Satakunnan Teollisuusvisio 2015
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
SATAKUNNAN TEOLLISUUSVISIO 2015 Toimiala: TEKNOLOGIATEOLLISUUS 1 (koneet ja laitteet) Työryhmä: Paavo Sorvakka, Polartherm, pj. Mika Laiho, Heikki Laiho Oy Harri Lotila, Aalborg Industries Hanna-Leena Mäkitalo, ETS Lindgren Oy Tuomas Pere, Pintos Oy Janne Rautavuori, Oras Oy Mikko Toivonen, Leimet Oy Jouni Valavuo, PMH Technology Jari Valtonen, Narvi Oy Petri Merisaari Harri Sjöholm Saana Ström SATAKUNNAN TEOLLISUUSVISIO 2015 Toimiala (miniklusteri) — Teknologiateollisuus 1 Koneet, laitteet, tuotteet ja partneritoimittajat Toimialan kuvaus – Teknologiateollisuus Toimialan miniklusterirakenne Satakunnassa on kuvattu oheiseen kaaviokuvaan. Kuvaa on muokattu yhdessä molempien teknologiateollisuuden ryhmien (1 ja 2) kanssa. Alihankinta- Valimo- palvelut teollisuus • Järjestelmätoimittajat • Kokonaistoimittajat • Osatoimittajat • Alihankkijat Perus- Kone-automaation metallien ja ohjaus- valmistus järjestelmien toimittajat Metallituotteiden toimittajat Koneiden ja laittei- den toimittajat • metallin muokka- us Toimitus- ja Suunnittelu- palveluvastuu ja insinööri- • Tavaratuotteet Palveluliiketoimen toimistot • Palvelutuotteet harjoittajat esim. käyttö- ja • Huolto- ja kunnos- huoltopalvelut sapitopalvelut Telakka- ja offshore- Kulkuneuvojen tai teollisuus niiden komponent- tien toimittajat Työvoiman- Materiaalien uudel- vuokraus leen käsittely ja yritykset kierrätys Sidostahot • Yliopistokeskus Tukevat toimialat: • SAMK • Tietotekniikka • AOL:t • Tiedonsiirto • TE-keskus • Ohjelmointi • Finnvera • Logistiikka • Prizztech Oy Swot Consulting Finland Ltd 120 (196) 1.12.2008 SATAKUNNAN TEOLLISUUSVISIO 2015 Toimialan kehitys Teknologiateollisuus 1 (koneet ja laitteet) Toimiala on kehittynyt Satakunnassa vuosina 2002–2006 seuraavan taulukon mukai- sesti. Luvut sisältävät alla olevat Tilastokeskuksen toimialaluokituksen TOL 2002 mu- kaiset toimialaluokat alaluokkineen. 29 Koneiden ja laitteiden valmistus 2002 2003 2004 2005 2006 2007 arvio Toimipaikkojen lkm 252 246 245 252 248 Työllisten lkm 4134 4011 4201 4229 4211 Liikevaihto M€ 589,2 542,3 638,5 695,0 841,5 879,1 Lähde: Tilastokeskus, tilastotiedot Toimialan toimipaikkojen lukumäärä Satakunnassa 6/2008 on esitetty seuraavassa taulukossa henkilömäärän mukaan kokoluokittain. Toimialan aineiston lopussa on tau- lukko, jossa on listattuna toimialan keskeisimmät yritykset Satakunnassa. Henkilö- alle 10 10–49 50–99 100–249 väh. 250 määrä henkeä henkeä henkeä henkeä henkeä ei tiedos- sa Toimipaikkojen lkm 197 47 8 3 4 4 Lähde: Tilastokeskus, palvelutietokanta, 17.6.2008 tilanne Oy Swot Consulting Finland Ltd 121 (196) 1.12.2008 SATAKUNNAN TEOLLISUUSVISIO 2015 Toimialan kehitys Teknologiateollisuus 1 (tuotteet ja partneritoimittajat) Toimiala on kehittynyt Satakunnassa vuosina 2002–2006 seuraavan taulukon mukai- sesti. Luvut sisältävät alla olevat Tilastokeskuksen toimialaluokituksen TOL 2002 mu- kaiset toimialaluokat alaluokkineen. 28 Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet 34 Autojen ja perävaunujen valmistus 2002 2003 2004 2005 2006 2007 arvio Toimipaikkojen lkm 345 353 352 366 385 Työllisten lkm 2515 2425 2382 2414 2549 Liikevaihto M€ 341,5 364,0 396,4 394,5 422,5 500,6 Lähde: Tilastokeskus, tilastotiedot ja *Satakunnan visio 2010 (3.3.2003) Toimialan toimipaikkojen lukumäärä Satakunnassa 6/2008 on esitetty seuraavassa taulukossa henkilömäärän mukaan kokoluokittain. Toimialan aineiston lopussa on tau- lukko, jossa on listattuna toimialan keskeisimmät yritykset Satakunnassa. Henkilö- alle 10 10–49 50–99 100–249 250–499 määrä henkeä henkeä henkeä henkeä henkeä ei tiedossa Toimipaikkojen lkm 382 62 10 3 0 19 Lähde: Tilastokeskus, palvelutietokanta, 17.6.2008 tilanne Oy Swot Consulting Finland Ltd 122 (196) 1.12.2008 SATAKUNNAN TEOLLISUUSVISIO 2015 Satakunnan visio 2010 – projektissa (3.3.2003) ehdotettujen toimenpide-ehdotusten ja suositusten toteutuminen Seuraavassa on esitetty Satakunnan visio 2010 – projektin yhteydessä toimialalle määritellyt toimenpide-ehdotukset sekä toteutuneet toimenpiteet ja tilanne 2008. Keskeiset toimenpide-ehdotukset ja suosi- Tilanne vuonna 2008 tukset vuonna 2003 • Aktivoidaan satakuntalaisen metalliteolli- • Koulutuksen sisällön suunnittelussa yhteistyö suuden kehitysprojekti sisältäen: SAMKin ja yritysten välillä on kehittynyt posi- o oppilaitosyhteistyön, koulutussisällön tiivisesti (mm. neuvottelukunnat, yhteistyöso- ohjaamisen, kesäharjoittelupaikat pimukset). SAMK on lisännyt koneinsinööri- o imagon nostamisen: teknologian koros- koulutusta alueella ja suuntautuminen esi- tamisen, työpaikkojen ”kasvojen pesun” miestyöhön koulutuksessa on mahdollista. o lähialueverkostoitumisen. • Alan houkuttelevuuden lisäämiseen on pa- nostettu monella tavalla. Satakunnassa on to- • Vastuutetaan kauppakamarien ja Teknolo- teutettu mm. seuraavia projekteja aiheeseen giateollisuus ry:n yhteiseksi projektiksi toi- liittyen menpiteiden varmistamiseksi. o Koulucoach (TAT) o Ikkuna-Metalliin (Prizztech) • Nuoret ovat kiinnostuneempia konepajatöistä kuin aikaisemmin. Metallialan opintosuuntien hakijamäärät ovat kasvaneet ja kaikki aloitus- paikat on pystytty täyttämään. Valmistuvilla nuorilla on tänä päivänä oikea asenne, mutta monelta puuttuu vielä tarvittava käytännön kokemus. • Teknikkokoulutuksen poistuminen vaikuttaa edelleen alan yrityksiin, koska osaavien työn- johtajien tarvetta on jatkuvasti. Nykyään työn- johtajat pitää kasvattaa ammattitaitoisista työntekijöistä, mikä on haasteellista. • Yhteistä kauppakamarien ja Teknologiateolli- suuden visiotiimiä ei ole perustettu. Oy Swot Consulting Finland Ltd 123 (196) 1.12.2008 SATAKUNNAN TEOLLISUUSVISIO 2015 Kehitystrendit ja –suuntaukset Koneet, laitteet, tuotteet ja partneritoimittajat Yleiset trendit 1. Maailmantalouden syklit muuttuvat ja nopeutuvat. Kasvujaksot tulevat pitemmiksi ja laskut jyrkemmiksi, mikä lisää tarvetta yritysten nopeaan reagointiin ja sopeutumi- seen. 2. Maailman poliittisen ja taloudellisen tilanteen muutokset vaikuttavat Satakunnan teollisuuteen entistä nopeammin. 3. Maailman talouskasvu tapahtuu alueilla Kiina, Intia, Vietnam, Etelä-Amerikka ja Afrikka. Muutaman vuoden kuluttua Kiinan ja Intian talous on noussut lähelle eu- rooppalaista tasoa. Sen jälkeen halvemman kustannustason toiminta siirtyy Etelä- Amerikkaan ja Afrikkaan. 4. Myös Venäjällä on lähivuosina kova talouskasvu ja maasta kehittyy suomalaisille valmistajille yhä tärkeämpi markkina. 5. Euroopan sisämarkkinat tulevat olemaan jatkossakin suomalaisille yrityksille tärkeä markkina-alue. Tulevaisuudessa jopa paikallinen valmistus voi tulla korostumaan pitkien kuljetusmatkojen vastapainona. Euroopan lisäksi Venäjän ja Baltian kasva- vat markkinat luovat tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia. 6. Omistuksen keskittyminen jatkuu, joka johtaa entistä keskitetympään johtamiseen ja hallintoon sekä päätöksenteon etääntymiseen pois Satakunnasta. 7. Yritysten välinen verkostoituminen kehittyy edelleen. Syvempään partneriuteen liittyy jatkossa yhä enemmän myös yhteistä tuotekehitystä, jolloin läheisyyden mer- kitys korostuu. 8. Suomeen muodostuu toimialalle muutamia kansanvälisen tason ”superalihankkijoi- ta”, koska esimerkiksi päämiehen tuotekehitykseen osallistuminen vaatii toimittajal- ta tiettyä kokoa. Toisaalta voimakas sitoutuminen vain 1-3 päämieheen lisää ko. yritysten haavoittuvuutta. 9. Väestö keskittyy isoihin kaupunkeihin ja yliopistokaupunkeihin. Tämä megatrendi vaikuttaa myös Satakunnassa. 10. Tuottavuuden jatkuvalla kasvulla vähennetään eläköitymisen aiheuttamia ongelmia työvoiman saatavuudessa. Satakunnassa entistä merkittävämmäksi tulee muualla Suomessa ja/tai ulkomailla kokemusta hankkineiden nuorten ”paluumuuttajien” saaminen takaisin alueelle. 11. Satakunnassa väestöpohja taantuu. Tämä lisää Satakunnassa pitkää työmatkaa tekevien määrää esimerkiksi toimihenkilötehtävissä sekä tarvetta lisätä ulkomaa- laistaustaisen työvoiman käyttöä. Ulkomainen työvoima tulee asettamaan uusia haasteita henkilöstöhallinnolle esimerkiksi perehdyttämiselle ja koulutukselle. 12. Henkilöstön vuosityöaika ei ehkä enää tule lyhenemään, mutta työajan joustavuus lisääntyy ja työstä monissa tehtävissä tulee ajasta ja paikasta riippumatonta. Lisäk- si lisääntyvä kansainvälistyminen ohjaa työaikaan uusiin ajankohtiin riippuen ulko- maisten yhteistyökumppanien työskentelyajasta. 13. Henkilöstön globaali liikkuvuus lisääntyy. Suomeen tulee jatkossa ulkomaista työ- voimaan entistä laajemmalta alueelta ja myös monipuolisen kansainvälisen koke- muksen hankkineita suomalaisia paluumuuttajia. Oy Swot Consulting Finland Ltd 124 (196) 1.12.2008 SATAKUNNAN TEOLLISUUSVISIO 2015 14. Työhön liittyvät arvot muuttuvat. Ihmisten arvomaailmassa työn asemalle tulee en- tistä enemmän kilpailua. Lisäksi ihmisten halu yksilöityä lisääntyy, mikä vähentää kollektiivisten sopimusten merkitystä. 15. Nuoremman johdon rekrytointi riittävän ajoissa on tärkeää, kun nykyisen johdon eläköityminen lisääntyy ja eläkkeelle voidaan lähteä entistä suuremmalla ikähaita- rilla (57-67 v). 16. Nuoret haluavat jatkuvasti uusia haasteita ja kehittymismahdollisuuksia. Tämä vä- hentää nuorten työntekijöiden työpaikkauskollisuutta. 17. Komponenttien ja standardiosien tuonti halvemman kustannustason maista lisään- tyy ja yritykset pyrkivät entistä aktiivisemmin hyödyntämään kansainvälisiä hankin- tamahdollisuuksia. Kasvava energian hinta nostaa kuljetuskustannuksia, mikä voi tulevaisuudessa ohjata tuotteiden valmistusta maantieteellisesti lähemmäs. 18. Toimitus- ja läpimenoajat lyhenevät, kun toimitusketjusta hävitetään välivarastoja. 19. ”Päivän hinnat” lisääntyvät monessa kaupassa