DOCSLIB.ORG

Kiskonjoki-Perniönjoki Varsinais-Suomen Vesistöt Tutuiksi

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Kiskonjoki-Perniönjoki Varsinais-Suomen Vesistöt Tutuiksi NÄKYMIÄ | 2013 VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kiskonjoki-Perniönjoki Varsinais-Suomen vesistöt tutuiksi UUSIKAUPUNKI SOMERO TURKU SALO LOHJA RAASEPORI Saaristomeren valuma-alueen raja © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12 © SYKE, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesistöt tutuiksi sarjan esitteet: Aurajoki ja Raisionjoki-Ruskonjoki Halikonjoki, Uskelanjoki, Purilanjoki ja Sauvonjoki Kiskonjoki-Perniönjoki Laajoki, Mynäjoki, Hirvijoki ja Puttaanjoki Paimionjoki Saaristomeri Kuva: Jarmo Markkanen Sirppujoki, Velluanjoki ja Ihodenjoki Kirkkaiden latvavesien jokivesistö Kiskonjoen vesistöalue muodostuu kahdesta jokiverkostosta, Kiskonjoesta ja siihen joen alajuoksulla yhtyvästä Perniönjoesta. Kiskonjoki alkaa Salon Kiikalan harjualueilta ja virtaa yläjuoksullaan metsäisten seutujen halki. Alempana se kulkee runsasjärvisessä ja maisemaltaan vaihtelevassa viljelymaisemassa. Perniönjoen aluetta luonnehtii avara peltomaisema. Vesistön vedet laskevat mereen entisten Perniön ja Särkisalon kuntien rajalla, jonne on muodostunut rehevä lintulahti Laukanlahti. Kiskonjoen vesistöalue on yksi harvoista etelärannikolla sijaitsevista jokivesistöistä, joissa on jäljellä vielä melko luonnontilaisia osia. Tällaisia ovat lähinnä vesistön latvajärvet sekä eräät purot ja kosket. Varsinais-Suomessa poikkeuksellista on myös vesistöalueen järvien runsaus. SAARISTOMERI SKÄRGÅRDSHAVET VELHO 1 Kiskonjoen-Perniönjoen vesistöalue seman kannalta sopivalla tasolla. Alueella on tehty myös kalatiekunnostuksia. Vesistöalue on Varsinais-Suomen runsasjärvisin, järviä on 5,7 % pinta-alasta. Kiskonjoen valuma- Vesistökuormituslähteet alueen koko on 1047 km², josta Kiskonjoen oma valuma-alue 630 km² ja Perniönjoen valuma-alue Suurin osa kuormituksesta on peräisin maatalo- 417 km². Kiskonjoen valuma-alue on luonteeltaan udesta. Kiskonjoen ympäristössä maatalouden selvästi järvisempi kuin Perniönjoen valuma-alue: osuus on selvästi pienempi kuin Perniönjoen valu- Kiskonjoen valuma-alueen järvisyys on 8,1 %, kun ma-alueella, jossa peltoja on enemmän ja erikois- taas Perniönjoen valuma-alueen järvisyys on aino- kasvinviljelyä runsaasti. Ravinnekuormituksen ris- astaan 2,0 %. Yli 50 hehtaarin kokoisia järviä vesis- kiä lisää paikoittain jyrkkienkin rantapeltojen viljely töalueella on 18 kappaletta, joista suurimmat ovat ja toisaalta alavilla mailla sijaitsevien peltojen tulva- Enäjärvi (12,7 km²), Kirkkojärvi (7,2 km²) ja Iso-Kis- herkkyys. Maatalouden arvioidaan aiheuttavan Kis- ko (6,7 km²). Vesistössä on yhteensä 191 järveä tai konjoen fosforikuormituksesta vajaa 80 % ja typpi- lampea, joiden pinta-ala on yli hehtaari. Kiskonjoki kuormituksesta noin 54 %. Perniönjoen vastaavat kuuluu kangasmaiden jokityyppiin ja Perniönjoki sa- luvut ovat 84 % ja 71 %. Muu kuormitus tulee mm. vimaiden jokityyppiin. haja-asutuksesta, metsätaloudesta ja jäteveden- puhdistamoilta. Salon kaupungin Muurlan ja Perni- Valuma-alue on metsävaltainen. Metsää on jopa ön puhdistamojen jätevedet johdetaan toistaiseksi 70 %, josta suurin osa Kiskonjoen valuma-alueella. Perniönjokeen. Kuormittavaa teollisuutta Kiskonjo- Peltojen osuus on 25 %, mikä on vähemmän kuin en-Perniönjoen vesistöalueella on vain vähän. muilla Varsinais-Suomen suurimpien jokien valuma- alueilla. Pellot sijaitsevat suurimmaksi osaksi Per- Järvien tila niönjoen valuma-alueella. Kiskonjoen vesistöalueen latvaosilla esiintyy run- Kiskonjoen vesistöaluetta säännöstellään lähinnä saasti kirkasvetisiä ja karuja järviä. Sellaisia ovat vesivoiman tuotannon tarpeisiin. Jokiuoman virtaa- Naarjärvi entisten Kiskon ja Perniön kuntien rajalla, maa säännöstellään Koskenkosken voimalaitoksel- entisen Suomusjärven kunnassa sijaitseva Valkjärvi la. Vesistöalueen suurimmista järvistä Hirsijärvi, Iso- sekä entisen Kiskon kunnan alueella oleva Iso-Kis- Kisko ja Kiskon Kirkkojärvi ovat säännösteltyjä, ja ko. Varsinais-Suomelle tyypillisiä savisameita järviä vesistössä on myös muita virtausta tasaavia pato- on keskimääräistä vähemmän ja ne ovat keskitty- ja. Säännöstelyllä pyritään turvaamaan vesivoiman neet maatalousvaltaisille alueille. Näitä ovat esimer- tuotannon tarpeet ja välttämään tulvahaittoja sekä kiksi Aneriojärvi, Pernjärvi ja Ylisjärvi. Humuspitoisia samalla pitämään vesipinta virkistyskäytön ja mai- vesiä alueella on vain vähän. SOMERO Kiskonjoki-Perniönjoki alueen isoimpien vesistöjen, metsien ja peltojen sijainti Omenojärvi Varesjärvi i k o j SALO Kyynäräjärvi s re a V Viurilanlahti Pernjärvi SUOMUSJÄRVI Ylisjärvi Aneriojärvi Lahnajärvi Suomus- järvi MUURLA Hirsijärvi Enäjärvi, ki pääallas jo Valkjärvi rio e An Enäjärvi, i Enäjärvi k länsiosa jo Kahdenselkä n la e Naarjärvi rk Kurkelan- Ku i järvi Nummijärvi k o j n KISKO ö i LOHJA rn Kirkkojärvi Pe PERNIÖ i Iso-Kisko, jok tel oki pohjoisosa As onj Kisk Pelto Iso-Kisko, pääallas Vesistö Saarenjärvi Metsä Laukanlahti Tuulijärvi Kuntaraja RAASEPORI 0 5 10 km 2 © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12 © SYKE, Varsinais-Suomen ELY-keskus Pintavesien ekologinen luokitus, luonnos 10/2013. Aineistona käytetty vuosien 2006 - 2012 tietoja. Omenojärvi Varesjärvi i k o j Kyynäräjärvi s re a V Pernjärvi SUOMUSJÄRVI Viurilanlahti Ylisjärvi Aneriojärvi AS Lahnajärvi AS Suomus- järvi MUURLA Hirsijärvi Enäjärvi, ki Valkjärvi pääallas jo rio ne A Enäjärvi, i Enäjärvi k länsiosa jo Kahdenselkä n la e rk Naarjärvi u Kurkelan- i K järvi Nummijärvi k o AS j n ö i KISKO rn e Kirkkojärvi P PERNIÖ i Iso-Kisko, AS jok tel oki pohjoisosa As onj Kisk Iso-Kisko, pääallas Vesistöjen ekologinen luokitus suunnittelukausi 2 Saarenjärvi Erinomainen Laukanlahti Tuulijärvi Merkittävämmät pistekuormittajat Hyvä AS Asutuksen jäteveden- puhdistamo Tyydyttävä Muuta tietoa Välttävä 0 5 10 km Merkittävä vaelluseste Huono Ei luokiteltu © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12 Osavaluma-alue © SYKE, Varsinais-Suomen ELY-keskus Alueen virkistyskäyttö Veden laatu Kiskonjoen vesistöalueen kirkkaat latvavedet, lukui- Kiskonjoen alajuoksu on luokiteltu ekologiselta tilal- sat erämaalammet ja luonnontilaiset puro-osuudet taan osin tyydyttäväksi ja osin välttäväksi. Yläosil- koskineen ovat Varsinais-Suomessa ainutlaatuisia. taan jokivesistö on pääosin tyydyttävässä tilassa. Muutamissa puroissa on säilynyt luontaista taimen- Ravinnepitoisuudet vaihtelevat pitkälti vuodenaiko- kantaa. Perniön Latokartanonkoskessa esiintyy jen ja sääolosuhteiden mukaan. Kesäisin vesi on mm. uhanalaista jokihelmisimpukkaa sekä vuolle- yleensä melko kirkasta, mutta tulvien aikaan se jokisimpukkaa ja meritaimenta. Myös alueen pato- saattaa samentua huomattavasti. Veden hygieeni- ympäristöt ja kasvilajistollisesti rikkaat perinnemai- nen laatu on yleisesti ottaen hyvä. Perniönjoen vesi semat ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta on mm. jätevesikuormituksen seurauksena Kiskon- merkittäviä. Oman lisänsä vesistöalueen luontoon jokea ravinnepitoisempaa, sameampaa ja hygiee- tuovat arvokkaat lintuvedet, Kiikalan Omenojärvi ja niseltä laadultaan heikompaa. Ekologiselta tilaltaan Suomusjärven Aneriojärvi, sekä vesistöalueeseen Perniönjoki on luokiteltu välttäväksi. liittyvät luonnontilaiset suot. Alueella on useita Na- tura 2000 -kohteita. Kiskonjoen ja Perniönjoen yhteinen vuotuinen fos- forikuormitus on vaihdellut 9 ja 63 tonnin välillä ja Vesistöalueeseen kuuluvien järvien rannoilla on typpikuormitus 154 ja 784 tonnin välillä vuosina paljon loma-asutusta ja pääkaupunkiseutu lähel- 1970 - 2012. Fosforikuormitus näyttää kasvaneen lä, joten alue on virkistyskäytön kannalta merkittä- 1970-luvulla, mutta sen jälkeen ei kuormitus ole vä. Vesistön latvaosien erämaan tuntu houkuttelee muuttunut suuntaan tai toiseen. 2000-luvun vähä- retkeilyyn, ja vesistössä on pitkiä melontareittejä. sateisina vuosina sekä fosfori- että typpikuormitus 3 olivat tarkastelujakson alhaisimpia. Jokien yhtymä- vinne- ja kiintoainekuormitusta tulee merkittävästi kohdan alapuolisessa seurantapaikassa veden fos- vähentää. Varsinais-Suomen pintavesien toimen- foripitoisuus on vuosina 2008 - 2012 ollut keskimää- pideohjelmassa vuoteen 2015 esitetään alueelle rin 88 μg/l ja typpipitoisuus vastaavasti 1328 μg/l. toimenpiteitä erityisesti maatalouden kuormituksen vähentämiseksi, kuten suojavyöhykkeitä, kosteikko- Kiskonjoen-Perniönjoen keskivirtaama ja ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäystä. Myös sekä fosfori- ja typpikuormitus vuosina metsätalouden kuormitusta ja haja-asutuksen jäte- 1970 - 2012 vesikuormitusta tulee alueella vähentää. Toimenpideohjelmassa on lisäksi esitetty rehevöi- 3 m /s virtaama fosforikuormitus t/v tyneiden järvien kunnostamista (Enäjärvi, Saaren- 15 90 järvi, Kirkkojärvi ja Hirsijärvi) ja kalateiden raken- tamista sekä säännöstelyhaittojen vähentämistä. Vesienhoidon toimenpideohjelmat päivitetään osa- 10 60 na vesienhoidon suunnittelua vuoden 2015 loppuun mennessä. 5 30 Salon seudun vesistöaluetyöryhmä on osa Varsi- nais-Suomen ELY-keskuksen ja Varsinais-Suomen liiton Pro Saaristomeri -yhteistyöohjelmaa, joka on 0 0 ollut käynnissä vuodesta 1999 alkaen. Kaikki Sa- 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 lon seudun vesien tilasta ja sen parantamistoimista kiinnostuneet ovat tervetulleita vesistöalueryhmän fosfori virtaama muutos (fosfori) toimintaan. m3/s virtaama typpikuormitus t/v 15 900 10 600 5 300 Kuva: Jarmo Markkanen Järvien hoitosuunnitelmat 0 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Kiskonjoen vesistöalueen veden laatuun on kiinni- tetty paikallisella tasolla paljon huomiota. Useille jär- typpi virtaama ville on perustettu hoitoyhdistyksiä, jotka ovat teet- täneet valuma-aluekartoituksia moniin kohteisiin. Vesienhoidon toimenpiteet Näissä on selvitetty kunkin
Load more

Recommended publications
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA on LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I
    KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA ON LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I LAKANNUT KUNTA VASTAANOTTAVA KUNTA Kunnan nimi Kuntanumero Lakkaamispäivä Kunnan nimi Kuntanumero Huomautuksia Ahlainen 001 010172 Pori 609 Aitolahti 002 010166 Tampere 837 Akaa 003 010146 Kylmäkoski 310 ks. tämä taulu: Kylmäkoski-310 Sääksmäki 788 ks. tämä taulu: Sääksmäki-788 Toijala 864 ks. tämä taulu: Toijala-864 Viiala 928 ks. tämä taulu: Viiala-928 Alahärma 004 010109 Kauhava 233 ks. tämä taulu: Kortesjärvi-281 ja Ylihärmä-971 Alastaro 006 010109 Loimaa 430 ks. tämä taulu: Mellilä-482 Alatornio 007 010173 Tornio 851 Alaveteli 008 010169 Kruunupyy 288 Angelniemi 011 010167 Halikko 073 ks. tämä taulu: Halikko-073 Anjala 012 010175 Sippola 754 ks. taulu II: Sippola-754 Anjalankoski 754 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Elimäki-044, Jaala-163, Kuusankoski-306, Valkeala-909 Anttola 014 311200 Mikkeli 491 ks. tämä taulu: Mikkelin mlk-492 Artjärvi 015 010111 Orimattila 560 Askainen 017 010109 Masku 481 ks. tämä taulu: Lemu-419 Bergö 032 010173 Maalahti 475 Björköby 033 010173 Mustasaari 499 Bromarv 034 010177 Hanko 078 Tenhola 842 ks. tämä taulu: Tenhola-842 Degerby 039 010146 lnkoo 149 Dragsfjärd 040 010109 Kemiönsaari 322 ks. tämä taulu: Kemiö-243 ja Västanfjärd-923 Elimäki 044 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Jaala-163, Kuusankoski-306, Anjalankoski-754, Valkeala-909 Eno 045 010109 Joensuu 167 ks. tämä taulu: Pyhäselkä-632 Eräjärvi 048 010173 Orivesi 562 Haaga 068 010146 Helsinki 091 Haapasaari 070 010174 Kotka 285 Halikko 073 010109 Salo 734 ks. tämä taulu: Kiikala-252, Kisko-259, Kuusjoki-308, Muurla-501, Perniö-586, Pertteli-587, Suomusjärvi-776, Särkisalo-784 Hauho 083 010109 Hämeenlinna 109 ks.
    [Show full text]
  • District 107 A.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 A through May 2016 Status Membership Reports LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice No Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Active Activity Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Email ** Report *** Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs less than two years old 125168 LIETO/ILMATAR 06/19/2015 Active 19 0 16 -16 -45.71% 0 0 0 0 Clubs more than two years old 119850 ÅBO/SKOLAN 06/27/2013 Active 20 1 2 -1 -4.76% 21 2 0 1 59671 ÅLAND/FREJA 06/03/1997 Active 31 2 4 -2 -6.06% 33 11 1 0 41195 ÅLAND/SÖDRA 04/14/1982 Active 30 2 1 1 3.45% 29 34 0 0 20334 AURA 11/07/1968 Active 38 2 1 1 2.70% 37 24 0 4 $536.59 98864 AURA/SISU 03/22/2007 Active 21 2 1 1 5.00% 22 3 0 0 50840 BRÄNDÖ-KUMLINGE 07/03/1990 Active 14 0 0 0 0.00% 14 0 0 32231 DRAGSFJÄRD 05/05/1976 Active 22 0 4 -4 -15.38% 26 15 0 13 20373 HALIKKO/RIKALA 11/06/1958 Active 31 1 1 0 0.00% 31 3 0 0 20339 KAARINA 02/21/1966 Active 39 1 1 0 0.00% 39 15 0 0 32233 KAARINA/CITY 05/05/1976 Active 25 0 5 -5 -16.67%
    [Show full text]
  • SISÄASIAINMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Pelastusosasto .03.2003
    SISÄASIAINMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Pelastusosasto .03.2003 Jakelussa mainituille VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINNAN JÄRJES- TÄMISESTÄ VARSINAIS-SUOMEN PELASTUSTOIMEN ALUEELLA Pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain (1214/2001) 4 §:n 1 momen- tin mukaan pelastustoimen alueeseen kuuluvien kuntien on tehtävä sopimus pelastus- toimen yhteistoiminnan järjestämisestä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2002. So- pimuksen hyväksymisestä on saman säännöksen mukaan voimassa, mitä kuntalain (365/1995) 79 §:n 2 momentissa säädetään kuntayhtymän perussopimuksen muutta- misesta. Sopimuksesta on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä kuntien yhteistoi- minnasta säädetään kuntalaissa. Saman lain 4 §:n 2 momentin mukaan, jos kunnat eivät sovi pelastustoimen yhteistoiminnan järjestämisestä 1 momentissa säädetyssä määräajassa, valtioneuvosto määrää kustannusten jaosta, hallintomallista, virkojen ja tehtävien järjestämisen perusteista ja muista yhteistoiminnan järjestämiseksi välttä- mättömistä asioista, joista kunnat eivät ole sopineet. Valtioneuvoston määräys on voimassa siihen asti, kunnes asianomaiset kunnat toisin sopivat. Valtioneuvosto on edellä mainitun lain 3 §:n nojalla 7.3.2002 antamallan päätöksellä (174/2002) vahvistanut pelastustoimen alueet. Varsinais-Suomen alueeseen kuuluvat Alastaro, Askainen, Aura, Dragsfjärd, Halikko, Houtskari, Iniö, Kaarina, Karinainen, Kemiö, Kiikala, Kisko, Korppoo, Koski Tl, Kustavi, Kuusjoki, Laitila, Lemu, Lieto, Loimaa, Loimaan kunta, Marttila, Masku, Mellilä, Merimasku, Mietoinen,
    [Show full text]
  • Taulukko 2 Luettelot Salon Seudun Merkittävistä Rakennetun
    TAULUKKO 2 LUETTELOT SALON SEUDUN MERKITTÄVISTÄ RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KOKONAISUUKSISTA, RYHMISTÄ JA ALUEISTA Perniön asemanseutua. Valokuva Heikki Saarento / VSL SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA - 31.5.2006 SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA MERKITTÄVÄT RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ALUEKOKONAISUUDET (sra) VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 31.5.2006 KUNTA MKALUENRO NIMI RYHMAT KOHTEET Halikko sra 136 Halikonlahden kulttuurimaisema (19) srr 16, 43, 57, 58, 85, 92, 96, 97, 127, 128, 130, 135 sr 79, 86, 88, 135, 208, 278, 282, 287, 288, 396, 397, 440, 466, 701, 707 Halikko sra 137 Suuri rantatie ympäröivine kulttuurimaisemineen (20) sr 400 Halikko sra 138 Angelniemen kirkkomaisema (21) srr 30. 94 sr 154, 458 Halikko sra 139 Sapalahden kulttuurimaisema (22) srr 31 sr 157 Kiikala sra 18 Johannislund (47) srr 3 sr 50 Kiikala sra 19 Kiikalan kirkko srr 4 sr 68, 71 Kiikala sra 20 Kruusilan kylä ja kulttuurimaisema (48) sr 105, 109 Kisko sra 39 Kiskon kirkonkylä (49) srr 15, 26 sr 37, 43, 54, 60, 66-69, 92, 93 Kisko sra 40 Haapaniemen kulttuurimaisema (50) srr 5 sr 7, 8 Kisko sra 41 Orijärven kaivosalue (51) srr 24 sr 46, 86 Kisko sra 42 Mommolan kartano ja kulttuurimaisema (52) srr 32, 33 sr 118, 136, 138, 139 Muurla sra 31 Ylisjärven kulttuurimaisema ja Ruotsalan kylä (98) srr 4,13, 25 sr 25, 26, 35, 107, 201, 203, 205 Perniö sra 125 Perniön kirkon miljöö (132) srr 86 sr 457, 465, 466, 504, 506, 521, 523 Perniö sra 126 Perniön kartanot ja suurtilat/Yliskylän kulttuurimaisema (133) srr 7, 8, 48, 122 sr 29, 31, 33, 254, 706 Perniö sra 127 Perniön kartanot ja suurtilat/Paarskylä
    [Show full text]
  • Excursion Guide
    Geological Survey of Finland, Guide 50 FOREGS 2002, Espoo, Finland Excursion Guide 6 - 7 September, 2002 South-western Finland - geology and history Geological Survey of Finland Espoo 2002 Geological Survey of Finland, Guide 50 FOREGS 2002, Espoo, Finland Excursion Guide 6-7 September, 2002 South-western Finland - geology and history Geological Survey of Finland Espoo 2002 Geological Survey of Finland, Guide 50 FOREGS 2002, Espoo, Finland Excursion Guide 6-7 September, 2002 South-western Finland - geology and history Compiled by Boris Saltikoff with contributions by Maija Haavisto-Hyvärinen, Matti Saarnisto, Seppo 1. Lahti, Matti Pajunen, Reijo Alviola, Lennart Lauren, Gerhard Hakkarainen, Carl-Göran Sten Geological Survey of Finland Espoo 2002 Boris SaItikoff (comp.) 2002: FOREGS 2002, Excursion Guide 6- 7 September, 2002. South-western Finland - geology and history. Geological Survey of Finland, Guide 50, 32 pages, 22 figures. The publication describes the sights of geological and historical interest along a two-day route in south­ western Finland, between Helsinki and Parainen. Described are bronze Age cairn in Meilahti, Helsinki, orbicular granitoid occurrence in Nuuksio, Espoo, the Nuuksio National Park, migmatites and the migmatite gneiss in Nummenkylä, Vihti, Salpausselkä end formation, Ojakkala, Vihti, limestone deposit and quarry, Parainen, tantalum pegmatite, Kemiö, Raadesuo peat bog, Kisko, Orijärvi copper mine, Kisko, Fiskars ironworks, Pohja. Abrief description of the geology and history of Finland is given in the introduction. Key words: geology, bedrock, glacial geology, mining industry, history, field trips, guidebook, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Finland Boris SaltikojJ Geological Survey 0/ Finland Betonimiehenkuja 4 02150 ESPOO, Finland E-mail: boris.saltikoff@gsUi ISBN 951-690-838-1 ISSN 0781-643X Vamrnalan Kirjapaino Oy 2002 Contents List of illustrations Background - some facts about Finland ...
    [Show full text]
  • Club Health Assessment MBR0087
    Club Health Assessment for District 107 A through June 2019 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs less than two years old 137239 Åland Culinaria 02/11/2019 Active 20 20 0 20 100.00% 0 5 MC N/R Clubs more than two years old 119850 ÅBO/SKOLAN 06/27/2013 Active 5 0 0 0 0.00% 5 8 M,VP,MC,SC 12 59671 ÅLAND/FREJA 06/03/1997 Active 32 1 2 -1 -3.03% 33 9 0 M,MC,SC 1 $1000.00 41195 ÅLAND/SÖDRA 04/14/1982 Active 30 3 1 2 7.14% 28 36 0 M,MC,SC 0 $546.20 20334 AURA 11/07/1968 Active 41 1 1 0 0.00% 41 3 1 M,MC,SC 13 98864 AURA/SISU 03/22/2007 Active 16 3 1 2 14.29% 14 2 0 M,MC 1 50840 BRÄNDÖ-KUMLINGE 07/03/1990 Active 15 2 0 2 15.38% 13 0 M,MC,SC 12 $874.42 32231 DRAGSFJÄRD 05/05/1976 Active 24 2 1 1 4.35% 23 10 1 SC 24+ 20373 HALIKKO/RIKALA 11/06/1958 Active 28 0 1 -1 -3.45% 29 15 4 M,MC,SC 13 20339 KAARINA 02/21/1966
    [Show full text]
  • Seurahistorioita Yms
    SEURAHISTORIOITA YMS. Kokoajat ANTTI O. ARPONEN (kuollut 2015) & VESA-MATTI PELTOLA Lista päivitetty viimeksi 26.5.2021. Tavoitteena on ollut mainita seuroista kaikki olemassaoloajan kotikunnat, mutta eritoten alueliitosten aiheuttamissa kotipaikkamuutoksissa on taatusti lukuisia puutteita. Monilla karjalaisseuroilla on ollut toisen maailmansodan jälkeen alaosastoja eri kunnissa, mutta tällaisia tietoja ei kuntakohtiin ole otettu. Esimerkiksi se, että joidenkin forssalaisseurojen kotikunniksi mainitaan Tammela ja Forssa mutta toisten kotipaikaksi ainoastaan Forssa, ei ole virhe: Forssa irrotettiin Tammelasta 3.12.1921, jonka jälkeen perustettujen seurojen kotikunta on siis ollut alusta asti Forssa. Seurojen entisissä ja myöhemmissä nimissä on varmasti paljonkin puutteita. Kirjojen nimet ja tekijätiedot ovat monelta osin tulkinnanvaraisia. Fennica-tietokannasta näyttää puuttuvan tekijä myös lukuisista sellaisista kirjoista, joiden alkusivuilla tekijä(t) on kerrottu. Monien teosten kannessa on hieman erilainen nimi kuin sisäsivuilla, eikä varsinkaan pitkistä nimistä ole aina helppoa sanoa, mikä osa nimestä olisi syytä kirjata ensimmäiseksi. Toimittanut-termiä on käytetty eritoten takavuosina vaihtelevasti, ja monessa teoksessa ”toimittaja” on tosiasiassa kirjoittanut koko teoksen. Kirjojen nimien sisälle on pääsääntöisesti kirjattu ajatusviivoja pisteiden sijasta selkeyden nimissä. Lehti-, vihko- ja moniste-käsitteet ovat osin hämäriä, mutta tällaisia merkintöjä on mukana, jos tiedossa on selvästi ollut, että kyseessä ei ole varsinainen
    [Show full text]
  • 12359947.Pdf
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Julkari Stakes Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Suomen virallinen tilasto Sosiaaliturva 2007 Forsknings- och utvecklingscentralen för social- och hälsovården Finlands officiella statistik Socialskydd Official Statistics of Finland National Research and Development Centre for Welfare and Health Social Protection Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 Äldreomsorgen 2005 Care and Services for Older People 2005 Tiedustelut – Förfrågningar – For further information Suomen virallinen tilasto Sari Kauppinen (09) 3967 2373 Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Toimitusneuvosto – Redoktionsråd – Editorial board Olli Nylander, puheenjohtaja – ordförande – chairman Päivi Hauhia Sari Kauppinen Irma-Leena Notkola Matti Ojala Hannu Rintanen Pirjo Tuomola Ari Virtanen Sirkka Kiuru, sihteeri – sekreterare – secretary © Stakes Kansi – Omslag – Cover design: Harri Heikkilä Taitto – Lay-out: Christine Strid ISBN 978-951-33-1181-0 ISSN 1795-5165 (Suomen virallinen tilasto) ISSN 1459-7071 (Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut) Yliopistopaino Helsinki 2007 Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 – Äldreomsorgen 2005 – Care and Services for Older People 2005 Lukijalle Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 -julkaisuun on koottu keskeiset tilastotiedot ikääntyneiden sosiaali- ja terveys- palveluista ja niiden kehityksestä. Julkaisussa on tietoa palvelujen käytöstä, asiakasrakenteesta, henkilöstöstä
    [Show full text]
  • Suomen Säädöskokoelma
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367—1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista ..................................................................................... 5611 1368 Työministeriön asetus työssäkäyntialueista .................................................. 5613 N:o 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista Annettu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 Työministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 30 päivänä joulukuuta 2002 annetun työttömyysturvalain (1290/2002) 11 luvun 4 §:n 5 momentin nojalla: 1§ 3§ Määräaika työvoimapoliittisen lausunnon Ammattitaitosuojan poistaminen antamiselle Työvoimatoimikunnan antaessa kielteisen Työvoimatoimikunnan tulee antaa työvoi- työvoimapoliittisen lausunnon työttömyystur- mapoliittinen lausunto viimeistään 30 päivän valain 2 luvun 13 §:n 3 momentissa tarkoi- kuluessa siitä, kun hakija on toimittanut tetussa tilanteessa, lausunnosta on käytävä vastauksensa vaadittuine liitteineen toimikun- ilmi, että hakijalle on selvitetty, ettei hänelle nan selvityspyyntöön tai kun määräaika sel- ole kolmen ensimmäisen työttömyyskuukau- vityksen antamiseen on päättynyt. den aikana osoitettavissa hänen ammattitai- Työvoimatoimiston on annettava työvoi- tonsa huomioon ottaen sopivaa työtä hänen mapoliittinen lausunto viipymättä sen jälkeen, työssäkäyntialueellaan. kun lausunnon antamiseksi tarpeellinen sel- vitys
    [Show full text]
  • Gender Equality and the Municipal Level
    Kjartan Ólafsson Tryggvi Hallgrímsson With support from the European community – Programme relating to the community Framework Strategy on Gender Equality (2001-2005). Centre for Gender Equality Iceland Kjartan Ólafsson Tryggvi Hallgrímsson Tea For Two – Final Report Grant Agreement VS/2006/0312. With support from the European community – Programme relating to the community Framework Strategy on Gender Equality (2001-2005). The information contained in this publication (or other materials) does not necessarily reflect the position of the European Commission. This project has also received grants from: The Ministry of Social affairs, Iceland The University of Akureyri Research Fund, Iceland Project leader: Centre for Gender Equality in Iceland. Centre for Gender Equality Iceland Copyright ©2008, Centre for Gender Equality - Iceland Centre for Gender Equality Borgum v/Nordurslod IS-600 Akureyri ICELAND E-mail: [email protected] www.jafnretti.is and www.gender.is The information contained in this publication (or other materials) does not necessarily reflect the position of the European Commission. Contents Introduction ........................................................................................... 9 Gender equality and the municipal level ................................................... 11 The five countries at a glance ................................................................. 17 Data and methods................................................................................. 47 Internet survey ....................................................................................
    [Show full text]
  • 6 Kilpailutoiminta. Maaotteluja Pelattiin Vuoden Mittaan 7. Viitataan Valitse- Miskomitean Yksityiskohtaisempaan Selostukseen To
    Piiri Seura Piiri Seura Piiri Seura Piiri Seura Joensuuil J oensuull p. Oulun Palloseura P~ hj . Suomi Lepplax Folbollsklllbb Vaasa Hovinsaaren Kotkat, Kymenlaakso Pallo~ ':! ;lra , Pohjois-Suomen Erotuo- Nykarleby ldrottsklubb . .Ia lkapalloseura FSL Fot- Lieksan Urheilija t . .... marikerho .... .... .. Oravais IF ........... bollsklubb . ........ Liperin Kivekkäät .... Itovaniell1en Urheilijat . Seinäjoen Maila-Jussit . Kaipiaisten Kajastlls ... Kemin Palloseura, Pohjois-Suomi Tornion Palloveikot Seinäjoen Palloseura .. Karhulan Katajaiset ... Kuusiluodon Yritys Veitsi luodon Vastus .. Vaasan Jalkapalloklubi . Kausalan Pyrintö ..... Oulun Luistinseura . .. Vaasan Palloseura ... .. Kotkan Hukat . .. ..... Vaasan Pallo-Veikot . , . Kotkan Palloseura .. Kilpailutoiminta. Ekenäs IF, ... ... Länsi-Uusimaa Kouvolan Urheilijain Maaotteluja pelattiin vuoden mittaan 7. Viitataan valitse­ Hangö Bollklubb ...... Palloilijat ..... ... .. :- miskomitean yksityiskohtaisempaan selostukseen toisaalla. Hangö Idrottsklubb ... Kymintehtaan Urheilu- Vuoden huomattavin maaottelu pelattiin heinäkuun 20. Karis Idrollsklubb . .. seura ..... .. .. .... päivänä, jolloin Italian maajoukkue vieraili Helsingissä. Tä• Kyrkslält LF. ..... ... Lahden LuisteUjat .... män ottelun aikaansaamiseksi nähtiin paljon vaivaa, muUa Euran Reippailijat .. Satakunta Lahden Pallo-Miehet .. niinpä saatiin tulokseen sekä urheilullisessa, taloudellisessa Kokemäen Veto ....... Lahden Urheilijain Pal- että ennen muuta propagandamielessä olla täysin tSytyväisiä. Noormarkun Palloseura.
    [Show full text]