DOCSLIB.ORG

Tutkimuksia 7 2009.Pdf (1.006Mt)

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Tutkimuksia 7 2009.Pdf (1.006Mt) Ammattikalastajuuden synty Yhteiskunnallinen murros ja kalastajan identiteetti Pohjois-Satakunnan rannikolla Juhani Salmi ja Pekka Salmi JULKAISIJA Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Viikinkaari 4 PL 2 00791 Helsinki Puh. 0205 7511, faksi 0205 751 201 www.rktl.fi RIISTA- JA KALATALOUS — TUTKIMUKSIA 7/2009 RIISTA- JA KALATALOUS TUTKIMUKSIA 7/2009 Ammattikalastajuuden synty Yhteiskunnallinen murros ja kalastajan identiteetti Pohjois-Satakunnan rannikolla Juhani Salmi ja Pekka Salmi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2009 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2009 Kannet kuvat: verkon paikkaajat, Siviä Välimaa; rääkipaatti, Juhani Salmi; Frans ja Alma Välimaan perhettä koolla, tuntematon Julkaisujen myynti: www.rktl.fi /julkaisut www.juvenes.fi /verkkokauppa Pdf-julkaisu verkossa: www.rktl.fi /julkaisut ISBN 978-951-776-729-3 (painettu) ISBN 978-951-776-730-9 (verkkojulkaisu) ISSN 1796-8860 (painettu) ISSN 1796-8879 (verkkojulkaisu) Painopaikka: Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print, Tampere 2009 Sisältö Tiivistelmä ................................................................................................................................4 Sammandrag ...........................................................................................................................5 Abstract ....................................................................................................................................6 1. Johdanto ........................................................................................................................7 2. Ammattikalastajuus ja identiteetti tutkimuksen kohteina ........................................8 2.1. Identiteetti ja kalastajuus ................................................................................................ 8 2.1.1. Toimijan asema ja oikeutukset ............................................................................9 2.1.2. Selviytymisstrategiat ja ryhmätietoisuus .......................................................... 10 2.2. Kulttuuri ja elämänmuoto .............................................................................................11 3. Aineisto ja menetelmät ..............................................................................................12 3.1. Tutkimusalue ja -ajanjakso ............................................................................................. 12 3.2. Aineisto ........................................................................................................................... 12 4. Toimijan asema muotoutuu .......................................................................................13 4.1. Maaseudun elinkeinojen ja ammattiaseman murros ...................................................13 4.2. Maata omistamattomat ryhtyvät kalastajiksi .............................................................. 14 4.3. Kalastajaväestön muutokset ja ammatin työllistävyys .................................................16 5. Uudet selviytymisstrategiat .......................................................................................17 6. Kalastajan aseman määrittelyjä .................................................................................19 6.1. Taloudelliset määrittelyt ................................................................................................19 6.1.1. Verotuskäytäntö................................................................................................. 19 6.1.2. Ansiot .................................................................................................................. 20 6.1.3. Tulosten tulkinta ................................................................................................22 6.2. Sosiaaliset ja poliittiset määrittelyt ...............................................................................23 6.3. Kalastajien keskinäiset suhteet ja asema yhteisössä .................................................... 25 7. Ammattikalastajuus ja identiteetti ............................................................................28 7.1. Ammattikalastuksen synty .............................................................................................28 7.2. Kalastajat samaistuivat työväestöön .............................................................................29 Kiitokset ................................................................................................................................31 Lähteet ..................................................................................................................................31 4 RIISTA- JA KALATALOUS – TUTKIMUKSIA Tiivistelmä Suomalaisten ammattikalastajien päätöksentekoon vaikuttavat identiteetin perusrakenteet ovat syntyneet aikana, jolloin ammattikalastuksen asema ja arvostus oli vahvimmillaan. Vaikka ajan myötä kalastajien identiteetti on muovautunut ja erilaistunut, niin ammattikalastajien pää- töksenteon ja valintojen taustalla voidaan yhä nähdä kalastuksen kukoistusajan heijastumia. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ammattikalastajuuden syntyvaiheita Pohjois-Satakunnan rannikolla julkaisujen ja arkistolähteiden pohjalta. Alueelle 1800-luvulla levinnyt valtion yleisvesillä harjoitettava silakan ajoverkkopyynti tarjosi kalastusmahdollisuuden tilattomalle väestölle. Useimmiten kalastajiksi ryhtyivät mäki- tupalaiset, jotka olivat asettuneet alueelle sahateollisuuden myötä. Kalastuksen kukoistusaika ajoittuu 1910-luvun loppupuolelle, jolloin maailmansodan seurauksena syntynyt elintarvike- pula lisäsi huomattavasti silakan kysyntää. Kalastajan ammattiin siirryttiin usein työväestön piiristä. Hyvän silakan saatavuuden myötä käynnistyi mittava silakan teollinen suolaustoi- minta ja rannikonosasta tuli myös merkittävä kala-astiateollisuuden keskus. Elintarvikepulan myötä kalastajien taloudellinen toimeentulo ja ammatin arvostus kohenivat. Samalla syntyi monimuotoista järjestötoimintaa, rannikkokalastus koneellistui ja vuokratilojen itsenäistymi- nen alkoi. Myllerrysten myötä Pohjois-Satakunnan kalastajille muotoutui vahva työläisidentiteetti. Tämä oli poikkeuksellista verrattuna muihin rannikonosiin, joissa kalastus oli useammin kyt- ketty talonpoikaiseen elämänmuotoon. Pienillä vuokrapalstoilla asuneet pohjoissatakuntalai- set kalastajat tavoittelivat yleensä vain perheen elämiseen riittäviä tuloja, eivätkä he poliittisen kuohunnan keskellä halunneet erottautua omasta väestöryhmästään. Asiasanat: ajoverkkokalastus, ammattikalastus, elintarvikepula, identiteetti, mäkitupalaiset, työläiset, työväenluokka, sosiaalinen kontrolli Salmi, J. & Salmi, P. 2009. Ammattikalastajuuden synty. Yhteiskunnallinen murros ja kalas- tajan identiteetti Pohjois-Satakunnan rannikolla. Riista- ja kalatalous – Tutkimuksia 7/2009. 35 s. Ammattikalastajuuden synty 5 Sammandrag Grundstrukturerna i den självbild, som påverkar de fi nländska yrkesfi skarnas beslutsfattande, har uppstått under en tid då yrkesfi skets ställning och status stod som högst. Även om fi skar- nas identitet har omformats och specifi cerats, kan man fortfarande se avspeglingar av fi skets blomstringstid i beslutsfattande och val. Utgående ifrån publikationer och arkiv granskas i un- dersökningen de skeden, då det yrkesmässiga fi sket uppstod i Norra Satakunda. Det drivgarnsfi ske efter strömming, som bredde ut sig på 1800-talet och kunde bedrivas på statens allmänna vatten, erbjöd möjlighet till fi ske för den egendomslösa befolkningen. Det var i första hand backstugusittare, som bosatt sig i området i samband med sågindustrin, som blev fi skare. Fiskets blomstringstid sammanföll med 1910-talets slut, då livsmedelsbristen som uppstått till följd av värdskriget, avsevärt ökade efterfrågan på strömming. Personer, som började med yrkesmässigt fi ske, kom ofta från arbetarbefolkningen. I anslutning till den goda tillgången på strömming kom det igång en omfattande industri för insaltning och kuststräckan blev också ett betydande centrum för fi skkärlsindustri. I takt med livsmedelsbristen ökade fi s- karnas inkomster och yrkets status. Samtidigt uppstod en diversifi erad organisationsverksam- het, kustfi sket motoriserades och de arrenderade jordlotterna började brytas ut. I samband med omvälvningarna uppstod en stark arbetaridentitet bland Norra Satakundas fi skare. Detta var ett undantag jämfört med övriga kuststräckor, där fi sket oftast var kopplat till allmogens livsstil. Fiskarna i Norra Satakunda, som bott på sina små arrenderade jordlotter, eftersträvade i allmänhet endast tillräckliga inkomster för att föda familjen och ville heller inte i de politiska svallvågorna skilja ut sig från sin egen befolkningsgrupp. Nyckelord: arbetarklass, backstugusittare, drivgarnsfi ske, identitet, livsmedelsbrist, social kontroll, yrkesfi ske Salmi, J. & Salmi, P. 2009. Det yrkesmässiga fi skets uppkomst: social brytningstid och fi ska- rens självbild vid kusten i Norra Satakunda. Riista- ja kalatalous – Tutkimuksia 7/2009. 35 s. 6 RIISTA- JA KALATALOUS – TUTKIMUKSIA Abstract The basic identity structures of Finnish commercial fi shers originate in an era when the posi- tion and appreciation of commercial fi shing was at its strongest. Although in time the fi shers’ identity has been shaped and differentiated, their decision-making still refl ects the bloom of commercial fi shing. Based on publications and archive documents, this report studies the birth of commercial fi shing in the Northern Satakunta region. Driftnet fi shing for Baltic herring, adopted in the study area in the 19th century, provided fi
Load more

Recommended publications
  • Selostus, Osa B: Teemakohtaiset Taulukot Ja Kartat
    SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 2 Selostus, osa B Kaavaselostuksen osa B sisältää Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 sisällön mukaiset teemakartat ja niihin liittyvät taulukot. Teemakartat ja taulukot korvaavat Satakunnan maakuntakaavan selostuksen osan B vastaavat kartat ja taulukot. Teemakartassa on joko yksilöity kohteen nimi tai kohdenumero, joka viittaa luettelossa olevaan kohteeseen. Kohteesta on pääsääntöisesti kuvattu kunta, jossa kohde sijaitsee, kohteen nimi, tunnus vaihemaakuntakaavakartalla ja pinta-ala ja/tai kpl määrä. Sisällysluettelo Maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne 1. Taajamatoimintojen alueet, taulukko 1 ja kartta 1 2. Keskustatoimintojen, vähittäiskaupan suuryksikköjen ja palvelujen alueet sekä työpaikka- alueet, taulukko 2 ja kartta 2 3. Tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhykkeet, taulukko 3 ja kartta 3 Ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt 4. Lentoliikenteen maantietukikohdan suojavyöhykkeet, taulukko 4 ja kartta 4 5. Terminaalitoimintojen alueet, taulukko 5 ja kartta 5 6. Aurinkoenergian tuotannon kehittämisen kohdealueet, taulukko 6 ja kartta 6 Vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö 7. Maa-ainesten ottoalueet, (turvetuotanto) ja selvitysalueet, taulukot 7 a-b ja kartta 7 Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen 8. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, taulukko 8 ja kartta 8 9. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, ehdotus, taulukko 9 ja kartta 9 10. Maisemallisesti tärkeät alueet, taulukko 10 ja kartta 10 11. Valtakunnallisesti
    [Show full text]
  • Jätevaakku 2021
    Jäteneuvonnan tiedotuslehti 2021 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila s. 14 s. 8 Sisällys Suomi ei kuulu 4 Roskaamatta paras 17 Tietoa ja toimintaa Roskaantuminen aiheuttaa ympäristö­ Tapahtumia vuodelle 2021. maailman roskaisimpien haittojen lisäksi kustannuksia. alueiden joukkoon, 18 Kunnissa tapahtuu 7 Arkipäivän ympäristötekoja Jätehuollon tärpit kunnittain. mutta meiltäkin roskaa Ruoka ja ympäristötietoisuus. valitettavasti löytyy 8 Toisen turha on toisen aarre sekä maalta, merialueilta Kierrätyskeskukset nykyajan 19 Osallistu ja voita että sisävesistöistä. tavarataloina. pikakompostori! s. 4 9 Pikaopas lajitteluun Nappaa ohje kotiin tai töihin. 10 Jätteiden vastaanottopaikkoja kotitalouksille 2021 12 Usein kysytyt kysymykset Kysy, me vastaamme. 13 Lajittelun ja kierrätyksen ammattilaiset Tutustu jäteneuvojan päivään. 14 Polttaisitko sinä vettä? Vain lajitellusta biojätteestä saa ravinteita, multaa ja energiaa. 16 Kotipihan vieraslajit Osaatko käsitellä puutarha jätteen oikein? 2 Jäteneuvonnan tiedotuslehti 2021 JULKAISIJA Porin kaupunki Elinvoima­ ja ympäristötoimiala TOIMITUSTIIMI Pepita Heurlin, Liisa Malin Tarja Räikkönen, Anne Silver ULKOASU JA TAITTO Laura Telin, Kumppania Oy PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN­L 1459­3084 ISSN 1459­3084 (Painettu) ISSN 2323­4938 (Verkkojulkaisu) ANSSI KOSKINEN ANSSI PAINOSMÄÄRÄ 86 500 kpl PIIRROKSET, KANSIKUVA Mikä saa minut Seppo Leinonen JÄTENEUVONTA www.pori.fi/jateneuvonta nostamaan roskan? p. 044 701 2500 [email protected] atsoin Muovin matka se, miten omaksi tai tärkeäksi paikan -videon (WWW.PORI.FI/ koemme. Kysymys on mielestäni MUOVINMATKA). Kertaus yhdenlaisesta yhteisöllisyydestä. muoviroskaan liittyvistä Jokin yhteinen muodostuu niin seikoista oli selvästi tärkeäksi, että haluamme pitää siitä Kpaikallaan. Videolla muistutetaan, huolta. Kysymys ei ole niinkään ros- että muovi ei maadu, vaan hajoaa kaantumisen haittojen tiedostami- aina vain pienemmiksi kappaleiksi sesta, vaan enemmän tunteesta, joka – mikromuoviksi. Toinen tärkeä saa meidät toimimaan.
    [Show full text]
  • Integrating the Ecosystem Services of the Kokemäenjoki River Valley Into Land Use Planning
    Integrating the ecosystem services of the Kokemäenjoki river valley into land use planning SUSTAINBALTIC (CB354) 15 OCTOBER 2018 This plan was prepared as a part of SustainBaltic project (ICZM Plans for Council of Satakunta, Estonian University of Applied Sciences (Eesti Sustaining Coastal and Marine Human-ecological Networks in the Baltic Maaülikool) and the University of Tallinn (Tallinna Ülikool). SustainBaltic is Region, CB354). Project enhances the share of the managed coastal funded by EU Interreg Central Baltic Programme 2014−2020. The overall networks in the Central Baltic area by the cross-border preparation of the budget of the project is 1.3 million Euros, of which 1.023.000 Euros is granted ICZM plans for four case areas in Estonia and Finland. The lead partner in via European Regional Development Fund (ERDF). updated completed the project is the Department of Geography and Geology in the University ICZM plans can be downloaded from the websites of the partner on Turku. Other project partners are Finnish Environmental Institute, Regional organizations and at the http://www.utu.fi/SustainBaltic. Foreword In 2016–2018, the Regional Council of Satakunta took part in the to current planning practices in Finland. SustainBaltic project (ICZM Plans for Sustaining Coastal and Marine The case plan was created in collaboration between the Regional Human-ecological Networks in the Baltic Region, CB354) funded by Council of Satakunta, the Finnish Environment Institute and the the Interreg Central Baltic 2014–2020 programme, the goal of which is University of Turku’s Department of Geography and Geology. This to promote the planning of the sustainable management and use of report was prepared by Project Planner Asko Ijäs, M.Sc., from the coastal zones in the northern Baltic Sea region.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • The Satakunta Region's Futures Exercises in Practice
    The Satakunta Region´s Futures exercises in practice Tuula Hermunen Regional Council of Satakunta FUTUREG CONFERENCE Sligo 9.10.2007 Satakunta region • Located on the West Coast of Finland • Population 230,000 – Main towns: Pori (76,200), Rauma, Ulvila, Kankaanpää, Huittinen, Eura, Kokemäki – 26 municipalities – 3 sub-regions • Area 8,300 km2 Corner Stones of the local economy • Metal Industry (Heavy engineering, offshore, automation) • Energy production • Process industry • Ports and logistics • Food industry (eg. Poultry) • Forestry industry Employment • 12,000 companies employing 54,000 workers • Unemployment 11.2% (21.7% 1995) Culture and history 2 Unesco World Heritage sites: - Old Rauma wooden town - Lappi’s Hill tomb from the Bronze Age Various music and other cultural events: - Pori Jazz - Rauma Lace Week etc. Satakunta 2035 SATAKUNTA Karvia • Objectives Honkajoki Merikarvia Siikainen Kankaanpää • The Futures Process Jämijärvi Pomarkku • Stakeholders involved Noormarkku Lavia PORI Pori Ulvila Kiikoinen • Future Tools used Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki • Results gained Eurajoki Kiukainen Huittinen Rauma Köyliö Lappi Kodisjoki Vampula • General thoughts Säkylä Eura Vaasa FINLAND 193 km SATAKUNTA 115 km Tampere 138 km 242 km Turku Helsinki SATAKUNTALIITTO The objectives were • to identify focus areas of major importance, • to gain insight on alternative development paths in the regionally relevant focus areas, • to rise awareness among the public about regional planning and foresight processes, • to let the public identify alternative
    [Show full text]
  • Tiina Toivonen Pomarkku Jäteneuvoja Pori Siikainen Porin Kaupungin Ympäristövirasto Ulvila Valtakatu 11, 28100 Pori P
    Jäteneuvonta vaikuttaa valistamalla Itämerihaaste 22.1.2014 Harjavalta Kokemäki Luvia Merikarvia Nakkila Tiina Toivonen Pomarkku jäteneuvoja Pori Siikainen Porin kaupungin ympäristövirasto Ulvila Valtakatu 11, 28100 Pori p. 02 621 2521 [email protected] Porin kaupungin ympäristövirasto Porin Jätehuollon yhteistyöalue alueellisen jätehuollon suunnittelu (ja toteutus?) alueellinen jätehuolto- viranomainen (pääosin) sopimus jäteneuvonnan Harjavalta järjestämisestä Kokemäki Luvia jäteneuvonta kustannetaan Merikarvia ekomaksutuloilla Nakkila Pomarkku Pori jätehuollon neuvonta-, Siikainen valistus- ja tiedotuspalvelut Ulvila järjestää Porin kaupungin ympäristövirasto Asukasmäärä 130 000 Porin kaupungin ympäristövirasto Jäteneuvonnan kohderyhmä ja tehtävät neuvonnan piiriin kuuluvat jätelain perusteella kotitaloudet kunnan, valtion ja seurakunnan toiminnot yhdistykset ja muut julkiset yhteisöt jätehuollon neuvonta-, valistus ja Harjavalta tiedotustehtävät Kokemäki puhelimitse, sähköpostitse ja sosiaalisessa mediassa Luvia tapahtumissa ja tempauksissa Merikarvia aineistojen laatiminen sekä neuvontakäynnit Nakkila Pomarkku jätelain etusijajärjestys Pori jätteen synnyn ehkäisy Siikainen jätteen uudelleenkäyttö ja kierrätys Ulvila hyödyntäminen ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana sijoittaminen kaatopaikalle Porin kaupungin ympäristövirasto JäteVaakku Mustavaris Piirroshahmo synnytettiin koteihin jaettua jäteopasta varten v. 2000. esikuvana Porin seudulla yleinen lintulaji mustavaris piirtäjä Seppo Leinonen Jäteneuvonnan tiedotuslehti
    [Show full text]
  • Triangular-Shaped Landforms Reveal Subglacial Drainage Routes in SW 2 Finland
    1 1 Triangular-shaped Landforms Reveal Subglacial Drainage Routes in SW 2 Finland 3 Mäkinen, J.a, *, Kajuutti, K.a, Palmu, J.-P.b, Ojala, A.b and Ahokangas, E.a 4 a Department of Geography and geology, University of Turku FI-20014 Turku, Finland. 5 b Geological Survey of Finland, P.O. Box 96 (Betonimiehenkuja 4) FI-02151 Espoo, Finland. 6 * corresponding author ([email protected]). 7 8 ABSTRACT 9 The aim of this study is to present the first evidence of triangular-shaped till landforms and related erosional 10 features indicative of subglacial drainage within the ice stream bed of the Scandinavian ice sheet in Finland. 11 Previously unidentified grouped patterns of Quaternary deposits with triangular landforms can be recognized from 12 LiDAR-based DEMs. The triangular landforms occur as segments within geomorphologically distinguishable 13 routes that are associated with eskers. The morphological and sedimentological characteristics as well as the 14 distribution of the triangular landforms are interpreted to involve the creep of saturated deforming till, flow and 15 pressure fluctuations of subglacial meltwater associated with meltwater erosion. There are no existing models for 16 the formation of this kind of large-scale drainage systems, but we claim that they represent an efficient drainage 17 system for subglacial meltwater transfer under high pressure conditions. Our hypothesis is that the routed, large- 18 scale subglacial drainage systems described herein form a continuum between channelized (eskers) and more 19 widely spread small-scale distributed subglacial drainage. Moreover, the transition from the conduit dominated 20 drainage to triangular-shaped subglacial landforms takes place about 50-60 km from the ice margin.
    [Show full text]
  • Vedenhankinnan Yleissuunnitelma, Tiivistelmä.Pdf
    Kokemäenjokilaakso 1 2021-02-25 Suunnittelualue Eurajoki Nakkila Harjavalta Kokemäki Pori Ulvila 2 2021-02-25 Suunnitelman tausta ja tavoitteet • Pohjavedenotto keskittynyt samoille pohjavesialueille ja harjujaksoille • Kokemäellä ja Harjavallassa pohjavedenpinnan ennustetun laskun ja kaivojen tukkeutumisen myötä pohjavettä ei välttämättä pystytä ottamaan samoja määriä kuin nykyään. • Eurajoella ja Ulvilassa nykyiset pohjavesivarannot hyödynnetään jo käytännössä • Eurajoen keskustan ja Harjavallan verkostoon ei ole varavesiyhteyksiä èTarvitaan uusia alueellisia vedenhankintaratkaisuja èVedenhankinnan turvaaminen tulevaisuudessa (v. 2040) sekä lyhyt- ja pitkäkestoisissa häiriötilanteissa 3 2021-02-25 Vesijohtoverkoston liittyjämääräennuste Vedenkulutuksen ennuste (m3/vrk) (as) 25000 140000 100 % 90 % 120000 20000 80 % 100000 70 % 60 % 15000 80000 50 % 60000 40 % 10000 40000 30 % 20 % 20000 5000 10 % 0 0 % 0 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila Pori Ulvila Yhteensä 2019 2040 2019 % 2040 % 2019 2040 yhteensä 2040 varaus teollisuudelle 4 2021-02-25 Suunnitelmavaihtoehdot Vaihtoehto 0+ Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 – Vireillä olevat vedenhankintaan – Kehitetään ja saneerataan omia – Kehitetään yksittäisten kuntien ja jakeluun liittyvät hankkeet, vedenottamoita ja välisiä yhdysvesijohtoja ja joiden toteutuksesta on vedenkäsittelylaitoksia varavesijohtoja päätetty – Uusia ylikunnallisia vesijohtoja toimintavarmuuden ei rakenneta parantamiseksi – Lisäksi saneerataan omia ottamoita 5 2021-02-25 Suunnitelmavaihtoehdot Vaihtoehto 3 Vaihtoehto 4 – Rakennetaan
    [Show full text]
  • Merikarvia Korvennevan Tuulivoimapuisto
    S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MERIKARVIA KORVENNEVAN TUULIVOIMAPUISTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Tammikuu 2014 Korvennevan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ulkoasu FCG /Leila Väyrynen Kannen kuva FCG FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korvennevan tuulivoimapuisto iii (265) Ympäristövaikutusten arviointiselostus 15.1.2014 Esipuhe Tämä ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus) on kuvaus Merikar- vian Korvennevan alueelle suunnitellun tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arvioinnista. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen on laatinut FCG Suunnit- telu ja tekniikka Oy UPM:n toimeksiannosta. FCG:n työryhmään kuuluvat: Leila Väyrynen, projektipäällikkö Projektinjohto, yhteydet tilaajaan ja sidosryhmiin suunnitelma-asiakirjat, kuva-aineisto, paikkatiedot Marja Nuottajärvi, FM (biologi) Projektikoordinaattori, luontoselvitykset sekä vaikutusten arvioinnit Natura-tarveharkinta ja muut suojelualueet Mattias Järvinen, FM (biologi) Yhteydet tilaajiin ja sidosryhmiin, vaikutusten arvioinnit Tiina Mäkelä, FM (biologi) Linnusto- ja luontoselvitykset sekä vaikutusten arvioinnit Muu eläimistö, riistatalous, Natura-tarveharkinta ja muut suojelualueet Tuomo Järvinen, ARK arkkitehti Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Taina Ollikainen, FM (suunnittelumaantiede) Sosiaaliset vaikutukset, elinkeinot Riikka Ger, MARK maisema-arkkitehti Maisema ja kulttuuriympäristö Suvi Rinne, FM maantiede Kuva-aineistot, paikkatiedot Heini Passoja, DI (vesihuolto- ja ympäristönsuojelutekniikka)
    [Show full text]
  • MERIKARVIA Yrittäjien Kuntabarometri -Kysely Yrittäjälle 16.2.–13.5
    KUNTARAPORTTI MERIKARVIA Yrittäjien kuntabarometri -kysely yrittäjälle 16.2.–13.5. • Yrittäjä on antanut palautetta ja arvioinut oman kuntansa toimintaa: Mitkä asiat toimivat ja mitä pitää parantaa. • Kunnat saavat yrittäjiltä tärkeää palautetta toiminnastaan mm. kunnan tekemien julkisten hankintojen merkityksestä yrittäjille. • Yrittäjäyhdistykset saavat tietoa siitä, mihin asioihin heidän pitää jäsentensä puolesta kunnassa vaikuttaa. • Kunnat ja niiden yrittäjiä palvelevat yhtiöt saavat yrittäjiltä tärkeää palautetta tarjoamistaan yrityspalveluista: Parantavatko yrityspalvelut yrittäjän arkea ja saako palveluita matalalla kynnyksellä? www.yrittajat.fi/kuntabarometri Vastaajien taustatiedot, % (Merikarvia, N=42) Oletko Yrittäjäjärjestön jäsen Oletko luottamushenkilö Yrityksen koko Yksinyrittäjä Suomen Yrittäjien 36 paikallisyhdistyksen ja/tai aluejärjestön 48 2–9 henkilöä Ei 10 hallituksessa 10 Kunnan/kaupungin 10–49 henkilöä Kyllä valtuustossa, 90 hallituksessa ja/tai % lautakunnissa 50–249 henkilöä 60 45 En ole > 250 henkilöä 5 En osaa sanoa 2 % % 3 Kuntabarometri 2020, Kuntaraportti, 9.6.2020 KOKONAISARVOSANA KUNTIEN ELINKEINOPOLITIIKASTA Keskiarvot elinkeinopolitiikan kokonaisarvosanoista kunnittain Koko maa, aluejärjestö ja alueen kunnat: vastaajamäärä ja keskiarvo elinkeinopolitiikan kokonaisarvosanojen keskiarvoista (asteikko 1–5, 1=erittäin huono, 5=erittäin hyvä) Koko maa (N=10404) 2,97 Satakunta (N=771) 3,13 Karvia (N=20) 3,85 Säkylä (N=58) 3,74 Ulvila (N=49) 3,62 Harjavalta (N=41) 3,55 Huittinen (N=61) 3,52 Honkajoki (N=13)
    [Show full text]
  • Merikarvia Korvennevan Tuulivoimapuisto
    SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA MERIKARVIA KORVENNEVAN TUULIVOIMAPUISTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 17.5.2013 Korvennevan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiohjelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ulkoasu FCG /Leila Väyrynen Kannen kuva FCG FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korvennevan tuulivoimapuisto iii (101) Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 17.5.2013 Esipuhe Tämä ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma) on suunnitelma Me- rikarvian Korvennevan alueelle suunnitellun tuulivoimapuiston ympäristövaiku- tusten arvioinnin toteuttamisesta. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman on laatinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy UPM:n toimeksiannosta. FCG:n työ- ryhmään kuuluvat: Leila Väyrynen, projektipäällikkö Projektinjohto, yhteydet tilaajaan ja sidosryhmiin suunnitelma-asiakirjat, kuva-aineisto, paikkatiedot Marja Nuottajärvi, FM (biologi) Projektikoordinaattori, luontoselvitykset sekä vaikutusten arvioinnit Natura-tarveharkinta ja muut suojelualueet Mattias Järvinen, FM (biologi) Yhteydet tilaajiin ja sidosryhmiin Raportointi, vaikutusten arvioinnit Tiina Mäkelä, FM (biologi) Linnusto- ja luontoselvitykset sekä vaikutusten arvioinnit Muu eläimistö, riistatalous Natura-tarveharkinta ja muut suojelualueet Johanna Närhi, ARK arkkitehti Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Taina Ollikainen, FM (suunnittelumaantiede) Sosiaaliset vaikutukset, elinkeinot Riikka Ger, MARK maisema-arkkitehti Maisema ja kulttuuriympäristö Suvi Rinne, FM maantiede Kuva-aineistot, paikkatiedot Markku Lindroos, insinööri (tie- ja vesirakennus) Liikenne
    [Show full text]
  • Pohjanlahden Rantatie Pohjanlahden Rantatie
    POHJANLAHDEN RANTATIE Satakuntalaisten maaseutukylien kautta Pohjanlahden rannikkoa seuraten kulkee vanha maantie. Rantatie on jo myöhäiskeskiajalla yhdistänyt toisiinsa Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan kulkien Pohjanlahden ympäri Ruotsin eteläosiin asti. Osittain rantatietä pitkin kulki keskiajalla Turun ja Korsholman linnojen välinen yhteydenpito ja 1600-luvulta lähtien postitalonpojat kuljettivat postia tiellä osittaista verovapautta vastaan. Rantatien varrella tai sen lähiympäristössä on useita valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä, arvokkaita maisema-alueita sekä luontokohteita, joihin vanha tie ja tuleva Selkämeren kansallispuisto yhdessä muodostavat luonnollisen yhteyden. Kansi: Henri Terho Kannen kuva: Jyrki Toivanen, Lankosken museosilta, Merikarvia. 2008 Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV ISBN 978-951-29-3950-3 POHJANLAHDENPOHJANLAHDEN RANTATIERANTATIE RatsupolustaRatsupolusta rannikonrannikon matkailutieksmatkailutieksii POHJANLAHDEN RANTATIE Ratsupolusta rannikon matkailutieksi Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV Pori 2009 © 2009 Kirjoittajat Turun yliopisto Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV http://www.hum.utu.fi/satakunta/ Toimittajat Maunu Häyrynen ja Mikael Lähteenmäki Ohjausryhmä Pentti Ala-Luopa, Merikarvian kunta Elisa Bruk, Turun yliopisto Pirjo Ihamäki, Turun yliopisto Pirjo Jaakkola, Eurajoen kunta Tomi Kuusimäki, SAMK Mikael Lähteenmäki, Turun yliopisto Ilmo Marttila, Noormarkun kunta Kari Ojalahti,
    [Show full text]