DOCSLIB.ORG

Karvianjoen Vesistön Melontareitit

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Karvianjoen Vesistön Melontareitit KARVIANJOEN VESISTÖN MELONTAREITIT TAMPEREEN VESI- JA YMPÄRISTÖPIIRI 992 Huomioi vesistön, olosuhteiden ja yhteystietojen muuttuminen vuosien myötä, julkaisija ei vastaa tietojen oikeellisuudesta. YLEISTÄ KARVIANJOEN VESISTÖN MELONTAREITEISTÄ Satakunnan maakuntaliiton vetämän vesireittityöryhmän vuonna 982 tekemä melontareittiesite Satakunnan melontareitit kului ahkerien käyttäjien käsissä loppuun varsin nopeasti. Kysyntää oppaalle on jatkuvasti ollut jopa maamme rajojen ulkopuolelta. Vuoden 990 syksyllä pidetyssä neuvottelussa, jossa oli edustus Tampereen vesi- ja ympäristöpiiristä, Satakuntaliitosta sekä kai- kista Karvianjoen vesistöalueen kunnista päätettiin uusia opas Karvianjoen vesistön osalta. Tarve uusimiseen todettiin myös eräiden vesistössä tapahtuneiden muutosten takia. Oppaan uusimi- seksi perustettiin työryhmä, jonka vetovastuu oli Tampereen vesi- ja ympäristöpiirillä ja jäseninä olivat alueen kuntien ja Satakuntaliiton edustajat. Työn kuluessa tekijät ovat meloneet Karvianjoen reitin alusta loppuun ja näin todenneet oma- kohtaisesti vanhassa oppaassa olleet puutteet sekä reitillä olevat, kunnostusta kaipaavat kohteet. Poosjoen kanoottiseuran edustajat ovat myös tarkastaneet reittiselostukset ammattilaisen kannal- ta ja antaneet omat kommenttinsa. Opas on tarkoituksellisesti tehty tässä vaiheessa vain monistemuotoon. Maastossa tehtävien kunnostustöiden ja muiden melojaa palvelevien töiden valmistuttua tehdään lopullinen melonta- reittiopas. Tämän monisteen avulla tekijät toivovat saavansa palautetta myös melontareitin käyt- täjiltä. Kommentteja varten on monisteen viimeiseksi sivuksi laitettu palautelomake, jolla reitin käyttäjät voivat esittää mielipiteitään reitistä ja oppaasta. Tekijät haluavat muistuttaa melojia myös monisteen lopussa olevien turvallisuusohjeiden nou- dattamisen tärkeydestä. Ethän vaaranna omaa tai ystäviesi turvallisuutta syöksymällä suinpäin tuntemattomiin koskiin. Ota huomioon myös vedenkorkeuden vaihtelujen aiheuttamat muutokset koskien vaikeuteen. Paikoitellen koskien vaikeusaste muuttuu hyvinkin ratkaisevasti tulva-aikana. Jos hiukankin epäröit, ohita koski mieluummin rantaa pitkin kuin ottamalla riski. Kosken etukä- teistarkastus on monissa paikoissa välttämätön. Väärinkäsitysten välttämiseksi ei koskien reitti- selostuksissa ole mainittu niiden vaikeusasteluokitusta, koska niitä ei tässä vaiheessa oltaisi saatu kattavasti kaikista koskista. Karvianjoen vesistöalue on moni-ilmeinen yhdistelmä alkuperäisluontoa ja kulttuurimaisemaa. Joella melottaessa rantatörmä peittää kulttuurin jäljet huolimatta sen paikoittaisesta läheisyydes- tä. Meloja löytää jo yhden päivämatkan aikana virran juoksun, rannan puiden, veden kasvien ja koskien kivien ohella alati muuttuvat uudet maisemat. Luonnonmaiseman ohella meloja kohtaa myös ihmisen jäljet. Joen muutamat pikkuvoimalat on kierrettävä maitse ja muulloinkin saattaa olla mukava käydä maissa es’sm, syömässä eväitä tai muuten vaan levähtämässä. Taukopaikkoina tulee käyttää vain tässä oppaassa mainittuja, tarkoitusta varten varattuja alueita, joiden maan- käytöstä ovat kunnat sopineet maanomistajien kanssa. Taukopaikkoja käyttäessäsi muista, että olet niissä vain kyläilemässä ja huolehdi, että paikat jäävät jälkeesi siisteiksi seuraavia käyttäjiä varten. Monisteen tekijät odottavat palautettasi ja toivottavat virkistäviä elämyksiä Karvianjoen vesistön joilla ja järvillä. 2 KARVIANJOEN VESISTÖN MELONTAREITIT Sivu KARVIANJOEN VESISTÖN MELONTAREITIT 6 KARVIALTA INHOTTUJÄRVELLE KARVIAN KIRKKOJÄRVI-KYNÄSJÄRVI-INHOTTUJÄRVI 7 KAUKOJÄRVELTÄ LAVIAN KAUTTA INHOTTUJÄRVELLE KAUKOJÄRVI-SUSIJÄRVI-KARHIJÄRVI 7 KARHIJÄRVI-INHOTTUJÄRVI 2 INHOTTUJARVELTÄ AHLAISIIN TAI ISOJÄRVELLE 2 NOORMARKUNJOKI-ETELÄJOKI-AHLAINEN 2 POMARKUNJOKI 29 SIIKAISISTA ISOJÄRVELLE LAVAJÄRVI-HIRVIJÄRVI-SIIKAINEN LEPPIJÄRVI-SIIKAISJÄRVI-SIIKAINEN-NIEMIJÄRVI-SOJÄRVI ISOJÄRVELTÄ MERIKARVIALLE 35 MERIKARVIANJOKI-BRÄNDÖÖ 7 KARVIANJOEN VESISTÖALUEEN NÄHTÄVYYDET 9 REITIN VARRELLA OLEVIA PALVELUJA RETKEILIJÄ OSAA KÄYTTÄYTYÄ TURVALLISUUS ENNEN KAIKKEA PALAUTELOMAKE Ns. Karvianjoen reitti, johon luetaan kuuluviksi Karvianjoki, Noormarkunjoki ja Eteläjoki on pi- tuudeltaan noin 50 km, mutta sen voi jakaa sopivan pituisiin päivätaipaleisiin. Reitistä voi valita jonkin yhdenpäivän retkeksi sopivan matkan tai meloa koko reitin ja yöpyä oppaassa mainituissa yöpymispaikoissa. Karvianjoen pääreitillä sopivia päivämatkoja voisivat olla esimerkiksi Karvia-Jyllin leirikeskus n. km Jylli-Santaniemi n. 28 km Santaniemi-Veneskoski n. 2 km Veneskoski-Inhottujärvi (Riuttansalmen kurssikeskus) n. 22 km Riuttansalmi-Noormarkku n. 2 km Noormarkku-Ahlainen n. 20 km Muita välimatkoja: Karvia-Honkajoki n. 8 km Karvia-Santaniemi n. 60 km Honkajoki-Veneskoski n. 6 km Jylli-Veneskoski n. 5 km Kun Veneskoskea käytetään aloitus- tai lopetuspaikkana, ovat Kankaanpään palvelut n. 0 km:n päässä. Veneskoski-Noormarkku n. km Riuttansalmi-Ahlainen n. km Mikäli haluaa meloa Isojärven kautta merelle, reitti kulkee Inhottujärveltä eteenpäin seuraavasti: Karvianjoki, Pomarkunjoki, Isojärvi ja Merikarvianjoki. Tällöin retken pituudeksi Karvialta lähtien tulee n. 70 km. 5 KARVIANJOEN VESISTÖN MELONTAREITIT Karvianjoen vesistön uomat kulkevat hyvin vaihtelevissa maisemissa: välillä on pitkiä, asuttuja viljelysseutuja, välillä taas metsätaipaleita ja aivan erämaamaisiakin osuuksia. Muutama järvitai- valkin osuu matkan varrelle ja reitit sisältävät runsaasti eri vaikeusasteisia koskia. 6 KARVIALTA INHOTTUJARVELLE KARVIAN KIRKKOJÄRVI-KYNÄSJARVI-INHOTTUJÄRVI Retken voi aloittaa esim. Karvian Kirkkojärven alapuolella olevalta matonpesupaikalta Karvia- Mattila tien sillanpielestä. Autoille on parkkipaikkoja kummallakin puolella tietä. 7 Ensimmäiset kahdeksan kilometriä lähdöstä Kantinkoskelle ovat rauhallista mutkittelevaa jokitai- valta enimmäkseen viljelyalueiden halki. Kantinkoskelle saavuttaessa on kanootti nostettava heti vedenkorkeusasteikon jälkeen oikean- puoleiselle rannalle padon ohitusta varten. Mikäli padon jälkeistä koskea ei aio laskea, on kanoot- ti kannettava noin 00 m oikeanpuoleisella rannalla olevaa polkua pitkin vanhan myllyn ja säh- kölaitoksen ohi. Kanootin voi laskea vesille joko sähkölaitokselta tulevaan uomaan tai kantaa sen suvantoon asti, mistä on helppo päästä vesille. Padon alapuolisen kosken voi laskeakin, mikäli taitoa riittää. Silloin on siirryttävä sillan yli kosken vasemmalle rannalle, josta kanootin saa vesille (tällä hetkellä kylläkin vielä vähän vaikeaa). KOSKI ON EHDOTTOMASTI TARKASTETTAVA ETUKÄTEEN JA HAETTAVA OIKEA LASKUVÄYLÄ. Esim. aluksi vasenta laitaa, haarakohdassa pääväylää eli oikeanpuoleista. Oikealle kaartuvassa mutkas- sa on keskellä väylää kivi, jonka ohi pääsee vasenta puolta. Noin 50 m ennen kosken loppua on väylällä kolme kiveä, jotka vaativat vähän pujottelua. Kosken loppu on riuttamainen, paras lasku- väylä löytyy keskeltä. Heti Kantinkosken alapuolella on vasemmalla rannalla Korian kenttä, joka soveltuu hyvin tauko- paikaksi ja siellä voi myös telttailla. Noin sata metriä Kantinkosken sillalta tietä ylös vasemmalle on kauppa, jossa toimii myös asia- miesposti. Karviassa ja Honkajoella on Karvianjoen varrella hyvät kalastusmahdollisuudet, esim. purotai- menta on istutettu jokeen runsaasti. Kantinkoskelta lähdettäessä on heti mutkan takana noin kilometrin matkalla majayien asuttamaa jokiosuutta. Kaatuneet puut korjataan pois uomasta mahdollisuuksien mukaan. Kantinkoskelta on runsaat 7 km mutkaista jokitaivalta seuraavalle koskelle. Reitti kulkee melko kapeana syvässä jokiuomassa halki hiekkaisen Pohjankankaan. Hullunniemen oikaisun jälkeen uoma levenee jonkin verran eikä loppumatka ole enää yhtä kiemuraista. 8 Vahokoski on ainakin korkean veden aikana melko vauhdikas laskettava ja vähällä vedellä vaikea- kin. LASKU-UOMA ON TARKASTETTAVA ENNEN LASKUA. Kosken alussa, sillalle asti on laskuväy- lä keskellä, muutamia kiviä tosin pitää väistellä. Sillan jälkeen on isoja kiviä keskellä väylää, ne voi kiertää kummalta puolelta haluaa (vähän veden aikana paremmin oikealta). 9 Mikäli koskea ei halua laskea, voi kanootin nostaa maihin oikeanpuoleiselle rannalle ennen kos- kea olevan mutkan kohdalla. Tästä on lyhyt matka metsäautotielle, jota pitkin kanootti on hyvä kantaa sillalle. Tie jatkuu vasenta rantaa alaspäin ja vähän matkan päässä kanootin saa laskettua mukavasti takaisin uomaan. Kantomatkaa tulee noin 600 m. Vahokosken rannalle on tekeillä taukopaikka. Vahokoskelta on noin kuusi kilometriä Jyllin leirikeskukselle, jota voi käyttää joko tauko tai yöpy- mispaikkana. Jyllinkosken voimalaitospadolle tullaan heti leirikeskukselta lähdettäessä. Se on parasta kiertää siten, että nostaa kanootin ennen patoa oikeanpuoleiselle rannalle, kantaa sen sillan yli vasem- malle puolelle ja voimalaitoksen vierestä kulkevaa polkua rantaan, josta pääsee hyvin vesille. Kan- tomatkaa tulee vajaat 200 m. Sillan pielessä on kauppa. Jyllistä Honkajoen Lankoskelle on matkaa noin 5 km. Välille mahtuu muutama koski, joista en- simmäisenä saavutaan Rakennuskoskelle. Se on laskettavissa siten, että lähtee keskeltä ja siirtyy sitten vasempaan laitaan. Ennen kosken loppua, jossa on kaarre vasemmalle, on varottava kiveä oikeassa laidassa. Seuraavina tulevat Kamppikoski ja Stenberginkoski, jotka ovat helppoja laskettavia. Patokoski on kaksiosainen ja sen alkuosa on kaksihaarainen, joista vasemmassa on paremmin vettä. Alemmas- sa.osassa aloitus oikealta, sitten vasenta laitaa alas. Alempi osa on melko kivinen, mutta laskuväy- lä näkyy kyllä selvästi. Lankoski on tavallaan kolmiosainen. Alkuosa, joka on kartassa
Load more

Recommended publications
  • Selostus, Osa B: Teemakohtaiset Taulukot Ja Kartat
    SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 2 Selostus, osa B Kaavaselostuksen osa B sisältää Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 sisällön mukaiset teemakartat ja niihin liittyvät taulukot. Teemakartat ja taulukot korvaavat Satakunnan maakuntakaavan selostuksen osan B vastaavat kartat ja taulukot. Teemakartassa on joko yksilöity kohteen nimi tai kohdenumero, joka viittaa luettelossa olevaan kohteeseen. Kohteesta on pääsääntöisesti kuvattu kunta, jossa kohde sijaitsee, kohteen nimi, tunnus vaihemaakuntakaavakartalla ja pinta-ala ja/tai kpl määrä. Sisällysluettelo Maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne 1. Taajamatoimintojen alueet, taulukko 1 ja kartta 1 2. Keskustatoimintojen, vähittäiskaupan suuryksikköjen ja palvelujen alueet sekä työpaikka- alueet, taulukko 2 ja kartta 2 3. Tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhykkeet, taulukko 3 ja kartta 3 Ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt 4. Lentoliikenteen maantietukikohdan suojavyöhykkeet, taulukko 4 ja kartta 4 5. Terminaalitoimintojen alueet, taulukko 5 ja kartta 5 6. Aurinkoenergian tuotannon kehittämisen kohdealueet, taulukko 6 ja kartta 6 Vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö 7. Maa-ainesten ottoalueet, (turvetuotanto) ja selvitysalueet, taulukot 7 a-b ja kartta 7 Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen 8. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, taulukko 8 ja kartta 8 9. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, ehdotus, taulukko 9 ja kartta 9 10. Maisemallisesti tärkeät alueet, taulukko 10 ja kartta 10 11. Valtakunnallisesti
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • Jätevaakku 2021
    Jäteneuvonnan tiedotuslehti 2021 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila s. 14 s. 8 Sisällys Suomi ei kuulu 4 Roskaamatta paras 17 Tietoa ja toimintaa Roskaantuminen aiheuttaa ympäristö­ Tapahtumia vuodelle 2021. maailman roskaisimpien haittojen lisäksi kustannuksia. alueiden joukkoon, 18 Kunnissa tapahtuu 7 Arkipäivän ympäristötekoja Jätehuollon tärpit kunnittain. mutta meiltäkin roskaa Ruoka ja ympäristötietoisuus. valitettavasti löytyy 8 Toisen turha on toisen aarre sekä maalta, merialueilta Kierrätyskeskukset nykyajan 19 Osallistu ja voita että sisävesistöistä. tavarataloina. pikakompostori! s. 4 9 Pikaopas lajitteluun Nappaa ohje kotiin tai töihin. 10 Jätteiden vastaanottopaikkoja kotitalouksille 2021 12 Usein kysytyt kysymykset Kysy, me vastaamme. 13 Lajittelun ja kierrätyksen ammattilaiset Tutustu jäteneuvojan päivään. 14 Polttaisitko sinä vettä? Vain lajitellusta biojätteestä saa ravinteita, multaa ja energiaa. 16 Kotipihan vieraslajit Osaatko käsitellä puutarha jätteen oikein? 2 Jäteneuvonnan tiedotuslehti 2021 JULKAISIJA Porin kaupunki Elinvoima­ ja ympäristötoimiala TOIMITUSTIIMI Pepita Heurlin, Liisa Malin Tarja Räikkönen, Anne Silver ULKOASU JA TAITTO Laura Telin, Kumppania Oy PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN­L 1459­3084 ISSN 1459­3084 (Painettu) ISSN 2323­4938 (Verkkojulkaisu) ANSSI KOSKINEN ANSSI PAINOSMÄÄRÄ 86 500 kpl PIIRROKSET, KANSIKUVA Mikä saa minut Seppo Leinonen JÄTENEUVONTA www.pori.fi/jateneuvonta nostamaan roskan? p. 044 701 2500 [email protected] atsoin Muovin matka se, miten omaksi tai tärkeäksi paikan -videon (WWW.PORI.FI/ koemme. Kysymys on mielestäni MUOVINMATKA). Kertaus yhdenlaisesta yhteisöllisyydestä. muoviroskaan liittyvistä Jokin yhteinen muodostuu niin seikoista oli selvästi tärkeäksi, että haluamme pitää siitä Kpaikallaan. Videolla muistutetaan, huolta. Kysymys ei ole niinkään ros- että muovi ei maadu, vaan hajoaa kaantumisen haittojen tiedostami- aina vain pienemmiksi kappaleiksi sesta, vaan enemmän tunteesta, joka – mikromuoviksi. Toinen tärkeä saa meidät toimimaan.
    [Show full text]
  • Yksityisiä Palveluntuottajia
    Ateriapalveluita Asumispalveluita Hoiva- ja kotipalveluita Turvapuhelinpalvelu YKSITYISIÄ PALVELUNTUOTTAJIA ATERIAPALVELUITA KOIVURINNE Palvelut: Lounasta tarjolla myös muille kuin talon asukkaille, mielellään soitto ennen. Hinnat: Arkisin lounas 7,00 €, keittolounas tarjolla ti ja la hintaan 6,00 €, su lounas 9,00€ Yhteystiedot: Keskuskatu 62 38700 Kankaanpää Puh 02 648 5000, keittiö suoraan 02 648 5011, sähköposti: [email protected], kotisivu: http://www.koivurinne.com/ LOUNASRUOKALA KIRSIKKA Toimialue: KANKAANPÄÄ, HONKAJOKI, ruokala Tehtaankadulla Kankaanpäässä Palvelut: Ruokala Tehtaankadulla Kankaanpäässä. Itsetehtyä kotiruokaa kotiin kuljetettuna. • Hinnat: Ruoka-annoksen hinta kotiin kuljetettuna (sis. leivän) lounas 8 €, keitto 6€. Lounaaseen kuuluu luonnollisesti myös salaatti. (Keittoannokseen saa salaatin 1 € lisähintaan) o Viikonloppuisin ruokaa ei toimiteta, voit tilata perjantaina viikonlopun ruuan. Yhteystiedot: Tilaukset puh. 040 183 6112 NESTE JÄMJÄRVI Toimialue: KANKAANPÄÄ, NIINISALO Palvelut: Kotiruokaa kotiin kuljetettuna, kuljetus maanantaista lauantaihin (sunnuntain ruoka tuodaan lauantaina) Hinta: Ruoka-annoksen hinta kotiin kuljetettuna 8,50 € ALV 0 %. Yhteystiedot: Jämijärventie 12 38880 Jämijärvi Puh. (02) 547 1253, 0405188234, sähköposti: katjat69@gmail ASUMISPALVELUITA PERHEKOTI KAISALA Palvelut: Pitkäaikaista että lyhytaikaista perhehoitoa, omaishoitajan vapaapäivän sijaistus, muutaman tunnin päivähoito. Seitsemän paikkainen perhehoitokoti vanhuksille ja vammaisille. Asukkaaksi pääsee PoSa:n maksusitoumuksella
    [Show full text]
  • Integrating the Ecosystem Services of the Kokemäenjoki River Valley Into Land Use Planning
    Integrating the ecosystem services of the Kokemäenjoki river valley into land use planning SUSTAINBALTIC (CB354) 15 OCTOBER 2018 This plan was prepared as a part of SustainBaltic project (ICZM Plans for Council of Satakunta, Estonian University of Applied Sciences (Eesti Sustaining Coastal and Marine Human-ecological Networks in the Baltic Maaülikool) and the University of Tallinn (Tallinna Ülikool). SustainBaltic is Region, CB354). Project enhances the share of the managed coastal funded by EU Interreg Central Baltic Programme 2014−2020. The overall networks in the Central Baltic area by the cross-border preparation of the budget of the project is 1.3 million Euros, of which 1.023.000 Euros is granted ICZM plans for four case areas in Estonia and Finland. The lead partner in via European Regional Development Fund (ERDF). updated completed the project is the Department of Geography and Geology in the University ICZM plans can be downloaded from the websites of the partner on Turku. Other project partners are Finnish Environmental Institute, Regional organizations and at the http://www.utu.fi/SustainBaltic. Foreword In 2016–2018, the Regional Council of Satakunta took part in the to current planning practices in Finland. SustainBaltic project (ICZM Plans for Sustaining Coastal and Marine The case plan was created in collaboration between the Regional Human-ecological Networks in the Baltic Region, CB354) funded by Council of Satakunta, the Finnish Environment Institute and the the Interreg Central Baltic 2014–2020 programme, the goal of which is University of Turku’s Department of Geography and Geology. This to promote the planning of the sustainable management and use of report was prepared by Project Planner Asko Ijäs, M.Sc., from the coastal zones in the northern Baltic Sea region.
    [Show full text]
  • The Satakunta Region's Futures Exercises in Practice
    The Satakunta Region´s Futures exercises in practice Tuula Hermunen Regional Council of Satakunta FUTUREG CONFERENCE Sligo 9.10.2007 Satakunta region • Located on the West Coast of Finland • Population 230,000 – Main towns: Pori (76,200), Rauma, Ulvila, Kankaanpää, Huittinen, Eura, Kokemäki – 26 municipalities – 3 sub-regions • Area 8,300 km2 Corner Stones of the local economy • Metal Industry (Heavy engineering, offshore, automation) • Energy production • Process industry • Ports and logistics • Food industry (eg. Poultry) • Forestry industry Employment • 12,000 companies employing 54,000 workers • Unemployment 11.2% (21.7% 1995) Culture and history 2 Unesco World Heritage sites: - Old Rauma wooden town - Lappi’s Hill tomb from the Bronze Age Various music and other cultural events: - Pori Jazz - Rauma Lace Week etc. Satakunta 2035 SATAKUNTA Karvia • Objectives Honkajoki Merikarvia Siikainen Kankaanpää • The Futures Process Jämijärvi Pomarkku • Stakeholders involved Noormarkku Lavia PORI Pori Ulvila Kiikoinen • Future Tools used Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki • Results gained Eurajoki Kiukainen Huittinen Rauma Köyliö Lappi Kodisjoki Vampula • General thoughts Säkylä Eura Vaasa FINLAND 193 km SATAKUNTA 115 km Tampere 138 km 242 km Turku Helsinki SATAKUNTALIITTO The objectives were • to identify focus areas of major importance, • to gain insight on alternative development paths in the regionally relevant focus areas, • to rise awareness among the public about regional planning and foresight processes, • to let the public identify alternative
    [Show full text]
  • Local Government Tax Revenues in Finland Tallinn 13.11.2018
    Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Local government tax revenues in Finland Tallinn 13.11.2018 Henrik Rainio, Director, Municipal Finances The Association of Finnish Local and Regional Authorities Municipalities in Finland • The responsibility of municipalities for social services, healthcare, educational and cultural services, public infrastructure as well as the organisation of other welfare services is extremely significant by international and also European standards. • Local government accounts for two-thirds of public consumption in Finland. • The ratio of the total expenditure of local government to GDP has been about 20% in recent years. • Local government employs about one fifth of the total Finnish labour force. • Municipalities have the right to tax the earned income of their inhabitants (municipal income taxation) and municipalities are paid tax on the basis of the value of real property (tax on real property). Municipalities are also entitled to a share of corporate income tax. 2 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 14.11.2018 Total municipal sector expenditure and income for 2017 Salaries and Social welfare Tax revenues 51 % wages 36 % and health care 22,6 billion € 15,9 billion € 48 % 21,1 billion € Income tax 43 % Corporate tax 4 % Social security funds Real estate tax 4 % and pensions 10 % Purchase of goods 8 % Education and State grants 19 % Purcahse of Culture 31 % 8,5 billion € services 22 % 13,6 billion € Sales of goods and Subsidies 5 % services 21 % Loan costs 5 % Other 15 % 9,2 billion € Investments 11 % 6,6 billion € Borrowing 5 %, 2,4 mrd. € Financing 6 %, 2,7 billion € Other 3 % Other revenues 4 %, 1,8 mrd.
    [Show full text]
  • Tiina Toivonen Pomarkku Jäteneuvoja Pori Siikainen Porin Kaupungin Ympäristövirasto Ulvila Valtakatu 11, 28100 Pori P
    Jäteneuvonta vaikuttaa valistamalla Itämerihaaste 22.1.2014 Harjavalta Kokemäki Luvia Merikarvia Nakkila Tiina Toivonen Pomarkku jäteneuvoja Pori Siikainen Porin kaupungin ympäristövirasto Ulvila Valtakatu 11, 28100 Pori p. 02 621 2521 [email protected] Porin kaupungin ympäristövirasto Porin Jätehuollon yhteistyöalue alueellisen jätehuollon suunnittelu (ja toteutus?) alueellinen jätehuolto- viranomainen (pääosin) sopimus jäteneuvonnan Harjavalta järjestämisestä Kokemäki Luvia jäteneuvonta kustannetaan Merikarvia ekomaksutuloilla Nakkila Pomarkku Pori jätehuollon neuvonta-, Siikainen valistus- ja tiedotuspalvelut Ulvila järjestää Porin kaupungin ympäristövirasto Asukasmäärä 130 000 Porin kaupungin ympäristövirasto Jäteneuvonnan kohderyhmä ja tehtävät neuvonnan piiriin kuuluvat jätelain perusteella kotitaloudet kunnan, valtion ja seurakunnan toiminnot yhdistykset ja muut julkiset yhteisöt jätehuollon neuvonta-, valistus ja Harjavalta tiedotustehtävät Kokemäki puhelimitse, sähköpostitse ja sosiaalisessa mediassa Luvia tapahtumissa ja tempauksissa Merikarvia aineistojen laatiminen sekä neuvontakäynnit Nakkila Pomarkku jätelain etusijajärjestys Pori jätteen synnyn ehkäisy Siikainen jätteen uudelleenkäyttö ja kierrätys Ulvila hyödyntäminen ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana sijoittaminen kaatopaikalle Porin kaupungin ympäristövirasto JäteVaakku Mustavaris Piirroshahmo synnytettiin koteihin jaettua jäteopasta varten v. 2000. esikuvana Porin seudulla yleinen lintulaji mustavaris piirtäjä Seppo Leinonen Jäteneuvonnan tiedotuslehti
    [Show full text]
  • Triangular-Shaped Landforms Reveal Subglacial Drainage Routes in SW 2 Finland
    1 1 Triangular-shaped Landforms Reveal Subglacial Drainage Routes in SW 2 Finland 3 Mäkinen, J.a, *, Kajuutti, K.a, Palmu, J.-P.b, Ojala, A.b and Ahokangas, E.a 4 a Department of Geography and geology, University of Turku FI-20014 Turku, Finland. 5 b Geological Survey of Finland, P.O. Box 96 (Betonimiehenkuja 4) FI-02151 Espoo, Finland. 6 * corresponding author ([email protected]). 7 8 ABSTRACT 9 The aim of this study is to present the first evidence of triangular-shaped till landforms and related erosional 10 features indicative of subglacial drainage within the ice stream bed of the Scandinavian ice sheet in Finland. 11 Previously unidentified grouped patterns of Quaternary deposits with triangular landforms can be recognized from 12 LiDAR-based DEMs. The triangular landforms occur as segments within geomorphologically distinguishable 13 routes that are associated with eskers. The morphological and sedimentological characteristics as well as the 14 distribution of the triangular landforms are interpreted to involve the creep of saturated deforming till, flow and 15 pressure fluctuations of subglacial meltwater associated with meltwater erosion. There are no existing models for 16 the formation of this kind of large-scale drainage systems, but we claim that they represent an efficient drainage 17 system for subglacial meltwater transfer under high pressure conditions. Our hypothesis is that the routed, large- 18 scale subglacial drainage systems described herein form a continuum between channelized (eskers) and more 19 widely spread small-scale distributed subglacial drainage. Moreover, the transition from the conduit dominated 20 drainage to triangular-shaped subglacial landforms takes place about 50-60 km from the ice margin.
    [Show full text]
  • Vedenhankinnan Yleissuunnitelma, Tiivistelmä.Pdf
    Kokemäenjokilaakso 1 2021-02-25 Suunnittelualue Eurajoki Nakkila Harjavalta Kokemäki Pori Ulvila 2 2021-02-25 Suunnitelman tausta ja tavoitteet • Pohjavedenotto keskittynyt samoille pohjavesialueille ja harjujaksoille • Kokemäellä ja Harjavallassa pohjavedenpinnan ennustetun laskun ja kaivojen tukkeutumisen myötä pohjavettä ei välttämättä pystytä ottamaan samoja määriä kuin nykyään. • Eurajoella ja Ulvilassa nykyiset pohjavesivarannot hyödynnetään jo käytännössä • Eurajoen keskustan ja Harjavallan verkostoon ei ole varavesiyhteyksiä èTarvitaan uusia alueellisia vedenhankintaratkaisuja èVedenhankinnan turvaaminen tulevaisuudessa (v. 2040) sekä lyhyt- ja pitkäkestoisissa häiriötilanteissa 3 2021-02-25 Vesijohtoverkoston liittyjämääräennuste Vedenkulutuksen ennuste (m3/vrk) (as) 25000 140000 100 % 90 % 120000 20000 80 % 100000 70 % 60 % 15000 80000 50 % 60000 40 % 10000 40000 30 % 20 % 20000 5000 10 % 0 0 % 0 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila Pori Ulvila Yhteensä 2019 2040 2019 % 2040 % 2019 2040 yhteensä 2040 varaus teollisuudelle 4 2021-02-25 Suunnitelmavaihtoehdot Vaihtoehto 0+ Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 – Vireillä olevat vedenhankintaan – Kehitetään ja saneerataan omia – Kehitetään yksittäisten kuntien ja jakeluun liittyvät hankkeet, vedenottamoita ja välisiä yhdysvesijohtoja ja joiden toteutuksesta on vedenkäsittelylaitoksia varavesijohtoja päätetty – Uusia ylikunnallisia vesijohtoja toimintavarmuuden ei rakenneta parantamiseksi – Lisäksi saneerataan omia ottamoita 5 2021-02-25 Suunnitelmavaihtoehdot Vaihtoehto 3 Vaihtoehto 4 – Rakennetaan
    [Show full text]
  • Merikarvia Korvennevan Tuulivoimapuisto
    S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MERIKARVIA KORVENNEVAN TUULIVOIMAPUISTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Tammikuu 2014 Korvennevan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ulkoasu FCG /Leila Väyrynen Kannen kuva FCG FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korvennevan tuulivoimapuisto iii (265) Ympäristövaikutusten arviointiselostus 15.1.2014 Esipuhe Tämä ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus) on kuvaus Merikar- vian Korvennevan alueelle suunnitellun tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arvioinnista. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen on laatinut FCG Suunnit- telu ja tekniikka Oy UPM:n toimeksiannosta. FCG:n työryhmään kuuluvat: Leila Väyrynen, projektipäällikkö Projektinjohto, yhteydet tilaajaan ja sidosryhmiin suunnitelma-asiakirjat, kuva-aineisto, paikkatiedot Marja Nuottajärvi, FM (biologi) Projektikoordinaattori, luontoselvitykset sekä vaikutusten arvioinnit Natura-tarveharkinta ja muut suojelualueet Mattias Järvinen, FM (biologi) Yhteydet tilaajiin ja sidosryhmiin, vaikutusten arvioinnit Tiina Mäkelä, FM (biologi) Linnusto- ja luontoselvitykset sekä vaikutusten arvioinnit Muu eläimistö, riistatalous, Natura-tarveharkinta ja muut suojelualueet Tuomo Järvinen, ARK arkkitehti Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Taina Ollikainen, FM (suunnittelumaantiede) Sosiaaliset vaikutukset, elinkeinot Riikka Ger, MARK maisema-arkkitehti Maisema ja kulttuuriympäristö Suvi Rinne, FM maantiede Kuva-aineistot, paikkatiedot Heini Passoja, DI (vesihuolto- ja ympäristönsuojelutekniikka)
    [Show full text]
  • Nolla Tapaturmaa -Foorumin Työturvallisuuden Tasoluokituksen Vuodelle 2020 Saaneet Työpaikat
    Nolla tapaturmaa -foorumin työturvallisuuden tasoluokituksen vuodelle 2020 saaneet työpaikat Työpaikan nimi Paikkakunta Yhteyshenkilö Sähköpostiosoite Puhelinnumero Ahlstrom-Munksjö Glassfibre Oy Karhulan tehdas Kotka Mikko Ahonen [email protected] 0503269976 Alamarin-Jet Oy Härmä Liisa Kotanen [email protected] 0405826213 Altia Oyj Helsinki, Koskenkorva, Rajamäki Jussi Nikula [email protected] 0407654044 ARNON Oy Kauhava, Tampere, Turku, Vaasa Katariina Koski [email protected] 0403583704 Bosch Rexroth Oy Vantaa, Tampere Tanja Havukainen [email protected] 0503012204 Cargotec Finland Oy, Multilift Raisio Heli Salonen [email protected] 050 362 9730 Caruna Oy Espoo Piia Häkkinen [email protected] 040 709 5213 Cimcorp Oy Ulvila, Lahti, Tuusula, Jyväskylä Riitta Kumpulainen [email protected] 050 400 2098 Coor Service Management Oy Espoo Iina-Maria Oja [email protected] 050 568 1397 Danisco Sweeteners Oy Kotka Johanna Kelavirta [email protected] 0405596094 David Brown Santasalo Finland Oy Jyväskylä, Tornio, Hyvinkää Kari Liukkoila [email protected] 029 3401000 Digita Oy Helsinki Heikki Korpela [email protected] 0400416654 DS Smith, Finland Tampere, Nummela, Kuopio, Turku, Ii, Viiala Jani Takalo [email protected] Eaton Power Quality Oy Espoo Anne Kajander [email protected] 0400407461 Ekorosk Oy Ab Pietarsaari Mirja Nygård [email protected] 0504367469 Elekmerk Oy Keuruu Liisa Kotanen [email protected]
    [Show full text]