NÄKYMIÄ | 2013 VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kiskonjoki-Perniönjoki Varsinais-Suomen vesistöt tutuiksi UUSIKAUPUNKI SOMERO TURKU SALO LOHJA RAASEPORI Saaristomeren valuma-alueen raja © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12 © SYKE, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesistöt tutuiksi sarjan esitteet: Aurajoki ja Raisionjoki-Ruskonjoki Halikonjoki, Uskelanjoki, Purilanjoki ja Sauvonjoki Kiskonjoki-Perniönjoki Laajoki, Mynäjoki, Hirvijoki ja Puttaanjoki Paimionjoki Saaristomeri Kuva: Jarmo Markkanen Sirppujoki, Velluanjoki ja Ihodenjoki Kirkkaiden latvavesien jokivesistö Kiskonjoen vesistöalue muodostuu kahdesta jokiverkostosta, Kiskonjoesta ja siihen joen alajuoksulla yhtyvästä Perniönjoesta. Kiskonjoki alkaa Salon Kiikalan harjualueilta ja virtaa yläjuoksullaan metsäisten seutujen halki. Alempana se kulkee runsasjärvisessä ja maisemaltaan vaihtelevassa viljelymaisemassa. Perniönjoen aluetta luonnehtii avara peltomaisema. Vesistön vedet laskevat mereen entisten Perniön ja Särkisalon kuntien rajalla, jonne on muodostunut rehevä lintulahti Laukanlahti. Kiskonjoen vesistöalue on yksi harvoista etelärannikolla sijaitsevista jokivesistöistä, joissa on jäljellä vielä melko luonnontilaisia osia. Tällaisia ovat lähinnä vesistön latvajärvet sekä eräät purot ja kosket. Varsinais-Suomessa poikkeuksellista on myös vesistöalueen järvien runsaus. SAARISTOMERI SKÄRGÅRDSHAVET VELHO 1 Kiskonjoen-Perniönjoen vesistöalue seman kannalta sopivalla tasolla. Alueella on tehty myös kalatiekunnostuksia. Vesistöalue on Varsinais-Suomen runsasjärvisin, järviä on 5,7 % pinta-alasta. Kiskonjoen valuma- Vesistökuormituslähteet alueen koko on 1047 km², josta Kiskonjoen oma valuma-alue 630 km² ja Perniönjoen valuma-alue Suurin osa kuormituksesta on peräisin maatalo- 417 km². Kiskonjoen valuma-alue on luonteeltaan udesta. Kiskonjoen ympäristössä maatalouden selvästi järvisempi kuin Perniönjoen valuma-alue: osuus on selvästi pienempi kuin Perniönjoen valu- Kiskonjoen valuma-alueen järvisyys on 8,1 %, kun ma-alueella, jossa peltoja on enemmän ja erikois- taas Perniönjoen valuma-alueen järvisyys on aino- kasvinviljelyä runsaasti. Ravinnekuormituksen ris- astaan 2,0 %. Yli 50 hehtaarin kokoisia järviä vesis- kiä lisää paikoittain jyrkkienkin rantapeltojen viljely töalueella on 18 kappaletta, joista suurimmat ovat ja toisaalta alavilla mailla sijaitsevien peltojen tulva- Enäjärvi (12,7 km²), Kirkkojärvi (7,2 km²) ja Iso-Kis- herkkyys. Maatalouden arvioidaan aiheuttavan Kis- ko (6,7 km²). Vesistössä on yhteensä 191 järveä tai konjoen fosforikuormituksesta vajaa 80 % ja typpi- lampea, joiden pinta-ala on yli hehtaari. Kiskonjoki kuormituksesta noin 54 %. Perniönjoen vastaavat kuuluu kangasmaiden jokityyppiin ja Perniönjoki sa- luvut ovat 84 % ja 71 %. Muu kuormitus tulee mm. vimaiden jokityyppiin. haja-asutuksesta, metsätaloudesta ja jäteveden- puhdistamoilta. Salon kaupungin Muurlan ja Perni- Valuma-alue on metsävaltainen. Metsää on jopa ön puhdistamojen jätevedet johdetaan toistaiseksi 70 %, josta suurin osa Kiskonjoen valuma-alueella. Perniönjokeen. Kuormittavaa teollisuutta Kiskonjo- Peltojen osuus on 25 %, mikä on vähemmän kuin en-Perniönjoen vesistöalueella on vain vähän. muilla Varsinais-Suomen suurimpien jokien valuma- alueilla. Pellot sijaitsevat suurimmaksi osaksi Per- Järvien tila niönjoen valuma-alueella. Kiskonjoen vesistöalueen latvaosilla esiintyy run- Kiskonjoen vesistöaluetta säännöstellään lähinnä saasti kirkasvetisiä ja karuja järviä. Sellaisia ovat vesivoiman tuotannon tarpeisiin. Jokiuoman virtaa- Naarjärvi entisten Kiskon ja Perniön kuntien rajalla, maa säännöstellään Koskenkosken voimalaitoksel- entisen Suomusjärven kunnassa sijaitseva Valkjärvi la. Vesistöalueen suurimmista järvistä Hirsijärvi, Iso- sekä entisen Kiskon kunnan alueella oleva Iso-Kis- Kisko ja Kiskon Kirkkojärvi ovat säännösteltyjä, ja ko. Varsinais-Suomelle tyypillisiä savisameita järviä vesistössä on myös muita virtausta tasaavia pato- on keskimääräistä vähemmän ja ne ovat keskitty- ja. Säännöstelyllä pyritään turvaamaan vesivoiman neet maatalousvaltaisille alueille. Näitä ovat esimer- tuotannon tarpeet ja välttämään tulvahaittoja sekä kiksi Aneriojärvi, Pernjärvi ja Ylisjärvi. Humuspitoisia samalla pitämään vesipinta virkistyskäytön ja mai- vesiä alueella on vain vähän. SOMERO Kiskonjoki-Perniönjoki alueen isoimpien vesistöjen, metsien ja peltojen sijainti Omenojärvi Varesjärvi i k o j SALO Kyynäräjärvi s re a V Viurilanlahti Pernjärvi SUOMUSJÄRVI Ylisjärvi Aneriojärvi Lahnajärvi Suomus- järvi MUURLA Hirsijärvi Enäjärvi, ki pääallas jo Valkjärvi rio e An Enäjärvi, i Enäjärvi k länsiosa jo Kahdenselkä n la e Naarjärvi rk Kurkelan- Ku i järvi Nummijärvi k o j n KISKO ö i LOHJA rn Kirkkojärvi Pe PERNIÖ i Iso-Kisko, jok tel oki pohjoisosa As onj Kisk Pelto Iso-Kisko, pääallas Vesistö Saarenjärvi Metsä Laukanlahti Tuulijärvi Kuntaraja RAASEPORI 0 5 10 km 2 © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12 © SYKE, Varsinais-Suomen ELY-keskus Pintavesien ekologinen luokitus, luonnos 10/2013. Aineistona käytetty vuosien 2006 - 2012 tietoja. Omenojärvi Varesjärvi i k o j Kyynäräjärvi s re a V Pernjärvi SUOMUSJÄRVI Viurilanlahti Ylisjärvi Aneriojärvi AS Lahnajärvi AS Suomus- järvi MUURLA Hirsijärvi Enäjärvi, ki Valkjärvi pääallas jo rio ne A Enäjärvi, i Enäjärvi k länsiosa jo Kahdenselkä n la e rk Naarjärvi u Kurkelan- i K järvi Nummijärvi k o AS j n ö i KISKO rn e Kirkkojärvi P PERNIÖ i Iso-Kisko, AS jok tel oki pohjoisosa As onj Kisk Iso-Kisko, pääallas Vesistöjen ekologinen luokitus suunnittelukausi 2 Saarenjärvi Erinomainen Laukanlahti Tuulijärvi Merkittävämmät pistekuormittajat Hyvä AS Asutuksen jäteveden- puhdistamo Tyydyttävä Muuta tietoa Välttävä 0 5 10 km Merkittävä vaelluseste Huono Ei luokiteltu © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12 Osavaluma-alue © SYKE, Varsinais-Suomen ELY-keskus Alueen virkistyskäyttö Veden laatu Kiskonjoen vesistöalueen kirkkaat latvavedet, lukui- Kiskonjoen alajuoksu on luokiteltu ekologiselta tilal- sat erämaalammet ja luonnontilaiset puro-osuudet taan osin tyydyttäväksi ja osin välttäväksi. Yläosil- koskineen ovat Varsinais-Suomessa ainutlaatuisia. taan jokivesistö on pääosin tyydyttävässä tilassa. Muutamissa puroissa on säilynyt luontaista taimen- Ravinnepitoisuudet vaihtelevat pitkälti vuodenaiko- kantaa. Perniön Latokartanonkoskessa esiintyy jen ja sääolosuhteiden mukaan. Kesäisin vesi on mm. uhanalaista jokihelmisimpukkaa sekä vuolle- yleensä melko kirkasta, mutta tulvien aikaan se jokisimpukkaa ja meritaimenta. Myös alueen pato- saattaa samentua huomattavasti. Veden hygieeni- ympäristöt ja kasvilajistollisesti rikkaat perinnemai- nen laatu on yleisesti ottaen hyvä. Perniönjoen vesi semat ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta on mm. jätevesikuormituksen seurauksena Kiskon- merkittäviä. Oman lisänsä vesistöalueen luontoon jokea ravinnepitoisempaa, sameampaa ja hygiee- tuovat arvokkaat lintuvedet, Kiikalan Omenojärvi ja niseltä laadultaan heikompaa. Ekologiselta tilaltaan Suomusjärven Aneriojärvi, sekä vesistöalueeseen Perniönjoki on luokiteltu välttäväksi. liittyvät luonnontilaiset suot. Alueella on useita Na- tura 2000 -kohteita. Kiskonjoen ja Perniönjoen yhteinen vuotuinen fos- forikuormitus on vaihdellut 9 ja 63 tonnin välillä ja Vesistöalueeseen kuuluvien järvien rannoilla on typpikuormitus 154 ja 784 tonnin välillä vuosina paljon loma-asutusta ja pääkaupunkiseutu lähel- 1970 - 2012. Fosforikuormitus näyttää kasvaneen lä, joten alue on virkistyskäytön kannalta merkittä- 1970-luvulla, mutta sen jälkeen ei kuormitus ole vä. Vesistön latvaosien erämaan tuntu houkuttelee muuttunut suuntaan tai toiseen. 2000-luvun vähä- retkeilyyn, ja vesistössä on pitkiä melontareittejä. sateisina vuosina sekä fosfori- että typpikuormitus 3 olivat tarkastelujakson alhaisimpia. Jokien yhtymä- vinne- ja kiintoainekuormitusta tulee merkittävästi kohdan alapuolisessa seurantapaikassa veden fos- vähentää. Varsinais-Suomen pintavesien toimen- foripitoisuus on vuosina 2008 - 2012 ollut keskimää- pideohjelmassa vuoteen 2015 esitetään alueelle rin 88 μg/l ja typpipitoisuus vastaavasti 1328 μg/l. toimenpiteitä erityisesti maatalouden kuormituksen vähentämiseksi, kuten suojavyöhykkeitä, kosteikko- Kiskonjoen-Perniönjoen keskivirtaama ja ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäystä. Myös sekä fosfori- ja typpikuormitus vuosina metsätalouden kuormitusta ja haja-asutuksen jäte- 1970 - 2012 vesikuormitusta tulee alueella vähentää. Toimenpideohjelmassa on lisäksi esitetty rehevöi- 3 m /s virtaama fosforikuormitus t/v tyneiden järvien kunnostamista (Enäjärvi, Saaren- 15 90 järvi, Kirkkojärvi ja Hirsijärvi) ja kalateiden raken- tamista sekä säännöstelyhaittojen vähentämistä. Vesienhoidon toimenpideohjelmat päivitetään osa- 10 60 na vesienhoidon suunnittelua vuoden 2015 loppuun mennessä. 5 30 Salon seudun vesistöaluetyöryhmä on osa Varsi- nais-Suomen ELY-keskuksen ja Varsinais-Suomen liiton Pro Saaristomeri -yhteistyöohjelmaa, joka on 0 0 ollut käynnissä vuodesta 1999 alkaen. Kaikki Sa- 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 lon seudun vesien tilasta ja sen parantamistoimista kiinnostuneet ovat tervetulleita vesistöalueryhmän fosfori virtaama muutos (fosfori) toimintaan. m3/s virtaama typpikuormitus t/v 15 900 10 600 5 300 Kuva: Jarmo Markkanen Järvien hoitosuunnitelmat 0 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Kiskonjoen vesistöalueen veden laatuun on kiinni- tetty paikallisella tasolla paljon huomiota. Useille jär- typpi virtaama ville on perustettu hoitoyhdistyksiä, jotka ovat teet- täneet valuma-aluekartoituksia moniin kohteisiin. Vesienhoidon toimenpiteet Näissä on selvitetty kunkin