Suomen Säädöskokoelma

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367—1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista ..................................................................................... 5611 1368 Työministeriön asetus työssäkäyntialueista .................................................. 5613 N:o 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista Annettu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 Työministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 30 päivänä joulukuuta 2002 annetun työttömyysturvalain (1290/2002) 11 luvun 4 §:n 5 momentin nojalla: 1§ 3§ Määräaika työvoimapoliittisen lausunnon Ammattitaitosuojan poistaminen antamiselle Työvoimatoimikunnan antaessa kielteisen Työvoimatoimikunnan tulee antaa työvoi- työvoimapoliittisen lausunnon työttömyystur- mapoliittinen lausunto viimeistään 30 päivän valain 2 luvun 13 §:n 3 momentissa tarkoi- kuluessa siitä, kun hakija on toimittanut tetussa tilanteessa, lausunnosta on käytävä vastauksensa vaadittuine liitteineen toimikun- ilmi, että hakijalle on selvitetty, ettei hänelle nan selvityspyyntöön tai kun määräaika sel- ole kolmen ensimmäisen työttömyyskuukau- vityksen antamiseen on päättynyt. den aikana osoitettavissa hänen ammattitai- Työvoimatoimiston on annettava työvoi- tonsa huomioon ottaen sopivaa työtä hänen mapoliittinen lausunto viipymättä sen jälkeen, työssäkäyntialueellaan. kun lausunnon antamiseksi tarpeellinen sel- vitys on saatu. 4§ Alueellinen liikkuvuus 2§ Työvoimatoimikunnan antaessa hakijalle Työvoimapoliittisen lausunnon toimittaminen kielteisen työvoimapoliittisen lausunnon työt- tömyysturvalain 2 luvun 14 §:n 1 momentissa Työvoimapoliittinen lausunto annetaan tarkoitetussa tilanteessa, lausunnosta on käy- Kansaneläkelaitokselle tai työttömyyskassalle tävä ilmi, miten on selvitetty, ettei työpaik- elektronisena linjasiirtona tai tarvittaessa kir- kaan ilmeisesti ole sopivaa työvoimaa saata- jallisesti. vissa työssäkäyntialueelta. 201—2002 420301 5612 N:o 1367 5§ avustusta, päättyy työntekijästä johtuvasta Tieto yhdistelmätukityöstä syystä ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut työsuhteen alkamisesta, esteelliseen työvoi- Yhdistelmätukityön päättymisen jälkeen mapoliittiseen lausuntoon on merkittävä tieto annettavaan työvoimapoliittiseen lausuntoon matka-avustuksen myöntämisestä. on merkittävä tieto yhdistelmätukityöstä. Lausunnosta on käytävä ilmi, miten pitkältä ajalta yhdistelmätukea on maksettu ja kuinka pitkältä ajalta sitä on maksettu pelkästään 7§ työmarkkinatukena. 6§ Voimaantulo Tieto matka-avustuksesta Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä Jos työsuhde, johon on myönnetty matka- tammikuuta 2003.

Copy Link

Recommended publications

Lions Clubs International Club Membership Register
LIONS CLUBS INTERNATIONAL CLUB MEMBERSHIP REGISTER CLUB MMR MMR FCL YR MEMBERSHI P CHANGES TOTAL IDENT CLUB NAME DIST TYPE NBR RPT DATE RCV DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 4017 020348 KVARNBO 107 A 1 09-2003 10-16-2003 -3 -3 45 0 0 0 -3 -3 42 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 05-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 06-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 07-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 08-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 09-2003 10-21-2003 -1 -1 55 0 0 0 -1 -1 54 4017 041195 ALAND SODRA 107 A 1 08-2003 09-23-2003 24 0 0 0 0 0 24 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 07-2003 06-23-2003 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 08-2003 06-23-2003 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 09-2003 10-16-2003 20 0 0 0 0 0 20 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 07-2003 09-18-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 08-2003 09-11-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 08-2003 10-08-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 09-2003 10-08-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 7 09-2003 10-13-2003 2 2 25 2 0 0 0 2 27 GRAND TOTALS Total Clubs: 5 169 2 0 0 -4 -2 167 Report Types: 1 - MMR 2 - Roster 4 - Charter Report 6 - MMR w/ Roster 7 - Correspondence 8 - Correction to Original MMR 9 - Amended Page 1 of 126 CLUB MMR MMR FCL YR MEMBERSHI P CHANGES TOTAL IDENT CLUB NAME DIST TYPE NBR RPT DATE RCV DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 4019 020334 AURA 107 A 1 07-2003 07-04-2003 4019 020334 AURA 107 A 1 08-2003 06-04-2003 4019 020334 AURA 107 A 1 09-2003 10-06-2003 44 0 0 0 0 0 44 4019 020335 TURKU AURA 107 A 25 0 0 0
[Show full text]
Population Structure 2009
Population 2010 Population Structure 2009 Number of persons aged under 15 in Finland’s population lowest in over 100 years According to Statistics Finland’s statistics on the population structure there were 888,323 persons aged under 15 in Finland’s population at the end of 2009. The number is the lowest since 1895. The size of the population under the age of 15 has been decreasing continuously since 1994. At the end of 1977, there were still one million persons aged under 15 in the Finnish population. The size of the population under the age of 15 was at its largest in 1959 when it was 1.35 million. Number of persons aged under 15 in Finland’s population in 1875–2009 On 31 December 2009, the total population of Finland was 5,351,427 in which 2,625,067 were men and 2,726,360 women. In the course of 2009, Finland’s population grew by 25,113 persons. For the third successive year migration gain from abroad contributed more to the increase of population than natural growth. During 2009, the number of persons aged 65 and over in the population increased by good 18,000 and totalled 910,441 at the end of 2009. The largest age cohort in Finland’s population was persons born in 1948. At the end of 2009, they numbered 82,738. Persons over 100 years of age numbered 566, of whom 82 were men and 484 women. Demographic dependency ratio highest in Etelä-Savo and lowest in Uusimaa The demographic dependency ratio, that is the number of under 15 and over 65-year-olds per 100 working age persons was 50.6 at the end of 2009.
[Show full text]
Mikkelin Seudun Vapaa-Ajan Asukasvaltuuskunnan Palvelututkimus 2018
Palvelututkimus 2018 1 KANGASNIEMI Mikkelin seudun vapaa-ajan- asukasvaltuuskunta MIKKELIN SEUDUN VAPAA-AJAN ASUKASVALTUUSKUNNAN PALVELUTUTKIMUS 2018 Kangasniemen vapaa-ajan asukkaiden vastaukset Mikkelin seudun vapaa-ajan- asukasvaltuuskunta Palvelututkimus 2018 2 KANGASNIEMI Mikkelin seudun vapaa-ajan- asukasvaltuuskunta 1.1. Mistä ensisijaisesti teette ruokaostokset vapaa-ajan asunnolla ollessanne? (voitte kirjoittaa kaupan, kaupungin nimen riville) Vastaajien määrä: 76 Avoimet vastaukset: Lähikaupasta (kaupan nimi) - K- tai S-market Kangasniemi - K-market puulantori - Puula tori ja s-market - Puulantori - S-market - Puulantori tai S-market kanngasniemi - Puulan tori k market - S-market Kangasniemi - S-market - s-market - S-Market Kangasniemi - S- market - S-market Kangasniemi - Kangasniemi - Kuvaketta Kangasniemi - Puulantori, S-market Kangasniemi - S market Kangasniemi - kangasniemen S-market - S-Market Kangasniemi - K-market Puulantori - S-market - Puulsn Tori - k-supermarket puula - S-market, kangasniemi - Smarket - S-market - Käräjäniemen kesäkauppa - S-jaK-kauppa - S-Market/Kangasniemi - S-Market Kangasniemi - Kangasniemi - S-market - Kmarket Kniemi - S-market Kangasniemi - Kangasniemen S-market tai K-kauppa - S market Kangasniemi - S market, k-market puulantori - S Market ja Puulantori ja Kauppa-auto - Kangasniemen osuuskauppa - Kutemajärven talouskauppa myymäläauto - Prisma k market Kangasniemi Palvelututkimus 2018 3 KANGASNIEMI Mikkelin seudun vapaa-ajan- asukasvaltuuskunta - kangasniemen soskos - Keskimaa Kangasniemi - K-Puulatori,
[Show full text]
Ajan Jäljet -Kohteista Löytyy Paljon Viikko Heinäkuussa Tuo Vilskettä Rauman Kaupunkikuvaan
ELÄVÄÄ HISTORIAA KIVIKAUDELTA PURJELAIVA-AIKAAN RAUMA, EURA, EURAJOKI, SÄKYLÄ, KÖYLIÖ AJAN JÄLJET -SYMBOLIT MUSEO MUINAISJÄÄNNÖS MATKAILUNÄHTÄVYYS KAHVILA RUOKAILU NÄYTTELY MYYNTIPISTE MAJOITUS MAAILMANPERINTÖKOHDE Kivikausi (n. 4200 - 1500 eKr) Rautakausi (n. 500 eKr - 1155 jKr) 1500 - 1900 luku Euran Hinnerjoki, Honkilahti, Euran Luistari, Käräjämäki Vanha Rauma, Vuojoen Kartano Kauttua ja Kiukaisten Kulttuuri ja Kauttuan Linnavuori ja Irjanteen kirkko Eurajoella sekä Kauttuan Ruukinpuisto Eurassa ESIHISTORIA KESKIAIKA UUSI AIKA 1155 jKr 1500 500 eKr 1500 eKr Pronssikausi (n. 1500 - 500 eKr) Keskiaika (n. 1155 - 1500) Kodisjoki, Euran Panelia, Rauman Köyliön Kirkkosaari ja Kirkkokari, Vasaraisten Kylmänkorvenkallio Pyhän Henrikin tie ja Vanha Rauma ja Lapin Sammallahdenmäki Rauman seudun historia herää eloon myös monissa alueen tapahtumissa. Euran Muinaisaikaan -tapahtuma kesäkuussa tutustuttaa viikinkien elämään ja Pitsi- Ajan Jäljet -kohteista löytyy paljon viikko heinäkuussa tuo vilskettä Rauman kaupunkikuvaan. Elokuussa vietetään kiintoisaa tekemistä myös lapsille! Lapissa löylypäiviä sekä pimenevän kesäillan Suviehtoota Vuojoen kartanolla. Li- Katso lisää esitteen takasivulta. sätietoja näistä ja monista muista Rauman seudun historia- ja kulttuuritapahtu- mista löydät osoitteesta www.visitrauma.fi. terveisin: Murre ESIHISTORIALLISIA VIERAILUKOHTEITA Esihistoriaksi kutsutaan aikaa, jolta ei ole kirjallisia lähteitä. Niinpä muinaisjäännökset ja esinelöydöt ovat tutkijoiden ainoat lähteet. Esihistoria jaetaan kivi-, pronssi- ja rautakauteen.
[Show full text]
The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
[Show full text]
Integrating the Ecosystem Services of the Kokemäenjoki River Valley Into Land Use Planning
Integrating the ecosystem services of the Kokemäenjoki river valley into land use planning SUSTAINBALTIC (CB354) 15 OCTOBER 2018 This plan was prepared as a part of SustainBaltic project (ICZM Plans for Council of Satakunta, Estonian University of Applied Sciences (Eesti Sustaining Coastal and Marine Human-ecological Networks in the Baltic Maaülikool) and the University of Tallinn (Tallinna Ülikool). SustainBaltic is Region, CB354). Project enhances the share of the managed coastal funded by EU Interreg Central Baltic Programme 2014−2020. The overall networks in the Central Baltic area by the cross-border preparation of the budget of the project is 1.3 million Euros, of which 1.023.000 Euros is granted ICZM plans for four case areas in Estonia and Finland. The lead partner in via European Regional Development Fund (ERDF). updated completed the project is the Department of Geography and Geology in the University ICZM plans can be downloaded from the websites of the partner on Turku. Other project partners are Finnish Environmental Institute, Regional organizations and at the http://www.utu.fi/SustainBaltic. Foreword In 2016–2018, the Regional Council of Satakunta took part in the to current planning practices in Finland. SustainBaltic project (ICZM Plans for Sustaining Coastal and Marine The case plan was created in collaboration between the Regional Human-ecological Networks in the Baltic Region, CB354) funded by Council of Satakunta, the Finnish Environment Institute and the the Interreg Central Baltic 2014–2020 programme, the goal of which is University of Turku’s Department of Geography and Geology. This to promote the planning of the sustainable management and use of report was prepared by Project Planner Asko Ijäs, M.Sc., from the coastal zones in the northern Baltic Sea region.
[Show full text]
The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
[Show full text]
KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA on LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I
KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA ON LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I LAKANNUT KUNTA VASTAANOTTAVA KUNTA Kunnan nimi Kuntanumero Lakkaamispäivä Kunnan nimi Kuntanumero Huomautuksia Ahlainen 001 010172 Pori 609 Aitolahti 002 010166 Tampere 837 Akaa 003 010146 Kylmäkoski 310 ks. tämä taulu: Kylmäkoski-310 Sääksmäki 788 ks. tämä taulu: Sääksmäki-788 Toijala 864 ks. tämä taulu: Toijala-864 Viiala 928 ks. tämä taulu: Viiala-928 Alahärma 004 010109 Kauhava 233 ks. tämä taulu: Kortesjärvi-281 ja Ylihärmä-971 Alastaro 006 010109 Loimaa 430 ks. tämä taulu: Mellilä-482 Alatornio 007 010173 Tornio 851 Alaveteli 008 010169 Kruunupyy 288 Angelniemi 011 010167 Halikko 073 ks. tämä taulu: Halikko-073 Anjala 012 010175 Sippola 754 ks. taulu II: Sippola-754 Anjalankoski 754 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Elimäki-044, Jaala-163, Kuusankoski-306, Valkeala-909 Anttola 014 311200 Mikkeli 491 ks. tämä taulu: Mikkelin mlk-492 Artjärvi 015 010111 Orimattila 560 Askainen 017 010109 Masku 481 ks. tämä taulu: Lemu-419 Bergö 032 010173 Maalahti 475 Björköby 033 010173 Mustasaari 499 Bromarv 034 010177 Hanko 078 Tenhola 842 ks. tämä taulu: Tenhola-842 Degerby 039 010146 lnkoo 149 Dragsfjärd 040 010109 Kemiönsaari 322 ks. tämä taulu: Kemiö-243 ja Västanfjärd-923 Elimäki 044 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Jaala-163, Kuusankoski-306, Anjalankoski-754, Valkeala-909 Eno 045 010109 Joensuu 167 ks. tämä taulu: Pyhäselkä-632 Eräjärvi 048 010173 Orivesi 562 Haaga 068 010146 Helsinki 091 Haapasaari 070 010174 Kotka 285 Halikko 073 010109 Salo 734 ks. tämä taulu: Kiikala-252, Kisko-259, Kuusjoki-308, Muurla-501, Perniö-586, Pertteli-587, Suomusjärvi-776, Särkisalo-784 Hauho 083 010109 Hämeenlinna 109 ks.
[Show full text]
The Satakunta Region's Futures Exercises in Practice
The Satakunta Region´s Futures exercises in practice Tuula Hermunen Regional Council of Satakunta FUTUREG CONFERENCE Sligo 9.10.2007 Satakunta region • Located on the West Coast of Finland • Population 230,000 – Main towns: Pori (76,200), Rauma, Ulvila, Kankaanpää, Huittinen, Eura, Kokemäki – 26 municipalities – 3 sub-regions • Area 8,300 km2 Corner Stones of the local economy • Metal Industry (Heavy engineering, offshore, automation) • Energy production • Process industry • Ports and logistics • Food industry (eg. Poultry) • Forestry industry Employment • 12,000 companies employing 54,000 workers • Unemployment 11.2% (21.7% 1995) Culture and history 2 Unesco World Heritage sites: - Old Rauma wooden town - Lappi’s Hill tomb from the Bronze Age Various music and other cultural events: - Pori Jazz - Rauma Lace Week etc. Satakunta 2035 SATAKUNTA Karvia • Objectives Honkajoki Merikarvia Siikainen Kankaanpää • The Futures Process Jämijärvi Pomarkku • Stakeholders involved Noormarkku Lavia PORI Pori Ulvila Kiikoinen • Future Tools used Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki • Results gained Eurajoki Kiukainen Huittinen Rauma Köyliö Lappi Kodisjoki Vampula • General thoughts Säkylä Eura Vaasa FINLAND 193 km SATAKUNTA 115 km Tampere 138 km 242 km Turku Helsinki SATAKUNTALIITTO The objectives were • to identify focus areas of major importance, • to gain insight on alternative development paths in the regionally relevant focus areas, • to rise awareness among the public about regional planning and foresight processes, • to let the public identify alternative
[Show full text]
Pohjoispohjanmaan Rakennettu Kulttuuriympäristö 2015 Kalajoki
PohjoisPohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 Kalajoki MAAKUNNALLISESTI JA VALTAKUNNALLISESTI (RKY 2009) ARVOKKAAT ALUEET SEKÄ NIIDEN SISÄLTÄMÄT KOHTEET ALAKÄÄNTÄ Kääntä maakunnallisesti arvokas Käännänpuhto (Isokääntä Kääntä ja Simonen) maakunnallisesti arvokas Vetenojan puhto maakunnallisesti arvokas ETELÄNKYLÄ Etelänkylän raitti maakunnallisesti arvokas Hietalan pappila maakunnallisesti arvokas Kärjän talo maakunnallisesti arvokas OjalaSiipola ja Vanha Ylänkö maakunnallisesti arvokas Omatupa (entinen Suojeluskunnan yhdistystalo) maakunnallisesti arvokas Seuratupa paikallisesti arvokas Siipola maakunnallisesti arvokas HIMANKA Himankakylän raitti ja kalasatama maakunnallisesti arvokas Himanka (AlaHimanka) maakunnallisesti arvokas Himankakylän koulu maakunnallisesti arvokas Keiski maakunnallisesti arvokas Niemelä maakunnallisesti arvokas Ylitalo maakunnallisesti arvokas YläHimanka maakunnallisesti arvokas KANNUS Juoponperä maakunnallisesti arvokas Ahdistus paikallisesti arvokas Juopo paikallisesti arvokas Pitkäkangas paikallisesti arvokas Tuliniemi maakunnallisesti arvokas Tuorila maakunnallisesti arvokas Kannuskylän raitti maakunnallisesti arvokas IsoTilus maakunnallisesti arvokas Kannuskyläntie 179 paikallisesti arvokas Lainajyvämakasiini ja muuntaja maakunnallisesti arvokas MaaTilus maakunnallisesti arvokas Raumankarin vanha asutus ja Himangan kirkko (RKY 2009) valtakunnallisesti arvokas Heikkilä (Reinola) paikallisesti arvokas Jokela maakunnallisesti arvokas KantaMärsylä maakunnallisesti arvokas KeskiMärsylä (Laksonmäki)
[Show full text]
Geological Survey of Finland
Geological Survey of Finland Bulletin 357 Paleoproterozoic volcanism in the Kühtelysvaara - Tohmajärvi district, eastern Finland by Lauri J. Pekkarinen and Heikki Lukkarinen Geologian tutkimuskeskus Espoo 1991 - - ----- --- - - Geological Survey of Finland, Bulletin 357 P ALEOPROTEROZOIC VOLCANISM IN THE KIIHTELYSVAARA - TOHMAJÄRVI DISTRICT, EASTERN FINLAND by LAURI J. PEKKARINEN AND HEIKKI LUKKARINEN with 17 figures, 1 table and 3 appendices GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESPOO 1991 Pekkarinen, L.J. & Lukkarinen, H., 1991. Paleoproterozoie volcanism in the Kiih telysvaara - Tohmajärvi distriet, eastern Finland. Geological Survey 0/ Finland, Bulletin 357,30 pages, 17 figures, I table and 3 appendiees. The numerous episodes of Paleoproterozoie volcanism and assoeiated sedimen tation preserved in the Kiihtelysvaara - Tohmajärvi distriet represent both prolonged and episodie rifting of eratonie erust. V-Pb zireon age determinations from two mafie dykes intruded in eonjunetion with the basalmost lava flows indieate an age of ca. 2120 - 2100 Ma for this earliest mafie magmatism. However, no informa tion is yet available eoneerning the age of the younger flows, dykes or sills. Pyroclastie units are also present and have, along with the mafie lava flows and intrusions, been metamorphosed under greenschist facies eonditions. Volcan ism took plaee in an intraeratonie, within-plate setting, with predominantly basal tie eompositions. Hydrothermal alteration oeeurred both during and after erup tion. This affeeted the chemical composition of the earlier lava in particular, the younger lava flows as weil as the dykes and sills generally showing less evidence of ehemical alteration. The volcanogenic and sedimentary formations of the Kiihtelysvaara area have been renamed according to local geographical place names and regional correla tions and comparisons have been made between the study area and similar sequences elsewhere in Finland, particularly with respect to the mafie units.
[Show full text]
Information on Your Destination Hapimag Punkaharju
Information on your destination Hapimag Punkaharju Getting there Ferries We recommend Finnlines, who travel between Travemünde (DE) and Helsinki (FI). As an alternative, there are routes via Sweden from Travemünde (DE) or Rostock (DE) to Trelleborg (SE). Or the route from Puttgarden (DE) to Rødby (DK) as well as from Stockholm (SE) to Helsinki or Turku (FI). Further information: www.finnlines.com, www.vikingline.fi, www.tallinksilja.com, www.stenaline.com, www.ttline.com Car Helsinki (road number 7/6)-Kouvola-Lappeenranta-Imatra-Parikkala-Särkisalmi towards Savonlinna (road number 14) as far as Punkaharju. At the petrol station (Shell) turn right and follow road number 479 towards Kesälahti. After about 8 km, turn left and follow the Hapimag signs. Alternative: Helsinki-Lahti (road number 4/5)-Mikkeli-Juva-Savonlinna (road number 14) towards Lappeenranta as far as Punkaharju. At the petrol station (Shell) turn left and follow road number 479 towards Kesälahti. After about 8 km, turn left and follow the Hapimag signs. Flight From Joensuu airport (approx. 130 km) Follow road 501, continue towards Joensuu (road number 17) and then towards Lappeenranta (road number 6). After Kesälahti, turn right towards Punkaharju and follow road 479. After about 15 km, turn right and follow the Hapimag signs. From Helsinki Airport (approximately 350 km) By hire car or train. From Savonlinna Airport (approximately 45 km) By hire car or taxi. Please inform the resort what time you will be arriving where so a taxi can be booked to collect you. From Tampere Airport (approx. 410 km) Tampere-Lahti-Kouvola-Lappeenranta-Imatra-Parikkala-Särkisalmi towards Savonlinna as far as Punkaharju.
[Show full text]