Ajan Jäljet -Kohteista Löytyy Paljon Viikko Heinäkuussa Tuo Vilskettä Rauman Kaupunkikuvaan

Home , Eura, Eurajoki, Honkilahti, Kodisjoki

ELÄVÄÄ HISTORIAA KIVIKAUDELTA PURJELAIVA-AIKAAN RAUMA, EURA, EURAJOKI, SÄKYLÄ, KÖYLIÖ AJAN JÄLJET -SYMBOLIT MUSEO MUINAISJÄÄNNÖS MATKAILUNÄHTÄVYYS

KAHVILA RUOKAILU NÄYTTELY

MYYNTIPISTE MAJOITUS MAAILMANPERINTÖKOHDE

Kivikausi (n. 4200 - 1500 eKr) Rautakausi (n. 500 eKr - 1155 jKr) 1500 - 1900 luku Euran Hinnerjoki, Honkilahti, Euran Luistari, Käräjämäki Vanha Rauma, Vuojoen Kartano Kauttua ja Kiukaisten Kulttuuri ja Kauttuan Linnavuori ja Irjanteen kirkko Eurajoella sekä Kauttuan Ruukinpuisto Eurassa ESIHISTORIA KESKIAIKA UUSI AIKA 1155 jKr 1500 500 eKr 1500 eKr

Pronssikausi (n. 1500 - 500 eKr) Keskiaika (n. 1155 - 1500) Kodisjoki, Euran Panelia, Rauman Köyliön Kirkkosaari ja Kirkkokari, Vasaraisten Kylmänkorvenkallio Pyhän Henrikin tie ja Vanha Rauma ja Lapin Sammallahdenmäki

Rauman seudun historia herää eloon myös monissa alueen tapahtumissa. Euran Muinaisaikaan -tapahtuma kesäkuussa tutustuttaa viikinkien elämään ja Pitsi- Ajan Jäljet -kohteista löytyy paljon viikko heinäkuussa tuo vilskettä Rauman kaupunkikuvaan. Elokuussa vietetään kiintoisaa tekemistä myös lapsille! Lapissa löylypäiviä sekä pimenevän kesäillan Suviehtoota Vuojoen kartanolla. Li- Katso lisää esitteen takasivulta. sätietoja näistä ja monista muista Rauman seudun historia- ja kulttuuritapahtu- mista löydät osoitteesta www.visitrauma.fi. terveisin: Murre ESIHISTORIALLISIA VIERAILUKOHTEITA Esihistoriaksi kutsutaan aikaa, jolta ei ole kirjallisia lähteitä. Niinpä muinaisjäännökset ja esinelöydöt ovat tutkijoiden ainoat lähteet. Esihistoria jaetaan kivi-, pronssi- ja rautakauteen. Kaudet on nimetty aseisiin ja työkaluihin käytetyn materiaalin mukaan.

Kivikausi (n. 4200 - 1500 eKr) Pronssikausi Euran Hinnerjoki, Kauttua ja Honkilahti ovat tunnettuja kivikau- (n. 1500 – 500 eKr) tisista asuinpaikoistaan. Niistä parhaiten on tutkittu Honkilah- 42 den Kolmhaara, jossa on tehty useita arkeologisia kaivauksia. Lapin Sammallahdenmäki 47 (Savulaaksontie, Rauma) Kiukaisten kulttuuri Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue Lapin Kivikylässä – Suomen kivikauden viimeinen vaihe hyväksyttiin vuonna 1999 Suomen ensimmäisenä arkeologisena kohteena Kiukaisten kulttuuri sijoittuu aikaan 2000 – 1200 eKr. ja se on 43 UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Pelkästään Sammallahdenmäen alu- nimetty Panelian Uotinmäen rikkaiden asuinpaikkalöytöjen eella on 36 pronssikaudenaikaista hautaröykkiötä ja Lapin alueella niitä on mukaan. Nykyisin sekä Kiukainen että Panelia ovat osa Euran jopa yli 160. Sammallahdenmäen alueen tunnetuimmat muinaisjäännökset kuntaa. Kiukaisten kulttuurin asuinpaikkoja tunnetaan rannikon ovat lähes nelikulmainen hautaröykkiö ”Kirkonlaattia” ja muurimainen, lä- tuntumasta Vaasasta Viipurinlahdelle ja Ahvenanmaalle saakka. hes 24 metriä pitkä ”Huilun pitkä raunio”. Väestö tunsi jo maanviljelyn ja karjanhoidon, mutta pääelinkei- Sammallahdenmäkeen voi tutustua omatoimisesti lumettomana aikana. Ryh- nona oli hylkeenpyynti. “Kyl meil o ennenki jo elett” -näyttely mille opastukset tilauksesta. Kohteen P-paikalla on infokatos, jossa kartta sekä Panelian museolla käsittelee Kiukaisten kulttuurin aikaa. esitteitä alueesta. Kesäisin P-paikalla myös opaspäivystys. Lisätiedot: Rauman Lisätiedot: www.paneliankotiseutuyhdistys.freeservers.com/ museo, www.rauma.fi/museo.

Pronssikauden aikaisia elävöitettyjä ryhmäretkiä Sammallahdenmäelle tarjoaa Perinneyhdistys Keritys ry. Lisätiedot elävöite- tyistä ryhmäretkistä ja muista Sammallahdenmäen opastuksista: Ulla Antola puh. 044 387 2136, [email protected] tai www.keritys.fi.

Kansantarun mukaan Kivikylän alueella asustivat aikoinaan hiidet ja heidän seurakseen saapui kristinoppia tunnustava kansanheimo. Tämän heimon ja hiidenväen välille tuli kinaa ja epäsopua siitä, kummat saisivat jäädä paikkakunnalle. Yhteis- tuumin he päättivät, että se heimo, jonka rakentaman kirkon kello ensiksi soi, saa jäädä asumaan seudulle. Kristityt juksauttivat hiisiä pystyttämällä kaksi pylvästä ja asettamalla kellon niiden väliin. Kun kristittyjen kirkonkellojen ääni alkoi kaikua, oli hiisillä vasta kirkkonsa lattia valmiina. Tämä ”kirkonlaattia” on edelleen nähtävillä Lapin Kivikylässä.

4 5 Muita pronssikauden kohteita ja muinaisjäännöksiä ovat Rauman Vasa- Esihistorian opastuskeskus Naurava Lohikäärme raisten Kylmänkorvenkallio, missä sijaitsee mm. viisi harvinaislaatuis- (Eurantie 18, Eura) ta kivipöytää, Suomen suurin pronssikautinen hiidenkiuas Kuninkaan- Opastuskeskuksessa on esillä tuhat vuotta vanhoja viikinkiaikaisia hauta Euran Paneliassa sekä Kodisjoen useat kymmenet pronssikautiset esineitä, vaihtuvia näyttelyitä sekä löytöjen perusteella valmistettuja ja varhaisrautakautiset kiviröykkiöt, joita paikkakunnalla kutsutaan tekstiilejä sekä esineitä. Nauravassa Lohikäärmeessä voi kokeilla mm. hiittenvareiksi tai vareiksi. muinaisia tekstiilinvalmistustekniikoita. Opastuskeskuksen myymä- Muinaisjäännöksiin voi tutustua omatoimisesti ympäri vuoden. lässä on myytävänä laadukkaita esihistoriaan liittyviä tuotteita. 32 Lisätiedot: www.eura. /naurava Rautakausi (500 eKr – 1155 jKr)

Luistarin muinaispuisto ja näyttelytila 37 Opastetut esihistoriakierrokset Eurassa! (Luistarintie, Eura) Opastetuilla esihistoriakierroksilla tutustut ryhmäsi kanssa esihistoriakohteisiin oppaan johdolla. Kierrokseen voi yhdistää Luistarin rautakautinen kalmisto on Suomen laajin tutkittu ruu- myös kahvi- tai lounastarjoilun. Lisätiedot: Alasatakunnan miskalmisto. Näyttelytilassa on esillä valokuvanäyttely Luistarin Oppaat ry / Juhani Eskola puh. 0500 786 622 kaivauksista 1969-92 ja kaivauslöydöistä. Alueella on opasteita, joiden perusteella voi tutustua tärkeimpien hautojen löytöihin. Tee ryhmäsi kanssa visiitti Viikinkiaikaan! Euran Härkänummen 36 Lisätiedot: www.eura.fi/kulttuuri/ viikinkikylässä voit seurata kylän elämää ja kokeilla myös itse mm. metsästäjän taitojasi. Visiittiin voi sisällyttää tarpeen mukaan ruo- Kauttuan Linnavuori (Vohlastentie, Eura) 39 kailun muinaiseen tapaan. Lisätiedot: Kaisa Repo, puh. 044 533 1561, Rauman seudun ainoa muinaislinna löytyy Eurasta. Kauttuan linnavuorelta valvot- www.muinaisaika.com tiin Eurajoen ja Pyhäjärven liikennettä yli 1000 vuotta sitten. Linnavuori on osin jyrkkäseinäinen mäki, jossa loivempien rinteiden puolella on vielä nähtävissä kivi- vallit. Niiden päällä on luultavasti ollut vielä hirsivarustus. Euralaiset ovat ilmeisesti käyttäneet linnaa pakopaikkana vihollisten hyökätessä. Kaivauksissa tehdyt esine- löydöt osoittavat sen olleen käytössä ainakin merovingiajalla (600 – 800 jKr). Linnavuoreen voi tutustua omatoimisesti ympäri vuoden. Lisätiedot: www.eura.fi/kulttuuri/

Käräjämäki (Käräjämäentie, Eura) 38 Euran Käräjämäen laella käytiin tarinan mukaan keskiajalla kärä- jiä. Tuomarinympyrän käräjäkivet ovat kuitenkin osoittautuneet arkeologisissa kaivauksissa myös rautakautiseksi hautakiveyk- seksi. Mäen kymmenet painanteet ovat merkkejä rautakauden lopun ruumishautauksista. Käräjämäkeen voi tutustua omatoimisesti ympäri vuoden. Lisätiedot: www.eura.fi/kulttuuri/

6 7 Keskiaika (1155 – 1500) 1500 – 1900 –lukujen elämää Rauman seudulla Köyliön keskiaika 26 Köyliönjärvellä on poikkeuksellinen asema maamme kansallismaisemien Vanha Rauma 1 joukossa. Piispa Henrikin marttyyrikuolema Köyliönjärven jäällä vuonna Rauman vanhin privilegio on vuodelta 1442 eli Rauma on 1156 on muodostunut esihistoriallisen ja historiallisen ajan tai- saanut kaupunkioikeudet suomalaisista kaupungeista viidentenä tekohdaksi. Järven keskellä sijaitseva Kirkkosaari on ollut arkeo- Turun, Porvoon, Ulvilan ja Viipurin jälkeen. UNESCOn maa- logisten löytöjen perusteella huomattava keskus jo rautakaudel- ilmanperintökohde Vanha Rauma on elävä puukaupunkialue, la. Koko Suomen kirjoitettu historia alkaa talonpoika Lallista, joka tarjoaa nähtävää ja koettavaa ympäri vuoden. Parhaiten hänen emännästään Kertusta ja piispa Henrikistä. Ensimmäinen Vanha Rauma avautuu jalankulkijalle. Kulkija voi haistaa syree- tapahtuma, jonka aika, paikka ja päähenkilöt jollakin varmuu- nin tuoksun tai savupiipuista nousevan tunnelmallisen puuläm- della tiedetään, on piispa Henrikin surma Köyliönjärven jäällä mityksen savun. Samalla voi tarkastella puuseppien taidokasta tammikuun 19. päivänä 1156. Lalli oli legendan mukaan Köyliön työtä julkisivujen yksityiskohdissa sekä pihojen porteissa. Jo- nykyisessä Kirkkosaaressa sijainneen kartanon isäntä. Kirkko- kaisella talolla on oma värikäs tarinansa, jota tämänkin päivän karilla on sijainnut Köyliön ensimmäinen kirkko, joka on ollut asukkaat osaltaan jatkavat. käytössä vielä 1420-luvulla. Paikalle on pystytetty vuonna 1955 muistokivi, joka kertoo kristinuskon Suomeen tulosta. Vuosit- Vanhan Rauman parhaat tarinat kuulee oppailta, jotka järjestävät tain ennen juhannusta saarella pidetään katolinen muistomessu. kesäisin opastettuja kävelykierroksia Vanhassa Raumassa. Lisätiedot Vanhalla hautausmaalla, ikihongikon keskellä sijaitseva kirkko Vanhan Rauman opastuksista ja muista ryhmäpalveluista: Rauman on valmistunut vuonna 1752. matkailuneuvonta, puh. (02) 834 3512 Kirkkokariin voi tutustua omatoimisesti kesäisin. Soutuvene saata- Pits-Priia (Kauppakatu 29, Rauma) villa Taren rannassa (Valtatie 12:lta käännytään Yttilään Pyhän Hen- rikin Tielle, jota ajetaan n. 1 km, opasteet johdattavat perille) josta Raumalla on nyplätty ainakin 1700-luvun puolivälistä lähtien ja n.100 metrin soutumatka Kirkkokariin. Köyliön kirkko on avoinna kesäisin ja tilauksesta sopi- tykkimyssyjen muotikausi muodostui raumanpitsin varsinaisek- muksen mukaan. Lisätiedot: www.koylionseurakunta.fi si loistokaudeksi. 1850-luvulta lähtien pitsien käytön painopiste siirtyi liinavaatteisiin. Tiesitkö, että Köyliön Kirkkokari on nykyisin ainoa Nykyään Rauman pitsinnypläystaitoa ylläpitää mm. yli 60-vuotias Nyplääjät roomalaiskatolinen pyhiinvaelluspaikka Pohjolassa. ry. Yhdistyksellä on oma toimitila, joka toimii pitsien ja mallien myyntipaik- kana. Aukioloaikoina paikalla on aina nyplääjä, ja tiloissa pidetään myös las- 48 Liinmaan Linnamäki (Linnaniityntie, Eurajoki) ten nypläyskursseja. Eurajoella Väkkäränlahden rannalla on sijainnut Liinmaan puu-/tiililinna 1300-luvun Lisätiedot: www.nyplaajat.net, [email protected]. Myymälän aukioloaikoina jälkipuoliskolla. Linnamäellä ovat edelleen selvästi nähtävissä vallihaudat ja linnanpi- puh. (02) 822 0087. Muulloin Heli Laine puh. 044 326 0400. ha. Kansanperinne on luonut useita mieltä kiehtovia tarinoita Liinmaan linnasta. Yksi tarina selittää linnan historian päättymistä: Liinmaan viimeinen linnanherra ammutti Tammela (Eteläpitkäkatu 17, Rauma) 3 vahingossa vieraaksi sota-alukseksi luullun poikansa tiililastissa olleen aluksen upoksiin Vanhan Rauman korjausrakentamiskeskus Tammela on toiminnallinen näyt- linnan edustalla. Erehdyksen huomattuaan hän masennuksissaan tuhosi koko linnan. telykeskus Vanhan Rauman ytimessä, parin korttelin päässä torilta etelään. Tämä tarina selittäisi myös tiililöytöjen vähäisyyden linnamäeltä. Tammelassa esitellään miten vanhaa kulttuurihistoriallisesti arvokasta hirsi- Liinmaan Linnamäkeen voi tutustua omatoimisesti ympäri vuoden. Ryhmille opastukset tilaukses- rakennusta korjataan ja ylläpidetään. ta. Lisätiedot: Eurajoen Oppaat / Pirjo Jaakkola puh. 044 312 4266 Lisätiedot: (02) 834 4750 tai Rauman kaupungin matkailuneuvonta.

8 9 Pyhän Ristin kirkko (Luostarinkatu 1, Rauma) Kirsti (Pohjankatu 3 Rauma) 9 8 10 Keskiajalla Raumalla vaikutti fransiskaaniluostari, jonka kir- Raumanjoen varrella oleva Kirsti kertoo talon koksi rakennettiin 1400-luvun alkupuolella Pyhän Ristin kirk- 2 omistaja- ja vuokralaisperheiden asumisesta ko. Kaksilaivaisen harmaakivikirkon kuoria koristavat Neitsyt ja elämästä 1800-luvun lopulta 1970-luvulle. Mariasta kertovat kalkkimaalaukset. Kirkon uusklassinen torni Myös Kirstin talon asukkaista moni on saanut valmistui vuonna 1816. Se tehtiin osaksi Pyhän Kolminaisuuden elantonsa merenkulusta. Rauman museon koh- kirkon raunioista saaduista kivistä. Tämä toinen Rauman kes- teita ovat myös Savenvalajan verstas (Num- kiaikaisista kirkoista tuhoutui tulipalossa vuonna 1640. Kirkon menkatu 12, Rauma) ja Kiikartorni (Suvitie, rauniot ovat edelleen nähtävillä Vanhassa Raumassa Kalatorin Rauma). kupeessa. Fransiskaaniluostari lakkautettiin uskonpuhdistuksen seurauksena. Kartanoita ja torppia Pyhän Ristin kirkko on avoinna päivittäin ja sopimuksen mukaan. Ryhmille opastukset tilauksesta. Lisätiedot Rauman kaupungin mat- Vuojoen kartano (Kartanontie 28, Eurajoki) 53 kailuneuvonnasta. Pyhän Kolminaisuuden kirkon raunioihin voi tu- Eurajoella sijaitseva arkkitehti C.L. tustua omatoimisesti ympäri vuoden. Engelin piirtämä Vuojoen Kartano Vanha Raatihuone (Kauppakatu 13, Rauma) on yksi Suomen arvokkaimmista rakennustaiteellisista kokonaisuuk- Torin laidalla on myös Vanha Raatihuone, joka on ollut Rau- sista. Kartano toimii kokous-, kou- man museon käytössä 1900-luvun alusta asti. Rakennus on lutus- ja kulttuurikeskuksena, ja valmistunut vuonna 1776. Rauman Vanha Raatihuone edustaa tiloja voidaan varata myös yksityis- lähinnä barokkityyppiä, mutta rakennuksen perusmuoto, kaksi- tilaisuuksiin. Ensimmäisessä ker- kerroksinen tornilla varustettu raatihuone on tuttu jo keskiajan 6 roksessa sijaitsee lounasravintola kaupungeissa. Alkuperäisessä asussaan säilynyt 1700-luvun raa- sekä kartanon historiasta kertova tihuone on Rauman lisäksi ainoastaan Porvoossa. Vanhalla Raa- pysyvä näyttely, Galleria Gylichis- tihuoneella on esillä kaupungin historiaan ja pitsinnypläykseen sä järjestetään vaihtuvia taide- ja kultturinäyttelyitä. Vieraiden on liittyvää esineistöä sekä vaihtuvia näyttelyitä. Alakerrasta löytyy myös mahdollista yöpyä vierastalo museokauppa. Wuojoessa. Perinteikästä Kartanon Lisätiedot: puh. (02) 834 3532, www.rauma.fi/museo Suviehtoota juhlitaan joka vuosi elokuussa. Marela (Kauppakatu 24, Rauma) Marelan kiinteistö Kauppakadulla on yksi Rauman museokoh- Elämykselliset kartanokierrokset ryh- teista. Talo on kuulunut raumalaiselle laivanvarustajasuvulle. mille tilauksesta. Lisätiedot ja varaukset: puh. (02) 8399 7700, Rakennuksen nykyinen ulkoasu on peräisin 1800-luvun lopulta, 7 [email protected], www.vuojoki.fi. jolloin päärakennus sai komean uusrenessanssivuorauksensa. Sisällä esitellään 1900-luvun taitteen varakkaan varustajaper- heen elämää. Lisätiedot: puh. (02) 834 3532, www.rauma.fi/museo

10 11 Kauttuan Ruukinpuisto 28 Kerrotaan, että lähtiessään Jokisauna (Sepäntie 1, Eura) 31 (Sepäntien ympäristö, Eura) ostamaan Kauttuan rauta- Aikaisemmin Ahlströmin tehtaiden yleisenä saunana toimineen Kauttuan Ruukinpuiston alue on yksi Satakunnan ruukkia Antti Ahlström oli Alvar Aallon suunnitteleman Jokisaunan tiloja vuokrataan sau- kahden vaiheilla, ostaako vai edustavimmista historiallisista teollisuusalueista. Alu- nailtoihin, kokouksiin, juhliin ja erilaisiin tapahtumiin. Kahvi- eikö. Saavuttuaan perille sa- een teollinen historia ulottuu yli 300 vuoden taakse, la Nemo sekä vanhaan pesulatilaan avattu kotimaista ja kansainvä- teisena iltana hän päätti olla sillä maaherra Lorenz Creutz perusti paikalle Kauttu- listä muotoilua myyvä Designpesula ovat avoinna ympäri vuoden. ostamatta. Mutta aamulla an rautaruukin vuonna 1689. Ruukinpuisto on myös oli kaunis ilma, aurinko kim- Lisätiedot: www. jokisauna.com tai Eija Helander-Nieminen, puh. 040 715 3505 arkkitehtonisesti arvokas kokonaisuus, sillä alueella melsi kosken kuohuissa ja toteutettiin 1930-40-luvuilla useita Alvar Aallon suun- punerti ikivanhojen honkien Pyhäjärvi-instituutti 29 nittelemia rakennushankkeita. Ruukinpuiston ydin- latvat ja hän päätti - minä Villa Ahlström rakennettiin arkkitehti Jarl Eklundin suunnitelman pohjalta paperitehtaan alue palvelee tänä päivänä asumista, matkailijoita ja ostan sittenkin. Tervetuloa johtajan asunnoksi vuonna 1911. Lähellä Pyhäjärven rantaa sijaitsevassa ja ennallistetun tapahtumia. Sieltä löytyy myös monia mielenkiintoisia tutustumaan ruukinkylään, puiston ympäröimässä rakennuksessa toimii nykyisin Pyhäjärvi-instituutti, täydennys- käsityöläisten ja taiteilijoiden työhuoneita sekä hotelli- joka on niin kaunis että se koulutus- ja tutkimusyksikkö. ravintola Kauttuan Klubi. sulatti laskelmoivan liike- Ruukinpuiston opastetut kierrokset ryhmille tilauksesta. miehenkin sydämen... Kotiseutumuseot ja muut paikallista Kierroksen aikana kuullaan Ruukinpuiston tarinaa men- historiaa esittelevät kohteet neiltä ajoilta nykypäivään, vieraillaan Kauttuan tehtaitten museossa ja nähdään Alvar Aallon arkkitehtuuria. Kahvit Euran Pirtti (Sorkkistentie 30, Eura) 33 ja lounas tilauksesta etukäteen. Opasvaraukset Alasatakun- Taiteilija Jalmari Karhulan suunnittelema Euran nan oppaat / Juhani Eskola puh. 0500 786 622. Pirtti on Suomen vanhimpia ja kulttuurihistorial- Ruukinpuiston vierailukohteet: lisesti arvokkaimpia nuorisoseurantaloja. 1900-luvun alussa valmistunut rakennus edustaa jugend- 30 Kauttuan tehtaitten museo tyyliä. Nykyään Pirtti toimii juhla- ja näyttelypaik- Kauttua on ainutlaatuinen paikka Suomessa, sillä ky- kana. Ryhmille tarjolla tilauksesta myös kahvia ja lässä on ollut teollisuutta yhtäjaksoisesti jo yli 300 eurarinkilöitä! vuotta. Vuosisatojen aikana kerääntynyttä esineistöä on Lisätiedot www.euranpirtti.net tai (02) 865 2601 esillä Ruukinpuistossa Kauttuan tehtaitten museossa. Lisätiedot: www.eura. /tehdasmuseo Kotiseutumuseo Muina (Vasarainen, Rauma) 20 Kotiseutumuseo Muinassa voit kokea talonpoikai- sen pihapiirin tunnelmaa aidossa maalaisympäris- tössä. Museon kokoelmissa on 1800 maalaiselä- mään kuuluvaa esinettä 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. Lisätiedot: www.muina.fi tai (02) 534 6056

12 13 Hinnerjoen museot 40 Kodisjoen kotiseutumuseo 16 Tarina Kiukaisista: Kerran (Luotteenperäntie, Euran Hinnerjoki) (Laitilantie 21, Kodisjoki, Rauma) kun palattiin kinkereiltä, satoi lunta oikein ”Porvoon mitalla”. Lainajyvästömakasiinissa toimiva museo, jota varti- Kokonaisuuteen kuuluu monipuolinen maatalousmuseo, jo- Tie oli kadoksissa. Kirkkoherra oi vaivaisukko Latsarus eli Makasiini-Jussi, jonka on hon on koottu maatalouskoneita ja maataloudessa käytettyjä jäi rekeen istumaan ja lukkari veistänyt Juho Nieminen vuonna 1905. työkaluja vuosikymmenten varrelta. Valon museo on 1800-lu- lähti tutkimaan tietä, palasi ja Lisätiedot: puh. (02) 834 3532, www.rauma.fi/museo vun lopulla rakennetun torpan ympärille rakennettu pienesi- totesi: ”Helvettiin tämä tie vie”. neistömuseo. Museoon kuuluu myös kuparisepän paja työ- Sepän torppa 19 Kirkkoherra vastasi: ”Ei ystäväni, välineineen. ei tämä sinne vie. Kyllä me olemme Tiedustelut: Heikkilä 050 365 0341, (Laitilantie 77, Kodisjoki, Rauma) hyvällä tiellä. Jos tämä sinne vie, [email protected] Sepän asuinrakennus ja varastoaitta 1800-luvun niin täällä olisi kova tungos.” puolivälistä vanhaan tapaan saman katon alla. Mu- Panelian Rivimylly 41 seorakennuksessa on täydellinen kyläsuutarin vers- (Myllytie, Euran Panelia) tas ja pihapiirissa toimiva paja. Kun ensimmäiset asukkaat tulivat Rivimylly koostuu neljästä itsenäisestä myllystä: Prunni- Lisätiedot: puh. (02) 834 3532, www.rauma.fi/museo Kodisjoen rannoille, niin he mylly, Keskimylly, Maamylly ja Rantoomylly. Rivimyllyn 18 katselivat ja mielistyivät tähän rakentaminen aloitettiin 1850-luvulla ja myllytoiminta Taidekoti Ylen seutuun ja sanoivat KORI JOKI päättyi 1970-luvulla. 1990-luvulla ovat kyläläiset kun- (Kodisjoentie 1535, Kodisjoki, Rauma) nostaneet kaksi myllyä toimintakuntoon. Väinö ja Hilma Ylenin kansanperinnetaidenäytte- Lisätiedot: www.eura.fi/kulttuuri lyssä on esillä yli 200 patsasta, joissa kuvataan sym- paattisella tavalla entisaikojen elämää. Väinö Ylen on Panelian museo 43 käyttänyt malleinaan myös monia kotimaisia kuului- (Paneliantie 36, Euran Panelia) suuksia, poliitikkoja ja urheilijoita. Samassa pihapii- Panelian kotiseutuyhdistys on koonnut Vanhaan meijeriin rissä näyttelyn kanssa sijaitsee Ylenien taiteilijakoti, oman kotiseutuaiheisen kokoelmansa. Esillä mm. vanha suu- joka on myös avoinna yleisölle. tarin verstas ja Kiukaisten kulttuuria esittelevä Kyl meil o en- Lisätiedot: Mirja Mattila, (02) 823 2336 tai Sinikka nenki jo elett –näyttely. Suominen, 040 549 8749. Lisätiedot: www.eura.fi/kulttuuri

Kiukaisten Wanha pappila 45 (Pappilankuja, Euran Kiukainen) Kotiseutu- ja museoyhdistys Kiukaisten Kilta ry ylläpitää kotiseutumuseota Kiukaisten vanhassa kappalaisen pappilassa, joka on rakennettu vuonna 1865. Pääteemana on 1900-luvun alkupuolen asuminen pappilassa. Lisäksi on esil- Tiesitkö että Kiukaisten lä kirkon vanhaa esineistöä, sekä Kiukaisissa toimineen Sa- Wanha pappila on tanahka Oy:n toiminnasta ja tuotannosta kertovaa aineistoa. Satakunnan ainoa Lisätiedot: www.eura.fi/kulttuuri museona toimiva pappila.

14 15 Välimaan perinnetorppa 52 Lapin kotiseutumuseo ja kirkkotallit 46 (Tarvolantie 39, Eurajoki) (Museotie 2, Lappi, Rauma) Välimaan perinnetorppa pihapiireineen kätkee si- Kunnan entinen lainamakasiini sekä kirkkotallit säänsä kartanon torpparien jokapäiväistä elämää. ja Jokisen talo samalla mäellä. Lainamakasiinissa Välimaan perinnetorpalla osallistutaan torpan pii- vanhaa talonpoikaisesineistöä, aseita, valokuvia an mukana puiden kantoon, veden hakuun kaivol- ja pienoismalleja yms. Harvinaisissa 1900-luvun ta, pellon kitkemiseen, perinneleikkeihin, lampai- alussa rakennetuissa kirkkotalleissa esillä maatalous- den syöttämiseen sekä tuvan hämärässä isännän ja kalustoa, koneita, sepän työvälineitä ja Jokisen emännän puhdetöihin. Elämyksellinen kohde lap- talossa koti-irtaimistoa, sota-ajan esineitä ja sille ja nuorille, unohtamatta myöskään aikuisia. vanhan kaupan artikkeleita. Ryhmävaraukset/lisätiedot: Eurajoen kulttuuritoimi, puh Lisätiedot ja ryhmävaraukset Ulla Antola puh. 044 387 2136 (02) 869 4266, [email protected]. Lisätietoa myös osoitteesta www.eurajoki.fi. Säkylän Kotiseutumuseo 21 (Lehmuuntie 25, Säkylä) Irjanteen museot ja kirkko 50 51 Pyhäjärven rannalla sijaitseva Säkylän historiaa kuvaa- (Irjanne, Eurajoki) va museoalue, jonne on sijoitettuna Mäntylän torppa, vilja-aitta, lainamakasiini, mäkitupalaisen pirtti, savu- Eurajoen Irjanteella sijaitsee laadukas museokokonai- sauna, aitta ja navetta / karjasuojarakennus. suus, johon kuuluvat maatalousmuseo, koulumuseo, Maksuttomasta esittelystä voi sopia Raimo Kotsalon kotiseutumuseo, asekokoelma sekä legendaaristen kanssa, puh. (02) 867 0527 tai 0500 528 353. Munakarin kalastajaveljesten huone. Museomäellä on myös Irjanteen kirkko, joka on Satakunnan vanhin Säkylän Korvenkylän Alinen mylly 22 puukirkko. (Virttaantie 213, Säkylä) Yhteyshenkilö: Anja Tuominen, (02) 868 4090 Kuluneina vuosisatoina on Säkylä tullut tunnetuksi myös myllyistään. Pyhäjokivarressa on ollut vesimyl- Lisätiedot http://museo.eurajoki.fi Säkyläläisten lyjä jo vuosisatoja ja myllyn paikkoja jokivarressa 25 myllyt tunnettiin tunnetaan toistakymmentä. Vesiturbiinilla toimiva Tuiskulan Torpparimuseo naapurikunnissakin, ja nykyisin Museomyllyn nimellä tunnettu Alinen myl- (Ilmiintie 27, Köyliön Tuiskula) jopa kautta maakunnan. ly sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaassa Korven Perustettu 1934. Paikalla on vanha torppa Tuisku- Kun nähtiin pienikin kylän kulttuuriympäristössä, jossa on lukuisia muita- lasta, lisäksi mm. sepän paja, luhtirivi ja sotamiehen vesipuro saatettiinkin kin kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. aitta. Luetteloituja esineitä on noin parituhatta. Ke- seudulla tokaista: Maksuttomat myllyn esittelyt Juhani Pokkinen Munakarin veljeksistä sällä idyllinen torpparimuseon pihapiiri muuntuu ke- puh. 040 541 2356. kerrotaan monia säteatterinäyttämöksi. ”Jos säkyläläinen näkis, hauskoja tarinoita, joista Lisätiedot: Köyliön museoyhdistys / Paula Härkälä, puh. niin myllyn tekis.” esimerkkinä seuraava (02) 554 6230, www.koylio.fi/matkailu episodi: Joskus tuli myös tyttöjä Raumalta poikien vieraiksi, jolloin Aarne tokaisi: ”Ny se pirullinen väht taas alka”.

16 17 Rauman kaupunkialueen Historiallisia hetkiä tarjoavia yrityksiä museot Suontaustan museo 35 Teresia ja Rafael 5 (Suontaustantie 293, Eura) Lönnströmin kotimuseo Suontaustan museo tarjoaa moni-ilmeisen ja elävän kokonai- (Syväraumankatu 41, Rauma) suuden erilaisten ryhmämatkojen lounaspaikkana. Maittavan ruokailun ohessa on mahdollisuus tutustua museon isännän, Kotimuseo on teollisuusneuvos Teresia Lönnströmin ja Erkki A. Nurmisen, rakentamaan mielenkiintoiseen ympäris- hänen miehensä kapteeni Rafael Lönnströmin museoi- töön. Museoalueen aidossa pirtissä ja perinteisissä aitoissa on tu edustuskoti, joka on ollut avoinna yleisölle vuodesta esillä satamäärin vanhoja, menneiden aikojen talonpoikais- 1988. Kotimuseossa on esillä laaja kokoelma suoma- elämästä kertovia esineitä. laista ja ulkomaista kuvataidetta, hopea- ja posliiniesi- Lisätiedot: www.suontaustanmuseo.net, [email protected], neitä, taidelasia sekä tyylihuonekaluja. Kotimuseon Puh. (02) 865 4505, 050 5670120 yhteydessä olevassa Ammus-näyttelytilassa on esillä Lönnström-yhtiöiden vaiheita vuosina 1929-1984 esit- Euran Kemikalio, 34 televä näyttely. Hammin talo ja Jokigalleria Lisätiedot: www.lonnstromintaidemuseo.fi/kotimuseo tai (Sorkkistentie 91, Eura) puh. 02 8387 4700. Astu sisään kylän kapeimmasta ovesta! Euran kemikalio on Rauman merimuseo 4 ollut toiminnassa yli 70 vuoden ajan ja kemikalion seiniin on- (Kalliokatu 34, Rauma) kin vuosien aikana tarttunut ihastuttava parfymerian tuoksu. Rauman merimuseo sijaitsee arvokkaassa vuonna Liikkeessä on myytävänä taiteilija Pirjo Hamm-Hakamäen 1900 valmistuneessa Rauman vanhassa merikoulussa. pikkutauluja, kortteja ja koruja, sekä tietenkin päivän kos- Alakerrassa on laadukas perusnäyttely sekä vaihtuvan metiikkaa. Viehättävässä pihapiirissä sijaitsevassa Jokigalleriassa järjestetään vaihtuvia näyttelyn tila. Museo tarjoaa asiakkaille monipuolista näyttelyitä, ja Hammin talon budoaarissa vieraat pääsevät tutustumaan emännän opas- tietoa merenkulun historiasta esineistön ja “tietomaja- tuksella tuoksujen kiehtovaan maailmaan. Perinteiksi ovat muodostuneet myös elo- koiden” avulla. Tietomajakoiden avulla kävijä voi tutkia kuinen videokatselmus Jokigalleriassa, sekä marraskuun valotapahtuma jokirannassa. esinetietoja ja merihistoriasta kertovia artikkeleita sekä Lisätiedot: Pirjo Hamm-Hakamäki puh. (02) 865 0082, [email protected], laajoja tietokantoja, joista suurimmat ovat alusrekisteri www.eurankemikalio.com. ja tiedot merikoulusta valmistuneista oppilaista. Myös museon laajaa ja mielenkiintoista valokuvakokoelmaa voi tutkia. Yläkerrassa on navigointisimulaattori, joka on ainutlaatuinen maailman museoissa! Lisätiedot: www.rmm.fi tai puh. 02 822 4911

18 19 Soveron taidetalo 57 Kuuskajaskari 12 (Sorkkistentie 37, Eura) Soveron taidetalo on yli sata vuotta vanha museoviraston suojelu- Kuuskajaskari, ”kuusia kajastava kari”, on Rauman keskisen kohteena oleva hirsihuvila Euran keskustassa, ja talon tunnelma saaristo-osan suurin saari. Saari otettiin linnakekäyttöön kuljettaakin vierailijan vuosikymmeniä ajassa taaksepäin. Taloa jo venäläisten vallan aikana, ja armeijan jäljiltä saarella on emännöivän kuvataiteilija Kaisa Soveron myyntinäyttelyssä on edelleen nähtävä neljä tykkiasemaa tykkeineen sekä run- esillä applikaatiotauluja, akryylimaalauksia puulle ja kankaalle, saasti eri-ikäistä rakennuskantaa. Alueen sotilaskäytön jäl- pieniä käyttötekstiilejä sekä postikortteja. Kesän aikana pihapiiris- jiltä muokkautuneeseen luontoon voi tutustua mielenkiin- sä ja puutarhassa järjestetään erilaisia teematapahtumia, ja pihan toisen geologiapolun varrella. Saari on oiva päiväretkikoh- ulkorakennus sisällä olevine vanhoine aittoineen tarjoaa tilojaan de, ja siellä voi myös majoittua. Armeijan entisissä tiloissa myös vieraileville taiteilijoille ja tapahtumille. toimiva Wanhan Kasarmin kahvila tarjoilee kesäaikaan Lisätiedot: 044 2525 433, [email protected], www.kaisasovero.net syötävää aamupalasta pikkutunneille asti. Lisätiedot: Kuuskajaskarin linnakesaari puh. 044 204 9944, Ruikan Mylly 58 (Huhdantie 167, Eurajoki) info@kuuskajaskari. , www.kuuskajaskari. Vuonna 1923 valmistuneessa myllyssä jauhettiin jauhoja vielä Reksaari 56 90-luvulla, jonka jälkeen rakennus on toiminut yksityiskotina. Nykyään Ruikan mylly ja sen ainutlaatuinen ympäristö alkupe- Reksaaren historiaa tunnetaan aina 1500-luvulle asti, jol- räisine myllylaitteineen tarjoavat tunnelmalliset tilat erilaisille loin saarella on ollut vilkas kauppapaikka. Läheisyydessä on kokouksille tai vaikkapa virkistyspäivän viettoon. Talvisaikaan myös ”Kartun kiukaaksi” nimetty kiviröykkiö, jonka arvel- kokoustilat soveltuvat parhaiten pienempien ryhmien käyttöön, laan olleen muinainen uhripaikka. 1800- luvun puolivälistä kesäaikaan tiloissa on mahdollisuus järjestää suurempiakin tilai- aina 1950-luvulle asti saaressa on ollut pysyvää asutusta. suuksia. Myllyn pihapiirissä järjestetään myös erilaisia tapahtu- Kartun kalastajatorpan pihapiiristä lähtevä luontopolku mia. Tiloissa on myös saunomismahdollisuus. Tilauksesta ryhmille tarjoaa läpileikkauksen saaren monimuotoisesta luonnos- järjestyvät myös vaikkapa myllykierros kahvituksineen, erilaiset koko- ta. Kartun torpan tuvassa toimii kaffetupa ja pihapiirissä ustarjoilut, tai lähiympäristössä toteutettavat luonto-ohjelmapalvelut. ovat sekä sauna että hirsiaitta, jossa on yöpymistilat 6-10 Lisätiedot ja tiedustelut: Kristiina Sillanpää puh. 040 502 4351, nukkujalle. Tilausravintola Ranthuaneessa voi tilaukses- [email protected], www.ruikanmylly.fi ta nauttia kalaherkkuja. Laituripaikkoja veneille on n. 30. Tiedustelut: Kartun Ka etupa puh. 040 765 4854 Merellistä historiaa… reksaari@suomi24. , www.reksaari. 13 Kylmäpihlaja Kaunissaari 54 Kylmäpihlajan majakkasaari (pinta-ala n.9 ha) sijaitsee 9 km Rau- Eurajoen suistossa sijaitsee 33 hehtaarin laajuinen Kaunis- man satamasta länteen. Se on uloin Rauman edustalla olevista saari, jossa oli vuosina 1874-1923 Antti Ahlströmin omis- isoista saarista. Meren ja tuulen jylhäksi hiomalta saarelta alkaa tama höyrysaha. Tänään Kaunissaari on arvokas historia- avomeri ja majakan tornista avautuvat mahtavat näköalat merel- ja luontokohde. Retkeilijä voi löytää maastosta monenlaisia le. Kylmäpihlajan saarella on 1953 rakennettu ja 1988 kunnostettu merkkejä menneestä asutuksesta ja teollisuudesta. Saaren majakka. Majakkatorni on 31 metriä korkea ja siinä on 12 kerros- historiasta kertovat talojen perustukset, elämisen jäljet ta, jotka ovat nykyään majoituskäytössä, yhteensä 12 2-hengen sekä alueen kasvillisuus. huonetta. Majakassa toimii myös kahvila-ravintola ja tilaussauna. Avoinna ympäri vuoden. Opastukset ja veneliikenne Kaunissaa- Satama-altaan suojaisuutta lisää vankka aallonmurtaja. reen ryhmille tilauksesta. Lisätiedot ja Kaunissaariopastukset: Lisätiedot palveluista ja aukioloista: www.kylmapihlaja.com, Eurajoen matkailuinfo puh. 02 869 4266. [email protected]

20 21 Sotahistorialliset kohteet Säkylän Talvi- ja Jatkosotamuseo 23 AJAN JÄLJET -KOHTEET (Kiertotie 2, Säkylä) Museossa on esillä mm. tykin ja kranaatinheittimen tuliasemat sekä muutamia sota-ajan panssarivaunujen pienoismalleja. Nähtävillä myös 1. UNESCOn maailmanperintökohde 31. Jokisauna lottien toimintaa lääkintähuollon, ilmavalvonnan, muonituksen, kant- Vanha Rauma 32. Naurava Lohikäärme tiinitoiminnan ym. parissa. Museossa pääsee tutustumaan korsuun, 2. Rauman Pyhän Ristin kirkko 33. Euran Pirtti talvi- ja jatkosodan aikaisiin deaktivoituihin aseisiin ja varusteisiin. 3. Tammela 34. Euran Kemikalio Esillä on runsaasti sota-ajan merkkejä, pukuja ja rintamallakin tarpeellisia esineitä. Museon kokoelmia täydennetään jatkuvasti mm. pienoismalleilla. 4. Merimuseo 35. Suontaustan Museo Lisätiedot: www.sakylantalvijajatkosotamuseo. , 5. Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo 36. Härkänummen viikinkikylä info@sakylantalvijajatkosotamuseo. , puh. 0400 955 598 6. Vanha Raatihuone 37. Luistarin muinaispuisto (suosittelemme sähköpostiyhteydenottoja). 7. Marela 38. Euran Käräjämäki 8. Savenvalajan verstas 39. Kauttuan Linnavuori Säkylän Porilaismuseo 24 9. Kirstin talo 40. Hinnerjoen museot (Porin Prikaati, Säkylä) Säkylän Huovinrinteellä, Porin Prikaatissa sijaitsee Suomen mit- 10. Kiikartorni 41. Panelian Rivimylly tavin joukko-osastomuseo. Porilaismuseon tehtävänä on välit- 11. Pits-Priia 42. Honkilahden Kolmhaara tää jälkipolville porilaisten historiaa. Museo huolehtii perin- 12. Kuuskajaskari 43. Panelian museo neaineistosta ja kartuttaa esineistöään lahjoituksilla. Porilais- 13. Kylmäpihlaja 44. Kuninkaanhauta museon näyttelykokonaisuuteen kuuluu ase- ja perinnepuo- 14. Kylmänkorvenkallio 45. Kiukaisten Wanha Pappila li. Lisäksi museossa on valokuva-arkisto ja kirjasto. 15. Unajan kylämiljöö 46. Lapin kotiseutumuseo Museo avoinna tilauksesta, puh. 02 9944 1955 / Heikki Saarinen. 16. Kodisjoen kotiseutumuseo ja kirkkotallit Idylliset kylämiljööt 17. Kodisjoen hiitteenvarret 47. UNESCOn maailmanperintökohde Raumalla, oikeammin kaupunkiin vuonna 1993 liitetyn entisen Rau- 18. Taidekoti Ylen Sammallahdenmäki man maalaiskunnan alueella, on säilynyt vanhoja kylämiljöitä ja kult- 19. Sepän Torppa 48. Liinmaan linnamäki tuurimaisemia. Kaupungin keskustasta pohjoiseen sijaitseva Sorkan 55 20. Kotiseutumuseo Muina 49. Irjanteen kylämiljöö kylä on jo varhaiskeskiajalla asutettu ja säilyttänyt erittäin hyvin pe- 21. Säkylän kotiseutumuseo 50. Irjanteen museot rinteisen leimansa. 22. Säkylän Korven kylän Alinen mylly 51. Irjanteen kirkko Unajaa on pidetty Rauman kaupungin edeltäjänä, sillä eräissä lähteis- 15 23. Säkylän Talvi- ja Jatkosotamuseo 52. Välimaan perinnetorppa sä on Raumasta käytetty nimeä Unio. Kylässä on mm. tarunomai- 24. Säkylän Porilaismuseo 53. Vuojoen kartano nen kirkonpaikka, Unajan Papintanhua eli Kirkkotanhua. Keskiajalla 25. Tuiskulan torpparimuseo 54. Kaunissaari Unajassa oli myös satama. Kylä on säilyttänyt varsin hyvin perinteisen 26. Köyliön Kirkkosaari ja kirkkokari 55. Sorkan kylämiljöö asunsa vanhakantaisine pihapiireineen. 28. Kauttuan Ruukinpuisto 56. Reksaari Eurajoen Irjanteen museot sijaitsevat vuodelta 1731 olevan Satakun- 49 29. Pyhäjärvi -instituutti 57. Soveron taidetalo nan vanhimman puukirkon kupeessa. Idylliseltä Irjanteen museomä- 30. Kauttuan tehtaitten museo 58. Ruikan mylly eltä löytyy kokoelmaltaan Suomen laajin Maatalousmuseo, Koulumu- seo, Kotiseutumuseo ja asekokoelma sekä Munakarin kalastajaveljesten huone. 22

MURRE JOHDATTAA KOKO PERHEEN AJAN JÄLJILLE! Rauman Murre, historian pyörteissä seikkaileva iloinen koiranpentu, johdattaa kaiken ikäiset kiin- toisaan ja opettavaiseen seikkailuun halki historian! Lasten Rauman Murre -tehtävä- kirjaa voit kysyä Rauman kaupungin matkailuneuvonnasta! Omaa ohjelmaa lapsille Kesäaikaan järjestettävillä lasten kierroksilla perheen nuorimmaiset pääsevät osaavassa ohjauksessa tutustumaan historiakohteisiin. Lasten kanssa liik- kuvien kannattaa tarkistaa myös seudun monipuolinen tapahtumatarjonta! Ryhmäretket koululaisille ja muille lapsiryhmille

Historian oppimisen ei tarvitse olla tylsää! Ajan Jäljet –kohteissa on rakennettu luokkaret- keläisille ja muille lapsiryhmille opettavaisia ja elämyksellisiä kokonaisuuksia, joissa lapset pääsevät itse tekemään ja kokemaan historiaa. Tutuksi voivat tulla vaikkapa hienostunut tapakulttuuri, merihistoria, paikallinen kansanperinne tai muinaisaikaiset työtekniikat. Tutustu tarkemmin ryhmäretkiin osoitteessa www.ajanjaljet.ﬁ .

Rauman kaupungin matkailuneuvonta Valtakatu 2 puh. (02) 834 3512 matkailu@rauma.¥ www.visitrauma.¥

Julkaisija: Rauman kaupungin matkailupalvelut Hanketta ovat rahoittaneet Leader-toimintaryhmät Pyhäjärviseutu ry. ja Ravakka ry. sekä Satakunnan TE-keskus. Kuvat: Pekka Leino ja matkailutoimiston arkisto Suunnittelu ja taitto: Mainostoimisto Mercurius Oy Painopaikka: Eura Print Oy Esite päivitetty 2012. Muutokset mahdollisia.