DOCSLIB.ORG

W:\Siirto\Suominen\6 Maisema Ja

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
W:\Siirto\Suominen\6 Maisema Ja SATAKUNTALAISET KULTTUURIYMPÄRISTÖT Liite 2 Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (numero viittaa lähdeteoksen maakunnalliseen luetteloon) Historiallinen tie 26 Rakennus tai rakennusryhmä 27 Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö 25 Karvia Taajama-alue 2005 (YKR) 24 Kyläalue 2005 (yli 40 asukasta, YKR) Kyläalue 2005 (n. 20-40 asukasta, YKR) 14 55 Honkajoki 52 22 53 83 Merikarvia 49 82 50 Siikainen 56 23 54 86 84 Kankaanpää Jämijärvi 51 85 18 20 19 21 Pomarkku 74 61 72 73 71 43 59 70 69 60 Noormarkku Lavia 42 68 67 46 66 64 92 Pori Ulvila 65 36 37 Kiikoinen 91 47 48 28 44Luvia 57 Nakkila 58 45 Harjavalta 11 35 12 Kokemäki 13 33 31 8 32 34 Eurajoki 29Kiukainen 7 28 9 81 15 10 39 17 1 3 Huittinen Rauma 40 2 Köyliö 75 79 38 16 80 Lappi 88 30 41 Eura 87 5 90 Vampula 4 223 Säkylä Lähde: 6 Ympäristöministeriö ja Museovirasto 1993 89 YKR 0 5 10 20 Tilastokeskus km SYKE SATAKUNTALIITTO 13.4.2007 / SL, AL RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ 1 Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16/1993 liite 2a Eura 4. Hinnerjoen kirkonkylä ja kulttuurimaisema 1. Euran kirkonkylä ja viljelysaukeat Hinnerjoen vanhasta kyläkeskuksesta on säilynyt edustava näyte jokirannassa kirkon läheisyydessä. Huomattavia yksittäiskohteita Euran kirkko ympäristöineen muodostaa ehjän maisemakokonai- ovat Kreulan rakennusryhmä kyläraitin varrella sekä Heurun suuden, joka koostuu vanhasta hautausmaasta, makasiinista, tasapainoinen punamullattu rakennusryhmä joen toisella puolen. kirkkosillasta ja Lukkalaan johtavasta tiestä, vanhasta kansakou- Heurun takana on vanhaa mäkitupa-asutusta. Hinnerjoen ranta- lusta sekä nuorisoseuran talosta. viljelmät ovat kirkonkylän kohdalla kapeita, mutta maisemallisesti Maisemakuvaan liittyy Sorkkisten kyläasutus, Souppaan ja Läh- merkittäviä. teenojan rakennusryhmät sekä laaja Euraniitun ja Vaaniin pelto- -Hinnerjoen puukirkko valmistui vuonna 1755 kosken rannalle. aukea. Kirkonkylän eteläinen osa on voimakkaasti uusiutunut, Kirkko siirrettiin 1797-99 nykyiselle paikalleen ja laajennettiin mutta vanhaa rakennuskantaa on yhä Iso-Vahen kylän Ali- länsitornilliseksi ristikirkoksi (J. Höckert). Kirkkonäkymään kuulu- Nuoranteen ja Yli-Nuorantaan tiloilla. Alue on poikkeuksellisen vat 1880-luvullta rakennetut pitäjänmakasiini ja kivisilta. rikas rautakauden löydöistä. Kuulu Euran Käräjämäki muodostaa maisemallisesti arvokkaan miljöön. 5. Korven kylä ja kulttuurimaisema -Euran tornillinen, punatiilestä ja graniitista muurattu pitkäkirkko on vuodelta 1898 (J. Stenbäck). Kirkko sijaitsee vanhan hauta- Vanhan Lappi-Hinnerjoki maantien varrella sijaitseva hyvin säily- usmaan keskellä. nyt kyläkokonaisuus. Kylän keskustassa sijaitsevat empiretyylinen -Kirkkoherranpappila on rakennettu 1843 (P.J. Gylich). Mäen päärakennus 1800-luvun alkupuolelta. Kylä-Airilan (Tanne- -Euran nuorisoseuran jugendtyylinen seuratalo Pirtti on vuodelta rin) vinkkelin muotoon rakennettu päärakennus vuodelta 1880 1909 (J. Karhula). sekä luhtiaitta 1800-luvulta. Nakkilan päärakennus vuodelta 1902 -Vaaniin kartanon päärakennus on vanhimmilta osin 1700-luvulta. sekä Pohjolan päärakennus vuodelta 1915. Kylän itäpuolella Tien varressa sijaitsee empiretyylinen huvimaja. avautuu alava Luhdanojan viljelymaisema, joka jatkuu pohjoiseen -Ali-Nuoranteen vanhan talonpoikaistilan poikkeuksellisen pitkä maisemallisesti yhtenäisenä Lapin Kuolimaan kylään saakka. päärakennus on pääosin 1800-luvulta. 6. Honkilahden kirkonseutu 2. Kauttuan historiallinen teollisuusalue ja asuntoalueet Honkilahden puukirkko valmistui vuonna 1759 porilaisen raken- Suomen vuorimestari, maaherra Lorentz Creutz nuorempi perusti nusmestari J.S. Rothoviuksen rakennuttamana. Malliltaan kirkko 1689 Kauttuan rautaruukin. Raudanjalostus Kauttualle loppui on pitkäkirkko, jossa sakaristo ja asehuone antavat myöhemmän 1907, jolloin tilalle tuli paperinvalmistus. Vuonna 1937 paperiteh- laajennuksen johdosta sisätilalle ristikirkon luonteen. Kirkkomaan taan läheisyyteen perustettiin vielä pakkaustarviketehdas. Kaut- laidassa seisova tapuli on ilmeisesti valmistunut samaan aikaan tuan ruukin puinen päärakennus, joka nykyisin toimii klubina, on kirkon kanssa. Kirkonmäen miljööseen kuuluu lisäksi luonnonkivi- vuodelta 1802. Rakennusta on jatkettu 1824 matalammilla pää- kvaadereista rakennettu makasiini. tysiivillä. Päärakennusta ympäröivässä puistossa on puinen kello- tapuli ilmeisesti 1830-luvulta. Eurajoki -Lehtevän ruukinraitin varrella sijaitsevat 1800-luvulla rakennetut vasaraseppien tuvat sekä joukko 1800- ja 1900-lukujen vaihteen 7. Eurajoen-Irjanteen kulttuurimaisema molemmin puolin valmistuneita maatalous- ja asuinrakennuksia. -Kivettyjen kanavauomien varrella on jälkiä vanhoista myllyistä Eurajoen juoksua seuraava laaja maisemakokonaisuus, jonka sekä tehtaan vanha vesisaha vuosisadan alkupuolelta. Sahan ja osina ovat Irjanteen ja Kaukomäen kylät sekä näiden välinen päärakennuksen välissä on suuri hiilisuuli viime vuosisadan puo- laaja viljelymaisema, Eurajoen kirkonkylän jokivarsiasutus. Irjan- lelta. teen kylässä on vanhaa rakennuskantaa kirkon läheisyydessä. -Paperitehtaan johtajaa varten 1911 (J. Eklund) rakennettu Villa Parhaiten on säilynyt Lahdenrannan tilan rakennusryhmä. Kylässä Ahlström sijaitsee Pyhäjärven rannassa edustavan puiston ympä- on säilynyt myös kaksi myllyä. röimänä (P. Olsson). Sen läheisyyteen rakennettiin 1922 Villa -Irjanteen puinen pitkäkirkko on Kaarle Juhonpoika Killaisen 1731 Mäntylä (A. Tollet). rakentama. Lounaissuomalaista tyyppiä oleva barokkimainen -Ikihonkia kasvavaan mäenrinteeseen rakennettiin 1939 Alvar kellotapuli on rakennettu 1758 rakennusmestari Ravoniuksen Aallon suunnittelema terassitalo, joka myötäilee kaltevan maas- johdolla. Tapulin vieressä sijaitsee 1833 rakennettu hirsinen ton muotoja. lainamakasiini, joka toimii kotiseutumuseona sekä 1908 raken- -Ruukinalueeseen kiinteästi liittyvät Mikolanmäen ja Varkauden- nettu ruiskuhuone. Kappelin ympärillä on vanha hautausmaa. mäen asuntoalueet muodostavat viihtyisän miljöön. Mikolanmäen -Eurajoen puinen ristikirkko on rakennettu 1803 Ruotsin Inten- suurehkot asuinrakennukset on rakennettu 1920-40-luvuilla. dentinkonttorissa laadittujen piirustusten mukaan. Varkaudenmäen puutalot ovat Ahlströmin Varkauden talotehtaan -Eurajoen kristillisen kansanopiston päärakennus on vuodelta tuotantoa ja ne rakennettiin arkkitehti Alvar Aallon alustavan 1906. Lähellä sijaitseva Lavilan kivinen empiretyylinen viljamaka- suunnitelman ja tyyppimalliston mukaan 1940-luvun aikana. siini on 1830 luvulta (P. Gylich). Aallon suunnittelema on myös vuonna 1943 valmistunut naisvir- kailijoiden asuintalo Tipula, nykyinen Villa Aalto. Jokirannassa on 8. Vuojoen kulttuurimaisema sauna- ja pesularakennus vuodelta 1946 (Aino ja Alvar Aalto). Vuojoen laajaan kulttuurimaisemaan liittyvät Vuojoen kartanoalue 3. Turajärven ja Naarjoen kylät ja kulttuurimaisema ja Liinmaan linnanraunio. Vuojoen poikkeuksellisen edustava, empiretyylinen päärakennus on vuodelta 1836 (C.L. Engel). Turajärven ja Naarjoen kylät sijaitsevat lähellä toisiaan valtatien Matalammista sivurakennuksista toinen on yhdistetty myöhem- jakaessa kylien asutuksen. Turajärven peltojen ympäröimässä min liitososalla päärakennukseen. Kartanokokonaisuuteen kuuluu kyläkeskuksessa on perinteistä rakennuskantaa mm. Mäkitalon, joukko talousrakennuksia ja suuri, joenrantaa myötäilevä puisto. Vainio-Mikkolan ja Ollilan tiloilla. Naarjoen kylässä on perinteistä Eurajoen suussa sijaitseva Liinmaan linnanraunio, muinaiselta rakennuskantaa mm. Ryhtyn, Kylä-Kausen, Kahman, Jussilan ja nimeltään Vreghdenborch, on 1360-luvulta. Niemen tiloilla sekä eräillä pienemmillä tiloilla kyläraitin varrella. Naarjoen kansakoulu on rakennettu 1800-luvun lopussa. 2 liite 2a 9. Lapijoen kulttuurimaisema Honkajoki Lapinjoen laaja kulttuurimaisema ulottuu Lapijoen kylästä Hank- 14. Karvianjoen kulttuurimaisema kilan kylään saakka. Molemmissa kylissä on säilynyt perinteistä rakennuskantaa. Lapijoen kolmiaukkoinen kivisilta vuodelta 1883 Pohjois-Satakunnalle tyypillinen jokilaaksomaisema, jossa perin- on nimetty museosillaksi. teinen asutus seuraa joen muotoja. Honkajoen kyläkuvaa hallitsee vanha puukirkko. Jokirannassa 10. Rikantilan kylän kulttuurimaisema sijaitsee Lankosken vanha talonpoikaistila, jonka pitkä pääraken- nus on vuodelta 1770 ja museokäytössä oleva mylly vuodelta Rikantilan kylälle antavat leimansa mutkitteleva paikallistie ja 1878. Lähelle siirretty vanha lainamakasiini on vuodelta 1852. kallioiden välistä pilkottavat peltolaikut. Rakennuksista ovat -Honkajoen puukirkko rakennettiin vuosina 1804-10 (S. Köykkä). mainittavia Riikilän pitkä talonpoikainen päärakennus vuodelta Pohjaltaan tasavartisen ristin muotoiseen kirkkoon liittyy länsi- 1870 sekä Ruuskan talouskeskus. päässä kolminivelinen kellotapuli. Kirkko sijaitsee vanhan ki- viaidan ympäröimän hautausmaan keskellä. Harjavalta Huittinen 11. Kokemäenjoen kulttuurimaisema 15. Kokemäenjoen ja Loimijoen kulttuurimaisema Harjavallan uusi silta jakaa Kokemäenjoen laajan kulttuurimaise- man kahteen osaan. Sen luoteispuolella on historiallisesti merkit- Ympäristöstään voimakkaasti kohoavat Ripovuoren kalliot tarjoa- tävä Lammaistenlahti, jonka rantamilla ovat Satalinnan parantola, vat harvinaisen näköalan Kokemäenjoen edustavimpaan viljely- Pirkkalan ja Pirilän kylät sekä Kangasniemen ja Tolvin rakennus- maisemaan. Loimijoki, Punkalaitumenjoki ja Sammunjoki yhtyvät ryhmät. Sillan kaakkoispuolella maiseman kiinnekohtina
Load more

Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)
    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
    [Show full text]
  • Kauppa-Alue 1 Akaa Hämeenkoski Kerava Länsi- Turunmaa Pirkkala
    Kauppa-alue 1 Länsi- Akaa Hämeenkoski Kerava Turunmaa Pirkkala Siuntio Asikkala Hämeenkyrö Kiikoinen Marttila Pomarkku Somero Askola Hämeenlinna Kirkkonummi Masku Pori Sysmä Aura Iitti Kokemäki Miehikkälä Pornainen Säkylä Espoo Ikaalinen Koski Mynämäki Porvoo Taivassalo Eura Imatra Kotka Myrskylä Pukkila Tammela Eurajoki Inkoo Kouvola Mäntsälä Punkalaidun Tampere Forssa Janakkala Kuhmoinen Mäntyharju Pyhtää Tarvasjoki Hamina Jokioinen Kustavi Naantali Pyhäranta Turku Hanko Juupajoki Kärkölä Nakkila Pälkäne Tuusula Harjavalta Jämijärvi Köyliö Nastola Pöytyä Ulvila Hartola Jämsä 1) Lahti Nokia Raasepori Urjala Hattula Järvenpää Laitila Nousiainen Raisio Uusikaupunki Hausjärvi Kaarina Lapinjärvi Nummi-Pusula Rauma Valkeakoski Heinola Kangasala Lieto Nurmijärvi Riihimäki Vantaa Helsinki Kankaanpää Lohja Orimattila Rusko Vehmaa Hollola Karjalohja Loimaa Oripää Salo Vesilahti Huittinen Karkkila Loviisa Orivesi Sastamala Vihti Humppila Kauniainen Luumäki Padasjoki Sauvo Virolahti Hyvinkää Kemiönsaari Luvia Paimio Sipoo Ylöjärvi 2) 1) Lukuun ottamatta entisten Jämsänkosken ja Kuoreveden kuntien alueita, jotka kuuluvat kauppa-alueeseen 2 2) Lukuun ottamatta entisen Kurun kunnan aluetta, joka kuuluu kauppa-alueeseen 2 Kauppa-alue 2 Alajärvi Joutsa 7) Kesälahti 7) Lappajärvi Nilsiä 7) Pyhäjärvi Soini Vieremä 7) Alavieska Juankoski 7) Keuruu 7) Lapua Nivala Pyhäntä Sonkajärvi Vihanti Alavus Juva Kihniö Laukaa Närpiö Raahe Sulkava 7) Viitasaari Enonkoski 7) Jyväskylä 7) Kinnula Leppävirta 7) Oulainen Rantasalmi 7) Suomenniemi 7) Vimpeli Evijärvi Jämsä
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA on LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I
    KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA ON LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I LAKANNUT KUNTA VASTAANOTTAVA KUNTA Kunnan nimi Kuntanumero Lakkaamispäivä Kunnan nimi Kuntanumero Huomautuksia Ahlainen 001 010172 Pori 609 Aitolahti 002 010166 Tampere 837 Akaa 003 010146 Kylmäkoski 310 ks. tämä taulu: Kylmäkoski-310 Sääksmäki 788 ks. tämä taulu: Sääksmäki-788 Toijala 864 ks. tämä taulu: Toijala-864 Viiala 928 ks. tämä taulu: Viiala-928 Alahärma 004 010109 Kauhava 233 ks. tämä taulu: Kortesjärvi-281 ja Ylihärmä-971 Alastaro 006 010109 Loimaa 430 ks. tämä taulu: Mellilä-482 Alatornio 007 010173 Tornio 851 Alaveteli 008 010169 Kruunupyy 288 Angelniemi 011 010167 Halikko 073 ks. tämä taulu: Halikko-073 Anjala 012 010175 Sippola 754 ks. taulu II: Sippola-754 Anjalankoski 754 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Elimäki-044, Jaala-163, Kuusankoski-306, Valkeala-909 Anttola 014 311200 Mikkeli 491 ks. tämä taulu: Mikkelin mlk-492 Artjärvi 015 010111 Orimattila 560 Askainen 017 010109 Masku 481 ks. tämä taulu: Lemu-419 Bergö 032 010173 Maalahti 475 Björköby 033 010173 Mustasaari 499 Bromarv 034 010177 Hanko 078 Tenhola 842 ks. tämä taulu: Tenhola-842 Degerby 039 010146 lnkoo 149 Dragsfjärd 040 010109 Kemiönsaari 322 ks. tämä taulu: Kemiö-243 ja Västanfjärd-923 Elimäki 044 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Jaala-163, Kuusankoski-306, Anjalankoski-754, Valkeala-909 Eno 045 010109 Joensuu 167 ks. tämä taulu: Pyhäselkä-632 Eräjärvi 048 010173 Orivesi 562 Haaga 068 010146 Helsinki 091 Haapasaari 070 010174 Kotka 285 Halikko 073 010109 Salo 734 ks. tämä taulu: Kiikala-252, Kisko-259, Kuusjoki-308, Muurla-501, Perniö-586, Pertteli-587, Suomusjärvi-776, Särkisalo-784 Hauho 083 010109 Hämeenlinna 109 ks.
    [Show full text]
  • The Satakunta Region's Futures Exercises in Practice
    The Satakunta Region´s Futures exercises in practice Tuula Hermunen Regional Council of Satakunta FUTUREG CONFERENCE Sligo 9.10.2007 Satakunta region • Located on the West Coast of Finland • Population 230,000 – Main towns: Pori (76,200), Rauma, Ulvila, Kankaanpää, Huittinen, Eura, Kokemäki – 26 municipalities – 3 sub-regions • Area 8,300 km2 Corner Stones of the local economy • Metal Industry (Heavy engineering, offshore, automation) • Energy production • Process industry • Ports and logistics • Food industry (eg. Poultry) • Forestry industry Employment • 12,000 companies employing 54,000 workers • Unemployment 11.2% (21.7% 1995) Culture and history 2 Unesco World Heritage sites: - Old Rauma wooden town - Lappi’s Hill tomb from the Bronze Age Various music and other cultural events: - Pori Jazz - Rauma Lace Week etc. Satakunta 2035 SATAKUNTA Karvia • Objectives Honkajoki Merikarvia Siikainen Kankaanpää • The Futures Process Jämijärvi Pomarkku • Stakeholders involved Noormarkku Lavia PORI Pori Ulvila Kiikoinen • Future Tools used Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki • Results gained Eurajoki Kiukainen Huittinen Rauma Köyliö Lappi Kodisjoki Vampula • General thoughts Säkylä Eura Vaasa FINLAND 193 km SATAKUNTA 115 km Tampere 138 km 242 km Turku Helsinki SATAKUNTALIITTO The objectives were • to identify focus areas of major importance, • to gain insight on alternative development paths in the regionally relevant focus areas, • to rise awareness among the public about regional planning and foresight processes, • to let the public identify alternative
    [Show full text]
  • Vedenhankinnan Yleissuunnitelma, Tiivistelmä.Pdf
    Kokemäenjokilaakso 1 2021-02-25 Suunnittelualue Eurajoki Nakkila Harjavalta Kokemäki Pori Ulvila 2 2021-02-25 Suunnitelman tausta ja tavoitteet • Pohjavedenotto keskittynyt samoille pohjavesialueille ja harjujaksoille • Kokemäellä ja Harjavallassa pohjavedenpinnan ennustetun laskun ja kaivojen tukkeutumisen myötä pohjavettä ei välttämättä pystytä ottamaan samoja määriä kuin nykyään. • Eurajoella ja Ulvilassa nykyiset pohjavesivarannot hyödynnetään jo käytännössä • Eurajoen keskustan ja Harjavallan verkostoon ei ole varavesiyhteyksiä èTarvitaan uusia alueellisia vedenhankintaratkaisuja èVedenhankinnan turvaaminen tulevaisuudessa (v. 2040) sekä lyhyt- ja pitkäkestoisissa häiriötilanteissa 3 2021-02-25 Vesijohtoverkoston liittyjämääräennuste Vedenkulutuksen ennuste (m3/vrk) (as) 25000 140000 100 % 90 % 120000 20000 80 % 100000 70 % 60 % 15000 80000 50 % 60000 40 % 10000 40000 30 % 20 % 20000 5000 10 % 0 0 % 0 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila Pori Ulvila Yhteensä 2019 2040 2019 % 2040 % 2019 2040 yhteensä 2040 varaus teollisuudelle 4 2021-02-25 Suunnitelmavaihtoehdot Vaihtoehto 0+ Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 – Vireillä olevat vedenhankintaan – Kehitetään ja saneerataan omia – Kehitetään yksittäisten kuntien ja jakeluun liittyvät hankkeet, vedenottamoita ja välisiä yhdysvesijohtoja ja joiden toteutuksesta on vedenkäsittelylaitoksia varavesijohtoja päätetty – Uusia ylikunnallisia vesijohtoja toimintavarmuuden ei rakenneta parantamiseksi – Lisäksi saneerataan omia ottamoita 5 2021-02-25 Suunnitelmavaihtoehdot Vaihtoehto 3 Vaihtoehto 4 – Rakennetaan
    [Show full text]
  • Lakkautuskunta Nimike Ajankohta Liitoskunta Nimike
    Lakkautuskunta Nimike Ajankohta Liitoskunta Nimike 994 Pirkkala 1.1.1922 536 Nokia 321 Kyyrölä 1.1.1934 - Luovutetulla alueella 013 Antrea 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 080 Harlu 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 087 Heinjoki 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 093 Hiitola 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 147 Impilahti 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 162 Jaakkima 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 168 Johannes 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 215 Kanneljärvi 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 234 Kaukola 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 258 Kirvu 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 264 Kivennapa 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 268 Koivisto 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 269 Koiviston mlk 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 296 Kuolemajärvi 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 302 Kurkijoki 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 314 Käkisalmen mlk 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 313 Käkisalmi 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 397 Lahdenpohja 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 412 Lavansaari 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 437 Lumivaara 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 488 Metsäpirtti 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 497 Muolaa 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 591 Petsamo 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 628 Pyhäjärvi Vi 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 690 Rautu 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 703 Ruskeala 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 706 Räisälä 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 731 Sakkola 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 733 Salmi 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 745 Seiskari 19.9.1944 - Luovutetulla alueella 757 Soanlahti
    [Show full text]
  • SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON OPAS Generalregistret Över Bosättningen I Finland En Handledning
    SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON OPAS Generalregistret över bosättningen i Finland En handledning Helsinki 1975 IL ^>| pfu »V» '^l<Uk VU*, l\ . °Jau^ 9luf*M^f <*U*f Ma*. L | (fiau ^,<7?04c«.A 1 SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON OPAS Generalregistret över bosättningen i Finland. En handledning VALTIONARKISTON JULKAISUJA — RIKSARKIVETS PUBLIKATIONER PUBL1CATIONS OF THE NATIONAL ARCHIVES OF FINLAND 7 Helsinki 1975 VALTIONARKISTO RIKSARKIVET The General Registcr of Scttlcment in Finland An Introduction in Finnish and Swedish Kirjoittanut — Författad av Eljas Orrman Kannessa eräiden Halikon pitäjän talonpoikien puumerkkejä v:n 1592—1597 vcrorästiluettelosta. Etu- ja takakannen sisäsivuilla aukeama Kiskon—Kiikalan asutuksen yleisluettelosta v:lta 1634—1653. Valokuvannut J. Kalervo ISBN 951-46-1842-4 Helsinki 1975. Valtion painatuskeskus SISÄLLYS - INNEHÄLL sivu Johdanto .............................................. 1 Inledning .............................................. 9 Kirjallisuutta - Litteratur.. .......................... 17 Luettelo v:n 1939 kuntajaon mukaisten kuntien esiin­ tymisestä Suomen asutuksen yleisluettelossa v. 1974 - Förteckning över är 1939 existerande kommuners före- komst i generalregistret över bosättningen i Finland är 1974 19 Suomen asutuksen yleisluettelossa yleisimmin käytetyt lyhennykset - De allmännaste förkortningarna i general­ registret över bosättningen i Finland ................. 44 Kuntien ruotsinkieliset nimet ja niiden suomenkieliset vastineet - Kommunernas svenska namn med motsvarande finska namn ...........................................
    [Show full text]
  • 010 229 0400 * Hopunkatu 1, PL 101, 38201 Sastamala * Viesti Jokaiseen Talouteen Joka Viikko - Alueviesti
    MEDIA- TIEDOT 2016 010 229 0400 * Hopunkatu 1, PL 101, 38201 Sastamala * www.alueviesti.fi Viesti Jokaiseen Talouteen Joka Viikko - Alueviesti Kustannusliike Aluelehdet Oy on vuonna Yhdeksän kunnan alueella ilmestyvä Alue- 1980 perustettu perheyritys, joka julkai- viesti on yli kolmenkymmenen toiminta- see alueellista kaupunkilehteä Alueviestiä. vuotensa aikana vakiinnuttanut vahvan ase- Sanomalehtien liittoon kuuluva, puoluee- man alueellisena tiedotusvälineenä. ton ja riippumaton Alueviesti on yksi har- Alueviesti jaetaan vuoden 2016 alusta Al- voista kaupunkilehdistä, joka ei ole suur- ma Manun varhaisjakelun välityksellä. Var- ten lehtikonsernien omistuksessa vaan toi- haisjakelualueen ulkopuolella lehti jaetaan mii yrittäjäpohjalta. noutolaatikoihin. Jakelualue Sastamala, Huittinen, Punkalaidun, Lavia, Köyliö, Säkylä ja Ko- kemäki. Alueviesti tavoittaa joka viikko yli 33 000 taloutta. Kuukauden ensimmäinen numero jaetaan myös Nokialle ja Lavia Euraan. Tällöin jakoalueeseen kuuluu 47 000 taloutta. Kuu- kauden kolmas lehti jaetaan myös Euraan, jolloin jako kattaa Suodenniemi 37 000 taloutta. Alueviesti jaetaan keskiviikkoisin kotitalouksien lisäksi yrityk- Kiikoinen siin, oppilaitoksiin, opiskelija-asuntoloihin, palvelutaloihin ja sairaaloihin. Mouhijärvi Nokia Lehden voi tilata jakelualueen ulkopuolelle Suomessa 64€ / vuosi, 19€ / 3kk (sis. alv:n 10%) Sastamala Noutopisteet Kokemäki Äetsä Sastamala • Sale Kiikka • ABC Kiikoinen • Sastamalan kaupungintalo Vammala • Alueviesti • Heinon Leipomo Huittinen • Häijään Säästömarket • ABC Huittinen
    [Show full text]
  • Säädk 189/2004
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2004 N:o 1273—1280 SISÄLLYS N:o Sivu 1273 Laki tuloverolain muuttamisesta ............................................................ 3579 1274 Vuoden 2005 tuloveroasteikkolaki .......................................................... 3581 1275 Laki tuloverolain 105 a ja 124 §:n muuttamisesta ........................................... 3582 1276 Laki verontilityslain 12 §:n muuttamisesta .................................................. 3583 1277 Laki autoverolain muuttamisesta ............................................................ 3584 1278 Laki autoverolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ........ 3585 1279 Valtioneuvoston asetus uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2005—2009 myönnettävistä valtionavustuksista ............................................. 3587 1280 Työministeriön asetus työssäkäyntialueista annetun työministeriön asetuksen muuttamisesta . 3589 N:o 1273 Laki tuloverolain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 92 §:n 24 kohta ja 127 b §:n 1 kohta, sellaisena kuin ne ovat, 92 §:n 24 kohta laissa 1263/1997 ja 127 b §:n 1 kohta laissa 1162/2002, sekä lisätään 92 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1465/1994, 1333/1995, 196/2001, 896/2001, 1309/2002 ja 1360/2002 sekä mainitussa laissa 1263/1997, uusi 25 kohta ja 127 a §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 995/2000
    [Show full text]
  • Tutkimus Merikarvian Kuntatalouden Kehityksestä 2005-2010 Liik
    Päivi Salmi KRIISIKUNNASTA TALOUDELLISESTI TERVEEKSI KUNNAKSI - Tutkimus Merikarvian kuntatalouden kehityksestä 2005-2010 Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinnon suuntautumisvaihtoehto 2011 KRIISIKUNNASTA TALOUDELLISESTI TERVEEKSI KUNNAKSI - Tutkimus Merikarvian kuntatalouden kehityksestä 2005-2010 Salmi, Päivi Satakunnan ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma Joulukuu 2011 Ohjaaja: Jullenmaa, Marja-Liisa Sivumäärä: 87 Liitteitä: 2 Asiasanat: kunnallistalous, kustannukset, tilinpäätös, analyysi ____________________________________________________________________ Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten Merikarvian kunta on saanut talouten- sa vuoden 2005 heikosta tilanteesta tämän hetkiseen hyvään tilaan. Tutkimusongel- maan haettiin vastausta tutkimalla Merikarvian ja vertailukuntien nettokustannusten kehitystä tehtävittäin vuosina 2005-2009 ja Merikarvian nettokustannusten kehitystä tehtävittäin vuosina 2005-2010. Vertailukunnat otettiin mukaan, jotta nähtäisiin, ovatko Merikarvian kustannukset kehittyneet erilailla kuin muiden vertailukuntien. Näitä vertailukuntia työssä olivat Honkajoki, Jämijärvi, Karvia, Kiikoinen, Köyliö, Lavia, Luvia, Pomarkku, Siikainen ja Säkylä. Tutkimusta varten kerättiin aineistoa Tilastokeskuksen tilastojen sekä Merikarvian tilinpäätöstietojen pohjalta. Lisäksi hankittiin haastatteluaineistoa. Haastattelut suori- tettiin syys-marraskuussa 2011 ja niiden avulla haettiin vastausta siihen, miksi jotkut kustannukset Merikarvialla olivat muuttuneet. Haastattelujen kohteena olivat Meri- karvian
    [Show full text]
  • Satakunnan Teollisuusvisio 2015
    SATAKUNNAN TEOLLISUUSVISIO 2015 Toimiala: TEKNOLOGIATEOLLISUUS 1 (koneet ja laitteet) Työryhmä: Paavo Sorvakka, Polartherm, pj. Mika Laiho, Heikki Laiho Oy Harri Lotila, Aalborg Industries Hanna-Leena Mäkitalo, ETS Lindgren Oy Tuomas Pere, Pintos Oy Janne Rautavuori, Oras Oy Mikko Toivonen, Leimet Oy Jouni Valavuo, PMH Technology Jari Valtonen, Narvi Oy Petri Merisaari Harri Sjöholm Saana Ström SATAKUNNAN TEOLLISUUSVISIO 2015 Toimiala (miniklusteri) — Teknologiateollisuus 1 Koneet, laitteet, tuotteet ja partneritoimittajat Toimialan kuvaus – Teknologiateollisuus Toimialan miniklusterirakenne Satakunnassa on kuvattu oheiseen kaaviokuvaan. Kuvaa on muokattu yhdessä molempien teknologiateollisuuden ryhmien (1 ja 2) kanssa. Alihankinta- Valimo- palvelut teollisuus • Järjestelmätoimittajat • Kokonaistoimittajat • Osatoimittajat • Alihankkijat Perus- Kone-automaation metallien ja ohjaus- valmistus järjestelmien toimittajat Metallituotteiden toimittajat Koneiden ja laittei- den toimittajat • metallin muokka- us Toimitus- ja Suunnittelu- palveluvastuu ja insinööri- • Tavaratuotteet Palveluliiketoimen toimistot • Palvelutuotteet harjoittajat esim. käyttö- ja • Huolto- ja kunnos- huoltopalvelut sapitopalvelut Telakka- ja offshore- Kulkuneuvojen tai teollisuus niiden komponent- tien toimittajat Työvoiman- Materiaalien uudel- vuokraus leen käsittely ja yritykset kierrätys Sidostahot • Yliopistokeskus Tukevat toimialat: • SAMK • Tietotekniikka • AOL:t • Tiedonsiirto • TE-keskus • Ohjelmointi • Finnvera • Logistiikka • Prizztech Oy Swot Consulting
    [Show full text]