiaiden määrä vähenee vastaavasti vuoteen 2030 mennessä ainoastaan Saaren ja Miehikkälän kunnissa (4.4 %). Eniten tämän ikäluokan määrä kasvaa Kirkkonummella ja Vantaalla.

Väestöennuste kunnittain vuoteen 2000

Muutos vuodesta 1997 (%) | | -6.3 - -1.5

Lähde:TK/Väestötilastot

Kuva 23. Väestöennuste kunnittain 2000. 30

Väestöennuste kunnittain vuoteen 2030

Koko maa 2.0 UUSIMAA: PORNAINEN SIUNTIO KAUNIAINEN ESPOO iMS»» JÄRVENPÄÄ HELSINKI KIRKKONUMMI VANTAA KARJALOHJA MÄNTSÄLÄ NURMIJÄRVI NUMMI-PUSULA VIHTI KERAVA TUUSULA LOHJA HYVINKÄÄ =J INKOO TAMMISAARI KARJAA SAMMATTI KARKKILA HANKO POHJA

VARSINAIS-SUOMI: LEMU MERIMASKU AURA NAANTALI ASKAINEN VELKUA RUSKO PÖYTYÄ MASKU MUURLA SALO RYMÄTTYLÄ MELLILÄ INIÖ RAISIO NAUVO PERTTELI VAHTO MIETOINEN SUOMUSJÄRVI KAARINA TURKU NOUSIAINEN KISKO HALIKKO KORPPOO LIETO PIIKKIÖ TARVASJOKI SAUVO KUUSJOKI KARINAINEN KIIKALA SÄRKISALO PAIMIO SOMERO ALASTARO MARTTILA LOIMAA MYNÄMÄKI PERNIÖ PARAINEN ORIPÄÄ HOUTSKARI TAIVASSALO PYHÄRANTA KEMIÖ LOIMAAN KUNTA DRAGSFJÄRD UUSIKAUPUNKI LAITILA KUSTAVI YLÄNE VEHMAA KOSKI TL VÄSTANFJÄRD

Muutos vuodesta 1997 (%)

Lahde:TKA/äestötilastot

Kuva 24a. Väestöennuste kunnittain vuoteen 2030. 31

Väestöennuste kunnittain vuoteen 2030

Koko maa 2.0 KANTA-HAME: HAUSJÄRVI HÄMEENLINNA RIIHIMÄKI JOKIOINEN TAMMELA HATTULA HUMPPILA LOPPI JANAKKALA TUULOS HAUHO FORSSA RENKO YPÄJÄ KALVOLA LAMMI

PÄIJÄT-HÄME: HÄMEENKOSKI LAHTI HOLLOLA KÄRKÖLÄ ARTJÄRVI HEINOLA ASIKKALA ORIMATTILA NASTOLA SYSMÄ HARTOLA PADASJOKI

KYMENLAAKSO: JAALA VALKEALA KOUVOLA VEHKALAHTI HAMINA ELIMÄKI IITTI KOTKA KUUSANKOSKI PYHTÄÄ ANJALANKOSKI VIROLAHTI MIEHIKKÄLÄ

ETELÄ-KARJALA: TAIPALSAARI LAPPEENRANTA LEMI RUOKOLAHTI JOUTSENO LUUMÄKI SUOMENNIEMI UUKUNIEMI RAUTJÄRVI IMATRA SAVITAIPALE YLÄMAA PARIKKALA SAARI

fTÄ-UUSIMAA: SIPOO PERNAJA PORVOO ASKOLA PUKKILA LAPINJÄRVI RUOTSINPYHTÄÄ LOVIISA MYRSKYLÄ LILJENDAL

ETELÄSUOMEN LÄÄNI

-50 -40 -30 -20 -10 0 10 20 30 40

Muutos vuodesta 1997 (%) Lähde:TK/Väestötilastot

Kuva 24b. Väestöennuste kunnittain vuoteen 2030. 32

Väestöennuste ikäryhmittäin maakunnittain ja koko maassa 1998 - 2030

Väkiluku Uusimaa Väkiluku Varsinais-Suomi

1998 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030

Väkiluku Kanta-Häme

1998 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030

Väkiluku Kymenlaakso 140000 120000 -] ! 100000 f

80000 4-

60000 f

40000 ' 20000

1998 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 1998 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030

Väkiluku Itä-Uusimaa Väkiluku Koko maa 4000000 T------1------1------1------1------1 1 1 1 1 1 1 1— —-- 1 i -----1-----+-----,-----|------I------n 1 1 1 1 1 1 1 1 ! ! 1 1 1 1 | ! 1 1 1 ! 1 1 1 1 ■ i 1 1 1 A. £.p 1 i ? g "y t . . . i 1 1 1 1 1 1,11 1

1998 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030

Ikäryhmät -•—0-14 15-64 -0-65-

Lähde:TK/Väestötilastot Huom! Erilaiset asteikot

Kuva 25. Väestöennuste ikäryhmittäin maakunnittain ja koko maassa 1998 - 2030. 33

Kuva 26. Alle 15-vuotiaiden väestöennuste kunnittain vuoteen 2030.

Kuva 27. Yli 64-vuotiaiden väestöennuste kunnittain vuoteen 2030. 34

Ruotsinkieliset ja ulkomaalaisväestö

Ruotsinkielisen väestön osuus on suurin rannikkoseudulla. Eniten ruotsinkielisiä on Väs tanfjärdin ja Houtskarin kunnissa, noin 90 %. Oripään ja Rautjärven kunnissa ruotsin kielisten osuus on vähäisin. Etelä-Suomen ruotsinkielisen väestön ikärakenne on painot tunut vanhempiin ikäluokkiin. Vanhimmissa ikäluokissa etenkin naisten osuus on huomat tavan suuri. 5-50 -vuotiaiden osuudet ovat pienempiä kuin koko maassa keskimäärin.

Etelä-Suomen ruotsinkielisen väestön ikä-ja sukupuolirakenne 1997 Ikäryhmä 85 80-84 |

3%

Osuus väestöstä Miehet ..j Naiset Koko maan väestö

Tarkastelussa mukana Etelä-Suomen läänin lisäksi Lähde:TK/Väestötilastot myös Varsinais-Suomen ruotsinkieliset

Kuva 29. Etelä-Suomen ruotsinkielisen väestön ikä-ja sukupuolirakenne 1997. 35

Vuonna 1997 koko maassa ulkomaalaisten osuus oli 15.7 promillea väestöstä. Etelä- Suomen alueella tämä osuus oli huomattavasti suurempi, 24.3 % o. Suhteellisesti eniten ulkomaalaisia asui Helsingissä. Vähiten heitä asui Askaisten, Lemun ja Vahdon kunnissa. Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä suurimman yksittäisen ulkomaalais- ryhmän muodostavat venäläiset, Kanta-Hämeessä taas virolaiset.

Ulkomaalaiset kunnittain 1997

| | Maakuntaraja

Promillea väestöstä 0.6 - 3.6 1 3.7- 5.8 5.9 - 8.6 8.7-12.3 12.4-44.9 Lähde:TK/Väestötilastot

Kuva 30. Ulkomaalaisten osuus kunnittain 1997.

Suurimmat ulkomaalaisryhmät maakunnittain 1997 Maakuntien 8 suurinta ryhmää

Venäjä Venäjä Viro Viro Somalia Ent. Neuvostoliitto Ent. Neuvostoliitto Ruotsi Ruotsi Jugoslavia Iso-Britannia Somalia Kiina Turkki Usa Saksa Venäjä Venäjä Viro Ent. Neuvostoliitto Ruotsi Viro Jugoslavia Ruotsi Irak Tuikki Ent. Neuvostoliitto Somalia Bosnia-Herzegovina Iran Iso-Britannia Viro Ruotsi Venäjä ' Vietnam Ent. Neuvostoliitto Viro Irak Venäjä Ruotsi Jugoslavia Vietnam Ent. Neuvostoliitto Jugoslavia Turkki Bosnia-Herzegovina M Venäjä Venäjä Viro Viro Irak Ruotsi Ruotsi Somalia Ent. Neuvostoliitto Ent. Neuvostoliitto Saksa Jugoslavia Turkki Irak Jugoslavia Vietnam 0 5 10 15 20 25 30 3 5 4 0 4 5 5 0 5 5 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 Osuus maakunnan ulkomaalaisväestöstä (%) Osuus maakunnan ulkomaalaisväestöstä (%)

Lähde:TK/Väestötilastot

Kuva 31. Suurimmat ulkomaalaisryhmät maakunnittain 1997. 36

ELINKEINOELÄMÄ

Yritysten toimipaikat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan elokuussa 1998 oli katsauksen tarkastelualueella 142 058 yritysten toimipaikkaa. Tämä vastaa puolta koko maan toimi­ paikoista. Toimipaikoista 77 200 sijaitsi Uudellamaalla. Varsinais-Suomessa toimipaik­ kojen määrä oli 25 200, Kanta-Hämeessä vajaa 8 300, Päijät-Hämeessä vajaa 11 000, Kymenlaaksossa 8 900, Etelä-Karjalassa 6 700 ja Itä-Uudellamaalla 4 800. Rekisteri kattaa kaikki yritykset, yhteisöt ja yksityiset elinkeinoharjoittajat, jotka ovat arvon­ lisäverovelvollisia tai toimivat työnantajina lukuun ottamatta julkisia viranomaisia. Kunnittaisessa tarkastelussa toimipaikkoja oh tuhatta asukasta kohti eniten Varsinais- Suomen saaristokunnissa. Toimialoista tukku- ja vähittäiskaupan toimipaikkoja on Etelä-Suomen maakunnissa eniten, lukuun ottamatta Uuttamaata. Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimus- sekä liike-elämän palveluiden osuus on Uudellamaalla suurin. Vuonna 1996 teollisuus oh Etelä-Suomen maakunnissa suurin yksittäinen toimiala sekä keskimääräisellä liikevaihdolla että henkilökunnan määrällä mitattuna. Poikkeuksen tästä muodosti Uusimaa, jossa tukku- ja vähittäiskauppa oh merkittävin. Teollisuustoimialoilla syntyi Itä-Uudellamaalla 70% koko alueen toimipaikkojen liikevaihdosta. Teolhsuus oh myös koko maassa suurin toimiala henkilökunnan määrällä mitattuna. Sen sijaan liike­ vaihdolla mitattuna suurin toimiala oh tukku- ja vähittäiskauppa.

Kuva 32. Toimipaikat kunnittain 1998. ( 37

Toimipaikat toimialoittain maakunnittain ja koko maassa 1998 i ti&iliiiiiiiiii 1 I Maatalous, riistatalous ja metsätalous ¡■Uusimaa L... : : ' i Kalatalous i ! ■ Varsinais-Suomi , : : Mineraalien kaivu ■ ; | ) m Kanta-Häme Teollisuus (■ Päijät-Häme

Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto t : : L. . , , l „ J Rakentaminen , Tukku- ja vähittäiskauppa i i i Majoitus- ja ravitsemistoiminta

Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne

Rahoitustoiminta

Kiin.-, vuokraus- ja tutk.palv. liike-elämän palv

Julkinen hali. ja maanpuolustus; pakoll.sos.vak. L, ; i i Koulutus

Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut RETumfim* | J

Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palv. ■ f i 0 5 10 15 20 25 30 % -osuus toimipaikoista

Kuva 33. Toimipaikat toimialoittain maakunnittain ja koko maassa 1998. 38

Toimipaikkojen henkilökunta ja liikevaihto toimialoittain Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä 1996 Tukku- ja vähittäiskauppa Teollisuus —: _ ' ; Kiinteistö-, vuokraus- ja tutk.palv. _ _ Kuljetus, varastointi ja tietoliik. Rakentaminen # Rahoitustoiminta Majoitus- ja ravitsemistoiminta # , Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. H U Koulutus - Ä Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto —§ • Maa-, riista- ja metsätalous - # Mineraalien kaivu - # Uusimaa i Kalatalous ______I 0 10 20 30 40 50 60 70

Osuus kaikista toimipaikoista (%)

Teollisuus • Tukku- ja vähittäiskauppa • i i Kiinteistö-, vuokraus- ja tutk.palv. 4 i i Kuljetus, varastointi ja tietoliik. fl i i Rakentaminen -- 9 i i i i Rahoitustoiminta - t - - 1 Majoitus- ja ravitsemistoiminta i i Terveydenhuolto-ja sosiaalipalv. - £ | i i Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv. — i i i i Maa-, riista- ja metsätalous —% i i Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto —f§| • Mineraalien kaivu - # Varsinais-Suomii i Kalatalous - # i i Koulutus - # j h- 0 10 20 30 40 50 60 70

Osuus kaikista toimipaikoista (%)

Teollisuus Tukku- ja vähittäiskauppa Kuljetus, varastointi ja tietoliik. Rakentaminen Kiinteistö-, vuokraus- ja tutk.palv. Majoitus- ja ravitsemistoiminta Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv. Rahoitustoiminta Maa-, riista- ja metsätalous Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. Mineraalien kaivu Koulutus Kalatalous

20 30 40 50

Osuus kaikista toimipaikoista (%)

Teollisuus . _ _ Tukku-ja vähittäiskauppa - Kiinteistö-, vuokraus- ja tutk.palv. - ^ ____ Kuljetus, varastointi ja tietoliik. —g Rakentaminen Majoitus- ja ravitsemistoiminta — Rahoitustoiminta —iH l Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv. H l f t Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto —jjH Maa-, riista- ja metsätalous Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. H K Koulutus - # Mineraalien kaivu Kalatalous

20 30 40 50

Osuus kalkista toimipaikoista (%)

.....i Henkilökunta • Liikevaihto Lähde:TK/Yritysti lastat

Kuva 34. Toimipaikkojen henkilökunta ja liikevaihto toimialoittain Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä 1996. 39

Toimipaikkojen henkilökunta ja liikevaihto toimialoittain Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Itä-Uudellamaalla ja koko maassa 1996 Teollisuus -4 .' f Kuljetus, varastointi ja tietoliik. Tukku-ja vähittäiskauppa Rakentaminen —fj Kiinteistö-, vuokraus-ja tutk.palv. H K 8 E Majoitus- ja ravitsemistoiminta —pS O Maa-, riista- ja metsätalous — Rahoitustoiminta - f e l Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto - lp • Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv. —pfej Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. H® Koulutus -0j Mineraalien kaivu -+ Kymenlaakso Kalatalous -# ______

O 10 20 30 40 50 60 70

Osuus kaikista toimipaikoista (%)

Teollisuus ' • i i Tukku-ja vähittäiskauppa ' i 1 1 i 1 1 1 i Kuljetus, varastointi ja tietoliik. ■ . • ; 1 1 1 i Rakentaminen — 1 Kiinteistö-, vuokraus- ia tutk.oalv. H '- • ' ! 1 1 1 i 1 1 1 i Majoitus- ja ravitsemistoiminta -¡¡¡¡J a 1 1 1 i Rahoitustoiminta -jpil 1 1 t i Maa-, riista- ja metsätalous —jjk|j 1 1 1 i Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv. —pH} 1 1 1 i 1 1 1 i Terveydenhuolto-ja sosiaalipalv. - g 1 1 1 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto —i|£! # 1 1 1 i Mineraalien kaivu HP 1 i Koulutus -# 1 Etelä-Karjala ' i Kalatalous P ______t ______i______i______' - 1 ‘ • • i 1 • ----[--- !------!--- !--- 0 10 20 30 40 50 60 70

Osuus kaikista toimipaikoista (%) ------r- 1 Teollisuus - H ______' • Tukku- ia vähittäiskauooa H • 1 1 Kiinteistö-, vuokraus-ja tutk.palv. -4 • Kuljetus, varastointi ja tietoliik. - f .... 9 ...... j ! 1 1 Rakentaminen - f ♦ I 1 1 1 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto • 1 1 1 Majoitus- ja ravitsemistoiminta —\ Rahoitustoiminta -TrJ i 1 1 Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv. p i ' 1 1 Maa-, riista- ja metsätalous -^ 0 | j j Terveydenhuolto-ja sosiaalipalv. -£ ] t | | 1 . ’ Koulutus P | lta-;U usim a 9 Kalatalous - • , ---1--- 1--- i--- !--- • ■ ■ ■ 1 ■ l ------—!—:--- :—;--- 0 10 20 30 40 50 60 70

Osuus kaikista toimipaikoista (%)

Teollisuus l p Tukku- ja vähittäiskauppa Kiinteistö-, vuokraus- ja tutk.palv. —g Kuljetus, varastointi ja tietoliik. H: Rakentaminen —t Majoitus- ja ravitsemistoiminta Rahoitustoiminta - Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv. Maa-, riista- ja metsätalous Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto - g Koulutus Mineraalien kaivu Koko maa Kalatalous i 10 40 50 60 70 Osuus kaikista toimipaikoista (%)

Henkilökunta • Liikevaihto Lähde:TK/Yritystilastot

Kuva 35. Toimipaikkojen henkilökunta ja liikevaihto toimialoittain Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Itä-Uudellamaalla ja koko maassa 1996. 40

Elinkeinorakenne

Suomea 1990-luvun alussa koetelleella lamalla oli vaikutuksensa työpaikkojen määrään. Varsinkin palveluissa ja jalostuksessa työpaikkojen väheneminen oli voimakasta. Vuonna 1993 tämä väheneminen kuitenkin pysähtyi. Alkutuotannossa työpaikkojen määrän vähe­ neminen on ollut suhteellisen tasaista koko tarkastelujakson ajan (1987 - 1996).

Tarkemmalla toimialajaotuksella teollisuuden työllistävyys oli vuonna 1996 (ennak­ kotieto) suurin Päijät-Hämeessä, jossa lähes 28 % työllisistä toimi sen piirissä. Uuttamaata lukuun ottamatta teollisuus oh tärkein työllistäjä myös muissa Etelä-Suomen maakunnissa. Uudellamaalla tärkein oh tukku- ja vähittäiskauppa.

Kuva 36. Työlhsen työvoiman muutokset maakunnittain 1987 - 1996. 41

Elinkeinorakenne Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä 1996*

Tukku- ja vähittäiskauppa Teollisuus Kiinteistö-, vuokraus-.tutk.palv. Terveydenhuolto, sosiaalipalvelu Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Julkinen hallinto, maanpuolustus Muut yht.kunn. ja henk.koht. palvelut - Koulutus - Rakentaminen Rahoitustoiminta Majoitus- ja ravitsemistoiminta ■ Uusimaa | Tuntematon Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto • Koko maa j Maa- riista- ja metsätalous j l Mineraalien kaivu I ' I Kalatalous 0 5 10 15 20 25 30

Teollisuus ■ • Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Koulutus Maa-, riista- ja metsätalous 13Rakentaminen 1 Julkinen hallinto, maanpuolustus f . Muut yht.kunn. ja henk.koht. palvelut Tuntematon !• ■Varsinais-Suomi Rahoitustoiminta Majoitus- ja ravitsemistoiminta • Koko maa , kaasu- ja vesihuolto Kalatalous Mineraalien kaivu 20 25 30

Teollisuus Terveydenhuolto, sosiaalipalvelu Tukku- ja vähittäiskauppa Kiinteistö-, vuokraus-,tutk.palv. Julkinen hallinto, maanpuolustus Maa- riista- ja metsätalous Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Koulutus Rakentaminen Muut yht.kunn. ja henk.koht. palvelut Kanta-Häme Tuntematon Majoitus- ja ravitsemistoiminta • Koko maa Rahoitustoiminta Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Mineraalien kaivu Kalatalous 25 30

Teollisuus Terveydenhuolto, sosiaalipalvelu Tukku- ja vähittäiskauppa Kiinteistö-, vuokraus-.tutk.palv. Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Koulutus Maa- riista- ja metsätalous Rakentaminen I Muut yht.kunn. ja henk.koht. palvelut Julkinen hallinto, maanpuolustus Tuntematon s i Päijät-Häme J Majoitus- ja ravitsemistoiminta Rahoitustoiminta • Koko maa | Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Mineraalien kaivu Kalatalous 0 5 10 15 20 25 30 Osuus työllisestä työvoimasta (%)

Lähde:TK/T yössäkäyntiti lasto ennakkotieto

Kuva 37. Elinkeinorakenne Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä 1996. 42

Elinkeinorakenne Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Itä-Uudellamaalla ja koko maassa 1996* i Teollisuus Terveydenhuolto, sosiaalipalvelu Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Tukku- ja vähittäiskauppa Kiinteistö-, vuokraus-.tutk.palv. Julkinen hallinto, maanpuolustus. Maa- riista- ja metsätalous Rakentaminen Koulutus Muut yht.kunn. ja henk.koht. palvelut Tuntematon Majoitus- ja ravitsemistoiminta Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rahoitustoiminta Mineraalien kaivu Kalatalous 0 5 10 15 20 25 30

Teollisuus i Terveydenhuolto, sosiaalipalvelu Tukku- ja vähittäiskauppa Maa- riista- ja metsätalous Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Kiinteistö-, vuokraus-.tutk.palv. Koulutus Rakentaminen Julkinen hallinto, maanpuolustus Muut yht.kunn. ja henk.koht. palvelut Tuntematon ____ I j s Etelä-Karjala Majoitus- ja ravitsemistoiminta Rahoitustoiminta | • Koko maa Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Mineraalien kaivu I I Kalatalous 0 5 10 15 20 25 30

Teollisuus » Terveydenhuolto, sosiaalipalvelu —...... " 0 i Tukku- ja vähittäiskauppa ^ ~ ...... '■ " .'-'m i Kiinteistö-, vuokraus-.tutk.palv. Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Maa- riista- ia metsätalous Rakentaminen Koulutus ■ • Muut yht.kunn. ia henk.koht. palvelut m Julkinen hallinto, maanpuolustus • M Itä-Uusimaa 1 Majoitus- ja ravitsemistoiminta Tuntematon • Koko maa {

Rahoitustoiminta V Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto

Mineraalien kaivu 1 Kalatalous

___ II.. 0 5 10 15 20 25 30

Teollisuus ’ Terveydenhuolto, soslaälipalvelu Tukku- ja vähittäiskauppa Kiinteistö-, vuokraus-,tutk.Dalv. - Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne - Koulutus - ‘ Maa- riista- ja metsätalous Julkinen hallinto, m a a n p u o lu s tu s ___ _ Rakentaminen ^ ‘\ r1 Muut yht.kunn. ja henk.koht. palvelut - Tuntematon - e Koko maa Majoitus- ja ravitsemistoiminta .....s Rahoitustoiminta - Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto - f z Mineraalien kaivu - s Kalatalous -S i ’ ‘ 1 0 5 10 15 20 25 30 Osuus työllisestä työvoimasta (%)

Lähde:TK/Työssäkäyntitilasto ‘ ennakkotieto

Kuva 38. Elinkeinorakenne Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Itä-Uudellamaalla ja koko maassa 1996. 43

Alkutuotanto

Alkutuotannon työllistävyys oli vuonna 1996 (ennakkotieto) suurin Saaren kunnassa, jossa yli 46 % työllisistä toimi sen piirissä. Lisäksi Iniössä, Ylämaalla, Miehikkälässä ja Artjärvellä alkutuotannon osuus työvoimasta oli yli kolmasosa. Vähäisin sen osuus oli Espoossa ja Helsingissä. Kahdessatoista Etelä-Suomen kunnassa alkutuotannon osuus työllisistä oli alle yhden prosentin.

Etelä-Suomen alkutuotannon työvoima on yleensä naisvoittoisempaa kuin koko maassa keskimäärin. Koko maan alkutuotannon työntekijöistä oh vuonna 1996 (ennakkotieto) 37.5 % naisia. Kymenlaaksossa vastaava osuus oh 42.1 %, Varsinais-Suomessa ja Etelä- Kaijalassa 39.5 %. Suurin ikäryhmä alkutuotannossa on kaikissa maakunnissa 45 - 49 - vuotiaat. Poikkeuksen tästä muodostavat Varsinais-Suomen naiset, joiden suurin ikäryhmä oh 50 - 54 -vuotiaat.

Etelä-Suomessa keskimäärin suurimmat peltoalat tilaa kohti ohvat vuonna 1996 Helsin­ gissä, Vantaalla ja Siuntiossa. Pienimmät peltoalat ohvat Iniössä, Houtskarissa ja Suomen­ niemellä, keskimäärin alle 15 hehtaaria tilaa kohti. Tilojen metsäalat ohvat keskimäärin suurimmat Pohjan kunnassa, pienimmät Raisiossa.

Vuodesta 1994 vuoteen 1996 maatilatalouden valtionveron alaisten tulojen kasvu oh suurinta Espoossa, jossa tilojen keskimääräiset tulot kaksinkertaistuivat. Maatilatalouden tulot alenivat samalla ajanjaksolla 22 kunnassa. Suurin tulojen vähennys tapahtui Lahdes­ sa, jossa keskimääräiset tulot tippuivat viidenneksellä.

Alkutuotannon työllistävyys kunnittain 1996*

LM 10-1 - 16-5 16.6-24.5 24.6 - 46.4 Lähde:TK/Työssäkäyntitilasto 'ennakkotieto

Kuva 39. Alkutuotannon työllistävyys kunnittain 1996. 44

Työllinen työvoima alkutuotannossa iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1996*

Ikäryhmä Uusimaa IkäryhmäVarsinais-Suomi

12 10 8 6 4 2 0 2 4 6 8 10 12 12 10 8 6 4 2 0 2 4 6 8 10 12 Osuus alkutuotannon työllisestä työvoimasta (%) Osuus alkutuotannon työllisestä työvoimasta (%)

Ikäryhmä Kanta-Häme Ikäryhmä Päijät-Häme

12 10 8 6 4 2 0 2 4 6 8 10 12 12 10 8. 6 4 2 0 2 4 6 8 10 12 Osuus alkutuotannon työllisestä työvoimasta (%) Osuus alkutuotannon työllisestä työvoimasta (%)

Ikäryhmä Kymenlaakso ikäryhmä Etelä-Karjala 65- 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 12 10 8 6 4 2 0 2 4 6 8 10 12 12 10 8 6 4 2 0 2 4 6 8 10 12 Osuus alkutuotannon työllisestä työvoimasta (%) Osuus alkutuotannon työllisestä työvoimasta (%)

Ikäryhmä Itä-Uusimaa Ikäryhmä Koko maa 65- 65- 60-64 60-64 55-59 55-59 50-54 50-54 45-49 45-49 40-44 40-44 35-39 35-39 30-34 30-34 25-29 25-29 20-24 20-24 15-19 15-19 12 10 8 6 4 2 0 2 4 6 8 10 12 12 10 8 6 4 2 0 2 4 6 8 10 12 Osuus alkutuotannon työllisestä työvoimasta (%) Osuus alkutuotannon työllisestä työvoimasta (%)

Miehet Naiset

Lähde:TK/T yössäkäyntiti lasto 'ennakkotieto

Kuva 40. Työllinen työvoima alkutuotannossa iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1996. 45

Tilojen keskimääräinen metsäala kunnittain 1996

0-0 0 | | Maakuntaraja

Metsäala (ha) ~~ Ei tiloja 5 4.2-19.0 | 19.1 -29.0 | 29.1 - 34.5 | 34.6 - 44.0 ■ 44.1 -175.8 Lähde:TK/Maa- ja metsätalous

Kuva 42. Tilojen keskimääräinen metsäala kunnittain 1996. 46

Maatilatalouden valtionverotuksen tulojen muutos kunnittain 1994 - 1996

| | Maakuntaraja

Maatilojen tulojen muutos (%) Ei ilmoitusta

- 22.6 - 0.0 0.1 - 5.0 5.1 - 10.0 10.1 - 15.0 Lähde:TK/Maa- ja metsätalous 15.1 - 102.9

Kuva 43. Maatilatalouden valtionverotuksen tulojen muutos kunnittain 1994 - 1996.

Jalostuksen työllistävyys kunnitta n 1996

Osuus kunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta

*<$0. | | Maakuntaraja

Osuus (%) 5.2 22.5 22.6 - 27.0 27.1 - 30.5 30.6 - 37.5 37.6 - 50.2 Lähde:TK/Työssäkäy ntitiiasto ‘ ennakkotieto

Kuva 44. Jalostuksen työllistävyys kunnittain 1396. 47

Jalostus

Vuonna 1996 jalostuselinkeinojen työllistävyys oli suhteellisesti suurin Peittelin kunnassa, jonka työllisestä työvoimasta puolet työskenteli niiden piirissä. Suhteellisesti vähiten jalostus työllisti Iniön, Houtskarin ja Korppoon saaristokunnissa asuvia (ennakkotieto).

Jalostuksen työvoima on miesvaltaista. Vuonna 1996 miesten osuus teollisuustyön­ tekijöistä oh koko maassa 74.2%. Vastaava osuus oh Kymenlaaksossa 77.8 % ja Etelä- Karjalassa 76.4 %. Suurin naisten osuus (29.3 %) oh Varsinais-Suomessa.

Yksittäisistä teollisuustoimialoista eniten toimipaikkoja Uudellamaalla on kustantamisen ja painamisen toimialoilla. Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä tärkein teollisuudenala toimipaikkojen lukumäärällä mitattuna on perusmetallien ja metal­ lituotteiden valmistus. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin elokuun 1998 poikkileikkaustietoihin.

Vuonna 1996 tärkein teollisuudenala jalostusarvolla mitattuna oh Kymenlaaksossa ja Etelä-Kaijalassa massan, paperin ja paperituotteiden valmistus. Nämä toimialat kattoivat näissä maakunnissa 60 % teollisuuden jalostusarvosta. Koksi- ja öljytuotteiden valmistus Itä-Uudehamaalla ja sähköteknisten tuotteiden sekä instrumenttien valmistus Uudella­ maalla kattoivat yh 30% maakuntien jalostusarvosta.

Teollisuuden koko jalostusarvo oh Uudellamaalla 24.6 miljardia markkaa vuonna 1996. Kanta-Hämeessä vastaava arvo oh 4.2, Päijät-Hämeessä 5.2, Kymenlaaksossa 6.4, Etelä- Kaijalassa 4.5, Varsinais-Suomessa 12.1 ja Itä-UudeUamaha 3.8 miljardia markkaa. Jalostusarvo on yleisesti noussut 1990-luvun alun notkahduksen jälkeen.

Kunnittain tarkasteltuna teolhsuuden jalostusarvo ylitti Loviisassa ja Salossa 100 000 markkaa asukasta kohti. Henkilökunnan määrällä mitattuna teolhsuustoimipaikkojen keskikoko oh suurin Rautjärvellä ja Salossa. Neljässätoista Etelä-Suomen kunnassa viennin osuus teolhsuustoimitusten bruttoarvosta oh yh 60 %. Suurin tämä arvo oh Vehkalahdella, Rautjärvellä ja Salossa. 48

Työllinen työvoima jalostuksessa iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1996*

Ikäryhmä Uusimaa Ikäryhmä Varsinais-Suomi 65- 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 i 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 14 12 10 8 6 4 2 0 2 4 6 8 10 12 14 Osuus jalostuksen työllisestä työvoimasta (%) Osuus jalostuksen työllisestä työvoimasta (%)

Ikäryhmä Kanta-Häme Ikäryhmä Päijät-Häme 65- 60-64 55-59 ! 50-54 > 45-49 | 40-44 35-39 ■ 30-34 , 25-29 ' 20-24 ‘ 15-19 ■ 14 12 10 8 6 4 2 0 2 4 6 8 10 12 14 Osuus jalostuksen työllisestä työvoimasta (%) Osuus jalostuksen työllisestä työvoimasta (%)

Ikäryhmä Kymenlaakso Ikäryhmä Etelä-Karjala 65- 60-64 55-59 50-54 • 45-49 40-44 I 35-39 30-34 25-29 , 20-24 15-19 . 14 12 10 8 6 4 2 0 2 4 6 8 10 12 14 14 12 10 8 6 4 2 0 2 4 6 8 10 12 14 Osuus jalostuksen työllisestä työvoimasta (%) Osuus jalostuksen työllisestä työvoimasta (%)

Ikäryhmä Itä-Uusimaa Ikäryhmä Koko maa

60-64 I 55-59 I 50-54 I 45-49 I 40-44 ] 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19

Osuus jalostuksen työllisestä työvoimasta (%) Osuus jalostuksen työllisestä työvoimasta (%)

Miehet Naiset i Lähde:TK/T yössäkäyntitilasto ‘ennakkotieto

Kuva 45. Työllinen työvoima jalostuksessa iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1996. 49

-Teollisuuden toimipaikat toimialoittain maakunnittain 1998

• Kustantaminen ja painaminen Perusmetallit ja metallituotteet Koneet ja laitteet Huonekalut, muu valmistus Sähkötekniset tuotteet ja optiset laitteet Tekstiilit ja vaatteet Elintarvikkeet, juomat ja tupakka Puutavara ja puutuotteet Kulkuneuvot Ei-metalllsten mineraalituotteet Kumi* ja muovituotteet Kemikaalit, kemialliset tuotteet ja tekokuidut Massa, paperi ja paperituotteet Nahka ja nahkatuotteet

Perusmetallit ja metallituotteet Koneet ja laitteet Huonekalut, muu valmistus Elintarvikkeet, juomat ja tupakka Tekstiilit ja vaatteet Kustantaminen ja painaminen Puutavara ja puutuotteet Sähkötekniset tuotteet ja optiset laitteet Kulkuneuvot Ei-metallisten mineraalituotteet Kumi- ja muovituotteet Kemikaalit, kemialliset tuotteet ja tekokuidut Nahka ja nahkatuotteet Massa, paperi ja paperituotteet

Perusmetallit ja metallituotteet . Koneet ja laitteet Puutavara ja puutuotteet Huonekalut, muu valmistus Elintarvikkeet, juomat ja tupakka Tekstiilit ja vaatteet Kustantaminen ja painaminen Ei-metatlisten mineraalituotteet Sähkötekniset tuotteet ja optiset laitteet I Kulkuneuvot Kumi- ja muovituotteet Kemikaalit, kemialliset tuotteet ja tekokuidut Massa, paperi ja paperituotteet Nahka ja nahkatuotteet

I Perusmetallit ja metallituotteet i Huonekalut, muu valmistus Koneet ja laitteet Tekstiilit ja vaatteet Puutavara ja puutuotteet Kustantaminen ja painaminen Elintarvikkeet, juomat ja tupakka Sähkötekniset tuotteet ja optiset laitteet Ei-metallisten mineraalituotteet Kumi- ja muovituotteet Kulkuneuvot Kemikaalit, kemialliset tuotteet ja tekokuidut Nahka ja nahkatuotteet Massa, paperi ja paperituotteet

Koneet ja laitteet Perusmetallit ja metallituotteet Puutavara ja puutuotteet Elintarvikkeet, juomat ja tupakka Tekstiilit ja vaatteet Huonekalut, muu valmistus Kustantaminen ja painaminen Sähkötekniset tuotteet ja optiset laitteet Ei-metallisten mineraalituotteet Massa, paperi ja paperituotteet Kulkuneuvot Kumi- ja muovituotteet Kemikaalit, kemialliset tuotteet ja tekokuidut Nahka ja nahkatuotteet

Puutavara ja puutuotteet Koneet ja laitteet Perusmetallit ja metallituotteet Elintarvikkeet, juomat ja tupakka Tekstiilit ja vaatteet j Kustantaminen ja painaminen Ei-metallisten mineraalituotteet I Huonekalut, muu valmistus j Sähkötekniset tuotteet ja optiset laitteet Kulkuneuvot Massa, paperi ja paperituotteet Kumi- ja muovituotteet Kemikaalit, kemialliset tuotteet ja tekokuidut Nahka ja nahkatuotteet

Koneet ja laitteet Puutavara ja puutuotteet . * Perusmetallit ja metallituotteet Kustantaminen ja painaminen Huonekalut, muu valmistus Kulkuneuvot Elintarvikkeet, juomat ja tupakka Tekstiilit ja vaatteet Sähkötekniset tuotteet ja optiset taitteet Ei-metallisten mineraalituotteet Kumi- ja muovituotteet Kemikaalit, kemialliset tuotteet ja tekokuidut Massa, paperi ja paperituotteet Nahka ja nahkatuotteet

0 5 10 15 ■ 20 25 30 Osuus maakunnan teollisuustoimipaikoista (%) Lähde: TK/Yritys- ja toimipaikkarekisteri (elokuu 1998, tarkistamaton rekisteritieto)

Kuva 46. Teollisuuden toimipaikat toimialoittain maakunnittain 1998. 50

Teollisuuden jalostusarvo toimialoittain maakunnittain 1996

Sähkötekniset tuotteet ja instrumentit Kustantaminen ja painaminen Koneet ja laitteet Elintarvikkeet, juomat ja tupakka Kulkuneuvot Kemikaalit, kemiall. tuott. ja tekokuidut Metallituotteet Ei-metalliset mineraalituotteet Massa, paperi ja paperituotteet / Kumi- ja muovituotteet Huonekalut, muu valmistus Tekstiilit, vaatteet, nahkatuott. ja jalkineet Perusmetallit Puutavara ja puutuotteet Koksi, öljytuotteet

Sähkötekniset tuotteet ja instrumentit Kulkuneuvot Koneet ja laitteet Elintarvikkeet, juomat ja tupakka Kemikaalit, kemiat), tuott. ja tekokuidut Metallituotteet Ei-metalliset mineraalituotteet Kustantaminen ja painaminen Koksi, öljytuotteet Kumi- ja muovituotteet Huonekalut, muu valmistus Puutavara ja puutuotteet Perusmetallit Tekstiilit, vaatteet, nahkatuott. ja jalkineet Massa, paperi ja paperituotteet

Elintarvikkeet, juomat ja tupakka Perusmetallit Koneet ja laitteet Kustantaminen ja painaminen Massa, paperi ja paperituotteet Metallituotteet Kumi- ja muovituotteet Tekstiilit, vaatteet, nahkatuott. ja jalkineet Huonekalut, muu valmistus Ei-metalliset mineraalituotteet Puutavara ja puutuotteet Kemikaalit, kemiall. tuott. ja tekokuidut Sähkötekniset tuotteet ja instrumentit Kulkuneuvot Koksi, öljytuotteet Koneet ja laitteet Elintarvikkeet, ¡uomat ja tupakka Huonekalut, muu valmistus Puutavara ja puutuotteet Massa, paperi ja paperituotteet Kumi- ja muovituotteet Metallituotteet Tekstiilit, vaatteet, nahkatuott. ja jalkineet Kustantaminen ja painaminen Sähkötekniset tuotteet ja instrumentit Perusmetallit Ei-metalliset mineraalituotteet Kulkuneuvot Kemikaalit, kemiall. tuott. ja tekokuidut Koksi, öljytuotteet Massa, paperi ja paperituotteet Koneet ja laitteet Elintarvikkeet, juomat ja tupakka Kemikaalit, kemiall. tuott. ja tekokuidut Ei-metalliset mineraalituotteet Metallituotteet Kustantaminen ja painaminen Puutavara ja puutuotteet Kulkuneuvot Tekstiilit, vaatteet, nahkatuott. ja jalkineet Kumi- ja muovituotteet Koksi, öljytuotteet Sähkötekniset tuotteet ja instrumentit Huonekalut, muu valmistus Perusmetallit Massa, paperi ja paperituotteet Perusmetallit Puutavara ja puutuotteet Ei-metalliset mineraalituotteet Elintarvikkeet, juomat ja tupakka Kemikaalit, kemiall. tuott. ja tekokuidut Koneet ja laitteet Metallituotteet Kustantaminen ja painaminen Kumi- ja muovituotteet Tekstiilit, vaatteet, nahkatuott. ja jalkineet Sähkötekniset tuotteet ja instrumentit Huonekalut, muu valmistus Kulkuneuvot Koksi, öljytuotteet Koksi, öljytuotteet Kemikaalit, kemiall. tuott. ja tekokuidut Sähkötekniset tuotteet ja instrumentit Kustantaminen ja painaminen Koneet ja laitteet Elintarvikkeet, juomat ja tupakka Metallituotteet Massa, paperi ja paperituotteet Puutavara ja puutuotteet Kumi- ja muovituotteet Tekstiilit, vaatteet, nahkatuott. ja jalkineet Huonekalut, muu valmistus Ei-metalliset mineraalituotteet Kulkuneuvot Perusmetallit

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65

Osuus maakunnan teollisuuden jalostusarvosta (%) Lähde: TK/Teollisuustilastot

Kuva 47. Teollisuuden jalostusarvo toimialoittain maakunnittain 1996 51 -

Teollisuuden jalostusarvo maakunnittain 1985 - 1996

Mrd.markkaa

■©■Uusimaa -*-Varsinais-Suoml -^-Kymenlaakso ö-Päijät-Häme ■^■Etelä-Karjala -♦-Häme -•-Itä-Uusimaa

i i 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996

Teollisuustilasto v.1985-1994 käsittää pääsääntöisesti yli 5 Lähde:TK/Teolllsuustilastot henkeä työllistävät toimipaikat.

Kuva 48. Teollisuuden jalostusarvo maakunnittain 1985 - 1996.

501 - 6 000 I __ J 6 001 - 13 000 13 001 -2 0 000 20 001 - 35 000 35 001 - 108 092 Lähde:TK/T eollisuustilastot

Kuva 49. Teollisuuden jalostusarvo kunnittain 1996. 52

Teollisuuden vienti kunnittain 1996

| | Maakuntaraja

Osuus teoll. bruttoarvosta (%) | | Ei ilmoitusta |äfH] 0.1 -1 5 .0 ■ ■ 15.1 -3 0 .0 m m 30.1 - 45.o 45.1 - 89.0 Lähde:TK/Teollisuustilastot

Kuva 51. Teollisuuden vienti kunnittain 1996. 53

Palvelut

Palvelutoimialojen osuus kunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta oli suurin Kau­ niaisissa, Helsingissä ja Espoossa vuonna 1996 (ennakkotieto). Näissä kunnissa yli 80 % työllisistä toimi palvelusektorilla. Vähäisin palvelutoimialojen merkitys oli vuonna 1996 Artjärvellä ja Perttelissä

Palvelutoimialojen työllisistä noin 60 % on naisia. 45 - 49 -vuotiaat muodostavat yleensä Etelä-Suomessa suurimman palvelusektorilla toimivan ikäryhmän. Poikkeuksen tästä muodostavat Uudellamaalla miehet, joiden suurin ikäryhmä on 30 - 34 -vuotiaat.

Tärkeimmät yksittäiset palvelutoimialojen työllistäjät ovat terveydenhuolto ja sosiaali­ palvelut sekä tukku- ja vähittäiskauppa. Uuttamaata lukuun ottamatta vähintään viidennes maakuntien työllisistä työskentelee terveydenhuollon tai sosiaalipalvelun aloilla. Päijät- Hämeessä ja Itä-Uudellamaalla vastaava osuus on myös tukku- ja vähittäiskaupan toimialoilla.

Konkurssit

Konkurssiin haettujen yritysten henkilöstön määrä oli kaikissa tarkastelukunnissa pienempi kuin vuosikymmenen alun vuosina. Vuonna 1993 astui voimaan laki yritys­ saneerauksesta, joka on osaltaan laskenut konkurssien määriä.

Konkurssiyritysten henkilömäärä on yleensä laskenut tarkastelukunnissa viime vuosina, mutta vuonna 1997 nousua on jälleen tapahtunut muualla paitsi Lahdessa ja Kotkassa. Vuonna 1997 konkurssiin haettujen yritysten henkilömäärä oli Helsingissä yli 3 000, Turussa yli 750 ja Espoossa lähes 600.

Palvelutoimialojen työllistävyys kunnittain 1996*

Lähde:TK/Työssäkäyntitilasto 'ennakkotieto

Kuva 52. Palvelutoimialojen työllistävyys kunnittain 1996. 54

Työllinen työvoima palvelutoimialoilla iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1996*

Ikäryhmä Uusimaa ikäryhmä Varsinais-Suomi 65- 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 12 10 8 6 4 2 0 2 4 6 8 10 12 Osuus palvelusektorin työllisestä työvoimasta (%) Osuus palvelusektorin työllisestä työvoimasta (%)

Ikäryhmä Kanta-Häme

12 10 8 6 4 2 0 2 4 6 8 10 12 12 10 8 6 4 2 0 2 4 6 8 10 12 Osuus palvelusektorin työllisestä työvoimasta (%) Osuus palvelusektorin työllisestä työvoimasta (%)

IkäryhmäKymenlaakso Ikäryhmä Etelä-Karjala 65- 65- i i i i i i i i i i 60-64 60-64 | j \ 55-59 55-59 i i i 50-54 50-54; ; ; 45-49 45-49 i i i 40-44 40-44 | ' ' 35-39 35-39 ! ! 30-34 30-34 ' ' 25-29 25-29 \ | 20-24 20-24 i i 15-19 15-19 | | 12 10 8 6 4 2 0 2 4 6 8 10 12 12 10 8 6 4 2 0 2 4 6 8 10 12 Osuus palvelusektorin työllisestä työvoimasta (%) Osuus palvelusektorin työllisestä työvoimasta (%)

Ikäryhmä Itä-Uusimaa Ikäryhmä Koko maa i 1 65- i 1 1 i 1 1 | 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 60-64 | 1 1 1 \ \m\ \ \ 1 1 55-59 i 1 1 1 i 1 1 50-54 i 1 1 1 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 12 10 8 6 4 2 0 2 4 6 8 10 12 12 10 8 6 4 2 0 2 4 6 8 10 12 Osuus palvelusektorin työllisestä työvoimasta (%) Osuus palvelusektorin työllisestä työvoimasta (%)

Miehet Naiset

Lähde:TK/T yössäkäyntitilasto •ennakkotieto

Kuva 53. Työllinen työvoima palvelutoimialoilla iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1996. 55

Palvelutoimialojen toimialarakenne Uudellamaalla, Varsinais- Suomessa, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä 1996*

mumrnmmm, - •• 'im jm .Tm Tukku- ja vähittäiskauppa m

Majoitus- ja ravitsemistoiminta

Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne

Rahoitustoiminta ■'Uusimaa ®Varsinais-Suomi Kiinteistö- vuokraus-, tutk.palv. jgjgggggg n Kanta-Häme ■ Päijät-Häme Julkinen hallinto ja maanpuolustus • Koko maa

Koulutus

Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut

Muut yht.kunn. ja henk.koht. palvelut

Osuus palvelusektorin työllisestä työvoimasta (%) Lähde:TK/Työssäkäyntitilasto 'ennakkotieto

Kuva 54. Palvelutoimialojen toimialarakenne Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Kanta- Hämeessä ja Päijät-Hämeessä 1996.

Palvelutoimialojen toimialarakenne Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Itä-Uudellamaalla 1996*

Tukku- ja vähittäiskauppa

Majoitus- ja ravitsemistoiminta

Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne

Rahoitustoiminta

Kiinteistö- vuokraus-, tutk.palv.

Julkinen hallinto ja maanpuolustus

Koulutus

Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut

Muut yht.kunn. ja henk.koht. palvelut

Osuus palvelusektorin työllisestä työvoimasta (%) LähdeTK/Työssäkäyntitilasto 'ennakkotieto

Kuva 55. Palvelutoimialojen toimialarakenne Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Itä- Uudellamaalla 1996. 56

l Konkurssiin haettujen yritysten henkilökunnan määrä alueittain 1990 - 1997 Henkilöstö

— Helsinki

i -ö-Turku ! Espoo j ■ * ' Vantaa ! '-©■Lappeenranta! Lahti | '^-Kouvola j Kotka : -»-Hämeenlinna : j Lähde:TK/Konkurssitilastot

Kuva 56. Konkurssiin haettujen yritysten henkilökunnan määrä alueittain 1990 - 1997.

Matkailu

Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan majoitus- ja ravitsemistoimi- paikkoja oh elokuussa 1998 Uudellamaalla 3 401 kappaletta, Varsinais-Suomessa 1 238, Kanta-Hämeessä 450, Päijät-Hämeessä 533, Kymenlaaksossa 509, Etelä-Karjalassa 385 ja Itä-Uudellamaalla 211 kappaletta. Asukaslukuun suhteutettuna majoitus- ja ravitsemis- toimipaikkoja on eniten Kustavin ja Velkuan kunnissa.

Hotellien huonekapasiteetin käyttöaste oh vuonna 1997 kaikissa tarkasteltavissa kunnissa sama tai alhaisempi kuin vuonna 1987. Alueen kunnista paras käyttöaste vuonna 1997 oh Helsingissä (65.2 %). Edellisestä vuodesta käyttöaste oh alentunut Imatralla ja Jyväskylässä, muissa kasvanut.

Uudellamaalla koko majoituskapasiteetti oh vuoden 1998 alussa noin 12 100, Varsinais- Suomessa 3 900, Kanta-Hämeessä ja Kymenlaaksossa 1 700, Päijät-Hämeessä 2 000, Etelä-Karjalassa 2 100 ja Itä-Uudellamaalla 600. Majoituskapasiteetti on kasvanut edellisestä vuodesta Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Majoituskapasiteettiin lasketaan huoneet ja mökit.

Vuonna 1997 ulkomaalaisten yöpymisvuorokaudet lisääntyivät kaikissa maakunnissa. Uudellamaalla ulkomaalaisten yöpyjien osuus on huomattavasti suurempi kuin alueen muissa maakunnissa. Venäläiset muodostavat kaikissa maakunnissa Varsinais-Suomea lukuun ottamatta suurimman ulkomaalaisryhmän. Varsinais-Suomessa suurimman ryhmän muodostavat ruotsalaiset. 57

Hotellien huonekapasiteetin käyttö alueittain 1987 - 1997

-«-Helsinki -♦-Espoo -»Turku -©•Lappeenranta -X-Imatra «t-Vantaa -•-Kouvola -♦-Kotka ■ö- Lahti

1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997

Lähde:TK/Liikenne ja matkailu 1988-98

Kuva 58. Hotellien huonekapasiteetin käyttö alueittain 1987 - 1997. 58

Yöpymisvuorokaudet maakunnittain 1995 - 1997

© - .- ■ E S - ; ELLJjiLflijf 4000000

3500000

3000000

2500000 Kansallisuus 2000000 SMuut maat ■ Suomi 1500000

1000000

500000 S mm S S S ^

0 ■ ■ ■m I ■ ■ ■ m JH -95 -96 -9’ -95 -96 -97 -95 -96 -97 -95-96-97 -95-96-97 -95-96-97 -97 Uusimaa Varsinais- Kanta- Päijät- Kymenlaakso Etelä- Itä-Uusimaa Suomi Häme Häme Karjala

Lähde:TK/Matkailutilastot 1996-1998

Kuva 59. Yöpymisvuorokaudet maakunnittain 1995 - 1997.

Kuva 60. Majoituskapasiteetti maakunnittain 1994 - 1998. 59

Yöpymisvuorokaudet kansallisuuden mukaan maakunnittain 1997 Maakuntien 8 suurinta ryhmää

i Venäjä , Ruotsi Iso-Britannia , Saksa Yhdysvallat i Alankomaat Saksa i Yhdysvallat Japani Italia Norja I Iso-Britannia Italia i Norja Ruotsi Venäjä Saksa Ruofei Norja i Saksa Iso-Britannia I Alankomaat Venäjä Iso-Britannia Yhdysvallat Italia Italia Yhdysvallat Japani Sveitsi Venäjä Venäjä Saksa Ranska Ruotsi Ruotsi Iso-Britannia Saksa Japani Iso-Britannia Alankomaat Norja Italia Yhdysvallat Ranska Alankomaat Venäjä Ruotsi Saksa Venäjä Ruotsi Saksa Iso-Britannia Iso-Britannia Alankomaat Yhdysvallat Japani Norja i Norja Japani I Yhdysvallat Alankomaat 5 10 15 20 25 30 35 40 45 20 25 30 35 40 45 Osuus maakunnan ulkomaalaisista yöpyjistä (%) Osuus maakunnan ulkomaalaisista yöpyjistä (%)

Lähde:TK/Liikenne ja matkailu 1998:10

Kuva 61. Yöpymisvuorokaudet kansallisuuden mukaan maakunnittain 1997.

Tulonsaajien tulot

Vuonna 1996 tulonsaajien keskimääräiset valtionveron alaiset tulot olivat koko Suomessa 88 553 markkaa. Koko maan korkein tulotaso on kauniaislaisilla tulonsaajilla, yli 166 000 markkaa. Koko maan alhaisin keskitulo oli Iniön kuntalaisilla, keskimäärin 54 345 mark­ kaa. Alueen maakunnista alhaisimmat keskimääräiset tulot olivat Päijät-Hämeessä.

Keskimääräisten tulojen muutos vuodesta 1994 vuoteen 1996 oli positiivinen kaikissa kunnissa Saaren kuntaa lukuun ottamatta. Eniten tulot kasvoivat Lemun ja Mietoisten kunnissa, yli 14 %.

Bruttokansantuote

Alueellinen bruttokansantuote on laskettu tuotannontekijähintaisena kunkin vuoden hinta­ tason mukaan. Etelä-Suomen maakunnista Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä BKT/asu- kas on ollut koko tarkasteluajan (1988 - 1996) alhaisemmalla tasolla kuin koko maassa ja Euroopan unionin maissa keskimäärin. Koko maassa BKT/asukas oli 1980 -luvun lopulla yli EU:n tason, mutta laski sen alle vuonna 1990. Myös kaikkien Etelä-Suomen maakun­ tien asema EU-maiden sisäisessä vertailussa huononi samana vuonna. Vuonna 1995 BKT/asukas kasvoi kaikissa maakunnissa lukuun ottamatta Itä-Uuttamaata. Vuonna 1996 se väheni Itä-Uudenmaan lisäksi myös Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa.

Vuonna 1996 bruttokansantuote oli Uudellamaalla 166 676 miljoonaa, Varsinais- Suomessa 41 449, Kanta-Hämeessä 14 672, Päijät-Hämeessä 17 544, Kymenlaaksossa 18 875, Etelä-Karjalassa 12 690 ja Itä-Uudellamaalla 8 173 miljoonaa markkaa. Toimi­ aloista teollisuuden osuus BKT:sta oli suurin. Poikkeuksen tästä muodostaa Uusimaa, jossa muiden palvelujen sekä kaupan ja liikenteen osuus oli teollisuuden arvoa suurempi. 60

Valtionveron alaiset tulot kunnittain 1996

Koko maa 88553 UUSIMAA: KAUNIAINEN ESPOO KIRKKONUMMI HELSINKI VANTAA KERAVA JÄRVENPÄÄ NURMIJÄRVI TUUSULA SIUNTIO HYVINKÄÄ VIHTI LOHJA HANKO INKOO PORNAINEN TAMMISAARI KARJAA MÄNTSÄLÄ KARKKILA POHJA SAMMATTI KARJALOHJA NUMMI-PUSULA

VARSINAIS-SUOMI: KAARINA MASKU NAANTALI RUSKO RAISIO LEMU LIETO PAIMIO MERIMASKU TURKU SALO PARAINEN PIIKKIÖ MIETOINEN HALIKKO NOUSIAINEN AURA MUURLA VAHTO UUSIKAUPUNKI SÄRKISALO TARVASJOKI PERTTELI MYNÄMÄKI LOIMAA PÖYTYÄ PERNIÖ PYHÄRANTA RYMÄTTYLÄ VÄSTANFJÄRD SAUVO ORIPÄÄ LOIMAAN KUNTA LAITILA ASKAINEN VELKUA KUUSJOKI KARINAINEN SOMERO MELLILÄ DRAGSFJÄRD VEHMAA MARTTILA KOSKI TL TAIVASSALO KEMIÖ KISKO SUOMUSJÄRVI KUSTAVI ALASTARO YLÄNE KIIKALA NAUVO KORPPOO HOUTSKARI INIÖ

0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 140000 160000 180000

Markkaa/tulonsaaja Lähde:TK/Tulot ja kulutus 1998:12

Kuva 62a. Valtionveron alaiset tulot kunnittain 1996 61

Valtionveron alaiset tulot kunnittain 1996

Koko maa 88553 KANTA-HAME: RIIHIMÄKI HÄMEENLINNA JANAKKALA HATTULA HAUSJÄRVI JOKIOINEN FORSSA TUULOS KALVOLA LOPPI LAMMI TAMMELA RENKO HAUHO YPÄJÄ HUMPPILA

PÄUÄT-HÄME: HOLLOLA HEINOLA LAHTI NASTOLA KÄRKÖLÄ ASIKKALA ORIMATTILA HÄMEENKOSKI PADASJOKI ARTJÄRVI HARTOLA SYSMÄ

KYMENLAAKSO: KUUSANKOSKI HAMINA KOUVOLA KOTKA ANJALANKOSKI VEHKALAHTI PYHTÄÄ VALKEALA ELIMÄKI IITTI VIROLAHTI JAALA MIEHIKKÄLÄ

ETELÄ-KARJALA: IMATRA LAPPEENRANTA JOUTSENO TAIPALSAARI RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE YLÄMAA PARIKKALA SUOMENNIEMI UUKUNIEMI SAARI

ITÄ-UUSIMAA: SIPOO PORVOO LOVIISA ASKOLA RUOTSINPYHTÄÄ PERNAJA LIUENDAL PUKKILA MYRSKYLÄ LAPINJÄRVI

ETELÄ-SUOMEN LÄÄNI I ' 1 ' t 20000 40000 60000 80000 100000 120000 140000 160000 180000

Markkaa/tulonsaaja Lähde:TK/Tulot ja kulutus 1998:12

Kuva 62b. Valtionveron alaiset tulot kunnittain 1996. 62

Kuva 64. Valtionveron alaisten tulojen muutos kunnittain 1994 - 1996. 63

Bruttokansantuote asukasta kohti maakunnittain 1988- 1996 Indeksit, EU 15 = 100 Indeksi 140

-■-Uusimaa -9-Varsinais-Suomi -Ar Kanta-Hame Ii ♦Päijät-Häme t Kymenlaakso -♦-Etelä-Karjala ♦ Itä-Uusimaa — Koko maa

I i 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996

1 Lähde:TK/Taloudelliset olot

Kuva 65. Bruttokansantuote asukasta kohti maakunnittain 1988 - 1996, EU=100.

Bruttokansantuote asukasta kohti maakunnittain 1988 - 1996 Markkaa/asukas

'-■-Uusimaa j-e-Varsinais-Suomi ♦Kanta-Hame ! -s-Päijät-Häme ¡♦Kymenlaakso ¡-♦-Etelä-Karjala i■♦Itä-Uusimaa :— Koko maa

!

1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996

Lähde:TK/Taloudelliset olot

Kuva 66. Bruttokansantuote asukasta kohti maakunnittain 1988 - 1996. 64

Bruttokansantuote eri toimialoilla maakunnittain 1996

Uusimaa

Varsinais-Suomi

Kanta-Hame i Maa- ja metsätalous Päijät-Häme ¡Teollisuus . I Rakennustoiminta Kymenlaakso ¡Kauppa ja liikenne 1 Muut palvelut Etelä-Karjala ¡Julkinen toiminta

Itä-Uusimaa i 1 11 1 i “ 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000

Miljoonaa markkaa Lähde:TK/Taloudelliset olot

Kuva 67. Bruttokansantuote eri toimialoilla maakunnittain 1996, milj. mk.

Bruttokansantuote eri toimialoilla maakunnittain 1996

Uusimaa

Varsinais-Suomi

Kanta-Häme

Päijät-Häme

Kymenlaakso

Etelä-Karjala

Itä-Uusimaa KR

Koko maa

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Osuus toimialoista

1 Maa-ja metsätalous Zj Teollisuus n Rakennustoiminta i Kauppa ja liikenne n Muut palvelut ■ Julkinen toiminta

Lähde:TK/Taloudelliset olot

Kuva 68. Bruttokansantuote eri toimialoilla maakunnittain 1996, %. 65

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

Työllisyys

Haminan työpaikkaomavaraisuusaste oli Etelä-Suomen paras vuonna 1995, yli 146 %. Suhdeluvun 100 ylitti 18 muutakin kuntaa. Niiden alueella työpaikkojen määrä ylitti työllisten määrän. Pienin omavaraisuus oli Pornaisen ja Merimaskun kunnissa, alle 50 %.

Työpaikkojen määrä väheni kaikissa maakunnissa 1990-luvun alkuvuosina. Suurimmil­ laan vuosimuutos oh Päijät-Hämeessä vuonna 1991, jolloin työpaikat vähenivät lähes 9 %. Väheneminen loppui vuonna 1994, jolloin työpaikkojen määrä kasvoi kaikissa maa­ kunnissa lukuun ottamatta Etelä-Karjalaa. Vuoden 1996 ennakkotietojen mukaan työpaikkojen määrä on taas vähentynyt Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Päijät- Hämeessä.

Avoimien työpaikkojen määrän vaihtelussa on säännönmukaisia kuukausittaisia vaihte­ luita. Maalis-, huhti- ja toukokuussa avoimia työpaikkoja on yleensä tarjolla eniten, vas­ taavasti joulu-tammikuussa vähiten.

Työttömyys

Työministeriön tilastojen mukaan koko maan keskimääräinen työttömyysaste oh vuoden 1998 elokuussa 14.2 %, mikä on 1.4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikai­ semmin. Työttömiä oh Uudenmaan TE-keskuksen alueella 10.6 %, Varsinais-Suomessa 12.7 %, Hämeen TE-keskuksen alueella 15.9 % ja Kymen TE-keskuksen alueella 16.1 % työvoimasta. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna työttömyyden lasku on ollut suurinta Uudellamaalla. Työttömiä oh siellä 1.9 prosenttiyksikköä vähemmän. Vastaavasti Varsinais-Suomen työttömyys on alentunut vähiten, 0.9 prosenttiyksikköä.

Työttömyyden lasku näkyy myös yksittäisten kuntien kohdalla. Vuoden 1997 aikana työttömyys väheni 133 kunnan alueella. Voimakkainta lasku oh Uudessakaupungissa, 4.1 prosenttiyksikköä. Työttömyys kasvoi kuitenkin vielä 12 kunnassa, eniten Tuuloksessa (4.0 prosenttiyksikköä) ja Houtskarissa (3.8 prosenttiyksikköä).

Vuoden 1998 elokuussa työttömyysaste oh Lahdessa ja Parikkalassa yh 20 %. Suhteellisesti vähiten työttömiä oh Paimion ja Västanfjärdin kunnissa. Varsinais- Suomessa pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä oh alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Kunnittain pitkäaikaistyöttömien osuus vaihtelee Velkuan 8.3 prosentista Saaren kunnan 50 prosenttiin. Pitkäaikaistyötön on ollut yhtäjaksoisesti yh vuoden ilman työtä.

Nuorten (alle 25-vuotiaiden) työttömyysaste oh Etelä-Suomessa vuonna 1997 alhaisin Velkualla, Muurlassa ja Perttehssä, alle viisi prosenttia. Pahimmillaan 54.5 % nuorista oh ilman töitä Uukuniemellä. Myös Lappeenrannassa ja Imatralla yh kolmannes nuorista oh työttömänä. Etelä-Karjalan kaikissa kunnissa nuorisotyöttömiä oh yh viidennes. 66

Työpaikkojen vuosimuutos maakunnittain 1990 - 1996" Muutos edellisestä vuodesta Vuosimuutos (%)

O Uusimaa Varsinais-Suomi A-Kanta-Hame ♦ Päijät-Häme X Kymenlaakso Etelä-Karjala ^ Itä-Uusimaa

-10 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996

Lähde:TK/Työssäkäyntitilastot 'ennakkotieto

Kuva 70. Työpaikkojen vuosimuutos maakunnittain 1990 - 1996. 67

Avoimet työpaikat TE-keskuksittain 1991 -1998 Kuukauden viimeisen päivän tieto

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Kuukausi/vuosi Lähde:Työministeriön kuukausitilastot

Kuva 71. Avoimet työpaikat TE-keskuksittain 1991 - 1998.

Työttömyysaste TE-keskuksittain 1991 - 1998 Lomautetut mukaanlukien, kuukauden viimeisen päivän tieto

1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 4 7 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Kuukausi/vuosi Lähde:Työministeriön kuukausitilastot

Kuva 72. Työttömyysaste TE-keskuksittain 1991 - 1998. 68

Työttömyysaste kunnittain elokuussa 1998

Koko maa 14.2 UUSIMAA: 1------1------1------1------1------1------1------HYVINKÄÄ I KARKKILA 'l HELSINKI KARJAA KARJALOHJA NUMMI-PUSULA HANKO POHJA JÄRVENPÄÄ VANTAA I KIRKKONUMMI i LOHJA MÄNTSÄLÄ INKOO TAMMISAARI SAMMATTI ESPOO TUUSULA PORNAINEN KERAVA I VIHTI SIUNTIO NURMIJÄRVI KAUNIAINEN

VARSINAIS-SUOMI: TURKU UUSIKAUPUNKI RAISIO LOIMAA VELKUA ALASTARO ASKAINEN VEHMAA PYHÄRANTA HOUTSKARl MELLILÄ KAARINA NAANTALI MYNÄMÄKI KISKO SUOMUSJÄRVI DRAGSFJÄRD PIIKKIÖ KIIKALA RUSKO YLÄNE AURA TAIVASSALO PERNIÖ SALO LOIMAAN KUNTA LAITILA ORIPÄÄ PARAINEN KORPPOO MIETOINEN VAHTO HALIKKO PÖYTYÄ MARTTILA NOUSIAINEN SOMERO KOSKI TL KUSTAVI MASKU KUUSJOKI SÄRKISALO TARVASJOKI KEMIÖ INIÖ LIETO RYMÄTTYLÄ KARINAINEN LEMU NAUVO PERTTELI MUURLA SAUVO MERIMASKU VÄSTANFJÄRD PAIMIO | i i : | i 1 i j i i i j" i i ! j i i T

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22

Työttömyysaste (%) Lähde:Työministeriön tilastot

Kuva 73a. Työttömyysaste kunnittain elokuussa 1998 69 iv

Työttömyysaste kunnittain elokuussa 1998

Koko maa 14.2

KANTA-HAME: FORSSA HÄMEENLINNA RENKO TUULOS KALVOLA HAUHO RIIHIMÄKI YPÄJÄ JANAKKALA LOPPI HAUSJÄRVI LAMMI HATTULA JOKIOINEN HUMPPILA TAMMELA

PÄUÄT-HÄME: LAHTI HEINOLA NASTOLA SYSMÄ PADASJOKI HARTOLA ASIKKALA ORIMATTILA HOLLOLA KÄRKÖLÄ ARTJÄRVI HÄMEENKOSKI

KYMENLAAKSO: KOTKA KOUVOLA HAMINA JAALA KUUSANKOSKI ANJALANKOSKI IITTI PYHTÄÄ VEHKALAHTI VALKEALA ELIMÄKI MIEHIKKÄLÄ VIROLAHTI

ETELÄ-KARJALA: PARIKKALA IMATRA SAARI UUKUNIEMI LAPPEENRANTA JOUTSENO SAVITAIPALE RUOKOLAHTI SUOMENNIEMI RAUTJÄRVI LEMI TAIPALSAARI LUUMÄKI YLÄMAA

fTÄ-UUSIMAA: LOVIISA MYRSKYLÄ PERNAJA RUOTSINPYHTÄÄ LAPINJÄRVI PUKKILA PORVOO ASKOLA LIUENDAL SIPOO

Työttömyysaste (%) Lähde:Työministeriön tilastot

Kuva 73b. Työttömyysaste kunnittain elokuussa 1998. 70

Kuva 75. Työttömyysaste kunnittain elokuussa 1598. 71

Pitkäaikaistyöttömät TE-keskuksittain 1991 - 1998 Yli vuoden työttömänä olleet, lomautetut mukaanlukien

Osuus työttömistä (%)

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Kuukausi/vuosi Lähde:Työministeriön kuukausitilastot

Kuva 76. Pitkäaikaistyöttömät TE-keskuksittain 1991 - 1998.

Kuva 77. Pitkäaikaistyöttömät kunnittain elokuussa 1998. 72

Kuva 78. Nuorten työttömyysaste kunnittain 1997. 73

KOULUTUS

Koulutuksen tasoa voidaan kuvata Tilastokeskuksessa kehitetyllä kolminumeroisella koulutustasomittaimella. Mittain osoittaa alueen tutkintojen keskiarvon suhteutettuna väki­ lukuun ja sen kriteerinä on koulutusaika vuosina. Mitä pitempi on koulutuksen kokonais­ pituus, sitä korkeampi on koulutustaso. Tilastollisen kuntaryhmän mukaan tarkasteltuna vuonna 1997 koulutustaso oh korkein Uudenmaan kaupunkimaisissa kunnissa.

Yksittäisistä kunnista koulutustaso on noussut vuodesta 1983 vuoteen 1997 eniten Kauniaisissa. Hitainta kasvu on ollut Saaren kunnassa. Vuonna 1997 koko maan koulutustaso oh 297. Tämä arvo ylittyi Etelä-Suomessa 19 kunnassa. Kaikista Suomen kunnista Kaunaisten koulutustaso oh korkein. Etelä-Suomen kuntien matalin koulutustaso oh Miehikkälän ja Ylämaan kunnissa.

Toinen tapa mitata koulutusta on tarkastella tutkinnon suorittaneiden osuutta 15 vuotta täyttäneestä väestöstä. Kauniaisissa, Espoossa ja Helsingissä korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oh vuonna 1997 suhteellisesti eniten. Eniten peruskoulun varaan jääneitä oh Miehikkälän ja Iniön kunnissa.'

Peruskoulun nettokustannukset asukasta kohti ohvat vuonna 1997 vain Itä-Uudellamaalla suuremmat kuin Manner-Suomen kunnissa keskimäärin. Nettokustannukset asukasta kohti vaihtelevat kunnittain Oripään 1 422 markasta Korppoon 5 838 markkaan. Verrattaessa kuntien lukuja toisiin kuntiin ja keskiarvioihin tulee se tehdä tietyllä varauksella, sillä kuntien tapa tuottaa palveluja eroaa toisistaan.

Koulutustaso eri kuntaryhmissä maakunnittain 1997

UUSIMAA: H Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat n VA RSINAIS-SUOMI: Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat KANTA-HAME: Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat PÄIJÄT-HÄME: Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat KYMENLAAKSO: H Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat ETELÄ-KARJALA: Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat ITÄ-UUSIMAA: Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat KOKO MAA: Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat

350

Lähde:TK/Koulutustilastot Koulutustaso

Kuva 79. Koulutustaso eri kuntaryhmissä maakunnittain 1997. 74

Koulutusaste kunnittain 1997

UUSIMAA: KAUNIAINEN ESPOO HELSINKI JÄRVENPÄÄ KIRKKONUMMI KERAVA VANTAA HYVINKÄÄ TUUSULA NURMIJÄRVI VIHTI INKOO LOHJA SIUNTIO SAMMATTI TAMMISAARI MÄNTSÄLÄ PORNAINEN NUMMI-PUSULA KARJAA KARKKILA KARJALOHJA HANKO POHJA

VA RSINAIS-SUOMI: MASKU KAARINA TURKU NAANTALI MERIMASKU RUSKO RAISIO MIETOINEN LIETO PAIMIO UUSIKAUPUNKI PARAINEN LEMU HALIKKO NOUSIAINEN SALO LOIMAA KORPPOO VELKUA LOIMAAN KUNTA VAHTO PIIKKIÖ NAUVO PÖYTYÄ AURA LAITILA RYMÄTTYLÄ SAUVO KEMIÖ ASKAINEN MYNÄMÄKI VÄSTANFJÄRD PERTTELI MUURLA TARVASJOKI PYHÄRANTA ALASTARO VEHMAA KUUSJOKI KOSKI TL SOMERO KARINAINEN MARTTILA PERNIÖ TAIVASSALO MELLILÄ HOUTSKARI SÄRKISALO SUOMUSJÄRVI ORIPÄÄ KUSTAVI KIIKALA YLÄNE DRAGSFJÄRD KISKO INIÖ

Osuus 15 vuotta täyttäneistä

■ Korkea-aste »Keskiaste a Peruskoulun varaan jääneet

Lähde:TK/Koulutustilastot

Kuva 80a. Koulutusaste kunnittain 1996 75

Koulutusaste kunnittain 1997

KANTA-HAME: \ HÄMEENLINNA HATTULA RIIHIMÄKI JOKIOINEN JANAKKALA HAUSJÄRVI FORSSA LAMMI HAUHO TAMMELA RENKO YPÄJÄ LOPPI TUULOS KALVOLA HUMPPILA

PÄIJÄT-HÄME: HOLLOLA LAHTI HEINOLA NASTOLA \ ASIKKALA ORIMATTILA HÄMEENKOSKI KÄRKÖLÄ ARTJÄRVI HARTOLA SYSMÄ PADASJOKI

KYMENLAAKSO: KOUVOLA KOTKA KUUSANKOSKI HAMINA VALKEALA VEHKALAHTI PYHTÄÄ ELIMÄKI ANJALANKOSKI IITTI I VIROLAHTI JAALA MIEHIKKÄLÄ

ETELÄ-KARJALA: TAIPALSAARI LAPPEENRANTA JOUTSENO IMATRA LEMI RUOKOLAHTI I RAUTJÄRVI PARIKKALA i LUUMÄKI SAARI SAVITAIPALE SUOMENNIEMI UUKUNIEMI YLÄMAA

fTÄ-UUSIMAA: SIPOO PORVOO ASKOLA LOVIISA LILJENDAL PUKKILA l LAPINJÄRVI MYRSKYLÄ RUOTSINPYHTÄÄ PERNAJA

ETELÄ-SUOMEN LÄÄNI

KOKO MAA

Osuus 15 vuotta täyttäneistä

[■Korkea-aste o Keskiaste o Peruskoulun varaan jääneet LähdeiTK/Koulutustilastot

Kuva 80b. Koulutusaste kunnittain 1996. 76

Peruskoulun nettokustannukset kunnittain 1997 (markkaa/asukas)

UUSIMAA: KAUNIAINEN PORNAINEN KARJAA KIRKKONUMMI NURMIJÄRVI MÄNTSÄLÄ LOHJA VIHTI NUMMI-PUSULA TUUSULA JÄRVENPÄÄ ESPOO SAMMATTI HANKO VANTAA TAMMISAARI HYVINKÄÄ SIUNTIO KERAVA KARKKILA HELSINKI POHJA INKOO KARJALOHJA

VARSINAIS-SUOMI: KORPPOO KARINAINEN NOUSIAINEN NAUVO VELKUA KEMIÖ RUSKO PERNIÖ HOUTSKARI KOSKI TL TAIVASSALO YLÄNE MYNÄMÄKI PAIMIO LAITILA DRAGSFJÄRD PARAINEN VEHMAA NAANTALI LOIMAAN KUNTA LIETO PIIKKIÖ ALASTARO UUSIKAUPUNKI SAUVO HALIKKO VÄSTANFJÄRD SOMERO MERIMASKU KAARINA SALO LOIMAA KUUSJOKI RAISIO INIÖ TURKU PERTTELI TARVASJOKI KUSTAVI MELLILÄ PYHÄRANTA SUOMUSJÄRVI RYMÄTTYLÄ PÖYTYÄ LEMU KISKO AURA KIIKALA MIETOINEN VAHTO MUURLA MARTTILA SÄRKISALO ASKAINEN MASKU ORIPÄÄ

o 1000 2000 3000 4000 5000 6000

Markkaa/asukas Lähde:TK/Julkinen talous

Kuva 81a. Peruskoulun nettokustannukset kunnittain 1997 Peruskoulun nettokustannukset kunnittain 1997 (markkaa/asukas)

KANTA-HAME: LAMMI KALVOLA LOPPI JOKIOINEN HAUSJÄRVI HAUHO YPÄJÄ HATTULA TAMMELA HUMPPILA JANAKKALA RENKO RIIHIMÄKI FORSSA HÄMEENLINNA TUULOS

PÄUÄT-HÄME: HARTOLA NASTOLA KÄRKÖLÄ PAOASJOKI HOLLOLA SYSMÄ ORIMATTILA ASIKKALA HEINOLA HÄMEENKOSKI LAHTI ARTJÄRVI

KYMENLAAKSO: PYHTÄÄ MIEHIKKÄLÄ VALKEALA ELIMÄKI ANJALANKOSKI IITTI VIROLAHTI KUUSANKOSKI VEHKALAHTI KOTKA KOUVOLA HAMINA JAALA

ETELÄ-KARJALA: JOUTSENO SAVITAIPALE LEMI RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI PARIKKALA LAPPEENRANTA LUUMÄKI YLÄMAA IMATRA SUOMENNIEMI SAARI UUKUNIEMI TAIPALSAARI

ITÄ-UUSIMAA: LAPINJÄRVI ASKOLA LOVIISA SIPOO PORVOO RUOTSINPYHTÄÄ LILJENDAL PERNAJA PUKKILA MYRSKYLÄ

MANNER-SUOMEN KUNNAT

0 1000 2000 3000 4000 5000 6000

Markkaa/asukas Lähde:TK/Julkinen talous

Kuva 81b. Peruskoulun nettokustannukset kunnittain 1997 78

Koulutustaso kunnittain 1997

Lähde:TK/Koulutustilastot

Kuva 83. Koulutustaso kunnittain 1997. 79

TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT

Valtaosa koko sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöstä työskenteli erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla vuonna 1997. Toiseksi työllistävin sektori oh lasten päivähoito. Uudella­ maalla ja Varsinais-Suomessa näiden työllistävyys oh suurempi kuin koko maassa keski­ määrin. Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja EteläTKarjalassa perusterveydenhuollon vuodeosastolla työskentelevien osuus oh suurempi kuin koko maassa keskimäärin.

Sosiaah- ja terveystoimen kustannukset koostuvat mm. lasten päivähoito-, perusterveyden­ huolto- ja erikoissairaanhoitomenoista. Vuonna 1997 sosiaah- ja terveystoimen netto­ kustannukset ohvat Helsingissä suhteellisesti suurimmat, yh 12 000 mk/asukas. Pienimmillään kustannukset jäivät alle 7 000 mk (Rusko ja Merimasku). Tammisaaren, Pohjan ja Karjaan kunnissa erikoissairaanhoidon nettomenoja kertyi yh 4 000 mk, kun taas Pukkilan kunnassa vastaava suhde oh 1 863 mk/asukas. Perusterveydenhuollon menot ohvat Vehmaan kunnassa suurimmat, yh 3 900 mk/asukas. Velkuan kunnassa ne ohvat pienimmät, alle 1 000 mk/asukas.

Lasten päivähoidon nettokustannukset ohvat suurimmillaan Espoossa, Vantaalla ja Nurmi­ järvellä, yh 2 500 mk/asukas, kun koko maassa keskimäärin kustannukset ohvat 1 700 mk/asukas. Lasten päivähoidon käyttökustannukset alle kouluikäistä kohti ohvat suurimmillaan Iniön kunnassa, jossa 60 % lapsista oh kunnallisessa päivähoidossa. Uuku- niemen kunnassa, jossa vain 14 % lapsista oh kunnallisessa päivähoidossa, kulut jäivät eteläisen Suomen alhaisimmiksi.

Toimeentulotukimenot (pl. pakolaisille maksettu toimeentulotuki) vuonna 1997 ohvat Manner-Suomen kunnissa keskimäärin 636 mk/asukas. Helsingissä ja Turussa toimeen­ tulotuet nousivat yh 1 000 mk/asukas. Vähiten tukea asukasta kohti oh Iniön kunnassa, alle 50 mk/asukas. Suhdeluku oh maan pienin. Verrattaessa kuntien lukuja toisiin kuntiin ja keskiarvioihin tulee se tehdä tietyllä varauksella, sillä kuntien tapa tuottaa palveluja eroaa toisistaan.

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset kunnittain 1997

V om

| | Maakuntaraja

Markkaa/asukas 6589 - 8600 8601 - 9000 9001 - 9500 9501 - 10200 10201 - 12388

Lähde:TK/Julkinen talous

Kuva 84. Sosiaah- ja terveystoimen nettokustannukset kunnittain 1997. 80

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset kunnittain 1997 (markkaa/asukas)

UUSIMAA: HELSINKI KARJAA TAMMISAARI POHJA HANKO KARJALOHJA INKOO VANTAA ESPOO HYVINKÄÄ JÄRVENPÄÄ SAMMATTI MÄNTSÄLÄ NUMMI-PUSULA SIUNTIO KIRKKONUMMI KAUNIAINEN VIHTI NURMIJÄRVI KARKKILA LOHJA KERAVA TUUSULA PORNAINEN

VARSINAIS-SUOMI: INIÖ" KUSTAVI MELLILÄ DRAGSFJÄRD VEHMAA HOUTSKARI YLÄNE TURKU KORPPOO LOIMAA SÄRKISALO NAUVO PERNIÖ VÄSTANFJÄRD UUSIKAUPUNKI ALASTARO KOSKI TL KEMIÖ TAIVASSALO SAUVO RYMÄTTYLÄ ORI PÄÄ KARINAINEN AURA KUUSJOKI PARAINEN LOIMAAN KUNTA KIIKALA LAITILA ASKAINEN MYNÄMÄKI PÖYTYÄ SALO MARTTILA SUOMUSJÄRVI VELKUA i KAARINA SOMERO PERTTELI KISKO TARVASJOKI HALIKKO NAANTALI RAISIO PAIMIO PIIKKIÖ PYHÄRANTA MUURLA LIETO LEMU MIETOINEN VAHTO NOUSIAINEN MASKU MERIMASKU RUSKO

o 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000

Markkaa/asukas

□ Lasten päivähoito »Perusterveydenhuolto »Erikoissairaanhoito BMuut| Lähde:TK/Julkinen talous

Kuva 85a. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset kunnittain 1997 81

* ' »V -f «> Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset kunnittain 1997 (markkaa/asukas)

KANTA-HAME: HÄMEENLINNA KALVOLA LAMMI HAUHO RENKO LOPPI FORSSA YPÄJÄ RIIHIMÄKI HUMPPILA JANAKKALA HAUSJÄRVI HATTULA TUULOS TAMMELA JOKIOINEN

PÄIJÄT-HÄME: LAHTI HARTOLA ARTJÄRVI ORIMATTILA HÄMEENKOSKI NASTOLA SYSMÄ PADASJOKI KÄRKÖLÄ HEINOLA HOLLOLA ASIKKALA

KYMENLAAKSO: KOTKA HAMINA KUUSANKOSKI KOUVOLA MIEHIKKÄLÄ VEHKALAHTI VIROLAHTI PYHTÄÄ VALKEALA ELIMÄKI ANJALANKOSKI JAALA IITTI

ETELÄ-KARJALA: SUOMENNIEMI UUKUNIEMI LAPPEENRANTA PARIKKALA YLÄMAA SAARI RAUTJÄRVI IMATRA JOUTSENO SAVITAIPALE TAIPALSAARI RUOKOLAHTI LUUMÄKI LEMI

rrÄ-UUSIMAA: LAPINJÄRVI PORVOO PERNAJA LOVIISA SIPOO LIUENDAL RUOTSINPYHTÄÄ MYRSKYLÄ ASKOLA PUKKILA

MANNER-SUOMEN KUNNAT

0 2000 4000. 6000 8000 10000 12000 14000

Markkaa/asukas

O Lasten päivähoito ^ Perusterveydenhuolto ■Erikoissairaanhoito üM uut j

Lähde:TK/Julkinen talous

Kuva 85b. Sosiaali-ja terveystoimen nettokustannukset kunnittain 1997 82

Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö tehtäväalueittain 1997 Koko- ja osa-aikainen kuukausipalkkainen henkilökunta

Sos.-ja terv.toimen hallinto Lasten päivähoito Lasten ja nuorten laitoshoito -jj> __ Muut lasten ja perheiden palvelut Vanhusten laitoshuolto Vammaisten laitoshuolto Suojatyö ja työhön kunt. Kotipalvelu Muut vanh. ja vamm. palvelut Päihdehuolto Perusterveydenhuollon avopalvelut Perusterveydenhuollon hammashuolto Perusterveydenhuollon vuodeosasto Erlkoissair.hoidon avohoito Erikoissair. hoidon vuodeos.hoito

4 6 8 10 Henkilökunta/1000 asukasta

Sos.-ja terv.toimen hallinto Lasten päivähoito Lasten ja nuorten laitoshoito Muut lasten ja perheiden palvelut - p ii" Vanhusten laitoshuolto - m Vammaisten laitoshuolto Kymenlaakso Suojatyö ja työhön kunt. Etelä-Karjala Kotipalvelu Itä-Uusimaa Muut vanh. ja vamm. palvelut Päihdehuolto • Koko maa Perusterveydenhuollon avopalvelut - Perusterveydenhuollon hammashuolto Perusterveydenhuollon vuodeosasto Erikoissair.hoidon avohoito Erikoissair. hoidon vuodeos. hoito

4 6 8 10 12 14 Henkilökunta/1000 asukasta Lähde:Tilastokeskus

Kuva 86. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö tehtäväalueittain 1997. 83

Erikoissairaanhoidon nettokustannukset kunnittain 1997

| | Maakuntaraja

Markkaa/asukas 1863-2650 2651 - 2860 2861 - 3080 3081 - 3400 3401 - 4497 Lähde:TK/Julkinen talous

Kuva 87. Erikoissairaanhoidon nettokustannukset kunnittain 1997.

Kuva 88. Perusterveydenhuollon nettokustannukset kunnittain 1997. 84

Lasten päivähoidon käyttökustannukset kunnittain 1997 (markkaa/0 - 6-vuotias)

UUSIMAA: HELSINKI ESPOO VANTAA HANKO KAUNIAINEN i NURMIJÄRVI KIRKKONUMMI JÄRVENPÄÄ VIHTI KARJAA HYVINKÄÄ KERAVA POHJA TAMMISAARI TUUSULA SIUNTIO MÄNTSÄLÄ INKOO LOHJA KARKKILA KARJALOHJA PORNAINEN SAMMATTI NUMMI-PUSULA

VARSINAIS-SUOMI: INIÖ UUSIKAUPUNKI ! TURKU ! KAARINA PERNIÖ HOUTSKARI NAANTALI NAUVO ORAGSFJÄRD TAIVASSALO PARAINEN KUSTAVI SALO i PERTTELI PIIKKIÖ LOIMAA SAUVO VÄSTANFJÄRD RAISIO i ORIPÄÄ i KORPPOO KEMIÖ PAIMIO HALIKKO LIETO MARTTILA AURA RYMÄTTYLÄ KIIKALA SUOMUSJÄRVI VELKUA SOMERO MELLILÄ PÖYTYÄ LOIMAAN KUNTA i KOSKI TL MUURLA VAHTO * LAITILA I KUUSJOKI YLÄNE LEMU VEHMAA MERIMASKU NOUSIAINEN MASKU ALASTARO TARVASJOKI KISKO RUSKO MIETOINEN MYNÄMÄKI ASKAINEN SÄRKISALO KARINAINEN PYHÄRANTA

Markkaa/O - 6 -vuotias

Lähde:TK/Julkinen talous

Kuva 89a. Lasten päivähoidon käyttökustannukset kunnittain 1997 85

Lasten päivähoidon käyttökustannukset kunnittain 1997 (markkaa/0 - 6-vuotias)

KANTA-HAME: KALVOLA l HÄMEENLINNA LAMMI HATTULA I FORSSA JOKIOINEN I JANAKKALA I RIIHIMÄKI I HAUHO YPÄJÄ HUMPPILA LOPPI HAUSJÄRVI TAMMELA RENKO TUULOS

PÄIJÄT-HÄME: LAHTI HEINOLA HOLLOLA i NASTOLA i ORIMATTILA I SYSMÄ ASIKKALA I KÄRKÖLÄ HARTOLA I HÄMEENKOSKI i PADASJOKI ARTJÄRVI

KYMENLAAKSO: KOTKA KOUVOLA HAMINA VEHKALAHTI KUUSANKOSKI ELIMÄKI VALKEALA ANJALANKOSKI VIROLAHTI PYHTÄÄ MIEHIKKÄLÄ IITTI JAALA

ETELÄ-KARJALA: LAPPEENRANTA SUOMENNIEMI PARIKKALA IMATRA TAIPALSAARI JOUTSENO RUOKOLAHTI SAVITAIPALE YLÄMAA LUUMÄKI SAARI RAUTJÄRVI LEMI UUKUNIEMI

ITÄ-UUSIMAA: PORVOO SIPOO PERNAJA RUOTSINPYHTÄÄ LOVIISA. LIUENDAL LAPINJÄRVI MYRSKYLÄ. ASKOLA. PUKKILA

MANNER-SUOMEN KUNNAT

o 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000

Markkaa/0 - 6 -vuotias

Lähde:TK/Julkinen talous

Kuva 89b. Lasten päivähoidon käyttökustannukset kunnittain 1997 Toimeentulotukimenot kunnittain 1997 Ilman pakolaisille maksettua toimeentulotukea (markkaa/asukas)

UUSIMAA: HELSINKI JÄRVENPÄÄ VANTAA ESPOO KERAVA SAMMATTI SIUNTIO KIRKKONUMMI KARJAA VIHTI MÄNTSÄLÄ NUMMI-PUSULA KAUNIAINEN INKOO TAMMISAARI KARKKILA NURMIJÄRVI TUUSULA LOHJA HYVINKÄÄ HANKO POHJA KARJALOHJA PORNAINEN

VARSINAIS-SUOMI: TURKU LOIMAA RAISIO NAANTALI SALO MELLILÄ HALIKKO PAIMIO PARAINEN SUOMUSJÄRVI KAARINA PIIKKIÖ AURA MUURLA DRAGSFJÄRD LAITILA ALASTARO SOMERO I NAUVO ! UUSIKAUPUNKI KOSKI TL RYMÄTTYLÄ VEHMAA KIIKALA LOIMAAN KUNTA ASKAINEN PERNIÖ ORIPÄÄ MARTTILA MIETOINEN SAUVO PERTTELI KUUSJOKI HOUTSKAR! MYNÄMÄKI KEMIÖ KORPPOO YLÄNE TARVASJOKI NOUSIAINEN LIETO TAIVASSALO KUSTAVI SÄRKISALO KISKO MASKU PYHÄRANTA MERIMASKU PÖYTYÄ VELKUA VAHTO KARINAINEN RUSKO VÄSTANFJÄRD LEMU INIÖ

1200

Lähde:TK/Julkinen talous Markkaa/asukas

Kuva 90a. Toimeentulotukimenot kunnittain 1997 87

Toimeentulotukimenot kunnittain 1997 Ilman pakolaisille maksettua toimeentulotukea (markkaa/asukas)

KANTA-HAME: HÄMEENLINNA RIIHIMÄKI LOPPI FORSSA YPÄJÄ HUMPPILA HAUSJÄRVI JANAKKALA HAUHO KALVOLA RENKO LAMMI TUULOS HATTULA JOKIOINEN TAMMELA

PÄUÄT-HAME: LAHTI NASTOLA HOLLOLA KÄRKÖLÄ ORIMATTILA HARTOLA HEINOLA SYSMÄ PADASJOKI HÄMEENKOSKI ASIKKALA ARTJÄRVI

KYMENLAAKSO: HAMINA KOUVOLA KOTKA KUUSANKOSKI VALKEALA ANJALANKOSKI ELIMÄKI VEHKALAHTI IITTI VIROLAHTI PYHTÄÄ MIEHIKKÄLÄ JAALA

ETELÄ-KARJALA: IMATRA LAPPEENRANTA TAIPALSAARI JOUTSENO YLÄMAA PARIKKALA RAUTJÄRVI SAVITAIPALE RUOKOLAHTI SUOMENNIEMI UUKUNIEMI LUUMÄKI LEMI SAARI

fTÄ-UUSIMAA: LOVIISA PORVOO LAPINJÄRVI SIPOO PERNAJA RUOTSINPYHTÄÄ MYRSKYLÄ PUKKILA ASKOLA LIUENDAL

M A N N E R -S U O M E N K U N N A T

0 200 400 600 800 1000 1200

Markkaa/asukas

Lähde:TK/Julkinen talous

Kuva 90b. Toimeentulotukimenot kunnittain 1997 88

Kuva 92. Kunnallinen lasten päivähoito kunnittain 1997. 89

Rakentaminen ja asuminen

Vuonna 1997 rakennustuotanto nousi Etelä-Suomen maakunnissa Itä-Uuttamaata lukuun ottamatta. Määrällisesti eniten rakennuksia valmistui Uudellamaalla, yli 5 000 kpl ja vähiten Itä-Uudellamaalla, alle 800 kpl. Asuntotuotanto on laskenut 1990-luvun alusta lähtien, mutta näyttää kääntyneen nousuun vuodesta 1996. Kunnittain tarkasteltuna asuntoja tuotettiin vuonna 1997 suhteellisesti eniten Raisiossa ja Salossa.

Asuntojen hinnat ovat nykyisin alhaisemmalla tasolla kuin 1990-luvun vaihteen huippu- hintojen aikaan. Tosin vuoden 1995 jälkeen hinnat kääntyivät jälleen nousuun. Pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta Etelä-Suomen asuntojen hinnat ovat olleet alhaisem­ mat kuin koko maassa keskimäärin. Kalleimmat neliöhinnat asunnoista maksettiin vuonna 1997 Helsingissä ja Kauniaisissa, noin 9 000 markkaa/neliö. Halvimmat asunnot taas olivat Pöytyällä. Usean kunnan alueella asuntokauppoja tehtiin vähemmän kuin viisi, joten hintatietoa näiden kuntien osalta ei voida julkistaa.

Asuntojen keskipinta-ala oli suurin vuonna 1996 Kauniaisissa, pienin taas Helsingissä. Samana vuonna ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus oli suurin Iniön kunnassa ja pienin Kouvolassa. Tilastoissa on käytetty normin 4 mukaisia tietoja. Tämän normin mukaan asunto on ahtaasti asuttu, kun siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun.

Vuonna 1997 Etelä-Suomessa oli yhteensä yli 155 000 kesämökkiä, joista Varsinais- Suomessa sijaitsi yli 40 000. Kaikista Suomen kunnista oli kesämökkejä toiseksi eniten Tammisaaressa (4 369 kpl) ja kuudenneksi eniten Uudessakaupungissa (3 458 kpl). Asukaslukuun suhteutettuna kesämökkejä oli Etelä-Suomessa eniten Kustavin ja Iniön kunnissa. Kauniaisissa tämä suhde oli Etelä-Suomen pienin.

Valmistuneet rakennukset maakunnittain 1995 - 1997

Rakennukset, kpl 6000 ------

i Lähde:TK/Rakennustilastot

Kuva 93. Valmistuneet rakennukset maakunnittain 1995 -1997. 90

Asuntotuotanto maakunnittain 1988 - 1997

Valmistuneet asuinhuoneistot, kpl

log. asteikko 10000

■»Uusimaa -a-Varsinais-Suomi »Päijät-Häme ♦Kymenlaakso 1000 ♦ Etelä-Karjala »Kanta-Häme ■©■Itä-Uusimaa

100 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997

Lähde:TK/Rakennustilastot

Kuva 94. Asuntotuotanto maakunnittain 1982.1997.

Asuntotuotanto kunnittain 1997

°o0 4 | | Maakuntaraja

As.tuot/1000 asukasta 0.0 - 1.1 ' | 1.2 - 2.6 2 .7 - 3.7 3.8 - 5.6 5 .7 - 15.0 Lähde:TK/Rakentamisen suhdanteet

Kuva 95. Asuntotuotanto kunnittain 1997. 91

Asuntojen hintojen kehitys alueittain 1985- 1998 (Hinnat deflatoitu vuoden 1998 rahanarvoon) mk/m mk/m

Lähde:TK/Asuntojen hinnat Hämeenlinnan ja Kotkan tiedot puuttuvat v. 1985-86

Kuva 96. Asuntojen hintojen kehitys alueittain 1985 - 1998.

Kuva 97. Asuntojen neliöhinnat kunnittain 1997. 92

Kuva 99. Ahtaasti asuvat asuntokunnat kunnittain 1996. 93

Kesämökit maakunnittain 1980, 1990 ja 1997

Mökkejä, kpl

1980-90 -97 1980-90 -97 1980-90 -97 1980-90 -97 1980-90 -97 1980-90 -97 1980-90 -97 j Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Itä-Uusimaa I i‘______Lähde:TK/Asuminen 1998:4 ______

Kuva 100. Kesämökit maakunnittain 1980, 1990 ja 1997.

Kuva 101. Kesämökit kunnittain 1997. 94

LIIKENNE

Liikennesuoritteet (autokm/vrk) vaihtelevat kunnittain paljon. Liikennesuoritteella tarkoi­ tetaan yleisten teiden keskimääräistä vuorokausiliikennettä eli sitä kilometrimäärää, joka kunnan alueella kulkevilla yleisillä teillä keskimäärin ajoneuvoilla ajetaan. Liikenne­ suoritteita asukasta kohti kertyi eniten vuonna 1996 Suomusjärvellä (yli 100 km). Vastaavasti vähiten niitä oh Helsingissä ja Turussa (alle 3 km). Eniten henkilöautoja suhteessa asukaslukuun vuonna 1997 oh Etelä-Suomessa Mietoisen ja Nousiaisen kunnissa. Vastaavasti vähiten niitä oh Helsingissä ja Iniössä. Henkilöautojen keski-ikä samana vuonna oh Manner-Suomessa 10.1 vuotta. Etelä-Suomen maakunnista Uudella­ maalla, Itä-Uudellamaaha, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa henkilöautojen keski-ikä oh tätä alhaisempi. Kauniaisissa oh henkilöautokanta nuorin ja Melhlässä vanhin.

Etelä-Karjalan tieliikennekuolemat alenivat selvästi vuodesta 1996 vuoteen 1997. Korkein tiekuolleisuus oh Itä-Uudenmaan maakunnassa ja alhaisin Uudellamaalla, jossa se on koko maan keskiarvoa alempi.

Helsinki-Vantaan lentokenttä on Suomen suurin ja vilkkain. Vuonna 1997 saapuneita ja lähteneitä matkustajia oh siellä yhteensä 2.3 miljoonaa. Lappeenrannan lentoasemalla kävi yli 50 000 matkustajaa. Edelhsvuoteen verrattuna lentoliikenne kasvoi lähes 30 %. Turussa matkailijamäärät kasvoivat 30 000 matkustajalla.

Vuonna 1997 sekä Nuijamaan että Vaalimaan kautta itärajan ylitti yh 500 000 henkilöautoa. Vastaavasti Imatran kautta kulkevia henkilöautoja oh ahe 200 000. Turun ja Helsingin satamissa tilastoitiin 280 000 henkilöautoa/satama.

Liikennesuorite kunnittain 1996

H 10.5-19.4 1 9 .5 - 25.4 25.5 - 33.4 3 3 .5 - 101.6 Lähde:TK/Kuntafakta

Kuva 102. Liikennesuorite kunnittain 1996. 95

Kuva 104. Henkilöautojen keski-ikä kunnittain 1997. 96

Tieliikenteessä kuolleet maakunnittain 1995 - 1997 j i Kuolleet/100 000 asukasta !

18 —

Uusimaa* Kanta-Hame Kymenlaakso Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Päijät-Häme Etelä-Karjala Koko maa

Lähde:TK/Tieliikenneonnettomuudet * uudenmaan vuosien 1995-96 luvuissa mukana nykyinen Itä-Uusimaa

Kuva 105. Tieliikenteessä kuolleet maakunnittain 1995 - 1997.

Kotimaan lentoliikenne Etelä-Suomen suurimmilla asemilla 1986 - 1997

Lähteneet ja saapuneet matkustajat

Kuva 106. Kotimaan lentoliikenne Etelä-Suomen suurimmilla asemilla 1986 - 1997. 97

Ulkomaan matkustajaliikenne eri satamissa 1997

Helsinki

Turku

Lappeenranta

Naantali

Uusikaupunki

1000000 2000000 3000000 4000000 5000000

Matkustajat

Lähde:TK/Liikennetilastollinen vuosikirja/Merenkulkuhallitus

Kuva 107. Ulkomaan matkustajaliikenne eri satamissa 1997.

Maahan saapuneet ja maasta lähteneet henkilöautot 1997

Nuijamaa

Vaalimaa

Helsinki

Turku

Imatra

100000 200000 300000 400000 500000 600000

Saapuneet ja lähteneet henkilöautot yht.

Lähde:TK/Liikennetilastollinen vuoslkirja/Tullihallitus

Kuva 108. Maahan saapuneet ja maasta lähteneet henkilöautot 1997. 98

ENERGIATALOUS

Itä-Uudellamaalla tuotettiin sähköä vuonna 1997 yli 8 000 GWh, mikä oli 12 % koko maan sähkötuotannosta. Itä-Uudenmaan tuotanto kasvoi edellisestä vuodesta. Muissa maakunnissa se väheni tai pysyi samana. Maakunnista toinen merkittävä sähkön tuottaja oli Uusimaa, jossa tuotannon osuus oli koko maan sähköstä lähes 10 %. Vesivoimalla tuotetun sähkön osuus oli merkittävää vain Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa.

Sähkön kulutus on viimeisen vuoden aikana kasvanut Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Muissa maakunnissa kulutus on pysynyt samana. Eniten sähköä kuluttivat uusimaalaiset ja toiseksi eniten kymenlaaksolaiset. Uudenmaan osuus koko maan kulutuksesta olikin suurin, yli 14 %. Suurin käyttäjäryhmä oli Uudellamaalla yksityisen sektori, kun taas muissa maakunnissa jalostus kulutti sähköä eniten. Kymenlaaksossa ja Etelä-Kamalassa sen osuus oli yli 80 %. Kunnittaisessa tarkastelussa yksityinen sähkönkulutus asukasta kohti laskettuna oli suurin Särkisalossa ja pienin Saaren kunnassa.

Etelä-Suomen maakunnista vain Itä-Uusimaa on omavarainen sähkön suhteen. Vuonna 1997 sen omavaraisuusaste oli 430 %. Muut maakunnat eivät pysty tuottamaan riittävästi sähköä oman alueensa tarpeisiin.

Sähkön tuotanto maakunnittain 1996 - 1997

GWh i 10000 9000

8000

7000

6000

5000

4000

3000

2000

1000 0 Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Itä-Uusimaa

§ 1996 ■1997

Lähde:Sähkölaitosyhdistys, Sähkölaitostllasto

Kuva 109. Sähkön tuotanto maakunnittain 1996 - 1997. 99

Vesivoimalla tuotettu energia maakunnitlain 1996 - 1997 Osuus maassa tuotetusta vesienergiasta % -osuus 12 —

Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Itä-Uusimaa

S 1996 «1997

Lähde:Sähkölaltosyhdistys, Sähkölaitostllasto

Kuva 110. Vesivoimalla tuotettu energia maakunnittain 1996 - 1997.

Sähkön tuotanto maakunnittain 1996 - 1997

GWh 10000

9000

8000

7000

6000

5000

4000

3000

2000

1000 0 Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Itä-Uusimaa

S 1996 H1997

Lähde:Sähkölaitosyhdistys, Sähkölaitostllasto

Kuva 111. Sähkön kulutus maakunnittain 1996 - 1997. 100

Sähkön kulutus eri käyttäjäryhmissä maakunnittain 1997

Uusimaa - i , , Varsinais-Suomi -

Kanta-Hame - 1 1 1 Päijät-Häme - i i i i i Kymenlaakso -

1 ! i t Etelä-Karjala -

Itä-Uusimaa - : 1 ; ; ; ; j i Koko maa - ,______.______-____ 1______1______1______1______1______1 0% 20% 40% 60% 80% 100%

j jro Yksityinen M Maatalous »Jalostus ■Palvelu ■Julkinen

Lähde:Sähkölaitosyhdistys, Sähkölaitostilasto

Kuva 112. Sähkön käyttö maakunnittain 1997.

( ] 3.01 - 3.35 |___ | 3.36 - 3.65 3.66 - 4.30 9.00 Lähde:Sähköiaitosyhdistys, Sähkölaitostilasto

Kuva 113. Yksityinen sähkönkulutus kunnittain 1997. 101

Sähkön tuotanto ja kulutus maakunnittain 1997 | Osuus koko maan tuotannosta ja kulutuksesta fd p i

Tuotanto /V. Itä-Uusimaa Uusimaa v. Kymenlaakso i- ‘ ” - >' - v. . - > • 1 Etelä-Kariala \ i Varsinais-Suomi „^11 1 ] 1 Päijät-Häme I ! 1 1 1 Kanta-Häme 1j:' j 1 1 1 1 1 0 2 4 6 8 10 12 14 %-osuus koko maan tuotannosta Kulutus Uusimaa Kymenlaakso Etelä-Karjala Varsinais-Suomi Päijät-Häme Itä-Uusimaa Kanta-Häme 0 2 4 6 8 10 12 14 %-osuus koko maan kulutuksesta

Lähde:Sähkölaitosyhdistys, Sähkölaitostilasto

Kuva 114. Sähkön tuotanto ja kulutus maakunnittain 1997.

Sähköomavaraisuus maakunnittain 1996 - 1997 % -osuus 450

400 —

350

300

250

200 ------

150 - -

100 - -

50 — - ■ i Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Itä-Uusimaa

S31996 «1997 Lähde:Sähkölaitosyhdistys, Sähkölaitostilasto

Kuva 115. Sähköomavaraisuus maakunnittain 1996 - 1997. 102

YMPÄRISTÖN TILA

Typen oksidien päästöt ovat vähentyneet Uudellamaalla (sisältää Itä-Uudenmaan päästöt) huomattavasti vuodesta 1992 vuoteen 1995, mutta vuonna 1996 päästöjen määrä kasvoi. Muissa tarkasteltavissa maakunnissa typen oksidipäästöjen väheneminen on ollut tasai­ sempaa. Myös rikkidioksidipäästöt kasvoivat Uudellamaalla vuonna 1996. Samoin ne ovat kasvaneet kahden viimeisen vuoden aikana Etelä-Karjalassa. Kaikissa maakunnissa päästöt olivat kuitenkin alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 1992. Hiukkaspäästöt ovat laskeneet eniten neljän vuoden aikana Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Hämeessä ja Päijät-Hämeessä hiukkaspäästöjen määrissä on tapahtunut vain pieniä muutoksia.

Kunnittaiset tiedot on huomioitu vain ilmoitusvelvollisten laitosten osalta. Etelä-Suomessa on tämän kriteerin täyttäviä päästöjen tuottajia 74 kunnan alueella.

Eteläisen Suomen maakunnissa sijaitsee 8 kansallispuistoa ja 4 luonnonpuistoa. Suurin kansallispuisto, Saaristomeren puisto, sijaitsee Dragsfjärdin, Nauvon, Korppoon ja Houtskarin kuntien alueella. Vuonna 1996 syyskuussa perustettiin Kymenlaaksoon uusin kansallispuisto, Valkmusa. Luonnonpuistot ovat pinta-alaltaan alle 2 km2, poikkeuksena Vaskijärven luonnonpuisto, jonka ala on 11.4 km2.

Typen oksidien päästöt maakunnittain 1992 -1996

Tonnia 30000 ------i 25000 -j ------

20000 i

15000 i

10000

5000

0 1992 -94 -96 1992 -94 -96 1992 -94 -96 1992 -94 -96 1992 -94 -96 1992 -94 -96 Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala ■Teollisuus ® Energiahuolto

Lähde:Tilastokeskus

Kuva 116. Typen oksidien päästöt maakunnittain 1992 - 1996. 103

Rikkidioksidipäästöt maakunnittain 1992 -1996

tonnia " 25000 ------

1892 -84 -96 1992 -94 -96 1992 -94 -96 1992 -94 -96 1992 -94 -96 1992 -94 -96 Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala

| ■Teollisuus ■ Energiahuolto ;

Lähde:TilastoHeskus

Kuva 117. Rikkidioksidipäästöt maakunnittain 1992 - 1996.

Hiukkaspäästöt maakunnittain 1992 - 1996

Tonnia 5000 ------

1992 -94 -96 1992 -94 -96 1992 -94 -96 1992 -94 -96 1992 -94 -96 1992 -94 -96 Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala

■Teollisuus * Energiahuolto Lähde:Tilastoteskus

Kuva 118. hiukkaspäästöt maakunnittain 1992 - 1996. 104

Kg/asukas |- - .j Ei ilmoitusta

0.1 - 10.0 10.1 -370.6 Lähde:Tilastokeskus

Kuva 120. Rikkidioksidipäästöt (SO2) kunnittain 1996. 105

Kansallis-ja luonnonpuistot Etelä-Suomessa 1998

Kansallispuisto Luonnonpuisto

Lähde:Metsähallitus

Kuva 122. Kansallis-ja luonnonpuistot Etelä-Suomessa 1998. 106

KUNNALLISTALOUS

Vuoden 1997 alussa otettiin Manner-Suomen kunnissa käyttöön uusi kirjanpitojärjestelmä, jossa soveltuvin osin noudatetaan kirjanpitolakia. Myös opetustoimen valtionapujär­ jestelmä muuttui vuonna 1997. Kunnallistalouden tunnusluvut on laskettu Kuntaliiton suositusten mukaisesti. Tunnusluvut eivät ole vertailukelpoisia vuoden 1996 ja sitä aikai­ semmissa tilastoissa julkaistujen tunnuslukujen kanssa. Verrattaessa tunnuslukuja toi­ siin kuntiin ja keskiarvoihin tulee se tehdä tietyllä varauksella, sillä kuntien tapa tuottaa palveluja eroaa toisistaan.Kunnallistalouden käsitteiden selitykset ja lasku­ kaavat löytyvät julkaisun lopusta.

Veroprosenttivaihtelee vuonna 1998 katsauksen tarkastelualueella 15.00 ja 19.75 välillä. Alhaisin veroprosentti on Kauniaisissa ja korkein Karkkilassa.

Keskimääräinen äyrimääräasukasta kohti on kasvanut verovuoden 1993 laskun jälkeen kaikissa maakunnissa. Uudenmaan äyrimäärä/asukas on ollut koko tarkastelukauden (1980 - 1996) alueen korkein. Muiden maakuntien äyrimäärät ovat noudatelleet koko maan keskimääräistä kehitystä.

Keskimääräiset verotulotolivat Manner-Suomen kunnissa 12 700 markkaa asukasta kohti vuonna 1997. Etelä-Suomessa tämä arvo ylittyi27 kunnan kohdalla. Manner-Suo­ men kuntien korkeimmat verotulot olivat Kauniaisissa. Asukasta kohti laskettujen vero­ tulojen muutos vuodesta 1996 vuoteen 1997 oli suurin Mellilän ja Suomenniemen kunnis­ sa. Yhteensä 19 tarkasteltavassa kunnassa keskimääräiset asukasta kohti lasketut verotulot alenivat. Eniten ne vähenivät Tammisaaressa.

Kuva 123. Veroprosentti kunnittain 1998. 107

Keskimääräisen äyrimäärän kehitys verovuosina 1980 - 1996

Äyrimäärä/asukas 90000

80000

70000

60000

50000

40000

30000

20000 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996

Verovuosi

Lähde:TK/Julkinen talous

Kuva 124. Keskimääräisen äyrimäärän kehitys alueittain verovuosina 1980 - 1996.

Kuva 125. Verotulot kunnittain 1997. 108

Verotulot kunnittain 1997

UUSIMAA: KAUNIAINEN HELSINKI ESPOO VANTAA HANKO KIRKKONUMMI SIUNTIO POHJA TUUSULA INKOO HYVINKÄÄ KARKKILA KARJAA KERAVA LOHJA VIHTI NURMIJÄRVI JÄRVENPÄÄ TAMMISAARI KARJALOHJA NUMMI-PUSULA SAMMATTI MÄNTSÄLÄ PORNAINEN

VARSINAIS-SUOMI: UUSIKAUPUNKI KUSTAVI SALO NAUVO PARAINEN TURKU ORIPÄÄ SÄRKISALO MELLILÄ KORPPOO NAANTALI VELKUA RAISIO VÄSTANFJÄRD PAIMIO INIÖ DRAGSFJÄRD ______VEHMAA KAARINA LAITILA KUUSJOKI PERNIÖ LOIMAA LOIMAAN KUNTA TARVASJOKI MUURLA HALIKKO KEMIÖ PYHÄRANTA MASKU SUOMUSJÄRVI PIIKKIÖ TAIVASSALO KISKO KIIKALA RYMÄTTYLÄ LEMU SOMERO YLÄNE MIETOINEN AURA ASKAINEN HOUTSKARI PERTTELI LIETO SAUVO MARTTILA RUSKO MYNÄMÄKI KOSKI TL PÖYTYÄ ALASTARO KARINAINEN MERIMASKU NOUSIAINEN VAHTO 1 | i i i j i i I | i i i j 1 i i | i i i ] i i I | i i i j i ! i | i i r 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 20000

Markkaa/asukas Lähde:TK/Julkinen talous

Kuva 126a. Verotulot kunnittain 1997 109

Verotulot kunnittain 1997

KANTA-HAME: RENKO HÄMEENLINNA JANAKKALA FORSSA RIIHIMÄKI TUULOS LAMMI JOKIOINEN KALVOLA TAMMELA HUMPPILA HAUHO LOPPI HAUSJÄRVI HATTULA YPÄJÄ

PÄIJÄT-HÄME: LAHTI HEINOLA HARTOLA PADASJOKI HOLLOLA ASIKKALA KÄRKÖLÄ NASTOLA SYSMÄ ORIMATTILA ARTJÄRVI HÄMEENKOSKI

KYMENLAAKSO: HAMINA KOUVOLA KUUSANKOSKI JAALA ANJALANKOSKI KOTKA VALKEALA VEHKALAHTI IITTI VIROLAHTI PYHTÄÄ MIEHIKKÄLÄ ELIMÄKI

ETELÄ-KARJALA: SUOMENNIEMI JOUTSENO IMATRA RAUTJÄRVI LAPPEENRANTA YLÄMAA TAIPALSAARI RUOKOLAHTI UUKUNIEMI SAVITAIPALE LUUMÄKI ■ PARIKKALA SAARI LEMI

ITÄ-UUSIMAA: LOVIISA PORVOO SIPOO LAPINJÄRVI LIUENOAL RUOTSINPYHTÄÄ MYRSKYLÄ PERNAJA ASKOLA PUKKILA

M A N N E R -S U O M E N K U N N A T \ 1 ' 1 j ' 1 I ' 1 ' i ■ 1 i ’ ' 1 I ‘ 1 1 1 ' 1 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 20000

Markkaa/asukas Lähde:TK/Julkinen talous

Kuva 126b. Verotulot kunnittain 1997. 110

Kunnan vuosikate(markkaa/asukas) oli Uudessakaupungissa ja Haminassa tarkastelualu­ een paras vuonna 1997. Vuosikate oli negatiivinen yhteensä 20 kunnassa. Negatiivisin se oli Tammisaaressa ja Inkoossa.

Kunnan toimintakate(markkaa/asukas) oli negatiivisin Korppoossa, hieman yli 20 000 markkaa. Myös Kauniaisissa, Nauvossa, Houtskarissa ja Loviisassa toimintakate oh yli 18 000 markkaa negatiivinen.

Lainakantaoh Manner-Suomen kuntien suurin Karkkilassa, yh 30 400markkaa asukasta kohti vuonna 1997. Myös Keravalla ja Forssassa lainakanta oh yh10 000 markkaa asukasta kohti. Tarkastelualueen pienin se oh Jaalan ja Luumäen kunnissa, alle 100 markkaa.

Suhteellinen velkaantuneisuus(%) oh suurin Karkkilassa, yh 150 %. Pienin se oh Velkuan kunnassa, 8.6 %.

Kassan riittävyysoh paras Iniön kunnassa, 275 päivää. Tarkasteltavien kuntien pienin se oh Sipoossa, Järvenpäässä ja Nastolassa, yhden päivän verran. Kassan riittävyyden lasku­ kaava poikkeaa aikaisemmissa tilastoissa käytetystä kassan riittävyys (pv) laskukaavasta.

Yleishallinnon nettokustannuksetasukasta kohti ohvat suurimmat Iniön kunnassa, lähes 2 800markkaa. Nettokustannukset ylittivät 2000 markkaa asukasta kohti myös Särkisalon ja Uukuniemen kunnissa. 111

Kuva 129. Lainakanta kunnittain 1997. 112

Vuosikate kunnittain 1997

UUSIMAA: — j HELSINKI — | KARKKILA — ! HANKO — ESPOO — TUUSULA — KAUNIAINEN — NUMMI-PUSULA — KIRKKONUMMI — LOHJA — SIUNTIO — SAMMATTI — VIHTI — POHJA — HYVINKÄÄ — NURMIJÄRVI — MÄNTSÄLÄ — KERAVA — PORNAINEN — VANTAA — KARJALOHJA — KARJAA — | JÄRVENPÄÄ — j INKOO — I TAMMISAARI — I

VARSINAIS-SUOMI: UUSIKAUPUNKI H VELKUA ! INIÖ SUOMUSJÄRVI KISKO ORIPÄÄ KUSTAVI SALO KEMIÖ PÖYTYÄ KARINAINEN KOSKI TL VÄSTANFJÄRD YLÄNE HOUTSKARI MASKU KIIKALA MARTTILA ALASTARO NAANTALI RUSKO SOMERO MUURLA MERIMASKU HALIKKO PERTTELI M ELLILÄ KUUSJOKI MIETOINEN d VEHMAA LOIMAAN KUNTA NAUVO I TAIVASSALO PYHÄRANTA PAIMIO SAUVO TARVASJOKI MYNÄMÄKI ASKAINEN NOUSIAINEN LEMU PERNIÖ KORPPOO LAITILA TURKU RAISIO PARAINEN SÄRKISALO AURA RYMÄTTYLÄ VAHTO. PIIKKIÖ LIETO LOIMAA KAARINA DRAGSFJÄRD i -2000 -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000

Markkaa/asukas

Lähde:TK/Julkinen talous

Kuva 130a. Vuosikate kunnittain 1997 r f i

113

i

Vuosikate kunnittain 1997

KANTA-HÄME: HUMPPILA TAMMELA RENKO YPÄJÄ TUULOS FORSSA KALVOLA JANAKKALA HAUHO RIIHIMÄKI LAMMI JOKIOINEN LOPPI HAUSJÄRVI HÄMEENLINNA HATTULA

PÄIJÄT-HÄME: SYSMÄ PADASJOKI HARTOLA ARTJÄRVI ASIKKALA KÄRKÖLÄ ORIMATTILA HÄMEENKOSKI HEINOLA HOLLOLA LAHTI NASTOLA

KYMENLAAKSO: HAMINA JAALA MIEHIKKÄLÄ VIROLAHTI IITTI VALKEALA VEHKALAHTI KOTKA ANJALANKOSKI KOUVOLA KUUSANKOSKI ELIMÄKI PYHTÄÄ

ETELÄ-KARJALA: SUOMENNIEMI LUUMÄKI UUKUNIEMI SAARI YLÄMAA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LEMI SAVITAIPALE IMATRA PARIKKALA JOUTSENO LAPPEENRANTA TAIPALSAARI

ITÄ-UUSIMAA: PUKKILA MYRSKYLÄ LIUENDAL LOVIISA ASKOLA LAPINJÄRVI RUOTSINPYHTÄÄ SIPOO PORVOO PERNAJA

MANNER-SUOMEN KUNNAT

-2000 -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000

Markkaa/asukas Lähde:TK/Julkinen talous

Kuva 130b. Vuosikate kunnittain 1997 114

Toimintakate kunnittain 1997

UUSIMAA: — TUUSULA — j KERAVA — ! NURMIJÄRVI — j PORNAINEN — KARKKILA —' SIUNTIO — i JÄRVENPÄÄ — ! VIHTI — ! LOHJA — ! MÄNTSÄLÄ — KIRKKONUMMI — ; NUMMI-PUSULA — j SAMMATTI — HELSINKI — | INKOO — KARJALOHJA — ESPOO — HANKO — HYVINKÄÄ — VANTAA — POHJA — TAMMISAARI — KARJAA — KAUNIAINEN —

VARSINAIS-SUOMI: —\ MASKU — MERIMASKU — RUSKO — VAHTO — i LEMU — ! MIETOINEN — ! PÖYTYÄ —\ MUURLA — PYHÄRANTA — PERTTELI — KISKO — ; MARTTILA — SUOMUSJÄRVI — | NAANTALI — j AURA — I HALIKKO — KIIKALA — TARVASJOKI — PIIKKIÖ — LIETO — ORIPÄÄ — RAISIO — j SOMERO — ASKAINEN — KUUSJOKI — LOIMAAN KUNTA — RYMÄTTYLÄ — | PAIMIO — KAARINA — ALASTARO — SAUVO — LAITILA — PERNIÖ — SALO — NOUSIAINEN — TAIVASSALO — VÄSTANFJÄRD — YLÄNE — PARAINEN — | SÄRKISALO — j TURKU — ! KOSKI TL — ! .... LOIMAA — ! Sggpg MELLILÄ — j KUSTAVI — VEHMAA — UUSIKAUPUNKI — KEMIÖ — ! MYNÄMÄKI — INIÖ — DRAGSFJÄRD — VELKUA — KARINAINEN — |______| HOUTSKARI — NAUVO — KORPPOO —

-20000 -15000 -10000 -5000 0

Markkaa/asukas

Lähde:TK/Julkinen talous

Kuva 131a. Toimintakate kunnittain 1997 Toimintakate kunnittain 1997

KANTA-HAME: TAMMELA JOKIOINEN HUMPPILA YPÄJÄ FORSSA HATTULA TUULOS JANAKKALA HAUSJÄRVI RENKO RIIHIMÄKI LOPPI HAUHO KALVOLA HÄMEENLINNA LAMMI

PÄIJÄT-HÄME: HOLLOLA ASIKKALA ARTJÄRVI HEINOLA HÄMEENKOSKI SYSMÄ KÄRKÖLÄ ORIMATTILA NASTOLA LAHTI PADASJOKI HARTOLA

KYMENLAAKSO: HAMINA VEHKALAHTI JAALA IITTI ELIMÄKI VALKEALA MIEHIKKÄLÄ PYHTÄÄ ANJALANKOSKI KOUVOLA VIROLAHTI KUUSANKOSKI KOTKA

ETELÄ-KARJALA: TAIPALSAARI LEMI LUUMÄKI RUOKOLAHTI YLÄMAA LAPPEENRANTA SAARI IMATRA JOUTSENO RAUTJÄRVI PARIKKALA SAVITAIPALE UUKUNIEMI SUOMENNIEMI

fTÄ-UUSIMAA: PUKKILA MYRSKYLÄ RUOTSINPYHTÄÄ LILJENDAL ASKOLA PERNAJA SIPOO PORVOO LAPINJÄRVI LOVIISA

MANNER-SUOMEN KUNNAT

-20000 -15000 -10000 -5000 0

Markkaa/asukas Lähde:TK/Julkinen talous

Kuva 131b. Toimintakate kunnittain 1997 116

Lainakanta kunnittain 1997

UUSIMAA: KARKKILA KERAVA VANTAA KARJAA INKOO JÄRVENPÄÄ HYVINKÄÄ TAMMISAARI HANKO VIHTI HELSINKI POHJA SIUNTIO LOHJA NURMIJÄRVI ESPOO TUUSULA • PORNAINEN KIRKKONUMMI SAMMATTI MÄNTSÄLÄ NUMMI-PUSULA KARJALOHJA KAUNIAINEN

VARSINAIS-SUOMI: LOIMAA TURKU DRAGSFJÄRD PARAINEN KUUSJOKI KAARINA PIIKKIÖ ASKAINEN NAANTALI VEHMAA LEMU MYNÄMÄKI KUSTAVI VÄSTANFJÄRD LAITILA TAIVASSALO TARVASJOKI UUSIKAUPUNKI SOMERO HALIKKO MELLILÄ RUSKO KORPPOO SALO PYHÄRANTA AURA INIÖ NOUSIAINEN LIETO ALASTARO SUOMUSJÄRVI NAUVO KARINAINEN MARTTILA YLÄNE RAISIO PERTTELI ORI PÄÄ PERNIÖ KEMIÖ PAIMIO KISKO VAHTO MERIMASKU SAUVO LOIMAAN KUNTA PÖYTYÄ RYMÄTTYLÄ KIIKALA MIETOINEN MASKU MUURLA KOSKI TL SÄRKISALO HOUTSKARI VELKUA

o 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000

Markkaa/asukas

Lähde:TK/Julkinen talous

Kuva 132a. Lainakanta kunnittain 1997 117

Lainakanta kunnittain 1997

KANTA-HÄME: FORSSA RIIHIMÄKI LOPPI KALVOLA HAUSJÄRVI HUMPPILA TAMMELA JOKIOINEN HÄMEENLINNA LAMMI HATTULA RENKO YPÄJÄ HAUHO TUULOS JANAKKALA

PÄUÄT-HÄME: LAHTI ARTJÄRVI NASTOLA HARTOLA KÄRKÖLÄ ORIMATTILA SYSMÄ HEINOLA PADASJOKI HÄMEENKOSKI HOLLOLA ASIKKALA

KYMENLAAKSO: HAMINA PYHTÄÄ KOUVOLA KOTKA VIROLAHTI KUUSANKOSKI ANJALANKOSKI ELIMÄKI IITTI MIEHIKKÄLÄ VALKEALA VEHKALAHTI JAALA

ETELÄ-KARJALA: IMATRA LAPPEENRANTA PARIKKALA JOUTSENO YLÄMAA SAARI SUOMENNIEMI TAIPALSAARI RAUT JÄRVI RUOKOLAHTI UUKUNIEMI SAVITAIPALE LEMI LUUMÄKI

rrÄ-UUSIMAA: LOVIISA PORVOO MYRSKYLÄ SIPOO ASKOLA LILJENDAL RUOTSINPYHTÄÄ PUKKILA LAPINJÄRVI PERNAJA

MANNER-SUOMEN KUNNAT

o 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000

Markkaa/asukas Lähde:TK/Julkinen talous

Kuva 132b. Lainakanta kunnittain 1997 118

Kuva 134. Kassan riittävyys kunnittain 1997. 119 120

ALUEPOLITIIKKA

Suomi on jaettu kolmeen EU:n tavoitealueeseen (2, 5b ja 6). Ne vastaavat pitkälti kansallisia kehitysalueita. Tavoite 2-aluetuki kohdentuu taantuvien teollisuusalueiden kehittämiseen. Ohjelman tavoitteena on työpaikkojen lisääminen alueiden tuotantoraken­ netta uudistamalla, kilpailukykyä vahvistamalla ja kansainvälistymistä lisäämällä. Tavoite 5b-aluetukea jaetaan maaseudun elinkeinorakenteen vahvistamiseen ja monipuolistami­ seen. Tavoite 6-aluetukea kohdennetaan erittäin harvaan asuttujen alueiden kehittämiseen. Sen tärkeimpänä tavoitteena on vahvistaa taloutta ja sitä kautta synnyttää uusia työpaikkoja.

Etelä-Suomen katsauksen alueelle tavoite 2 -ohjelmaan kuuluu 22 kuntaa ja tavoite 5b - ohjelmaan 72 kuntaa. Puolet 5b-kunnista sijaitsee Varsinais-Suomessa. Ohjelmien ulkopuolelle jää 51 kuntaa, joista suurin osa sijaitsee taas Uudellamaalla. Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan kunnat kuuluvat joko tavoite 2- tai 5b- ohjelmaan. Puolet Kanta-Hämeen kunnista kuuluu 5b-ohjelman alueelle ja puolet on tavoitealueiden ulkopuolella.

Ne yritykset, jotka toimivat EU-tavoitealuekunnissa, voivat saada EU-osarahoitteista alue- ja rakennetukea. Kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM) on yksi monista organisaatiosta, jotka myöntävät EU-tukea. Sen myöntämää yritysten investointi- ja kehittämistukea sekä pienyritystukea ohjautuu TE-keskusten yritysosastojen kautta. Vuonna 1997 KTM:n myöntämät kansalliset kehitysalueen investointi- ja pk-yritysten kehittämistuet asukasta kohti laskettuna olivat suurimmat Mietoisissa. Kansallista tukea ei myönnetty lainkaan 109 kuntaan. EU-osarahoitteiset yritystuet suhteutettuna kunnan asukaslukuun olivat suurimmat Uudessakaupungissa.

Eu:n tukialueet 1998

Eu-tukialue Ei tukialue 2-tukialue l 15-tukialue Lähde:Tilastokeskus

Kuva 136. EU:n tukialueet 1998. 121

KTM:n myöntämät kehitysalueen investointi- ja pk-yritysten kehittämistuet maakunnittain 1997

Uusimaa

Varsinais-Suomi

Kanta-Hame

Päijät-Häme

Kymenlaakso

Etelä-Karjala

Itä-Uusimaa

Lähde: KTM

Kuva 137. KTM:n myöntämät kehitysalueen investointi- ja pk-yritysten kehittämistuet maakunnittain 1997.

Kuva 138. KTM:n myöntämät kehitysalueen investointi- ja pk-yritysten kehittämistuet kunnittain 1997. 122

LÄÄNIT

1.9.1997 astui voimaan uusi läänijako; Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Itä-Suomen, Oulun ja Lapin läänit sekä Ahvenanmaa. Etelä-Suomen lääni käsittää kuusi maakuntaa, joissa on yhteensä 89 kuntaa. Länsi-Suomen lääniin kuuluu yhteensä 205 kuntaa. Maakuntia on seitsemän. Itä-Suomen lääni muodostuu kolmesta maakunnasta ja 68 kunnasta. Oulun läänissä on kaksi maakuntaa ja 52 kuntaa. Lapin läänissä on 22 ja Ahvenanmaalla 16 kuntaa.

Taulukko 2. Perustietoja lääneistä.

Etelä- Länsi- Itä- Oulun Lapin Ahvenan- Suomen Suomen Suomen lääni lääni maa lääni lääni lääni

Maapinta-ala 1997 (km2) 30229.1 74187,2 ¿8727 6 56867 ~ 93056,9 1526 6 Väkiluku 31 12 1997 2037147 1829093 603724 452942 199051 25392 0-14 -vuotiaat 1997 37532’ 334521 109958 97636 39156 4758 15-64 -vuotiaat 1997 1392383 1201461 393732 296690 132769 16476 Yli 64 -vuotiaat 1997 2C9-43 293111 100034 58616 27126 4158 Väkiluvun muutos 1997 16734 2937 -3306 57 -1528 135 Väkiluvun muutos 1997 (%) 0,2 -0,5 0,0 -0,8 0.5 Nettomuutto 1997 10137 757 -3138 -2201 -1918 73 Muuttotase 1997 (%o) 5,02 0 41 -5 17 -4,86 -9,56 2 8 9 Syntyneiden enemmyys 1997 6032 1947 -278 2115 360 45 Syntyneiden enemmyys 1997 (%o) 2,99 gBIIBliI§il -0 46 4,67 1,79 1,78 Väestöennuste 2030 2182598 1820774 575409 456657 188000 26317 Väestöennuste 1997 - 2030 (%) 7.14 -0,45 -4,69 0 82 -5,55 3 64 Väestöennuste 0-14-v 2030 337368 279489 83601 80505 29113 4032 Väestöennuste yli 64-v 2030 530762 484641 164948 111077 50138 6936 0-14-vuotiaat muutos 1997-2030 -10,1 -16,5 -24,0 -17,5 -25,6 -15.3 Yli 64-vuotiaat muutos 1997-2030 97,0 65 3 64,9 89,5 84 8 66.8 Kaikk työpaikat 1996’ 829811 671135 200152 152444 65193 13164 Alkutuotannon työpaikat 1996* 24136 54695 24661 13987 5233 917 Jalostuksen työpaikat 1996’ 201084 209812 45571 40336 14480 1741 Palve utoimialan työpaikat 1996’ 583690 384562 122178 92111 42462 *»721 Alkutuotannon työpaikat 1996* (%) 2.9 8,1 12,3 9.2 8,0 7,0 Jalostuksen työpaikat 1996* (%) 24,2 31,3 22,8 26.5 22.2 13.2 Palvelujen työpaikat 1996* (%) 70 4 57,3 61,0 60.* 65,1 73,8 Työttömät elokuussa 1996 129678 127351 48901 35309 20326 330 Pitkäaikaistyöttömät elokuussa 1998 45219 37934 13533 9101 5482 53 Keskiasteen suorittaneet 1997 703937 649452 217792 160714 73^25 8609 Korkea-aste 1997 270570 178652 51850 42086 16082 2247 Peruskoulun varaan jääneet 1997 681319 666468 224124 152506 7C386 9778 Korkea-aste 1997 (%) yli 15-vuotiaista 16,3 12,0 10,5 11,8 10,1 10,9 Keskiaste 1997 (%) 42.7 43 5 44,1 45 2 45,9 41.7 Peruskoulun varaan jääneet 1997 (%) 41,0 44,6 45/4* 42,9 44,0 47,4 Tulomuutos 1994-96 % 8,5 88 g f M B l l 7,8 6,4 10 1 Tulot mk/tulonsaaja 1996 99665 83617 76255 80049 78274 90775 Verotulol mk/asukas 1997 14678 11742 10881 10721 11287 Vuosikate mk/asukas 1997 1614 971 592 448 471

♦ennakkotieto 123

Läänien pinta-ala 1998

Lapin lääni

Länsi-Suomen lääni ...... Oulun lääni -______^

Itä-Suomen lääni

Etelä-Suomen lääni

Ahvenanmaa -f

20000 40000 60000 80000 100000

Maapinta-ala, neliökilometriä

Lähde:TK/Kuntafakta

Kuva Bl. Läänien pinta-ala 1998.

Väkiluku lääneittäin 31.12.1997

Etelä-Suomen lääni

Länsi-Suomen lääni

Itä-Suomen lääni

Oulun lääni

Lapin lääni

Ahvenanmaa

0 500000 1000000 1500000 2000000 2500000 ' Lähde:TK/Väestötilastot

Kuva B2. Väkiluku lääneittäin 31.12.1997.

Alle 15- ja yli 64-vuotiaat lääneittäin 31.12.1997

Oulun lääni Lapin läänir Ahvenanmaa m Koko maa - Etelä-Suomen lääni . Länsi-Suomen lääni - ' V Itä-Suomen lääni ---r-1 5 10 15 20 25

Osuus koko väestöstä (%) ^Alle 15-vuotiaat • Yli 64-vuotiaat Lähde:TK/Väestötilastot

Kuva B3. Alle 15- ja yli 64 -vuotiaat lääneittäin 31.12.1997. 124

Väkiluvun muutos lääneittäin 1997

Kuva B4. Väkiluvun muutos lääneittäin 1997.

Muuttotase lääneittäin 1997

Etelä-Suomen lääni

Ahvenanmaa

Koko maa

Länsi-Suomen lääni Oulun lääni

Itä-Suomen lääni

Lapin lääni

-10 -8 -6 -4 -2 0 2 4 6

Promillea väestöstä Lähde:TK/Väestötilastot

Kuva B5. Muuttotase lääneittäin 1997.

Syntyneiden enemmyys lääneittäin 1997

Oulun lääni

Etelä-Suomen lääni

Koko maa

Lapin lääni

Ahvenanmaa

Länsi-Suomen lääni

Itä-Suomen lääni

-1 0 1 2 3 4 5

Promillea väestöstä Lähde:TKA/äestötilastot

Kuva B6. Syntyneiden enemmyys lääneittäin 1997. 125

Väestöennuste lääneittäin vuoteen 2030

Etelä-Suomen lääni

Ahvenanmaa

Koko maa

Oulun lääni

Länsi-Suomen lääni

Itä-Suomen lääni

Lapin lääni

-6 -4 -2 0 2 4 6 8

Muutos vuodesta 1997 (%) Lähde.TK/Väestötilastot

Kuva B7. Väestöennuste lääneittäin vuoteen 2030.

Alle 15 -vuotiaiden väestöennuste lääneittäin vuoteen 2030

Etelä-Suomen lääni - Ahvenanmaa Koko maa Länsi-Suomen lääni Oulun lääni Itä-Suomen lääni Lapin lääni -

-20 -15 -10

Muutos vuodesta 1997 (%) Lähde:TK/Väestötilastot

Kuva B8. Alle 15 -vuotiaiden väestöennuste lääneittäin vuoteen 2030.

Yli 64 -vuotiaiden väestöennuste lääneittäin vuoteen 2030

Etelä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni Koko maa Ahvenanmaa Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni

0 20 40 60 80 100

Muutos vuodesta 1997 (%) Lähde:TK/Väestötilastot

Kuva B9. Yli 64 -vuotiaiden väestöennuste lääneittäin vuoteen 2030. 126

Alkutuotannon työpaikat lääneittäin 1996

Itä-Suomen lään ======Oulun lään

Länsi-Suomen lään

Lapin lään

Ahvenanmaa

Koko maa

Etelä-Suomen lääni

6 8 10 i Osuus työpaikoista (%) Lähde:TK/Työssäkäyntitilasto I

Kuva BIO. Alkutuotannon työpaikat lääneittäin 1996.

Jalostuksen työpaikat lääneittäin 1996*

Länsi-Suomen lääni

Koko maa Oulun lääni -...... Etelä-Suomen lääni

Itä-Suomen lääni

Lapin lääni

Ahvenanmaa

10 15 20 25 30 35

Osuus työpaikoista (%) | Lähde:TK/Työssäkäyntitilasto 'ennakkotieto

Kuva B11. Jalostuksen työpaikat lääneittäin 1996.

Palvelutoimialojen työpaikat lääneittäin 1996*

Ahvenanmaa

Etelä-Suomen lääni

Lapin lääni

Koko maa Itä-Suomen lääni

Oulun lääni

Länsi-Suomen lääni

40 60 80

Osuus työpaikoista (%) Lähde:TK/Työssäkäyntitilasto •ennakkotieto

Kuva B12. Palvelutoimialojen työpaikat lääneittäin 1996. 127

Työttömyysaste lääneittäin elokuussa 1998

Lapin lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni - Länsi-Suomen lääni Koko maa -ji Etelä-Suomen lääni - Ahvenanmaa l 0 10 15 20 25 Työttömyysaste (%) Lähde:Työministeriön tilastot Laskettu kuntaluvuista

Kuva B13. Työttömyysaste lääneittäin elokuussa 1998.

Pitkäaikaistyöttömät lääneittäin elokuussa 1998

Etelä-Suomen lääni

Koko maa Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Lapin lääni Oulun lääni Ahvenanmaa

15 20

Osuus työttömistä (%) Lähde:Työministeriön tilastot Laskettu kuntaluvuista

Kuva B14. Pitkäaikaistyöttömät lääneittäin elokuussa 1998.

Väestön koulutusaste lääneittäin 1997

Etelä-Suomen lääni Oulun lääni

Koko maa Lapin lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Ahvenanmaa

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Osuus 15 vuotta täyttäneistä !■ Korkea-aste ta Keskiaste ■ Peruskoulun varaan jääneet! Lähde:TK/Koulutustilasto

Kuva B15. Väestön koulutusaste lääneittäin 1997. 128

Valtionveron alaisten tulojen muutos lääneittäin 1994 - 1996

Ahvenanmaa 1 ' ' ' ' ! Länsi-Suomen lääni

Etelä-Suomen lääni

Koko maa

Oulun lääni

Itä-Suomen lääni

Lapin lääni-

8 10 12

Muutos tulonsaajaa kohti (%) Lähde:TK/Tulo- ja varallisuustilastot 1994 -1996

Kuva B16. Valtionveron alaisten tulojen muutos lääneittäin 1994 - 1996.

Kuntien verotulot lääneittäin 1997 j Etelä-Suomen lääni ! ! Manner-Suomen kunnat i I Länsi-Suomen lääni

Lapin lääni

lti-Suom .n lääni ______-| |______J ______!______

Oulun lääni

2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 Markkaa/asukas Lähde:TK/Julkinen talous

Kuva B17. Kuntien verotulot lääneittäin 1997.

1i Kuntien vuosikate lääneittäin 1997

"j Etelä-Suomen lääni i

I Manner-Suomen kunnat I I Länsi-Suomen lääni i Itä-Suomen lääni i i i Lapin lääni I

Oulun lääni

0 500 1000 1500 2000 Markkaa/asukas Lähde:TK/Julkinen talous

Kuva B18. Kuntien vuosikate lääneittäin 1997. 129

KÄYTETYT LYHENTEET JA TIETOLÄHTEET

BKT = bruttokansantuote EU = Euroopan unioni KTM = Kauppa-ja teollisuusministeriö Kuntafakta = Tilastokeskuksessa kehitetty mikrotietokoneohjelma, johon on koottu tietoja Suomen kunnista. NUTS = Nomenclature of territorial units for statistics Tielaitos TK = Tilastokeskus Tullihallitus Työministeriö Sisäasiainministeriö Sähkölaitosyhdistys

KÄYTETYT KÄSITTEET

Ahtaasti asuminen.Asunto määritellään ahtaasti asutuksi ja siinä asuvat henkilöt ahtaasti asuviksi, jos asunnossa asuu normi 4:n mukaan enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun.

Alueella työssäkäyvillätarkoitetaan kaikkia tällä alueella työssäkäyviä henkilöitä riippumatta heidän asuinpaikastaan. Alueella työssäkäyvät muodostavat ns. työllisen päiväväestön, jonka määrää voidaan pitää mittarina alueen työpaikkojen määrälle.

Asuntokunta.Kaikki henkilöt, jotka ovat vakinaisesti kirjoilla samassa asunnossa eli joilla on väestön keskusrekisterin henkilörekisterissä sama kotipaikkatunnus, muodostavat asuntokunnan.

Bruttokansantuote (BKT).Bruttokansantuoteluvut esitetään tuotannontekijähintaisina kunkin vuoden hintatason mukaan. Maakunnittaisia ja seutukunnittaisia bruttokansantuotetietoja on käytetty sekä markkamääräisinä että alueen asukasmäärään suhteutettuina.

EU-tavoitetukialueitaon Suomessa kolme: tavoite 6-, 5b- ja 2-tukialueet. 6-aluetukea kohdennetaan erittäin harvaan asuttujen alueiden kehittämiseen, 5b-tukea maaseudun elinkeinorakenteen monipuolistamiseen ja 2-aluetukea taantuvien teollisuusalueiden kehittämiseen.

Jalostusarvosaadaan vähentämällä tuotannon bruttoarvosta ulkopuolisilta sekä saman yrityksen toisilta toimipaikoilta hankittujen tuotantopanosten arvo, mukaan lukien käyttöomaisuudesta maksetut vuokrat, vähennettynä tai lisättynä polttoaine- sekä aine- ja tarvikevarastojen muutoksella. Hankittuihin tuotantopanoksiin sisältyvät polttoaineiden, sähkön, lämmön, pakkausten, aineiden ja tarvikkeiden korjaus- ja asennustöiden, teetettyjen palkkiotöiden sekä myös palvelusten hankinta. Tuotannon bruttoarvo käsittää omien tuotteiden toimitusten arvon, saadun korvauksen vieraille suoritetuista valmistus- yms. palveluksista (palkkiotyö), muista palveluista saadun bruttokorvauksen (ei-teollisten palveluiden myynti) sekä kauppatavaroiden myynnistä saatujen tuotteiden ja kauppatavaroiden hankintakustannusten erotuksen vähennettynä tai lisättynä valmiste- ja kauppatavaravarastojen sekä varastossa olevien keskeneräisten töiden muutok­ sella.

Kokonaistuotoson toimipaikkojen tarkasteluajanjakson aikana tuottamien tavaroiden ja palvelusten summa.

Koulutusasteenmittaaminen perustuu koulutusaikaan.

Koulutustasoon koulutusta kuvaava kolminumeroinen mittainluku, joka on laskettu kunkin 15 vuotta täyttäneestä väestöstä tietyn kaavan mukaan. Mitä pitempi koulutuksen kokonaispituus on, sitä korkeampi on koulutustaso ja sitä suurempi on vastaava lukuarvo.

Kuntaryhmitys. Kaupunkimaiset kunnat:Väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000. Taajaan asutut kunnat:Väestöstä vähintään 60 % mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään 4 000 mutta alle 15 000. Maaseutumaiset kunnat:Väestöstä alle 60 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 15 000 tai väestöstä vähintään 60 % mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 4000.

Muuttotaseon nettomuutto suhteutettuna alueen asukaslukuun.

Nettomuuttoon alueen tulomuutto - lähtömuutto.

NUTS (Nomenclature of territorial units for statistics)on EU:n hierarkkinen alueluokitusjärjestelmä, jonka mukaan laaditaan kaikki EU:n alueelliset tilastot: NUTS 1 (Manner-Suomi, Ahvenanmaa), NUTS 2 (suuralueet 6 kpl), NUTS 3 (maakunnat 20 kpl), NUTS 4 (seutukunnat 85 kpl) ja NUTS 5 (kunnat 452 kpl).

Pitkäaikaistyötönon henkilö, jonka työttömyys on kestänyt yli vuoden. 130

Rakennus on erillinen, sijaintipaikalleen kiinteästi rakennettu tai pystytetty, omalla sisäänkäynnillä varustettu rakennelma, joka sisältää eri toimintoihin tarkoitettua katettua ja yleensä ulkoseinien tai muista rakennelmista (rakennuksista) erottavien seinien rajoittamaa tilaa.

Rakentamisvuodellatarkoitetaan vuotta, jona rakennus valmistui käyttökuntoon.

Seutukunta on kuntien yläpuolelle luotu toiminnallinen välitaso. Niiden rajauksesta on päättänyt Sisäasiainministeriö. Seutukuntia on Suomessa 85 kpl.

Taajamaksimääritellään kaikki vähintään 200 asukkaan rakennusryhmät, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole yli 200 metriä. Taajamien rajauksissa otetaan huomioon asuinrakennusten lisäksi mm. liike-, toimisto- ym. työpaikkoina käytettäviä rakennuksia.

Taajama-astetarkoittaa taajamissa asuvien osuutta koko väestöstä.

Tutkinnon suorittaneeksimääritellään henkilö, joka on suorittanut perusasteen jälkeisiä tutkintoja. Perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsotaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa loppuun suoritetut tutkinnot, joissa koulutusaika on vähintään 400 tuntia. Työllisyyskoulutuksen osalta tutkinnoksi katsotaan vain työ­ voimapoliittisen aikuiskoulutuksen koulutusammattiin tai tutkintoon johtaneen koulutuksen suoritus.

Työlliseen työvoimaanluetaan kaikki 15-74 -vuotiaat henkilöt, jotka laskentahetkellä ovat työllisiä.

Työpaikkaomavaraisuuson alueella olevat työpaikat/työlliset*100. Mikäli alueen työpaikkojen lukumäärä on suurempi kuin työllisten lukumäärä, alueen työpaikkaomavaraisuus ylittää 100%.

Työttömyysasteellatarkoitetaan työttömän työvoiman prosenttiosuutta koko työvoimasta. Nuorten työttömyysasteella tarkoitetaan alle 25-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutta saman ikäisestä työvoimasta.

Yritystoimipaikaton kunnittain tilastoitu. Toimipaikkoihin sisältyvät sekä yksitoimipaikkaiset yritykset että monitoimi- paikkaisten yritysten toimipaikat.

KUNNALLISTALOUDEN KÄSITTEET:

Kassan riittävyyson 365 x Kassavarat/Kassasta maksut. Tämä tunnusluku poikkeaa aikaisemmissa tilastoissa käytetyistä kassan riittävyys laskukaavasta. (Kassasta maksut = Henkilöstökulut + palvelujen ostot + aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot tilikauden aikana - varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) + avustukset + muut kulut + alv-takaisinperintä + korkokulut + muut rahoituskulut + käyttöomaisuusinvestoinnit + lainananto + pitkäaikaisten lainojen lyhennykset)

Lainakanta= Vieras pääoma - pitkäaikaisen vieraan pääoman saadut ennakot - lyhytaikaisen vieraan pääoman saadut ennakot - lyhytaikaisen vieraan pääoman ostovelat - lyhytaikaisen vieraan pääoman siirtovelat.

Suhteellinen velkaantuneisuus(%) = (Vieras pääoma - saadut ennakot)/Käyttötulot

Tehtäväkohtaiset käyttökustannukset, käyttötuotot ja nettokustannukseton laskettu seuraavasti: Käyttökustan­ nuksiin on käyttötalouden menoista laskettu yhteen toimintamenot, käyttöomaisuuden poistot ja vyörytyserät. Käyttö- tuottoihin on käyttötalouden tuloista laskettu yhteen toimintatulot ja vyörytyserät. Nettokustannukset ovat käyttökus­ tannusten ja käyttötuottojen erotus.

Toimintakatemuodostuu toimintatuottojen (=myyntitulot, maksutuotot, tuet ja avustukset, muut tuotot, valmistevaras- tojen lisäys tai vähennys, valmistus omaan käyttöön) jatoimintakulujen (=henkilöstökulut, palvelujen ostot, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot, varastojen lisäys tai vähennys, avustukset, muut kulut) erotuksesta

Vuosikate muodostuu seuraavasti: toimintakate + verotulot ja valtionosuudet - arvonlisäveron takaisinperintä (=käyttökate) + korkotulot + osinkotulot + muut rahoitustuotot - korkokulut - muut rahoituskulut.

Yleishallintoonkuuluvat: Kunnan ylintä päätäntä- ja toimeenpanovaltaa käyttävien hallintoviranomaisten sekä niiden neuvoa antavien ja suunnitteluelinten tehtävät, niiden oheispalvelut, tilat jne., vaalit, yleinen taloushallinto, rahoituksen ja varainhoidon hallintotehtävät, verojen perintä ja tarkastustoimi. Yleishallintoon ei enää kuulu aikaisemmat tehtäväluokat Toimialapalvelut ja Muut sisäiset palvelut. 131

Kuvaluettelo 47. Teollisuuden jalostusarvo toimialoittain maakunnittain 1996 48. Teollisuuden jalostusarvo maakunnittain 1985 - 1996 ETELÄ-SUOMI 49. Teollisuuden jalostusarvo kunnittain 1996 1. Läänit ja maakunnat 1998 50. Teollisuuden henkilökunta kunnittain 1996 2. Etelä-Suomen katsauksen kunnat ja maakunnat 1998 51. Teollisuuden vienti kunnittain 1996 3. Taajama-asteeseen perustuva kuntaryhmitys 1998 Palvelut 4. Seutukunnat Etelä-Suomessa 1998 52. Palvelutoimialojen työllistävyys kunnittain 1996 53. Työllinen työvoima palvelutoimialoilla iän ja sukupuolen VÄESTÖ mukaan maakunnittain 1996 5. Väkiluvun muutokset maakunnittain 1980 - 1997 54. Palvelutoimialojen toimialarakenne Uudellamaalla, Varsi­ 6ab. Väkiluku kunnittain 31.12.1997 nais-Suomessa, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä 1996 7ab. Väkiluvun muutos kunnittain 1997 55. Palvelutoimialojen toimialarakenne Kymenlaaksossa, Etelä- 8. Väkiluvun muutos kunnittain 1990 - 1997 Kaijalassa ja Itä-Uudellamaalla 1996 9. Väkiluvun muutos maakunnittain tilastollisen kuntaryhmän Konkurssit mukaan 1997 56. Konkurssiin haettujen yritysten henkilökunnan määrä alueit­ 10. Yleinen hedelmällisyysluku kunnittain 1997 tain 1990 - 1997 11. Syntyneiden enemmyys kunnittain 1997 Matkailu 12. Syntyperäiset kuntalaiset 1996 57. M ajoitus-ja ravitsemistoimipaikat kunnittain 1998 13. Väestönmuutokset maakunnittain 1980 - 1997 58. Hotellien huonekapasiteetin käyttö alueittain 1987 - 1997 14. Muuttotase kunnittain 1997 59. Yöpymisvuorokaudet maakunnittain 1995 - 1997 15. Maakuntien väliset muutot 1997 60. Majoituskapasiteetti maakunnittain 1994 - 1998 16.15-64 -vuotiaat kunnittain 1997 61. Yöpymisvuorokaudet kansallisuuden mukaan maakunnittain 17ab. Alle 15- ja yli 64-vuotiaat kunnittain 1997 1997 18. Yli 64-vuotiaat kunnittain 1997 Tulonsaajien tulot 19. Sukupuolirakenne kunnittain 1997 62ab. Valtionveron alaiset tulot kunnittain 1996 20. Väestön keski-ikä kunnittain 1997 63. Valtionveron alaiset tulot kunnittain 1996 21. Väestön keski-iän muutos kunnittain 1980 - 1997 64. Valtionveron alaisten tulojen muutos kunnittain 22. Väestön ikä- ja sukupuolirakenne maakunnittain 1997 ja 1994 - 1 9 9 6 ennuste 2030 Bruttokansantuote 23. Väestöennuste kunnittain 2000 65. Bruttokansantuote asukasta kohti maakunnittain 24ab. Väestöennuste kunnittain vuoteen 2030 1988 - 1996, EU=100 25. Väestöennuste ikäryhmittäin maakunnittain ja koko maassa 66. Bruttokansantuote asukasta kohti maakunnittain 1998 - 2030 1 9 8 8 - 1 9 9 6 26. Alle 15-vuotiaiden väestöennuste kunnittain vuoteen 2030 67. Bruttokansantuote eri toimialoilla maakunnittain 27. Yli 64-vuotiaiden väestöennuste kunnittain vuoteen 2030 1996, milj. mk 28. Ruotsinkielisen väestön osuus kunnittain 1997 68. Bruttokansantuote eri toimialoilla maakunnittain 29. Etelä-Suomen ruotsinkielisen väestön ikä-ja sukupuoli­ 1996, % rakenne 1997 30. Ulkomaalaisten osuus kunnittain 1997 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS 31. Suurimmat ulkomaalaisryhmät maakunnittain 1997 Työllisyys 69. Työpaikkaomavaraisuus kunnittain 1995 ELINKEINOELÄMÄ 70. Työpaikkojen vuosimuutos maakunnittain 1990 - 1996 Yritysten toimipaikat 71. Avoimet työpaikat TE-keskuksittain 1991 - 1998 32. Toimipaikat kunnittain 1998 Työttömyys 33. Toimipaikat toimialoittain maakunnittain ja koko maassa 72. Työttömyysaste TE-keskuksittain 1991 - 1998 1998 73ab. Työttömyysaste kunnittain elokuussa 1998 34. Toimipaikkojen henkilökunta ja liikevaihto toimialoittain 74. Työttömyyden muutos kunnittain 1996 - 1997 Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä ja 75. Työttömyysaste kunnittain elokuussa 1998 Päijät-Hämeessä 1996 76. Pitkäaikaistyöttömät TE-keskuksittain 1991 - 1998 35. Toimipaikkojen henkilökunta ja liikevaihto toimialoittain 77. Pitkäaikaistyöttömät kunnittain elokuussa 1998 Kymenlaaksossa, Etelä-Kaijalassa, Itä-Uudellamaalla ja 78. Nuorten työttömyysaste kunnittain 1997 koko maassa 1996 Elinkeinorakenne KOULUTUS 36. Työllisen työvoiman muutokset maakunnittain 1987 - 1996 79. Koulutustaso eri kuntaryhmissä maakunnittain 1997 37. Elinkeinorakenne Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, 80ab. Koulutusaste kunnittain 1996 Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä 1995 81ab. Peruskoulun nettokustannukset kunnittain 1997 38. Elinkeinorakenne Kymenlaaksossa, Etelä-Kaijalassa, Itä- 82. Koulutustason muutos kunnittain 1983 - 1997 Uudellamaalla ja koko maassa 1996 83. Koulutustaso kunnittain 1997 Alkutuotanto 39. Alkutuotannon työllistävyys kunnittain 1996 TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT 40. Työllinen työvoima alkutuotannossa iän ja 84. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset kunnittain sukupuolen mukaan maakunnittain 1996 1997 41. Tilojen keskimääräinen peltoala kunnittain 1996 85ab. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset kunnit­ 42. Tilojen keskimääräinen metsäala kunnittain 1996 tain 1997 43. Maatilatalouden valtionverotuksen tulojen muutos kunnit­ 86. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö tehtäväalueittain 1997 tain 1994 - 1996 87. Erikoissairaanhoidon nettokustannukset kunnittain 1997 Jalostus 88. Perusterveydenhuollon nettokustannukset kunnittain 1997 44. Jalostuksen työllistävyys kunnittain 1996 89ab. Lasten päivähoidon käyttökustannukset kunnittain 1997 45. Työllinen työvoima jalostuksessa iän ja sukupuolen mukaan 90ab. Toimeentulotukimenot kunnittain 1997 maakunnittain 1996 91ab. Lasten päivähoidon nettokustannukset kunnittain 1997 46. Teollisuuden toimipaikat toimialoittain maakunnittain 1998 92. Kunnallinen lasten päivähoito kunnittain 1997 132

RAKENTAMINEN JA ASUMINEN LÄÄNIT 93. Valmistuneet rakennukset maakunnittain 1995 -1997 B l. Läänien pinta-ala 1998 94. Asuntotuotanto maakunnittain 1982 - 1997 B2. Väkiluku lääneittäin 31.12.1997 95. Asuntotuotanto kunnittain 1997 B3. Alle 15-ja yli 64 -vuotiaat lääneittäin 31.12.1997 96. Asuntojen hintojen kehitys alueittain 1985 - 1998 B4. Väkiluvun muutos lääneittäin 1997 97. Asuntojen neliöhinnat kunnittain 1997 B5. Muuttotase lääneittäin 1997 98. Asuntojen keskipinta-ala kunnittain 1996 B6. Syntyneiden enemmyys lääneittäin 1997 99. Ahtaasti asuvat asuntokunnat kunnittain 1996 B7. Väestöennuste lääneittäin vuoteen 2030 100. Kesämökit maakunnittain 1980,1990 ja 1997 B8. Alle 15 -vuotiaiden väestöennuste lääneittäin vuoteen 2030 101. Kesämökit kunnittain 1997 B9. Yli 64 -vuotiaiden väestöennuste lääneittäin vuoteen 2030 BIO. Alkutuotannon työpaikat lääneittäin 1996 LIIKENNE B ll. Jalostuksen työpaikat lääneittäin 1996 102. Liikennesuorite kunnittain 1996 B12. Palvelutoimialojen työpaikat lääneittäin 1996 103. Henkilöautot kunnittain 1997 B13. Työttömyysaste lääneittäin elokuussa 1998 104. Henkilöautojen keski-ikä kunnittain 1997 B14. Pitkäaikaistyöttömät lääneittäin elokuussa 1998 105. Tieliikenteessä kuolleet maakunnittain 1995 - 1997 B15. Väestön koulutusaste lääneittäin 1997 106. Kotimaan lentoliikenne Etelä-Suomen suurimmilla ase­ B16. Valtionveron alaisten tulojen muutos lääneittäin milla 1986 - 1997 1994 - 1996 107. Ulkomaan matkustajaliikenne eri satamissa 1997 B17. Kuntien verotulot lääneittäin 1997 108. Maahan saapuneet ja maasta lähteneet henkilöautot 1997 B18. Kuntien vuosikate lääneittäin 1997

ENERGIATALOUS 109. Sähkön tuotanto maakunnittain 1996 - 1997 110. Vesivoimalla tuotettu energia maakunnittain 1996 - 1997 111. Sähkön kulutus maakunnittain 1996 - 1997 112. Sähkön käyttö maakunnittain 1997 113. Yksityinen sähkönkulutus kunnittain 1997 114. Sähkön tuotantoja kulutus maakunnittain 1997 115. Sähköomavaraisuus maakunnittain 1996- 1997

YMPÄRISTÖN TILA 116. Typen oksidien päästöt maakunnittain 1992 - 1996 117. Rikkidioksidipäästöt maakunnittain 1992- 1996 118. Hiukkaspäästöt maakunnittain 1992 - 1996 119. Typen oksidipäästöt (NO,) kunnittain 1996

120. Rikkidioksidipäästöt (SO2 ) kunnittain 1996 121. Hiukkaspäästöt kunnittain 1996 122. Kansallis- ja luonnonpuistot Etelä-Suomessa 1998

KUNNALLISTALOUS 123. Veroprosentti kunnittain 1998 124. Keskimääräisen äyrimäärän kehitys alueittain verovuosina 1 9 8 0 - 1 9 9 6 125. Verotulot kunnittain 1997 126ab. Verotulot kunnittain 1997 127. Verotulojen muutos kunnittain 1996 - 1997 128. Vuosikate kunnittain 1997 129. Lainakanta kunnittain 1997 130ab. Vuosikate kunnittain 1997 131ab. Toimintakate kunnittain 1997 132ab. Lainakanta kunnittain 1997 133. Suhteellinen velkaantuneisuus kunnittain 1997 134. Kassan riittävyys kunnittain 1997 135. Yleishallinnon nettokustannukset kunnittain 1997

ALUEPOLITIIKKA 136. EU:n tukialueet 1998 137. KTM:n myöntämät kehitysalueen investointi- ja pk- yritysten kehittämistuet maakunnittain 1997 138. KTM:n myöntämät kehitysalueen investointi- ja pk- yritysten kehittämistuet kunnittain 1997 Etelä-Suomen katsaus 1998 antaa päättäjille ja muille tiedontarvitsijoille tuoretta ja valmiiksi muokattua aluetietoa Etelä-Suomesta. Katsaus sisältää noin 160 havainnollista diagram­ mia ja kuntapohjaista teemakarttaa, joissa esitetään tietoa Etelä-Suomen

- väestöstä - koulutuksesta - elinkeinoelämästä - bruttokansantuotteesta - työllisyydestä - asumisesta - terveys- ja sosiaalipalveluista - liikenteestä - energiataloudesta - ympäristöstä - kunnallistaloudesta - aluepolitiikasta

Katsaus sisältää myös 18 diagrammikuvaa käsittävän uusien läänien vertailun. Julkaisussa olevia kuvia tai kuvien pohjana olevaa tilastoaineistoa voi tilata Tilastokeskuksen aluepalvelutoh mistoista. Kuvat on saatavana myös värikalvoina. Paperiversion ohella julkaisu on saatavana myös sähköisessä muodossa.

Vastaavan tietosisältöisinä tuotetaan myös Pohjois-Suomen, Itä-Suomen ja Länsi-Suomen katsaukset. .

Katsauksen on tuottanut Tilastokeskuksen Oulun aluepalvelu.

ISSN 1239-7474 Julkaisujen myynti: Tilastokeskus ISBN 951 -727-520-X

Aluepalvelut: puhelin faksi sähköposti Tuotenro: 9732 Oulu ....: (08)537 2046 (08) 537 2047 oulu.tila stokesku s@ stat.fi 9789517275200 Seinäjoki (06)414 4539 (06) 423 3696 sjoki.tilastokeskus@stat:fi Mikkeli ■ (015)161461 (015)161 462 [email protected] ' Tampere ' . (03) 223 2240 (03) 223 2241 ta m pe re .ti I a sto kes ku s@ stat.fi Turku' > !(02) 274 3430 (02) 274 3440 [email protected] M yyntip alvelu .. (09) 1734 2011 (0 9 ) 1734 2474 [email protected] 78951 7 275200