DOCSLIB.ORG

Pohjanlahden Rantatie Pohjanlahden Rantatie

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Pohjanlahden Rantatie Pohjanlahden Rantatie POHJANLAHDEN RANTATIE Satakuntalaisten maaseutukylien kautta Pohjanlahden rannikkoa seuraten kulkee vanha maantie. Rantatie on jo myöhäiskeskiajalla yhdistänyt toisiinsa Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan kulkien Pohjanlahden ympäri Ruotsin eteläosiin asti. Osittain rantatietä pitkin kulki keskiajalla Turun ja Korsholman linnojen välinen yhteydenpito ja 1600-luvulta lähtien postitalonpojat kuljettivat postia tiellä osittaista verovapautta vastaan. Rantatien varrella tai sen lähiympäristössä on useita valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä, arvokkaita maisema-alueita sekä luontokohteita, joihin vanha tie ja tuleva Selkämeren kansallispuisto yhdessä muodostavat luonnollisen yhteyden. Kansi: Henri Terho Kannen kuva: Jyrki Toivanen, Lankosken museosilta, Merikarvia. 2008 Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV ISBN 978-951-29-3950-3 POHJANLAHDENPOHJANLAHDEN RANTATIERANTATIE RatsupolustaRatsupolusta rannikonrannikon matkailutieksmatkailutieksii POHJANLAHDEN RANTATIE Ratsupolusta rannikon matkailutieksi Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV Pori 2009 © 2009 Kirjoittajat Turun yliopisto Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV http://www.hum.utu.fi/satakunta/ Toimittajat Maunu Häyrynen ja Mikael Lähteenmäki Ohjausryhmä Pentti Ala-Luopa, Merikarvian kunta Elisa Bruk, Turun yliopisto Pirjo Ihamäki, Turun yliopisto Pirjo Jaakkola, Eurajoen kunta Tomi Kuusimäki, SAMK Mikael Lähteenmäki, Turun yliopisto Ilmo Marttila, Noormarkun kunta Kari Ojalahti, Luvian kunta Harri Peltoniemi, Porin kaupunki Esko Pennanen, Satakuntaliitto Katriina Petrisalo, Turun yliopisto Tarja Toikka, TaiK Kalevi Virén, Nakkilan kunta Sirpa Wahlqvist, Euran kunta Valokuvat Jyrki Toivanen Karttojen käsittely Mikael Lähteenmäki Ulkoasu Henri Terho Painopaikka Ykkös-Offset, Vaasa ISBN 978-951-29-3950-3 ISSN 1459-8469 © Maanmittauslaitos, lupa nro 490/MML/09 Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro 490/MML/09 Satakunnan maakuntakartta © Satakuntaliitto 2009 Sisällys Maunu Häyrynen · Rantatietä pohjoiseen 7 Rantatien synty ja suunnat Mikael Lähteenmäki · Pohjanlahden rantatie 15 Jenny Alatalo · Tietä pitkin kylien läpi 47 Katri Leppäniemi · Postitalonpoikien jalanjäljillä 77 Tanja Korpi · Pysähdytään kestikievariin 97 Maisemia, muinaismuistoja, geokätkentää Pirjo Ihamäki · Rantatien hyödyntäminen matkailussa 117 Heidi Vanhatalo · Satakunta matkaesitteissä 135 Pirita Ihamäki · Aarteenetsintää Rantatietä pitkin 147 Emma Puosi · Matkailutietä muinaisille reiteille 161 Merellinen matkailureitti Elina Mustalampi · Rauman matkailutie – osaksi kansallispuistoa 177 Heidi Helkiö-Mäkelä · Kaljaasi Ihana attraktiopisteenä 191 Ilona Hankonen · Kestävyys luontomatkailussa 199 7 Rantatietä pohjoiseen · Maunu Häyrynen Pohjanlahden rantoja seurailee vanha maantie, välillä strategista merkitystä lisäsivät Pohjanlahden kau- rannan tuntumassa ja välillä sisämaassa. Se poikkeaa punkiverkon laajeneminen suurvalta-ajalla ja Ruot- entiseltä Turun–Tukholman postitieltä Vehmaalla, sin kasvava mielenkiinto valtakunnan pohjoisosiin. josta se kulkee länsirannikkoa pitkin Tornioon ja Vuonna 1938 tie nimettiin uudelleen valtatie 8:ksi ja sieltä Ruotsin puoleista rannikkoa Tukholmaan asti. se on sen jälkeen saanut monin paikoin uuden asun Suomen puolella tietä on kutsuttu monilla nimil- ja linjauksen. lä, Ruotsissa se on ollut Norrstigen, ”pohjanpolku”. Vanha tiestö on mukautunut tarkoin eri seutujen Meillä tien vanhimmat osat yhdistivät jo myöhäis- maasto-oloihin. Ennen autoliikenteen aikaa synty- keskiajalla Turun, Rauman ja Ulvilan kaupunkeja neillä teillä on kullakin oma, maisemaan istuva luon- sekä Korsholman linnaa. Sisämaan kautta kiertäneen teensa. Pohjanlahden rannikkoseutu on pääosin ala- Kyrönkankaantien rinnalla rantatie oli Suomen en- vaa, kivikkoista moreenimaata ja maankohoaminen on simmäinen kiinteä maayhteys pohjoiseen. Pohjan- siellä muuta maata nopeampaa. Pohjanlahden rantatie maalla Rantatie pysyi pitkään tärkeimpänä maantie- on sen mukaisesti tasainen kulultaan ja on monin pai- reittinä, joka yhdisti jokisuiden asutukset. Rantatien koin jäänyt kauas rantaviivasta, kuten asutus sen var- 8 men kulttuuriseutuja halkovilla Hämeen Härkätiellä tai Suurella Rantatiellä. Pohjanlahden rantatie alkaa vanhimmalta suomalaiselta kulttuuriseudulta Var- sinais-Suomen tammivyöhykkeellä. Kokemäenjoen pohjoispuolella maisema muuttuu yhä karummaksi ja mereisemmäksi. Perämeren rannikolla liikutaan jo Lapin porteilla. Pohjanlahden ympäri on kulkenut vanhastaan tal- vitie ja 1500-luvulle mennessä ainakin ratsupolku ke- säisinkin. Kelirikkoaikoina reitti oli ainoa yhdysside Suomen ja emämaan välillä. Maantieyhteys kyyti- ja kievarilaitoksineen vakiintui 1600-luvun alussa Ou- lun ja Vaasan sekä Ruotsin puolella Uumajan, Luu- lajan ja Sundsvallin kaupunkien tultua perustetuiksi. Myöhemmin tiellä alkoi säännöllinen postinkulku, josta talonpojat huolehtivat. Rantatiellä liikkuivat myös sotajoukot, viimeksi laajassa mitassa Suomen sodan aikaan 1808–1809. Rantatien varrella avautuu suomalaisen kaupun- kihistorian läpileikkaus. Kirjo ulottuu keskiaikais- peräisestä Vanhasta Raumasta, nyttemmin maail- manperintökaupungista, Ruotsin ja Venäjän vallan Rantatien vanha linjaus näkyy yhä Porin vanhan hau- ajan ruutukaavarakentamiseen sekä itsenäisyyden tausmaan kupeella. Kuva Mikael Lähteenmäki 2009. ajan asuin- ja teollisuusympäristöihin. Rannan siir- tyminen on säilyttänyt vanhoja kulttuuriympäristöjä, rellakin. Kivisyyttä valiteltiin toistuvasti tien varhaisis- kun asuinpaikat on perustettu uudelleen lähemmäs sa kuvauksissa. merta. Kulkusuunta etelästä pohjoiseen ja meren läheisyys Rantatie yhdistää monenlaisia kieli- ja kulttuuri- tekevät tiemaisemasta toisenlaisen kuin Etelä-Suo- alueita suomenkielisistä Vakka-Suomesta ja Satakun- nasta ruotsinkieliselle Pohjanmaalle, kaksikieliselle 9 Keski-Pohjanmaalle, suomenkieliselle Pohjois-Poh- janmaalle, suomea, ruotsia ja meänkieltä puhuvaan Tornionlaaksoon ja lopulta ruotsin valta-alueelle Norlantiin. Sisämaan paikannimien ”karit”, ”niemet”, ”holmat” ja ”viikit” kertovat eri kielillä, mihin asti meri on aikanaan ulottunut. Meren läheisyys näkyy vanhoissa satama- ja varvi- paikoissa, joista käsin purjelaivakaudella käytiin kaup- paa Itämeren piirissä ja ympäri maapalloa. Eksoottiset painolastikasvit kukkivat yhä niiden rannoilla. Ranta- tietä reunustavat myös Pohjanlahden vaarallisia vesi- reittejä viitoittavat majakat, pookit ja merimerkit sekä rannikon turvaksi rakennetut linnoituslaitteet ja lin- nakesaaret, kuten Katanpää ja Kuuskajaskari. Teolli- suusperintöä edustavat lukuisat ruukit, sahat ja tehtaat, jotka ovat eri aikoina sijoittuneet rannikon hyvien yh- teyksien äärelle. Jotkut tienviitat ovat tietä vanhempia. Rantatien reitti risteää monin paikoin pronssikauden ajan ranta- viivaa, jonka tuntumassa sijaitsee hautaröykkiöiden ja asuinpaikkojen ketju, niistä tunnetuimpana Rauman Sammallahdenmäen nykyinen maailmanperintökoh- de. Rannikkoreitin tuntumassa ovat myös Hailuodon ja Merenkurkun kansallismaisemat, joista jälkimmäi- Ala-Satakunnan 1600-luvun puolenvälin karttaan on merkitty pohjois-eteläsuunnassa järvien kautta kulke- nut talvitie. Kansallisarkisto, maanmittaushallituksen arkisto. 10 nen on myös päässyt Unescon maailmanperintöluet- poikkeuksellisen eheinä kokonaisuuksina. Tie sivuaa teloon yhdessä Ruotsin Höga Kustenin kanssa. myös arvokkaita luonnonympäristöjä, kuten maan- Pohjanlahden rantatie on jäänyt monin paikoin si- kohoamisrantoja, dyynivyöhykkeitä, lintukosteikko- vutieksi valtatie 8:n ja pohjoisempana E4-tien valmis- ja ja jokivesistöjä, sekä hoidettuja perinnemaisemia. tuttua. Siitäkin syystä useat tienvarren vanhat kylät, Niistä tunnetuimpiin kuuluvat Merenkurkun lisäksi kartanot, ruukit ja kulttuurimaisemat ovat säilyneet Yyterinniemi ja Kokemäenjoen suisto, Lohtajan Vat- tajanniemi, Kalajoen hiekkasärkät, Liminganlahti ja Perämeren kansallispuisto. Joukko täydentynee lähi- aikoina Selkämeren kansallispuistolla. Nykyaikakin näkyy rantatiellä. Tasaisessa rannikko- maisemassa uusien tehtaiden, telakoiden ja tuulivoima- loiden valtavat rakennelmat erottuvat kilometrien pääs- tä. Saaristo on enimmäkseen tyhjentynyt ympärivuo- tisesta asutuksesta ja monet mantereenkin puolen ky- listä hiljenevät. Niiden sijaan rantaviivan valtaavat nyt kesämökit. Kesäaikaan länsirannikko herää muutenkin henkiin erilaisten tapahtumien muodossa, joita riittää Pori Jazzista ja Vaskiluodon Rockperrystä Uudenkau- pungin Crusell-viikkoihin ja Rauman Pitsiviikkoon. Harva festivaalikävijä kuitenkaan eksyy kaupunkien ul- kopuolelle, paitsi uimarannoille. Pohjois-eteläsuunnan matkailu rannikolla on vähäistä ja suuntautuu valtatie 8:lle. Talvimatkailu keskittyy reitin pohjoisosiin. Tämä kirja on tehty hankkeessa, jossa kartoitetaan Pohjanlahden rantatien reitti ja historia sekä suunni- tellaan siihen perustuva kulttuurimatkailureitti. Selvi- Merikarvian Köörtilän vainioiden kautta jo satoja vuo- sia sitten polveillut rantatie noudattaa yhä samaa reit- tysten perusteella tielle haetaan aikanaan valtakunnal- tiä. Köörtilän kylän isojako, Jean Åhman 1775. Kansallis- lisen matkailutien asemaa. Iältään, ympäristöiltään ja arkisto, maanmittaushallituksen uudistusarkisto. matkailutarjonnaltaan tie on hyvin verrattavissa Suo- messa aikaisemmin tuotteistettuihin historiallisiin tei- nen ongelman muodostavat etenkin laajemmissa reit- 11 hin, kuten Kuninkaantiehen (Suureen Rantatiehen) ja tikokonaisuuksissa alueiden ja toimijoiden yhteistyön Härkätiehen. Matkailutieajatusta
Load more

Recommended publications
  • Selostus, Osa B: Teemakohtaiset Taulukot Ja Kartat
    SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 2 Selostus, osa B Kaavaselostuksen osa B sisältää Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 sisällön mukaiset teemakartat ja niihin liittyvät taulukot. Teemakartat ja taulukot korvaavat Satakunnan maakuntakaavan selostuksen osan B vastaavat kartat ja taulukot. Teemakartassa on joko yksilöity kohteen nimi tai kohdenumero, joka viittaa luettelossa olevaan kohteeseen. Kohteesta on pääsääntöisesti kuvattu kunta, jossa kohde sijaitsee, kohteen nimi, tunnus vaihemaakuntakaavakartalla ja pinta-ala ja/tai kpl määrä. Sisällysluettelo Maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne 1. Taajamatoimintojen alueet, taulukko 1 ja kartta 1 2. Keskustatoimintojen, vähittäiskaupan suuryksikköjen ja palvelujen alueet sekä työpaikka- alueet, taulukko 2 ja kartta 2 3. Tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhykkeet, taulukko 3 ja kartta 3 Ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt 4. Lentoliikenteen maantietukikohdan suojavyöhykkeet, taulukko 4 ja kartta 4 5. Terminaalitoimintojen alueet, taulukko 5 ja kartta 5 6. Aurinkoenergian tuotannon kehittämisen kohdealueet, taulukko 6 ja kartta 6 Vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö 7. Maa-ainesten ottoalueet, (turvetuotanto) ja selvitysalueet, taulukot 7 a-b ja kartta 7 Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen 8. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, taulukko 8 ja kartta 8 9. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, ehdotus, taulukko 9 ja kartta 9 10. Maisemallisesti tärkeät alueet, taulukko 10 ja kartta 10 11. Valtakunnallisesti
    [Show full text]
  • Finnish Archipelago Incoming Product Manual 2020
    FINNISH ARCHIPELAGO & WEST COAST Finnish Archipelago is a unique destination with more than 40 000 islands. The sea, forests, rocks, all combined together with silent island corners is all you need on your holiday. Local history and culture of the area shows you traditions and way of life in this corner of Finland. Local food is a must experience while you are going for island hopping or visiting one of many old wooden towns at the coast. If you love the sea and the nature, Finnish Archipelago and west coast offers refreshingly breezy experience. National parks (4) and Unesco sites (2) make the experience even more special with unique features. Good quality services and unique attractions with diverse and fascinating surroundings welcome visitors from all over. Now you have a chance to enjoy all this at the same holiday when the distances are just suitable between each destination. Our area covers Parainen (all the archipelago islands), Naantali, Turku, Uusikaupunki, Rauma, Pori, Åland islands and many other destinations at the archipelago, coast and inland. GENERAL INFO / DETAILS OF TOURS Bookings: 2-4 weeks prior to arrival. For bigger groups and for more information, please contact Visit Naantali or Visit Turku. We reserve the rights to all changes. Photo: Lennokkaat Photo: OUTDOORS CULTURE LOCAL LIFE WELLBEING TOURS CONTENT OF FINNISH ARCHIPELAGO MANUAL Page OUTDOORS 3 Hidden gems of the Archipelago Sea – An amazing Archipelago National Park Sea kayaking adventure 4 Archipelago Trail – Self-guided bike tour at unique surroundings 5 Hiking on Savojärvi Trail in Kurjenrahka National Park 6 Discover Åland’s Fishing Paradise with a local sport fishing expert 7 St.
    [Show full text]
  • Ajan Jäljet -Kohteista Löytyy Paljon Viikko Heinäkuussa Tuo Vilskettä Rauman Kaupunkikuvaan
    ELÄVÄÄ HISTORIAA KIVIKAUDELTA PURJELAIVA-AIKAAN RAUMA, EURA, EURAJOKI, SÄKYLÄ, KÖYLIÖ AJAN JÄLJET -SYMBOLIT MUSEO MUINAISJÄÄNNÖS MATKAILUNÄHTÄVYYS KAHVILA RUOKAILU NÄYTTELY MYYNTIPISTE MAJOITUS MAAILMANPERINTÖKOHDE Kivikausi (n. 4200 - 1500 eKr) Rautakausi (n. 500 eKr - 1155 jKr) 1500 - 1900 luku Euran Hinnerjoki, Honkilahti, Euran Luistari, Käräjämäki Vanha Rauma, Vuojoen Kartano Kauttua ja Kiukaisten Kulttuuri ja Kauttuan Linnavuori ja Irjanteen kirkko Eurajoella sekä Kauttuan Ruukinpuisto Eurassa ESIHISTORIA KESKIAIKA UUSI AIKA 1155 jKr 1500 500 eKr 1500 eKr Pronssikausi (n. 1500 - 500 eKr) Keskiaika (n. 1155 - 1500) Kodisjoki, Euran Panelia, Rauman Köyliön Kirkkosaari ja Kirkkokari, Vasaraisten Kylmänkorvenkallio Pyhän Henrikin tie ja Vanha Rauma ja Lapin Sammallahdenmäki Rauman seudun historia herää eloon myös monissa alueen tapahtumissa. Euran Muinaisaikaan -tapahtuma kesäkuussa tutustuttaa viikinkien elämään ja Pitsi- Ajan Jäljet -kohteista löytyy paljon viikko heinäkuussa tuo vilskettä Rauman kaupunkikuvaan. Elokuussa vietetään kiintoisaa tekemistä myös lapsille! Lapissa löylypäiviä sekä pimenevän kesäillan Suviehtoota Vuojoen kartanolla. Li- Katso lisää esitteen takasivulta. sätietoja näistä ja monista muista Rauman seudun historia- ja kulttuuritapahtu- mista löydät osoitteesta www.visitrauma.fi. terveisin: Murre ESIHISTORIALLISIA VIERAILUKOHTEITA Esihistoriaksi kutsutaan aikaa, jolta ei ole kirjallisia lähteitä. Niinpä muinaisjäännökset ja esinelöydöt ovat tutkijoiden ainoat lähteet. Esihistoria jaetaan kivi-, pronssi- ja rautakauteen.
    [Show full text]
  • Jätevaakku 2021
    Jäteneuvonnan tiedotuslehti 2021 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila s. 14 s. 8 Sisällys Suomi ei kuulu 4 Roskaamatta paras 17 Tietoa ja toimintaa Roskaantuminen aiheuttaa ympäristö­ Tapahtumia vuodelle 2021. maailman roskaisimpien haittojen lisäksi kustannuksia. alueiden joukkoon, 18 Kunnissa tapahtuu 7 Arkipäivän ympäristötekoja Jätehuollon tärpit kunnittain. mutta meiltäkin roskaa Ruoka ja ympäristötietoisuus. valitettavasti löytyy 8 Toisen turha on toisen aarre sekä maalta, merialueilta Kierrätyskeskukset nykyajan 19 Osallistu ja voita että sisävesistöistä. tavarataloina. pikakompostori! s. 4 9 Pikaopas lajitteluun Nappaa ohje kotiin tai töihin. 10 Jätteiden vastaanottopaikkoja kotitalouksille 2021 12 Usein kysytyt kysymykset Kysy, me vastaamme. 13 Lajittelun ja kierrätyksen ammattilaiset Tutustu jäteneuvojan päivään. 14 Polttaisitko sinä vettä? Vain lajitellusta biojätteestä saa ravinteita, multaa ja energiaa. 16 Kotipihan vieraslajit Osaatko käsitellä puutarha jätteen oikein? 2 Jäteneuvonnan tiedotuslehti 2021 JULKAISIJA Porin kaupunki Elinvoima­ ja ympäristötoimiala TOIMITUSTIIMI Pepita Heurlin, Liisa Malin Tarja Räikkönen, Anne Silver ULKOASU JA TAITTO Laura Telin, Kumppania Oy PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN­L 1459­3084 ISSN 1459­3084 (Painettu) ISSN 2323­4938 (Verkkojulkaisu) ANSSI KOSKINEN ANSSI PAINOSMÄÄRÄ 86 500 kpl PIIRROKSET, KANSIKUVA Mikä saa minut Seppo Leinonen JÄTENEUVONTA www.pori.fi/jateneuvonta nostamaan roskan? p. 044 701 2500 [email protected] atsoin Muovin matka se, miten omaksi tai tärkeäksi paikan -videon (WWW.PORI.FI/ koemme. Kysymys on mielestäni MUOVINMATKA). Kertaus yhdenlaisesta yhteisöllisyydestä. muoviroskaan liittyvistä Jokin yhteinen muodostuu niin seikoista oli selvästi tärkeäksi, että haluamme pitää siitä Kpaikallaan. Videolla muistutetaan, huolta. Kysymys ei ole niinkään ros- että muovi ei maadu, vaan hajoaa kaantumisen haittojen tiedostami- aina vain pienemmiksi kappaleiksi sesta, vaan enemmän tunteesta, joka – mikromuoviksi. Toinen tärkeä saa meidät toimimaan.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Integrating the Ecosystem Services of the Kokemäenjoki River Valley Into Land Use Planning
    Integrating the ecosystem services of the Kokemäenjoki river valley into land use planning SUSTAINBALTIC (CB354) 15 OCTOBER 2018 This plan was prepared as a part of SustainBaltic project (ICZM Plans for Council of Satakunta, Estonian University of Applied Sciences (Eesti Sustaining Coastal and Marine Human-ecological Networks in the Baltic Maaülikool) and the University of Tallinn (Tallinna Ülikool). SustainBaltic is Region, CB354). Project enhances the share of the managed coastal funded by EU Interreg Central Baltic Programme 2014−2020. The overall networks in the Central Baltic area by the cross-border preparation of the budget of the project is 1.3 million Euros, of which 1.023.000 Euros is granted ICZM plans for four case areas in Estonia and Finland. The lead partner in via European Regional Development Fund (ERDF). updated completed the project is the Department of Geography and Geology in the University ICZM plans can be downloaded from the websites of the partner on Turku. Other project partners are Finnish Environmental Institute, Regional organizations and at the http://www.utu.fi/SustainBaltic. Foreword In 2016–2018, the Regional Council of Satakunta took part in the to current planning practices in Finland. SustainBaltic project (ICZM Plans for Sustaining Coastal and Marine The case plan was created in collaboration between the Regional Human-ecological Networks in the Baltic Region, CB354) funded by Council of Satakunta, the Finnish Environment Institute and the the Interreg Central Baltic 2014–2020 programme, the goal of which is University of Turku’s Department of Geography and Geology. This to promote the planning of the sustainable management and use of report was prepared by Project Planner Asko Ijäs, M.Sc., from the coastal zones in the northern Baltic Sea region.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • The Satakunta Region's Futures Exercises in Practice
    The Satakunta Region´s Futures exercises in practice Tuula Hermunen Regional Council of Satakunta FUTUREG CONFERENCE Sligo 9.10.2007 Satakunta region • Located on the West Coast of Finland • Population 230,000 – Main towns: Pori (76,200), Rauma, Ulvila, Kankaanpää, Huittinen, Eura, Kokemäki – 26 municipalities – 3 sub-regions • Area 8,300 km2 Corner Stones of the local economy • Metal Industry (Heavy engineering, offshore, automation) • Energy production • Process industry • Ports and logistics • Food industry (eg. Poultry) • Forestry industry Employment • 12,000 companies employing 54,000 workers • Unemployment 11.2% (21.7% 1995) Culture and history 2 Unesco World Heritage sites: - Old Rauma wooden town - Lappi’s Hill tomb from the Bronze Age Various music and other cultural events: - Pori Jazz - Rauma Lace Week etc. Satakunta 2035 SATAKUNTA Karvia • Objectives Honkajoki Merikarvia Siikainen Kankaanpää • The Futures Process Jämijärvi Pomarkku • Stakeholders involved Noormarkku Lavia PORI Pori Ulvila Kiikoinen • Future Tools used Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki • Results gained Eurajoki Kiukainen Huittinen Rauma Köyliö Lappi Kodisjoki Vampula • General thoughts Säkylä Eura Vaasa FINLAND 193 km SATAKUNTA 115 km Tampere 138 km 242 km Turku Helsinki SATAKUNTALIITTO The objectives were • to identify focus areas of major importance, • to gain insight on alternative development paths in the regionally relevant focus areas, • to rise awareness among the public about regional planning and foresight processes, • to let the public identify alternative
    [Show full text]
  • Triangular-Shaped Landforms Reveal Subglacial Drainage Routes in SW 2 Finland
    1 1 Triangular-shaped Landforms Reveal Subglacial Drainage Routes in SW 2 Finland 3 Mäkinen, J.a, *, Kajuutti, K.a, Palmu, J.-P.b, Ojala, A.b and Ahokangas, E.a 4 a Department of Geography and geology, University of Turku FI-20014 Turku, Finland. 5 b Geological Survey of Finland, P.O. Box 96 (Betonimiehenkuja 4) FI-02151 Espoo, Finland. 6 * corresponding author ([email protected]). 7 8 ABSTRACT 9 The aim of this study is to present the first evidence of triangular-shaped till landforms and related erosional 10 features indicative of subglacial drainage within the ice stream bed of the Scandinavian ice sheet in Finland. 11 Previously unidentified grouped patterns of Quaternary deposits with triangular landforms can be recognized from 12 LiDAR-based DEMs. The triangular landforms occur as segments within geomorphologically distinguishable 13 routes that are associated with eskers. The morphological and sedimentological characteristics as well as the 14 distribution of the triangular landforms are interpreted to involve the creep of saturated deforming till, flow and 15 pressure fluctuations of subglacial meltwater associated with meltwater erosion. There are no existing models for 16 the formation of this kind of large-scale drainage systems, but we claim that they represent an efficient drainage 17 system for subglacial meltwater transfer under high pressure conditions. Our hypothesis is that the routed, large- 18 scale subglacial drainage systems described herein form a continuum between channelized (eskers) and more 19 widely spread small-scale distributed subglacial drainage. Moreover, the transition from the conduit dominated 20 drainage to triangular-shaped subglacial landforms takes place about 50-60 km from the ice margin.
    [Show full text]
  • Talkoot! - Perinteen Tallentaminen, Talkoohengen Etsiminen Ja Hyvien Talkoiden Reseptin Laatiminen
    RAPORTTI TALKOOT! - PERINTEEN TALLENTAMINEN, TALKOOHENGEN ETSIMINEN JA HYVIEN TALKOIDEN RESEPTIN LAATIMINEN. 8.6.2020-7.10-2020 SATAKUNNAN MUSEO Osa Museoviraston aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen mukaisia yhteistyö- ja kehittämishankkeita Emilia Merisalo 30.9.2020 Sisällysluettelo 1. Johdanto ............................................................................................................................................................................... 1 1.1. Projektin taustaa .......................................................................................................................................................... 1 1.2 Talkoot ................................................................................................................................................................................ 3 1.3 Talkooperinteen harjoittaminen ........................................................................................................................................... 5 1.4 Talkooperinteen taustaa ja historiaa ..................................................................................................................................... 7 1.5 Perinteen eteenpäin välittäminen......................................................................................................................................... 8 2. Kyselyn tulokset .................................................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Vedenhankinnan Yleissuunnitelma, Tiivistelmä.Pdf
    Kokemäenjokilaakso 1 2021-02-25 Suunnittelualue Eurajoki Nakkila Harjavalta Kokemäki Pori Ulvila 2 2021-02-25 Suunnitelman tausta ja tavoitteet • Pohjavedenotto keskittynyt samoille pohjavesialueille ja harjujaksoille • Kokemäellä ja Harjavallassa pohjavedenpinnan ennustetun laskun ja kaivojen tukkeutumisen myötä pohjavettä ei välttämättä pystytä ottamaan samoja määriä kuin nykyään. • Eurajoella ja Ulvilassa nykyiset pohjavesivarannot hyödynnetään jo käytännössä • Eurajoen keskustan ja Harjavallan verkostoon ei ole varavesiyhteyksiä èTarvitaan uusia alueellisia vedenhankintaratkaisuja èVedenhankinnan turvaaminen tulevaisuudessa (v. 2040) sekä lyhyt- ja pitkäkestoisissa häiriötilanteissa 3 2021-02-25 Vesijohtoverkoston liittyjämääräennuste Vedenkulutuksen ennuste (m3/vrk) (as) 25000 140000 100 % 90 % 120000 20000 80 % 100000 70 % 60 % 15000 80000 50 % 60000 40 % 10000 40000 30 % 20 % 20000 5000 10 % 0 0 % 0 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila Pori Ulvila Yhteensä 2019 2040 2019 % 2040 % 2019 2040 yhteensä 2040 varaus teollisuudelle 4 2021-02-25 Suunnitelmavaihtoehdot Vaihtoehto 0+ Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 – Vireillä olevat vedenhankintaan – Kehitetään ja saneerataan omia – Kehitetään yksittäisten kuntien ja jakeluun liittyvät hankkeet, vedenottamoita ja välisiä yhdysvesijohtoja ja joiden toteutuksesta on vedenkäsittelylaitoksia varavesijohtoja päätetty – Uusia ylikunnallisia vesijohtoja toimintavarmuuden ei rakenneta parantamiseksi – Lisäksi saneerataan omia ottamoita 5 2021-02-25 Suunnitelmavaihtoehdot Vaihtoehto 3 Vaihtoehto 4 – Rakennetaan
    [Show full text]
  • Merikarvia Korvennevan Tuulivoimapuisto
    S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MERIKARVIA KORVENNEVAN TUULIVOIMAPUISTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Tammikuu 2014 Korvennevan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ulkoasu FCG /Leila Väyrynen Kannen kuva FCG FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korvennevan tuulivoimapuisto iii (265) Ympäristövaikutusten arviointiselostus 15.1.2014 Esipuhe Tämä ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus) on kuvaus Merikar- vian Korvennevan alueelle suunnitellun tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arvioinnista. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen on laatinut FCG Suunnit- telu ja tekniikka Oy UPM:n toimeksiannosta. FCG:n työryhmään kuuluvat: Leila Väyrynen, projektipäällikkö Projektinjohto, yhteydet tilaajaan ja sidosryhmiin suunnitelma-asiakirjat, kuva-aineisto, paikkatiedot Marja Nuottajärvi, FM (biologi) Projektikoordinaattori, luontoselvitykset sekä vaikutusten arvioinnit Natura-tarveharkinta ja muut suojelualueet Mattias Järvinen, FM (biologi) Yhteydet tilaajiin ja sidosryhmiin, vaikutusten arvioinnit Tiina Mäkelä, FM (biologi) Linnusto- ja luontoselvitykset sekä vaikutusten arvioinnit Muu eläimistö, riistatalous, Natura-tarveharkinta ja muut suojelualueet Tuomo Järvinen, ARK arkkitehti Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Taina Ollikainen, FM (suunnittelumaantiede) Sosiaaliset vaikutukset, elinkeinot Riikka Ger, MARK maisema-arkkitehti Maisema ja kulttuuriympäristö Suvi Rinne, FM maantiede Kuva-aineistot, paikkatiedot Heini Passoja, DI (vesihuolto- ja ympäristönsuojelutekniikka)
    [Show full text]