DOCSLIB.ORG

Tarkkailu Porin Edustan Meri- Alueella Vuosina 2014–16

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Tarkkailu Porin Edustan Meri- Alueella Vuosina 2014–16 VENATOR OY KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU PORIN EDUSTAN MERI- ALUEELLA VUOSINA 2014–16 Anna Väisänen 2018 ISSN 0781-8645 Julkaisu 792 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO ...................................................................................................................................... 1 2. TARKKAILUALUE .............................................................................................................................. 1 3. KUORMITUS JA VEDEN LAATU TARKKAILUALUEELLA ..................................................................... 2 4. TARKKAILU MENETELMÄT ............................................................................................................... 6 4.1 Ammattikalastuksen seuranta ................................................................................................. 6 4.1.1. Toteutus ja menetelmät .................................................................................................... 6 4.1.2. Ammattikalastajien määrän kehitys .................................................................................. 7 4.1.3. Pyyntiponnistus troolikalastus........................................................................................... 8 4.1.4. Pyyntiponnistus silakkapyydykset ..................................................................................... 9 4.1.5. Pyyntiponnistus lohipyydykset .......................................................................................... 9 4.1.6. Pyyntiponnistus siikapyydykset ....................................................................................... 10 4.1.7. Pyyntiponnistus muut pyydykset .................................................................................... 11 4.1.8. Ammattikalastuksen pyyntiponnistus tarkkailualueen osa-alueilla ................................ 12 4.1.9. Ammattikalastuksen saaliit .............................................................................................. 16 4.1 Vapaa-ajan kalastuksen seuranta .......................................................................................... 19 4.1.1. Toteutus ja menetelmät .................................................................................................. 19 4.2 Tulokset .................................................................................................................................. 21 4.2.1. Tiedustelun palautus ....................................................................................................... 21 4.2.2. Kalastajamäärät ............................................................................................................... 22 4.2.3. Pyydysten käyttö ............................................................................................................. 23 4.2.4. Pyydysten pyyntiponnistus .............................................................................................. 24 4.3 Saaliit ...................................................................................................................................... 26 4.3.1. Pihlavanlahti ja Ahlaisten saaristo ................................................................................... 29 4.3.2. Merikarvian edustan merialue ........................................................................................ 30 4.3.3. Porin edustan merialue (Enskeri-Preiviikinlahti) ............................................................. 31 4.3.4. Luvian edustan merialue (Viasvesi-Luvia) ........................................................................ 32 4.4 Kalastushaitat ......................................................................................................................... 33 4.4.1. Pihlavanlahti-Ahlaisten saaristo ...................................................................................... 34 4.4.2. Merikarvian edustan merialue ........................................................................................ 36 4.4.3. Porin edustan merialue ................................................................................................... 39 4.4.4. Luvian edustan merialue ................................................................................................. 40 5. YHTEENVETO ................................................................................................................................. 42 VIITTEET LIITTEET: Liite 1. Kalastustiedustelulomake Liite 2. Osa-alueiden kokonaissaaliit pyydystyypeittäin vuonna 2016 Liite 3. Jakelulista Kalaosasto/AV 28.2.2018 Julkaisu 792 VENATOR OY KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU PORIN EDUSTAN MERIALUEELLA VUOSINA 2014–16 1. JOHDANTO Venator Oy (ent. Sachtleben Pigments Oy) valmistaa titaanioksidia ilmeniitistä ja rikkihaposta. Teh- taan toiminta käynnistyi vuonna 1961. Kalataloudellisia vaikutuksia on seurattu jo 1970-luvulta lähti- en. Nykyään Venator Oy:n kalataloudellinen velvoitetarkkailu perustuu Länsi-Suomen ympäristölupa- viraston 31.12.2007 antamaan lupaan (Dnro LSY-2004-Y-393). Luvassa on määrätty, että luvansaajan on tarkkailtava toiminnan kalataloudellisia vaikutuksia Varsinais-Suomen TE-keskuksen kalatalousyk- sikön hyväksymällä tavalla (nyk. Varsinais-Suomen ELY-keskus, kalatalouspalvelut- ryhmä). Luvansaa- ja määrättiin maksamaan vuodesta 2008 alkaen 25 000 euron suuruinen vuosittainen kalatalousmak- su, joka käytetään kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseen jätevesien vaikutus- alueella. Tarkkailua on toteutettu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n (nyk. KVVY Tutkimus Oy) laatiman ja Varsinais-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikön 16.9.1997 (kirjeen Dnro 5397/871/97) hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Veden laatua tarkkaillaan erillisen tarkkailuohjelman mu- kaisesti osana Kokemäenjoen ja Porin merialueen yhteistarkkailua. Kalataloudellisessa tarkkailussa seurataan jatkuvana Luvian, Porin ja Merikarvian rannikon ammatti- kalastuksen määrää ja saaliita. Alueen vapaa-ajankalastajien määriä, pyyntiä ja saaliita selvitetään puolestaan laajan kalastustiedustelun avulla kolmen vuoden välein. Aikaisemmin tarkkailuun kuului myös meritaimenistutusten tuloksellisuuden seuranta kalojen merkintätutkimuksen avulla, mutta tarkkailua ei ole enää jatkettu 2000-luvun alun jälkeen. Tässä raportissa esitetään vuoden 2016 kalastusta koskevan vapaa-ajankalastustiedustelun tulokset sekä vuosia 2014–2016 koskevat ammattikalastuksen tulokset. 2. TARKKAILUALUE Tutkimusalueeseen kuuluu Selkämeren rannikko Luvian (Eurajoki) eteläiseltä kunnanrajalta Merikar- vian pohjoiselle kunnanrajalle. Alue on jaettu ammatti- ja vapaa-ajan kalastuksen saalistietoja varten neljään osa-alueeseen, jotka ilmenevät kuvasta 2.1. www.kvvy.fi | [email protected] | (03) 2461 111 | PL 265, 33101 Tampere 2 Merikarv ia 2 Osa-aluejako 1) Ahlaisten saaristo ja Pihlavanlahti 2) Merikarvian edusta 3) Porin edusta, Eskeri-Preiviikinlahti 4) Luvian edusta, Viasvesi-Luvia 1 Enskeri Ahlaisten saaristo 3 Pihlavanlahti Preiviikinlahti Pori Viasvesi 4 Luv ia 10 km Kuva 2.1. Tarkkailualue ja sen osa-alueet. 3. KUORMITUS JA VEDEN LAATU TARKKAILUALUEELLA Venator Oy:n jätevesien vaikutuksia tarkkaillaan Kokemäenjoen ja Porin yhteistarkkailun puitteissa, joka on aloitettu vuonna 1975. Venator Oy liitettiin yhteistarkkailuun vuonna 1980. Seuraavat Vena- tor Oy:n toimintaa ja kuormitusta koskevat tiedot on otettu viimeisimmästä Kokemäenjoen ja Porin yhteistarkkailun raportista (Alajoki 2017). Titaanioksiditehtaiden tuotanto alkoi keväällä 1961. Jätevedet (prosessivedet) on johdettu purkuput- killa Selkämereen Karhuluodon edustalle. Vuoteen 2002 saakka jätevedet johdettiin noin 4 km pää- hän Karhuluodon rannasta. Vesisyvyys on aikaisemmalla purkualueella 16–17 metriä. Purkupaikalta länteen oli laajahko syvännealue, jonka maksimisyvyys oli 21 metriä. 1990-luvun lopulla alueelle läji- tettiin väylätöiden ruoppausmassoja, minkä seurauksena kokonaissyvyys pieneni nykyiselleen. Samal- la likaantunut pohja peittyi terveemmän sedimentin alle. Jätevedet johdetaan nykyisin noin 2 km päähän Karhuluodon rannasta alueelle, jonka vesisyvyys on noin 10 metriä. Purkuputkea on lyhennet- ty siten noin puolella. Jäähdytysvedet johdetaan selkeytysaltaan kautta Pihlavanlahteen. Prosessiveden pääkomponentit ovat olleet rikkihappo ja rautasulfaatti. Lisäksi jätevesi on sisältänyt titaanidioksidia ja erilaisia metalleja. Vuoden 1997 lopulla valmistui jätevedenpuhdistamo, jossa jäte- vedet neutraloidaan ja rauta saostetaan. Rikkihapon väkevöinti- ja talteenottolaitos sekä jätevesien neutralointi merkitsivät rikkihappokuormituksen loppumista, eikä happamia jätevesiä johdeta me- reen enää lainkaan. Rauta saostuu prosessissa lähes täysin. Vesistökuormitus loppui vuonna 1998 3 lähes kokonaan aikaisemmassa merkityksessä (Taulukko 3.1, Kuva 3.1, Kuva 3.2). Vuonna 1998 loppui myös muu metallikuormitus pääosin kokonaan. Jätevedessä on enää lähinnä mangaania (Taulukko 3.2) ja sulfaattia (82 964 kg/d). Taulukko 3.1. Jätevesimäärä ja pääkomponenttien kuormituksen kehitys vuosina 1971–2016. Q FeSO4 / H2SO4 TiO2 3 Vuosi m /d Fe (2006->) t/d t/d t/d Keskiarvo 1971-75 7340 326 232 Keskiarvo 1976-80 10266 218 294 Keskiarvo 1981-85 10890 166 286 Keskiarvo 1986-90 12088 129 200 13,2 Keskiarvo 1991-95 10556 54,4 80 4,8 Keskiarvo 1996-00 11132 10,8 17 1,5 Keskiarvo 2001-05 11451 0,01 0 0,02 Keskiarvo 2006-10 13873 0,04 0 0,02 Keskiarvo 2011-15 15021 0,03 0 0,01 Vuosi 2016 40767 0,02 0 0,02 t d-1 400 350 300 250 200 150 100 50 0 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007
Load more

Recommended publications
  • Selostus, Osa B: Teemakohtaiset Taulukot Ja Kartat
    SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 2 Selostus, osa B Kaavaselostuksen osa B sisältää Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 sisällön mukaiset teemakartat ja niihin liittyvät taulukot. Teemakartat ja taulukot korvaavat Satakunnan maakuntakaavan selostuksen osan B vastaavat kartat ja taulukot. Teemakartassa on joko yksilöity kohteen nimi tai kohdenumero, joka viittaa luettelossa olevaan kohteeseen. Kohteesta on pääsääntöisesti kuvattu kunta, jossa kohde sijaitsee, kohteen nimi, tunnus vaihemaakuntakaavakartalla ja pinta-ala ja/tai kpl määrä. Sisällysluettelo Maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne 1. Taajamatoimintojen alueet, taulukko 1 ja kartta 1 2. Keskustatoimintojen, vähittäiskaupan suuryksikköjen ja palvelujen alueet sekä työpaikka- alueet, taulukko 2 ja kartta 2 3. Tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhykkeet, taulukko 3 ja kartta 3 Ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt 4. Lentoliikenteen maantietukikohdan suojavyöhykkeet, taulukko 4 ja kartta 4 5. Terminaalitoimintojen alueet, taulukko 5 ja kartta 5 6. Aurinkoenergian tuotannon kehittämisen kohdealueet, taulukko 6 ja kartta 6 Vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö 7. Maa-ainesten ottoalueet, (turvetuotanto) ja selvitysalueet, taulukot 7 a-b ja kartta 7 Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen 8. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, taulukko 8 ja kartta 8 9. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, ehdotus, taulukko 9 ja kartta 9 10. Maisemallisesti tärkeät alueet, taulukko 10 ja kartta 10 11. Valtakunnallisesti
    [Show full text]
  • Integrating the Ecosystem Services of the Kokemäenjoki River Valley Into Land Use Planning
    Integrating the ecosystem services of the Kokemäenjoki river valley into land use planning SUSTAINBALTIC (CB354) 15 OCTOBER 2018 This plan was prepared as a part of SustainBaltic project (ICZM Plans for Council of Satakunta, Estonian University of Applied Sciences (Eesti Sustaining Coastal and Marine Human-ecological Networks in the Baltic Maaülikool) and the University of Tallinn (Tallinna Ülikool). SustainBaltic is Region, CB354). Project enhances the share of the managed coastal funded by EU Interreg Central Baltic Programme 2014−2020. The overall networks in the Central Baltic area by the cross-border preparation of the budget of the project is 1.3 million Euros, of which 1.023.000 Euros is granted ICZM plans for four case areas in Estonia and Finland. The lead partner in via European Regional Development Fund (ERDF). updated completed the project is the Department of Geography and Geology in the University ICZM plans can be downloaded from the websites of the partner on Turku. Other project partners are Finnish Environmental Institute, Regional organizations and at the http://www.utu.fi/SustainBaltic. Foreword In 2016–2018, the Regional Council of Satakunta took part in the to current planning practices in Finland. SustainBaltic project (ICZM Plans for Sustaining Coastal and Marine The case plan was created in collaboration between the Regional Human-ecological Networks in the Baltic Region, CB354) funded by Council of Satakunta, the Finnish Environment Institute and the the Interreg Central Baltic 2014–2020 programme, the goal of which is University of Turku’s Department of Geography and Geology. This to promote the planning of the sustainable management and use of report was prepared by Project Planner Asko Ijäs, M.Sc., from the coastal zones in the northern Baltic Sea region.
    [Show full text]
  • Triangular-Shaped Landforms Reveal Subglacial Drainage Routes in SW 2 Finland
    1 1 Triangular-shaped Landforms Reveal Subglacial Drainage Routes in SW 2 Finland 3 Mäkinen, J.a, *, Kajuutti, K.a, Palmu, J.-P.b, Ojala, A.b and Ahokangas, E.a 4 a Department of Geography and geology, University of Turku FI-20014 Turku, Finland. 5 b Geological Survey of Finland, P.O. Box 96 (Betonimiehenkuja 4) FI-02151 Espoo, Finland. 6 * corresponding author ([email protected]). 7 8 ABSTRACT 9 The aim of this study is to present the first evidence of triangular-shaped till landforms and related erosional 10 features indicative of subglacial drainage within the ice stream bed of the Scandinavian ice sheet in Finland. 11 Previously unidentified grouped patterns of Quaternary deposits with triangular landforms can be recognized from 12 LiDAR-based DEMs. The triangular landforms occur as segments within geomorphologically distinguishable 13 routes that are associated with eskers. The morphological and sedimentological characteristics as well as the 14 distribution of the triangular landforms are interpreted to involve the creep of saturated deforming till, flow and 15 pressure fluctuations of subglacial meltwater associated with meltwater erosion. There are no existing models for 16 the formation of this kind of large-scale drainage systems, but we claim that they represent an efficient drainage 17 system for subglacial meltwater transfer under high pressure conditions. Our hypothesis is that the routed, large- 18 scale subglacial drainage systems described herein form a continuum between channelized (eskers) and more 19 widely spread small-scale distributed subglacial drainage. Moreover, the transition from the conduit dominated 20 drainage to triangular-shaped subglacial landforms takes place about 50-60 km from the ice margin.
    [Show full text]
  • Vedenhankinnan Yleissuunnitelma, Tiivistelmä.Pdf
    Kokemäenjokilaakso 1 2021-02-25 Suunnittelualue Eurajoki Nakkila Harjavalta Kokemäki Pori Ulvila 2 2021-02-25 Suunnitelman tausta ja tavoitteet • Pohjavedenotto keskittynyt samoille pohjavesialueille ja harjujaksoille • Kokemäellä ja Harjavallassa pohjavedenpinnan ennustetun laskun ja kaivojen tukkeutumisen myötä pohjavettä ei välttämättä pystytä ottamaan samoja määriä kuin nykyään. • Eurajoella ja Ulvilassa nykyiset pohjavesivarannot hyödynnetään jo käytännössä • Eurajoen keskustan ja Harjavallan verkostoon ei ole varavesiyhteyksiä èTarvitaan uusia alueellisia vedenhankintaratkaisuja èVedenhankinnan turvaaminen tulevaisuudessa (v. 2040) sekä lyhyt- ja pitkäkestoisissa häiriötilanteissa 3 2021-02-25 Vesijohtoverkoston liittyjämääräennuste Vedenkulutuksen ennuste (m3/vrk) (as) 25000 140000 100 % 90 % 120000 20000 80 % 100000 70 % 60 % 15000 80000 50 % 60000 40 % 10000 40000 30 % 20 % 20000 5000 10 % 0 0 % 0 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila Pori Ulvila Yhteensä 2019 2040 2019 % 2040 % 2019 2040 yhteensä 2040 varaus teollisuudelle 4 2021-02-25 Suunnitelmavaihtoehdot Vaihtoehto 0+ Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 – Vireillä olevat vedenhankintaan – Kehitetään ja saneerataan omia – Kehitetään yksittäisten kuntien ja jakeluun liittyvät hankkeet, vedenottamoita ja välisiä yhdysvesijohtoja ja joiden toteutuksesta on vedenkäsittelylaitoksia varavesijohtoja päätetty – Uusia ylikunnallisia vesijohtoja toimintavarmuuden ei rakenneta parantamiseksi – Lisäksi saneerataan omia ottamoita 5 2021-02-25 Suunnitelmavaihtoehdot Vaihtoehto 3 Vaihtoehto 4 – Rakennetaan
    [Show full text]
  • Merikarvia Korvennevan Tuulivoimapuisto
    S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MERIKARVIA KORVENNEVAN TUULIVOIMAPUISTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Tammikuu 2014 Korvennevan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ulkoasu FCG /Leila Väyrynen Kannen kuva FCG FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korvennevan tuulivoimapuisto iii (265) Ympäristövaikutusten arviointiselostus 15.1.2014 Esipuhe Tämä ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus) on kuvaus Merikar- vian Korvennevan alueelle suunnitellun tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arvioinnista. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen on laatinut FCG Suunnit- telu ja tekniikka Oy UPM:n toimeksiannosta. FCG:n työryhmään kuuluvat: Leila Väyrynen, projektipäällikkö Projektinjohto, yhteydet tilaajaan ja sidosryhmiin suunnitelma-asiakirjat, kuva-aineisto, paikkatiedot Marja Nuottajärvi, FM (biologi) Projektikoordinaattori, luontoselvitykset sekä vaikutusten arvioinnit Natura-tarveharkinta ja muut suojelualueet Mattias Järvinen, FM (biologi) Yhteydet tilaajiin ja sidosryhmiin, vaikutusten arvioinnit Tiina Mäkelä, FM (biologi) Linnusto- ja luontoselvitykset sekä vaikutusten arvioinnit Muu eläimistö, riistatalous, Natura-tarveharkinta ja muut suojelualueet Tuomo Järvinen, ARK arkkitehti Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Taina Ollikainen, FM (suunnittelumaantiede) Sosiaaliset vaikutukset, elinkeinot Riikka Ger, MARK maisema-arkkitehti Maisema ja kulttuuriympäristö Suvi Rinne, FM maantiede Kuva-aineistot, paikkatiedot Heini Passoja, DI (vesihuolto- ja ympäristönsuojelutekniikka)
    [Show full text]
  • Pohjanlahden Rantatie Pohjanlahden Rantatie
    POHJANLAHDEN RANTATIE Satakuntalaisten maaseutukylien kautta Pohjanlahden rannikkoa seuraten kulkee vanha maantie. Rantatie on jo myöhäiskeskiajalla yhdistänyt toisiinsa Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan kulkien Pohjanlahden ympäri Ruotsin eteläosiin asti. Osittain rantatietä pitkin kulki keskiajalla Turun ja Korsholman linnojen välinen yhteydenpito ja 1600-luvulta lähtien postitalonpojat kuljettivat postia tiellä osittaista verovapautta vastaan. Rantatien varrella tai sen lähiympäristössä on useita valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä, arvokkaita maisema-alueita sekä luontokohteita, joihin vanha tie ja tuleva Selkämeren kansallispuisto yhdessä muodostavat luonnollisen yhteyden. Kansi: Henri Terho Kannen kuva: Jyrki Toivanen, Lankosken museosilta, Merikarvia. 2008 Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV ISBN 978-951-29-3950-3 POHJANLAHDENPOHJANLAHDEN RANTATIERANTATIE RatsupolustaRatsupolusta rannikonrannikon matkailutieksmatkailutieksii POHJANLAHDEN RANTATIE Ratsupolusta rannikon matkailutieksi Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV Pori 2009 © 2009 Kirjoittajat Turun yliopisto Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV http://www.hum.utu.fi/satakunta/ Toimittajat Maunu Häyrynen ja Mikael Lähteenmäki Ohjausryhmä Pentti Ala-Luopa, Merikarvian kunta Elisa Bruk, Turun yliopisto Pirjo Ihamäki, Turun yliopisto Pirjo Jaakkola, Eurajoen kunta Tomi Kuusimäki, SAMK Mikael Lähteenmäki, Turun yliopisto Ilmo Marttila, Noormarkun kunta Kari Ojalahti,
    [Show full text]
  • Satakunnan Liikennejärjestelmä- Suunnitelma
    SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITELMA SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Satakuntaliitto Sarja A:313 ISBN 978-952-5862-46-1 ISSN 0789-6824 Satakuntaliitto 2015 Vaihde: (02) 620 4300 Fax: (02) 620 4301 Y-tunnus 0830322-5 Postiosoite: PL 260, 28101 PORI Käyntiosoite: Pohjoisranta 11 D, 28100 PORI www.satakuntaliitto.fi Kannen valokuva: Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy Raportin valokuvat: Rauman satama: s. 14 ja s. 32, Porin kaupunki: s. 49, s. 58 Porin satama: s. 6 (yllä) Linea Konsutit Oy: muut kuvat Kartta-aineistot: © Maanmittauslaitos lupa nro 20/MML/15 © Karttakeskus, L4356 Esipuhe Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma edistää maa- kuntakaavan ja maakuntasuunnitelman toteutumista liiken- nejärjestelmän osalta. Suunnitelman tärkeänä lähtökohtana • Kari Hannus Porin kaupunki on maakunnan saavutettavuuden parantaminen siten, et- (varalla Sanna Välimäki) tä Satakunnan kilpailukyky ja aluekehityksen edellytykset • Pekka Heinonen Lavian kunta paranevat. Muita suunnitelman keskeisiä tavoitteita ovat • Harri Hiitiö Eurajoen kunta elinkeinoelämän kuljetusten kilpailukyky, arjen yhteyksien • Tarja Hosiasluoma Karvian kunta toimivuus maakunnan sisällä ja muualle maahan, kestävää • Jaana Karrimaa Harjavallan kaupunki yhdyskuntakehitystä tukeva kaupunkiliikenne sekä liikenne- • Paavo Karttunen Kankaanpään kaupunki turvallisuuden jatkuva parantaminen. • Eero Mattsson Pomarkun kunta • Mauno Mäkiranta Honkajoen kunta Liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimista ovat ohjanneet • Reijo Siltala Kokemäen kaupunki uuden liikennepolitiikan
    [Show full text]
  • Tutkimuksia 7 2009.Pdf (1.006Mt)
    Ammattikalastajuuden synty Yhteiskunnallinen murros ja kalastajan identiteetti Pohjois-Satakunnan rannikolla Juhani Salmi ja Pekka Salmi JULKAISIJA Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Viikinkaari 4 PL 2 00791 Helsinki Puh. 0205 7511, faksi 0205 751 201 www.rktl.fi RIISTA- JA KALATALOUS — TUTKIMUKSIA 7/2009 RIISTA- JA KALATALOUS TUTKIMUKSIA 7/2009 Ammattikalastajuuden synty Yhteiskunnallinen murros ja kalastajan identiteetti Pohjois-Satakunnan rannikolla Juhani Salmi ja Pekka Salmi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2009 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2009 Kannet kuvat: verkon paikkaajat, Siviä Välimaa; rääkipaatti, Juhani Salmi; Frans ja Alma Välimaan perhettä koolla, tuntematon Julkaisujen myynti: www.rktl.fi /julkaisut www.juvenes.fi /verkkokauppa Pdf-julkaisu verkossa: www.rktl.fi /julkaisut ISBN 978-951-776-729-3 (painettu) ISBN 978-951-776-730-9 (verkkojulkaisu) ISSN 1796-8860 (painettu) ISSN 1796-8879 (verkkojulkaisu) Painopaikka: Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print, Tampere 2009 Sisältö Tiivistelmä ................................................................................................................................4 Sammandrag ...........................................................................................................................5 Abstract ....................................................................................................................................6 1. Johdanto ........................................................................................................................7
    [Show full text]
  • Proceedings of a Seminar on Sea Level Displacement and Bedrock Uplift, 10-11 June 2010, Pori, Finland
    Working Report 2011-07 Proceedings of a Seminar on Sea Level Displacement and Bedrock Uplift, 10-11 June 2010, Pori, Finland Editors: Ari T. K. Ikonen Tarmo Lipping January 2011 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Working Report 2011-07 Proceedings of a Seminar on Sea Level Displacement and Bedrock Uplift, 10-11 June 2010, Pori, Finland Editors: Ari T. K. Ikonen Posiva Oy Tarmo Lipping Tampere University of Technology Pori Unit January 2011 Base maps: ©National Land Survey, permission 41/MML/11 Working Reports contain information on work in progress or pending completion. The conclusions and viewpoints presented in the report are those of author(s) and do not necessarily coincide with those of Posiva. ABSTRACT This working report is the proceedings of a seminar on Sea level displacement and bedrock uplift held on 10-11 June 2010 in Pori, Finland. The seminar included invited oral presentations, as well as poster presentations, addressing the causes and mechanisms, observations, modelling and implications of the sea level change and crustal uplift still continuing after the last glaciation in the Baltic Sea region. In the proceedings, a total of 14 papers are included, in addition to foreword and a summary of seminar discussions. Keywords: land uplift, post-glacial crustal rebound, global isostatic adjustment, sea level change, GIS modelling, radiocarbon dating, historical maps, archaeological findings, landscape reconstruction. Seminaari merenpinnan muutoksesta ja kallioperän kohoamisesta TIIVISTELMÄ Tähän työraporttiin on koostettu Porissa 10.-11. kesäkuuta 2010 pidetyn seminaarin "Sea level displacement and bedrock uplift" kirjallinen anti 14 seminaaripaperin, alkusanojen ja keskustelujen yhteenvedon muodossa.
    [Show full text]
  • Keräysjohtajat 23.2.2021 Osasto Kj/Pj Sukunimi Etunimi Matkapuhelin
    Keräysjohtajat 23.2.2021 Osasto Kj/Pj Sukunimi Etunimi Matkapuhelin Sähköposti Ahlainen Tammisto Anne 050-5472244 [email protected] Eura Leija Hanna 040-8733106 [email protected] Eurajoki Uotila Anne 050-3073539 [email protected] Harjavalta Salo Matti 040-5412515 [email protected] Hinnerjoki Aronen Pirjo 040-7526818 [email protected] Honkajoki Koskiniemi Aulikki 040-8377987 [email protected] Huittinen Korkala Liisa 050-3442104 [email protected] Ikaalinen Leppänen Reijo 044-0587087 [email protected] Jämijärvi Lauttalammi Eveliina 044-5551974 [email protected] Kankaanpää Koskiranta-Pajunen Raija 0400-598081 [email protected] Karvia pj Heiniluoma Liisa 040-7782725 [email protected] Kiikoinen Ristiniemi Päivikki 050-3481594 [email protected] Kokemäki Valin Reijo 040-5200047 [email protected] Kullaa Virta Sirkka 044-0250088 [email protected] Köyliö Jaakkola Minna 040-5239420 [email protected] Lappi Salonen Irma 040-5931664 [email protected] Lavia Väliheikki Maaret 044-5314526 [email protected] Luvia pj Mitikka Niina 040-7784897 [email protected] Merikarvia Saari Ilmo 040-5008753 [email protected] Mouhijärvi Lahdenniemi Anne 050-5549544 [email protected] Nakkila pj Perkkola Heli 040-8246864 [email protected] Noormarkku Hatanpää Satu 040-5870339 [email protected] Pohjois-Ikaalinen pj Mäenpää Åsa 050-3313681 [email protected] Pomarkku Lehtonen Raija 050-5411032 [email protected] Pori Väisänen Teemu 040-5155886 [email protected] Punkalaidun Routsi Terttu 050-3831608 [email protected] Rauma Hammar Erkki 0400-590260 [email protected] Siikainen Suominen Säde 041-4418765 [email protected] Säkylä Tupala Kirsti M.
    [Show full text]
  • Rural Tourist Attractions for Chinese Tourists
    2019 Rural Tourist Attractions for Chinese Tourists . Hiiumaa | Estonia . Karhuseutu | Finland . Knyszyn Forest | Poland ePublication | February 2019 “One Belt One Route – Baltic Silk Route” (OBORoute) by 5 Rural Tourist for Chinese Tourists Attractions Co-operation Project of Three Baltic Countries “One Belt One Route – Baltic Silk Route” (OBORoute) 7 Estonia Hiiumaa Island 15 Finland Karhuseutu Region 21 Poland Knyszyn Forest OBORoute | One Belt One Route – Baltic Silk Route 18 Rural Tourist Attractions for Chinese Tourists With this publication we wish to present some unique, rural – “countryside” – tourist attractions of three Baltic country locations: . Hiiumaa (Estonia) . Karhuseutu (Finland) . Knyszyn Forest (Poland) This ePublication is addressed especially for the travelling agencies operating in Europe. The mutual co-operation project “OBORoute” What is OBORoute? “One Belt One Route – Baltic Silk Route” is a project of three Baltic Leader-organizations: LAG Karhuseutu (Satakunta, Finland), LAG Hiiumaa (Estonia) and LAG Puszcza Knyszynska (Poland). The project has been led by Prizztech Oy (Pori, Finland). Three networking seminars were arranged in all participant locations (Estonia, Poland and Finland), in order to develor a mutual understanding of the Chinese tourists’ needs. Based on those three seminars we have built up this specific ePublication, in co-operation with China experts and the local micropreneurs and institutions. ePublication Work Group: . Estonian materials | Anne-Ly Torstensson (LAG Hiiumaa, Estonia) . Finnish materials | Merja Lehtonen (Prizztech Oy, Finland) . Polish materials | Pawel Tadejko (LAG Puszcza Knyszynska, Poland) OBORoute. Lay | -Oneout of Belt the publicationOne Route | Merja– Baltic Lehtonen Silk Route (Prizztech Oy, Finland) 18 Estonia | Hiiumaa HIIUMAA ISLAND (Estonia) Enjoy fresh air and wild nature Estonia | Hiiumaa This beautiful isolated Hiiumaa Island belongs to the UNESCO Man and Biosphere reserve because of the authentic setting, tranquillity and sustainable way of life.
    [Show full text]
  • Developing Sustainable Tourism in Satakunta's Coastal Zone – from The
    SustainBaltic (CB354) Developing sustainable tourism in Satakunta’s coastal zone – from the perspective of land use planning English version 5.11.2018 This plan was prepared as a part of SustainBaltic project (ICZM Plans for Sustaining Coastal Estonian University of Applied Sciences (Eesti Maaülikool) and the University of Tallinn and Marine Human-ecological Networks in the Baltic Region, CB354). Project enhances (Tallinna Ülikool). SustainBaltic is funded by EU Interreg Central Baltic Programme the share of the managed coastal networks in the Central Baltic area by the cross-border 2014−2020. The overall budget of the project is 1.3 million Euros, of which 1.023.000 preparation of the ICZM plans for four case areas in Estonia and Finland. The lead partner Euros is granted via European Regional Development Fund (ERDF). updated completed in the project is the Department of Geography and Geology in the University on Turku. ICZM plans can be downloaded from the websites of the partner organizations and at the Other project partners are Finnish Environmental Institute, Regional Council of Satakunta, http://www.utu.fi/SustainBaltic. In its Blue Growth Strategy (European Commission, 2012), the EU highlights Networks in the Baltic Region, CB354), funded by the Interreg Central Baltic coastal and maritime tourism as one of the key sectors that still hold significant 2014–2020 programme, with the goal of promoting the sustainable use of the development potential, both in terms of economic growth and the sustainable coastal areas of the northern Baltic Sea region. As part of this project, a wide- use of marine areas. The main benefits of sustainable tourism include the scale plan promoting the development of coastal and maritime tourism in the industry’s heavy focus on services, high employment rate and the number of jobs Bothnian Sea coastal zone was implemented.
    [Show full text]