DOCSLIB.ORG

Vedenhankinnan Yleissuunnitelma, Tiivistelmä.Pdf

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text

Load more

Kokemäenjokilaakso 1 2021-02-25 Suunnittelualue Eurajoki Nakkila Harjavalta Kokemäki Pori Ulvila 2 2021-02-25 Suunnitelman tausta ja tavoitteet • Pohjavedenotto keskittynyt samoille pohjavesialueille ja harjujaksoille • Kokemäellä ja Harjavallassa pohjavedenpinnan ennustetun laskun ja kaivojen tukkeutumisen myötä pohjavettä ei välttämättä pystytä ottamaan samoja määriä kuin nykyään. • Eurajoella ja Ulvilassa nykyiset pohjavesivarannot hyödynnetään jo käytännössä • Eurajoen keskustan ja Harjavallan verkostoon ei ole varavesiyhteyksiä èTarvitaan uusia alueellisia vedenhankintaratkaisuja èVedenhankinnan turvaaminen tulevaisuudessa (v. 2040) sekä lyhyt- ja pitkäkestoisissa häiriötilanteissa 3 2021-02-25 Vesijohtoverkoston liittyjämääräennuste Vedenkulutuksen ennuste (m3/vrk) (as) 25000 140000 100 % 90 % 120000 20000 80 % 100000 70 % 60 % 15000 80000 50 % 60000 40 % 10000 40000 30 % 20 % 20000 5000 10 % 0 0 % 0 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila Pori Ulvila Yhteensä 2019 2040 2019 % 2040 % 2019 2040 yhteensä 2040 varaus teollisuudelle 4 2021-02-25 Suunnitelmavaihtoehdot Vaihtoehto 0+ Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 – Vireillä olevat vedenhankintaan – Kehitetään ja saneerataan omia – Kehitetään yksittäisten kuntien ja jakeluun liittyvät hankkeet, vedenottamoita ja välisiä yhdysvesijohtoja ja joiden toteutuksesta on vedenkäsittelylaitoksia varavesijohtoja päätetty – Uusia ylikunnallisia vesijohtoja toimintavarmuuden ei rakenneta parantamiseksi – Lisäksi saneerataan omia ottamoita 5 2021-02-25 Suunnitelmavaihtoehdot Vaihtoehto 3 Vaihtoehto 4 – Rakennetaan alueellinen Pori-Kokemäki – Uusi tekopohjavesilaitos (koko alueen yhdysvesijohto, johon pystytään syöttämään vedenkäyttö) vettä Porista, Kokemäeltä tai Harjavallasta – Siirtoyhteydet tekopohjavesilaitokselta kuntiin – Lisäksi saneerataan omia ottamoita – Saneerataan varavedenottamot 6 2021-02-25 Suunnitelmaratkaisun perusteet • Suunnittelun aikana todettiin, että – Omien ottamoiden saneeraus ja kehittäminen eivät riitä varmistamaan raakaveden riittävyyttä – Kokemäeltä ja Harjavallasta ei välttämättä pystytä ottamaan tulevaisuudessa samoja pohjavesimääriä kuin nykyään – Porin Harjakankaan tekopohjavesilaitoksen kapasiteetti ei mahdollista veden jakelua koko suunnittelualueelle è Pitkän tähtäimen suunnitelmaratkaisu perustuu tekopohjaveteen 7 2021-02-25 Suunnitelmaratkaisu • Päävedenottamot: – Harjakankaan tekopohjavesilaitos – Uusi Järilänvuoren tekopohjavesilaitos • Varavedenottamot – Lukkarinsannan pintavesilaitos (Pori) – Ahlaisten pohjavedenottamo (Pori) – Harjavallan ja Kokemäen pohjavedenottamot – Kuninkaanmännyn vedenottamo (Kuninkaanmännyn Vesi Oy) – Hanninkylän pohjavedenottamo (Eurajoki) • Runkolinjat vedenjakeluun – Pori-Kokemäki – Järilänvuori-Eurajoki • Hankkeeseen mahdollista ottaa mukaan – Eura – Rauma – Laitila 8 2021-02-25 Vaihe 1: 0-5 vuotta • Yhdysvesijohdot / varavesi – Eurajoki – Rauma (paineenkorottamo) – Pori – Pomarkku (varavesiyhteys) – Pori – Ahlainen – Sopimus varavedestä: Harjavalta – STEP – Kuninkaanmännyn Vesi – Kokemäki (varavesiyhteys) • Vedenottamoiden kehitys – Kokemäen Säpilän vo tehostus ja veden jakaminen – Ulvilan Ravaniin prosessiautomaation uusinta – Nakkilan Viikkalan ottamolle uusi kaivo • Saneerausikäiset ottamot – Hanninkylä (Eurajoki) – Järilänvuori (Harjavalta) – Hiitteenharju (Harjavalta) – Ilmiinjärvi (Kokemäki) – Kooma (Kokemäki) – Ahlainen (Pori) 9 2021-02-25 Vaihe 2: 5-10 vuotta Varavesiyhteyksien kehittäminen • Kokemäen Risteestä Kokemäen keskustaan (315M) • Harjavalta - Kokemäki (500M) • Ulvilassa Harjunpään liitospiste - keskusta (355M) • Ulvilassa keskusta - Kullaa (160M) • Kokemäki - Kiikoinen paineenkorottamo 10 2021-02-25 Vaihe 3: 10-20 vuotta • Yhdysvesijohto Ulvilasta Nakkilaan (450M) ja Porin runkolinjausta Ulvilan Harjunpään liitospisteelle (355M) • Harjakankaan tekopohjavesilaitos saneerausiässä 2040 lopussa • Tekopohjavesilaitoksen kanssa samaan aikaan valmistuvat hankkeet – Harjavalta-Nakkila vesijohto 500M – Raakavesijohto – Järilänvuori – Runkolinja (Pori-Kokemäki) 500M – Järilänvuori – Eurajoki vesijohto 225 – Mahdolliset yhteydet Raumaa, Euraan, Laitilaan. 11 2021-02-25 Suunnitelmaratkaisu: kustannukset • Alustava hankkeiden yhteenlaskettu rakentamiskustannusarvio on 52 milj.€ (ALV 0%) – 1. vaiheessa 8 milj. € – 2. vaiheessa 9 milj. € – 3. vaiheessa 34 milj. € • Kustannustenjaosta sovitaan tarkemmin hankkeen edetessä. Keskustelun pohjaksi on laadittu alustava kustannustenjako, joka perustuu teknisiin ratkaisuihin • Tässä suunnitelmassa putkiyhteyksien kustannukset koskevat suunnitteluhankkeeseen kuuluvia tahoja. Hankkeeseen voidaan ottaa mukaan Rauma, Eura ja Laitila. 12 2021-02-25 Ehdotus aikatauluksi Hanke 2020-2025 2025-2030 2030-2040 Vaihe 1 Irjanne II: Kemikaalin vaihto rak Rauma-Eurajoki paineenkorottamo s rak Hanninkylän saneeraus (TPV:n varalaitos) s rak Harjavalta - STEP varavesisopimus rak Järilänvuoren saneeraus (TPV:n varalaitos) s rak Hiitteenharjun saneeraus (TPV:n varalaitos) s rak Säpilän käyttöönotto: säpilä-Riste vj, automaatio rak Säpilän lisäkaivot s rak Kuninkaanmänty-Kokemäki varavesijohto rak Ilmiinjärven saneeraus (TPV:n varalaitos) s rak Ilmiinjärven vedenoton hajautus: uusi kaivo s rak Kooman saneeraus (TPV:n varalaitos) s rak Viikkalan vedenoton hajautus: uusi kaivo s rak Ahlainen-Luotsinmäki vesijohto + paineenkorottamo rak Pomarkku-Pori varavesijohto (Pomarkku vastaa kustannuksista) rak Ahlainen saneeraus (TPV:n varalaitos) s rak Ravanin prosessiautomaation uusinta rak Vaihe 2 Riste-Kokemäki (Hyrkölä) vesijohto s rak Kokemäki (Hyrkölä)-Harjavalta vesijohto s rak Kokemäki-Kiikoinen paineenkorottamo s rak Pori (Harjunpää)-Ulvila vesijohto + paineenkorottamo s rak Ulvila-Kullaa vesijohto s rak Vaihe 3: Nakkila-Ulvila vesijohto + paineenkorottamo s rak Nakkila-Nakkilan ylävesisäiliö vesijohto s rak Pori (Harjunpää)-Porin runkolinja vesijohto s rak Harjakankaan tekopohjavesil. saneeraus s rak Kokemäenjoen raakavedenottamo ja esikäsittelylaitos es s rak Kokemäenjoki-Järilänvuori raakavesijohto es s rak Järilänvuoren tekopohjavesilaitos es s rak Järilänvuoren jälkikäsittelylaitos es s rak Järilänvuori-Eurajoki vesijohto s rak Järilänvuori-Runkolinja (Kokemäki-Pori) vesijohto s rak Harjavalta-Nakkila vesijohto s rak Toteutusorganisaatio • Vaiheet 1 ja 2 nykyisillä organisaatioilla – sovitaan yhteistyöstä, kustannusten jaosta ja ostettavan veden hinnasta • Suunnittelualueen kattava ohjausryhmä – Arvioi ja kehittää alueellista vedenhankintaa kohti tekopohjavesihanketta • Kuntien omistama tukkuvesiyhtiö viemään tekopohjavesihanketta eteenpäin – Vastaa veden hankinnasta ja toimittamisesta – Omistaa Järilänvuoren tekopohjavesilaitoksen – Tulevaisuudessa varavedenottamot voidaan liittää tukkuvesiyhtiön omistukseen – Suurimmat syöttövesijohdot voivat olla yhtiön tai kuntien laitosten omistuksessa • Yhteinen alueellinen vesihuoltolaitos: tutkimisen arvioinen vaihtoehto? – Valtakunnallinen rakenneuudistus suosittelee siirtymistä kohti suurempia laitoskokoja – Luo paremmat puitteet investointien toteuttamiseen, suunnitelmallisen omaisuushallinnan kehittämiseen sekä osaamisen ja resurssien varmistamiseen 14 2021-02-25 Yksikön johtaja Antti Ryynänen, 040 824 1841 [email protected] Suunnittelija Heli Jaakola, 050 330 9718 [email protected].
Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)

    Toponymic Guidelines (Pdf)

    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
  • Selostus, Osa B: Teemakohtaiset Taulukot Ja Kartat

    Selostus, Osa B: Teemakohtaiset Taulukot Ja Kartat

    SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 2 Selostus, osa B Kaavaselostuksen osa B sisältää Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 sisällön mukaiset teemakartat ja niihin liittyvät taulukot. Teemakartat ja taulukot korvaavat Satakunnan maakuntakaavan selostuksen osan B vastaavat kartat ja taulukot. Teemakartassa on joko yksilöity kohteen nimi tai kohdenumero, joka viittaa luettelossa olevaan kohteeseen. Kohteesta on pääsääntöisesti kuvattu kunta, jossa kohde sijaitsee, kohteen nimi, tunnus vaihemaakuntakaavakartalla ja pinta-ala ja/tai kpl määrä. Sisällysluettelo Maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne 1. Taajamatoimintojen alueet, taulukko 1 ja kartta 1 2. Keskustatoimintojen, vähittäiskaupan suuryksikköjen ja palvelujen alueet sekä työpaikka- alueet, taulukko 2 ja kartta 2 3. Tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhykkeet, taulukko 3 ja kartta 3 Ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt 4. Lentoliikenteen maantietukikohdan suojavyöhykkeet, taulukko 4 ja kartta 4 5. Terminaalitoimintojen alueet, taulukko 5 ja kartta 5 6. Aurinkoenergian tuotannon kehittämisen kohdealueet, taulukko 6 ja kartta 6 Vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö 7. Maa-ainesten ottoalueet, (turvetuotanto) ja selvitysalueet, taulukot 7 a-b ja kartta 7 Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen 8. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, taulukko 8 ja kartta 8 9. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, ehdotus, taulukko 9 ja kartta 9 10. Maisemallisesti tärkeät alueet, taulukko 10 ja kartta 10 11. Valtakunnallisesti
  • Kauppa-Alue 1 Akaa Hämeenkoski Kerava Länsi- Turunmaa Pirkkala

    Kauppa-Alue 1 Akaa Hämeenkoski Kerava Länsi- Turunmaa Pirkkala

    Kauppa-alue 1 Länsi- Akaa Hämeenkoski Kerava Turunmaa Pirkkala Siuntio Asikkala Hämeenkyrö Kiikoinen Marttila Pomarkku Somero Askola Hämeenlinna Kirkkonummi Masku Pori Sysmä Aura Iitti Kokemäki Miehikkälä Pornainen Säkylä Espoo Ikaalinen Koski Mynämäki Porvoo Taivassalo Eura Imatra Kotka Myrskylä Pukkila Tammela Eurajoki Inkoo Kouvola Mäntsälä Punkalaidun Tampere Forssa Janakkala Kuhmoinen Mäntyharju Pyhtää Tarvasjoki Hamina Jokioinen Kustavi Naantali Pyhäranta Turku Hanko Juupajoki Kärkölä Nakkila Pälkäne Tuusula Harjavalta Jämijärvi Köyliö Nastola Pöytyä Ulvila Hartola Jämsä 1) Lahti Nokia Raasepori Urjala Hattula Järvenpää Laitila Nousiainen Raisio Uusikaupunki Hausjärvi Kaarina Lapinjärvi Nummi-Pusula Rauma Valkeakoski Heinola Kangasala Lieto Nurmijärvi Riihimäki Vantaa Helsinki Kankaanpää Lohja Orimattila Rusko Vehmaa Hollola Karjalohja Loimaa Oripää Salo Vesilahti Huittinen Karkkila Loviisa Orivesi Sastamala Vihti Humppila Kauniainen Luumäki Padasjoki Sauvo Virolahti Hyvinkää Kemiönsaari Luvia Paimio Sipoo Ylöjärvi 2) 1) Lukuun ottamatta entisten Jämsänkosken ja Kuoreveden kuntien alueita, jotka kuuluvat kauppa-alueeseen 2 2) Lukuun ottamatta entisen Kurun kunnan aluetta, joka kuuluu kauppa-alueeseen 2 Kauppa-alue 2 Alajärvi Joutsa 7) Kesälahti 7) Lappajärvi Nilsiä 7) Pyhäjärvi Soini Vieremä 7) Alavieska Juankoski 7) Keuruu 7) Lapua Nivala Pyhäntä Sonkajärvi Vihanti Alavus Juva Kihniö Laukaa Närpiö Raahe Sulkava 7) Viitasaari Enonkoski 7) Jyväskylä 7) Kinnula Leppävirta 7) Oulainen Rantasalmi 7) Suomenniemi 7) Vimpeli Evijärvi Jämsä
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland

    The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland

    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
  • Integrating the Ecosystem Services of the Kokemäenjoki River Valley Into Land Use Planning

    Integrating the Ecosystem Services of the Kokemäenjoki River Valley Into Land Use Planning

    Integrating the ecosystem services of the Kokemäenjoki river valley into land use planning SUSTAINBALTIC (CB354) 15 OCTOBER 2018 This plan was prepared as a part of SustainBaltic project (ICZM Plans for Council of Satakunta, Estonian University of Applied Sciences (Eesti Sustaining Coastal and Marine Human-ecological Networks in the Baltic Maaülikool) and the University of Tallinn (Tallinna Ülikool). SustainBaltic is Region, CB354). Project enhances the share of the managed coastal funded by EU Interreg Central Baltic Programme 2014−2020. The overall networks in the Central Baltic area by the cross-border preparation of the budget of the project is 1.3 million Euros, of which 1.023.000 Euros is granted ICZM plans for four case areas in Estonia and Finland. The lead partner in via European Regional Development Fund (ERDF). updated completed the project is the Department of Geography and Geology in the University ICZM plans can be downloaded from the websites of the partner on Turku. Other project partners are Finnish Environmental Institute, Regional organizations and at the http://www.utu.fi/SustainBaltic. Foreword In 2016–2018, the Regional Council of Satakunta took part in the to current planning practices in Finland. SustainBaltic project (ICZM Plans for Sustaining Coastal and Marine The case plan was created in collaboration between the Regional Human-ecological Networks in the Baltic Region, CB354) funded by Council of Satakunta, the Finnish Environment Institute and the the Interreg Central Baltic 2014–2020 programme, the goal of which is University of Turku’s Department of Geography and Geology. This to promote the planning of the sustainable management and use of report was prepared by Project Planner Asko Ijäs, M.Sc., from the coastal zones in the northern Baltic Sea region.
  • KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA on LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I

    KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA on LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I

    KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA ON LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I LAKANNUT KUNTA VASTAANOTTAVA KUNTA Kunnan nimi Kuntanumero Lakkaamispäivä Kunnan nimi Kuntanumero Huomautuksia Ahlainen 001 010172 Pori 609 Aitolahti 002 010166 Tampere 837 Akaa 003 010146 Kylmäkoski 310 ks. tämä taulu: Kylmäkoski-310 Sääksmäki 788 ks. tämä taulu: Sääksmäki-788 Toijala 864 ks. tämä taulu: Toijala-864 Viiala 928 ks. tämä taulu: Viiala-928 Alahärma 004 010109 Kauhava 233 ks. tämä taulu: Kortesjärvi-281 ja Ylihärmä-971 Alastaro 006 010109 Loimaa 430 ks. tämä taulu: Mellilä-482 Alatornio 007 010173 Tornio 851 Alaveteli 008 010169 Kruunupyy 288 Angelniemi 011 010167 Halikko 073 ks. tämä taulu: Halikko-073 Anjala 012 010175 Sippola 754 ks. taulu II: Sippola-754 Anjalankoski 754 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Elimäki-044, Jaala-163, Kuusankoski-306, Valkeala-909 Anttola 014 311200 Mikkeli 491 ks. tämä taulu: Mikkelin mlk-492 Artjärvi 015 010111 Orimattila 560 Askainen 017 010109 Masku 481 ks. tämä taulu: Lemu-419 Bergö 032 010173 Maalahti 475 Björköby 033 010173 Mustasaari 499 Bromarv 034 010177 Hanko 078 Tenhola 842 ks. tämä taulu: Tenhola-842 Degerby 039 010146 lnkoo 149 Dragsfjärd 040 010109 Kemiönsaari 322 ks. tämä taulu: Kemiö-243 ja Västanfjärd-923 Elimäki 044 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Jaala-163, Kuusankoski-306, Anjalankoski-754, Valkeala-909 Eno 045 010109 Joensuu 167 ks. tämä taulu: Pyhäselkä-632 Eräjärvi 048 010173 Orivesi 562 Haaga 068 010146 Helsinki 091 Haapasaari 070 010174 Kotka 285 Halikko 073 010109 Salo 734 ks. tämä taulu: Kiikala-252, Kisko-259, Kuusjoki-308, Muurla-501, Perniö-586, Pertteli-587, Suomusjärvi-776, Särkisalo-784 Hauho 083 010109 Hämeenlinna 109 ks.
  • The Satakunta Region's Futures Exercises in Practice

    The Satakunta Region's Futures Exercises in Practice

    The Satakunta Region´s Futures exercises in practice Tuula Hermunen Regional Council of Satakunta FUTUREG CONFERENCE Sligo 9.10.2007 Satakunta region • Located on the West Coast of Finland • Population 230,000 – Main towns: Pori (76,200), Rauma, Ulvila, Kankaanpää, Huittinen, Eura, Kokemäki – 26 municipalities – 3 sub-regions • Area 8,300 km2 Corner Stones of the local economy • Metal Industry (Heavy engineering, offshore, automation) • Energy production • Process industry • Ports and logistics • Food industry (eg. Poultry) • Forestry industry Employment • 12,000 companies employing 54,000 workers • Unemployment 11.2% (21.7% 1995) Culture and history 2 Unesco World Heritage sites: - Old Rauma wooden town - Lappi’s Hill tomb from the Bronze Age Various music and other cultural events: - Pori Jazz - Rauma Lace Week etc. Satakunta 2035 SATAKUNTA Karvia • Objectives Honkajoki Merikarvia Siikainen Kankaanpää • The Futures Process Jämijärvi Pomarkku • Stakeholders involved Noormarkku Lavia PORI Pori Ulvila Kiikoinen • Future Tools used Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki • Results gained Eurajoki Kiukainen Huittinen Rauma Köyliö Lappi Kodisjoki Vampula • General thoughts Säkylä Eura Vaasa FINLAND 193 km SATAKUNTA 115 km Tampere 138 km 242 km Turku Helsinki SATAKUNTALIITTO The objectives were • to identify focus areas of major importance, • to gain insight on alternative development paths in the regionally relevant focus areas, • to rise awareness among the public about regional planning and foresight processes, • to let the public identify alternative
  • Triangular-Shaped Landforms Reveal Subglacial Drainage Routes in SW 2 Finland

    Triangular-Shaped Landforms Reveal Subglacial Drainage Routes in SW 2 Finland

    1 1 Triangular-shaped Landforms Reveal Subglacial Drainage Routes in SW 2 Finland 3 Mäkinen, J.a, *, Kajuutti, K.a, Palmu, J.-P.b, Ojala, A.b and Ahokangas, E.a 4 a Department of Geography and geology, University of Turku FI-20014 Turku, Finland. 5 b Geological Survey of Finland, P.O. Box 96 (Betonimiehenkuja 4) FI-02151 Espoo, Finland. 6 * corresponding author ([email protected]). 7 8 ABSTRACT 9 The aim of this study is to present the first evidence of triangular-shaped till landforms and related erosional 10 features indicative of subglacial drainage within the ice stream bed of the Scandinavian ice sheet in Finland. 11 Previously unidentified grouped patterns of Quaternary deposits with triangular landforms can be recognized from 12 LiDAR-based DEMs. The triangular landforms occur as segments within geomorphologically distinguishable 13 routes that are associated with eskers. The morphological and sedimentological characteristics as well as the 14 distribution of the triangular landforms are interpreted to involve the creep of saturated deforming till, flow and 15 pressure fluctuations of subglacial meltwater associated with meltwater erosion. There are no existing models for 16 the formation of this kind of large-scale drainage systems, but we claim that they represent an efficient drainage 17 system for subglacial meltwater transfer under high pressure conditions. Our hypothesis is that the routed, large- 18 scale subglacial drainage systems described herein form a continuum between channelized (eskers) and more 19 widely spread small-scale distributed subglacial drainage. Moreover, the transition from the conduit dominated 20 drainage to triangular-shaped subglacial landforms takes place about 50-60 km from the ice margin.
  • Merikarvia Korvennevan Tuulivoimapuisto

    Merikarvia Korvennevan Tuulivoimapuisto

    S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MERIKARVIA KORVENNEVAN TUULIVOIMAPUISTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Tammikuu 2014 Korvennevan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ulkoasu FCG /Leila Väyrynen Kannen kuva FCG FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korvennevan tuulivoimapuisto iii (265) Ympäristövaikutusten arviointiselostus 15.1.2014 Esipuhe Tämä ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus) on kuvaus Merikar- vian Korvennevan alueelle suunnitellun tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arvioinnista. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen on laatinut FCG Suunnit- telu ja tekniikka Oy UPM:n toimeksiannosta. FCG:n työryhmään kuuluvat: Leila Väyrynen, projektipäällikkö Projektinjohto, yhteydet tilaajaan ja sidosryhmiin suunnitelma-asiakirjat, kuva-aineisto, paikkatiedot Marja Nuottajärvi, FM (biologi) Projektikoordinaattori, luontoselvitykset sekä vaikutusten arvioinnit Natura-tarveharkinta ja muut suojelualueet Mattias Järvinen, FM (biologi) Yhteydet tilaajiin ja sidosryhmiin, vaikutusten arvioinnit Tiina Mäkelä, FM (biologi) Linnusto- ja luontoselvitykset sekä vaikutusten arvioinnit Muu eläimistö, riistatalous, Natura-tarveharkinta ja muut suojelualueet Tuomo Järvinen, ARK arkkitehti Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Taina Ollikainen, FM (suunnittelumaantiede) Sosiaaliset vaikutukset, elinkeinot Riikka Ger, MARK maisema-arkkitehti Maisema ja kulttuuriympäristö Suvi Rinne, FM maantiede Kuva-aineistot, paikkatiedot Heini Passoja, DI (vesihuolto- ja ympäristönsuojelutekniikka)
  • Lakkautuskunta Nimike Ajankohta Liitoskunta Nimike

    Lakkautuskunta Nimike Ajankohta Liitoskunta Nimike

    Lakkautuskunta Nimike Ajankohta Liitoskunta Nimike 994 Pirkkala 1.1.1922 536 Nokia 321 Kyyrölä 1.1.1934 - Luovutetulla alueella 013 Antrea 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 080 Harlu 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 087 Heinjoki 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 093 Hiitola 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 147 Impilahti 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 162 Jaakkima 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 168 Johannes 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 215 Kanneljärvi 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 234 Kaukola 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 258 Kirvu 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 264 Kivennapa 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 268 Koivisto 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 269 Koiviston mlk 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 296 Kuolemajärvi 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 302 Kurkijoki 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 314 Käkisalmen mlk 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 313 Käkisalmi 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 397 Lahdenpohja 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 412 Lavansaari 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 437 Lumivaara 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 488 Metsäpirtti 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 497 Muolaa 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 591 Petsamo 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 628 Pyhäjärvi Vi 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 690 Rautu 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 703 Ruskeala 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 706 Räisälä 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 731 Sakkola 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 733 Salmi 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 745 Seiskari 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 757 Soanlahti
  • Pohjanlahden Rantatie Pohjanlahden Rantatie

    Pohjanlahden Rantatie Pohjanlahden Rantatie

    POHJANLAHDEN RANTATIE Satakuntalaisten maaseutukylien kautta Pohjanlahden rannikkoa seuraten kulkee vanha maantie. Rantatie on jo myöhäiskeskiajalla yhdistänyt toisiinsa Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan kulkien Pohjanlahden ympäri Ruotsin eteläosiin asti. Osittain rantatietä pitkin kulki keskiajalla Turun ja Korsholman linnojen välinen yhteydenpito ja 1600-luvulta lähtien postitalonpojat kuljettivat postia tiellä osittaista verovapautta vastaan. Rantatien varrella tai sen lähiympäristössä on useita valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä, arvokkaita maisema-alueita sekä luontokohteita, joihin vanha tie ja tuleva Selkämeren kansallispuisto yhdessä muodostavat luonnollisen yhteyden. Kansi: Henri Terho Kannen kuva: Jyrki Toivanen, Lankosken museosilta, Merikarvia. 2008 Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV ISBN 978-951-29-3950-3 POHJANLAHDENPOHJANLAHDEN RANTATIERANTATIE RatsupolustaRatsupolusta rannikonrannikon matkailutieksmatkailutieksii POHJANLAHDEN RANTATIE Ratsupolusta rannikon matkailutieksi Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV Pori 2009 © 2009 Kirjoittajat Turun yliopisto Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV http://www.hum.utu.fi/satakunta/ Toimittajat Maunu Häyrynen ja Mikael Lähteenmäki Ohjausryhmä Pentti Ala-Luopa, Merikarvian kunta Elisa Bruk, Turun yliopisto Pirjo Ihamäki, Turun yliopisto Pirjo Jaakkola, Eurajoen kunta Tomi Kuusimäki, SAMK Mikael Lähteenmäki, Turun yliopisto Ilmo Marttila, Noormarkun kunta Kari Ojalahti,
  • SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON OPAS Generalregistret Över Bosättningen I Finland En Handledning

    SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON OPAS Generalregistret Över Bosättningen I Finland En Handledning

    SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON OPAS Generalregistret över bosättningen i Finland En handledning Helsinki 1975 IL ^>| pfu »V» '^l<Uk VU*, l\ . °Jau^ 9luf*M^f <*U*f Ma*. L | (fiau ^,<7?04c«.A 1 SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON OPAS Generalregistret över bosättningen i Finland. En handledning VALTIONARKISTON JULKAISUJA — RIKSARKIVETS PUBLIKATIONER PUBL1CATIONS OF THE NATIONAL ARCHIVES OF FINLAND 7 Helsinki 1975 VALTIONARKISTO RIKSARKIVET The General Registcr of Scttlcment in Finland An Introduction in Finnish and Swedish Kirjoittanut — Författad av Eljas Orrman Kannessa eräiden Halikon pitäjän talonpoikien puumerkkejä v:n 1592—1597 vcrorästiluettelosta. Etu- ja takakannen sisäsivuilla aukeama Kiskon—Kiikalan asutuksen yleisluettelosta v:lta 1634—1653. Valokuvannut J. Kalervo ISBN 951-46-1842-4 Helsinki 1975. Valtion painatuskeskus SISÄLLYS - INNEHÄLL sivu Johdanto .............................................. 1 Inledning .............................................. 9 Kirjallisuutta - Litteratur.. .......................... 17 Luettelo v:n 1939 kuntajaon mukaisten kuntien esiin­ tymisestä Suomen asutuksen yleisluettelossa v. 1974 - Förteckning över är 1939 existerande kommuners före- komst i generalregistret över bosättningen i Finland är 1974 19 Suomen asutuksen yleisluettelossa yleisimmin käytetyt lyhennykset - De allmännaste förkortningarna i general­ registret över bosättningen i Finland ................. 44 Kuntien ruotsinkieliset nimet ja niiden suomenkieliset vastineet - Kommunernas svenska namn med motsvarande finska namn ...........................................