DOCSLIB.ORG

Developing Sustainable Tourism in Satakunta's Coastal Zone – from The

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Developing Sustainable Tourism in Satakunta's Coastal Zone – from The SustainBaltic (CB354) Developing sustainable tourism in Satakunta’s coastal zone – from the perspective of land use planning English version 5.11.2018 This plan was prepared as a part of SustainBaltic project (ICZM Plans for Sustaining Coastal Estonian University of Applied Sciences (Eesti Maaülikool) and the University of Tallinn and Marine Human-ecological Networks in the Baltic Region, CB354). Project enhances (Tallinna Ülikool). SustainBaltic is funded by EU Interreg Central Baltic Programme the share of the managed coastal networks in the Central Baltic area by the cross-border 2014−2020. The overall budget of the project is 1.3 million Euros, of which 1.023.000 preparation of the ICZM plans for four case areas in Estonia and Finland. The lead partner Euros is granted via European Regional Development Fund (ERDF). updated completed in the project is the Department of Geography and Geology in the University on Turku. ICZM plans can be downloaded from the websites of the partner organizations and at the Other project partners are Finnish Environmental Institute, Regional Council of Satakunta, http://www.utu.fi/SustainBaltic. In its Blue Growth Strategy (European Commission, 2012), the EU highlights Networks in the Baltic Region, CB354), funded by the Interreg Central Baltic coastal and maritime tourism as one of the key sectors that still hold significant 2014–2020 programme, with the goal of promoting the sustainable use of the development potential, both in terms of economic growth and the sustainable coastal areas of the northern Baltic Sea region. As part of this project, a wide- use of marine areas. The main benefits of sustainable tourism include the scale plan promoting the development of coastal and maritime tourism in the industry’s heavy focus on services, high employment rate and the number of jobs Bothnian Sea coastal zone was implemented. The purpose of the plan is to study created by the industry in tourist areas, which boost the vitality of sparsely- the possibilities offered by land use planning in order to improve the populated regions, in particular, and enable the retention of human activities in preconditions for tourism and the enhancement of regional cooperation the coastal and archipelago zones, alongside the traditional industries (e.g. connected to tourism. The Coastal Zone Plan is realising the goals set in agriculture and fishing). Satakunta’s Regional Strategy of promoting tourism and the zone’s recreational On Satakunta’s coast, the development of tourism combines the region’s clean use. The plan provides a basis for updating the comprehensive regional land use environment, vitality and objectives regarding the overall regional structure. On plan and conducting marine spatial planning in Satakunta’s coastal zone. the other hand, achieving these objectives requires extensive cooperation The Coastal Zone Plan was created by the Regional Council of Satakunta, the between various authorities, municipalities and local operators in areas such as University of Turku’s Department of Geography and Geology and the Finnish land use planning, water resources management, management of conservation Environment Institute. Project Planner Asko Ijäs M.Sc. from the Regional Council areas and cultural environments, and basic service production. The Integrated of Satakunta served as the author of the plan. Report was translated to English by Coastal Zone Management (ICZM) plans highlight the importance of taking a Multidoc translation services/Grano Ltd. holistic approach to the coastal zone planning and having different authorities working in cooperation. In 2016–2018, the Regional Council of Satakunta took part in the SustainBaltic project (ICZM Plans for Sustaining Coastal and Marine Human-ecological 1. Introduction 2. The preconditions for the development of coastal and maritime tourism in Satakunta 3. The natural and cultural values of Satakunta’s coastal zone 4. Human activity in Satakunta’s coastal zone 5. The regional structure of tourism in Satakunta’s coastal zone 6. The reconciliation needs regarding land use and the challenges pertaining to blue growth 7. The development goals of coastal and maritime tourism in Satakunta 8. The implementation and monitoring of the plan Background information and reference material: 1. Leikola N., Kiviluoto S., Nurmi M., Syrjänen K., Kostamo K., Mononen L. & Vihervaara P. 2018: Työraportti SustainBaltic hankkeen vaiheesta A.T1.1 “Integrating obtainable environmental and human activity data into planning processes by GIS analysis tools”. Suomen Ympäristökeskus SYKE. 40 s. 2. Nordström P., Fagerholm N., Puttonen I., Ijäs A., Savola A. & Hietala R. 2018: Satakunnan rannikon luontomatkailu- ja virkistyskäyttökysely 2018. Turun yliopisto, Maantieteen ja geologian laitos. 33 s. Photo: Asko Ijäs Coastal zones are located in the peripheral zones between land and marine areas Tourism as an industry is connected to the region’s general pull factors, which and hold great significance for both nature conservation and the local economy. include the clean water of the Bothnian Sea, diverse natural and cultural values, The diversity of operations run in a coastal zone and the limited amount of land the marine landscape and functional basic services. The conditions and available available create the need to find a balance between varying values and land-use services in the area affect how long tourists will want to stay in the region and to requirements. The ICZM (Integrated Coastal Zone Management) is a land use what extent they will use the services provided by local businesses. On the other planning tool that tries to factor in all the values and utilisation needs regarding hand, even though the region’s attractiveness is tied to the good condition of its coastal zones (e.g. businesses, nature conservation and recreational use) in a environment, an increase in the number of tourists and the development of comprehensive way and find ways to balance these differing requirements tourism services may have a negative effect on the region’s current state, due to sustainably. disruptions caused by human activity, littering, erosion or uncontrolled Satakunta’s Regional Strategy (2018–2021) sets notable growth objectives, construction of new buildings, among other things (United Nations Environment especially when it comes to nature-based tourism and the experience economy. Programme, UNEP, 2009). The coast and archipelago of the Bothnian Sea form a diverse whole, which The extensive nature of tourism also poses its own challenges for the functions as a pull factor, thanks to its clean sea water, diverse archipelago nature development of this sector. In addition to the traditional land use planning, the and culture-historical values. However, despite the resources focused on the field development of tourism also requires a more strategic approach, in which land in recent years, the tourism industry remains fragmented in the Bothnian Sea use is considered from the perspective of both the existing tourism potential and area. Therefore, strengthening cooperation in this field and creating a shared the environmental impact caused by tourism. In coastal zones, the ICZM planning operating environment have been designated as the main themes in the is often thought of as a useful tool, especially for developing tourism, because its development of tourism in Satakunta (Satakunta University of Applied Sciences, main goal is to find a balance between different forms of land use and increase SAMK 2016, the Regional Council of Satakunta 2018). cooperation between authorities and local tourism businesses (UNEP 2009). This plan discusses the development of Satakunta’s coastal and maritime tourism in relation to the region’s land use and the ICZM principles. The plan describes the current situation of tourism in the coastal zone of Satakunta and discusses the available development possibilities from the perspective of general land use in the region and the constraints it sets. In addition to this, the plan highlights the potential environmental impacts that may result from tourism and that should be considered when developing the tourism industry. The plan’s structure: Chapter 2 describes the role of coastal zone planning in the Finnish land use planning system and how these planning mechanisms can be utilised in the development of tourism and the integration of the industry into general land use planning. Chapters 3–4 give a general description of the natural and cultural values and the current land use in Satakunta’s coastal zone using existing statistics and geographic data. Chapters 5–6 evaluate the current status of Satakunta’s coastal and maritime tourism, the sector’s main pull factors and constraints, which have an effect on the development of this industry. A set measures were determined based on this evaluation, and these measures should be utilised when developing tourism in Satakunta’s coastal zone, while not forgetting the goals of sustainable development. The measures and their monitoring have been described in Chapters 7 and 8. Photo: Asko Ijäs The Coastal Zone Plan was prepared in cooperation between the Regional Council for regional planning in Satakunta on 6 March and 8 May 2018). In addition, of Satakunta, Finnish Environment Institute SYKE and the University of Turku’s feedback was also requested regarding the plan’s content and the developmental Department of Geography and Geology. The planning process consisted of four goals highlighted in the plan during the meetings with these
Load more

Recommended publications
  • Selostus, Osa B: Teemakohtaiset Taulukot Ja Kartat
    SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 2 Selostus, osa B Kaavaselostuksen osa B sisältää Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 sisällön mukaiset teemakartat ja niihin liittyvät taulukot. Teemakartat ja taulukot korvaavat Satakunnan maakuntakaavan selostuksen osan B vastaavat kartat ja taulukot. Teemakartassa on joko yksilöity kohteen nimi tai kohdenumero, joka viittaa luettelossa olevaan kohteeseen. Kohteesta on pääsääntöisesti kuvattu kunta, jossa kohde sijaitsee, kohteen nimi, tunnus vaihemaakuntakaavakartalla ja pinta-ala ja/tai kpl määrä. Sisällysluettelo Maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne 1. Taajamatoimintojen alueet, taulukko 1 ja kartta 1 2. Keskustatoimintojen, vähittäiskaupan suuryksikköjen ja palvelujen alueet sekä työpaikka- alueet, taulukko 2 ja kartta 2 3. Tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhykkeet, taulukko 3 ja kartta 3 Ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt 4. Lentoliikenteen maantietukikohdan suojavyöhykkeet, taulukko 4 ja kartta 4 5. Terminaalitoimintojen alueet, taulukko 5 ja kartta 5 6. Aurinkoenergian tuotannon kehittämisen kohdealueet, taulukko 6 ja kartta 6 Vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö 7. Maa-ainesten ottoalueet, (turvetuotanto) ja selvitysalueet, taulukot 7 a-b ja kartta 7 Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen 8. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, taulukko 8 ja kartta 8 9. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, ehdotus, taulukko 9 ja kartta 9 10. Maisemallisesti tärkeät alueet, taulukko 10 ja kartta 10 11. Valtakunnallisesti
    [Show full text]
  • Jätevaakku 2021
    Jäteneuvonnan tiedotuslehti 2021 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila s. 14 s. 8 Sisällys Suomi ei kuulu 4 Roskaamatta paras 17 Tietoa ja toimintaa Roskaantuminen aiheuttaa ympäristö­ Tapahtumia vuodelle 2021. maailman roskaisimpien haittojen lisäksi kustannuksia. alueiden joukkoon, 18 Kunnissa tapahtuu 7 Arkipäivän ympäristötekoja Jätehuollon tärpit kunnittain. mutta meiltäkin roskaa Ruoka ja ympäristötietoisuus. valitettavasti löytyy 8 Toisen turha on toisen aarre sekä maalta, merialueilta Kierrätyskeskukset nykyajan 19 Osallistu ja voita että sisävesistöistä. tavarataloina. pikakompostori! s. 4 9 Pikaopas lajitteluun Nappaa ohje kotiin tai töihin. 10 Jätteiden vastaanottopaikkoja kotitalouksille 2021 12 Usein kysytyt kysymykset Kysy, me vastaamme. 13 Lajittelun ja kierrätyksen ammattilaiset Tutustu jäteneuvojan päivään. 14 Polttaisitko sinä vettä? Vain lajitellusta biojätteestä saa ravinteita, multaa ja energiaa. 16 Kotipihan vieraslajit Osaatko käsitellä puutarha jätteen oikein? 2 Jäteneuvonnan tiedotuslehti 2021 JULKAISIJA Porin kaupunki Elinvoima­ ja ympäristötoimiala TOIMITUSTIIMI Pepita Heurlin, Liisa Malin Tarja Räikkönen, Anne Silver ULKOASU JA TAITTO Laura Telin, Kumppania Oy PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN­L 1459­3084 ISSN 1459­3084 (Painettu) ISSN 2323­4938 (Verkkojulkaisu) ANSSI KOSKINEN ANSSI PAINOSMÄÄRÄ 86 500 kpl PIIRROKSET, KANSIKUVA Mikä saa minut Seppo Leinonen JÄTENEUVONTA www.pori.fi/jateneuvonta nostamaan roskan? p. 044 701 2500 [email protected] atsoin Muovin matka se, miten omaksi tai tärkeäksi paikan -videon (WWW.PORI.FI/ koemme. Kysymys on mielestäni MUOVINMATKA). Kertaus yhdenlaisesta yhteisöllisyydestä. muoviroskaan liittyvistä Jokin yhteinen muodostuu niin seikoista oli selvästi tärkeäksi, että haluamme pitää siitä Kpaikallaan. Videolla muistutetaan, huolta. Kysymys ei ole niinkään ros- että muovi ei maadu, vaan hajoaa kaantumisen haittojen tiedostami- aina vain pienemmiksi kappaleiksi sesta, vaan enemmän tunteesta, joka – mikromuoviksi. Toinen tärkeä saa meidät toimimaan.
    [Show full text]
  • Integrating the Ecosystem Services of the Kokemäenjoki River Valley Into Land Use Planning
    Integrating the ecosystem services of the Kokemäenjoki river valley into land use planning SUSTAINBALTIC (CB354) 15 OCTOBER 2018 This plan was prepared as a part of SustainBaltic project (ICZM Plans for Council of Satakunta, Estonian University of Applied Sciences (Eesti Sustaining Coastal and Marine Human-ecological Networks in the Baltic Maaülikool) and the University of Tallinn (Tallinna Ülikool). SustainBaltic is Region, CB354). Project enhances the share of the managed coastal funded by EU Interreg Central Baltic Programme 2014−2020. The overall networks in the Central Baltic area by the cross-border preparation of the budget of the project is 1.3 million Euros, of which 1.023.000 Euros is granted ICZM plans for four case areas in Estonia and Finland. The lead partner in via European Regional Development Fund (ERDF). updated completed the project is the Department of Geography and Geology in the University ICZM plans can be downloaded from the websites of the partner on Turku. Other project partners are Finnish Environmental Institute, Regional organizations and at the http://www.utu.fi/SustainBaltic. Foreword In 2016–2018, the Regional Council of Satakunta took part in the to current planning practices in Finland. SustainBaltic project (ICZM Plans for Sustaining Coastal and Marine The case plan was created in collaboration between the Regional Human-ecological Networks in the Baltic Region, CB354) funded by Council of Satakunta, the Finnish Environment Institute and the the Interreg Central Baltic 2014–2020 programme, the goal of which is University of Turku’s Department of Geography and Geology. This to promote the planning of the sustainable management and use of report was prepared by Project Planner Asko Ijäs, M.Sc., from the coastal zones in the northern Baltic Sea region.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • The Satakunta Region's Futures Exercises in Practice
    The Satakunta Region´s Futures exercises in practice Tuula Hermunen Regional Council of Satakunta FUTUREG CONFERENCE Sligo 9.10.2007 Satakunta region • Located on the West Coast of Finland • Population 230,000 – Main towns: Pori (76,200), Rauma, Ulvila, Kankaanpää, Huittinen, Eura, Kokemäki – 26 municipalities – 3 sub-regions • Area 8,300 km2 Corner Stones of the local economy • Metal Industry (Heavy engineering, offshore, automation) • Energy production • Process industry • Ports and logistics • Food industry (eg. Poultry) • Forestry industry Employment • 12,000 companies employing 54,000 workers • Unemployment 11.2% (21.7% 1995) Culture and history 2 Unesco World Heritage sites: - Old Rauma wooden town - Lappi’s Hill tomb from the Bronze Age Various music and other cultural events: - Pori Jazz - Rauma Lace Week etc. Satakunta 2035 SATAKUNTA Karvia • Objectives Honkajoki Merikarvia Siikainen Kankaanpää • The Futures Process Jämijärvi Pomarkku • Stakeholders involved Noormarkku Lavia PORI Pori Ulvila Kiikoinen • Future Tools used Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki • Results gained Eurajoki Kiukainen Huittinen Rauma Köyliö Lappi Kodisjoki Vampula • General thoughts Säkylä Eura Vaasa FINLAND 193 km SATAKUNTA 115 km Tampere 138 km 242 km Turku Helsinki SATAKUNTALIITTO The objectives were • to identify focus areas of major importance, • to gain insight on alternative development paths in the regionally relevant focus areas, • to rise awareness among the public about regional planning and foresight processes, • to let the public identify alternative
    [Show full text]
  • Tiina Toivonen Pomarkku Jäteneuvoja Pori Siikainen Porin Kaupungin Ympäristövirasto Ulvila Valtakatu 11, 28100 Pori P
    Jäteneuvonta vaikuttaa valistamalla Itämerihaaste 22.1.2014 Harjavalta Kokemäki Luvia Merikarvia Nakkila Tiina Toivonen Pomarkku jäteneuvoja Pori Siikainen Porin kaupungin ympäristövirasto Ulvila Valtakatu 11, 28100 Pori p. 02 621 2521 [email protected] Porin kaupungin ympäristövirasto Porin Jätehuollon yhteistyöalue alueellisen jätehuollon suunnittelu (ja toteutus?) alueellinen jätehuolto- viranomainen (pääosin) sopimus jäteneuvonnan Harjavalta järjestämisestä Kokemäki Luvia jäteneuvonta kustannetaan Merikarvia ekomaksutuloilla Nakkila Pomarkku Pori jätehuollon neuvonta-, Siikainen valistus- ja tiedotuspalvelut Ulvila järjestää Porin kaupungin ympäristövirasto Asukasmäärä 130 000 Porin kaupungin ympäristövirasto Jäteneuvonnan kohderyhmä ja tehtävät neuvonnan piiriin kuuluvat jätelain perusteella kotitaloudet kunnan, valtion ja seurakunnan toiminnot yhdistykset ja muut julkiset yhteisöt jätehuollon neuvonta-, valistus ja Harjavalta tiedotustehtävät Kokemäki puhelimitse, sähköpostitse ja sosiaalisessa mediassa Luvia tapahtumissa ja tempauksissa Merikarvia aineistojen laatiminen sekä neuvontakäynnit Nakkila Pomarkku jätelain etusijajärjestys Pori jätteen synnyn ehkäisy Siikainen jätteen uudelleenkäyttö ja kierrätys Ulvila hyödyntäminen ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana sijoittaminen kaatopaikalle Porin kaupungin ympäristövirasto JäteVaakku Mustavaris Piirroshahmo synnytettiin koteihin jaettua jäteopasta varten v. 2000. esikuvana Porin seudulla yleinen lintulaji mustavaris piirtäjä Seppo Leinonen Jäteneuvonnan tiedotuslehti
    [Show full text]
  • Triangular-Shaped Landforms Reveal Subglacial Drainage Routes in SW 2 Finland
    1 1 Triangular-shaped Landforms Reveal Subglacial Drainage Routes in SW 2 Finland 3 Mäkinen, J.a, *, Kajuutti, K.a, Palmu, J.-P.b, Ojala, A.b and Ahokangas, E.a 4 a Department of Geography and geology, University of Turku FI-20014 Turku, Finland. 5 b Geological Survey of Finland, P.O. Box 96 (Betonimiehenkuja 4) FI-02151 Espoo, Finland. 6 * corresponding author ([email protected]). 7 8 ABSTRACT 9 The aim of this study is to present the first evidence of triangular-shaped till landforms and related erosional 10 features indicative of subglacial drainage within the ice stream bed of the Scandinavian ice sheet in Finland. 11 Previously unidentified grouped patterns of Quaternary deposits with triangular landforms can be recognized from 12 LiDAR-based DEMs. The triangular landforms occur as segments within geomorphologically distinguishable 13 routes that are associated with eskers. The morphological and sedimentological characteristics as well as the 14 distribution of the triangular landforms are interpreted to involve the creep of saturated deforming till, flow and 15 pressure fluctuations of subglacial meltwater associated with meltwater erosion. There are no existing models for 16 the formation of this kind of large-scale drainage systems, but we claim that they represent an efficient drainage 17 system for subglacial meltwater transfer under high pressure conditions. Our hypothesis is that the routed, large- 18 scale subglacial drainage systems described herein form a continuum between channelized (eskers) and more 19 widely spread small-scale distributed subglacial drainage. Moreover, the transition from the conduit dominated 20 drainage to triangular-shaped subglacial landforms takes place about 50-60 km from the ice margin.
    [Show full text]
  • Vedenhankinnan Yleissuunnitelma, Tiivistelmä.Pdf
    Kokemäenjokilaakso 1 2021-02-25 Suunnittelualue Eurajoki Nakkila Harjavalta Kokemäki Pori Ulvila 2 2021-02-25 Suunnitelman tausta ja tavoitteet • Pohjavedenotto keskittynyt samoille pohjavesialueille ja harjujaksoille • Kokemäellä ja Harjavallassa pohjavedenpinnan ennustetun laskun ja kaivojen tukkeutumisen myötä pohjavettä ei välttämättä pystytä ottamaan samoja määriä kuin nykyään. • Eurajoella ja Ulvilassa nykyiset pohjavesivarannot hyödynnetään jo käytännössä • Eurajoen keskustan ja Harjavallan verkostoon ei ole varavesiyhteyksiä èTarvitaan uusia alueellisia vedenhankintaratkaisuja èVedenhankinnan turvaaminen tulevaisuudessa (v. 2040) sekä lyhyt- ja pitkäkestoisissa häiriötilanteissa 3 2021-02-25 Vesijohtoverkoston liittyjämääräennuste Vedenkulutuksen ennuste (m3/vrk) (as) 25000 140000 100 % 90 % 120000 20000 80 % 100000 70 % 60 % 15000 80000 50 % 60000 40 % 10000 40000 30 % 20 % 20000 5000 10 % 0 0 % 0 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila Pori Ulvila Yhteensä 2019 2040 2019 % 2040 % 2019 2040 yhteensä 2040 varaus teollisuudelle 4 2021-02-25 Suunnitelmavaihtoehdot Vaihtoehto 0+ Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 – Vireillä olevat vedenhankintaan – Kehitetään ja saneerataan omia – Kehitetään yksittäisten kuntien ja jakeluun liittyvät hankkeet, vedenottamoita ja välisiä yhdysvesijohtoja ja joiden toteutuksesta on vedenkäsittelylaitoksia varavesijohtoja päätetty – Uusia ylikunnallisia vesijohtoja toimintavarmuuden ei rakenneta parantamiseksi – Lisäksi saneerataan omia ottamoita 5 2021-02-25 Suunnitelmavaihtoehdot Vaihtoehto 3 Vaihtoehto 4 – Rakennetaan
    [Show full text]
  • Merikarvia Korvennevan Tuulivoimapuisto
    S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MERIKARVIA KORVENNEVAN TUULIVOIMAPUISTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Tammikuu 2014 Korvennevan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ulkoasu FCG /Leila Väyrynen Kannen kuva FCG FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korvennevan tuulivoimapuisto iii (265) Ympäristövaikutusten arviointiselostus 15.1.2014 Esipuhe Tämä ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus) on kuvaus Merikar- vian Korvennevan alueelle suunnitellun tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arvioinnista. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen on laatinut FCG Suunnit- telu ja tekniikka Oy UPM:n toimeksiannosta. FCG:n työryhmään kuuluvat: Leila Väyrynen, projektipäällikkö Projektinjohto, yhteydet tilaajaan ja sidosryhmiin suunnitelma-asiakirjat, kuva-aineisto, paikkatiedot Marja Nuottajärvi, FM (biologi) Projektikoordinaattori, luontoselvitykset sekä vaikutusten arvioinnit Natura-tarveharkinta ja muut suojelualueet Mattias Järvinen, FM (biologi) Yhteydet tilaajiin ja sidosryhmiin, vaikutusten arvioinnit Tiina Mäkelä, FM (biologi) Linnusto- ja luontoselvitykset sekä vaikutusten arvioinnit Muu eläimistö, riistatalous, Natura-tarveharkinta ja muut suojelualueet Tuomo Järvinen, ARK arkkitehti Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Taina Ollikainen, FM (suunnittelumaantiede) Sosiaaliset vaikutukset, elinkeinot Riikka Ger, MARK maisema-arkkitehti Maisema ja kulttuuriympäristö Suvi Rinne, FM maantiede Kuva-aineistot, paikkatiedot Heini Passoja, DI (vesihuolto- ja ympäristönsuojelutekniikka)
    [Show full text]
  • MERIKARVIA Yrittäjien Kuntabarometri -Kysely Yrittäjälle 16.2.–13.5
    KUNTARAPORTTI MERIKARVIA Yrittäjien kuntabarometri -kysely yrittäjälle 16.2.–13.5. • Yrittäjä on antanut palautetta ja arvioinut oman kuntansa toimintaa: Mitkä asiat toimivat ja mitä pitää parantaa. • Kunnat saavat yrittäjiltä tärkeää palautetta toiminnastaan mm. kunnan tekemien julkisten hankintojen merkityksestä yrittäjille. • Yrittäjäyhdistykset saavat tietoa siitä, mihin asioihin heidän pitää jäsentensä puolesta kunnassa vaikuttaa. • Kunnat ja niiden yrittäjiä palvelevat yhtiöt saavat yrittäjiltä tärkeää palautetta tarjoamistaan yrityspalveluista: Parantavatko yrityspalvelut yrittäjän arkea ja saako palveluita matalalla kynnyksellä? www.yrittajat.fi/kuntabarometri Vastaajien taustatiedot, % (Merikarvia, N=42) Oletko Yrittäjäjärjestön jäsen Oletko luottamushenkilö Yrityksen koko Yksinyrittäjä Suomen Yrittäjien 36 paikallisyhdistyksen ja/tai aluejärjestön 48 2–9 henkilöä Ei 10 hallituksessa 10 Kunnan/kaupungin 10–49 henkilöä Kyllä valtuustossa, 90 hallituksessa ja/tai % lautakunnissa 50–249 henkilöä 60 45 En ole > 250 henkilöä 5 En osaa sanoa 2 % % 3 Kuntabarometri 2020, Kuntaraportti, 9.6.2020 KOKONAISARVOSANA KUNTIEN ELINKEINOPOLITIIKASTA Keskiarvot elinkeinopolitiikan kokonaisarvosanoista kunnittain Koko maa, aluejärjestö ja alueen kunnat: vastaajamäärä ja keskiarvo elinkeinopolitiikan kokonaisarvosanojen keskiarvoista (asteikko 1–5, 1=erittäin huono, 5=erittäin hyvä) Koko maa (N=10404) 2,97 Satakunta (N=771) 3,13 Karvia (N=20) 3,85 Säkylä (N=58) 3,74 Ulvila (N=49) 3,62 Harjavalta (N=41) 3,55 Huittinen (N=61) 3,52 Honkajoki (N=13)
    [Show full text]
  • Merikarvia Korvennevan Tuulivoimapuisto
    SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA MERIKARVIA KORVENNEVAN TUULIVOIMAPUISTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 17.5.2013 Korvennevan tuulivoimapuisto Ympäristövaikutusten arviointiohjelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ulkoasu FCG /Leila Väyrynen Kannen kuva FCG FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korvennevan tuulivoimapuisto iii (101) Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 17.5.2013 Esipuhe Tämä ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma) on suunnitelma Me- rikarvian Korvennevan alueelle suunnitellun tuulivoimapuiston ympäristövaiku- tusten arvioinnin toteuttamisesta. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman on laatinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy UPM:n toimeksiannosta. FCG:n työ- ryhmään kuuluvat: Leila Väyrynen, projektipäällikkö Projektinjohto, yhteydet tilaajaan ja sidosryhmiin suunnitelma-asiakirjat, kuva-aineisto, paikkatiedot Marja Nuottajärvi, FM (biologi) Projektikoordinaattori, luontoselvitykset sekä vaikutusten arvioinnit Natura-tarveharkinta ja muut suojelualueet Mattias Järvinen, FM (biologi) Yhteydet tilaajiin ja sidosryhmiin Raportointi, vaikutusten arvioinnit Tiina Mäkelä, FM (biologi) Linnusto- ja luontoselvitykset sekä vaikutusten arvioinnit Muu eläimistö, riistatalous Natura-tarveharkinta ja muut suojelualueet Johanna Närhi, ARK arkkitehti Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Taina Ollikainen, FM (suunnittelumaantiede) Sosiaaliset vaikutukset, elinkeinot Riikka Ger, MARK maisema-arkkitehti Maisema ja kulttuuriympäristö Suvi Rinne, FM maantiede Kuva-aineistot, paikkatiedot Markku Lindroos, insinööri (tie- ja vesirakennus) Liikenne
    [Show full text]
  • Pohjanlahden Rantatie Pohjanlahden Rantatie
    POHJANLAHDEN RANTATIE Satakuntalaisten maaseutukylien kautta Pohjanlahden rannikkoa seuraten kulkee vanha maantie. Rantatie on jo myöhäiskeskiajalla yhdistänyt toisiinsa Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan kulkien Pohjanlahden ympäri Ruotsin eteläosiin asti. Osittain rantatietä pitkin kulki keskiajalla Turun ja Korsholman linnojen välinen yhteydenpito ja 1600-luvulta lähtien postitalonpojat kuljettivat postia tiellä osittaista verovapautta vastaan. Rantatien varrella tai sen lähiympäristössä on useita valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä, arvokkaita maisema-alueita sekä luontokohteita, joihin vanha tie ja tuleva Selkämeren kansallispuisto yhdessä muodostavat luonnollisen yhteyden. Kansi: Henri Terho Kannen kuva: Jyrki Toivanen, Lankosken museosilta, Merikarvia. 2008 Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV ISBN 978-951-29-3950-3 POHJANLAHDENPOHJANLAHDEN RANTATIERANTATIE RatsupolustaRatsupolusta rannikonrannikon matkailutieksmatkailutieksii POHJANLAHDEN RANTATIE Ratsupolusta rannikon matkailutieksi Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV Pori 2009 © 2009 Kirjoittajat Turun yliopisto Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV http://www.hum.utu.fi/satakunta/ Toimittajat Maunu Häyrynen ja Mikael Lähteenmäki Ohjausryhmä Pentti Ala-Luopa, Merikarvian kunta Elisa Bruk, Turun yliopisto Pirjo Ihamäki, Turun yliopisto Pirjo Jaakkola, Eurajoen kunta Tomi Kuusimäki, SAMK Mikael Lähteenmäki, Turun yliopisto Ilmo Marttila, Noormarkun kunta Kari Ojalahti,
    [Show full text]