DOCSLIB.ORG

Vainion Liikenne

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Vainion Liikenne VAINION LIIKENNE 1.1. - 1.6.2014 p. (02) 777 330 www.vainionliikenne.fi AIKATAULUMERKINNÄT: TECKENFÖRKLARINGAR: M-S = joka päivä = varje dag M-L = maanantai - lauantai = måndag - lördag M-P = maanantai - perjantai = måndag - fredag M = maanantaisin = måndag Ti = tiistaisin = tisdag K = keskiviikkoisin = onsdag To = torstaisin = torsdag P = perjantaisin = fredag L = lauantaisin = lördag S = sunnuntaisin ja pyhäpäivinä = söndag och helgdagar SS = sunnuntaisin ja pyhäpäivinä, = söndag och helgdagar, då useamman pyhäpäivän ollessa två eller flera helgdagar samman- peräkkäin ajetaan vain viimeisenä. faller, köres endast den sista. Ei yksittäisinä arkipyhinä. Ej på söckenhelger. Koulp = koulupäivinä = skoldagar + = kouluvuoden aikana = under skolåret ++ = koulujen kesäloman aikana = under skolornas sommarlov X = pysähtyy tarvittaessa = stannar vid behov = auton vaihto = bussbyte | = auto ei käy paikkakunnalla = bussen besöker ej orten T = tarvittaessa = vid behov th = tienhaara = vägskäl = ExpressBus pikavuoro-osuus = snabbtur (kellonaika) = suluissa oleva kellonaika on liityntäbussin aika lentoasemalla. Muutokset aikatauluissa ovat viranomaisten luvalla mahdollisia. POIKKEAVA LIIKENNE JUHLAPYHINÄ: FÖRÄNDRIGAR PÅ GRUND AV HELGER: 1.1. ke Uudenvuodenpäivä, 1.1. ons Nyårsdagen, sunnuntaivuorot, ei SS-vuoroja söndagstrafik, ej SS-turer 5.1. su sunnuntaivuorot, ei SS-vuoroja 5.1. sön söndagstrafik, ej SS-turer 6.1. ma Loppiainen, 6.1. mån Trettondagen, söndagstrafik, sunnuntai- ja SS-vuorot även SS-turer 17.4. to Arkiliikenne, myös 17.4. tor fredagstrafik erilliset P-vuorot 18.4. pe Pitkäperjantai, sunnuntai- 18.4. fre Långfredagen, vuorot, ei SS-vuoroja söndagstrafik, ej SS-turer 19.4. la Lauantailiikenne 19.4. lör lördagstrafik 20.4. su Pääsiäispäivä, sunnuntai- 20.4. sön Påskdagen, vuorot, ei SS-vuoroja söndagstrafik, ej SS-turer 21.4. ma 2. pääsiäispäivä, 21.4. mån Annand. Påsk, söndags- sunnuntai- ja SS-vuorot trafik, även SS-turer 22.4. ti Arkiliikenne 22.4. tis vardagstrafik 30.4. ke Arkiliikenne 30.4. ons vardagstrafik 1.5. to Vappu, sunnuntaivuorot, 1.5. tor Första maj, ei SS-vuoroja söndagstrafik, ej SS-turer 28.5. ke Arkiliikenne, myös 28.5. ons fredagstrafik erilliset P-vuorot 29.5. to Helatorstai, sunnuntai- 29.5. tor Kristi himmelsefärdsdagen, vuorot, ei SS-vuoroja söndagstrafik, ej SS-turer 30.5. pe Arkiliikenne, myös 30.5. fre fredagstrafik erilliset P-vuorot Tietoja liikennöinnistä saat myös nettisivuiltamme www.vainionliikenne.fi SISÄLLYSLUETTELO Merkkien selitykset sivu 2 29. Helsinki - Parainen 30 Poikkeava liikenne juhlapyhinä 2 30. Turku - Kaarina - Parainen 31 Sisällysluettelo 3 31. Helsinki - Nauvo - Korppoo 32 Tietoa matkustajille 4 32. Turku - Houtskari 33 Pikavuoropysäkit 6 33. Turku - Nauvo - Korppoo 34 Kilometritaksataulukko 7 Laatulupaus 8 34. Turku - Piikkiö 36 35. Turku - Paimio 37 1. Helsinki - Salo - Turku 10 36.A Turku - Salo 38 2. Helsinki - Lohja 12 36.B Salo - Turku 40 3. Helsinki - Lohja - Karjaa - Turku 13 4. Helsinki - Saukkola - Somero 14 37. Helsinki - Perniö 42 38. Turku - Perniö 43 5. Helsinki - Salo - 39. Salo - Perniö 44 Perniö - Taalintehdas 14 40. Salo - Perniö - Särkisalo 44 6. Helsinki - Salo - 41. Salo - Perniö - Teijo - Salo 44 Sauvo - Taalintehdas 15 42. Salo - Kisko 45 7. Turku - Taalintehdas 16 43. Salo - Muurla 45 8. Kemiö - Perniö 16 44. Salo - Suomusjärvi 46 9. Kemiö - Taalintehdas 17 45. Salo - Kiikala - Suomusjärvi 47 10. Taalintehdas - Björkboda 17 46. Salo - Muurla - Pöytiö 47 11. Kemiö - Västanfjärd 17 47. Salo - Inkere 47 12. Taalintehdas - Kasnäs - 48. Salo - Somero 48 Hiittinen 17 49. Somero - Forssa 48 13. Sauvo - Rantola 17 50. Salo - Pertteli 48 14. Sauvo - Paimio 17 51. Salo - Kuusjoki - Koski TL 49 52. Kuusjoki - Raatala - Halikko 49 15. Helsinki - Uusikaupunki 18 53. Salo - Marttila - Koski TL 49 16. Helsinki - Laitila - Rauma 19 54. Koski TL - Vättilä 49 17. Turku - Uusikaupunki 20 55. Salo - Kokkila 50 18. Turku - Mynämäki - Rauma 22 56. Salo - Halikko as 50 19. Turku - Lemu - Askainen - 57. Salo - Iilike 50 Velkua 23 20. Turku - Uusikaupunki - Rauma 23 58. Märynummi - Pahkavuori 51 21. Uusikaupunki - Laitila 24 59. Sirkkula - Halikko 53 22. Kustavi - Taivassalo - Mynämäki 24 60. Tupuri - Ollikkala 54 23. Uusikaupunki - Kustavi 25 24. Uusikaupunki -Vinkkilä - Kustavi 25 25. Uusikaupunki - Lokalahti 25 Matkahuoltojen puhelinnumeroita 55 26. Helsinki - Kustavi - Torsholma 26 27. Turku - Kustavi 28 28. Turku - Mietoinen 29 J. VAINION LIIKENNE OY Hossiankatu 3, 24240 SALO puhelin (02) 777 330 fax (02) 7318 618 TURKU, puhelin (02) 276 8900 3 TIETOJA MATKUSTAJILLE Bussiin pyrkiessään matkustajan on an- CITY-CITY-LIPPU nettava selkeä pysähtymismerkki. Halu- Matkahuollon CityCity-lippu on määrätty- tessaan poistua bussista matkustajan on jen kaupunkien väliseen matkustukseen annettava riittävän ajoissa pysähtymis- suunniteltu erityisen edullinen lipputuote, merkki. joka sopii vähintään kaksi kertaa kuu- kaudessa tiettyä yhteysväliä matkus- KERTAMAKSU tavalle. Kertamaksu on bussissa maksettava tak- sanmukainen hinta yhdensuuntaisesta mat- LAIVA-BUSSILIPPU kasta. Maksuvälineenä busseissamme Linja-automatkan voi liittää Helsingin ja käyvät käteisen rahan lisäksi yleisimmät Turun satamista lähteviin Viking Linen pankki- ja luottokortit (ei Visa Electron) laivamatkoihin. Ostettaessa laiva- ja sekä Matkahuollon myymät matkaliput. bussilippu samanaikaisesti on bussimat- ka huomattavasti normaalia edullisempi. LASTENLIPPU Alle 12-vuotiaat maksavat puolet normaalin MATKAKORTIT lipun hinnasta. Jokaista täyden hinnan mak- Säännöllisesti linja-autolla matkustava sanutta matkustajaa saa seurata maksutta säästää matkakustannuksissa huomat- kaksi alle 4-vuotiasta lasta. tavasti ostamalla matkakortin. Kortti hankitaan Matkahuollon toimipisteestä NUORISOLIPPU ja siihen voidaan myöhemmin ladata 12 - 16-vuotiaat saavat kaikissa vuorois- lisää matkoja myös busseissamme. samme yli 80 km:n matkalla 50% alennuk- sen. 44 matkan vuosilipulla saat yli 25% alen- nuksen kertamaksuun verrattuna. Kortti MENOPALUULIPPU on voimassa 12 kuukautta ostopäivästä. Aikuisten menopaluulipun alennus on yli 80 km:n matkalla 10 %. Meno-paluulipun 22 matkan vuosilipulla saat 15% alen- voi ostaa myös autosta. Paluumatkan voi- nuksen kertamaksuun verrattuna. Kortti massaoloaika on 1 kk. Käyttämätöntä on voimassa 12 kuukautta ostopäivästä. paluulippua ei hyvitetä. Monilla alueilla on mahdollista ostaa seu- OPISKELIJALIPPU tulippu. Seutulippu on henkilökohtainen ja Opiskelijat saavat yli 80 km:n matkalla se on voimassa 30 päivää ostopäivästä. 50 %:n alennuksen esittämällä MH- Lipulla voi matkustaa rajoituksetta seutu- liikemerkillä varustetun opiskelijakortin. alueen sisällä. Lipun hinta määräytyy asuinpaikkakunnan mukaan. Kts. sivu 6. 65-LIPPU Lisätietoja saat lähimmästä Matkahuol- Kaikki 65 vuotta täyttäneet saavat vakio- losta tai www.matkahuolto.fi. vuoroissamme yli 45 km:n ja pikavuo- roissamme yli 80 km:n matkalla 30% SUORA TAKSA alennuksen. Alle 65-vuotiaat eläkkeen- Autonvaihdon sisältävälle matkalle etukä- saajat saavat saman alennuksen esittä- teen myytävä lippu hinnotellaan matkan mällä kuvallisen KELA-kortin, jossa on koko pituuden perusteella matkan ollessa tunnus "eläkkeensaaja", tai MH-liikemer- vähintään 80 km. Näin ostettu lippu tulee killä varustetun eläkelaitoksen kortin. edullisemmaksi kuin erikseen kullekin osuu- delle ostetut liput. Autossa myydyt vaihto- VARUSMIEHET lippumme kelpaavat pääsääntöisesti vain Varusmiehet ja siviilipalvelusmiehet saavat omissa vuoroissamme. rahalla maksaessaan yli 80 km:n matkalla 50% alennuksen esittämällä varusmieskor- PIKAVUOROMAKSU tin tai siviilipalvelustodistuksen. Pikavuoron lisämaksu sisältyy pikavuoro- taksoihin liukuvana 3,30 - 3,90 euron suu- RYHMÄLIPPU ruisena. Etukäteen ostettua vakiovuorohin- Jo 3 hengen ryhmä saa yli 80 km:n mat- taista lippua käytettäessä peritään kiinteä kalla 25%:n alennuksen. Ryhmälippu on 3,30 euron pikalisä. ostettava etukäteen Matkahuollosta. 4 LEMMIKKIELÄIMET RADION KÄYTTÖ Tavanomaisia lemmikkieläimiä voidaan Radion käyttö on mahdollista busseis- kuljettaa bussissa saattajan kanssa ja samme siten, ettei se häiritse muita mat- saattajan vastuulla, mikäli bussissa on kustajia. Yhdenkin matkustajan sitä vaa- tilaa. Lemmikkieläimet sijoitetaan siten, tiessa radio suljetaan. että niistä mahdollisesti aiheutuva haitta matkustajille minimoituu. Lemmikkieläi- JÄRJESTYSHÄIRIÖT miä ei saa sijoittaa istuimille eikä niitä Kaikilla bussimatkustajilla on oikeus häiri- saa pitää irrallaan. Kuljetettavista lemmik- öttömään bussimatkaan. Autohenkilökun- kieläimistä ei peritä erillistä maksua. nalle on turvattava työrauha. Bussissa jo olevilla allergisilla matkusta- Autohenkilökunnalla on oikeus poistaa bus- jilla on ensisijainen oikeus valita paikka. sista häiriötä aiheuttava matkustaja, joka Kanssamatkustajat eivät kuitenkaan voi autohenkilökunnan kiellosta huolimatta on estää opas- tai avustajakoiran ottamista jatkanut häiriön aiheuttamista. Jollei mat- autoon. kustajaa voida poistaa heti, autohenkilökun- nalla on oikeus tarpeen vaatiessa ottaa MATKATAVARAT hänet kiinni, kunnes poistaminen on mah- Matkustajan mukanaan kuljettamat nor- dollista. maalit matkatavarat (enintään kaksi mat- kalaukkua), sukset ja lastenrattaat kulje- VUORON MYÖHÄSTYMINEN TAI tetaan maksutta. Rahtitaksan mukainen PERUUNTUMINEN maksu peritään muista edellä luettelemat- Matkustajan on varauduttava siihen, että tomista tavaroista. vaikeat keliolosuhteet ja mahdolliset ruuh- kat saattavat pidentää aikataulun mukaista POLKUPYÖRÄT matka-aikaa. Matkustajia pyydetään
Load more

Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)
    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • Toimintakertomus 2019
    MTK - Varsinais-Suomi 2019 TOIMINTAKERTOMUS Kannen kuva: Kuva-Plugi Julkaisun muut kuvat MTK-Varsinais-Suomen kuva-arkistosta, ellei muuta ole mainittu. Taitto: TM-suunnittelu Painopaikka: Sälekarin Kirjapaino Oy 2020 MTK - Varsinais-Suomi 2019 TOIMINTAKERTOMUS MTK-Varsinais-Suomi ry RAUMA Osoite: Hintsantie 3 21200 RAISIO Puhelin: 020 413 3580 Kotisivut: varsinais-suomi.mtk.fi Sähköposti: [email protected] VT 8 [email protected] KT 40 Löydät meidät myös Facebookista Kauppa- Kotisivut: varsinais-suomi.mtk.fi keskus Mylly Maaseudun Tulevaisuus -lehden ilmoituskonttori TURKU NAANTALI Kodisjoki Alastaro Metsämaa Laitila Oripää Kalanti - Uusikaupunki Yläne Loimaan seutu Karjala Mellilä Mynämäki Pöytyä Lokalahti Vehmaa Nousiainen Mietoinen Vahto Aura Koski Somero Kustavi Taivassalo Paattinen Tarvasjoki Masku Rusko Marttila Somerniemi Lieto Kuusjoki Raisio Meri-Naantali Paimio Turun seutu Kiikala Piikkiö Pertteli Salon seutu Rymättylä Kakskerta Suomusjärvi Sauvo - Karuna Angelniemi Parainen - Nauvo Kisko Perniö Särkisalo MTK-Varsinais-Suomen toimialue ja maataloustuottajain yhdistykset 2020. Yhdistyksiä 47, jäseniä 12270. 4 MTK Varsinais-Suomi | Toimintakertomus 2019 Toimihenkilöt ja yhteystiedot Varsinais-Suomen vuonna 2020 maataloustuottajain säätiö Toiminnanjohtaja Asiamies Paavo Myllymäki Ville Reunanen 020 413 3581 ja 040 5828261 040 5502908 [email protected] Aluepäällikkö Aino Launto-Tiuttu 020 413 3587 ja 040 5570736 Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto Aluepäällikkö Terhi Löfstedt Osoite: Simonkatu 6, 00100 HELSINKI
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Cirkulär. Samling
    POSTI* JA LENNÄTINHALLITUKSEN POST* OCH TELEGRAFSTYRELSENS KIERTOKIRJE. CIRKULÄR. KOKOELMA SAMLING 1 9 3 2 N:o 6 0 Sisällys: N:o 60. Kiertokirje postinkuljetuksesta Inneliall: N:o 60. Cirkulär angående postbefor­ höyrylaivoilla. dran med ångbåtar. N :o 60. N:o 60. Kiertokirje Cirkulär postinkul j etuksesta höyrylaivoilla. angående postbefordran med ångbåtar. Posti- ja lennätintoimipaikkojen tiedoksi Post- och telegrafanstalterna till känne­ ja noudatettavaksi ilmoitetaan täten, että dom och iakttagande meddelas härigenom, postinkuljetuksessa kuluvan vuoden kesä- att nedannämnda anordningar vidtagits purjehduskautena on ryhdytty seuraaviin beträffande postbefordran under inneva­ toimenpiteisiin, nimittäin: rande års sommarseglat ionstid, nämligen : A) lakkautettu maantiepostinkuljetukset A) indragits landsvägapostbefordringarna seuraavilta linjoilta: Lemu—Rymättylä, å följande linjer: Lemu—Rymättylä, Vink­ Vinkkilä—Kustavi, Velkua—Taivassalo, kilä — Kustavi, Velkua — Taivassalo, Norr- Norrskata—Korpo, Teisko—Kämmenniemi skata — Korpo, Teisko •— Kämmenniemi — —Tampere, Teisko—Terälahti, Tampere— Tampere, Teisko— Terälahti, Tampere—- Aitolahti, Ruhala—Murole—Parkkuu, Kor­ Aitolahti, Ruhala—Murole—Parkkuu, Kor­ pilahti—Putkilahti, Salmela—Jyväskylä, pilahti — Putkilahti, Salmela — Jyväskylä, Taipalsaari—Lappeenranta, Himalansaari Taipalsaari—Lappeenranta, Himalansaari— —Ristiina kahdesti viikossa, Heinävesi— Ristiina två gånger i veckan, Heinävesi— Varkaus, Palokki—Heinävesi, Kurjalan- Varkaus, Palokki — Heinävesi, Kurjalan- ranta—Leppävirta,
    [Show full text]
  • KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA on LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I
    KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA ON LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I LAKANNUT KUNTA VASTAANOTTAVA KUNTA Kunnan nimi Kuntanumero Lakkaamispäivä Kunnan nimi Kuntanumero Huomautuksia Ahlainen 001 010172 Pori 609 Aitolahti 002 010166 Tampere 837 Akaa 003 010146 Kylmäkoski 310 ks. tämä taulu: Kylmäkoski-310 Sääksmäki 788 ks. tämä taulu: Sääksmäki-788 Toijala 864 ks. tämä taulu: Toijala-864 Viiala 928 ks. tämä taulu: Viiala-928 Alahärma 004 010109 Kauhava 233 ks. tämä taulu: Kortesjärvi-281 ja Ylihärmä-971 Alastaro 006 010109 Loimaa 430 ks. tämä taulu: Mellilä-482 Alatornio 007 010173 Tornio 851 Alaveteli 008 010169 Kruunupyy 288 Angelniemi 011 010167 Halikko 073 ks. tämä taulu: Halikko-073 Anjala 012 010175 Sippola 754 ks. taulu II: Sippola-754 Anjalankoski 754 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Elimäki-044, Jaala-163, Kuusankoski-306, Valkeala-909 Anttola 014 311200 Mikkeli 491 ks. tämä taulu: Mikkelin mlk-492 Artjärvi 015 010111 Orimattila 560 Askainen 017 010109 Masku 481 ks. tämä taulu: Lemu-419 Bergö 032 010173 Maalahti 475 Björköby 033 010173 Mustasaari 499 Bromarv 034 010177 Hanko 078 Tenhola 842 ks. tämä taulu: Tenhola-842 Degerby 039 010146 lnkoo 149 Dragsfjärd 040 010109 Kemiönsaari 322 ks. tämä taulu: Kemiö-243 ja Västanfjärd-923 Elimäki 044 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Jaala-163, Kuusankoski-306, Anjalankoski-754, Valkeala-909 Eno 045 010109 Joensuu 167 ks. tämä taulu: Pyhäselkä-632 Eräjärvi 048 010173 Orivesi 562 Haaga 068 010146 Helsinki 091 Haapasaari 070 010174 Kotka 285 Halikko 073 010109 Salo 734 ks. tämä taulu: Kiikala-252, Kisko-259, Kuusjoki-308, Muurla-501, Perniö-586, Pertteli-587, Suomusjärvi-776, Särkisalo-784 Hauho 083 010109 Hämeenlinna 109 ks.
    [Show full text]
  • Väkiluku Kunnittain Ja Suuruus Järjestyksessä
    Tilastokeskus S VT Väestö 1993:6 Statistikcentralen Befolkning Statistics Finland Population Väkiluku kunnittain ja suuruus­ järjestyksessä Befolkning kommunvis och i storleksordning 31. 12.1992 Nais- ja miesenemmistöiset kunnat Naista / 1 000 miestä 1 051-1 197 1 001-1 050 951-1 000 772 - 950 Tilastokeskus SVT Väestö 1993:6 Statistikcentralen Befolkning Statistics Finland Population Väkiluku kunnittain ja suuruus­ järjestyksessä Befolkning kommunvis och i storleksordning 31. 12.1992 Huhtikuu 1993 Julkaisun tiedot vapaasti lainattavissa. Lainattaessa mainittava lähteeksi Tilastokeskus. Helsinki - Helsingfors 1993 Tiedustelut - Förfrägningar: SVT Suomen Virallinen Tilasto Finlands Officiella Statistik Väestötilastotoimisto (90) 1734 3510 Official Statistics of Finland Helsinki 1993 3 Alkusanat Förord Tämä julkaisu sisältää kuntien väkiluvut lääneittäinDenna Publikation innehâller uppgifter om folkmäng- sekä kunnat väkiluvun mukaisessa suuruusjäijestyk-den i kommunema enligt Iän och folkmängden i kom- sessä. munema i storleksordning. Yksityiskohtaisempaa tietoa koko maan ja kuntienMera detaljerade uppgifter om befolkningensSam­ väestöstä on saatavilla syksyllä ilmestyvästä Väestöra­in ansättning i hela landet och i kommunema ingär i kenne 1992 julkaisusta. Publikationen Befolkningens sammansättning 1992 som utkommer pä hösten. Tämän julkaisun on toimittanut yliaktuaari LeenaPublikationen har rédigerais av överaktuarie Leena Kartovaara. Kartovaara. Aineisto Material Väestörekisterikeskus pitää yllä rekisteriä SuomenBefolkningsregistercentralen
    [Show full text]
  • Toponyms and Place Heritage As Sources of Place Brand Value
    Paula Sjöblom–Ulla Hakala Toponyms and place heritage as sources of place brand value 1. Introduction Commercial producers have long seen the advantage of branding their products, and the idea of discovering or creating uniqueness also attracts the leaders and governments of countries, states and cities (aShWorth 2009). However, traditional product marketing framework has proved to be inadequate for places; therefore, place branding has rather leaned on corporate branding. Place branding is a long-term, strategic process that requires continuity, and these actions take time to be recognised (KavaratZIS 2009). As generally recognised not only in onomastics but also in marketing, a name can be seen as the core of a brand. Therefore, a place name is the core of a place brand. Having a name is having an identity. A brand name has functions that can be regarded as sources of brand equity, and name changes have proved to cause discomfort and distress amongst consumers (e.g. RounD–RoPER 2012, BRoWn 2016). The name of a place – having stayed unchanged – has traditionally represented permanence and stability and could be regarded as the place’s memory (BASSO 1996, hEllElanD 2009). Referring to lauRa koSTanSki (2016) and her theory of toponymic attachment, place names carry strong emotional and functional attachments. This theory is very important also regarding place branding. According to GRAHAM et al. (2000), heritage can be defined as the past and future in the present. Accordingly, place heritage is heritage which is bound up with physical space that is a place. As for the concept of place, it is a named space (lÉVi-STRauSS 1962).
    [Show full text]
  • SALO KOYK Selostus 2016-09-29.Pdf
    Vastaanottaja Salo kaupunki Asiakirjatyyppi Osayleiskaavan selostus Päivämäärä 17.2.2014, tark.26.3.2014 ja 10.9.2016 SALON KAUPUNKI SALON KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 1 Päivämäärä 17.2.2014, tark 26.3.2014 ja 10.9.2016 Laatija Petteri Laamanen, Kalle Rautavuori Hyväksyjä Jari Mäkynen Kuvaus Salon keskustan osayleiskaavan 2035 selostus Viite Työ nro 82132063 Tämän työn ohjauksesta ovat Salon kaupungilla vastanneet luonnosvaiheessa kaupunginhal- lituksen 4.10.2010 kokouksessaan nimeämä ohjausryhmä, joka toimi vuoden 2012 loppuun: Antti Rantakokko, kaupunginjohtaja, pj Mika Mannervesi, teknisen toimen toimialajohtaja Jarmo Heimo, kaupunkisuunnittelujohtaja Päivi Liuska-Kankaanpää, keskustayksikön päällikkö Jukka Alestalo Anna-Leena Yli-Jama Ismo Saari Jaana Shelby Jorma Elovaara Esko E Rannikko Päivi Pölönen Hanna Silfver Ehdotusvaihetta ovat Salon kaupungilla ohjanneet teknisen toimen toimialajohtaja Mika Man- nervesi, kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo ja keskustayksikön päällikkö Tarja Pennanen. 2 SISÄLTÖ 1. Tunnistetiedot 5 1.1 Vireilletulo 5 1.2 Hyväksyminen 5 1.3 Kaava-alueen sijainti ja rajaus 5 2. Johdanto 6 2.1 Kaavan tarkoitus 6 2.2 Muutoksia ei voi ennustaa, mutta niitä voi ennakoida 6 2.3 Kaavan päätavoitteet 9 2.4 Kaavan oikeusvaikutukset 9 3. Tiivistelmä 10 3.1 Kaavaprosessin vaiheet 10 3.1.1 Aloitusvaihe 10 3.1.2 Tavoitevaihe 10 3.1.3 Luonnosvaihe 11 3.1.4 Ehdotusvaihe 11 3.1.5 Hyväksymisvaihe 11 3.2 Kaavan keskeinen sisältö 11 3.3 Lähtötiedot 12 3.3.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus 12 3.3.2 Kaavoitustilanne 19 3.4 Selvitykset 24 3.4.1 Salon kaupallinen selvitys 24 3.4.2 Liikennesuunnitelma 24 3.4.3 Selvitys Salon kaupungin palveluverkon kehittämiseen liittyvistä linjauksista 25 3.4.4 Salon Keskustan sosiaalisen ympäristön selvitys 25 3.4.5 Asemanseudun kehittämissuunnitelma 26 3.4.6 Sokeritehtaan kehittämissuunnitelma 27 3.4.7 Salon rakennettu kulttuuriympäristö 28 3.4.8 Salon luontoselvitys ja täydennys 2013 29 3.5 Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen 29 3.6 Suunnittelun tavoitteet 29 4.
    [Show full text]
  • Airiston-Velkuan Kalastusalueen Järvet
    Airiston-Velkuan kalastusalueen järvet Tekijä: Oskari Pöntinen 2 3 Vehmaa 28,29,30 Mynämäki Mietoinen 10 Mynäjoki Askainen Kuuvajoki Lemu Hirvijoki Masku Taivassalo 9 Rusko 8 Maskunjoki RAISIO Merimasku Raision-Ruskon-Vahdonjoki Velkua NAANTALI 7 3 6 Aurajoki 4,5 11 12 TURKU 13 15 2 14 16 Rymättylä 17 18 19 20 21 1 27 Airisto 22,23,24 25 26 TURKU TAIVASSALO 21 = Lyhtyjärvi 1 = Kakskerranjärvi 10 = Mustajärvi 22 = Menikkalanjärvi 2 = Illoistenjärvi 23 = Sianpäänjärvi RYMÄTTYLÄ 24 = Sydänmaanjärvi NAANTALI 11 = Leikkistenjärvi 25 = Ruoninjärvi 3 = Luolalanjärvi 12 = Leiklahdenjärvi 26 = Soropohjanjärvi 4 = Metsäjärvi 13 = Paskaperänjärvi 27 = Pakinaistenjärvi 5 = Viialanjärvi 14 = Ylttistenjärvi 6 = Taattistenjärvi 15 = Vilujärvi VEHMAA 7 = Köylijärvi 16 = Kuralanjärvi 28 = Kirkkojärvi 17 = Tiskari 29 = Myllyjärvi ASKAINEN 18 = Riiaistenjärvi 30 = Niinijärvi 8 = Merijärvi 19 = Riittiönjärvi 9 = Kaukkostenjärvi 20 = Kirkkojärvi Airiston-Velkuan kalastusalueen järvet Airiston-Velkuan kalastusalueen järvet 2 3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 8 2. VEDENLAATUTIETOJEN TULKINTA 8 2.1 Näytteiden otto 2.2 Veden laadun luokitukset 2.3 Järvien rehevöityminen TURKU 3. KAKSKERRANJÄRVI 10 3.1 Järven sijainti ja alueen kuvaus 3.2 Osakaskuntien ja yksityisten vesialueiden jakauma 3.3 Vedenlaatutiedot 3.4 Järvelle tehdyt toimenpiteet ja selvitykset 3.4.1 Kalaistutukset 3.4.2 Koekalastukset 3.4.3 Vesiensuojelulliset toimenpiteet 4. ILLOISTENJÄRVI 12 4.1 Järven sijainti ja alueen kuvaus 4.2 Osakaskuntien ja yksityisten vesialueiden jakauma 4.3 Vedenlaatutiedot 4.4 Järvelle tehdyt toimenpiteet ja selvitykset 4.5 Valuma-alueselvitys 4.5.1 Karkea kuormitusselvitys maankäyttömuotojen perusteella NAANTALI 5. LUOLALANJÄRVI 14 5.1 Järven sijainti ja alueen kuvaus 5.2 Osakaskuntien ja yksityisten vesialueiden jakauma 5.3 Vedenlaatutiedot 5.4 Järvelle tehdyt toimenpiteet ja selvitykset 5.4.1 Kalaistutukset 5.4.2 Vesiensuojelulliset toimenpiteet 6.
    [Show full text]
  • District 107 A.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 A through May 2016 Status Membership Reports LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice No Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Active Activity Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Email ** Report *** Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs less than two years old 125168 LIETO/ILMATAR 06/19/2015 Active 19 0 16 -16 -45.71% 0 0 0 0 Clubs more than two years old 119850 ÅBO/SKOLAN 06/27/2013 Active 20 1 2 -1 -4.76% 21 2 0 1 59671 ÅLAND/FREJA 06/03/1997 Active 31 2 4 -2 -6.06% 33 11 1 0 41195 ÅLAND/SÖDRA 04/14/1982 Active 30 2 1 1 3.45% 29 34 0 0 20334 AURA 11/07/1968 Active 38 2 1 1 2.70% 37 24 0 4 $536.59 98864 AURA/SISU 03/22/2007 Active 21 2 1 1 5.00% 22 3 0 0 50840 BRÄNDÖ-KUMLINGE 07/03/1990 Active 14 0 0 0 0.00% 14 0 0 32231 DRAGSFJÄRD 05/05/1976 Active 22 0 4 -4 -15.38% 26 15 0 13 20373 HALIKKO/RIKALA 11/06/1958 Active 31 1 1 0 0.00% 31 3 0 0 20339 KAARINA 02/21/1966 Active 39 1 1 0 0.00% 39 15 0 0 32233 KAARINA/CITY 05/05/1976 Active 25 0 5 -5 -16.67%
    [Show full text]
  • 186507882.Pdf
    - - HISTORIALLISIA TUTKIMUKSIA JULKAISSUT SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA XLIV AULIS OJA KESKIAIKAISEN »ETELÄ-SUOMEN« ASUTUS JA ALUEJAOT KESKIAIKAISEN »ETELÄ-SUOMEN« ASUTUS JA ALUEJAOT KIRJOITTANUT AULIS OJA HELSINKI 1955 Isäni muistolle FORSSA 1955 — FORSSAN KIRJAPAINO OY Alkusanat Suoritettuani aikoinaan filosofiankandidaatin tutkinnon Turun yli- opistossa sain pääaineeni opettajalta professori Einar W. Juvalta kehoi- tuksen ryhtyä väitöskirjaa varten tutkimaan Varsinais-Suomen maaky- symyksiä, lähinnä isonjaon toimeenpanoa ja sen merkitystä maakunnan myöhemmälle historialle. Kävinkin työhön käsiksi ja rupesin aluksi sel- vittämään maakunnan isonjaontakaisia maanomistusoloja. Tällöin il- meni, että jo niissä riitti tutkimista enemmän kuin tarpeeksi, vallankin kun mieli veti «katselemaan menneitä menoja niin kauvas, kun näjemme, ja tunkeumaan syvälle muinois-ajan synkeyteen siihen asti, kun viimei- setkin viittaajat meistä luopuvat, viimeisetkin virvalot sammuvat«, ku- ten Antero Wareliusta aikoinaan. Niinpä käsitteleekin väitöskirjani nyt Varsinais-Suomen vanhimpia maanomistusoloja ja niiden kanssa kiin- teässä yhteydessä olleita asutusvaiheita ja aluejakoja. Myös paikallisesti on tutkimuskohteeni suunniteltua suppeampi, ko- ko keskiaikaisen Suomen maakunnan sijasta vain sen toisen puoliskon, historiallisen Etelä-Suomen, käsittävä. Tähän rajoitukseen on vaikut- tanut yhtäältä muinaisten Pohja-Suomen ja Etelä-Suomen asutus- ja maanomistusolojen suuri eroavuus, toisaalta Pohja-Suomen ja Ala-Sata- kunnan keskinäisen suhteen hämäryys, jota nähdäkseni
    [Show full text]