Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin Lehti

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin Lehti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lehti tidskrift för samkommunen för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt 3/kesäkuu 2002 Viisikkokuntien toimintamalli muotoutuu Loimaa luottaa yhteistyöhön Saadaanko leikkausjonoihin liikettä? Paimioon uusia eristyshuoneita Klinikkaopettajat opiskelijoiden tueksi Salon äideille apua ryhmätyöstä Lasten ehdoilla Tyksilässä Loimaan sisätaudeille uudet tilat Fysio- ja toimintaterapeutit koulutukseen Saako liikevaihtomme kasvaa ? Viime viikkoina ovat yritykset esitelleet alkuvuoden tuloksiaan. Yksityiset denhuoltoon ja kuntien omaan erikois- terveydenhuollon yritykset ovat kertoneet 20-25 %:n liikevaihdon kasvusta. sairaanhoitoon. Vuonna 1999 lähetteiden määrä kasvoi 3,1 %, vuonna 2000 7,0 % Terveyspalveluiden kysyntä on vahvassa nousussa. Pääomasijoittajat rahoittavat ja viime vuonna lääkärilakosta huolimatta alan yrityksiä, fuusioita tehdään ja valtakunnalliset ketjut levittäytyvät uusille 2,0 %. Kuluvan vuoden neljän ensimmäi- sen kuukauden aikana lähetteiden määrä paikkakunnille. Väestömme ikääntyy, terveyttä ja toimintakykyä arvostetaan, on kasvanut 7,9 %. ”Tuotantokoneemme” lääketiede tuottaa yhä uusia hoitomahdollisuuksia ja ihmisillä on aikaisempaa pyrkii vastaamaan täydellä teholla tähän kysyntään. Viime vuonna siihen ei kyetty enemmän rahaa. Asioita tuntematon voisi ihmetellä miksi lakon takia ja siksi jonot kasvoivat, vaikka terveyspalveluita tarvitaan lisää, vaikka niitä oli vuosina 1999 ja 2000 pystytty väestömme on yhä terveempää. Juuri val- hyvin lyhentämään. Tänä vuonna on jo- mistunut Kansanterveyslaitoksen Terveys nojen kasvu saatu jälleen taittumaan. 2000 -tutkimus osoittaa suomalaisten työ- Erikoissairaanhoitoa kehitetään avo- ja toimintakyvyn huomattavasti parantu- hoitopainotteisesti. Alkuvuoden avohoi- neen vuoden 1980 Mini-Suomi -tutki- tokäyntien kokonaiskasvu oli TYKSissä mukseen verrattuna. Elinikämmekin on 3,2 % viime vuoteen verrattuna. Erityisen kahdessa vuosikymmenessä lisääntynyt yli merkittävää on sädehoitokertojen kasvu viidellä vuodella. Tämän päivän sairaat 14,1 % sekä kasvu sisätaudeissa 10,6 %, aanhoitopiirin lehti ovat erilaisia kuin 1980-luvun sairaat. Toi- keuhkosairauksissa 9,7 %, kirurgiassa saalta tehokasta hoitoa on tarjolla kymme- 15,4 % ja silmätaudeissa 12,9 %. Leikka- nille tuhansille vaikeasti sairaille ihmisille, usten määrä on kasvanut viime vuoden joita ei pystytty tuloksellisesti hoitamaan alkuun verrattuna 10 %, päiväkirurgian aikaisemmin. Toisaalta hoidamme sairauk- peräti 15 % ja yksittäisenä esimerkkinä sia yhä lievemmässä vaiheessa. Tyypillisiä kaihileikkausten määrä 32 %. esimerkkejä viimeksi mainitusta ovat se- Kasvaneeseen kysyntään on vastattu ja pelvaltimotauti ja harmaakaihi. jonoja lyhennetään. Mutta saammeko teh- Julkinen terveydenhuolto on aivan uu- dä näin? Toimimme kuntien meille maksa- den haasteen edessä. Tulisiko palveluidem- milla verovaroilla eikä vahvaa kasvua kat- me lisääntyä kun väestö ja potilaat niin sota maksajien taholta suopein silmin. Jul- Varsinais-Suomen sair haluavat? Vai tyydymmekö hoitamaan pel- kinen terveydenhuolto toimii tältä osin ai- kästään raskaimman osan terveydenhuol- van erilaisessa tilanteessa kuin yksityinen. losta jättäen kasvun kokonaan yksityissek- Meille liikevaihdon kasvu ei ole johdon yl- torille, joka imee uusiin työpaikkoihin ko- peyden aihe vaan omistajien huolen aihe. keneet osaajamme? Kysyntää tulisi oikeastaan pienentää, si- Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin säänpääsyä erikoissairaanhoidon «portista tuottamien erikoissairaanhoidon palvelui- vartioida« ja resurssien käyttöä priorisoida. Aki Lindén den kysyntä on viime vuosina kasvanut Kaikkea tätä tehdään jo nyt, mutta ai- Sairaanhoitopiirin johtaja huolimatta siitä, että maakunnassamme van lähitulevaisuudessa sitä joudutaan te- 2 Direktör för sjukvårdsdistriktet on panostettu samaan aikaan perustervey- kemään vielä voimakkaammin. Työnjako yksityisen ja julkisen terveydenhuollon välil- lä on pakko selkeyttää. Pystyisimme kyllä tyydyttämään lisääntyneen kysynnän, mut- ta verovarojen niukkuus ei salli meille kaksi- numeroisia kasvulukuja. Tuleva kasvu ohjau- tuu potilaiden omin ja työnantajien varoin yhä vahvemmin yksityiselle sektorille. Får vår omsättning öka? Under de senaste veckorna har företagen 2,0 %, trots läkarstrejken. Under de fyra Sisältö presenterat sina resultat för början av året. första månaderna innevarande år har anta- De privata företagen inom hälsovården har let remisser ökat med 7,9 %. Vår ”produk- berättat om en ökning på 20 – 25 % av tionsapparat” försöker med full effekt fylla omsättningen. Efterfrågan på hälsovårds- den här efterfrågan. På grund av strejken tjänster ökar starkt. Kapitalplacerarna fi - lyckades man inte med detta senaste år och nansierar företag inom branschen, man fu- därför blev köerna längre, även om man Saako liikevaihtomme kasvaa . 2 sionerar och de riksomfattande kedjorna åren 1999 och 2000 bra hade lyckats med Får vår omsättning öka? . 3 sprider sig till nya orter. Vår befolkning att avkorta dem. I år har man åter lyckats Muutoksia toteutetaan . 4 blir äldre, man sätter värde på hälsa och med att hejda tillväxten av köerna. Speci- Kuulumisia Salon osavastuualueelta . 6 funktionsförmåga, den medicinska veten- alsjukvården utvecklas med huvudvikten Loimaalle tiiviimpi yhteistyön malli . 8 skapen producerar allt fl era nya möjlighe- på den öppna vården. I början av året ter till behandling och människorna har ökade det totala antalet öppenvårdsbesök Leikkausjonojen lyhentämiseksi mera pengar än tidigare. på ÅUCS med 3,2 % jämfört med föregå- etsitään keinoja . 10 Den som inte är insatt i saken kan ende år. Speciellt betydande är ökningen Kuukausikipuja . 12 undra över varför man behöver mera häl- på 14,1 % av antalet strålbehandlingstill- Ryktet om god vård sprids . 13 sovårdstjänster, eftersom befolkningen är fällen och ökningen på 10,6 % för inre Pienemmät yksiköt allt friskare. Folkhälsoinstitutets under- medicin, 9,7 % för lungsjukdomar, 15,4 % kirurgian tulevaisuutta . 14 sökning Terveys 2000, som just blivit klar, för kirurgi och 12,9 % för ögonsjukdomar. utvisar att fi nländarnas arbets- och funk- Antalet operationer har ökat med 10 % Uudet kansantaudit keuhko- tionsförmåga märkbart förbättrats jäm- jämfört med början av senaste år, dag- klinikan haasteena . 16 fört med Mini-Suomi-undersökningen år kirurgin rentav med 15 % och, som ett Paimion sairaalan eristyshuoneet . 18 1980. På två årtionden har vår livslängd enstaka exempel, antalet starroperationer Mikä tauti . 19 förlängts med mer än fem år. De som är med 32 %. Fysio- ja toimintaterapeutit sjuka i dag är annorlunda än de som var Man har svarat på den ökade efterfrå- koulutukseen . 20 sjuka på 1980-talet. Å ena sidan står ef- gan och reducerar köerna. Men får vi göra fektiv behandling till buds för tiotusentals så här? Vi verkar med skattemedel som Uusi näkökulma svårt sjuka människor, som man tidigare kommunerna betalar och från betalarnas opiskelijaohjaukseen . 22 inte med framgång kunde behandla. Å an- synvinkel ser man inte med blida ögon på Arvokasta tietoa aanhoitopiirin lehti dra sidan behandlar vi sjukdomar i ett den kraftiga ökningen. Den offentliga häl- laadun kehittämiseksi . 23 allt lindrigare skede. Typiska exempel på sovården verkar till den här delen i en helt Salossa tuetaan äitejä . 24 de sistnämnda är koronarsjukdomar och annan miljö än den privata. För oss utgör Kätilön muuttunut rooli . 25 gråstarr. en ökning av omsättningen inget skäl för Den offentliga hälsovården står inför ledningen att yvas utan är ett orosmoment Tyksilä - tavallisen hyvä päiväkoti . 26 en helt ny utmaning. Borde våra tjänster för ägarna. Man borde egentliga minska Loimaan sisätautiosastolla öka när befolkningen och patienterna så efterfrågan, vakta ”inträdet” till special- uusi valoisa ilme . 28 önskar? Eller skall vi nöja oss med att be- sjukvården och prioritera användningen Poliklinikkamaksut palautettu handla enbart den tyngsta delen av hälso- av resurserna. Allt detta gör man redan Parkinson-potilaille . 28 vården och helt överlämna ökningen till nu, men i en helt nära framtid blir man Uudet viran- ja toimenhaltijat . 29 Varsinais-Suomen sair den privata sektorn, som suger våra erfarna tvungen att göra detta i ännu högre grad. experter till de nya arbetsplatserna? Man blir tvungen att klarlägga arbets- Sairaanhoitopiirille uusi Efterfrågan på de specialsjukvårds- fördelningen mellan den privata och den Internet- ja intranet-palvelu . 31 tjänster som Egentliga Finlands sjukvårds- offentliga hälsovården. Vi skulle nog kun- E-lukusali . 31 distrikt producerar har under de senaste na fylla den ökade efterfrågan, men de åren ökat, trots att man i vårt landskap knappa skattemedlen tillåter oss ingen två- samtidigt har satsat på primärhälsovården siffrig tillväxtökning. Den framtida ök- och kommunernas egna specialsjukvård. ningen styrs med patienternas egna och År 1999 ökade antalet remisser med 3,1 %, arbetsgivarnas medel i allt högre grad till 3 år 2000 med 7,0 % och senaste år med den privata sektorn. Muutoksia toteutetaan (1.osa) - Viisikkokuntayhteistyö etenemässä hy Viisikkokuntien (Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio ja Turku) johtavien lääkäreiden Operatiivisten alojen työryhmä toimesta valmistui 16.5.2000 «Ratkaisuehdotus Turun talousalueen erikois- esitti loppuraportissaan seuraavaa: • Elektiivinen ortopedia siirtyy TYKS:n sairaanhoidon kokonaisvaltaiseksi järjestelyksi vuodesta 2000 eteenpäin«. kantasairaalasta TKKS:n tiloihin (tekoni- Ratkaisuesityksen tavoitteena oli erikoissairaanhoidon tuottavuuden lisääminen, velkirurgia,
Recommended publications
  • KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA on LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I
    KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA ON LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I LAKANNUT KUNTA VASTAANOTTAVA KUNTA Kunnan nimi Kuntanumero Lakkaamispäivä Kunnan nimi Kuntanumero Huomautuksia Ahlainen 001 010172 Pori 609 Aitolahti 002 010166 Tampere 837 Akaa 003 010146 Kylmäkoski 310 ks. tämä taulu: Kylmäkoski-310 Sääksmäki 788 ks. tämä taulu: Sääksmäki-788 Toijala 864 ks. tämä taulu: Toijala-864 Viiala 928 ks. tämä taulu: Viiala-928 Alahärma 004 010109 Kauhava 233 ks. tämä taulu: Kortesjärvi-281 ja Ylihärmä-971 Alastaro 006 010109 Loimaa 430 ks. tämä taulu: Mellilä-482 Alatornio 007 010173 Tornio 851 Alaveteli 008 010169 Kruunupyy 288 Angelniemi 011 010167 Halikko 073 ks. tämä taulu: Halikko-073 Anjala 012 010175 Sippola 754 ks. taulu II: Sippola-754 Anjalankoski 754 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Elimäki-044, Jaala-163, Kuusankoski-306, Valkeala-909 Anttola 014 311200 Mikkeli 491 ks. tämä taulu: Mikkelin mlk-492 Artjärvi 015 010111 Orimattila 560 Askainen 017 010109 Masku 481 ks. tämä taulu: Lemu-419 Bergö 032 010173 Maalahti 475 Björköby 033 010173 Mustasaari 499 Bromarv 034 010177 Hanko 078 Tenhola 842 ks. tämä taulu: Tenhola-842 Degerby 039 010146 lnkoo 149 Dragsfjärd 040 010109 Kemiönsaari 322 ks. tämä taulu: Kemiö-243 ja Västanfjärd-923 Elimäki 044 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Jaala-163, Kuusankoski-306, Anjalankoski-754, Valkeala-909 Eno 045 010109 Joensuu 167 ks. tämä taulu: Pyhäselkä-632 Eräjärvi 048 010173 Orivesi 562 Haaga 068 010146 Helsinki 091 Haapasaari 070 010174 Kotka 285 Halikko 073 010109 Salo 734 ks. tämä taulu: Kiikala-252, Kisko-259, Kuusjoki-308, Muurla-501, Perniö-586, Pertteli-587, Suomusjärvi-776, Särkisalo-784 Hauho 083 010109 Hämeenlinna 109 ks.
    [Show full text]
  • SISÄASIAINMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Pelastusosasto .03.2003
    SISÄASIAINMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Pelastusosasto .03.2003 Jakelussa mainituille VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINNAN JÄRJES- TÄMISESTÄ VARSINAIS-SUOMEN PELASTUSTOIMEN ALUEELLA Pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain (1214/2001) 4 §:n 1 momen- tin mukaan pelastustoimen alueeseen kuuluvien kuntien on tehtävä sopimus pelastus- toimen yhteistoiminnan järjestämisestä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2002. So- pimuksen hyväksymisestä on saman säännöksen mukaan voimassa, mitä kuntalain (365/1995) 79 §:n 2 momentissa säädetään kuntayhtymän perussopimuksen muutta- misesta. Sopimuksesta on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä kuntien yhteistoi- minnasta säädetään kuntalaissa. Saman lain 4 §:n 2 momentin mukaan, jos kunnat eivät sovi pelastustoimen yhteistoiminnan järjestämisestä 1 momentissa säädetyssä määräajassa, valtioneuvosto määrää kustannusten jaosta, hallintomallista, virkojen ja tehtävien järjestämisen perusteista ja muista yhteistoiminnan järjestämiseksi välttä- mättömistä asioista, joista kunnat eivät ole sopineet. Valtioneuvoston määräys on voimassa siihen asti, kunnes asianomaiset kunnat toisin sopivat. Valtioneuvosto on edellä mainitun lain 3 §:n nojalla 7.3.2002 antamallan päätöksellä (174/2002) vahvistanut pelastustoimen alueet. Varsinais-Suomen alueeseen kuuluvat Alastaro, Askainen, Aura, Dragsfjärd, Halikko, Houtskari, Iniö, Kaarina, Karinainen, Kemiö, Kiikala, Kisko, Korppoo, Koski Tl, Kustavi, Kuusjoki, Laitila, Lemu, Lieto, Loimaa, Loimaan kunta, Marttila, Masku, Mellilä, Merimasku, Mietoinen,
    [Show full text]
  • Turun Tiepiirin Tiestön Ja Liikenteen Tila 1.1.2002 Julkaisua Saatavana: Turun Tiepiiri, Palvelujen Suunnittelu
    'VP TIEHALLINTO Turun tiepiirin tiestön ja liikenteen tila 1.1.2002 Julkaisua saatavana: Turun tiepiiri, Palvelujen suunnittelu TIEHALLINTO TEALLINTO TIEHALLINTO Turun tiepilri Yliopistonkatu 34 Kirjasto PL636 20101 Turku Puh. 020444152 SISALLYSLU ETTELO Sivu Lukijalle 2-3 TIESTÖ JA SILLAT TIEPITUUDET JA LIIKENNESUORITE MAAKUNNITTAIN 4 TOIMINNALLINEN LUOKITUS 5 TALVI HOITOLUOKITUS JA TAL VIAJAN TÄSMÄHO ITO 6-7 TIEMESTAREIDEN TOIMIALUEET 8 PAALLYSTELAJIT 9 TIESTÖN KUNTO - keskimääräinen vauriosumma v.1994- 2001 10 - keskimääräinen tasaisuus v. 1994- 2001 10 SORATEIDEN RUNKOKELIRIKKO 11 KEVYENLIIKENTEEN VÄYLÄT - Varsinais- Suomi 12-13 - Satakunta 14-15 SILTOJEN KUNTOARVIOJAKAUMA 16 SILTOJEN IKÄJAKAUMA 16 PAINORAJOITETUT SILLAT 17 PAINORAJOITETUT SILLAT (luettelo) 18 RAUTATEIDEN RISTEYKSET 19 LIIKENNE SORATEIDEN KESÄLIIKENNE 20 SATAMALIIKENNE 21 LIIKENNE 2001 22-23 LIIKENNE RASKAAT 2001 24-25 KVL:N VUOTUINEN MUUTOS 26-27 PÄÄTEIDEN LIIKENTEEN KUUKAUSIMUUTOS 28 VALTA-, KANTA-, JA SEUTUTEIDEN LEVEYSPUUTTEET 29 PÄÄTEIDEN SUJUVUUS JA RUUHKAISET LIITTYMÄT 30 LIIKENNETURVALLISUUS HENKILÖVAHINGOT LIITTYMISSÄ 31 HENKILÖVAHINKO-ONNETTOMLJUSTIHEYS 32 KUOLEMAAN JA LOUKKAANTUMISEEN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 33 HENKILÖVAHINKOON JOHTANEET KEVYENLIIKENTEEN ONNETTOMUUDET 34 - LUETTELO 35 - TAULUKOT 36 HIRVI- JA PEURAONNETTOMUUDET 37 - TAULUKKO 38 YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖN PARANTAMISKOHTEET 39 POHJAVESIEN SUOJAUS 40 TIENVARSILAITTEISTO 41 VALTION JA KUNNAN VALAISTUKSET 42 LAUTAT JA LAITURIT 43 LIIKENNE VERKOT PAATEIDEN RUNKOVERKKO 44 YLEISEUROOPPALAISET LIIKENNEVERKOT
    [Show full text]
  • Säädk 199/2001
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1443—1445 SISÄLLYS N:o Sivu 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista ............................. 3989 1444 Opetusministeriön asetus Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen eräistä suoritteista perittävistä maksuista .................................................................................. 3992 1445 Työministeriön asetus työssäkäyntialueista .................................................. 3994 N:o 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994: 1§ 2) arkistolaitoksen omien ja arkistolaitok- sessa säilytettävien muiden viranomaisten tai Maksuttomat suoritteet seurakuntien arkistojen perusteella muuta kuin 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua virallista Arkistolaitoksen hallussa olevan aineiston tarkoitusta varten annettavat oikeaksi todis- ja hakemistojen käyttö arkiston tiloissa on tettavat jäljennökset, todistukset, otteet tai maksutonta. muut selvitykset, joista peritään oheisesta Maksuttomia ovat lisäksi tarkastukset, lau- maksutaulukosta ilmenevät kiinteät maksut. sunnot ja päätökset, joista on säädetty arkis- Henkilötietolain (523/1999) 35 §:n mukai- tolaissa (831/1994) sekä arkistolaitoksen set kansallisarkiston päätökset ovat maksul- omien ja siellä säilytettävien muiden viran-
    [Show full text]
  • Ijjm Tilastokeskus Lul Tilastokeskus ¡Sm Statistikcentralen 11 Statistics Finland Länsi-Suomen Katsaus
    Länsi-Suomen katsaus 1997 mmrnmmmmm ijjm Tilastokeskus lUl Tilastokeskus ¡Sm Statistikcentralen 11 Statistics Finland Länsi-Suomen katsaus Oulu 1997 Tiedustelut: Esko Syrjäkari (08) 5372045 Leena Jäntti (08) 5372046 Sirkku Hiltunen(08) 5372046 Kansikuva: Mervi Heusala, Tatsi Oy ISSN 1239-7482 ISBN 951-727-386-X © 1997 Tilastokeskus Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Multiprint, Oulu 1997 ALKUSANAT Länsi-Suomen katsaus 1997 on yksi neljästä Tilastokeskuksen tekemästä aluekatsausjulkai- susta. Muut vastaavalla tietosisällöllä ja esitystavalla toteutetut aluejulkaisut ovat Pohjois-Suo- men, Itä-Suomen ja Etelä-Suomen katsaukset. Katsausjulkaisujen aluerajaukset noudattavat uuden läänijaon mukaisia rajoja. Lapin ja Oulun läänien tiedot on kuitenkin esitetty samassa julkaisussa - Pohjois-Suomen katsauksessa. Tässä katsauksessa esitetään tiedot uuden Länsi- Suomen läänin alueesta (Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Vaasan Rannikkoseudun, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat). Julkaisusarja on jatkoa ja laajennus aiemmin kuudesti Oulun läänikatsauksen ja kahdesti Pohjois-Suomen katsauksen nimellä tuotetulle vuosijulkaisulle. Se oli usean vuoden ajan Tilastokeskuksen ainoa tiettyyn Suomen aluekokonaisuuteen keskittyvä kokoomajulkaisu. Katsauksen tavoitteena on antaa alueellista tietoa Länsi-Suomesta, sen maakunnista, seu­ tukunnista sekä kunnista ja niiden keskinäisistä eroavaisuuksista. Tiedot esitetään visuaalisesti joko kuntapohjaisina teemakarttoina tai diagrammeina. Tietolähteinä on käytetty
    [Show full text]
  • Kunnat Ja Kuntapohjaiset Aluejaot 2005
    Tilastokeskus Käsikirjoja 28 Statistikcentralen Handböcker Statistics Finland Handbooks Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot 2005 Kommuner och kommunbaserade indelningar 2005 Municipalities and Regional Divisions Based on Municipalities 2005 Tilastokeskus Käsikirjoja 28 Statistikcentralen Handböcker Statistics Finland Handbooks Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot 2005 Kommuner och kommunbaserade indelningar 2005 Municipalities and Regional Divisions Based on Municipalities 2005 Helsinki - Helsingfors 2005 Tiedustelut - Förfrägningar - Inquiries: Kari Seppä Saija Ylönen (09) 17341 sähköposti: [email protected] www.tilastokeskus.fi/luokitukset © 2005 Tilastokeskus - Statistikcentralen - Statistics Finland Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Uppgifterna fä r länas med uppgivande av Statistikcentralen som källa. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. ISSN 0355-2063 = Käsikirjoja ISBN 952-467-399-1 Yliopistopaino, Helsinki 2005 Alkusanat Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot 2005vastaan Kari Seppä, p. (09) 1734 3572, ja -julkaisussa esitellään yleisimmät tilastoissa Saija Ylönen, p. (09) 1734 2641. käytettävät kuntapohjaiset alueluokitukset. Käsikirja sisältää kuntajaon lisäksi seutukun­ Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot 2005 nat, maakunnat, suuralueet, läänit, työvoima- -julkaisun sisältämät luokitukset ovat saata­ ja elinkeinokeskukset, tilastolliset työssä­ villa myös sähköisessä muodossa. Sähköiset käyntialueet, tilastollisen kuntaryhmityksen luokitustuotteet voi tilata
    [Show full text]
  • Suomen Säädöskokoelma
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367—1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista ..................................................................................... 5611 1368 Työministeriön asetus työssäkäyntialueista .................................................. 5613 N:o 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista Annettu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 Työministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 30 päivänä joulukuuta 2002 annetun työttömyysturvalain (1290/2002) 11 luvun 4 §:n 5 momentin nojalla: 1§ 3§ Määräaika työvoimapoliittisen lausunnon Ammattitaitosuojan poistaminen antamiselle Työvoimatoimikunnan antaessa kielteisen Työvoimatoimikunnan tulee antaa työvoi- työvoimapoliittisen lausunnon työttömyystur- mapoliittinen lausunto viimeistään 30 päivän valain 2 luvun 13 §:n 3 momentissa tarkoi- kuluessa siitä, kun hakija on toimittanut tetussa tilanteessa, lausunnosta on käytävä vastauksensa vaadittuine liitteineen toimikun- ilmi, että hakijalle on selvitetty, ettei hänelle nan selvityspyyntöön tai kun määräaika sel- ole kolmen ensimmäisen työttömyyskuukau- vityksen antamiseen on päättynyt. den aikana osoitettavissa hänen ammattitai- Työvoimatoimiston on annettava työvoi- tonsa huomioon ottaen sopivaa työtä hänen mapoliittinen lausunto viipymättä sen jälkeen, työssäkäyntialueellaan. kun lausunnon antamiseksi tarpeellinen sel- vitys
    [Show full text]
  • Käymme Yhdessä Ain, Käymme Aina Rinnakkain
    KÄYMME YHDESSÄ AIN, KÄYMME AINA RINNAKKAIN Analyysi kuntaliitosretoriikan käsitteistön muuttumisesta 1960- luvulta 2000-luvulle Valtio-opin pro gradu –tutkielma Merja Airas Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Huhtikuu 2010 2 TIIVISTELMÄ KÄYMME YHDESSÄ AIN, KÄYMME AINA RINNAKKAIN Analyysi kuntaliitosretoriikan käsitteistön muuttumisesta 1960-luvulta 2000-luvulle Merja Airas Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Valtio-opin pro gradu –tutkielma Ohjaaja: Pekka Korhonen Huhtikuu 2010 82 s. Tutkimukseni aiheena on selvittää kuntaliitoskeskusteluun kuuluvien käsitteiden vaikutusta kuntaliitosten toteuttamiseen ja kuinka käsitteet ovat vaikuttaneet poliittiseen diskurssiin ja toi- mintaan kuntaliitoksissa viimeisen noin 40 vuoden aikana virallisten tahojen ja tekstien kautta. Tutkimuksessa kuntaliitoskeskustelua tarkastellaan 1960-luvulta 2000-luvulle. Varsinainen ana- lyysi jakautuu kolmeen päälukuun. Ensimmäinen käsittää ajanjakson 1960- ja 1970-luvut, toi- nen 1980-luvun ja osan 1990-luvusta. Kolmannessa luvussa käsitellään edellisten vuosikym- menten keskustelujen vaikutuksia kahden kuntaliitoksen toteutumisen 2000-luvulla. Tutkimuksessa kysytään miten käsitteet ovat muuttuneet tai mitä uusia merkityksiä ne ovat saa- neet ajan ja politiikan muutoksissa. Tutkimus kertonee myös jotakin siitä poliittisesta diskurssis- ta miksi kuntaliitoksia ja kuntauudistusta on jahkailtu vuosikymmeniä. Tutkimuksessa etsitään vastausta tai viitteitä myös siihen, miten käsitteet muuttavat politiikkaa ja politiikka
    [Show full text]
  • Kunnat Ja Kuntapohjaiset Aluejaot 2009
    Tilastokeskus » Käsikirjoja 28 fl Statistikcentralen Handböcker V Statistics Finland Handbooks Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot 2009 Kommuner och kommunbaserade indelningar 2009 Municipalities and Regional Divisions Based on Municipalities 2009 Tilastokeskus Käsikirjoja 28 Statistikcentralen Handböcker Statistics Finland Handbooks Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot 2009 Kommuner och kommunbaserade indelningar 2009 Municipalities and Regional Divisions Based on Municipalities 2009 Helsinki - Helsingfors 2009 Tiedustelut - Förfrägningar - Inquiries: Kari Seppä Saija Ylönen (09) 17 341 sähköposti: [email protected] www.tilastokeskus.fi/luokitukset © 2009 Tilastokeskus - Statistikcentralen - Statistics Finland Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Uppgifterna fä r länas med uppgivande av Statistikcentralen som källa. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. ISSN 0355-2063 = Käsikirjoja ISBN 978-952-467-967-1 Multiprint Oy, Flelsinki 2009 Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot 2009 Alkusanat Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot -jul­ 2009tilastojen käsitteellistä selkeyttä ja vertailu­ kaisussa esitellään yleisimmät tilastoissa käy­ kelpoisuutta. Tilastoinnin lisäksi kuntien luo­ tettävät kuntapohjaiset alueluokitukset. Käsi­ kitusjärjestelmä soveltuu käytettäväksi myös kirja sisältää kuntajaon lisäksi seutukunnat, muissa tietojärjestelmissä. maakunnat, suuralueet, läänit, työvoima- ja Alueluokituksia sekä tätä julkaisua koske­ elinkeinokeskukset, tilastolliset työssäkäynti­via
    [Show full text]
  • TABLE 9 Kuntien Nimenmuutokset Muutosajankohdan Mukaan Kommunernas Namnändringar Efter Ändringstidpunkt Name Changes of Municipalities According to Time of Change
    TAULUKKO 9– TABELL 9 – TABLE 9 Kuntien nimenmuutokset muutosajankohdan mukaan Kommunernas namnändringar efter ändringstidpunkt Name changes of municipalities according to time of change Muuttunut kunta Ajankohta Ändrad kommun Tidpunkt Changed municipality Point in time 498 Muonionniska 9.8.1923 499 Mustasaari 23.4.1927 732 Kuolajärvi 1.1.1936 290 Kuhmoniemi 1.1.1937 604 Etelä-Pirkkala 1.1.1938 536 Pohjois-Pirkkala 1.1.1938 854 Turtola 1.1.1949 235 Grankulla 8.4.1949 099 Hongonjoki 1.1.1952 785 Säräisniemi 1.1.1954 178 Juva – Jockas 9.6.1965 426 Liperi – Libelits 9.6.1965 475 Maalahti – Malaks 9.6.1965 479 Maksamaa – Maksmo 9.6.1965 503 Mynämäki – Virmo 9.6.1965 886 Ulvila – Ulfsby 9.6.1965 309 Kuusjärvi 1.1.1968 626 Pyhäjärvi Ol – Pyhäjärvi Ul l 1.1.1969 092 Helsingin mlk – Helsinge 1.1.1972 143 Ikaalisten mlk – Ikaalinens lk 1.1.1972 923 Vestanfjärd 30.12.1972 754 Sippola 1.1.1975 272 Kokkola – Gamlakarleby 1.1.1977 428 Lohjan mlk – Lojo lk 1.1.1978 431 Loimaan mlk – Loimaa lk 1.1.1978 241 Kemin mlk – Kemi lk 1.1.1979 10 Alavus – Alavo 1.1.1983 47 Enontekiö 1.1.1983 51 Eurajoki 1.1.1983 140 Iisalmi 1.1.1983 143 Ikaalinen 1.1.1983 169 Jokioinen 1.1.1983 171 Joroinen 1.1.1983 186 Järvenpää 1.1.1983 205 Kajaani 1.1.1983 224 Karkkila 1.1.1983 315 Kälviä 1.1.1983 398 Lahti 1.1.1983 399 Laihia 1.1.1983 423 Lieto 1.1.1983 425 Liminka 1.1.1983 429 Lohtaja 1.1.1983 484 Merikarvia 1.1.1983 538 Nousiainen 1.1.1983 604 Pirkkala 1.1.1983 927 Vihti 1.1.1983 934 Vimpeli – Vindala 1.1.1983 989 Ähtäri 1.1.1983 599 Pietarsaaren mlk – Pedersöre 23.2.1989 626 Pyhäjärvi 1.1.1993 283 Koski Hl 1.1.1995 626 Pyhäsalmi 1.1.1996 445 Länsi-Turunmaa – Väståboland 1.1.2012 Huomautuksia – Anmärkningar – Remarks: Lakkautettujen kuntien nimenmuutokset eivät ole mukana.
    [Show full text]
  • N:O 288 809 Liite 1 TUKIALUEJAKO Alue a Alastaro, Askola, Aura
    N:o 288 809 Liite 1 TUKIALUEJAKO Alue A Suodenniemi, Suomusjärvi, Sysmä, Säky- Alastaro, Askola, Aura, Elimäki, Espoo, lä, Taivassalo, Tammela, Tammisaari, Helsinki, Järvenpää, Karinainen, Karjaa, Tampere, Toijala, Tuulos, Ulvila, Urjala, Kauniainen, Kemiö, Kerava, Kiikala, Uusikaupunki, Vahto, Valkeakoski, Val- Kirkkonummi, Koski Tl, Kouvola, Kuus- keala, Vammala, Vampula, Vehmaa, Vel- joki, Lapinjärvi, Lieto, Liljendal, Lohja, kua, Vesilahti, Viiala, Viljakkala, Viro- Loimaa, Loimaan kunta, Loviisa, Marttila, lahti, Vårdö, Ylämaa, Yläne, Ylöjärvi, Masku, Mellilä, Mietoinen, Muurla, Myrs- Ypäjä ja Äetsä sekä Dragsfjärdin, Halikon, kylä, Nurmijärvi, Oripää, Paimio, Perniö, Inkoon, Kaarinan, Lemun, Naantalin, Pa- Pertteli, Pohja, Pornainen, Pukkila, Pöytyä, raisten, Pernajan, Piikkiön, Porvoon, Sau- Raisio, Ruotsinpyhtää, Rusko, Salo, Sipoo, von, Särkisalon ja Turun saaristo-osat. Siuntio, Somero, Tarvasjoki, Tuusula, Vantaa, Vihti ja Västanfjärd sekä saaristo- Alue C1 osia lukuun ottamatta Dragsfjärd, Halikko, Alahärmä, Enonkoski, Hankasalmi, Hau- Inkoo, Kaarina, Lemu, Naantali, Parainen, kivuori, Heinävesi, Ilmajoki, Isokyrö, Ja- Pernaja, Piikkiö, Porvoo, Sauvo, Särkisalo lasjärvi, Joensuu, Joroinen, Jurva, Juva, ja Turku. Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Jämsän kun- nasta entisen Kuoreveden kunnan alue, Alue B Jämsänkoski, Kangaslampi, Kaskinen, Anjalankoski, Artjärvi, Asikkala, Askai- Kauhajoki, Kauhava, Kerimäki, Kesälahti, nen, Brändö, Eckerö, Eura, Eurajoki, Kitee, Korpilahti, Korsnäs, Kristiinan- Finström, Forssa, Föglö, Geta, Hamina,
    [Show full text]
  • L O I M a a N S E U D
    � � � � � � �� � � � � � � ��������������������� ����������� ������������������������ ������������������������� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � ����������� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �� � � � � � � � � � � � � � �������������� ������������������ ������������������ � � � � Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat SISÄLLYS 1. TYÖN TAUSTAT JA TAVOITTEET............................................................................ 4 2. SEUDUN RAKENNE JA KEHITYS............................................................................. 5 2.1. LIIKENNEVERKON JA ALUERAKENTEEN KEHITYS .............................................................. 5 2.2. VÄESTÖNKEHITYS JA -ENNUSTE..................................................................................... 7 2.3. TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE .............................................................................. 12 2.4. TYÖSSÄKÄYNTI........................................................................................................... 15 3. LIIKKUMISKÄYTTÄYTYMINEN................................................................................ 19 3.1. SUOMALAISTEN KULKUTAVAT ...................................................................................... 19 3.2. ERI KULKUTAPOJEN KÄYTTÖEDELLYTYKSET LOIMAAN SEUDULLA ................................... 21 4. LIIKENTEEN JA LIIKENNEVERKKOJEN TILA....................................................... 28 4.1. TIE- JA KATUVERKKO JA TIELIIKENNE ..........................................................................
    [Show full text]