Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lehti

tidskrift för samkommunen för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt 3/kesäkuu 2002

Viisikkokuntien toimintamalli muotoutuu

Loimaa luottaa yhteistyöhön

Saadaanko leikkausjonoihin liikettä?

Paimioon uusia eristyshuoneita

Klinikkaopettajat opiskelijoiden tueksi

Salon äideille apua ryhmätyöstä

Lasten ehdoilla Tyksilässä

Loimaan sisätaudeille uudet tilat

Fysio- ja toimintaterapeutit koulutukseen Saako liikevaihtomme kasvaa ?

Viime viikkoina ovat yritykset esitelleet alkuvuoden tuloksiaan. Yksityiset denhuoltoon ja kuntien omaan erikois- terveydenhuollon yritykset ovat kertoneet 20-25 %:n liikevaihdon kasvusta. sairaanhoitoon. Vuonna 1999 lähetteiden määrä kasvoi 3,1 %, vuonna 2000 7,0 % Terveyspalveluiden kysyntä on vahvassa nousussa. Pääomasijoittajat rahoittavat ja viime vuonna lääkärilakosta huolimatta alan yrityksiä, fuusioita tehdään ja valtakunnalliset ketjut levittäytyvät uusille 2,0 %. Kuluvan vuoden neljän ensimmäi- sen kuukauden aikana lähetteiden määrä paikkakunnille. Väestömme ikääntyy, terveyttä ja toimintakykyä arvostetaan, on kasvanut 7,9 %. ”Tuotantokoneemme” lääketiede tuottaa yhä uusia hoitomahdollisuuksia ja ihmisillä on aikaisempaa pyrkii vastaamaan täydellä teholla tähän kysyntään. Viime vuonna siihen ei kyetty enemmän rahaa. Asioita tuntematon voisi ihmetellä miksi lakon takia ja siksi jonot kasvoivat, vaikka terveyspalveluita tarvitaan lisää, vaikka niitä oli vuosina 1999 ja 2000 pystytty väestömme on yhä terveempää. Juuri val- hyvin lyhentämään. Tänä vuonna on jo- mistunut Kansanterveyslaitoksen Terveys nojen kasvu saatu jälleen taittumaan. 2000 -tutkimus osoittaa suomalaisten työ- Erikoissairaanhoitoa kehitetään avo- ja toimintakyvyn huomattavasti parantu- hoitopainotteisesti. Alkuvuoden avohoi- neen vuoden 1980 Mini-Suomi -tutki- tokäyntien kokonaiskasvu oli TYKSissä mukseen verrattuna. Elinikämmekin on 3,2 % viime vuoteen verrattuna. Erityisen kahdessa vuosikymmenessä lisääntynyt yli merkittävää on sädehoitokertojen kasvu viidellä vuodella. Tämän päivän sairaat 14,1 % sekä kasvu sisätaudeissa 10,6 %,

aanhoitopiirin lehti ovat erilaisia kuin 1980-luvun sairaat. Toi- keuhkosairauksissa 9,7 %, kirurgiassa saalta tehokasta hoitoa on tarjolla kymme- 15,4 % ja silmätaudeissa 12,9 %. Leikka- nille tuhansille vaikeasti sairaille ihmisille, usten määrä on kasvanut viime vuoden joita ei pystytty tuloksellisesti hoitamaan alkuun verrattuna 10 %, päiväkirurgian aikaisemmin. Toisaalta hoidamme sairauk- peräti 15 % ja yksittäisenä esimerkkinä sia yhä lievemmässä vaiheessa. Tyypillisiä kaihileikkausten määrä 32 %. esimerkkejä viimeksi mainitusta ovat se- Kasvaneeseen kysyntään on vastattu ja pelvaltimotauti ja harmaakaihi. jonoja lyhennetään. Mutta saammeko teh- Julkinen terveydenhuolto on aivan uu- dä näin? Toimimme kuntien meille maksa- den haasteen edessä. Tulisiko palveluidem- milla verovaroilla eikä vahvaa kasvua kat- me lisääntyä kun väestö ja potilaat niin sota maksajien taholta suopein silmin. Jul- Varsinais-Suomen sair haluavat? Vai tyydymmekö hoitamaan pel- kinen terveydenhuolto toimii tältä osin ai- kästään raskaimman osan terveydenhuol- van erilaisessa tilanteessa kuin yksityinen. losta jättäen kasvun kokonaan yksityissek- Meille liikevaihdon kasvu ei ole johdon yl- torille, joka imee uusiin työpaikkoihin ko- peyden aihe vaan omistajien huolen aihe. keneet osaajamme? Kysyntää tulisi oikeastaan pienentää, si- Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin säänpääsyä erikoissairaanhoidon «portista tuottamien erikoissairaanhoidon palvelui- vartioida« ja resurssien käyttöä priorisoida. Aki Lindén den kysyntä on viime vuosina kasvanut Kaikkea tätä tehdään jo nyt, mutta ai- Sairaanhoitopiirin johtaja huolimatta siitä, että maakunnassamme van lähitulevaisuudessa sitä joudutaan te- 2 Direktör för sjukvårdsdistriktet on panostettu samaan aikaan perustervey- kemään vielä voimakkaammin. Työnjako omsättning öka? utvisar at utvisar tionsförmåga märkba si presenterat Un vahvem yhä tuu potilaiden omin ja kasv numeroisia ta verova tyydyttämään lä on pakk jayksityisen julkisen sökning Terv allt friska är befolkningen eftersom sovårdstjänster, År 1 och kommunerna ha samtidigt åren ökat distrikt pr so tjänster experter till erfarna våra suger som sektorn, den privata vården oc enbarthandla be- att med nöjaoss vi skall Eller önskar? så patienterna och befolkningen när öka tjänster våra Borde en helt ny utmaning. gråstarr. och koronarsjukdomar är de sistnämnda allt lindrigare skede. dra sida inte me svårt sjuk behandling fektiv ef- står sidan Åena 1980-talet. på sjuka var desom än annorlunda är idag sjuka me förlängts På 1980. fört me undra över pengar mera har människorna och behandling ter till producskapen funktionsförmåga, de och hälsa på värde sätter man äldre, blir befolkning orter. nya Vår till sprider sig kedjorna deriksomfattande och sionerar nansierar företa starkt ökar tjänster Efterfrå omsättningen. om en berättat De före privata år 2 der de senaste veckorna har företagen företagen har veckorna der desenaste Efterfrågan på Efterfrågan Den offentliga Den so 000 med 7, 999 ökade anta d Mini-Suomi-undersökningen år år d Mini-Suomi-undersökningen d framgång kunde behandla. Åan- behandla. kunde d framgång n behandlar vi sjukdomar i ett iett sjukdomar vi n behandlar två årtionden har vår livslängd livslängd vår har årtionden två rojen niukkuus ei salli meille kaksi- meille eisalli rojen niukkuus , trots att man i vårt landskap landskap ivårt man att , trots t fi nländarnas arbets- och funk- och arbets- t finländarnas re. Folkhälsoins re. a människor, som man tidigare tidigare man som a människor, h helt överlämna ökningen till till ökningen h helt överlämna oducerar ha m Egentliga Finlands sjukvårds- Finlands m Egentliga o selkeyttää. Pystyisimme kyllä kyllä Pystyisimme o selkeyttää. varför man behöver mera häl- mera behöver man varför m inte är insatt i saken kan kan i saken insatt är m inte de nya arbetsplatserna? denya min yksityiselle r satsat på primärhälsovården primärhälsovården på r satsat d mer än fem år. De som är är som De år. fem d merän na resultat än tidi eys 2 erar allt fl allt erar den tyngsta delen avhälso- delen den tyngsta ökning på 20 –25 20 %av på ökning tagen inom hä lisääntyneen lisääntyneen 0 % och senaste år med med år senaste 0 %och g inom branschen, man fu- man branschen, g inom ulukuja. Tuleva kasvu ohjau- s egna specialsjukvård. specialsjukvård. s egna

despecialsjukvårds- 000, so hälsovården hälsovården till buds för tiotusentals . Kapitalplacerarna fi . Kapitalplacerarna let remisser med 3,1 %, 3,1 med %, remisser let gare. Typiska exempel på på Typiska exempel terveydenhuo n medicinska veten- n medicinska rt förbät r under de senaste desenaste r under

työnantajien varoin gan på hälsovårds-

för börj era nya möjlighe- nya era m just blivit klar, klar, blivit m just titutets under- sektorille. sektorille. kysynnän, mut- lsovårde trats jäm- an av står inför står llon välil-

n har n har år - et. alsjukvården utveck Speci- avköerna. tillväxten hejda att med lyckats åter man har Iår dem. avkorta att åren 1999 därför blev köerna och år senaste detta med inte man lyckades avstrejken På grund efterfrågan. den här tionsapparat” fö ”produk- 7,9 med Vår ökat %. remisser let första månaderna inne 2,0 %, kirurgin rent jämfört me Antalet operat efterfrågan, va efterfrågan, Ma för ägarna. orosmoment ett är utan yvas att ledningen för skäl inget avomsättningen en ökning annan milj sovården verkar häl- offentliga Den ökningen. den kraftiga synvinkel se betalarnas kommunerna och från betalar Vi så här? gan oc 32med %. exem enstaka för kirurgi 15,4 9,7 lungsjukdomar, %för medicin, % fällen oc på 14,1 ökningen är betydande Speciellt ende år. på ÅUCS öppenvårdsbesök antalet totala det ökade på de den privata sektorn. sektorn. den privata arbetsgivarnas ningen styr ök- framtida Den tillväxtökning. siffrig knappa skattemedlen ti na fyll hälsovården. offentliga fördelningen mellan at blirMan tvungen tvungen at me nu, redan man gör detta Allt av resurserna. användningen prioritera och sjukvården Man ha Man F n öppna vården. I början av året avåret Ibörjan vården. n öppna a den ökade efterfrågan, mende efterfrågan, a denökade h reducerar köerna. Men får vi göra göra vi Men får köerna. h reducerar trots läkarstrejken. Under de fyra Under defyra läkarstrejken. trots n i en helt nära framtid blir man man blir framtid nära n ienhelt % av antalet strålbehandlingstill- % avantalet h ökningen på 10,6 % för inre 10,6 inre på %för h ökningen verkar med skattemedel som som skattemedel med verkar år vår med 3,2 % jämfört med föregå- med %jämfört 3,2 med och 2000 t göra detta i ännu högre grad. grad. högre iännu detta t göra ö än den privata. För oss utgör utgör Föross denprivata. ö än och 12,9 s med patienternas egna och och egna patienternas s med d början av senaste år, dag- avsenaste d början r svarat på den ökade efterfrå- den ökade på r svarat r man inte med blida ögon på på ögon blida med inte r man av med 15 av med ett som %och, pel, starroperationer antalet ioner har ökat med 10 med % ökat ioner har kta ”inträ medel i allt högre grad till till grad högre iallt medel n borde egentliga minska minska egentliga n borde rsöker till de längre, även % för ögonsjukdomar. ögonsjukdomar. %för las melas bra hade lyckats med med lyckats hade bra t klarlägga arbets- t klarlägga den privata och den och den privata n här delen ienhelt delen n här varande varande med full effekt fylla fylla effekt full med Vi skulle nogkun- skulle Vi llåter det” till special- till det” d huvudvikten d huvudvikten oss ingen två- oss ingen år ha om man om man r anta- -uuai 31 . E-lukusali 31 . . Internet- jaintranet-palvelu Sairaanhoitopiirille uusi 29 . Uudet viran-jatoimenhaltijat Pa P 28 . uusi valoisailme Loimaan sisätautiosastolla Ty 25 . Kätilön muuttunutrooli 24 . Salossa tuetaanäitejä 23 . laadun kehittämiseksi Arvokasta tietoa 22 . opiskelijaohjaukseen Uusi näkökulma 20 . koulutukseen Fysio- jatoimintaterapeutit 19 . Mikä tauti P 16 . klinikan haasteena Uudet kansantauditkeuhko- 14 . kirurgian tulevaisuutta P 13 . Ryktet omgodvårdsprids K 10 . etsitään keinoja Leikkausjonojen lyhentämiseksi 8 . Loimaalle tiiviimpiyhteistyönmalli K 4 . Muutoksia toteutetaan 3 . Får våromsättningöka? 2 . Saako liikevaihtommekasvaa oliklinikkamaksut palautettu 18 . aimion sairaalaneristyshuoneet ienemmät yksiköt uaskpj ...... 12 . uukausikipuja 6 . uulumisia Salonosavastuualueelta sl aalsnhv ävkt ....26 . ksilä -tavallisenhyväpäiväkoti kno-oiale...... 28 . rkinson-potilaille 3 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lehti Sisältö Muutoksia toteutetaan (1.osa)

- Viisikkokuntayhteistyö etenemässä hy

Viisikkokuntien (Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio ja Turku) johtavien lääkäreiden Operatiivisten alojen työryhmä toimesta valmistui 16.5.2000 «Ratkaisuehdotus Turun talousalueen erikois- esitti loppuraportissaan seuraavaa: • Elektiivinen ortopedia siirtyy TYKS:n sairaanhoidon kokonaisvaltaiseksi järjestelyksi vuodesta 2000 eteenpäin«. kantasairaalasta TKKS:n tiloihin (tekoni- Ratkaisuesityksen tavoitteena oli erikoissairaanhoidon tuottavuuden lisääminen, velkirurgia, geriatriset murtumat, yleisor- topedia pääosin). TYKS:n ja TKKS:n hoidon saatavuuden ja sen tasa-arvoisuuden varmistaminen, osaamisen ja hoidon ortopedian ja tuki- ja liikuntaelinten laadun varmistaminen sekä yliopiston toimintaolosuhteiden takaaminen. traumatologian toiminnoista, poisluettuna Paimion sairaalan reumaortopedia, muo- Ehdotus perustui aikaisemmin tehtyihin selvityksiin (Räihä 1999, Puolakka 1999, dostetaan ortopedian ja traumatologian Slätis 2000) sekä sairaanhoitopiirin tilastoaineistoihin vuosilta 1994 - 1999. klinikka (osaamiskeskus) ja itsenäinen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tulos- Suvantovaiheen jälkeen yksikkö. yksityiskohtaiseen • Rintasyövän hoito keskitetään TYKS:n kantasairaalaan. suunnitteluun • Elektiivinen kolorektaalikirurgia siirre- Johtavien lääkäreiden ratkaisuehdotuksen tään TYKS:n kantasairaalasta TKKS:n ti- jälkeen ehti vierähtää kokonainen vuosi loihin. ilman näkyvää edistymistä ehdotusten • Urologinen toiminta keskitetään

aanhoitopiirin lehti toteuttamiseksi käytännössä. Viisikkoyh- TYKS:n kantasairaalaan. teistyön ohjaus- ja seurantaryhmä, joka • Naistentautien ja synnytysten erikoissai- muodostuu sairaanhoitopiirin ja Turun raanhoito keskitetään TYKS:n kantasai- kaupungin terveystoimen johtavista viran- raalaan. haltijoista, asetti toukokuussa 2001 useita • Raision aluesairaalan toimintaprofi ilia työryhmiä, joiden tehtävänä oli laatia yk- tulee kehittää siten, että siitä muodoste- sityiskohtaiset suunnitelmat edellä maini- taan päiväkirurginen osaamiskeskus. tun ratkaisuehdotuksen linjausten mukai- sesti: Konservatiivisten alojen työryhmä pää- tyi loppuraporttinsa yhteenvedossa esit- 1. Operatiivisten alojen työryhmä, tämään seuraavaa: Varsinais-Suomen sair joka jakaantui gynekologian, • Koska Turun terveystoimen oman van- ortopedian, pehmytosakirurgian hustyön uudelleenorganisointi on kesken, ja urologian pienryhmiin viisikkotyöryhmän ehdottamiin toimin- 2. Konservatiivisten alojen työryhmä nan muutoksiin on mahdollisuus siirtyä ai- 3. Sopimusten valmistelutyöryhmä kaisintaan vuonna 2004. • Sen sijaan Raision aluesairaalan ja 4. Päivystystyöryhmä TYKS:n toimintojen (toiminnallinen ja 5. Henkilökunnan muutosvalmiuksien hallinnollinen) yhdistäminen voidaan to- työryhmä. teuttaa nopeastikin. 4 • Välittömästi voidaan käynnistää alu- kelma ja tase, koordinoivan johtavan lää- kärin virka vuoteen 2005 saakka ja osavas- tuualueen johtokunta vaalikauden 2001 - 2004 loppuun. Raision aluesairaalan ase- masta on todennäköisesti tehty päätös sai- raanhoitopiirin valtuustossa 12.6.2002 en- nen tämän lehden ilmestymistä. Sairaanhoitopiirin hallitus käsittelee niinikään 12.6.2002 Turun kaupungin ki- rurgisen sairaalan ja TYKSin operatiivisten alojen yhteistyön toteuttamista työryhmä- raportissa kuvatulla tavalla. Mikäli asia ete- nee sekä sairaanhoitopiirin että Turun kau- pungin päättävissä elimissä myönteisesti, voidaan toimintojen konkreettista yhdisty- mistä odottaa jo vuoden 2003 aikana. Uudistukset nyky- vää vauhtia virtausten mukaisia

Kansallinen projekti terveydenhuollon tu- levaisuuden turvaamiseksi muodostui vii- eellisten osaamiskeskusten edistäminen. totoiminnan osalta. Tältä lisäselvitykseltä destä osaprojektista, joista palvelujärjestel- Osaamiskeskukset suunniteltaisiin ensivai- edellytettiin perusteellisia laskelmia muu- män kehittämiseen keskittyneen osapro- heessa reumatautien ja kardiologian aloille. tosten konkreettisista vaikutuksista palve- jektin raportissa todettiin mm. seuraavaa: Tämä toiminta selkiyttää alueen työnja- lujen saatavuuteen ja palvelujen kustan- - Selvityshenkilöiden näkemyksen mu- koa, poistaa päällekkäisyyksiä ja takaa nuksiin. kaan samalla paikkakunnalla toteutetta- parhaan mahdollisen alueellisen osaamisen Tämän lisäselvityksen perusteella ope- vasta erikoissairaanhoidosta tulee poistaa potilaiden hoidossa. ratiivisten alojen uudelleenjärjestely suun- toiminnalliset ja hallinnolliset päällekkäi- • Jo vuoden 2002 aikana pyritään käyn- nitellulla tavalla tuottaisi noin 250.000 - syydet ja siirtää vaativa erikoissairaanhoito nistämään Turun oman vanhustenhuollon 500.000 euron säästöt vuositasolla riippu- saman hallinnon alaisuuteen. Käytännössä toiminnan uudelleenorganisointi ja Turun en toiminnallisiin muutoksiin sisältyvän tämä tarkoittaa suurten kaupunkien oma- vanhustenhuollon strategian mukaiset toi- tehokkuuspotentiaalin hyödyntämisastees- na toimintanaan ylläpitämän vaativan eri- minnan tehostamistyöt. ta. Mikäli potentiaalinen tehokkuushyöty koissairaanhoidon yhdistämistä osaksi kes- kohdennettaisiin toiminnan lisäämiseen, kussairaalan toimintaa. Päivystystyöryhmä totesi loppuraport- lisääntyisivät kokonaiskustannukset vajaal- - Selvityshenkilöiden näkemyksen mu- tinsa yhteenvedossa seuraavaa: la 200.000 eurolla. Jälkimmäisen vaihto- kaan nykyisten aluesairaaloiden erikoissai- Perusterveydenhuollon päivystyksen kes- ehdon mukainen toteutus kasvattaisi kus- raanhoito, joka ei integroidu seutukunnal- kittäminen yhteen pisteeseen yhdessä eri- tannuksia noin 0,5 %, mutta tuottaisi leik- lisesti rakentuvaan terveydenhuoltoaluee- koissairaanhoidon päivystyksen kanssa on kaustoimenpiteisiin 5 %:n kasvun. Näin seen, tulee yhdistää osaksi alueensa kes- sekä toiminnallisesti että taloudellisesti hoidon saatavuus paranisi ja potilaiden kussairaalan toimintaa.

tarkoituksenmukaista. Tämä tulee ottaa odotusajat saataisiin lyhenemään sekä Tu- Nyt päätöksentekovaiheessa olevat aanhoitopiirin lehti huomioon TYKS:n kantasairaalan tulevai- run että ympäristökuntien väestön osalta. edellä kuvatut kaksi suurta rakenteellista suuden tilasuunnittelussa. Nykyisin käy- Ohjaus- ja seurantaryhmä asetti vielä uudistusta Varsinais-Suomen sairaanhoito- tössä olevat tilaresurssit eivät mahdollista loppukeväästä 2002 erillisen ryhmän poh- piirissä ovat täsmälleen kansallisen tervey- merkittäviä toimenpiteitä perusterveyden- timaan henkilöstön asemaa mahdollisen denhuollon osaprojektin linjausten mukai- huollon päivystyksen keskittämiseksi. TKKS/TYKS-fuusion yhteydessä. Tämä sia. Kun valmistelua on tehty pitkään ja työryhmä, johon kuului sekä Turun kau- huolellisesti, voimme yhdessä uskoa, että Lisäselvityksiä pungin terveystoimen että VSSHP:n joh- uudistuksille asetetut tavoitteet toteutuvat. päätöksenteon tueksi tavia viranhaltijoita, päätyi ehdottamaan koko TKKS:n henkilöstön siirtymistä Viisikkoyhteistyön ohjaus- ja seurantaryh- VSSHP:n palvelukseen, mikäli sairaaloi- Varsinais-Suomen sair mä päätyi alatyöryhmien loppuraporttien den toiminnat yhdistetään suunnitellulla perusteella edistämään erityisesti opera- tavalla. tiivisten alojen yhteistyön toteuttamista. Koska muutoksia pidettiin toiminnallisesti Vihdoinkin päätöksiä hyvin laaja-alaisina ja uudistusten vaiku- Sairaanhoitopiirin hallitus päätti tuksia kauaskantoisina, päätyi yhteistyön 18.4.2002 ehdottaa sairaanhoitopiirin val- ohjaus- ja seurantaryhmä teettämään li- tuustolle, että Raision aluesairaala liitet- säselvityksen tuottavuuden kehityspotenti- täisiin toiminnallisesti ja hallinnollisesti aalista muutoksessa sekä leikkaustoimin- TYKS:iin 1.1.2003 alkaen. Raision alue- Turkka Tunturi johtajaylilääkäri 5 nan, vuodeosastotoiminnan että avohoi- sairaalalla olisi kuitenkin oma tuloslas- Kuulumisia Salon osavastuualueelta

Mistä kaikki alkoi Suunta yhdeksi kehittyväksi sairaalaksi Salon seudun osavastuualueen nykyisille tapahtumille löytyy selitys jo sairaanhoi- Alkuvuosina Salon aluesairaala ja Halikon topiirin perustamisvaiheesta. Taipale sai- sairaala toimivat erillään, vaikka yhteisiä raanhoitopiirin jäsenenä on ollut ajoittain työntekijöitä, erityisesti hallinnossa, alkoi nihkeää. Varsinais-Suomi ei ollut innostu- olla yhä enemmän. Nyt sairaalat ovat toi- nut erikoissairaanhoitopiirin muodostami- minnallinen kokonaisuus - Salon seudun sesta ja Salon seudulta löytyi vastustusta sairaala. Myös asenteissa on tapahtunut viimeiseen asti. Sanat itsenäisyys ja oma paljon: hoidon kokonaisuutta on kehitetty päätösvalta kuuluivat neuvottelupöydissä niin, ettei apua hakeva ihminen ole vain ennen lain voimaantuloa. sydäntapahtuma tai syöpätapaus, vaan hä- Alkuvuodet piirin osana olivat opette- nen kokonaishoitoonsa kuuluu psyyken lua, sillä alueella oltiin totuttu ajamaan huomioiminen. Ajattelua on tukenut hie- seudun asioita eikä erikoissairaanhoidon nosti yleissairaalapsykiatrisen yksikön pe- kokonaiskehittäminen ollut ajatuksissa. rustaminen aluesairaalan yhteyteen. Mielestäni Salon seutuun sopii hyvin Sairaala on toimiva, taloudellinen ja sana - itsenäisyyskorosteinen. Seudul- kehittyvä. Aluesairaalan kokoon nähden la on sairaanhoitopiirin alusta lähti- erikoisaloja on sopiva määrä. Aiemmin en ollut vaikuttajia, joiden päämää- on keskusteltu pienten erikoisalojen tule- ränä on ollut seudun «itsenäistyt- vaisuudesta ja esille on otettu esimerkiksi

aanhoitopiirin lehti täminen« ja vuosien mittaan jouk- lastenyksikkö ja synnytykset. Salon seutu koon on liittynyt eri tapahtumien on nuorten perheiden muuttovoittoaluetta. kautta käännynnäisiä, joilla on Tuntuisi omituiselta kyseenalaistaa näiden samat pyrkimykset. yksikköjen toiminta, sillä palveluiden Me käytännön työtä teke- käyttäjiä on runsaasti. Synnytysyksikkö vät ajattelimme samaan suun- on TYKSin klinikan jälkeen suurin ja syn- taan, mutta uskon, että yh- nytysten määrä on vakiintunut tasolle, jol- teinen taival on hionut pois la voi hyvin perustella yksikön olemas- pahimpia särmiä ja useimmat saoloa. Työn laatua kuvannee sertifi oitu erikoisalat toimivat hyvässä toiminta ensimmäisenä synnytysyksikkö- yhteistyössä. Näin asioiden tu- nä Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen sair leekin kehittyä ja luulen, että Sairaalan lääkärivajaus on näkynyt useimmille on valjennut, että erityisesti kirurgiassa ja psykiatriassa. Or- molempien osapuolien tulee si- topediassa tilannetta on yritetty parantaa toutua yhteistyöhön. Uskon, että ostopalveluilla TYKSistä ja jonkin verran lamavuosien niukkuudessa sairaan- jonoja on purettu. Ostopalvelut eivät ole hoitopiirin leveän selän taakse oli edullisia ratkaisuja, mutta väestön palvelut monen päättäjän ja johtajan helppo ovat ensisijaisesti ohjanneet sairaalan joh- piiloutua - kyllähän me, mutta pii- don ja päättäjien ratkaisuja. ri vaatii säästöjä! Mielestäni keskustelu lääkäripulasta ja 6 sen vaikutuksista toimintaan on vienyt aja- nytystyötä tehty runsaasti. Alusta lähtien Psykiatria jätettiin ulos eli sairaanhoito- tukset väärille urille. On ajateltu, että asiat on ollut vahva tunne, että lopputulos oli piiriin. Halikon sairaala mielenterveyskes- menevät huonoon suuntaan, kun ei ole tar- valmis riippumatta selvityksistä, jotka ovat kuksineen on suurin psykiatrinen yksikkö peeksi ortopedejä. On unohdettu, että or- olleet pelkkää kosmetiikkaa. sairaanhoitopiirissä. Luonnollisesti sairaan- topedia on vain pieni alue kirurgian eri- Erikoissairaanhoidon tulevaisuus huo- hoitopiiri ottaa avosylin vastaan tämän hy- koisalaa eikä se suinkaan ole ainoa tärkeä lestuttaa. Huoli on vain kasvanut, sillä vin toimivan yksikön. Uskon sairaanhoito- toiminta sairaalassa. Hyvin toimivaa muu- tiedot terveyskeskuksiin yhdistetyistä sai- piirin johtajan Aki Lindénin sanoihin, että ta kirurgiaa on paljon. Aina ei huomata, raaloista eivät ole kovin valoisia. Tämän piiri tulee kehittämään Halikon sairaalaa että muut erikoisalat toimivat erinomaisen prosessin aikana olen toivonut, että ol- ja avoyksiköiden toimintaa, sillä sairaan- hyvin ajoittaisesta lääkäripulasta huoli- taisiin kuultu käytännön elämän koke- hoitopiiri tarvitsee tätä psykiatrista yksik- matta. Sisätaudeilla kehitys on jatkunut muksia muista yhdistämisoperaatioista ei- köä. Erityyppisiä hoitopaikkoja tarvitaan, vakaana ja viimeisin alue on dialyysihoi- kä vain alkuvaiheen innostuneita yhdistä- eikä ole järkeä jättää käyttämättä jo ole- don aloittaminen. Lasten- ja korvatautien jiä. Vaikka henkilökunta ei tee päätöksiä, massa olevia palveluresursseja. yksikkö ja naistentautien- ja synnytysyk- olisi heidän kannanottonsa hyvä olla päät- Erikoissairaanhoidon pirstominen on sikkö ovat erittäin toimivia kokonaisuuk- täjien tiedossa, sillä henkilökunnan mie- huono ratkaisu, sillä kokonaisuuden ra- sia. Psykiatriassa on viime vuosina kehitet- lipiteiden arvo nousee tulevaisuudessa, kentamiseksi on tehty työtä vuosikausia. ty mm. lasten ja nuorten psykiatrista avo- kun alkaa kilpailu osaavista ammatti-ih- Sairaalan ja terveyskeskuksen yhdistä- ja vuodeosastotoimintaa. misistä. Tiedotustilaisuuksia on pidetty, misen yhtenä perusteluna on ollut toi- Sairaanhoitopiiriin kuulumisen aikana mutta kommentit ja kielteiset kannanotot minnan järjestämisen helppous ilman ra- Salon seudun sairaalan toimintaa on koko eivät ole asiaan vaikuttaneet: prosessi on ja-aitaa erikoissairaanhoidon ja peruster- ajan kehitetty ja palveluita lisätty harkin- edennyt edelleen päätettyyn suuntaan. veydenhuollon välillä. Varmaankin totta, nan ja kuntien antamien resurssien mu- Halikon sairaalan henkilökunnan tie- mutta todella oudolta tuntuu raja-aidan aanhoitopiirin lehti kaan. Ongelma on ilmeisesti nyt se, ettei dotustilaisuudessa eräs ylilääkäri kysyi, nostaminen erikoissairaanhoidon sisälle. ”omista” asioista voida päättää itse. Olen mitä potilaat hyötyvät uuden kuntayhty- Sitähän psykiatrian jättäminen sairaan- miettinyt, mitä ne omat asiat ovat ja mitä män perustamisesta; miten se vaikuttaa pa- hoitopiiriin tarkoittaa. olisi pitänyt päästä tekemään toisin, kun rantavasti potilashoitoon. Kysymys on oi- Salon seudun terveydenhuolto on pe- sairaala on koko ajan kehittynyt ja kehit- keastaan asian ydin. Tässä prosessissa on rustettavan kuntayhtymänsä myötä mo- tyy edelleen. keskitytty enimmäkseen organisaatioon ja nien haasteiden edessä: kuinka pitää me- potilas on jäänyt pienelle huomiolle. On not kohtuullisina; kuinka pystyä säilyttä- Jälleen irtiotto mainittu mm. hoitoketjujen ja potilastieto- mään pienet erikoisalat hinnasta huolimat- sairaanhoitopiiristä järjestelmän sujuvuuden paranevan. Pitää ta; kuinka säilyttää erikoissairaanhoidon varmasti paikkansa, joskin asiat ovat pa- imago houkuttelevana ja kuinka saada rek- Varsinais-Suomen sair Seudulla ollaan taas kerran irtaantumassa rannettavissa myös ilman organisaatiomuu- rytoitua osaavaa väkeä tai pidettyä nykyi- sairaanhoitopiiristä. Tällaisia pyrkimyksiä tosta ja parannuksia tehdään jo nyt. nen henkilökunta. Ongelmia riittää, yhtä oli myös 90-luvun alkupuolella ja silloin Jo irtautumisprosessin alkuvaiheessa hyvin myös haasteita. Salon seudun ter- todettiin, ettei irtaantumiselle ole perus- oli nähtävissä, että psykiatriasta tulee on- veydenhuolto on nyt tasoltaan paikoin jo- teita. Tällä kertaa oman terveydenhuollon gelma ja sanoin silloin tiedotustilaisuudes- pa erinomainen ja toivon, että uudistukset kuntayhtymän perustamista ja sairaanhoi- sa, että psykiatriasta tulee ”kauppatavaraa”, toisivat jotain uutta ja hyvää, eivätkä veisi topiiristä irtaantumista ollaan tehty muu- jos talous tulee yhdistymisen esteeksi. Ja kehitystä taaksepäin. tama uuvuttava vuosi. Edellisellä kerralla niin siinä kävi. Halikon sairaalan lunastus Tarja Raitis Johtava ylihoitaja oli yksi selvitysmies ja selvitys. Nyt on ol- olisi kallis uudelle kuntayhtymälle ja kun- 7 lut selvitysmiehiä ja selvityksiä ja kään- nat olisivat ehkä perääntyneet hankkeesta? Salon seudun sairaala Loimaan kaupunki valitsi Tiiviimmän yhteistyö erikoissairaanhoidoss

Vain muutos on pysyvää. Monia asioita, kavasti siitä pitäisikö terveyskeskuksessa yksikkönä se koetaan usein etäiseksi. Yk- myös terveyspalveluja, joudutaan Loi- olla oma lastenlääkärin virka. Otti aikaa, sittäinen kunta sen sijaan on liian pieni ennen kuin oivallettiin, että lastenlääkärin yksikkö neuvottelemaan palveluista piirin maan kaupungin ja koko seutukunnan palvelut on saatavissa varmemmin ja ta- kanssa. Seutukunnat voisivat olla toimija, osalta koko ajan miettimään uusiksi, loudellisimmin, kun perusterveydenhuol- joka istuisi neuvottelupöytään piirin osan lossa olleet erikoislääkäripalvelut lakkaute- kanssa. Seutukunnat syntyivät kuitenkin pohtii kaupunginjohtaja Ilkka Vainio. taan ja pyritään varmistamaan, että sai- aikanaan pitkälti valtion tavoitteista, ei Äkkinäisesti Loimaalle eksynyt vieras raanhoitopiiri tarjoaa samat palvelut alue- alueen omista lähtökohdista eikä niistä ole sairaalassa, pohtii kaupunginjohtaja Ilkka useinkaan muodostunut todellisia toimi- ei välttämättä löydä kaupungintaloa Vainio, joka on johtanut Loimaan kaupun- joita. Lisäksi seutukuntayhteistyö on Loi- helposti. Se ei nimittäin ole kaupungin kia vuodesta 1986. Sitä ennen hän katsoi maan seudulla melko vaikeaa myös siksi, huomiota herättävin eikä ainakaan seudun asioita Loimaan kunnan kunnan- että 12 kunnan alueella on kolme eri kan- johtajana vuodesta 1970. Työvuosiin mah- santerveystyön kuntayhtymää - Loimaan prameilevin rakennus. Veromarkat on tuu myös kokemusta kahden ministerin seutu, Pöytyä ja Härkätie. Maakuntien ra- saviseudun pääkaupungissa totuttu poliittisena sihteerinä. jatkin ylittyvät täällä helposti, sillä alue- - Sairaanhoitopiiriä perustettaessa olin sairaalan palveluja käyttävät jossain mää- käyttämään muihin tärkeämpiin asi- aanhoitopiirin lehti maakuntaliiton hallituksen asettaman työ- rin myös satakuntalaiset ja lounaishämä- oihin kuin hallinnon kulisseihin. Kau- ryhmän puheenjohtajana vastustamassa läiset. punginhallituksen kokoushuoneesta ja koko sairaanhoitopiirin perustamista, mut- Seutukuntayhteistyötä tekevät tällä ta aika on muuttunut. Yhteistoimintaa tar- hetkellä lähinnä johtavat viranhaltijat ja viereisestä kaupunginjohtajan työhuo- vitaan ehdottomasti ja esimerkiksi Loi- ajattelutapa on perin vierasta päättäjien neesta näkyy kuitenkin kuuluisalle maan seudulla ei ole mitään mahdollisuut- keskuudessa. Tähän saakka kulisseiksi ta edes suunnitella Salon tapaista irtiottoa kootuissa johtavien luottamushenkilöiden Loimaan torille, jossa on totuttu tietä- sairaanhoitopiiristä ja oman yksikön muo- kokoontumisissa ei ole löydetty aikaa eikä mään kuinka asioiden pitäisi olla. dostamista, koska Loimaan seudun brut- halua syventyä kunnallisen itsehallinnon tokansantuote on vain kolmannes Salon perimmäisiin kysymyksiin. Jokin pormes- Vanhoista asenteista joudutaan nykyään lukemista. tarimallin tapainen järjestelmä saattaisi Varsinais-Suomen sair luopumaan entistä useammin. Kunnallis- hyvinkin avata nopeamman tien nykyistä talous, joka maatalouden vaikeutumisen Kuka neuvottelee ja ”rehellisemp ä än” seutukunnalliseen ajatte- myötä on joutunut kovaan puristukseen, kenen kanssa? luun, pohtii Ilkka Vainio. määrää palvelujen saantia sekä yhteistyön - Ymmärrän niitä tavoitteita, joita sai- muotoja myös terveysasioissa. Yhteistyö - Sairaanhoitopiiri on ja pysyy. Yhteis- raanhoitopiirillä on ollut esimerkiksi osa- Loimaan seudun kansanterveystyön kun- toiminnan muotoja on koko ajan pohdit- vastuualueiden johtokuntien lakkauttami- tainliiton ja sairaanhoitopiirin aluesairaa- tava ja kehitettävä. Kuntayhtymä, varsin- sessa. Nykytilanteessa kyse on enemmän lan välillä on viime vuosina mennyt eteen- kaan niin monen kunnan muodostama näennäisdemokratiasta. Loimaan seudul- päin isoin askelin. Parantamista on toki yhteisö kuin Varsinais-Suomessa, on kui- lakin tärkeimmäksi aluesairaalan johto- 8 vieläkin. Jokin aika sitten keskusteltiin va- tenkin helposti jäykkä ja toiminnallisena kunnan käsittelemäksi asiaksi näyttää vii- n mallin

- Elämä on suhteellista. Kun lapsuudessani a mentiin lääkärin pakeille Turkuun, muistutettiin, ettei eväitä saa syödä ennen Mellilää. Palveluiden hakeminen Turun suunnasta on omien terveys- palveluiden täydentäjänä välttämätöntä tulevaisuudessakin. Eikä nyt matkalla välttämättä tarvitse edes eväitä nauttia, kun kulkuyhteydet ovat parantuneet, toteaa Loimaan kaupunginjohtaja, varatuomari Ilkka Vainio.

meksi nousseen sairaalan kanttiinisopi- lailla sama, ajaako hän silloin 65 kilomet- muksen kohtalo. Väitän, että asia olisi tul- riä. Minun nuoruudessani monia terveys- lut nopeammin eikä yhtään huonommin palveluja haettiin Turun Lääniltä, välillä päätetyksi johtavan lääkärin tai sairaan- niitä on saanut enemmän täältä Loimaal- hoitopiirin keskushallinnon toimesta. Seu- ta. Tulevaisuudessa joudutaan taas tietyis- tukunnan raskaan sarjan luottamushen- sä asioissa hakeutumaan Turkuun. kilöistä koostuvan neuvottelukunnan tai Ehkä jatkossa nähdään sekin ihme, vastaavan elimen näkisin kuitenkin tar- että Loimaan kunta ja kaupunki lyövät peellisena. Se takaisi alueen oman asian- hynttyynsä pysyvästi yhteen. Asia on tuntemuksen kuulumisen, pohtii Vainio. noussut jälleen esille, kun Loimaan kunta pyysi sisäasiainministeriötä selvittämään Keskittäminen yhteenliittymisasiaa. Asenteet muuttuvat on välttämättömyys vaikkakaan eivät aina vauhdilla. Kunnallisten virkamiesten lisäksi to- Palvelujen tietty keskittäminen on tulevai- dellista yhteistyötahtoa pitäisi löytyä ny- suudessa välttämätöntä. Osaajia ei riitä jo- kyistä enemmän myös kuntapäättäjistä.

ka paikkaan. Lääkäripula on näyttänyt oi- Maaseudun väen väheneminen ja väestön aanhoitopiirin lehti reita myös Loimaalla. Keskittämällä pal- ikääntyminen tuo omat haasteensa, jotka veluita voidaan osaajat ja osaamistaso var- on ratkaistava ja se voi tapahtua vain yh- mistaa luotettavammin. Paikallisella ta- teistyössä. Samaa yhteistyötä ja aidon solla on järkevää hoitaa akuutit asiat ja neuvottelutilanteen luomisen halua huomioitava seutukunnan vanhusvoittoi- tarvitaan myös perusterveydenhuol- nen ikärakenne. Järkevää on kehittää sel- lon ja erikoissairaanhoidon yhteen- laisia toimintoja, joilla edesautetaan ikäih- sovittamisessa kunnallistalouden misten selviytymistä mahdollisimman pit- suomiin raameihin. Näen myös källe kotonaan ja kotipaikkakunnallaan. tärkeäksi, että potilaiden hoi- Sen vuoksi pitäisi huolehtia paitsi kotona dosta tehdään päätöksiä lää- Varsinais-Suomen sair annettavista hoivapalveluista, myös teiden kärin ammattitaitoon pe- kunnosta! Loimaan kaupunki kerää tällä rustuen, ei kunnanval- hetkellä paljon tyhjenevien lähikuntien tuustoissa, tiivistää Vai- vanhuksia ja se saattaa kaupungin palvelu- nio. tarjonnan ajoittain koetukselle. - Siteeraan Loimaan aluesairaalan joh- Tuula Vainikainen tavan lääkärin, lääkintöneuvos Erkki Jus- silan ajatusta, että kun ihminen lähtee ha- kemaan hoitoa tai operaatiota vaivaan, jo- 9 ka tulee eteen kerran elämässä, on aika 10 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lehti kuumeisesti keinoja kuumeisesti etsitään lyhentämiseksi Leikkaus jono piteni piteni jono jo jonotti potilasta. Toukokuu vuoden alussa jono nousi entisiin luke Lääkärilakkovuoden vuoden kuluttua 2001 alussa 5 706. vuotta myöhem 1 varaus- ja leikkausjonoissa oli vuoden viimtyä potilasjon alkoivat jälkeen vuoden suotuisamman Parin 999 alussa e vuonna. Kun TYKSin hoidon- TYKSin Kun e vuonna. johtaja Timo leikkaustoiminna järkevintä 6 840 potilasta. Vuodessa potilasta. Vuodessa 6840 lisätyönä erityisvirkaehtosopi- lisätyönä 6612 potilasta, oli heitä siis noin 19 prosentilla. matiikkaa selvit muksen avulla esimerkiksi poliklinikka- ja operatiivisen min 5 50 5 min Valtion lisära Valtion sairaanhoitopi toiminnan tu toiminnan miin ja ja miin ot uudell ot ssa olissa taas 6760 käyttää ensi n alussa TYKSiin n alussa TYKSiin

jälkeen määrä määrä jälkeen Ali-Melkkilä toteaa. Ali-Melkkilä n tehostamiseen 2 ja edelleen kuluvan kuluvan tänyt TYKSin tänyt , jono-ongel- tulosr een piden- hoitus olisi kemiseen, kemiseen, irin oman oman irin sijais yhmän yhmän esti asian tausto misen takia. litukselle kevään mitt litukselle kevään voi selvästi kaihilei voi selvästi runmaan sair muutoksuuria aikana vuoden eioletapahtunut loissa Aluesairaa- 948 potilasta. sairaalaan maan Vakka-Suom 714,raalaan Ra TYKS ol pituus Sairaanhoito Jon iin jonott o-ongelmista johtor i keväällä 9 334 potilasta, joista joista 9 334 potilasta, i keväällä jonojen jonojen ja selvittäneen TYKSin opera- TYKSin ja selvittäneen piirin yhteenlasketun jonon jonon yhteenlasketun piirin en sairaalaan 282 jaTurun- 282 en sairaalaan aalaa, jossa le sia lukuun ottamatta Tu- ottamatta lukuun sia ision aluesair i 6 sai- seudun Salon 766, kkausto aan raportoi ikkausjono kas- iminnan lisää- yhmälle yhmälle aalaan 624, neen ja neen ja hal- Melkkilän tiivisen johtajan, tulosryhmän on jäänyt plastiikkaki jäänyt on pahi Tilastoiss koisaloja. kirurgian, silmätautien ongelmaa silt ongelmaa gian osastonylilääk näytä suurel 275odottaa potilasta. toimenpidettä jossa plastiikkakirurgia, pääsyä ortopedise 1 puolet, odottaa yli 310jasta potilasta, vat jo alku Toukokuun tilla ja 16 prosen- jono piteni vuodessa topedian enemmä senttia seen jonott odottava hoitoa kaularangan ja senttia ja rurgian jono vi nopeammin muuta maata kasvaneet kuitenkin not ovat sairaanhoitopiireistä. määrä ei raanhoitopiirin jonoissa tilaistamme vaat minen kert kana, pienennysl ka-hartiavaivojen taki janis- vuotta kaksi jonottamaan joutua jälkeise Syövän Kirurgian klin Vaikeimmin - Työ on hidasta, koska suurin osa po- osa suurin koska - Työ on hidasta, kiru Toinen mmin maaliskuussa, jolloin neuroki- hivenen kaunistuneet. hivenen hän ke jonossa oli noin 1 330 potilasta. 1 noin oli jonossa 330 potilasta. suuresti poikkea maan muista muista maan poikkea suuresti jonossa oli noin 450, pääasiassa 450, noin oli pääasiassa jonossa eikkaukseen neljä vuotta, Suo- vuotta, neljä eikkaukseen i 2 120 potilasta, noin 25 noin pro- i 2 120 potilasta, oo. Häne

mukaan Va mukaan ta, luonneht oli kasvanut vuodessa 45 pro- vuodessa kasvanut oli rtoo. i vaikeaksi. imeksi kuluneen selkärangan operatiivista operatiivista selkärangan en rintar a potila rgian ongelm rgian n kuin vuosi aiemmin. Or- aiemmin. vuosi n kuin ii 4- un mennessä ongelma koet ongelma en leikkaukseen. en leikkaukseen. ikan noin a ongelma näyttäytyy näyttäytyy a ongelma äri Erkk n mielestään Turku n mielestään 6 tunnin leikkauksen. leikkauksen. 6 tunnin - Meillä le - Meillä a määrättyyn rinnan rinnan a määrättyyn Vaikka määrä ei määrä Vaikka rurgian resu sta. Kaihileikkauk- sta. ja ortopedian eri- jaortopedian rsinais-Suomen sai- olevien potilaiden potilaiden olevien ekonstruktioon voiekonstruktioon ii plastiikkakirur- i Suominen i Suominen 2 050 jonotta- akohta on tilastot oli- telee telee Timo Ali- Timo vuoden ai- vuoden ikkausjo- rsseissa neur o- Vaikka TYKSissä leikataan noin 23 000 potilasta vuodessa eli lähes 2 000 potilasta kuukaudessa, leikkausjonot pyrkivät edelleen kasvamaan

tukena jonkin verran ortopediassa ja käsi- kirurgiassa. - Se kuitenkin maksaa ylimää- räistä ja ilman erillismäärärahaa ei leikka- usten määrää voi merkittävästi lisätä, hän huomauttaa. Yksi mahdollisuus on tehdä neuro- kirurgisia selkä- ja kaularankaleikkauksia lauantaisin ylitöinä ns. EVES-toimintana (erikoisvirkaehtosopimus). Näin saataisiin kaksi ylimääräistä leikkausta per lauantai, mutta tämänkään toiminnan aloittami- seen ei vuoden 2002 käyttösuunnitelmassa ole määrärahaa. Turunmaan sairaala tarjoutuu tuotta- maan noin 300 kaihileikkausta vuodessa osin ostopalveluperiaatteella. Toiminnan aiheuttama ylimääräinen kustannus jäsen- kunnille olisi noin 300 000 euroa/vuosi. peränpitäjäksi muihin kaupunkeihin ver- puoleksi vuodeksi kesäkuusta alkaen osas- rattuna. Vaikka lääkäreitä on saatu lisää, ton sähköverkon peruskorjauksen takia. Valtion lisäbudjetista on edelleen pulaa leikkaussaleista, osasto- Remontin vuoksi myös heräämötilat ovat «hätäapua« paikoista ja avustavasta henkilökunnasta. suljettuna noin 2 kuukautta. Vaikka Tu- Ali-Melkkilä muistuttaa, että pitkään run kaupungin kirurgisesta sairaalasta saa- Valtioneuvosto teki huhtikuussa periaate- jonoissa joutuvat viipymään vain elektii- daan siksi ajaksi vuokrattua leikkaussaleja päätöksen, jonka mukaan potilaan pääsy vistä, eli ei-kiireellistä hoitoa tarvitsevat ja muuta tilaa elektiivisen ortopedian käyt- kiireettömään erikoissairaanhoidon polik- potilaat. Kiireelliset toimenpiteet on kyet- töön, Ali-Melkkilä ennakoi, että leikkaus- liiniseen arvioon pitää järjestää kolmen ty suorittamaan heti tai ainakin riittävän osaston sähköremontti vaikeuttaa jonoti- viikon kuluessa lähetteen kirjoittamisesta. nopeasti. On myös hyvä muistaa, että lannetta entisestään. Pääsy lääketieteellisesti perusteltuun hoi- TYKSissä leikataan noin 23 000 potilasta toon pitää puolestaan turvata «kohtuul- vuodessa eli lähes 2 000 potilasta kuukau- Jonojen purkamiseen lisessa ajassa, tavallisesti enintään kolmes- dessa. vain rajalliset sa ja viimeistään kuudessa kuukaudessa«. mahdollisuudet Jos potilaan kotikunta tai erikoissairaan- Pulaa lääkäreistä ja hoidon kuntayhtymä ei pysty hoitoa an- leikkausaleista Ali-Melkkilä sanoo, että nykyisellä henki- tamaan, niiden on hankittava se muilta lökunta- ja leikkaussaliresursseilla ei TYK- palvelun tuottajilta samaan hintaa. Leikkausten ruuhkautumiseen on kolme Sin leikkausjonoja kyetä merkittävästi pur- Tämän jälkeen sosiaali- ja terveysmi- selkeää syytä: lääkärilakko, lääkäripula ja kamaan työajan puitteissa, kun lääkärei- nisteriö pyysi sairaanhoitopiirejä selvittä- aanhoitopiirin lehti tilapula. den ylityöt pyrkivät nytkin jatkuvasti ylit- mään, kuinka monta potilasta odottaa Lääkärilakon takia jäi viime vuonna tämään työaikalain salliman enimmäis- yli edellä mainittujen tavoiteaikojen sekä leikkaamatta lähes 1 000 ei-kiireellistä po- määrän. poliklinikalle että lääketieteellisesti pe- tilasta eli saman verran kuin jono piteni. Pitkällä aikavälillä apua saadaan T- rusteltuun tutkimukseen tai hoitoon. Sa- Pula erikoislääkäreistä koettelee erityi- sairaalan kirurgian poliklinikalle valmistu- malla pyydettiin toimintasuunnitelmaa sesti TYKSin neurokirurgian, anestesiolo- vasta neljän leikkaussalin päiväkirurgises- ja kustannusarviota näiden tavoiteaikojen gian ja silmätautien erikoisaloja, joissa on ta yksiköstä. Se auttaa lyhentämään jo- saavuttamiseksi. yhteensä 14 täyttämätöntä tai epäpätevi- noja vuoden 2003 lopusta alkaen, mikäli Sairaanhoitopiirien vastausten perus- en sijaisten hoitamaa virkaa. se henkilökuntatilanteen puolesta kyetään teella arvioitiin, että noin 75 000 potilasta TYKSin kirurgian klinikan omat leik- ottamaan täyteen käyttöön. Toinen pi- odottaa yli kolme viikkoa pääsyä erikois- Varsinais-Suomen sair kaussalit eivät riitä enää alkuunkaan demmän aikavälin apu voidaan saada sairaanhoidon poliklinikalle ja runsaat 70 ja klinikan omien leikkausosastojen (osas- ns. viisikkokuntasuunnitelmasta, jossa sai- 000 potilasta odottaa pääsyä lääketieteel- tot 250, 251, kirurgian poliklinikka) lisäk- raanhoitopiirin, Turun kaupungin kirurgi- lisesti perusteltuun tutkimukseen tai hoi- si leikkauksissa joudutaan tukeutumaan sen sairaalan ja Raision aluesairaalan väli- toon yli tavoiteajan (kolme kuukautta). naistenklinikan ja lastenkirurgian leik- nen työnjako toteutetaan uudella tavalla. Hoitoon pääsyn tavoiteaikoihin pääse- kausosastoihin. Myös salien sijainti hajal- Lyhyellä aikavälillä leikkausjonoja voi- miseksi sairaanhoitopiirit arvioivat tarvit- laan eri puolilla TYKSin mäkeä haittaa daan lyhentää esimerkiksi ostamalla leik- sevansa ylimääräistä rahaa noin 130 mil- toimintaa. kauspalveluja sairaanhoitopiirin ulkopuoli- joonaa euroa, josta polikliiniseen toimin- Kaiken lisäksi joudutaan osa leikkaus- selta tuottajalta. Ali-Melkkilä kertoo, että taan 30 miljoonaa euroa. Mikäli tutki- 11 osasto 250:n leikkaussaleista sulkemaan yli ostopalvelua käytetään kirurgian klinikan mukseen ja hoitoon pääsyn raja olisi kuusi jatkuu seuraavalle sivulle...... jatkoa edelliseltä sivulta kuukautta, lisämäärärahan tarve arvioitiin noin 30 miljoonaa euroa pienemmäksi. Sairaanhoitopiirien toimintamenot tämän vuoden ta- lousarviossa ovat 3 505 miljoonaa euroa, joten arvioitu lisämäärärahan tarve on 3,7 prosenttia piirien yhteisistä toimintamenoista. Toukokuun puolivälissä valtioneuvosto myönsi tutkimus- ja leik- Jonoinen elämä kausjonojen purkamiseen «korvamerkityn« 25 miljoonan euron lisä- määrärahan sairaanhoitopiireille. Parijonoon! Pituusjärjestys! Käsiväliharvennus! Välitunnilla. Voimistelutunnilla. Kouluruokalassa. Rahat ensi sijassa EVES-toimintaan Aamurukouksissa. Aikoinaan kansakoulussa tehtiin Toukokuun lopussa Eduskunnan valtiovarainva- uraauurtavaa työtä, kun opetettiin Suomen liokunta pyysi sairaanhoitopiirien asiantuntijoita 7000 kansalaiset jonottamaan järjestäyty- selvittämään, miten ne valtion lisämäärärahalla neesti. Hitaammin oppiva osa sai voisivat jonojaan käytännössä purkaa. Varsinais- 6800 vielä tukiopetusta armeijan sul- Suomen sairaanhoitopiirin edustajana Eduskun- 6600 keisissa. nassa käynyt Timo Ali-Melkkilä kertoo sairaan- hoitopiirien edustajien esittäneen yksimielisenä 6400 Jonotamme kiltisti elokuviin, kantanaan, että lisärahoitus käytettäisiin ensisi- 6200 passintarkastukseen, bussiin ja jaisesti sairaanhoitopiirin oman toiminnan tuke- 6000 kapakkaan. Kaupan kassajono on miseen, esimerkiksi poliklinikka- ja leikkaustoi- jo tuskallisempi tapaus. Suurmyy- minnan tehostamiseen lisätyönä erityisvirkaehto- 5800 mälän tarjoustuotteiden jonotus saa sopimuksen avulla. Ostopalveluja sairaanhoitopii- 5600 aikaan suoranaisia hysteerisiä purkauksia rin ulkopuolisilta palvelun tuottajilta harkitaan ja vimmaista etuilua. Kaupungin vuokratontteja vasta toissijaisesti. 6400 ja hyperidolien esiintymislippuja jonotetaan yli - Turun alueella yhteistyö sairaanhoitopiirin 6200 yön makuupussein ja termoskannuin varustettuna. ja Turun kaupungin kirurgisen sairaalan kanssa 5000 Maanantain aamuruuhkan autojonossa jokainen olisi varteenotettava vaihtoehto erityisesti ortope- tommimäkinen saa huoletta harjoitella kansainvä- diassa. Lisäksi valiokunnalle korostettiin, että li- 4800

Mirja HovirintaMirja lisiä käsimerkkejä. särahoitus tulisi osoittaa usealle vuodelle, jotta 4600 sillä olisi todellista vaikutusta leikkausjonoihin. 4400 Kaikissa jonoissa ei tarvitse seistä fyysisesti lähi- Toivottavaa on, että eduskunta tekee asiassa pää- kontaktissa. Suurimpien kauppojen lihatiskeillä töksen ennen kesälomia, jolloin jonojen purka- 4200 ja kansaneläkelaitoksen toimistoissa voi vetäistä minen voitaisiin aloittaa syksyllä, Ali-Melkkilä 4000 itselleen jonotusnumeron, ja ikään kuin väli- toteaa. matkan päässä kanssaihmisistä seurata jonon Esa Halsinaho 3800 kulkua. Omat talouskyljyksensä pääsee lunas- 3600 tamaan kunhan korottaa äänensä riittävästi Operatiiviset jonot ja hoidonvaraus TYKSissä myyjättären huutaessa numeron yhdeksänsataa- 3400 Jonossa oleville potilaille on tehty leikkauspäätös seitsemänkymmentäkuusi. Pankit taas ovat pur- mutta ei ole annettu leikkausaikaa sitä vastoin hoitova- 3200 kaneet jononsa ulkoistamalla ne automaattien rauksessa oleville potilaille on annettu leikkauspäivä. 3000 eteen. Huom! Lääkärilakko 12.3.-17.8.2001 2800

aanhoitopiirin lehti Ravintolan ulkopuolella oleva jono kertoo muille, 2.5.2002 2600 että juuri tähän jonoon kannattaa liittyä. Nakki- 2.5.2001 kioskin jono viestii vaarasta. Joskus pitkä kaupan 2400 kassajono materialisoi uuden myyjän yhteen 2200 kymmenestä viereisestä tyhjästä kassapisteestä. 2000 Autojono aiheuttaa liikennesuunnittelijoissa moot- toritien suunnittelutarpeen, ja suomalaisen hyvin- 1800

vointiyhteiskunnan leipäjonot virittävät kiihkeitä 1600 yleisönosastokirjoituksia. 1400

Jotkut jonot ovat hyvinkin abstrakteja. Emme 1200 Varsinais-Suomen sair tiedä jonotusnumeroamme. Emme näe edes- 1000 sämme jonottavan niskakuoppaa, emmekä tunne takanamme hengittävän huohotusta. Meillä ei ole 800

edes tietoa miten jono etenee. Näin jonotetaan 600 julkiseen terveydenhoitoon. Leikkauksiin, tutki- 400 muksiin ja vanhainkotiin. Nämä jonot ovat valta- kunnan päättäjien erityisessä suojeluksessa. 200

0 12 Kirurgia Neuro- Naisten- Lasten- Silmä- Korva- Yhteensä kirurgia taudit kirurgia taudit taudit «Ryktet om god Smidigt arbete för patientens bästa är det som gäller vid Åbolands sjukhus. vård sprids...« På bilden fr.v. ekonomichef Mona Rönnholm, sjuksköterska Kristina Landén, kirurg Harri Åtta månaders kö till ögonoperation Backman och överläkare Leif Westerén. Åboland sjukhus vill öka kapaciteten

- Det är ett faktum att köerna till vissa slag av operationer vuxit de senaste åren. Det beror på fl era faktorer, bl.a. på det att vi tar över en del operationer för att lätta på trycket vid ÅUCS. En annan, i sig positiv, orsak är att Åbolands har ett gott rykte om god vård, vilket lett till fl er patienter. Vi hoppas nu få statsbidrag för att kunna öka kapaciteten och minska köerna, kanske re- dan i höst. Det säger Leif Westerén, överläkare och ställföreträdande chef vid Åbolands sjukhus. Det är framförallt till ögonope- rationer och ortopediska operationer som köerna är långa, i dag ca. åtta månader. Också för andra operationer, t.ex. gall- operationer och gynekologiska operationer, har köerna vuxit men de är fortfarande på acceptabel nivå, två till tre månader. strikt, där Åbolands sjukhus ingår, söker köerna, det görs t.o.m. lördagsarbete inom Ögonoperationer har utförts på man om statsbidrag samtidigt som man kirurgin. Brådskande fall tas emot på an- Åbolands sjukhus sedan år 1997 då barn- planerar inrättandet av en ny operationssal. nat sätt, t.ex. en canceroperation görs bäddavdelningen lades ner. Ända sedan De nuvarande tre operationssalarna utnytt- mycket snabbt, inom två till tre veckor, starten har ögonoperationerna utförts som jas maximalt och där fi nns ingen marginal säger Leif Westerén. köptjänst av ett ögonläkarföretag. att öka kapaciteten. I stället undersöker - Då barnbäddavdelningen lades ner man möjligheterna att ändra om ett av po- Över 2.000 fanns en lämplig läkare, Ulf Packalén, liklinikens åtgärdsrum till operationssal. operationer per år tillgänglig och det beslöts att satsa på ögon- De praktiska sakerna handlar om t.ex. operationer eftersom behovet var stort. Det ventilation, elsystem och reservkraft för Till poliklinikmottagning på Åbolands här steget fås nog ses som en typisk sak för operationslamporna. sjukhus är tiderna korta; t.ex. till barn-, Åbolands sjukhus, att snabbt och smidigt - Angående statsbidraget vet vi ännu öron-näsa-hals- och gynekologpoliklinik möta behoven, säger Westerén. inte vilken tidtabell staten har. Men vi ar- handlar det om två till tre veckor. Till poli-

betar med saken och i bästa fall kan vi kliniken för ortopedi och reuma är vänte- aanhoitopiirin lehti Ny operationssal i höst? ha den nya operationssalen klar i höst. Det tiden längre, två till tre månader. Till en början var det två till tre månaders är realistiskt att tro på statsbidrag. Starr - Det fi nns kapacitet men den påverkas kö till ögonoperationer, i dag måste man är en stor olägenhet då man inte kan se av faktorer som t.ex. fortbildning för läkar- vänta åtta månader för att komma till ope- och det ställer krav på stödtjänster som na och överbelastning eller underkapacitet ration. En orsak är att man på Åbolands t.ex. hemvård och sådant kostar. Det är på andra sjukhus. Det goda med Åbolands tar emot patienter inte endast från skär- angeläget att kunna öka kapaciteten. Efter sjukhus är att vi arbetar som ett litet gårdskommunerna utan från hela distrik- starroperation återfår man sin syn, det är team, smidigt och obyråkratiskt. Det går tet, framförallt från ÅUCS, där köerna är en fråga om livskvalitet, säger sjukhusets inte mycket tid till administrativa ärenden, mycket långa. ekonomichef Mona Rönnholm. den mesta tiden är för patientarbete, säger - Det kan i sin tur bero t.ex. på att Också för övrig kirurgisk verksamhet Westerén. Varsinais-Suomen sair alla tjänster inte är besatta vid centralsjuk- har köerna vuxit under senare år. För pro- Om Åbolands sjukhus får det önskade huset, säger Westerén. tesoperationer inom ortopedi är kön i dag statsbidraget blir det en kännbar kapaci- Ögonoperationerna utgörs framförallt lika lång som för ögonoperationer, d.v.s. tetsökning för ögonoperationerna, från ca. av starroperationer. För patienterna är starr åtta månader. Ett 50-tal personer väntar 450 till 750 per år. en stor olägenhet och en väntetid på åtta på att få protes inopererad. För övriga ope- Totalt görs det över 2 000 operationer månader betyder en lång tid av olägenheter rationer är köerna dock klart kortare; gall- årligen. I fjol utfördes 2 211 operationer, och praktiska problem. För att minska kö- operation tre månader, åderbråck fem må- varav 470 starroperationer och ca. 125 pro- erna till ögonoperationerna arbetar man på nader, tonsiller två till tre månader och till tesoperationer. Åbolands sjukhus nu på att öka kapaci- gynekologisk operation ca. två månader. 13 teten. Via Egentliga Finlands sjukvårdsdi- - Vi arbetar hela tiden för att förkorta Text och foto: Henrik Laurén Pienemmät yksiköt kirurgian tulevaisuutta

Helposti kuvitellaan, että ylilääkärit Thorax- ja verisuonikirurgian osastonyli- ja haluaa ehdottomasti säilyttää kontak- sitä istuvat isoissa huoneissaan lääkäri, dosentti Timo Savunen on hoi- tinsa käytännön työhön, osastoille, leik- tanut tilapäisesti kirurgian klinikan ylilää- kaussaleihin, henkilökuntaan. Ihmisiä on komeiden kirjoituspöytiensä takana. kärin tehtäviä jo viime vuoden alusta, joten kuunneltava ja otettava mahdollisuuksien Tämä käsitys romuttuu kuitenkin työsarka on hänelle tuttu entuudestaan. mukaan huomioon heidän viestinsä. Täs- Kirurgian klinikka on iso klinikka sä tarkoituksessa Savusen ovi on aina nopeasti, kun vierailee TYKSin niin henkilökuntamäärältään kuin toi- avoinna. Käytännön tuntuman ja ammat- kirurgian klinikan uuden ylilääkärin minnoiltaan. Siksi klinikassa on päädytty titaidon hän haluaa säilyttää myös kirur- sellaiseen hallinnolliseen ratkaisuun, että gina: suunnitelmissa ovat leikkaus kerran Timo Savusen pikkuruisessa työ- pitkäaikainen ylilääkäri, professori Juha viikossa ja takapäivystys. huoneessa. Ei kuitenkaan johdu Niinikoski vastaa opetuksesta, koulutuk- Ylilääkärin tavoitteena on myös hen- niukoista tiloista, että Savunen tun- sesta ja tieteellisen työn valvonnasta kaiken kilökunnan työolojen saattaminen sellai- muun langetessa Timo Savusen harteille. seen kuntoon, että optimaalinen työskente- nustaa olevansa kaikkea muuta kuin Virkavaalin esittelyssä Timo Savusesta ly mahdollistuu. Tosin Savunen puolittain ”kirjoituspöytäihminen”. todettiin mm., että hänellä on ”erittäin nostaa kätensä sen tosiseikan edessä, että vahva tahtotila klinikan monimutkaisten Kiinamyllynmäen rakennusten seinien siir- ongelmien selvittämiseen”. Näiden ongel- to on mahdotonta ja lisätilat siten kiven mien hän näkee pitkälti juontuvan siitä, takana. T-sairaalan valmistuttua lienee kui- että kirurgian klinikka on vuosia ollut tenkin parempaa luvassa, hän uskoo. Tosin

aanhoitopiirin lehti käymistilassa: hallinnossa on ollut viime uudisrakennukseen siirtyy kirurgian klini- aikoina ylitse määrän vaihtuvuutta, sijai- kasta vain poliklinikkatoiminta, mutta sen suuksia ja väliaikaismiehitystä, mikä ei myötä saadaan neljä uutuuttaan hohtavaa ole voinut olla heijastumatta toimintaan ja leikkaussalia polikliinisiä toimenpiteitä ja työskentelyyn. päiväkirurgiaa varten. – Se näkyy myös siten, että klinikan henki on loistanut poissaolollaan, tai aina- Kirurgia muutosten kaan sitä ei ole kehitetty määrätietoisesti, pyörteissä ja henkilöstö on kokenut tällaisen tilanteen varsin epämiellyttäväksi, Savunen arvioi. Kirurgia on lähivuosina Varsinais-Suomes- Vereksellä ylilä äkärillä onkin selkeä sa aikamoisessa myllerryksessä, mikä tie- Varsinais-Suomen sair näkemys toimenkuvastaan: tää Timo Savusellekin työntäyteisiä päi- – Ylilääkärin ja esimiehen tehtävänä viä. Kirurgisten toimintojen koordinointi, on toisaalta klinikan ja sen henkilökunnan keskittäminen, yhdistäminen ja päällek- etujen ajaminen ja toisaalta klinikan ja sen käisyyksien purku sairaanhoitopiirissä se- toimintojen kehittäminen ja tulevaisuuden kä Turun kaupungin ja TYKSin välillä visiointi. ovat asioita, jotka ovat omiaan nostatta- Kummankaan tehtävän täyttäminen maan tunteita, eikä vähiten poliittisten ei Savusen mukaan onnistu vain kirjoitus- päättäjien keskuudessa. Kaupungin kirur- pöydän takana istuen. Hän määrittelee- giseen sairaalaan Savusella on yksiselittei- 14 kin itsensä walking around manageriksi nen kanta: Ylilääkäri Timo Savunen peräänkuuluttaa reviiriajattelun ylittäviä näkemyksiä hallinnon kaikissa portaissa.

– Se olisi pitänyt alusta alkaen liittää sairaanhoitopiirin organisaatioon. Savunen muistuttaa, että leikkauskapa- ja itsenäisempiä, joten tällaiseen on selkeä Tennistä ja oopperaa siteettia sairaanhoitopiirissämme on puoli- tilaus. Se ei kuitenkaan poista yhteistyön toistakertaisesti esimerkiksi Pirkanmaahan tarvetta, vaan paremminkin korostaa sitä. Kirurgian klinikan ylilääkärin työsaralla verrattuna, se on vain hajasijoitettuna alue- Näin saadaan myös resurssit tehokkaam- riittää tulevina vuosina kynnettävää. Mi- sairaaloihin. Tätä puolta hän patistaakin paan käyttöön, Savunen sanoo muistutta- kä siis sai miehen ryhtymään moiseen teh- edelleen kehittämään: TYKSistä voitaisiin en, että sen ei pitäisi tapahtua henkilöstön tävään. Sitä Timo Savunen paljastaa jos- siirtää osa elektiivisistä leikkauksista alue- selkänahan kustannuksella, koska jo nyt kus itsekin ihmettelevänsä ja olleensa haun sairaaloihin; esimerkkinä Savunen mainit- työskennellään maksimiteholla ja uupumi- suhteen kahden vaiheilla, kun on «vasta see selän välilevytyräleikkaukset. Näitä nen on monien kohdalla tosiasia. oppinut sydänkirurgiankin salat«. Mutta kysymyksiä onkin miettimässä kirurgian Kirurgian tulevaisuuteen Savunen us- kun hän näki, miten väliaikaishoidossa alueellinen neuvottelukunta, Savusen mu- koo kuuluvan myös pienten osaamiskes- monet asiat tuppasivat jäämään retupe- kaan hyvässä yhteisymmärryksessä. Ja hän kusten, joissa potilas saa hoidon «alusta rälle, hän katsoi velvollisuudekseen hakea lupaa itsekin käydä keskustelemassa asiois- loppuun«. Jo nyt sellaisesta voidaan puhua tehtävään. Lisäksi klinikan henkilökun- ta aluesairaaloissa. Paimion reumaosaston suhteen, Tampe- nalta tullut positiivinen palaute kannusti – Jotain uutta pitää miettiä ja yrittää, reella puolestaan käynnistyy sydänkeskus. ottamaan härkää sarvista. muuten eivät jonot supistu, Savunen na- Paitsi että ne yksinkertaistavat potilaan Timo Savusta luonnehditaan nopeaksi pauttaa. hoitoa, Savunen näkee pienten yksiköiden reagoijaksi ja ripeäksi päättäjäksi. Tämän

Huolia uudelle ylilääkärille aiheuttaa eduksi myös hallinnon keveyden. hän on itsekin valmis allekirjoittamaan. aanhoitopiirin lehti myös oman klinikan leikkaussalin vähin- TYKSissä muutaman vuoden käytössä – Johan siihen viittaa sydänkirurgin tään 7,5 kuukautta kestävä sähköremont- ollutta tulosryhmäorganisaatiota Timo Sa- koulutuskin, niissä töissäkään ei ole aikaa ti. Vaikka korvaavia tiloja on vuokrattu vunen arvioi varovaisesti muotojen ja linjo- vitkastella. kaupungin kirurgisesta sairaalasta, povaa jen hakemiseksi. Resurssisiirtoja on toistai- Samaan viittaa myös Savusen harras- Savunen syksyksi ongelmia koko remontin seksi ollut vähän, mitä hän pitää ymmär- tus: tennis, laji joka sekin vaatii nopeita ajaksi etenkin sydän- ja verisuonikirurgi- rettävänä, koska tilanne on useimmissa reaktioita. Tenniksen harrastuksensa Sa- aan, jolla on käytössään vain yksi sali. Sa- operatiivisen hoidon tulosryhmän tulos- vunen on vienyt aina seniorikilpatasolle as- ma niukkuus koskee muutakin elektiivistä yksiköissä hankala eikä mahdollista siir- ti. Kuntoaan hän ylläpitää nykyään myös leikkaustoimintaa. Hän arvelee vuorokau- toja. Toisaalta hän on huomannut lähes 40–100 kilometrin pyörälenkein. Mutta tista käyttöaikaa jouduttavan lisäämään, 30-vuotisen kokemuksensa perusteella, et- eipä siinä kaikki. Ylilääkäri Savunen on Varsinais-Suomen sair mikä taas vaatii henkilökunnalta joustoa ja tä reviiriajattelua esiintyy vieläkin, tunteet myös laulaja. Hän ottaa säännöllisesti lau- sopeutumista. ovat pinnalla ja oman klinikan puolta pi- lutunteja ja olipa mukana laulukoulu Bel detään tiukasti. Toki paljon kehitystäkin Canton Don Giovanni -oopperan kuver- Pieniä yksiköitä on tapahtunut ja yhteistyö kohentunut, Sa- nöörin roolissakin. Uusi produktiokin lie- Timo Savunen uskaltaa myös katsoa kris- vunen kiittää, mutta toivoisi kaikilta päät- nee luvassa, mutta toistaiseksi vielä mietin- tallipalloon ja ennustaa, että TYKSissä täjiltä sekä klinikka- että hallintotasolla nän asteella. on viiden vuoden sisällä ortopedis-trauma- reviiriajattelun ylittävää näkemystä. On- Ja vielä se työhuone. Ei hätää: Savuselle tologinen klinikka ja mahdollisesti myös gelmat ovat likipitäen samat, ja kaikki täh- on luvassa hivenen tilavampi kammari. urologian klinikka. Kirurgian suppeat eri- tää kuitenkin samojen potilaiden hoidon 15 koisalat ovat nykyään yhä eriytyneempiä kehittämiseen. Markku Näveri Uudet kansantaudit keuhkoklinikan haasteena

– Vahvasti menee, diagnosoi TYKSin keuhkosairauksien klinikan uusi ylilääkäri Kari Liippo klinikkansa tilan. Ja Liippo jos kuka asian varmasti tietää, sillä hän avasi Paimion sairaalan oven ensi kertaa jo vuonna 1976 ryhtyessään suorittamaan erikoistumistaan keuhkoklinikassa. – Ja sillä tiellä olen käytännössä lyhyitä poikkeuksia lukuun ottamatta ollut koko urani. aanhoitopiirin lehti Keuhkoklinikan vahvaan menoon kuulu- vat toki suuret haasteet, joista ylilääkäri nostaa esiin mm. tupakoinnista johtuvan keuhkoahtauman, jota hän luonnehtii uu- deksi kansantaudiksi, sillä potilasmäärä on suuri ja jatkuvasti kasvava. –Paine vuodeosastohoitoon lisääntyy, koska osaamme hoitaa entistä vaikeampia sairauden muotoja, mutta koska olemme Ylilääkäri Kari Liipon johtaman alueemme ainoa tällaisia potilaita hoitava Varsinais-Suomen sair keukoklinikan haasteena ovat yksikkö, rajat alkavat kohta tulla vastaan. uudet kansantaudit astma, uniapnea ja keuhkoahtaumatauti. Aikamme kansantauteja ovat myös ast- ma ja uniapneatauti. Astman määrä on sekin kasvussa, mutta taudin vaikeusaste on lieventynyt. Liippo muistuttaa, kuinka vielä 80-luvulla klinikassa hoidettiin vai- keita astmakohtauksia lähes päivittäin, mutta huimasti kehittyneen lääkehoidon ansiosta enää sellaista ei tapaa. Astman 16 lääkehoidon kehittämisessä Suomi onkin ollut eturivin maita. Ylilääkäri ilmaisee set potilaat ja alati kehittyvä lääketiede täessä, ja kesäkuun alussa Paimiosta tuli mielihyvänsä myös siitä, että keuhko- edellyttäisivät läheisyyttä muihin yliopis- ensimmäinen «fi lmitön« sairaala. Ylilää- klinikka on ollut mukana kouluttamassa tosairaalan yksikköihin ja koko klinikan käri kiittääkin henkilökuntaansa myöntei- sairaanhoitopiirin alueen perusterveyden- toimimista kompaktisti. Nythän keuhko- sestä suhtautumisesta ja ahkerasta koulut- huoltoon astmalääkäri- ja astmahoitajaver- poliklinikka Turussa Hämeenkadulla on tautumisesta näiden uutuuksien omaksu- kostoa. Liipon mukaan sekin vähän orpo, ja hän miseksi. – Olen optimistinen astman hoidon onkin tyytyväinen sen päästessä uuteen suhteen, sillä hoitoketju toimii yhä parem- T-sairaalan. Tulevaisuudentoiveissa hää- Klinikan min. möttää myös vuodeosastojen sijoittuminen lippu korkealla Myös uniapnean hoito on Kari Liipon mahdolliseen T-kakkoseen. mukaan Varsinais-Suomessa hyvällä to- Kari Liippo kaipaa myös suuremman – En oikeastaan kehdannut olla hakemat- lalla. Eikä ihme, olihan keuhkoklinikka sairaalan kollegiaalista yhteisöä, jossa ih- ta, vastaa Kari Liippo kysymykseen ylilää- maassamme ensimmäisten joukossa käyn- misiä tavataan ja näkemyksiä vaihdetaan kärinviran hausta. – Koin sen eräänlai- nistämässä taudin tutkimusta ja hoitoa. myös käytävillä, ruokasalissa ja kanttiinis- seksi jatkumoksi, olenhan työskennellyt Uniapnea «löydettiin« 1980-luvun puoli- sa. Sähköposti onneksi kuitenkin lähentää. ja kasvanut täällä niin pitkään. Toisaalta maissa, ja nykyisin on diagnosoitu noin Keuhkosairauksien klinikka on osa myös luulen, korostan: luulen tuntevani 150 000 potilasta. Määrä lisääntyy, joskin konservatiivisen hoidon tulosryhmää, jota paikan, hän täsmentää. vaikeimmat tapaukset on jo saatu hoidon ylilääkäri Liippo pitää hyvänä ratkaisuna. Kymmenisen vuotta mukana klinikan piiriin. Nyt etsitään keskivaikeita ja lie- Tulosr yhm ä st ä koituu konkreettista hyö- hallinnossa, hallinnollisena apulaisylilää- vempiä, sillä näillekin hoidosta on selke- tyä monissa pienissä asioissa, mutta ennen kärinä ja viimeksi osastonylilääkärinä se- ästi hyötyä. kaikkea suurissa talouden linjanvedoissa ja kä va. ylilääkärinä antavat Kari Liipolle Paitsi että keuhkoklinikka kouluttaa toiminnassa palveluyksikköihin päin tar- tukevan pohjan. Lisäksi hän kiittää edel- säännöllisesti perusterveydenhuollon hen- vitaan tällaista kokoavaa ja selkeyttävää täjiään Eero Talaa ja Erkki O. Terhoa kilöstöä, käy klinikan erikoislääkäri vii- voimaa. ja heiltä ammentamaansa oppia. Monipuo- koittain pitämässä poliklinikkavastaanot- lisen lääketieteellisen taustan on puoles- toa Loimaan, Salon ja Vakka-Suomen Lisäresurssit tarpeen taan tarjonnut kymmenvuotinen toiminta aluesairaaloissa. Järjestelmään ollaan yli- apulaisopettajana. lääkärin mukaan tyytyväisiä, vaikka lää- Juuri ennen haastatteluhetkeäkin ensi Kari Liippo katsoo tehtäväkseen pitää kärin irrottamisella Turun poliklinikasta vuoden talousarviota työstänyt Kari Liip- klinikan lippua korkealla, klinikan ja sen kolmesti viikossa on myös haittansa. po nostaa yhdeksi haasteeksi rahan, tai pi- henkilökunnan iskussa, sitoutuneena ja kemminkin sen puutteen, ja muotoilee aja- jaksavana. Tämän hän lupaa tehdä hen- Paimiossa tuksensa seuraavasti: kilökuntaa kuunnellen ja sen mielipiteet viihdytään – Pientä suuremmalla panostuksella huomioiden. Hän kuvailee itseään keskel- moni asia hoituisi selvästi nykyistä parem- tä johtavaksi demokraatiksi, mutta heittää Vajaat 30 kilometriä erottavat Paimion sai- min, mutta eipä sitä kellään taida nykyisin saman tien kysymyksen, että jos olisikin raalan TYKSin kantasairaalasta, ja ulko- olla riittäviä resursseja, hän huokaa. «styranki«, tiedostaisiko hän sitä itse. naisesti se on kuin aivan oma maailmansa: Kuten jo todettua ovat keuhkoklinikan Ylilääkäri kieltäytyy myös hautautu- Alvar Aallon suunnittelema maailmankuu- potilaat aiempaa vaikeampihoitoisia tarvi- masta kirjoituspöydän taakse paperipinoi- lu rakennus keskellä komeaa mäntymet- ten intensiivistä vuodeosastohoitoa ja ke- hin. Hän on säännöllisesti mukana joka- sää. Kari Liippo onkin varauksetta ylpeä: hittyneitä hoitolaitteita kuten happirikasti- aamuisissa lääkärikokouksissa, kierroilla ja – Meillä on erinomainen rakennus mia ja ventilaattoreita mutta ennen kaik- poliklinikkavastaanotoillakin, kun se so- kauniissa ympäristössä. kea osaavaa, jaksavaa henkilökuntaa. Tä- veltuu aikatauluun. Säännöllistä potilas- aanhoitopiirin lehti Tässä tapauksessa ei ole silkkoa sisäl- mä tarkoittaa, että henkilöstöä ei ole työtä Liippo pitääkin välttämättömänä. täkään, sillä ylilääkäri toteaa vailla ke- irrotettavissa avohoitoon, vaikka painotuk- Kari Liipon juuret ovat saaristossa. humisen häivää, että Paimiossa viihtyvät sen mukaan niin pitäisi olla, ja poliklinik- Mies on «merellä marinoitu«. Meri ja saa- niin potilaat kuin henkilökunta. Monet, kajonot ovatkin kasvussa. Ylilääkäriä huo- risto ovatkin hänelle ja koko perheelle etenkin ulkomaiset vierailijat hämmäste- lestuttaa klinikan lääkärimäärä, ja kun kuin toinen elämä. Kaikki vapaa-aika vie- levät sairaalan toimivuutta, ja turistitkin aina on joku poissa virkavapaalla, kou- tetään joko tukikohdassa Hiittisissä tai huomaavat tulleensa museon sijasta moder- lutuksessa tai muualla, seurauksena on, et- purjeveneessä eri puolilla Itämerta seilaten. niin, toimivaan sairaalaan. tä kaikki vuorollaan «paikkaavat« toisiaan. – Merellä ei kukaan tule kysymään, – Meillä on hieno yhteisö ja pienen Vähällä miehityksellä toiminta on haavoit- kuka tai mikä olet. sairaalan edut, sekä nykyisin myös monen tuvaa ja yksikön toiminnan jakautuminen Varsinais-Suomen sair alan erikoisosaajia saman katon alla: keuh- Paimioon sekä Turkuun korostaa tilannet- Markku Näveri, teksti kosairauksia, reumaa, ortopediaa, kuntou- ta. Lisätyövoima olisi tarpeen. Esa Halsinaho, kuva tusta, onkologiaa sekä toimiva laboratorio – On pakko myöntää, että väsymystä ja kuvantamisyksikkö. Lisäksi thoraxki- ja riittämättömyyden tunnetta on havait- rurgin säännölliset konsultaatiokäynnit tavissa, kun vielä kannustuskeinotkin al- Paimiossa helpottavat mm. keuhkosyöpä- kavat käydä vähiin, Liippo murehtii. potilaiden hoitoa. Positiivisempiakin haasteita keuhkokli- Edellisestä huolimatta Kari Liippo nikalla on ollut vastattavanaan. Se on ni- tunnustaa joskus tuntevansa kaipuuta Tur- mittäin toiminut pilottiyksikkönä elektro- 17 kuun, käytännön syistä. Vaikeampihoitoi- niseen lähete-palautejärjestelmään siirryt- Paimion sairaalassa ainoana Suomessa Uudet eristyshuoneet tehostavat tuberkuloosipotilaiden hoitoa

Sairaanhoitajat Mari Lundahl (vas.) ja Milla Hakola ojentamassa lääkkeitä maskulaiselle Pentti Kuortille, joka vietti uudessa eristyshuoneessa varmuuden vuoksi muutaman päivän. Keuhkoleikkauksen yhteydessä havaittu tuberkuloosi ei onneksi ollut tartuntavaarallinen ja Kuortti pääsi toipumaan normaalille vuodeosastolle. toriosta jopa muutamassa tunnissa, vii- meistään päivän parin sisällä, mutta ne- gatiiviset eli ei-tartuntavaaralliset potilaat pääsevät normaaliin vuodeosastohoitoon vasta useiden puhtaiden näytteiden jäl- keen, Liippo selvittää. Vaikka tuberkuloosin esiintyminen (il- maantuvuus) on vähentynyt kymmenes- osaan 1970-luvun noin sadasta tapauksesta nykyiseen kymmeneen tapaukseen sataa- tuhatta asukasta kohden, esiintyy tautia edelleen säännöllisesti. Varsinais-Suomes- sa tuberkuloosia todetaan 50-70 henkilöllä Paimion sairaalassa sijaitseva TYKSin keuhkosairauksien klinikan osasto 114 otti vuosittain. Maamme länsipuolella ilmaan- toukokuun alussa käyttöön kaksi uutta alipaineistettua eristyshuonetta tartunta- tuvuus on noin 5/100 000 mutta itäpuolel- vaarallisten tuberkuloosipotilaiden hoitamiseksi. Ennestään osastolla oli yksi eris- la 50-100/100 000 asukasta. Noin joka kolmas varsinaissuomalainen tyshuone. Alipainehuoneet saatiin vanhoista potilashuoneista peruskorjaamalla. tapaus todetaan tartuntavaaralliseksi. Lisää Vastaavia tiloja ei ole muualla Suomessa. ongelmia tuovat normaaleille lääkkeille vas- tuskykyiset tautimuodot. Tällainen resis- - Nyt me voimme hoitaa täällä asianmu- tenssi tuberkuloosi johtaa helposti kuole-

aanhoitopiirin lehti kaisesti sairaanhoitopiirin kaikki tartun- maan, jos hoitoa ei saada alkuun nopeasti. tavaaralliset tuberkuloosipotilaat, osaston- Potilas on myös eristettävä tehokkaasti, jot- hoitaja Ilmi Rönnemaa toteaa tyytyväise- ta tauti ei leviä muuhun väestöön. nä. Alipaineen ansiosta eristyshuoneen il- ma ei pääse vahingossakaan muihin hoito- tiloihin. Keuhkoklinikan ylilääkäri Kari Lii- pon mukaan tilat tulivat todelliseen tar- peeseen. - Sen lisäksi, että meillä on vuo- sittain 15-20 todellista tartuntavaarallista potilasta, me käytämme eristyshuoneita Varsinais-Suomen sair myös varmistusmielessä. Tuberkuloosiin on syytä suhtautua aina vaarallisena tar- tuntatautina, joten me eristämme potilaan siihen asti, kunnes värjäysnäyte varmistaa taudin laadun. Varmuus saadaan labora-

Osastonhoitaja Ilmi Rönnemaan mielestä laadukkaat tilat edesauttavat eristykseen joutuvan potilaan kokonaishoitoa. Myös 18 pesutilojen toimivuus on tärkeää. liimpaa ja maksaa kal- kertaa hoito kaksikymmentä on noin asti, Rönnemaa loppuun hoidon onnistumisen valvoo joka merkitys seva maan jamaan si perustele- pystytään asia vaikka koville, joutuu vointi psyykkinenkin si potilaan jatkuv muutenkin aikuiset lähiomaisensa, tapa potilas aikana jonka eristyksen, den kuukauden kah- vähintään vaatii tautimuoto sistenssi listi eristy miellyttävä mikään din resistenssiä nais-Suomessa ei soivat noin kallista on alipainehuon Vaikka sen kall suhteelli- on nimittäin hoitaminen loosin Tuberku- minimoida. voidaan dollisuudet sä takaisin si noin 8 500 8500 noin noinmasti javar- tehokkaasti parantaa lääkkeillä sillä nistuu ja on- lääkitys kestävä pitkään hoitoon, jotta sitoutumaan potilas on saada – Tärkeintä tuberkul tavat potila aina eristyshuoneessa työskennellessään. venttiil virkistysrah tamenttipohjaisen tube tes- rahoituksella, ulkopuolisella budjetin Osa «ylellisyyde suoraa pitkin pa-suodatt He- poistuu Ilma tunnissa. menen kertaa kym- vaihtuu jahuoneen ilma tehostettu aika paineen Ali- voi säätää. lämpötilaa janiiden loisia lava WC-suihkuhuone lepotuol mukava kahvinkeittimell tyksellä. Viihtyisät ti li puuttu kie- yhteinen jos vaikeammaksi, vielä tekee on minikeit on Potilaan käytössä varusteltuja yksiöitä. ainakin vähän. Potilaan kannalta kannalta Potilaan - Normaali tuberkuloosi voidaan nykyi- voidaan tuberkuloosi - Normaali Vaikka uu Vaikka Hoitohenkilökunta - Uudet eristyshuoneet ovat kuin hyvin hyvin kuin ovat - Uudet eristyshuoneet vastustuskykyiset vastustuskykyiset illä varustettujaillä ista. oosipotilaan kokonaishoitoa. oosipotilaan u ja asiat selvitetään tulkin väli- tulkin selvitetään u jaasiat potilas para potilas s kestää kaksi viikkoa, mutta re- mutta viikkoa, kaksi s kestää itä keskustelema itä - Paimion kaksi huonetta mak- huonetta kaksi -Paimion puolessa vuodessa, mikä maksaa maksaa mikä vuodessa, puolessa imien omaa läpi

tautimuodot an hoit € 250 250 a vain omat hoitajansa jane hoitajansa omat a vain tiö astioilla, mi an avulla. ten, että taudin leviämismah- taudin ten, että ansaamiseksi il . Resistenssin . Resistenssin n ulos, Rönnemaa kertoo. kertoo. Rönnemaa n ulos, on perust on det eristyshuoneet helpot- eristyshuoneet det muotoa, Rönnemaa kertoo. kertoo. Rönnemaa muotoa, Uhkana Uhkana

000 stä« on kustan stä« painottaa. painottaa. onneksi ole esiintynyt tau- oleesiintynyt onneksi i sekä nykyaikainen jati- nykyaikainen i sekä ä, televisio, noin 170 noin 000 asti po oa, neoa, € hoitomuoto. Normaa- eiden rakentaminen eiden rakentaminen nee pysyvästi. Ratkai- pysyvästi. nee lat helpotta eristäminen eiole eristäminen - ne maksavat itsen- - nemaksavat . Huoneet ovat va- ovat . Huoneet rkuloosi jotka ovat olleet olleet ovat jotka erve hengityssuojaimia hengityssuojaimia käyttää er ovat vain osa osa vain ovat tilaan ka tuberkuloosin an. Eris ilmakanavaa ilmakanavaa krouunilla ja ydenhuollolla, ydenhuollolla, mankiert videonauhuri, nettu piirin piirin nettu potilaiden € vat tä . Varsi- nssa. Sik- ityisiä ityisiä tyksen o on ssä ssä tyykin viikossa. Suur muita tulehd kään aina ol eilähes- (josta punkinpuremasta kuluttua vuodessa. Itävallan li vat sairastuvuud laski- sitten dramaattisesti jotka rokotuksia, tuna. vuosittain jopa taan vaikeamp spring-summer encephalit alkusyksyllä. Itävalla alkusyksyllä. TBE:ta ilmene messa vuosit TBE:n ns. itäi ke (FSME), cephalitis nime lisäksi sen aiheuttamaa taut tautia vastaava on hava mutta myös Merenkurku esiintyy ul se on hiljalleen laajentunut: eniten tautia sempi ku esiintym Taudin 1:200). arviolta (Suomessa virusta kantaa tiainen 1937 vuonna jo kerran joka –virus), tystä TBE-viru käyt Viruksesta kiksi punkkien imemän muihin eliöihin esimer- siirtyvät ne joista pikkujyrsijät, ovat lähinnä elinympäristöä varsinaista Virusten maidosta. mattomasta sellä. Viruksen leviää virus joka Puutiaisaivoku sassa on kästään kuumei vaihtelee suuresti. Osal vi pari yleensä on kesto Aivokuumevaiheen halvauksia. tai pahoinvointia tajunnanhäiriöitä, arkuus, jäykkyys sekä mahdol kuumeilu korkea ovat oireita vaiheen Tämän kuluessa. 3 viikon varsin seurata tenkin tartunnan saanei Suom kertaisesti rannikollakin suhteellis Baltian ja maissa Ruotsin runsaasti erityisen Venä alueistamme 10%:lla). noin tulehdus; dus; noin enke tin lisäksi tautimuoto; meningiitti Tartunnan saan Tartunnan Puutiaisaivokuumeeseen sairastuu Suo- sairastuu Puutiaisaivokuumeeseen Varma diagno Varma

useimmiten pu tähän. Osallatähän. (arv intoja. Keski-Euroopassa Kumlingen Kumlingen intoja. Keski-Euroopassa

in punkkien esiintymnisalue, mutta mutta esiintymnisalue, in punkkien käytetty joukkoro 40%:lla) tai myeliitti (selkäytimen tai myeliitti 40%:lla) (selkäytimen kuuluu kuuluu kosaaristoss eli aivokalvontule llä Frühsommermeningoen- llä on eristetty ensimmäisen ensimmäisen eristetty on e havaintoa) tai lievä kuume noin ta usoireita nen tautimuoto immalla osalla tauti päät- immalla tauti osalla s (Tick Borne Encephalitis Borne s (Tick e eniten loppukesällä tai e eniten loppukesällä umeen aiheutta i ja pitkäkestoisempi. ikkoa. Oireiston vakavuus vakavuus Oireiston ikkoa. in noin 20 ihmistä. Meillä Meillä 20ihmistä. in noin voi saada myös pastöroi- myös voisaada 1000 ihmistä ennen joukko- ennen ihmistä 1000 faliitti (aivok faliitti a hyvin lähisukuisen viruk- lähisukuisen a hyvin etään nykyään eniten nimi- nykyään etään lua ja lua en noin 50-100 tapaukseen en rannikkoalue 50%:lla), osalla meningii- osalla 50%:lla), sta) tämän jälkeen voikui- jälkeen sta) tämän ß osi void jän lisäks avivirusten ryhmään) ryhmään) avivirusten eille tulee noin viikon eille viikon noin tulee vätkesän aivokuume. ssa tautssa ainen aivokuumevaihe aivokuumevaihe ainen säksi eteläi , päänsärky ja niska- , päänsärky ia kutsutaan TBE:n TBE:n ia kutsutaan , jotka menevät ohitse ohitse menevät , jotka nkinpurema

. Vain aniharva puu- . Vain aniharva lisesti silmien valon- silmien lisesti päänsärkyä, osalla a ja Ahvenanmaalla, esti laskie veren välityksellä. välityksellä. veren la potilaista pel- on isalue on laikuttai- on isalue sta ja Itä-Suomesta jasta Itä-Suomesta iolta 10-30%:lla aan t aan is, RSSE) on oireil- on is, RSSE) kotuksia. Lähi- kotuksia. udoksen tuleh-udoksen i tautia esiintyy esiintyy i tautia iin sair iin

hdus (yleisin (Russian javirus (arbo- javirus ehdä osoit-ehdä isiin verrat- sessä Sak-sessä n kaksin- n välityk- astui Puutiaisaivokuume ( TBE TBE-virukselle spesi tamalla seerumi- ta leviävistä in leviävistä tietoa Lisää Oksi Jarmo ehkäisem teetin. sairastettu taut vaihtelevat 1-30 Ahvenanmaan ja moninkertainen tartun listen varmennettua diagnoosia vuosittain. Todel- viime vuos vasta-aineiden osoituksella. Suomessa on IgG-luokan voidaantodeta immuniteetti infektio Vanha ainetta. TBE-virust rokottaa väestö Ahvenanmaan koko pitäisikö tarvitta lisesti mahdol- sairaalahoitoon kuitenkin kuuluu giittiin ta suunnistajille Ba sekä matkustaville alppivaeltajilleEurooppaan ja Sitä turvallinen. ja tehokas on Rokotus harvinainen. tio on taa, kosk rokot- eiole tarvetta lapsia Alle 4-vuotiaita välein. 3-5 vuoden ja tehosteannos sisällä 12 3kertaa kk rokote annetaan sisältävä apteekista). tuksella ja lääkärintodis- -reseptillä erikoisluvalla ns. edelleen (toistaiseksi rokote tehokas 2%:n ja Siperi jo sijaan sen Itävallassa ovat yksittäisiä, kuolemantapauksetmaisessa tautimuodossa vaus kehittyy 2-10%:ll muisti- ja neksella on myöhäisoir viin hoitoa varten. si al Itämeren aikana vi lisääntyneen edelleen yl kerrensimmäisen olikin Suomessa määrä toitujen tapausten on kasvusuunnassa. Vuonna rapor- 2000 usten määrän 2 Vuoden ottaa. rokote kannattaa todettu, oleskelee saarella, joss useita joka kesä punkin Jos kohtaisesti. vien kannatta työskentelevien luonnossa. Kotimaan sa Kotimaan luonnossa. ihmisille, aikovat jotka liikkua runsaasti 000 Ahvenanmaalla todettujen tautitapa- Þ )

stä hoitoa ole. hoitoa stä menin- on jolla Potilas, , vakaviin jälkioireisiin, mutta kolman- mutta jälkioireisiin, , vakaviin eliKumlingentauti TBE-virusinfektion el Koska kyseessä on virusinfektio, eispe- virusinfektio, on kyseessä Koska a alle kouluikäisillä oireinen infek- oireinen a alle kouluikäisillä i enkefaliittiin sopivia oireita oireita i enkefaliittiin sopivia iseksi on kuiten on iseksi tasapainohäiriöitä. Pysyvä hal- Pysyvä tasapainohäiriöitä. a vastaan. ina tehty noin 20laboratorio- noin ina tehty , Infektiotautien erikoislääkäri i 30. Punkkienkefaliitti näyttää i 30. Punkkienkefaliitti näyttää fektio tojen määrä on kuitenkin kuitenkin on tojen määrä punkinpureman assa 30%: a harkita rokotusta tapaus- rokotusta a harkita

vaa elinto kasvun johdostakasvun on pohdittu, Tauti joht Tauti imeisten kymm imeisten i jättää elinikäisen immuni- elinikäisen i jättää . Väestön vasta-ainetasot vasta-ainetasot . Väestön %:ii , ja ainakin jos sen lisäksi lisäksi , ja sen ainakin jos Turun saariston alueilla Turun saariston tai siellä kesä an yli 40 ja vuonna 2001 2001 ja vuonna an yli 40 ista: ista:

ueella muuallakin. suositellaan Keski- n. Taudinn. i likvorinäytteestä i likvorinäytteestä Þ

stä IgM-luokan vasta- IgM-luokan stä Inaktivoitua virusta Inaktivoitua virusta ltiaan matk ltiaan e potilaista. Pohjois- puremia ta eina lihasheikkoutta, eina lihasheikkoutta, ja sitä seuraava ja seuraava sitä n luokkaa. Kerran Kerran n luokkaa. www.punkki.net a tautitapauksia on on a tautitapauksia aristossa asuvien tai asuvien aristossa imintoja tukevaa aa harvoin pysy- aa harvoin kin saatavissa i Kumlingen taudin taudin i Kumlingen välityksellä esiintyminen esiintyminen änsä viettä- enen vuoden enen vuoden ustaville paa tu lla lla 19 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lehti Fysio- ja toimintaterapeutit koulutukseen Potilaan fyysisen toimintakyvyn mittaamiseksi yhtenäinen käytäntö

TYKSin fysiatrian yksikön mittarityöryhmän aloitteesta käynnistettiin vuoden 2002 alussa potilaan fyysisen toimintakyvyn mittaamiseen liittyvä koulutus fysio- ja toimintaterapeuteille (mukana myös lastenklinikan ja Paimion kuntoutusosas- ton terapeutteja). Koulutusta toteutetaan Turun kesäyliopiston kanssa. Vastaavaa koulutusta ei ole järjestetty terapeuteille tämän laajuisena muissa yliopistosai- raaloissa. Mittausasian puitteissa yksikön yhteinen koulutus katsottiin pitkällä tähtäimellä hyödyllisemmäksi kuin terapeuttien yksittäinen kouluttautuminen.

Tarvetta mittaus-ja arviointikäytännön kehittämiseen ja yhtenäistämiseen on tul- lut mm. siitä, että potilaat lähtevät sairaa- lasta yhä nopeammin, minkä takia tera- peutit joutuvat arvioimaan ja seuraamaan esim. leikkauspotilaiden (nilkka, polvi, lonkka, selkä)ja neurologisten lapsi- ja ai- kuispotilaiden fyysistä toimintakyä entistä enemmän polikliinisesti. Koulutushank- keen tausta löytyy jo vuodesta 1999, jol- loin yksikköön perustettiin viiden henki- Liikuntafysiologi Airi Oksanen auttaa lön mittarityöryhmä. Ryhmä sai jo tun- viisivuotiasta potilasta valmistautumaan nustustakin pitkäjänteisestä työstään tu- valmistautumaan tietokonepohjaiseen loksellisuuteen perustuvan kannustepalk- kävelymittaukseen. Jalkojen lihaksiin kion muodossa vuonna 2000. kiinnitetyt pinta-elektrodit ja niveliin Mittaamiskoulutuksen kokonaistavoit- laitetut pallomarkkerit välittävät teena on tuottaa fysiatrian yksikköön kat- mittaustiedot tietokoneelle.

aanhoitopiirin lehti tava, yhteisesti hyväksytty ja yhteiseen käyttöön soveltuva mittausohjeisto (kan- telytapoja ja lisätä keskinäistä tietämystä sio). Valittujen mittausmenetelmien ja tes- varsin hajallaan eri osastoilla työskentele- tien tulee olla sellaisia, että terapeutit voi- vien terapeuttien hoidollisista ajattelu- ja vat tehdä ne osana päivittäistä työtään toimintatavoista. Koulutuksen ohessa tera- arvioidessaan ja havainnoidessaan potilaan peutit myös opiskelevat tiedonhakua tieto- fyysistä toimintakyä. kannoista ja tiedon hyödyntämistä omassa Koulutuksella pyritään lisäämään te- potilastyössään. rapeuttien ymmärrystä potilaan fyysisen Tulevaisuuden tavoitteena on luoda toimintakyvyn osa-alueiden systemaattisen koko piirille yhtenäinen mittauskäytäntö. mittaamisen merkityksestä terapian ja hoi- Kun tämä potilasta koskeva tiedonsiirto- Varsinais-Suomen sair don tuloksellisuuden sekä potilaan terapi- käytäntö yhdenmukaistuu ja yksinkertais- an suunnittelun perustana. Tarkoituksena tuu, potilaan saaman terapian ja hoidon on myös yhtenäistää terapeuttien työsken- laatu ja tuloksellisuuskin varmasti paranee. Osa mittauskoulutuksen tuottamista Tässä on käynnissä mittaukseen liittyvä mittareista aiotaan tallentaa TYKSin elekt- videokuvaus. Tuloksena saadaan kävelyn- roniseen potilaskertomukseen (EPK). Sen aikainen lihasten aktivoituminen, polven kautta potilaan mittaustulokset saadaan ja nilkan nivelkulmamuutokset, askelpi- kaikille potilasta hoitaville tahoille mittaus- tuus, -leveys ja kävelynopeus. tilanteissa tallennettuja videokuvia myöten. 20 www.terveysportti.fi

Terveydenhuollon ammattilainen! Täydennyskoulutuksen monipuolisin palvelukokonaisuus Internetissä

Sairaanhoitajan tietokannat Matkailijan terveysopas Pharmaca Fennica Lääketieteen termit Meilahden Akuuttihoito-opas

Kustannus Oy Duodecim [email protected]

Vuoden koulutusjakso takyvyn fyysisiä ja psykososiaalisia edelly- tutkitaan vaikuttaa olennaisesti siihen, mi- tyksiä. ten potilasta hoidetaan. Mittaustulosten Nyt koulutuksessa on 17 fysioterapeuttia, Suurimpana kehittämistyön esteenä pitäisi ohjata laadukasta terapiatyötä, joka kolme toimintaterapeuttia ja yksi liikunta- mittaustoiminnan osalta on ollut tilan puu- tukee potilaan selviytymistä jokapäiväises- fysiologi. Koulutus kestää vuoden, jonka te: mittalaitteille eikä muullekaan kliini- sä elämässä. aikana on 12 päivää lähiopetusta, 6 tuntia selle mittaustoiminnalle ole ollut osoittaa Fysioterapiassa mitataan sellaisia fyysi- ryhmätyönohjausta ja 16 tuntia oma- omaa rauhallista työskentelytilaa. Toimin- siä ja fysiologisia toimintoja, joita erilaisis- toimista ryhmätyöskentelyä. Koulutuksen nalle tarvittaisiin oma mittauslaboratorio. ta tehtävistä ja toiminnoista selviytyminen järjestävät Turun kesäyliopisto ja Turun Työel ä män muutokset ja lisääntyvät edellyttää, esim. lihastoimintaa, tasapai- oppisopimustoimisto. Luennoitsijoina toi- vaatimukset kasvattavat tuntuvasti tarvetta noa, koordinaatiota, liikkumista, asento- mii eri potilasryhmiin (esim. neurologia, nostaa koulutustasoa myös yliopistosairaa- tuntoa, hapenottokykyä, liikkuvuutta jne. kirurgia, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, lassa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulu- Toimintaterapiassa keskitytään enemmän aanhoitopiirin lehti hengitys- ja verenkiertoelimistö) erikoistu- jen tulisikin kehittää nykyistä enemmän päivittäisissä toiminnoissa selviytymisen ja neita fysioterapian parhaita asiantuntijoita koulutuohjelmia, jotka räätälöitäisiin pal- käden hienomotorisen toiminnan arvioi- ja lääkäreitä (esim. Jyväskylän yliopiston velemaan myös fysio- ja toimintaterapeut- miseen. Tietty fyysisen toimintakyvyn ta- terveydenhuollon ko., UKK-instituutti ja tien muuttuvaa työnkuvaa. so tarvitaan, jotta potilas voi toimia sosiaa- KELAN tutkimuslaitos). lisessa ympäristössään. Varsinaisen koulutusjakson jälkeen py- Terapia alkaa Yksikön yhteisesti hyväksymillä sys- ritään järjestämään koulutusta niille fy- mittauksesta tematisoiduilla, vakiintuneilla ja riittävän siatrian yksikön terapeuteille, jotka eivät yksinkertaisilla mittausmenetelmillä voi- päässeet mukaan nykyiselle koulutusjak- Potilaan terapian ja hoidon siirtyessä yhä daan luotettavasti osoittaa sekä terapian et- solle ja myöhemmin mahdollisesti myös enemmän terveyskeskuksiin, aluesairaaloi- tä muiden hoitotoimenpiteiden (esim. leik- Varsinais-Suomen sair koko Varsinais-Suomen piirin alueen fysio- hin ja muualle avohoitoon kuuluu te- kaukset, lastat, proteesit, lääkehoito, kun- ja toimintaterapeuteille. rapeuttien työnkuvaan yliopistosairaalassa toutus) vaikuttavuus potilaan fyysiseen Samalla fysiatrian yksikkö seuraa ja keskeisesti potilaan jatkoterapian suunnit- selviytymiseen. Luotettavia mittausmene- pyrkii hyödyntämään Kuntoutus Ortonin telu, potilasohjeiden antaminen sekä poti- telmiä on tarkoitus käyttää harkiten myös ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyöhanket- laan fyysisen toimintakyvyn arviointi ja diagnostiikan ja tutkimustyön apuna. ta, jossa kehitetään kansallisella tasolla mittaustulosten lähettäminen jatkohoito- yhdenmukaista toimintatestistöä WHO:n paikkaan. Fyysisen toimintakyvyn ja sen Airi Oksanen ICF-luokituksen (Functioning, Disablity, edellytysten mittaaminen ja arviointi muo- liikuntafysiologi, Fysiatrian yksikkö Leena Välimäki Health) pohjalta. Testistöllä on tulevaisuu- dostavat lähtökohdan varsinaiselle fysio- 21 dessa tarkoitus arvioida tai mitata toimin- ja toimintaterapian toteutukselle. Se, mitä fysioterapeutti, Fysiatrian yksikkö

Uusi näkökulma opiskelijaohjaukseen Klinikkaopettajien avulla tehostetaan hoitotyön oppimista ohjatussa harjoittelussa

TYKS ja Turun ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelma kokeilevat ensimmäisenä Suomessa uutta kli- nikkaopettajiin perustuvaa ohjatun harjoittelun mallia sairaanhoitajien, terveydenhoitajien ja kätilöiden koulu- tuksessa. Vuoden 2002 alusta alkanut projekti on jo nyt osoittautunut monissa suhteissa aiempaa toimintata- paa selkeämmäksi.

- Opiskelijoiden ohjauksesta on tullut ryhdikkäämpi kokonaisuus, operatiivisen tulosyksikön klinikkaopettaja Anna-Liisa Klinikkaopettajat vastaanottavat ja pe- Hautakangas sanoo. rehdyttävät opiskelijat sairaalassa. Jokai- Jonna Hautamäki (vas.), - Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä selta osastolta on nimetty klinikkaopet- Toni Liimatainen, Anna-Liisa Hautakangas, opiskelijaohjauksen kehittämiseen ja olem- tajan työpariksi avainsairaanhoitaja, joka Hilkka Helle ja Riitta-Leena Piispa me saaneet positiivista palautetta ja kan- vastaa opiskelijan osastokohtaisesta pereh- keskustelemassa eräästä harjoitteluun nustusta myös tyksiläisiltä, konservatiivi- dyttämisestä ja toimii lähiohjaajan tukena. liittyvästä oppimistehtävästä. Jonna, Toni sen puolen klinikkaopettaja Hilkka Helle Lähiohjaajiksi nimetyt hoitajat puolestaan ja Riitta-Leena ovat yhtä mieltä klinikka- toteaa. vastaavat opiskelijan välittömästä päivit- opettajamallin toimivuudesta: - On hyvä, että opettajat ovat koko ajan läsnä, jolloin Sekä Hautakangas että Helle pitävät täisestä ohjauksesta ja antavat opiskelijoille heihin saa helposti ja nopeasti yhteyden. uutta toimintamallia mielekkäänä. Hei- jatkuvaa palautetta harjoittelun aikana. Aikakin tulee käytettyä tehokkaammin, dän mielestään se selkeyttää ohjattua har- Osastojen avainsairaanhoitajat muo- kun ei tarvitse aina lähteä koululle joittelua ja tuntuu antavan opettajille ja dostavat klinikoittain opiskelijaohjaustii- opettajia tapaamaan, he toteavat.

aanhoitopiirin lehti ohjaajille mahdollisuuden käyttää enem- min, jota klinikkaopettaja ohjaa. män aikaa opiskelijaa kohden. Klinikkaopettajat tekevät läheistä yh- raanhoitajat vaihtuivat tiheään. Ohjauk- - Tieto meidän kokeilustamme on jo teistyötä ylihoitajien ja ammattikorkea- sessa pyritään saamaan jatkuvuutta opis- levinnyt muihin sairaaloihin ja ammatti- koulun opettajien kanssa. Kaikki ohjatun kelijaohjaukseen sillä, että opettajat eivät korkeakouluihin ja sitä seurataan mielen- harjoittelun kehittämiseen liittyvät yhteis- vaihdu vaikka lähiohjaajat vaihtuvat. Li- kiinnolla aina opetusministeriötä myöten. työmuodot sovitaan projektin ohjausryh- säksi opettajat kohtaavat samoja opiskeli- TYKS koetaan tällä alalla nyt hyvin edis- mässä. joita useita kertoja harjoittelun aikana hei- tykselliseksi, he kertovat. Konservatiivisen tulosryhmän ylihoita- dän siirtyessään osastolta toiselle. Kokeilun uutuus on siinä, että Turun ja Marja-Leena Pulkkinen pitää uutta toi- Sairaanhoitajakoulutuksen laajuus on ammattikorkeakoulu on asettanut TYKSiin mintatapaa onnistuneena ja kehittämisen 140 opintoviikkoa, josta 50 opintoviikkoa kaksi hoitotyön opettajaa, joita kutsutaan arvoisena. – Pohdimme jo muun muassa si- on ohjattua harjoittelua. Varsinais-Suomen sair klinikkaopettajiksi. Aiemmin TYKSissä tä, pitäisikö isoilla klinikoilla olla erikseen Hautakangas ja Helle käyttävät puolet kävi useita eri opettajia, joiden ajasta mer- omat klinikkaopettajansa, hän kertoo. vuotuisesta työajastaan eli 800 tuntia, kli- kittävä osa kului matkoihin TYKSin ja TYKSin osastoilla ennen projektia to- nikkaopettajan työhön. Tästä tuntimää- Ruiskadulla sijaitsevan koulun välillä. Nyt teutettiin kyselytutkimus, joka toi esiin rästä puolet maksaa AMK ja toisen puolen klinikkaopettajilla on TYKSissä oma työ- opiskelijaohjaukseen liittyviä useita ongel- TYKS, ainakin kokeiluvuoden ajan. Jatkoa huone ja henkilökunnan oikeudet sähkö- mia. Myös opiskelijat ovat jo aiemmin tuo- ei vielä päätetty, mutta rahoitusta pyri- postia, työvälineitä ja ruokailuja myöten. neet esille tunteen yksin jäämisestä ohja- tään saamaan myös EU:sta ESR-hankeha- Klinikkaopettajamalli perustuu opet- tussa harjoittelussa, sillä opettajilla on ollut kemuksen avulla. Toimintaa on tarkoitus tajan, oppilaan, lähiohjaajan ja ns. avain- liian vähän aikaa yhtä opiskelijaa kohden jatkaa myös vuonna 2003. 22 sairaanhoitajan kiinteään yhteistyöhön. ja opettajat sekä opiskelijoita ohjaavat sai- Esa Halsinaho Kyselytutkimus:Arvokasta tietoa laadun kehittämiseksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on kerännyt asiakaspalautetta maaliskuussa Sairaanhoitopiiri lähetti kyselylomakkeita 2002 toteutetulla laajalla kyselytutkimuksella, jonka tuloksia käytetään tulevien kaikille piirin alueella toimivien terveys- keskusten johtaville lääkäreille sekä kuu- vuosien toimintaa suunniteltaessa ja laatutyötä kehitettäessä. dellekymmenelle sairaanhoitopiirin alueella Erikoisalojen vertilu sairaaloittain toimivalle potilasjärjestölle. Tutkimuksella kartoitettiin terveyskeskusten ja potilasjär- TK=terveyskeskusten vastausten keskiarvot, PJ =potilasjärjestöjen vastausten keskiarvot jestöjen näkemyksiä palvelujen saatavuu- desta ja tiedonkulusta sekä hoidon laadusta Sisätaudit TK TYKS Loimaan aluesairaala piirin sairaaloissa. Terveyskeskuksista saa- Raision aluesairaala tiin takaisin 46 ja potilasjärjestöistä 58 Salon seudun sairaala prosenttia lomakkeista. Turunmaan sairaala Tutkimus oli osa laajempaa toiminnan Vakka-Suomen sairaala suunnittelun ja tuotteistuksen kehittä- Sisätaudit PJ TYKS misprojektia, jonka projektipäällikkönä Loimaan aluesairaala toimii TYKSin lastenklinikan ylilääkäri Raision aluesairaala Marja-Riitta Ståhlberg. Vastaava kysely Salon seudun sairaala tehtiin edellisen kerran vuonna 1998. Turunmaan sairaala Ståhlbergin mukaan kyselyn positiivi- Vakka-Suomen sairaala nen anti oli se, että vastaajien mielestä asi- Kirurgia TK TYKS at olivat voittopuolisesti paremmalla tolalla Loimaan aluesairaala tai ainakin samalla tasolla kuin neljä vuot- Raision aluesairaala ta sitten. Salon seudun sairaala - Palautteesta kuitenkin näkee, että Turunmaan sairaala meillä on vielä paljon kehittämiskohteita. Vakka-Suomen sairaala Esimerkiksi tiedottamista palvelujemme si- Kirurgia PJ TYKS sällöstä ja jonotilanteesta terveyskeskuk- Loimaan aluesairaala siin voi vielä parantaa. Petraamisen varaa Raision aluesairaala on myös loppulausuntojen ja jatkohoito- Salon seudun sairaala suunnitelmien toimittamisessa terveyskes- Turunmaan sairaala kuslääkäreille, hän toteaa. Vakka-Suomen sairaala Potilasjärjestöiltä saatu palaute oli Lastentaudit TK TYKS melko kriittistä. Varsinkin potilasjärjes- Loimaan aluesairaala töistä potilaille tiedottaminen ontuu sairaa- loissa. Parantamisen varaa näyttää olevan Salon seudun sairaala myös kuntoutusmahdollisuuksista ja sosi- aanhoitopiirin lehti Turunmaan sairaala aalietuuksista tiedottamisessa sekä yhteis- Vakka-Suomen sairaala työssä niin sairaaloiden yksiköiden kuin Lastentaudit PJ TYKS erikois- ja perusterveydenhuollon välillä. Loimaan aluesairaala Sairaaloiden välillä oli melko suuria eroja. Terveyskeskuslääkärit arvioivat Tu- Salon seudun sairaala runmaan ja Salon seudun sairaaloiden toi- Turunmaan sairaala mintaa paremmaksi kuin muiden sairaa- Vakka-Suomen sairaala loiden. Potilasjärjestöt pitivät Turunmaan Psykiatria TK TYKS sairaalan kirurgian ja sisätautien erikois- Loimaan aluesairaala aloja sekä Vakka-Suomen sairaalan lasten- Varsinais-Suomen sair Raision aluesairaala tautien erikoisalaa muita sairaaloita parem- Salon seudun sairaala min toimivina, mutta erot eivät kuiten- Turunmaan sairaala Vakka-Suomen sairaala kaan olleet tässä niin selviä kuin tk-lääkä- reiden vastauksissa. Psykiatria PJ TYKS Ståhlberg pitää tuloksia erittäin arvok- Loimaan aluesairaala kaina toiminnan kehittämiselle. -Näitä lue- Raision aluesairaala taan nyt huolella niin TYKSin klinikoil- Salon seudun sairaala Turunmaan sairaala la kuin aluesairaaloissakin, hän sanoo. Vakka-Suomen sairaala 23 Esa Halsinaho Asteikko: 1=kiitettävä, 2=hyvä, 1 2 3 4 3=tyydyttävä,4=välttävä, 5=heikko Salossa tuetaan äitejä Tiedolla ja vertaistuella

Äitinä olemisen monenlaiset asiat, vauvan hoito ja uusi elämänvaihe asettuvat Salossa järjestykseen äiti- ryhmässä, jonka aluesairaalan synny- tysosaston idearikkaat ammattilaiset ovat panneet pystyyn Halikon sai- raalassa työskentelevän toimintatera- peutti Arja Timosen tuella.

Arjalta saimme käytännöllistä apua ryh- mätoiminnan organisoimiseen, meillä oli valmiina into tukea tuoreita äitejä äitinä olemisen moninaisissa asioissa, tiivistävät kätilö Eila Lahti ja osastonhoitaja Marjo Soini. arjen ihmeitä. Kokoontumisiin osallistuu vät ole onnistuneet imetyksessään. Äiti- Jaetaan yhdessä kerrallaan 5-10 äitiä, monet heistä tuovat yteen liittyvien tunteiden purkupaikkana arjen ihmettä vauvan mukanaan. Osalle äitiryhmä on si- tämä toiminta on varmasti vaikeuksien tä kaivattua omaa aikaa, jolloin vauvan voi ennaltaehkäisyä parhaimmillaan, pohtivat Reilun vuoden aikana äitiryhmässä on jättää huoletta isän tai muiden kotijouk- Eila Lahti ja Arja Timonen. kuunneltu asiantuntijoiden alustuksia ja kojen hoiviin. Imetys, vauvan hoito, ro- Salon aluesairaala on lähtenyt tuke- vaihdettu kuulumisia arjen uusista ja tär- kotukset jne ovat usein käsiteltyjä asioita. maan tätä tilastoissa näkymätöntä per- keistä asioista. Elämähän muuttuu kerta- Monille on tärkeää kuulla juuri toisten äi- heiden palvelua antamalla kokoontumisti- heitolla, kun perheeseen syntyy vauva. - tien kokemuksia ja niksejä arjesta selviä- laksi johtokunnan kokoushuoneen kerran Nykyisin monet salolaiset synnyttäjät ovat miseen. - Olemme halunneet rohkaista äi- viikossa. Alustajina on kuultu terveyden- kotoisin muualta ja omat luonnolliset per- tejä imetykseen, mutta joillekin on tär- hoitajia, lastenlääkäreitä ja monien mui- heverkostot kaukana. Monet kaipaavat jut- keää tavata toisia äitejä, jotka eivät ole den alojen ammattilaisia, jotka kaikki ovat tukumppania ja ihmistä, jolta voisi kysyä onnistuneet imetyksessään. Näistä asioista tulleet mukaan toimintaan ilman eri kor-

aanhoitopiirin lehti käytännön neuvoja sekä vauvanhoidossa ei kuitenkaan saa muodostua ylitsepääse- vauksia. Tarjoilut on saatu lahjoituksina. että äidin roolissa. Tämän tarpeen koim- mätöntä vuorta, joka vaivaa äitiä helposti - Tämä on sairaalan puolelta tärkeää toi- me niissä puhelinsoitoissa, joita äidit osas- pitkään. Joillekin ryhmäläisille puolestaan mintaa ja PR-työtä, näen sen käden ojen- tolta kotiin lähdettyään meille soittivat. on ollut tärkeää tavata toisia äitejä, jotka nuksena väestölle, pohtii osastonhoitaja Äitiryhmässä jaetaan ja pohdiskellaan eivät myöskään ole voineet imettää tai ei- Marjo Soini. Merkintöjä äitiryhmän päiväkirjasta: «Typykkä 4 vk jäi iskän hoitoon ja äiti tuli äitiryhmään tuulettumaan. Hetki poissa kotoa tekee hyvää.« «Päivän rentoutumishetki. Ihanaa!« «Rauhallista sylittelyä, väsy poika. Varsinais-Suomen sair Mielenkiintoista kuunnella asiaa äitiydestä ja naiseudesta.« Tuula Vainikainen Kuvat: Jouko Lahti

Äitiryhmän synnyttäminen on ollut synnytysosastolla työskentelevän Eila Lahden ja Marjo Soinin sekä toimintaterapeutti Arja Timosen 24 yhteisen ponnistelun tulosta. Kätilön rooli on muuttunut Orkesterin ORTON Invalidisäätiö kouluttaa…syksy 2002 29.7-2.8. 11th Orthopaedic Summer School johtajasta 5.-6.9. Lonkan ortopedia 12.-13.9. Dokumentointi ja viestintä hoitotyössä 19.-20.9. Whiplash 3rd Physiatric rinnalla Summer School 8.-9.10. Kipusymposiumi 2002 Pain Management kulkijaksi 10.-11.10. Low-Back Pain - Current Research Topics Osastonhoitaja Marjo Soini jää syksyllä eläkkeelle 24.-25.10. Painehaavojen ehkäisy ja hoito 8.11. Kasvuiän ortopediset ongelmat 33:n Salon aluesairaalan synnytysosastolla työskennellyn 14.-15.11. Endoproteesihoitajakoulutus I vuoden jälkeen. Vuosien kuluessa on koettu paljon, 21.-22.11. Endoproteesihoitajakoulutus II kätilön rooli on muuntunut luontevasti työn mukana. Tämän päivän kätilö ja synnytysvuodeosaston ammatti- Koulutusohjelmia kätevästi sähköpostilla laiset tukevat perhettä vanhemmuuden vahvistamisessa. armi.riihelainen@invalidisaatio.fi tai puh. 09-47486622, kerstin.lindstrom-salmi@invalidisaatio.fi tai Entisaikojen kätilön piti olla ronski ja puh.09-47486212 sekä koulutuksen kotisivuilta, varmaotteinen, että tiettömien taipalien osoite: www.invalidisaatio.fi takana saatiin lapsi maailmaan. Siinä si- vussa kuljetettiin lapsenpesuvesiä ja pistet- tiin järjestykseen kotikin ja tehtiin käy- tännön terveysvalistusta. Siltä ajalta taita- oli huomattavasti hankalampaa kuin sil- elämä ja vauvat eivät kuitenkaan koskaan vat olla peräisin kauhukertomukset pelot- loin, kun vauva pääsee äitinsä rinnalle jo ole lakanneet sykähdyttämästä mieltä, tavista ja suorapuheisista lapsenpäästäjis- synnytysosastolla. Aiemmin vauvat kärrät- pohtii Marjo. tä. Tämän päivän kätilön työ on aivan tiin syötölle äitien luokse isolla kärryllä ja Tulevia el ä kep äiviä hän ajattelee vä- toista - hienovaraista rinnalla kulkemista nälkäänsä kiljuvat vauvat syötettiin tyyty- hän haikeana, sillä rakkaan työn ja mu- ihmiselämän tärkeimpinä hetkinä. Nyky- väiseksi pullolla vauvalassa. Nykyisin vau- kavan työporukan jättäminen on iso elä- päivän kätilö ei käske vaan ohjaa ja opas- vojen ravitsemustilaa voidaan seurata ja mänmuutos. Työstään Salon synnytys- taa ja neuvottelee äidin ja perheen kanssa, tarkkailla paljon paremmin ilman että osastolla hän puhuu lämpimästi. - Olem-

sanoo osastonhoitaja Marjo Soini, joka las- vauvoja ylensyötetään «varmuuden vuok- me aina tehneet täällä ryhmätyötä ja tätä aanhoitopiirin lehti keskelee työvuosiensa aikana Salossa syn- si«. Vauvoja hoidetaan paljon enemmän ryhmää tulee varmasti ikävä. Synnytys- tyneen lähes 20 000 vauvaa. nykyisin äitien huoneissa. osasto yhdistettiin pari vuotta sitten nais- 1970-luvulla alettiin puhua vierihoi- tentautien osastoon. Kahden erilaisen or- dosta ja isät tulivat mukaan synnytyksiin. Omaa aikaa ganisaation ja henkilökunnan yhteen liit- Perhekeskeisyys ja asiakkaan tarpeet ovat liikunnalle tämisessä on ollut opettelemista, mutta koko ajan tullet paremmin työn lähtö- tässä vaiheessa voi sanoa, että on ollut kohdaksi. Kivun lievityksessä on edistytty Marjo Soinin osastonhoitaja-aikana Salon mielenkiintoista oppia uudelleen myös suurin harppauksin ja sikiön hyvinvointia aluesairaalan synnytysosasto on opittu naistentautien hoidoista. Meillä on nyt pystytään vartioimaan paljon paremmin tuntemaan uusia työkäytäntöjä kokeileva- tässä naisen elämän koko kaari samalla kuin aiemmin. Synnytysvuodeosastolla äi- na ja herkästi uusiutuvana synnytyspaik- käytävällä, pohdiskelee Marjo. Yhteisosas- Varsinais-Suomen sair ti ja perhe tutustuvat vauvaan ja hänen kana. Työtään he ovat esitelleen aktii- to jatkaa toimintaansa osastonhoitaja Lee- tarpeisiinsa. visesti myös sairaalan ulkopuolella, mm. na Variksen johdossa. - Kun äidit lähtevät kotiin he tuntevat erilaisilla messuilla ja yleisötapahtumissa. Marjolla on omina vuosinaan enem- vauvansa aivan toisella tapaa kuin työurani Viimeksi kerrottiin Salon aluesairaalan män aikaa liikunnalle - golf, uinti ja jump- alussa, jolloin äiti kahdeksan päivän sai- perhepalveluista Lasten laulukaupungin pa ovat sydäntä lähellä. - Ja ehkä minussa raalassaolon jälkeen näki vauvansa ensim- yleisötapahtumassa. - Pienellä sairaalalla vielä herää se kauppias, jota työtä ehdin mäisen kerran ilman vaatteita vasta koto- on monia etuja, asioita on helpompi muut- kokeilla ennen kuin sairaanhoitaja- ja käti- na. Itku siinä tuli usein myös äidille. Ime- taa kuin isoissa yksiköissä. Toisaalta työ löopinnot minut veivät, hän naurahtaa. tykseen päästiin vasta synnytyksen jälkei- on helposti rankempaa, koska se tulee 25 senä päivänä, jolloin sen käynnistyminen usein lähelle myös vapaa-aikanakin. Uusi Tuula Vainikainen 26 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lehti talkoissa, vanhempainilloissa ja muissa ti- Myös päiväkotiin. suhtautumisesta teisestä lasten vanhempi sa jäseniä yhdistyksen kellä ainakaan ole esteenä, na Paljetielle, jonne si väkoti muut koet mullistus sa osoitteessa Kurjenka päiväkoti ovensa ja 1976, tiyhdistys Tyks Päiväko- päiväkodissa«. «omassa hoidosta päivä- hyvästä nauttia saaneet ten lapset Jo neljännesvuosisadan vuoksi liit tykseen, mutt yhdis- liittyisi vanhemmista lasten olevien päiväkodissa toinen ainakin on, että teena ajoilta. sen perustamisen na vieläp viitis nykyään kertooPyy päiväkotiyhdistyksessä olevan kahvilarakennukseen. entiseen Päiväkodin pitkäaik 5 euroa vuodessa. vuodessa. 5 euroa Tyksilä Tyksilä seuraavana vuonna avasi Tyksilän Tyksilän avasi vuonna seuraavana ä muutama aktiivijäsen yhdistyk- aktiivijäsen ä muutama tyä kuka ti tontin myy a jäseneksi voi kannatuksen voi kannatuksen a jäseneksi enkymmentä jäsentä, muka- jäsentä, enkymmentä tiin vuonna ilä ry ilä henkilökunnankin viihtyvän henkilökunnankin viihtyvän Päiväkodinjoht a aktiivisuudesta jamyön- a aktiivisuudesta aivan sairaalan naapuris- sairaalan aivan ja Ilona ovat Ilona ja tahansa. Jäsenmaksu ei Jäsenmaksu tahansa. . perustett kertoo niin lasten kuin kuin lasten niin kertoo Tyksilässä. Vi Tyksilässä. lle remontoi sillä se on tällä het- on tällä se sillä moin moin ivonkenttä ivonkenttä Heli Heli ajan ovat tyksiläis- ovat ajan Toiveena jatavoit- ainen joht nnin seuraukse- 1 taiteen tekoon. taiteen 999, ku kuin muitakin Pyy syventyneet syventyneet iin vuonna aja Heli aja hyvä päiväkoti hyvä kiittelee tiin tilat ivi (oik.) (oik.) ivi aja Heli aja Heli 1. Su 1. n päi- Pyy Pyy uri lopullisesti lopullisesti lapset. Nämä pääsevät vain tietty varmoja käsityks turkulaislapsia. läisten lapsista kertoo.Pyy Jos päiväk pääsyä harkitaa naapurikunti muiden ostanu on kunta Liedon myös Nykyisin vilkasta. on kanssa päiväkotien kaupungin sijaitsevien maksut myös ovat Ja samat päiväkoteihinkin. pungin samoil haetaan jasinne ostopalvelupäiväkotina, pungin mu ylläpitämä, mukana. ahkerasti laisuuksissa ollaan on 31770). on hakea paik hakea on muistaa Tärkeintä asemassa. vertaisessa ta kaikkien tyksiläist täynnä ja on yleensä päiväkoti on, että nen juttu toi- Kokonaan ajankohtaa. tarvittua ennen jakaantuvat kysynnän jakaantuvat «ei oota«. kin ko kyselemään, sill Heli mutta ole, paikkoja ei vapaita Nytkään paikkaa. kaa, 3–4-vuotiail 12 paik- 3-vuotiaille alle seuraavasti: leen Kautta vuosie iv ä p n ä Tyksil ko ajan (Tyksilä ko ajan Tyksilässä on 54 paikkaa, jotka jotka paikkaa, on 54 Tyksilässä t paikkoja Tyksilästä, mutta mutta Tyksilästä, t paikkoja ky kaa vähint Pyy kehottaa tarpeen tullen tullen tarpeen kehottaa Pyy nitistää, si nitistää, syjille joudutaa – tavallisen . Samoin yhteistyö lähistöllä lähistöllä yhteistyö . Samoin harhaluulot Heli Pyy haluaa haluaa Pyy Heli harhaluulot , sinne otetaan myös muita muita myös otetaan , sinne la kaavakkeilla kuin kau- la kaavakkeilla tta se n tapauskohtaisesti, Heli Heli n tapauskohtaisesti, ä tilanne on «elää« kuiten- on «elää« ä tilanne iä siitä, et le 21 ja 5–6-vuotiaille 21 le 21 ja5–6-vuotiaille n on liikkunut erilaisia erilaisia n on liikkunut äkoti on jen ammattiryhmien jen ammattiryhmien toimii Turun kau- toimii en lapset ovat tasa- ovat en lapset en suhteen lapsen lapsen en suhteen ään nelj llä tittllä

n puhelinnumero n puhelinnumero oti ei oti mukaan mukaan siis yh siis tä Tyksilään n tarjoamaan n tarjoamaan täyty tyksi- täyty el ä kuukautta ä kuukautta iin katsomat- suu distyksen nnil- raalasta ovatraalasta vanhem sai- päässä kilometrin puolen jaintiimme tuntevat ja huomioivat kaukana lait syitä: monia siihen näkee johtaja saataisiin lisäsiivet yh tasiivet, Sini asevelihintaan. lissa, joka on valmistutt T-sairaalan Miksi Ty mään Tanssiur ilmapiirissä. päiväh vallista vaan painopisteitä, erityisiä eiole mitään Meillä hempänä. ahdas. Jumppaamassa rakennus on remontin suunniteltu kahvilaksi perin Alun loista. huoneti- eivoi sanoa samaa Aivan neen. kotiyhdist päivä- mahdollistuvat Retket hepuistossa. käytii kettäin Aboa Vetu sa on vierailt kurinäytöksess tai- teatterissa, käyneet aikoina viime ovat aktiivinen ja monipuol kuitenkin on leimalli ja lun laps «eskarissa« viikossa on musiikkileikkikoulu, ja lisäksi Kerran määränä. pienenä sopivan pitää vään ryhmässä ke- Tämän päiväkodeissa. ten muissakin tyisä puineen, din pihalle: se en turvin. teinen toive on, että rakennukseen vielä vielä rakennukseen toive on,teinen että – Päiväkotimme on sopivan pieni, pieni, on sopivan – Päiväkotimme – Kun Tyksilän lapsiryhmät ovat Kul- ovat lapsiryhmät Tyksilän – Kun Tyksil ä ss ä on on ä ss ä Tyksil Erityiskehut Heli kanteleen soiton saloihin. Jos jokin jokin Jos soiton saloihin. kanteleen ksilässä viihdytäksilässä viihtyisät tilat ykseltä saad ykseltä Pienet mutta s & Ars Nova -museossa. Äs- Nova -museossa. s &Ars osmaisuudesta. siivet ja Nopsasiivet, kaikkien kaikkien jaNopsasiivet, siivet u mm. tuomiokirkossa sekä sekä tuomiokirkossa u mm. onneksi saatu vuokratuksi vuokratuksi saatu onneksi n Piikkiössä Munsteen per- Munsteen n Piikkiössä

oitoa hyvässä, hyvässä, oitoa on tila on kukkineen, leikkipaikkoi- ia perehdytet heil ä ja Turku-teeman puitteis- ä jaTurku-teeman on 12 last 12 on esikoulu 6-vuotiaille ku- , Heli Pyy nauraa. nauraa. Pyy , Heli useura Freg tarjoamme ihan ta- mat sopeutun va, suojaisava, sta Tyksiläl sta Pyy antaa kin joudut un taloudel ua olemme jälkeenkin vielä vielä jälkeenkin toisensa. Myös si- Myös toisensa. inen re Markku Näveri a, jota än? Tyytyväinen Meillä kaikki kaikki Meillä ään nokk viihtyisässä viihtyisässä tkeily. olinan sa- olinan päiväko- javiih- Heli Heli aan käy- le, n le, lisen vielä eet, ja Lapset iin Pyy Pyy ahui- tu- lä- Pohjoismaista huippuosaamista Perintäpalveluissa!

Alenna kustannuksia ja tehosta toimintaa. Taloushallintoon kohdistuvat jatkuvat kustannus- paineet. Rutiineja tulee nopeuttaa, yksinkertaistaa ja kehittää palvelutason kärsimättä. Samalla vaati- mukset suunnittelun ja ennustamisen laatuun aanhoitopiirin lehti kasvavat. Taloushallinnon Haluatko viimeisimmän taloushallinnon tehokkaat ratkaisut tietotekniikan edut – ilman investointipaineita? Kattavasta palveluvalikoimasta voidaan räätälöidä saat kauttamme juuri sinun organisaatiosi tarpeita vastaava koko- helposti ja nopeasti, naisuus. Laskutus-, huomautuslasku-, perintä- ja Laskut heti rahaksi -palvelu sekä Aktiv Online soitto riittää... mahdollistavat reaaliaikaisen seurannan ja raportoinnin.

Onnistumisista on jo runsaasti esimerkkejä sairaanhoitopiireistä ja terveysvirastoista. Varsinais-Suomen sair

Aktiv Kapital Finland Oy Rautatienkatu 20 A PL 79, 15111 LAHTI Suoraan: Lassi Pakkanen 03-877 5110, fax 03-877 5150

www.aktivkapital.fi 27 Loimaan Poliklinikka- sisätautiosastolla maksut uusi valoisa ilme palautettu Parkinson-potilaille Loimaan aluesairaalan sisätautiosasto 2 hengen ja kolme yhden hengen huonetta. palasi omalle, täysin peruskorjatulle osas- Yhden hengen huoneista kaksi on sulkuti- Tarpeettomasti perityt poliklinikka- tolleen yhdeksän kuukauden «evakon« jäl- lalla varustettuja eristyshuoneita. maksut professori Urpo Rinteen keen. Saneerauksella saatiin aivan uusi il- Huoneiden väritys on vaalea, keltasä- Parkinson-tutkimuksiin osallistuneille me ja vuodeosastolle paremmat toiminta- vyinen. Katonrajan boordit tuovat kodik- mahdollisuudet. kaan ilmeen potilashuoneisiin. potilaille on palautettu. Maksuja palau- Sisätautiosasto 2:n remonttia odotet- Hoitajien kanslia on valoisa ja se si- tettiin 239 potilaalle yhteensä noin tiin pitkään ja hartaasti. Kun päätös jaitsee L-muotoisen osaston keskiosassa. remontista tuli alkoi tilojen suunnittelu Kanslian vieressä on lääkkeidenjakohuone 75 000 euroa. Yksittäisten palautusten yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Osas- ja taukohuone. Päiväsali on suurempi kuin koko vaihteli 15 ja 560 euron välillä. ton vanha pohjapiirustus sai kyytiä ja jäl- ennen. Lisäksi käytävän päässä on tuoli- jelle jäivät vain käytävät sekä kantavat sei- ryhmä. Näitä tiloja voimme käyttää myös TYKS ryhtyi palauttamaan maksuja oma- nät ja palkit. Huonejärjestystä muutettiin, ryhmäohjaustilanteissa paremmin kuin aloitteisesti, kun asia tuli esille Rinnettä päiväsali vaihtoi paikkaa ja kanslia siirtyi ennen. vastaan nostetun talousrikosoikeuden- käytävän toiselle puolelle. käynnin yhteydessä. Rinne oli maksatta- Remontin aikana oltiin «evakossa« ki- Sydänpotilaat suurin nut tutkimuskäynnit potilailla, vaikka lää- rurgisen osaston tiloissa yhdeksän kuu- ryhmä ketieteelliseen tutkimukseen osallistuvan kautta. Samalla remonttimiehet ovat ah- henkilön ei niitä tarvitsekaan maksaa. Sai- keroineet ja valmista on tullut. Tätä kir- Hoidamme edelleen kaikkia sisätautipoti- raalan selvityksessä löytyi 530 tutkimus- joitettaessa on muutto käsillä lähipäivinä. laita, joista suurin osa on kuitenkin sy- potilasta, joilta maksuja oli peritty tur- Odotetaan «kädet syyhyten« päästä toimi- dänpotilaita. Telemetriapaikkoja on nel- haan. TYKS lähetti näistä 277 elossa ole- maan uudistetuissa ajanmukaisissa tiloissa. jälle potilaalle. Teemme edelleen tiivistä valle kirjeitse tiedotteen ja ohjeet maksujen Olennainen muutos potilaita ajatellen yhteistyötä samassa kerroksessa sijaitsevan palautuksesta. Lehden painoon mennessä on, että joka huoneessa on oma WC- ja valvontayksikön kanssa. Tarvittaessa poti- maksut on jo palautettu käytännössä kai-

in lehti in lehti suihkutila. Potilaspaikat vähenivät yhdek- las siirretään valvontayksikköön esim. sy- kille tavoitetuille henkilöille. sällä ja niitä on nyt 19. Potilashuoneet ovat dänpotilaan kipuillessa ja taas takaisin ti- nykykäytännön mukaisesti potilasviihtyi- lanteen salliessa. Parkinson-selvitys syyttä ja hoitoa ajatellen pieniä. Osastolla Osastollamme tehdään sydämen ultra- valmis on nyt neljä kolmen hengen, kaksi kahden äänitutkimukset ja tahdistintestaukset se- kä hoidetaan erilaisia lääkehoitoja sarja- Myös laaja selvitys Parkinson-tutkimuspo-

aanhoitopiir hoitona saavat potilaat. Myös ns. näyt- tilaiden lääketieteellisestä hoidosta ja koh- töpoliklinikkatoimintaa pidetään osastolta telusta on saatu valmiiksi lehden painoon kotiutuneille potilaille. mennessä. Asiasta on tiedotettu lehdis- Hoitotyötä jatkamme kahdessa mo- tötilaisuudessa 12.6. ja selvitystä koskeva duulissa. Pystymme nyt hoitamaan poti- tiedotusaineisto on luettavissa Varsinais- laita yksilöllisemmin laatupolitiikkamme Suomen sairaanhoitopiirin Internet-sivul- mukaisesti. Pienemmät huonekoot helpot- la, osoitteessa www.vsshp.fi [Tiedotteet]. tavat hoitotyötä ja mahdollistavat rau- Sairaanhoitopiirin 14.6.2001 hyväksytyt hallisen ohjaustilanteen. Hoidonohjaus on lääketieteellistä ja muuta terveystieteellistä meillä edelleen kehittämisen kohteena. tutkimusta koskevat ohjeet on luettavissa Innolla lähdemme kesää vasten toimi- samassa osoitteessa kohdassa [Tutkimus- Varsinais-Suomen sair maan uusituissa tiloissa ja kehittämään ohjeet]. edelleen hoitotyötämme. Tervetuloa tutus- Selvityksessä tutkittiin muun muassa si- tumaan Loimaalle! tä, ovatko lääketutkimuksiin osallistuneet Erikoissairaanhoitaja Tuula Aalto Parkinsonin tautia sairastaneet potilaat saa- ja osastonhoitaja Ulla Leino neet vaadittavat esitiedot ja onko suostu- musmenettely ollut asianmukaista, onko Hanna Myllyoja ja sairaanhoitaja lääketutkimukseen osallistuminen viiväs- Eija Lindroos pääsivät ensimmäisinä tyttänyt potilaan hoidon aloittamista sekä kokeilemaan täysin uusitun sisätauti- onko lääketutkimuksiin osallistuneiden po- 28 osaston tilojen toimivuutta. tilaiden jatkohoidossa ollut puutteita. UUDET VIRAN- JA TOIMENHALTIJAT

Turun yliopistollinen keskussairaala Lastentautien klinikka Poliklinikka Kataja, Janne erikoistuva lääkäri ...... 1.4 Ellilä, Satu sairaanhoitaja, ...... 1.6. Anestesiologian ja tehohoidon yksikkö Tammi, Anne erikoistuva lääkäri ...... 1.4 Vainio, Tiia sairaanhoitaja,...... 1.6. Arifulla, Dinah sairaanhoitaja ...... 1.4. Naski, Marika sairaanhoitaja...... 1.4 Sisätaudit Ervast, Minna sairaanhoitaja ...... 1.4. Sailola, Johanna sairaanhoitaja...... 1.4 Haloila, Vesa lääkintävahtimestari ...... 1.4. Friman, Siw sairaanhoitaja...... 1.4 Ellilä, Kirsi sairaanhoitaja, ...... 1.6. Koskinen, Päivi sairaanhoitaja ...... 1.4. Varke-Moberg, Tuija sairaanhoitaja...... 1.5 Kirurgia Pajukoski, Johanna välinehuoltaja...... 1.4. Parkkamäki, Mika lääkintävahtimestari...... 1.4. Naistenklinikka Heikkonen, Sari, sairaanhoitaja, ...... 1.6. Peltokangas, Tiina sairaanhoitaja ...... 1.4. Heikkinen, Tuija erikoistuva lääkäri ...... 12.4. Naistentaudit ja synnytykset Kokko, Irma kätilö ...... 8.4. Ryhänen, Mia sairaanhoitaja ...... 1.4. Laine, Susanna kätilö, ...... 1.6. Peräkylä, Eija kätilö ...... 2.4. Fysiatrian yksikkö Sundholm, Kirsi kätilö, ...... 1.6. Rantanen, Erja osastonhoitaja ...... 6.5. Tuominen, Paula fysioterapeutti ...... 1.5. Ruuhi, Heidi kätilö ...... 2.4. Valvonta Hallintopalvelut/Keskusarkisto Siltanen, Minna erikoistuva lääkäri ...... 5.4. Kuusisto, Lilja sairaanhoitaja, ...... 1.6. Tähtinen, Niina kätilö ...... 8.4. Grönberg, Riitta toimistosihteeri ...... 1.5. Pakkonen, Mari sairaanhoitaja, ...... 1.6. Koli, Maritta toimistosihteeri ...... 1.5. Neurologian klinikka Laboratorio Keuhkosairauksien klinikka Soininen, Annina sairaanhoitaja ...... 1.4. Huipero, Arja osastonhoitaja, ...... 1.6. Mytty, Veikko sairaanhoitaja ...... 1.5. Liippo, Kari ylilääkäri...... 1.5. Fysioterapia Onkologian klinikka Tuomi, Riitta sairaanhoitaja ...... 1.4. Niemelä-Laaksonen, Anne osastonhoitaja ..1.6. Ylä-Outinen, Heli erikoistuva lääkäri...... 20.5. Heikkilä, Susan röntgenhoitaja ...... 2.5. Ravintokeskus Kirurgian klinikka Heiskanen, Liisa perushoitaja ...... 1.6. Kaijanen, Anita röntgenhoitaja ...... 20.5. Salokangas, Jaana ravintotyöntekijä, ...... 1.6. Impilä, Juha sairaanhoitaja ...... 1.5. Jyrkkiö, Sirkku erikoislääkäri ...... 1.5. Kuningas, Merja sairaanhoitaja ...... 1.5. Ristamäki, Raija erikoislääkäri ...... 1.5. Salon seudun sairaala/Halikon sairaala Lankinen, Sari sairaanhoitaja ...... 1.4. Lautinen-Niemi, Henna sairaanhoitaja ...... 1.5. Silmä-, korva- ja suusairauksien klinikat Yleissairaalapsykiatrian yksikkö Nieminen, Marita konekirjoittaja ...... 1.5. Vuorio, Hanna ylihoitaja...... 1.4. Ylönen, Minttumaria psykologi ...... 8.4. Palomäki, Jaana osastonsihteeri...... 1.5. Reunanen, Outi sairaanhoitaja...... 1.5. Psykiatrian klinikka Salon psykiatrinen poliklinikka Rämö, Anne sairaanhoitaja ...... 1.5. Oranta, Olli osastonhoitaja...... 1.6. Lindstedt, Marianne psykologi ...... 1.4.

Saarinen, Jaana lääkintävahtimestari...... 1.4. Sisätautien klinikka Sipilä, Minna sairaanhoitaja ...... 1.4. Turunmaan mielenterveyskeskus Leinonen, Hanna sairaanhoitaja ...... 1.5. Soon, Mirva sairaanhoitaja ...... 1.4. Tirkkonen, Miranda sairaanhoitaja...... 1.5. Tamminen, Francisca sairaanhoitaja...... 1.5. Nieminen, Elise sairaanhoitaja ...... 1.5. Metsäranta, Sinikka sairaanhoitaja ...... 1.5. Valkama, Leena sairaanhoitaja...... 1.4. OIKAISU: Torkko, Ulla-Maija osastonsihteeri...... 1.5. Ojanen, Pirjo sairaanhoitaja...... 1.5. TYKSin kirurgian klinikalle tullut Päivi Ståhlström Sisätautien klinikka/Paimio Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka on ammatiltaan perushoitaja eikä sairaanhoitaja, Ojala, Esa sairaalafyysikko ...... 1.6. Tikkala, Tiina sairaanhoitaja ...... 6.5. kuten edellisessä numerossa virheellisesti ker- Olenius, Eija sairaanhoitaja...... 1.4. Tietojenkäsittely-yksikkö roimme. Toimitus pahoittelee virhettä. Pulkkinen, Jaakko erikoislääkäri...... 1.6. Ollonqvist, Leena atk-pääsuunnittelija...... 1.5. Kuntoutusklinikka Apteekki Juntura, Pia sairaanhoitaja ...... 1.5. Torniainen, Kirsti sairaala-apteekkari ...... 13.5. Leena Vähätalo Kuvantamiskeskus, radiologian yksikkö Heikkinen, Kaija erikoislääkäri ...... 1.5 Loimaan aluesairaala hallitukseen Mäntylä, Mika erikoislääkäri ...... 1.5 Vuorte, Johanna erikoistuva lääkäri...... 1.5 Maksutoimisto Varsinais-Suomen Laboratoriotoiminnan yksikkö Meskanen, Leena, osastonsihteeri, ...... 1.6. Paunu, Päivi osastonsihteeri, ...... 1.6. sairaanhoitopiirin Loo, Britt-Marie kemisti ...... 1.6 valtuusto valitsi 18.4. Leena Vähätalon hallituksesta kesken kauden eronneen Minna Tuikan tilalle. aanhoitopiirin lehti Uusi jäsen esittäytyy lyhyesti tässä.

Nimi: Leena Vähätalo Kunta, jota edustaa: Uusikaupunki Poliittinen ryhmä: Keskustapuolue Muut tärkeimmät luottamustehtävät: jäsen Uudenkaupungin sataman johtokun- nassa ja keskusvaalilautakunnassa, Kes- kustan Ugin kunnallisjärjestön sihteeri, Varsinais-Suomen sair Varsinais-Suomen Keskustan piiritoimikun- nan jäsen, Ugin opettajien paikallisyhdis- tyksen sihteeri mm. 60 vuotta täyteen saanut TYKSin kirurgian klinikan ylilääkäri, professori Juha Niinikoski Ammatti: äidinkielen lehtori Vakka-Suomen ikuistettiin muotokuvaan, jonka paljastusjuhlaa vietettiin 12. huhtikuuta. Muotokuvan pal- ammatti-instituutti Novidassa Ugissa jastuspuheen piti ylilääkäri Timo Savunen, ja maalauksen otti vastaan Turun yliopiston reh- Harrastukset: Yhteiskunnallisten asioiden tori Keijo Virtanen. Tervehdyksensä tilaisuuteen toivat mm. sairaanhoitopiirin johtaja Aki lisäksi harrastan nykykirjallisuuden Lindén, lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Jouko Suonpää sekä hygieniatyöryhmän puo- lukemista, venäjän kieltä ja kissanhoitoa. lesta professori Jukka Nikoskelainen. Juhlayleisöä herkistelivät soitannollaan Sohon Torwet. Kissa karvoineen on tosin lukioon menevän Kuvassa professori Juha Niinikoski sekä TYKSin «hovimaalari« Hannu Knuutila. tyttären, mutta äiti hoitaa... 29 in lehti in lehti aanhoitopiir Varsinais-Suomen sair

30 Sairaanhoitopiirille «E-lukusali« Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin uusi Internet- ja Intranetistä pääsy lehti Lasaretti tidskrift för Egentliga elektroniseen Finlands sjukvårdsdistrikt intranet-palvelu lukusaliin Julkaisija: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri uudistaa PL 52, 20521 Turku, puh. (02) 313 0000. Internet- ja intranet-palvelunsa. Uuden Toimitus: ratkaisun tekniseksi toteuttajaksi valittiin Päätoimittaja Aki Lindén, toukokuussa tarjouskilpailun perusteella sairaanhoitopiirin johtaja, Wysiwyg Oy. Internet perustuu yrityksen puh. 313 3601 eWriter-ohjelmistoon ja intranet wGroups- ohjelmaan. Wysiwygin ratkaisuja käyttävät Toimittajat: mm. KTV, SurfEu, Kiipula-opisto, Ruutune- Esa Halsinaho (toimitussihteeri), lonen, Suomen Journalistiliitto ja Pankki- puh. 313 1083 automaatit Oy. Lisätietoja yrityksestä, ks. Markku Näveri, puh. 313 3119 www.wysiwyg.Þ Tavoitteena on julkistaa uudet Internet- Turun yliopiston kirjaston lääketieteellisen Yhteyshenkilöt: sivut syyskuun viimeisellä viikolla. Intrane- elektronisen lukusalin palvelut ja käytettä- Saila Myllykylä, Paimio, 313 4239 tin uudistaminen kestänee työn laajuuden vyys ovat parantuneet. Elektroniseen luku- Jouko Lahti, Salo, puh. 772 2212 takia hieman pidempään. Nykyisiä www- saliin pääsee nyt TYKSin intranet-kotisivun Esko Tähtinen, Loimaa, puh. 761 3409 sivuja päivitetään enää vain aivan välttä- linkistä ”E-lukusali”. E-lukusalissa on tällä Marja Strömberg, Vakka-Suomi, mättömiltä osin. hetkellä tarjolla lähes tuhat elektronista puh. 8458 4706 Valittu ratkaisu on sellainen, jossa sisäl- lehteä, 54 tietokantaa sekä parikymmentä Anneli Fagerlund, Turunmaa, lön syöttäminen ja muukin ylläpito tapah- elektronista lehteä. Sieltä löytyy myös 76 puh. 2716 212 tuu kokonaan Internet-selaimen avulla. lääketieteellistä linkkiä. Camilla Hämäläinen, Turunmaa, Käytön helppouden ansiosta www-sivujen Medline-tietokanta, Science Citation puh. 2716 210 toimittamiseen voi osallistua hyvinkin suuri Index (Web of Science), sekä lehtien impact Osoitteenmuutokset: joukko henkilöitä kaikista sairaanhoitopiirin factorit si sältävä Journal Citation Report Eeva Mäntymäki, puh. 313 1103 sairaaloista. (JCR) sijaitsevat Tietokannat-osiossa. Toimitusneuvosto: Lisätietoja antaa hankkeen projekti- Useiden tietokantojen artikkeliviitteistä Aki Lindén (pj.) päällikkö Esa Halsinaho, puh. 3131 083 pääsee suoraan artikkeleiden kokotekstei- Turkka Tunturi (vpj.) esa.halsinaho@tyks.Þ hin, mikäli kyseinen lehti on han kittu Esa Halsinaho (siht.) Turun yliopiston kir- Marja Heuru, Vakka-Suomen sairaala jastoon elektronisessa Mirja Hovirinta, TYKS / luottamusmiehet muodossa. E-lukusalin Jouni Issakainen, TYKS palveluja voi käyttää Isto Jussari, EPK-projekti TYKSin verkossa ole- Ritva Kivi, Raision aluesairaala vilta työasemilta. Eräät Ville Komula, TYKS / atk lehdet vaativat lisäksi Heikki Korvenranta, TYKS lehtiluettelossa ilmoi- Jouko Lahti, Salon seudun sairaala tetun salasanan. Riitta Merilahti-Palo, Turunmaan sairaala Elektronisen luku- Markku Näveri, TYKS salin palvelut tuottaa Seija Paatero, sh-piiri yliopiston kirjasto. Janne Sjölund, Vakka-Suomi / TYKS maksaa osan yt-toimikunta aanhoitopiirin lehti tilauksista. Esko Tähtinen, Loimaan aluesairaala Lääketieteellinen Pekka Vepsäläinen, TYKS / työsuojelu tiedekuntakirjasto Sähköpostiosoitteet: opastaa mielellään etunimi.sukunimi@tyks.Þ e-lukusalin käytössä. ISSN 1457-9057 Samoin palau tetta voi lähettää lukusalin säh- Taitto: Mainostoimisto Dimmi, köpostilinkin kautta. Humalistonkatu 17 A 1, 20100 Turku. puh. (02) 277 4757, fax (02) 233 1380. Yhteydet: tuotanto@dimmi.Þ . informaatikko Ilmoitusmarkkinointi: Ammattimedia Oy, Varsinais-Suomen sair Helena Tähtinen PL 42, 20201 Turku. puh. 333 7532, puh. (02) 276 1000, fax (02) 235 3864. heltah@utu.Þ [email protected].Þ . tai tiedekunta- Paino: Painoprisma Oy, 2002 kirjastonhoitaja Saimi Schwela puh. 333 7534 schwela@utu.Þ Numero 4/2002 ilmestyy 11.9, aineistopäivä 19.8. 31 Kehittyneet kokonaisratkaisut leikkaussaliin ja tehohoitoon

Instrumed on anestesian, tehohoidon ja leikkaussalivarustelun kokonaistoimittaja. Asiantuntijamme auttavat rakentamaan toimivia, luotettavia ja käyttäjäystävällisiä kokonaisratkaisuja maailman johtavien valmistajien tuotteista.

Tärkeimmät tuotealueemme ovat: Datex-Ohmeda potilasvalvontamonitorit, anestesiakoneet ja ventilaattorit • Deio Information Systems kliiniset tietojärjestelmät • Ohmeda Medical keskoskaappi-/lämmitinjärjestelmät ja valohoitotuotteet • Maquet leikkaus- pöytäjärjestelmät ja kalusteet • Heraeus Med valaisimet ja kattokeskusjärjestelmät • Aspect Medical monitori unen syvyyden mittaamiseen• Mortara Instruments EKG-laitteet • Cardiac Science defibrillaattorit

Sinua palvelevat pääkonttorimme Helsingissä ja alueelliset myyntipisteemme Turussa, Kuopiossa ja Oulussa. Soita meille: 010 394 555.

PL 300, 00031 Instrumentarium. Puh. 010 394 555, faksi 010 394 5566 www.instrumed.fi