SISÄASIAINMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Pelastusosasto .03.2003

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

SISÄASIAINMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Pelastusosasto .03.2003 SISÄASIAINMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Pelastusosasto .03.2003 Jakelussa mainituille VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINNAN JÄRJES- TÄMISESTÄ VARSINAIS-SUOMEN PELASTUSTOIMEN ALUEELLA Pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain (1214/2001) 4 §:n 1 momen- tin mukaan pelastustoimen alueeseen kuuluvien kuntien on tehtävä sopimus pelastus- toimen yhteistoiminnan järjestämisestä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2002. So- pimuksen hyväksymisestä on saman säännöksen mukaan voimassa, mitä kuntalain (365/1995) 79 §:n 2 momentissa säädetään kuntayhtymän perussopimuksen muutta- misesta. Sopimuksesta on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä kuntien yhteistoi- minnasta säädetään kuntalaissa. Saman lain 4 §:n 2 momentin mukaan, jos kunnat eivät sovi pelastustoimen yhteistoiminnan järjestämisestä 1 momentissa säädetyssä määräajassa, valtioneuvosto määrää kustannusten jaosta, hallintomallista, virkojen ja tehtävien järjestämisen perusteista ja muista yhteistoiminnan järjestämiseksi välttä- mättömistä asioista, joista kunnat eivät ole sopineet. Valtioneuvoston määräys on voimassa siihen asti, kunnes asianomaiset kunnat toisin sopivat. Valtioneuvosto on edellä mainitun lain 3 §:n nojalla 7.3.2002 antamallan päätöksellä (174/2002) vahvistanut pelastustoimen alueet. Varsinais-Suomen alueeseen kuuluvat Alastaro, Askainen, Aura, Dragsfjärd, Halikko, Houtskari, Iniö, Kaarina, Karinainen, Kemiö, Kiikala, Kisko, Korppoo, Koski Tl, Kustavi, Kuusjoki, Laitila, Lemu, Lieto, Loimaa, Loimaan kunta, Marttila, Masku, Mellilä, Merimasku, Mietoinen, Muurla, Mynämäki, Naantali, Nauvo, Nousiainen, Oripää, Paimio, Parainen, Perniö, Pertteli, Piikkiö, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rusko, Rymättylä, Salo, Sauvo, Somero, Suo- musjärvi, Särkisalo, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku, Uusikaupunki, Vahto, Vehmaa, Velkua, Västanfjärd ja Yläne. Varsinais-Suomen pelastustoimen yhteistoimintasopimusta on valmisteltu laajapoh- jaisissa työryhmissä ja valmistelua koordinoi Turun palolaitos. Sopimusehdotuksen mukaan Varsinais-Suomen alueen pelastustoimi toimisi osana Turun kaupungin or- ganisaatioita. Turun kaupunginvaltuusto asettaisi toimikaudekseen Varsinais- Suomen aluepelastuslautakunnan, jossa olisi 15 jäsentä. Jäsenistä 5 on Turun kau- pungin edustajia ja kustakin seutukunnasta on 1-3 edustajaa seutukunnan koon mu- kaan. Aluepelastuslautakunta päättäisi muun muassa alueen palvelutasosta, pelastus- toimen organisaatiosta ja tekisi esityksen pelastusjohtajan valinnasta. Pelastuslaitok- sen vuosien 2004-2007 toimintakulut ja investointien nettohankintamenot jaettaisiin sopimusehdotuksen mukaan kuntien kesken palo- ja pelastustoimen vuosien 2000 ja 2001 tilinpäätösten nettokäyttömenojen keskiarvojen suhteessa. Vuodesta 2008 alka- en sopijakunnat maksaisivat vastaavat menot kuntien asukasluvun suhteessa. 2 Valmisteltu sopimusehdotus hyväksyttiin seuraavissa kunnissa: Aura, Dragsfjärd, Halikko, Houtskari, Iniö, Kaarina, Karinainen, Kemiö, Korppoo, Koski TL, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila, Naantali, Nauvo, Paimio, Parainen, Piikkiö, Raisio, Salo, Särkisalo, Tarvasjoki, Turku, Uusikaupunki Västanfjärd ja Yläne. (28 kuntaa 56:sta, joissa asukkaita on 365 414 eli 82 % koko alueen väkiluvusta). Sopimusehdo- tusta eivät hyväksyneet: Alastaro, Askainen, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Loimaan kun- ta, Masku, Mellilä, Merimasku, Mietoinen, Muurla, Mynämäki, Nousiainen, Oripää, Perniö, Pertteli, Rusko, Rymättylä, Sauvo, Somero, Suomusjärvi, Vahto, Vehmaa ja Velkua. Pöytyän kunta ei ollut vastannut ehdotukseen vuoden 2002 aikana. Sopimus- ta vastusti 27 kuntaa 56:sta, joten laissa vaadittu kahden kolmasosan määräenem- mistöä ei sopimukseen hyväksymiselle saatu. Sisäasiainministeriö pyysi kaikilta Varsinais-Suomen pelastustoimen alueen kunnilta lausunnon. Sopimusehdotuksen hylänneitä kuntia pyydettiin ilmoittamaan kohdat, joita kunta ei voinut sopimusehdotuksesta hyväksyä ja mikä oli kunnan näkemys asi- anomaisesta kohdasta. Lukumääräisesti suurin syy sopimuksen hylkäämiseen oli kus- tannustenjako, johon esitettiin asukaslukuperustetta korjaavia kertoimia kunkin kun- nan riskien ja palvelutason perusteella tai jotakin muuta perustetta kuin asukaslukua. Valtioneuvosto on käsitellyt asian. Varsinais-Suomen pelastustoimen alueen yhteis- toiminnasta on laadittu sopimus, jonka 28 kuntaa alueen 56 kunnasta on hyväksynyt. Sopimuksen hyväksyneet kunnat edustavat noin 365 000 asukasta alueen 447 000 asukkaasta. Alueiden muodostamisesta annetun lain 4 §:n 1 momenttia verrattuna kuntalain (365/1995) 79 §:n 1 momentin (81/2002) säännöksiin kuntayhtymän perus- sopimuksen muuttamisesta, sopimus ei ole tullut hyväksytyksi vaan valtioneuvoston tulee päättää yhteistoiminnan ehdoista. Kunnilta saatujen lausuntojen ja muun selvityksen perusteella erimielisyys sopimuk- sen sisällöstä perustuu seuraaviin sopimuskohtiin: 1) hallintomalli (2 kuntaa) 2) lautakunnan koko (1 kunta) ja kokoonpano (3 kuntaa) 3) päätösvalta pelastustoimen ylimmän viranhaltijan valinnasta (1 kunta) 4) palvelutason määrittely ja päättäminen (7 kuntaa) 5) sopimuspalokuntien toiminnan turvaaminen (7 kuntaa) 6) kustannusten jakoperuste (27 kuntaa) Muilta osin kuin kustannusten jaossa muutosehdotuksilla voidaan katsoa olevan vä- häinen kannatus. Kustannusten jakamiseen on esitetty erilaisia malleja: a) asukaslukuun perustuvaa kuntien maksuosuuden perustetta tulisi täydentää kunnan riskejä ja palvelutasoa kuvaavilla kertoimilla (18 kuntaa) 3 b) kustannukset tulisi jakaa kahteen osaan: viranomaiskustannuksiin (50 %), jotka voidaan jakaa asukasluvun mukaan ja palvelutasokustannuksiin (50 %), joiden mak- superusteena olisi todelliset päivystyksistä aiheutuvat kustannukset (6 kuntaa) c) kustannukset tulee jakaa kussakin kunnassa maksettavaa kunnallisveroa vastaavan verotettavan tulon suhteessa (4 kuntaa). Kustannusten jakamisessa asukasluvun lisäksi käytettäviä kertoimia kannattaneita on merkittävä määrä kuntia, mutta ne eivät kuitenkaan ole esittäneet, minkälainen tällai- sen kertoimen tulisi olla. Edellä olevan perusteella valtioneuvosto on päättänyt pelastustoimen alueiden muo- dostamisesta annetun lain 4 §:n 2 momentin nojalla, että Varsinais-Suomen pelastus- toimen alueen yhteistoiminnassa on noudatettava alueella yhteisesti neuvotellun so- pimusehdotuksen ehtoja. Sopimusehdotus on liitteenä. Tämä valtioneuvoston päätös on voimassa siihen saakka, kunnes kunnat toisin sopi- vat. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Ministeri Martti Korhonen Pelastusylijohtaja Pentti Partanen JAKELU Varsinais-Suomen pelastustoimen alueen kunnat .
Recommended publications
  • Lions Clubs International Club Membership Register
    LIONS CLUBS INTERNATIONAL CLUB MEMBERSHIP REGISTER CLUB MMR MMR FCL YR MEMBERSHI P CHANGES TOTAL IDENT CLUB NAME DIST TYPE NBR RPT DATE RCV DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 4017 020348 KVARNBO 107 A 1 09-2003 10-16-2003 -3 -3 45 0 0 0 -3 -3 42 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 05-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 06-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 07-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 08-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 09-2003 10-21-2003 -1 -1 55 0 0 0 -1 -1 54 4017 041195 ALAND SODRA 107 A 1 08-2003 09-23-2003 24 0 0 0 0 0 24 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 07-2003 06-23-2003 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 08-2003 06-23-2003 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 09-2003 10-16-2003 20 0 0 0 0 0 20 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 07-2003 09-18-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 08-2003 09-11-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 08-2003 10-08-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 09-2003 10-08-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 7 09-2003 10-13-2003 2 2 25 2 0 0 0 2 27 GRAND TOTALS Total Clubs: 5 169 2 0 0 -4 -2 167 Report Types: 1 - MMR 2 - Roster 4 - Charter Report 6 - MMR w/ Roster 7 - Correspondence 8 - Correction to Original MMR 9 - Amended Page 1 of 126 CLUB MMR MMR FCL YR MEMBERSHI P CHANGES TOTAL IDENT CLUB NAME DIST TYPE NBR RPT DATE RCV DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 4019 020334 AURA 107 A 1 07-2003 07-04-2003 4019 020334 AURA 107 A 1 08-2003 06-04-2003 4019 020334 AURA 107 A 1 09-2003 10-06-2003 44 0 0 0 0 0 44 4019 020335 TURKU AURA 107 A 25 0 0 0
    [Show full text]
  • Finnish Archipelago Incoming Product Manual 2020
    FINNISH ARCHIPELAGO & WEST COAST Finnish Archipelago is a unique destination with more than 40 000 islands. The sea, forests, rocks, all combined together with silent island corners is all you need on your holiday. Local history and culture of the area shows you traditions and way of life in this corner of Finland. Local food is a must experience while you are going for island hopping or visiting one of many old wooden towns at the coast. If you love the sea and the nature, Finnish Archipelago and west coast offers refreshingly breezy experience. National parks (4) and Unesco sites (2) make the experience even more special with unique features. Good quality services and unique attractions with diverse and fascinating surroundings welcome visitors from all over. Now you have a chance to enjoy all this at the same holiday when the distances are just suitable between each destination. Our area covers Parainen (all the archipelago islands), Naantali, Turku, Uusikaupunki, Rauma, Pori, Åland islands and many other destinations at the archipelago, coast and inland. GENERAL INFO / DETAILS OF TOURS Bookings: 2-4 weeks prior to arrival. For bigger groups and for more information, please contact Visit Naantali or Visit Turku. We reserve the rights to all changes. Photo: Lennokkaat Photo: OUTDOORS CULTURE LOCAL LIFE WELLBEING TOURS CONTENT OF FINNISH ARCHIPELAGO MANUAL Page OUTDOORS 3 Hidden gems of the Archipelago Sea – An amazing Archipelago National Park Sea kayaking adventure 4 Archipelago Trail – Self-guided bike tour at unique surroundings 5 Hiking on Savojärvi Trail in Kurjenrahka National Park 6 Discover Åland’s Fishing Paradise with a local sport fishing expert 7 St.
    [Show full text]
  • 48 Nr 12 Bilaga 1 REGIONINDELNING FÖR NATIONELLT
    48 Nr 12 Bilaga 1 REGIONINDELNING FÖR NATIONELLT STÖD TILL SÖDRA FINLAND Region A Suodenniemi, Suomusjärvi, Sysmä, Säkylä, Alastaro, Askola, Aura, Bjärnå, Borgnäs, Tammela, Tammerfors, Tavastkyro, Tavas- Elimäki, Esbo, Helsingfors, Grankulla, Karis, tehus, Toijala, Tuulos, Tövsala, Ulvsby, Ur- Kervo, Kiikala, Kimito, Koski, Kouvola, jala, Vahto, Valkeakoski, Valkeala, Vamma- Kuusjoki, Kyrkslätt, Lappträsk, Liljendal, la, Vampula, Vehmaa, Velkua, Vesilahti, Lojo, Loimaa, Lovisa, Lundo, Marttila, Mas- Viiala, Viljakkala, Villmanstrand, Villnäs, ku, Mellilä, Mietoinen, Muurla, Mörskom, Virolahti, Vårdö, Ylämaa, Yläne, Ylöjärvi, Nurmijärvi, Oripää, Pemar, Pertteli, Pojo, Ypäjä och Äetsä samt skärgårdsdelarna av Pukkila, Pöytyä, Reso, Rusko, Salo, Sibbo, Borgå, Dragsfjärd, Finby, Halikko, Ingå, Sjundeå, Somero, Strömfors, Tarvasjoki, Lemu, Nådendal, Pargas, Pernå, Pikis, Sagu, Träskända, Tusby, Vanda, Vichtis och Väs- S:t Karins och Åbo. tanfjärd samt, frånsett skärgårdsdelarna, Borgå, Dragsfjärd, Finby, Halikko, Ingå, Skärgårdsområden Lemu, Nådendal, Pargas, Pernå, Pikis, Sagu, S:t Karins och Åbo. Yttre skärgården Brändö, Föglö, Houtskär, Iniö, Korpo, Region B Kumlinge, Kökar, Nagu, Sottunga, Velkua Anjalankoski, Artsjö, Asikkala, Birkala, och Vårdö samt dessutom de genom förord- Björneborg, Brändö, Eckerö, Ekenäs, Eura, ning av jord- och skogsbruksministeriet sär- Euraåminne, Finström, Forssa, Fredriks- skilt angivna delområdena i följande kom- hamn, Föglö, Geta, Gustavs, Hammarland, muner: Borgå, Dragsfjärd, Ekenäs, Finby, Hangö, Harjavalta,
    [Show full text]
  • Toimintakertomus 2019
    MTK - Varsinais-Suomi 2019 TOIMINTAKERTOMUS Kannen kuva: Kuva-Plugi Julkaisun muut kuvat MTK-Varsinais-Suomen kuva-arkistosta, ellei muuta ole mainittu. Taitto: TM-suunnittelu Painopaikka: Sälekarin Kirjapaino Oy 2020 MTK - Varsinais-Suomi 2019 TOIMINTAKERTOMUS MTK-Varsinais-Suomi ry RAUMA Osoite: Hintsantie 3 21200 RAISIO Puhelin: 020 413 3580 Kotisivut: varsinais-suomi.mtk.fi Sähköposti: [email protected] VT 8 [email protected] KT 40 Löydät meidät myös Facebookista Kauppa- Kotisivut: varsinais-suomi.mtk.fi keskus Mylly Maaseudun Tulevaisuus -lehden ilmoituskonttori TURKU NAANTALI Kodisjoki Alastaro Metsämaa Laitila Oripää Kalanti - Uusikaupunki Yläne Loimaan seutu Karjala Mellilä Mynämäki Pöytyä Lokalahti Vehmaa Nousiainen Mietoinen Vahto Aura Koski Somero Kustavi Taivassalo Paattinen Tarvasjoki Masku Rusko Marttila Somerniemi Lieto Kuusjoki Raisio Meri-Naantali Paimio Turun seutu Kiikala Piikkiö Pertteli Salon seutu Rymättylä Kakskerta Suomusjärvi Sauvo - Karuna Angelniemi Parainen - Nauvo Kisko Perniö Särkisalo MTK-Varsinais-Suomen toimialue ja maataloustuottajain yhdistykset 2020. Yhdistyksiä 47, jäseniä 12270. 4 MTK Varsinais-Suomi | Toimintakertomus 2019 Toimihenkilöt ja yhteystiedot Varsinais-Suomen vuonna 2020 maataloustuottajain säätiö Toiminnanjohtaja Asiamies Paavo Myllymäki Ville Reunanen 020 413 3581 ja 040 5828261 040 5502908 [email protected] Aluepäällikkö Aino Launto-Tiuttu 020 413 3587 ja 040 5570736 Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto Aluepäällikkö Terhi Löfstedt Osoite: Simonkatu 6, 00100 HELSINKI
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Cirkulär. Samling
    POSTI* JA LENNÄTINHALLITUKSEN POST* OCH TELEGRAFSTYRELSENS KIERTOKIRJE. CIRKULÄR. KOKOELMA SAMLING 1 9 3 2 N:o 6 0 Sisällys: N:o 60. Kiertokirje postinkuljetuksesta Inneliall: N:o 60. Cirkulär angående postbefor­ höyrylaivoilla. dran med ångbåtar. N :o 60. N:o 60. Kiertokirje Cirkulär postinkul j etuksesta höyrylaivoilla. angående postbefordran med ångbåtar. Posti- ja lennätintoimipaikkojen tiedoksi Post- och telegrafanstalterna till känne­ ja noudatettavaksi ilmoitetaan täten, että dom och iakttagande meddelas härigenom, postinkuljetuksessa kuluvan vuoden kesä- att nedannämnda anordningar vidtagits purjehduskautena on ryhdytty seuraaviin beträffande postbefordran under inneva­ toimenpiteisiin, nimittäin: rande års sommarseglat ionstid, nämligen : A) lakkautettu maantiepostinkuljetukset A) indragits landsvägapostbefordringarna seuraavilta linjoilta: Lemu—Rymättylä, å följande linjer: Lemu—Rymättylä, Vink­ Vinkkilä—Kustavi, Velkua—Taivassalo, kilä — Kustavi, Velkua — Taivassalo, Norr- Norrskata—Korpo, Teisko—Kämmenniemi skata — Korpo, Teisko •— Kämmenniemi — —Tampere, Teisko—Terälahti, Tampere— Tampere, Teisko— Terälahti, Tampere—- Aitolahti, Ruhala—Murole—Parkkuu, Kor­ Aitolahti, Ruhala—Murole—Parkkuu, Kor­ pilahti—Putkilahti, Salmela—Jyväskylä, pilahti — Putkilahti, Salmela — Jyväskylä, Taipalsaari—Lappeenranta, Himalansaari Taipalsaari—Lappeenranta, Himalansaari— —Ristiina kahdesti viikossa, Heinävesi— Ristiina två gånger i veckan, Heinävesi— Varkaus, Palokki—Heinävesi, Kurjalan- Varkaus, Palokki — Heinävesi, Kurjalan- ranta—Leppävirta,
    [Show full text]
  • KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA on LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I
    KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA ON LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I LAKANNUT KUNTA VASTAANOTTAVA KUNTA Kunnan nimi Kuntanumero Lakkaamispäivä Kunnan nimi Kuntanumero Huomautuksia Ahlainen 001 010172 Pori 609 Aitolahti 002 010166 Tampere 837 Akaa 003 010146 Kylmäkoski 310 ks. tämä taulu: Kylmäkoski-310 Sääksmäki 788 ks. tämä taulu: Sääksmäki-788 Toijala 864 ks. tämä taulu: Toijala-864 Viiala 928 ks. tämä taulu: Viiala-928 Alahärma 004 010109 Kauhava 233 ks. tämä taulu: Kortesjärvi-281 ja Ylihärmä-971 Alastaro 006 010109 Loimaa 430 ks. tämä taulu: Mellilä-482 Alatornio 007 010173 Tornio 851 Alaveteli 008 010169 Kruunupyy 288 Angelniemi 011 010167 Halikko 073 ks. tämä taulu: Halikko-073 Anjala 012 010175 Sippola 754 ks. taulu II: Sippola-754 Anjalankoski 754 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Elimäki-044, Jaala-163, Kuusankoski-306, Valkeala-909 Anttola 014 311200 Mikkeli 491 ks. tämä taulu: Mikkelin mlk-492 Artjärvi 015 010111 Orimattila 560 Askainen 017 010109 Masku 481 ks. tämä taulu: Lemu-419 Bergö 032 010173 Maalahti 475 Björköby 033 010173 Mustasaari 499 Bromarv 034 010177 Hanko 078 Tenhola 842 ks. tämä taulu: Tenhola-842 Degerby 039 010146 lnkoo 149 Dragsfjärd 040 010109 Kemiönsaari 322 ks. tämä taulu: Kemiö-243 ja Västanfjärd-923 Elimäki 044 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Jaala-163, Kuusankoski-306, Anjalankoski-754, Valkeala-909 Eno 045 010109 Joensuu 167 ks. tämä taulu: Pyhäselkä-632 Eräjärvi 048 010173 Orivesi 562 Haaga 068 010146 Helsinki 091 Haapasaari 070 010174 Kotka 285 Halikko 073 010109 Salo 734 ks. tämä taulu: Kiikala-252, Kisko-259, Kuusjoki-308, Muurla-501, Perniö-586, Pertteli-587, Suomusjärvi-776, Särkisalo-784 Hauho 083 010109 Hämeenlinna 109 ks.
    [Show full text]
  • Velkua-Livonsaari 6/2021 (Pdf)
    KESÄKUU 2021 Keskusvaalilautakunnan yhteystiedot KUNTAVAALIT VUONNA 2021 Naantalin kaupungin keskusvaalilautakunnan Kuntavaalit toimitetaan sunnuntaina osoite on PL 43, 21101 Naantali (käyntiosoite 13.6.2021. Käsityöläiskatu 2, Naantali), puh. 02 434 5111. Lautakunnan sihteerinä toimii Äänestyspaikoissa noudatetaan 2 metrin kaupunginlakimies Turo Järvinen, puh. turvaetäisyyksiä sekä suositusta 044 733 4552. kasvomaskin käyttämisestä ja ohjeita käsihygieniasta. TERVEYSPALVELUT Hengitystieoireisia äänestäjiä ohjeistetaan käymään koronatestissä ja odottamaan oireiden menemistä ohi ennen äänestämistä Lääkäri Velkualla 31.5. ja 14.6.21. ennakkoon. Heinäkuussa ei ole lääkärin vastaanottoa. Terveydenhoitajan vastaanotto heinä- Vaalipäivän äänestyspaikat elokuussa ti, ke, to. Laboratorio suljettu 28.6. – 28.7.21 Vaalipäivän 13.6.2021 äänestyspaikat Naantalin kaupungin alueella ovat seuraavat: Aurinkoista kesää Äänestysalue / Äänestyspaikka ja osoite Annu Laavainen terveydenhoitaja 1. Keskusta-Luonnonmaa Kaupungintalo, 040 848 1008 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali 2. Ruona-Viluluoto, Ruonan päiväkoti, Kurkelankatu 2, 21100 Naantali NUORISO- JA LIIKUNTAPALVELUT 3. Karvetti-Tammisto, Karvetin koulu, Teräskatu 2 A, 21110 Naantali Maija Puolakanaho 4. Naantali pohjoinen, Suopellon koulu, puh 0400 638 398 Rimpikuja 4, 21110 Naantali 5. Merimasku, Merimaskun koulu, VARSINAIS-SUOMEN HAASTEPYÖRÄILY Iskolantie 9, 21160 Merimasku “Kaikki pyörät pyörimään” 6. Rymättylä , Rymättylän kirjasto, Koko Naantali on tänäkin vuonna mukana Metsätie 1, 21140 Rymättylä
    [Show full text]
  • Belgianjätti Saksanjättischeck Ranskanluppa
    Koski TL 29.2.2020 - 29.2.2020 Koski TL A Aikuinen B Nuori Belgianjätti Ihannepaino 7,01 kg ja enemmän Mari Winqwist, Journaankylä FIN MVA Utopian Nam-Nam Eustoma - Lillukka k. Mia Karvinen 1 95 38 9 9 A 7201 F119 0,1 32,13 kk Luonnonsininen Mia Karvinen, Pitkäjärvi Utopian Roll Valdemar Suuri I - Utopian White Lady k. Mia Karvinen 2 95 38 9 9 A 9505 F119 1,0 10,19 kk Luonnonharmaa Rocky Road's McFeast Little Jacob - Alma k. Marissa Salonen 3 91,5 37 8,5 9 A 190107 F104 1,0 8,01 kk Luonnonharmaa Queen Margareta 0024381 - 28017 k. Jacob Skytte Sørensen 4 93,5 38 8 8,5 A JSS3940 4381 0,1 11 kk Luonnonharmaa Anu Tokola, Rekijoki Puna-Apilan Kreivin Sormus Utopian Maahinen - Kuusiku Kuutar k. Anu Tokola 5 00 37 9 9 A 0953 1586 1,0 9,1 kk Luonnonharmaa Saksanjättischeck Ihannepaino 6,01 kg ja enemmän Janita Jasmavaara, Nousiainen Sunflower's Lucky Star Sunflower's Favorite King - Sunflower's Kaya k. Janita Jasmavaara 6 93,5 18,5 9 9 A 1619 F128 1,0 12,21 kk Musta FIN MVA Sunflower's Lady Blackstar Sunflower's Favorite King - Sunflower's Kaya k. Janita Jasmavaara 7 93,5 19 8,5 8,5 A 1519 F128 0,1 12,21 kk Musta Sunflower's Victory Blues Mr. Blåbär - Sunflower's Just In Time k. Janita Jasmavaara 8 94 18,5 9 9 A 5819 F128 0,1 9,05 kk Sininen Sunflower's Vanilla Rose Mr.
    [Show full text]
  • Parliamentary Elections 2011, Preliminary Data
    Elections 2011 Parliamentary elections 2011, preliminary data True Finns the biggest winner in the elections. Coalition Party the largest party in the Parliamentary elections 2011 Corrected on 27 April 2011. The correction is indicated in red. The True Finns emerged as the winner of the elections as the other parliamentary parties lost their support compared with the previous Parliamentary elections. The True Finns increased their support by 14.9 percentage points, thus gaining 19.0 per cent of the country's votes, which raised it from the smallest parliamentary party into the third largest party in Finland. The number of votes cast for the True Finns gave it 34 additional seats in Parliament. In total, the True Finns got 39 MPs and a total of 559,000 votes in the whole country, which is over 447,000 votes more than in the Parliamentary elections 2007. Support for parties in Parliamentary elections 2011 and 2007 The Centre Party of Finland lost most in the elections, as it dropped from the largest party to the fourth biggest party. The Centre Party gained 15.8 per cent of all the votes cast. When compared with the previous Parliamentary elections, its support went down by 7.3 percentage points. The Centre Party received 463,000 votes and 35 MPs into Parliament. The number of seats for the party fell by 16 and the number of votes by over 177,000 compared with the 2007 Parliamentary elections. Helsinki 18.4.2011 Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. The National Coalition Party emerged as the largest party.
    [Show full text]
  • Airiston-Velkuan Kalastusalueen Järvet
    Airiston-Velkuan kalastusalueen järvet Tekijä: Oskari Pöntinen 2 3 Vehmaa 28,29,30 Mynämäki Mietoinen 10 Mynäjoki Askainen Kuuvajoki Lemu Hirvijoki Masku Taivassalo 9 Rusko 8 Maskunjoki RAISIO Merimasku Raision-Ruskon-Vahdonjoki Velkua NAANTALI 7 3 6 Aurajoki 4,5 11 12 TURKU 13 15 2 14 16 Rymättylä 17 18 19 20 21 1 27 Airisto 22,23,24 25 26 TURKU TAIVASSALO 21 = Lyhtyjärvi 1 = Kakskerranjärvi 10 = Mustajärvi 22 = Menikkalanjärvi 2 = Illoistenjärvi 23 = Sianpäänjärvi RYMÄTTYLÄ 24 = Sydänmaanjärvi NAANTALI 11 = Leikkistenjärvi 25 = Ruoninjärvi 3 = Luolalanjärvi 12 = Leiklahdenjärvi 26 = Soropohjanjärvi 4 = Metsäjärvi 13 = Paskaperänjärvi 27 = Pakinaistenjärvi 5 = Viialanjärvi 14 = Ylttistenjärvi 6 = Taattistenjärvi 15 = Vilujärvi VEHMAA 7 = Köylijärvi 16 = Kuralanjärvi 28 = Kirkkojärvi 17 = Tiskari 29 = Myllyjärvi ASKAINEN 18 = Riiaistenjärvi 30 = Niinijärvi 8 = Merijärvi 19 = Riittiönjärvi 9 = Kaukkostenjärvi 20 = Kirkkojärvi Airiston-Velkuan kalastusalueen järvet Airiston-Velkuan kalastusalueen järvet 2 3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 8 2. VEDENLAATUTIETOJEN TULKINTA 8 2.1 Näytteiden otto 2.2 Veden laadun luokitukset 2.3 Järvien rehevöityminen TURKU 3. KAKSKERRANJÄRVI 10 3.1 Järven sijainti ja alueen kuvaus 3.2 Osakaskuntien ja yksityisten vesialueiden jakauma 3.3 Vedenlaatutiedot 3.4 Järvelle tehdyt toimenpiteet ja selvitykset 3.4.1 Kalaistutukset 3.4.2 Koekalastukset 3.4.3 Vesiensuojelulliset toimenpiteet 4. ILLOISTENJÄRVI 12 4.1 Järven sijainti ja alueen kuvaus 4.2 Osakaskuntien ja yksityisten vesialueiden jakauma 4.3 Vedenlaatutiedot 4.4 Järvelle tehdyt toimenpiteet ja selvitykset 4.5 Valuma-alueselvitys 4.5.1 Karkea kuormitusselvitys maankäyttömuotojen perusteella NAANTALI 5. LUOLALANJÄRVI 14 5.1 Järven sijainti ja alueen kuvaus 5.2 Osakaskuntien ja yksityisten vesialueiden jakauma 5.3 Vedenlaatutiedot 5.4 Järvelle tehdyt toimenpiteet ja selvitykset 5.4.1 Kalaistutukset 5.4.2 Vesiensuojelulliset toimenpiteet 6.
    [Show full text]
  • Food Supply Chains in Lagging Rural Regions of Finland: an SME Perspective
    Ruralia Institute Leena Viitaharju Merja Lähdesmäki Sami Kurki Pauli Valkosalo Food Supply Chains in Lagging Rural Regions of Finland: an SME Perspective Publications 4 Food Supply Chains in Lagging Rural Regions of Finland: an SME Perspective Leena Viitaharju Merja Lähdesmäki Sami Kurki Pauli Valkosalo Seinäjoki 2005 Publisher: University of Helsinki Ruralia Institute Kampusranta 9 FIN-60320 SEINÄJOKI Puh. +358 6 4213 300 Fax. +358 6 4213 301 ISBN 952-10-2562-X (paperback) 952-10-2563-8 (pdf) ISSN 1796-0649 (paperback) 1796-0657 (pdf) Printed by Oy Fram Ab, Vaasa Foreword An essential component of the food production sector in Finland’s lagging regions consists of small-scale enterprises located in rural areas. A high proportion utilise traditional pro- duction methods, emphasising local identity and distinctiveness, thereby differentiating products and servicing niche or segmented markets. Such enterprises frequently integrate with other sectors of the local economy, such as raw material suppliers, distributors, tour- ism and catering, thereby enhancing local activity. Thus the assessment and development of food supply chains from rural small and medium-sized enterprises (SMEs) is crucial, not only from the perspective of SME performance but also for the economic health of the region. The development of marketing and distribution systems for products from SMEs is one of the most essential activities of business operations. A critical problem for many rural SMEs is market access. Distance from major population centres, low output volume and the dispersed nature of enterprises add to the dilemma. The objective of this report is to review and evaluate the factors infl uencing supply chain development and performance in Finland, their likely evolution, and their impact on small-scale food enterprises and rural development in terms of benefi ts and problems.
    [Show full text]