DOCSLIB.ORG

Potential Reference Mires and Lakes Ecosystems for Biosphere Assessment of Olkiluoto Site

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Potential Reference Mires and Lakes Ecosystems for Biosphere Assessment of Olkiluoto Site Working Report 2010-67 Potential Reference Mires and Lakes Ecosystems for Biosphere Assessment of Olkiluoto Site Reija Haapanen Lasse Aro Teija Kirkkala Sari Koivunen Anne-Maj Lahdenperä Anna Paloheimo October 2010 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Working Report 2010-67 Potential Reference Mires and Lakes Ecosystems for Biosphere Assessment of Olkiluoto Site Reija Haapanen Haapanen Forest Consulting Lasse Aro Finnish Forest Research Institute Teija Kirkkala, Anna Paloheimo Pyhäjärvi Institute Sari Koivunen Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Anne-Maj Lahdenperä Pöyry Finland Oy October 2010 Base maps: ©National Land Survey, permission 41/MML/10 Working Reports contain information on work in progress or pending completion. The conclusions and viewpoints presented in the report are those of author(s) and do not necessarily coincide with those of Posiva. ABSTRACT New lakes and mires will develop in the sea area now surrounding Olkiluoto Island due to the postglacial land uplift. The properties of these objects can be forecast using data from existing lakes and mires. There are, however, no such objects on the present Olkiluoto Island. This Working Report presents a project, initiated in 2007, where lakes and mires at different successional stages, suitable as reference objects for the future ones, were searched. The task included delineation of the study area, based on e.g. geological and climatological factors, and development of the selection criteria. As background, development history and properties of present lakes and mires in the study area are described in this report. For this and forthcoming projects, several GIS data sets were acquired. With help of these data, literature and environmental databases, 33 mires and 27 lakes were selected. These were considered to be the best available analogues for the future objects around Olkiluoto Island. The characteristics of these objects are presented briefly; more detailed information is found in the literature and databases. Keywords: reference area, analogue site, parameter, classification, modelling, ecosystem, mire, lake. Olkiluodon biosfääriarviointiin sopivia referenssijärviä ja -soita TIIVISTELMÄ Maankohoamisen seurauksena Olkiluotoa nykyään ympäröivälle merialueelle tulee tule- vaisuudessa muodostumaan järviä ja soita. Näiden ominaisuuksia voidaan ennustaa olemassaolevien järvien ja soiden avulla. Nykyisessä Olkiluodossa ei järviä tai soita kuitenkaan ole. Tässä työraportissa esitellään vuonna 2007 alkanut projekti, jossa etsit- tiin eri kehitysvaiheissa olevia, Olkiluodon referenssikohteiksi sopivia järviä ja soita. Tehtävään kuului tutkimusalueen rajaus mm. geologisten ja ilmastollisten muuttujien perusteella sekä kohteiden valintakriteerien jäsentely. Näitä taustoittamaan työraportissa esitetään alueen soiden ja järvien kehityshistoriaa sekä ominaisuuksia. Tätä projektia ja tulevia GIS-analyysejä varten hankittiin useita keskeisiä paikka- tietoaineistoja. Näiden, sekä tutkimusjulkaisujen ja ympäristötietokantojen perusteella valittiin 33 suota ja 27 järveä, joiden voidaan ajatella parhaiten kuvaavan Olkiluotoon tulevaisuudessa kehittyviä kohteita. Näiden kohteiden ominaisuudet on esitetty tiiviste- tysti; tarkempaa tietoa löytyy tutkimusjulkaisuista sekä tietokannoista. Avainsanat: referenssialue, analogikohde, parametri, luokitus, mallinnus, ekosysteemi, suo, järvi. 1 TABLE OF CONTENTS ABSTRACT TIIVISTELMÄ PREFACE ..................................................................................................................... 3 1 INTRODUCTION ................................................................................................... 5 1.1 Motivation ..................................................................................................... 5 1.2 This project ................................................................................................... 6 1.3 Study area .................................................................................................... 7 1.4 Links to other studies ................................................................................... 9 2 ORIGIN AND DEVELOPMENT OF LAKES AND MIRES ................................... 11 2.1 The origin and development of lakes ......................................................... 11 2.1.1 Origin of lakes – general ........................................................... 11 2.1.2 Lake succession on Finnish land uplift coast ............................ 12 2.1.3 Characteristics of Finnish lakes ................................................. 13 2.2 The origin and development of mires ......................................................... 19 2.2.1 Origin of mires – general ........................................................... 19 2.2.2 Mire succession on Finnish land uplift coast ............................. 25 2.2.3 Characteristics of Finnish mires ................................................ 26 3 DESCRIPTION OF THE REFERENCE AREA .................................................... 31 3.1 Geography ................................................................................................. 31 3.1.1 Climate ...................................................................................... 31 3.1.2 Topography ............................................................................... 34 3.1.3 Hydrogeography (Discharge areas) .......................................... 34 3.2 Geology ...................................................................................................... 38 3.2.1 Bedrock and overburden ........................................................... 38 3.2.2 Peat accumulation ..................................................................... 39 3.3 Ecology ...................................................................................................... 41 3.3.1 General ...................................................................................... 41 3.3.2 Lakes ......................................................................................... 41 3.3.3 Mires .......................................................................................... 43 4 HUMAN ACTIVITIES ........................................................................................... 45 4.1 General aspects ......................................................................................... 45 4.2 Forest management on mires .................................................................... 45 4.3 Agriculture .................................................................................................. 45 4.4 Harvesting of peat ...................................................................................... 46 4.5 Water regulation and flood protection ........................................................ 46 2 4.6 Waste waters ............................................................................................. 46 4.7 Nature protection ........................................................................................ 47 4.8 Restoration of lakes and rivers ................................................................... 48 5 DATA SOURCES ................................................................................................ 51 6 PROPERTIES OF GOOD REFERENCE SITES AND THE SELECTION PROCESS ........................................................................................................ 59 6.1 Lakes .......................................................................................................... 59 6.2 Mires .......................................................................................................... 60 6.3 Parameters ................................................................................................. 62 7 MOST RELEVANT SITES ACCORDING TO THE STUDY ................................ 63 7.1 Lakes .......................................................................................................... 63 7.1.1 Small and medium, low humic lakes (Vh) ................................. 65 7.1.2 Shallow, low humic lakes (MVh) ................................................ 68 7.1.3 Shallow, humic lakes (Mh) ........................................................ 70 7.1.4 Shallow lakes rich in humus (MRh) ........................................... 92 7.1.5 Lakes of very short residence time (Lv) .................................. 105 7.1.6 Not classified ........................................................................... 109 7.2 Mires ........................................................................................................ 116 8 CONCLUDING REMARKS ............................................................................... 173 9 SUMMARY ........................................................................................................ 175 REFERENCES ........................................................................................................... 177 APPENDIX 1. SPECIES MENTIONED IN THE TEXT ............................................... 201 APPENDIX 2. MAIN CHEMICAL PARAMETERS OF FINNISH LAKES .................... 207 APPENDIX 3. CHEMICAL PROPERTIES OF TILL IN THE REFERENCE AREA .... 209 APPENDIX 4. FAUNA OF LAKES AND MIRES IN WESTERN FINLAND ................. 213 APPENDIX 5. LAKE PARAMETER LIST ................................................................... 215 APPENDIX 6. MIRE PARAMETER LIST ...................................................................
Load more

Recommended publications
  • Karvianiinisalo-Kankaanpaa.Pdf
    PIKAVUOROT TAMPERE-NOKIA-SASTAMALA-HUITTINEN-RAUMA Ajopäivä M-P M-P M-P M-S M-P L,S M-S M-P M-S M-P M-P M-S M-S M-P Tampere, linja-autoasema 06.30 07.30 08.30 09.30 10.30 11.30 13.30 14.30 15.30Y 16.05 16.40 17.30 19.30Y2 20.30 Nokia, Pirkkalaistie 06.53 07.53 08.53 09.53 10.53 11.53 13.53 14.53 15.53 16.28 l 17.53 19.53 20.53 Sastamala, linja-autoasema 07.30 08.30 09.30 10.30 11.30 12.30 14.30 15.30 16.30 17.05 17.35 18.30 20.30 21.30 Huittinen, linja-autoasema 07.55 08.55 09.55 10.55 11.55 12.55 14.55 15.55 16.55 17.30 18.00 18.55 20.55 21.55 Rauma l l 11.00 l l l l l l 18.35 l l l l Rauma Jatkoyhteydet Raumalle, Poriin, Turkuun ja Helsinkiin Rauma Rauma Rauma M-L Rauma Rauma P,SS Turku Turku Turku S Pori Pori M-L Pori Pori M-L Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pe Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki PIKAVUOROT RAUMA-HUITTINEN-SASTAMALA-NOKIA-TAMPERE Jatkoyhteydet Raumalta, Porista, Turusta ja Helsingistä. Helsinki Helsinki L Helsinki M-L Helsinki Helsinki Helsinki Pori Pori Pori Pori Pori Pori M-P Pori Pori Pori Pori Pori Turku M-L Turku S Turku S Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma L Rauma Rauma M-L, Rauma M-L Rauma P,SS Ajopäivä M-P M-P M-P M-P L M-P M-L L,S M-P M-S M-P M-S M-P M-S M-S Rauma l l 05.55 l 06.55 l l l l l 12.55 l l l l Huittinen, linja-autoasema 7 05.00 05.55 07.00 08.00 08.00 09.00 10.00 11.00 12.00 13.00 14.00 15.00 16.00 17.00 19.00 Sastamala, linja-autoasema 05.25 06.25 07.25 08.25 08.25 09.25 10.25 11.25 12.25 13.25 14.25 15.25 16.25 17.25 19.25 Nokia, Pirkkalaistie 06.00 07.00 08.00 09.00 09.00 10.00 11.00 12.00 13.00 14.00 15.00 16.00 17.00 18.00 20.00 Tampere, linja-autoasema 06.25 07.25 08.25 09.25 09.25 10.25 11.25 12.25 13.25 14.25 15.25 16.25 17.25 18.25 20.25 Jatkoyhteys Helsinkiin 08.30 11.30 Helsingissä 10.50 13.45 Y=Yhteys Helsingistä M-L 12.40, Tampereella 15.00 Y2=Yhteys Helsingistä 16.55, Tampereella 19.25 Huittisten vaihtoyhteydet ilmoitettu sitoumuksetta, muutokset mahdollisia.
    [Show full text]
  • Toponymic Guidelines (Pdf)
    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
    [Show full text]
  • Selostus, Osa B: Teemakohtaiset Taulukot Ja Kartat
    SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 2 Selostus, osa B Kaavaselostuksen osa B sisältää Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 sisällön mukaiset teemakartat ja niihin liittyvät taulukot. Teemakartat ja taulukot korvaavat Satakunnan maakuntakaavan selostuksen osan B vastaavat kartat ja taulukot. Teemakartassa on joko yksilöity kohteen nimi tai kohdenumero, joka viittaa luettelossa olevaan kohteeseen. Kohteesta on pääsääntöisesti kuvattu kunta, jossa kohde sijaitsee, kohteen nimi, tunnus vaihemaakuntakaavakartalla ja pinta-ala ja/tai kpl määrä. Sisällysluettelo Maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne 1. Taajamatoimintojen alueet, taulukko 1 ja kartta 1 2. Keskustatoimintojen, vähittäiskaupan suuryksikköjen ja palvelujen alueet sekä työpaikka- alueet, taulukko 2 ja kartta 2 3. Tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhykkeet, taulukko 3 ja kartta 3 Ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt 4. Lentoliikenteen maantietukikohdan suojavyöhykkeet, taulukko 4 ja kartta 4 5. Terminaalitoimintojen alueet, taulukko 5 ja kartta 5 6. Aurinkoenergian tuotannon kehittämisen kohdealueet, taulukko 6 ja kartta 6 Vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö 7. Maa-ainesten ottoalueet, (turvetuotanto) ja selvitysalueet, taulukot 7 a-b ja kartta 7 Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen 8. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, taulukko 8 ja kartta 8 9. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, ehdotus, taulukko 9 ja kartta 9 10. Maisemallisesti tärkeät alueet, taulukko 10 ja kartta 10 11. Valtakunnallisesti
    [Show full text]
  • Kauppa-Alue 1 Akaa Hämeenkoski Kerava Länsi- Turunmaa Pirkkala
    Kauppa-alue 1 Länsi- Akaa Hämeenkoski Kerava Turunmaa Pirkkala Siuntio Asikkala Hämeenkyrö Kiikoinen Marttila Pomarkku Somero Askola Hämeenlinna Kirkkonummi Masku Pori Sysmä Aura Iitti Kokemäki Miehikkälä Pornainen Säkylä Espoo Ikaalinen Koski Mynämäki Porvoo Taivassalo Eura Imatra Kotka Myrskylä Pukkila Tammela Eurajoki Inkoo Kouvola Mäntsälä Punkalaidun Tampere Forssa Janakkala Kuhmoinen Mäntyharju Pyhtää Tarvasjoki Hamina Jokioinen Kustavi Naantali Pyhäranta Turku Hanko Juupajoki Kärkölä Nakkila Pälkäne Tuusula Harjavalta Jämijärvi Köyliö Nastola Pöytyä Ulvila Hartola Jämsä 1) Lahti Nokia Raasepori Urjala Hattula Järvenpää Laitila Nousiainen Raisio Uusikaupunki Hausjärvi Kaarina Lapinjärvi Nummi-Pusula Rauma Valkeakoski Heinola Kangasala Lieto Nurmijärvi Riihimäki Vantaa Helsinki Kankaanpää Lohja Orimattila Rusko Vehmaa Hollola Karjalohja Loimaa Oripää Salo Vesilahti Huittinen Karkkila Loviisa Orivesi Sastamala Vihti Humppila Kauniainen Luumäki Padasjoki Sauvo Virolahti Hyvinkää Kemiönsaari Luvia Paimio Sipoo Ylöjärvi 2) 1) Lukuun ottamatta entisten Jämsänkosken ja Kuoreveden kuntien alueita, jotka kuuluvat kauppa-alueeseen 2 2) Lukuun ottamatta entisen Kurun kunnan aluetta, joka kuuluu kauppa-alueeseen 2 Kauppa-alue 2 Alajärvi Joutsa 7) Kesälahti 7) Lappajärvi Nilsiä 7) Pyhäjärvi Soini Vieremä 7) Alavieska Juankoski 7) Keuruu 7) Lapua Nivala Pyhäntä Sonkajärvi Vihanti Alavus Juva Kihniö Laukaa Närpiö Raahe Sulkava 7) Viitasaari Enonkoski 7) Jyväskylä 7) Kinnula Leppävirta 7) Oulainen Rantasalmi 7) Suomenniemi 7) Vimpeli Evijärvi Jämsä
    [Show full text]
  • Ajan Jäljet -Kohteista Löytyy Paljon Viikko Heinäkuussa Tuo Vilskettä Rauman Kaupunkikuvaan
    ELÄVÄÄ HISTORIAA KIVIKAUDELTA PURJELAIVA-AIKAAN RAUMA, EURA, EURAJOKI, SÄKYLÄ, KÖYLIÖ AJAN JÄLJET -SYMBOLIT MUSEO MUINAISJÄÄNNÖS MATKAILUNÄHTÄVYYS KAHVILA RUOKAILU NÄYTTELY MYYNTIPISTE MAJOITUS MAAILMANPERINTÖKOHDE Kivikausi (n. 4200 - 1500 eKr) Rautakausi (n. 500 eKr - 1155 jKr) 1500 - 1900 luku Euran Hinnerjoki, Honkilahti, Euran Luistari, Käräjämäki Vanha Rauma, Vuojoen Kartano Kauttua ja Kiukaisten Kulttuuri ja Kauttuan Linnavuori ja Irjanteen kirkko Eurajoella sekä Kauttuan Ruukinpuisto Eurassa ESIHISTORIA KESKIAIKA UUSI AIKA 1155 jKr 1500 500 eKr 1500 eKr Pronssikausi (n. 1500 - 500 eKr) Keskiaika (n. 1155 - 1500) Kodisjoki, Euran Panelia, Rauman Köyliön Kirkkosaari ja Kirkkokari, Vasaraisten Kylmänkorvenkallio Pyhän Henrikin tie ja Vanha Rauma ja Lapin Sammallahdenmäki Rauman seudun historia herää eloon myös monissa alueen tapahtumissa. Euran Muinaisaikaan -tapahtuma kesäkuussa tutustuttaa viikinkien elämään ja Pitsi- Ajan Jäljet -kohteista löytyy paljon viikko heinäkuussa tuo vilskettä Rauman kaupunkikuvaan. Elokuussa vietetään kiintoisaa tekemistä myös lapsille! Lapissa löylypäiviä sekä pimenevän kesäillan Suviehtoota Vuojoen kartanolla. Li- Katso lisää esitteen takasivulta. sätietoja näistä ja monista muista Rauman seudun historia- ja kulttuuritapahtu- mista löydät osoitteesta www.visitrauma.fi. terveisin: Murre ESIHISTORIALLISIA VIERAILUKOHTEITA Esihistoriaksi kutsutaan aikaa, jolta ei ole kirjallisia lähteitä. Niinpä muinaisjäännökset ja esinelöydöt ovat tutkijoiden ainoat lähteet. Esihistoria jaetaan kivi-, pronssi- ja rautakauteen.
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Integrating the Ecosystem Services of the Kokemäenjoki River Valley Into Land Use Planning
    Integrating the ecosystem services of the Kokemäenjoki river valley into land use planning SUSTAINBALTIC (CB354) 15 OCTOBER 2018 This plan was prepared as a part of SustainBaltic project (ICZM Plans for Council of Satakunta, Estonian University of Applied Sciences (Eesti Sustaining Coastal and Marine Human-ecological Networks in the Baltic Maaülikool) and the University of Tallinn (Tallinna Ülikool). SustainBaltic is Region, CB354). Project enhances the share of the managed coastal funded by EU Interreg Central Baltic Programme 2014−2020. The overall networks in the Central Baltic area by the cross-border preparation of the budget of the project is 1.3 million Euros, of which 1.023.000 Euros is granted ICZM plans for four case areas in Estonia and Finland. The lead partner in via European Regional Development Fund (ERDF). updated completed the project is the Department of Geography and Geology in the University ICZM plans can be downloaded from the websites of the partner on Turku. Other project partners are Finnish Environmental Institute, Regional organizations and at the http://www.utu.fi/SustainBaltic. Foreword In 2016–2018, the Regional Council of Satakunta took part in the to current planning practices in Finland. SustainBaltic project (ICZM Plans for Sustaining Coastal and Marine The case plan was created in collaboration between the Regional Human-ecological Networks in the Baltic Region, CB354) funded by Council of Satakunta, the Finnish Environment Institute and the the Interreg Central Baltic 2014–2020 programme, the goal of which is University of Turku’s Department of Geography and Geology. This to promote the planning of the sustainable management and use of report was prepared by Project Planner Asko Ijäs, M.Sc., from the coastal zones in the northern Baltic Sea region.
    [Show full text]
  • The Satakunta Region's Futures Exercises in Practice
    The Satakunta Region´s Futures exercises in practice Tuula Hermunen Regional Council of Satakunta FUTUREG CONFERENCE Sligo 9.10.2007 Satakunta region • Located on the West Coast of Finland • Population 230,000 – Main towns: Pori (76,200), Rauma, Ulvila, Kankaanpää, Huittinen, Eura, Kokemäki – 26 municipalities – 3 sub-regions • Area 8,300 km2 Corner Stones of the local economy • Metal Industry (Heavy engineering, offshore, automation) • Energy production • Process industry • Ports and logistics • Food industry (eg. Poultry) • Forestry industry Employment • 12,000 companies employing 54,000 workers • Unemployment 11.2% (21.7% 1995) Culture and history 2 Unesco World Heritage sites: - Old Rauma wooden town - Lappi’s Hill tomb from the Bronze Age Various music and other cultural events: - Pori Jazz - Rauma Lace Week etc. Satakunta 2035 SATAKUNTA Karvia • Objectives Honkajoki Merikarvia Siikainen Kankaanpää • The Futures Process Jämijärvi Pomarkku • Stakeholders involved Noormarkku Lavia PORI Pori Ulvila Kiikoinen • Future Tools used Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki • Results gained Eurajoki Kiukainen Huittinen Rauma Köyliö Lappi Kodisjoki Vampula • General thoughts Säkylä Eura Vaasa FINLAND 193 km SATAKUNTA 115 km Tampere 138 km 242 km Turku Helsinki SATAKUNTALIITTO The objectives were • to identify focus areas of major importance, • to gain insight on alternative development paths in the regionally relevant focus areas, • to rise awareness among the public about regional planning and foresight processes, • to let the public identify alternative
    [Show full text]
  • Kokemäenjoen Tulvasuojelun Historia
    Kokemäenjoen tulvasuojelun historia Juha Rajala 2013 1 1. Johdanto 2 2. Kokemäenjoen vesistö 3 2.1 Suiston kehittyminen 3 2.2 Kokemäenjoen tulvaherkkyys 4 3. Ihminen vesistön käyttäjänä ja muokkaajana 5 3.1 Ruoppaukset 5 3.2 Järvenlaskut ja kuivatukset 6 3.3 Säännöstely 7 3.4 Uitto 9 3.5 Kalastus ja virkistyskäyttö 10 4. Tulvasuojelu 1930-luvun loppuun 11 4.1 Tulvat 11 4.2 Ensimmäiset tulvantorjuntatoimet 12 4.3 Kevättulva 1899 14 4.4 Kevättulvan 1899 jälkeiset toimet 15 4.5 Tulvat ja suojelutoimet alajuoksulla 1920-luvulta 1930-luvun puoleenväliin 17 4.6 Kevättulva 1936 20 4.7 Tulvantorjuntatoimet 1930-luvun lopulla 24 5. Tulvat ja tulvasuojelu 1940–1960-luvuilla 25 5.1 Tammikuun tulva 1944 25 5.2 Kevättulva 1951 26 5.3 Porin – Kahaluodon – Ruosniemen pengerryshanke 29 5.4 Vesilaki ja vesihallitus 32 5.5 Tulvat 1950- ja 1960-luvuilla 34 6. Tulvasuojelu 1970–1980-luvuilla 35 6.1 Talvitulva 1974–1975 35 6.2 Vesien käytön kokonaissuunnitelma ja tulvantorjunnan toimintasuunnitelma 43 6.3 Porin kaakkoisosan tulvapadot 45 6.4 Suuosan padotus- ja perkaushanke 48 6.5 Kokemäenjoen keskiosan ja Loimijoen alaosan tulvasuojelusuunnitelma 51 7. Tulvasuojelu 1990-luvun taitteesta vuoteen 2010 57 7.1 Seikun ja Halssin matalikoiden ruoppaukset 57 7.2 Kokemäenjoen suisto, Natura 2000 ja tulvasuojelu 59 7.3 Talvitulva 2004–2005 61 7.4 Porin tulvat -hanke 63 7.5 Patoturvallisuuslain vaikutus Porin tulvasuojeluun 65 8. Yhteenveto: Maanviljelyn turvaamisesta kaupunkitulvien torjuntaan 65 Lähdeluettelo 2 1. Johdanto Kokemäenjoen toistuvien tulvien torjumiseksi on Porin alueella toteutettu vuosikymmenten aikana laajoja vesistöhankkeita. Niiden kartoittamiseksi toteutettiin vuosina 2003–2006 Porin tul- vat -hanke, jonka jatkona aloitettiin Porin tulvasuojeluhanke, tavoitteena suunnitella ja toteuttaa Porin tulvat -hankkeen toimenpide-ehdotusten mukaiset tulvasuojelutyöt Porin keskusta-alueen suojaamiseksi.
    [Show full text]
  • Triangular-Shaped Landforms Reveal Subglacial Drainage Routes in SW 2 Finland
    1 1 Triangular-shaped Landforms Reveal Subglacial Drainage Routes in SW 2 Finland 3 Mäkinen, J.a, *, Kajuutti, K.a, Palmu, J.-P.b, Ojala, A.b and Ahokangas, E.a 4 a Department of Geography and geology, University of Turku FI-20014 Turku, Finland. 5 b Geological Survey of Finland, P.O. Box 96 (Betonimiehenkuja 4) FI-02151 Espoo, Finland. 6 * corresponding author ([email protected]). 7 8 ABSTRACT 9 The aim of this study is to present the first evidence of triangular-shaped till landforms and related erosional 10 features indicative of subglacial drainage within the ice stream bed of the Scandinavian ice sheet in Finland. 11 Previously unidentified grouped patterns of Quaternary deposits with triangular landforms can be recognized from 12 LiDAR-based DEMs. The triangular landforms occur as segments within geomorphologically distinguishable 13 routes that are associated with eskers. The morphological and sedimentological characteristics as well as the 14 distribution of the triangular landforms are interpreted to involve the creep of saturated deforming till, flow and 15 pressure fluctuations of subglacial meltwater associated with meltwater erosion. There are no existing models for 16 the formation of this kind of large-scale drainage systems, but we claim that they represent an efficient drainage 17 system for subglacial meltwater transfer under high pressure conditions. Our hypothesis is that the routed, large- 18 scale subglacial drainage systems described herein form a continuum between channelized (eskers) and more 19 widely spread small-scale distributed subglacial drainage. Moreover, the transition from the conduit dominated 20 drainage to triangular-shaped subglacial landforms takes place about 50-60 km from the ice margin.
    [Show full text]
  • Talkoot! - Perinteen Tallentaminen, Talkoohengen Etsiminen Ja Hyvien Talkoiden Reseptin Laatiminen
    RAPORTTI TALKOOT! - PERINTEEN TALLENTAMINEN, TALKOOHENGEN ETSIMINEN JA HYVIEN TALKOIDEN RESEPTIN LAATIMINEN. 8.6.2020-7.10-2020 SATAKUNNAN MUSEO Osa Museoviraston aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen mukaisia yhteistyö- ja kehittämishankkeita Emilia Merisalo 30.9.2020 Sisällysluettelo 1. Johdanto ............................................................................................................................................................................... 1 1.1. Projektin taustaa .......................................................................................................................................................... 1 1.2 Talkoot ................................................................................................................................................................................ 3 1.3 Talkooperinteen harjoittaminen ........................................................................................................................................... 5 1.4 Talkooperinteen taustaa ja historiaa ..................................................................................................................................... 7 1.5 Perinteen eteenpäin välittäminen......................................................................................................................................... 8 2. Kyselyn tulokset .................................................................................................................................................................
    [Show full text]