Satakunnan Alueen Hyvinvointipalveluiden

Home , Luvia, Pomarkku

Satakunnan alueen hyvinvointipalveluiden järjestämissuunnitelma Vuoteen 2017+ päivitys 16.11.2017 hyväksytty 3.6.2019 Satakunnan sairaanhoitopiirin yhtymävaltuustossa

TIIVISTELMÄ

Päivitetty Satakunnan alueen hyvinvointipalvelujen järjestämissuunnitelma 2017+ perustuu aiempaan järjes- tämissuunnitelmaan, joka laadittiin Porin kaupungin johdolla 2011–2015. Satasote-hankkeen ohjausryhmä antoi päivityksen tehtäväksi Satasoten rakennetyöryhmälle ja sen alatyöryhmälle osana Satasote-hanketta. Päi- vitetty järjestämissuunnitelma on maakunnan koko väestöä, sote-palveluja ja tukipalveluja koskeva ensimmäi- nen tietopohja (n. 300 sivua). Asiakirjan rakenne jäsentyy valtakunnallisen Sote-tietopakettien ja mittarien jaottelulla, joilla maakuntia ohjataan uudessa maakunta- ja sote-rakenteessa. Asiakirjaan on tehty yhteenveto tilastoista, laadittu linjaukset, tavoitteet ja toimenpiteet sekä mittarit kullekin osa-alueelle. Kolmioissa on esi- tetty valmistelussa olevan maakunta- ja sote-lainsäädännön mukaisesti erityis-, vaativa- ja perustason palvelujen järjestämisen luonnokset Sote-tietopakettien sisällön mukaan.

Järjestämissuunnitelma perustuu terveydenhuoltolain (THL1326/2010) 34§:ään. Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu väestön terveysseu- rantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Valmistelussa olevassa maakunta- ja sote-lainsäädännössä on laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, johon on siirretty edellä mainitun thl:n 34 §:n sisältöä. Molemmissa laeissa korostuu asiakaslähtöisyys, asiakkaan palvelujen kokonaisuus, toimivat hoitoja palveluketjut sekä integraatio erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon välillä sekä kustannusten kasvun hillit- seminen ja asiakkaan valinnanvapaus. Maakunta- ja sote-lainsäädännön mukaan maakunta määrittelee palvelutarpeen, määrän ja laadun sekä palvelujen tuottamistavan, ellei muulla lailla tosin säädetä. Asiakirjaa voidaan hyödyntää palvelutarpeen määrittelyssä, palvelustrategian ja lupauksen laadinnassa sekä palvelujen järjestä- misen ja tuottamisen suunnittelussa.

Satakunnan maakunnan järjestämissuunnitelman keskeisiä tavoitteita ja toimenpiteitä:

Maakunnassa tulee edistää asukkaiden yhdenvertaisuutta, koska tilastojen perusteella Satakunnan väestön elinolot, terveyserot ja väestön sairastavuus poikkeavat alueellisesti ja väestöryhmittäin. Maakunnassa palvelujen tarve, saatavuus, laatu ja vaikuttavuus vaihtelevat eivätkä asukkaat ole yhdenvertaisessa asemassa. Sote- nettomenojen kasvua tulee hillitä ja sosiaalista eriarvoistumista ehkäistä. Menetettyjen elinvuosien määrä (PYLL-indeksi) tulee laskea, sillä se on korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Rakennetyöttömyyden tulee vä- hetä ja erityisesti nuorten työllistymistä on parannettava maakunnan eri osissa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamista tulee kehittää. Sähköistä asiointia tulee lisätä, sillä sitä on maakunnassa hyvin vähän.

Tasavertainen hoidon saatavuus ja hoitoon pääsy terveyskeskuslääkärille ja hammaslääkärille tulee varmistaa, sillä hoitoon pääsy vaihteli kunnittain. Asiakkaan valinnanvapautta tulee lisätä, perustason palveluja pitää vahvistaa, järjestää etäkonsultaatioita ja palveluohjausta sekä varmistaa asiakastietojen yhteiskäyttöisyys. Erikois- sairaanhoidon palvelujen saatavuus tulee taata, sillä satakuntalaiset saavat erikoissairaanhoidon palvelut kattavasti ja laadukkaasti omasta maakunnasta. Hoitoon pääsy ja hoidon saatavuus ovat hyvää tasoa. Suurin osa Satakunnan lapsista ja nuorista voi hyvin, mutta osa voi huonosti. Ennaltaehkäisevä työ tulee suunnata terveydentilansa huonoksi kokeviin, ahdistuneisiin ja syrjäytymisvaarassa oleviin. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuol- toa tulee tehostaa, palvelujen saavutettavuutta parantaa ja tuottaa virtuaalipalveluja 24/7, osallisuutta tulee lisätä ja kehittää matalan kynnyksen perhekeskustoimintamallia. Huostaanottojen määrän pitää vähentyä ja keskittää erityisen vaativan tason palvelut. Vanhuspalveluissa palvelurakennetta on muutettava nykyistä avo- painotteisemmaksi, sillä vanhuspalvelut eivät kaikilta osin täytä STM:n laatusuosituksia ja kuntakohtaiset erot ovat suuria. Vanhuspalvelujen rakennetta tulee keventää, kehittää kotihoitoa ja vaihtoehtoisia asumispalveluja sekä varmistaa palvelujen ohjaus ja valinnanvapaus.

Kehitysvammaisten avopalveluja tulee edelleen kehittää ja edistää vammaisten osallisuutta, itsemääräämisoi- keutta ja yhdenvertaisuutta, valinnanvapautta tulee lisätä ja maakuntaan pitää perustaa vaativan kuntoutuksen keskus. Maakunnan asukkaat ovat eriarvoisessa asemassa päihde - ja mielenterveyspalveluissa. Ehkäisevän 2 päihdetyön rakenteita ja matalan kynnyksen palveluja on yhtenäistettävä ja erityisosaamista keskitettävä. Avo- ja laitospalveluja tulee sovittaa yhteen ja varmistaa monialainen asiantuntijuus ja lisätä digitaalisia ennalta eh- käiseviä palveluja (esim. chat-palvelu).

Tässä asiakirjassa on käytetty mittareita, jotka THL on koonnut huomioon otettaviksi sote-palvelujärjestelmän laadun ja vaikuttavuuden mittaamisessa. Tilastot (indikaattorit) koskevat mm. väestön elinoloja, hyvinvoinnin ja terveydentilaa, palvelun tarvetta ja niiden saatavuutta, yhdenvertaisuutta palveluissa, sote-palvelutuotan- non toimivuutta, laatua ja turvallisuutta, kustannuksia ja resursseja, vaikuttavuutta ja osallistumista.

Tuotetut tilastot ovat suuntaa-antavia ja tuovat eri organisaatioiden epäyhtenevät kirjaamis- ja tilastointikäy- tännöt näkyviksi. Tilastotiedot ovat nyt hajallaan eri rekistereissä ja tietojärjestelmissä ja tiedot päivittyvät vii- veellä. Tästä johtuen tilastot eivät ole kaikin osin vertailukelpoisia ja tietoja on tarkistettu useita kertoja virka- miehiltä ja järjestelmien hallinnoijilta. Tiedot on haettu ja taulukoitu käsin valtakunnallisista tilastoista (esim. Sotkanet, Avohilmo ja Syöpärekisterit) ja saatu alueelta (esim. ELY, AVI, TEM). Tämä järjestämissuunnitelman tietopohja tulisi saada sähköiseen portaaliin, josta tiedot olisi helposti saatavilla. Maakunnan laajuisen tieto- pohjan ylläpito edellyttää yhteisesti sovittuja kirjaamis- ja tilastointikäytäntöjä sekä mittareita, tietojen jatku- vaa päivittämistä, analysointia ja tulkintaa sekä tietojen paikkansapitävyyden ja laadun tarkkailua. Tiedonhal- linta ja tiedolla johtaminen ovat oleellinen osa tulevaa maakunta- ja sote-uudistusta, joten niitä tulee kehittää.

Aikatauluun, vastuutahoihin ja tietopakettien kustannuksiin ei ole otettu kantaa. Ne edellyttävät jatkotyöstä- mistä, samoin jatkuva tilastojen ja grafiikan päivitys.

Tämä päivitetty asiakirja on käsitelty sekä Satasote-rakennetyöryhmässä että Satasote-johtoryhmässä kaksi kertaa. Satasote-johtoryhmä antoi tehtäväksi toimittaa päivitetyn suunnitelman VATE-työryhmälle.

Satasoten rakennetyöryhmän alatyöryhmä on laatinut asiakirjan ja käyttänyt laajasti sote -asiantuntijoita.

Asikainen Paula, hallintoylihoitaja (pj) Satakunnan sairaanhoitopiiri Hohtari Saila, aikuis- ja perhetyön päällikkö Rauma Kuokka Eija, perusturvajohtaja (2016 loppuun) Kokemäki Lehtonen Katja, perusturvajohtaja (2017 alkaen) Mäkipää Kalevi, perusturvajohtaja Säkylä (myöh. Eura) Nordlund-Luoma Kati, perusturvajohtaja Nakkila Oksa Jaana, johtava hoitaja Harjavallan tky Paavola Merja, sosiaalipalvelujen johtaja Satakunnan sairaanhoitopiiri Piirala Kristiina, perusturvajohtaja Huittinen

Raportti ja tilastot: Kuusisto Anne, sovellusasiantuntija, (tiedonhallinnan erityispätevyys), TtM, YtM, SATSHP

SISÄLLYS 1 JOHDANTO ...... 5 2 JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN PERUSTA JA SOTE-JÄRJESTÄMISPERIAATTEET ... 7 3 JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN LAADINNASSA KÄYTETYT MITTARIT JA SUUNNITELMAN RAKENNE ...... 9 4 SATAKUNNAN MAAKUNNAN VÄESTÖ JA ELINOLOT ...... 11 4.1 Satakunnan maakunta ja sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) järjestämisalueet ...... 11 4.2 Satakunnan maakunnan väestömäärä, rakenne, työllisyys ja koulutus ...... 13 4.3 Julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon menot Satakunnan maakunnassa ...... 30 5 HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN ...... 38 5.1 Satakunnan maakunnan väestön hyvinvoinnin ja terveydentila ...... 41 5.2 Terveydenedistämisaktiivisuus ja johtamisvastuut...... 58 6 VASTAANOTTOPALVELUT JA NIIDEN JÄRJESTÄMINEN (ml. muu perusterveydenhuolto) ...... 62 6.1 Vastaanottopalvelut ...... 64 6.1.1 Hoidon saatavuus (hoitoon pääsy) ...... 64 6.1.2 Vastaanottopalveluiden käyttö ...... 74 6.1.3 Vastaanottopisteet ja henkilöstöresurssit ...... 78 6.1.4 Digitaaliset omahoito- ja seurantapalvelut, sähköinen asiointi ...... 81 6.1.5 Seulontoihin osallistuminen ...... 83 6.2 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoitojaksot ...... 87 6.3 Kotisairaala ...... 91 6.4 Suun terveydenhuolto ...... 92 6.5 Työterveyshuoltopalvelut ...... 102 7 KESKITETYT SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYSPALVELUT ...... 105 7.1 Ensihoito ...... 106 7.2 SOTE-päivystys ...... 108 8 KESKITETYT ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUT ...... 111 8.1 Hoitoon pääsy ja hoidon saatavuus erikoissairaanhoidossa ...... 112 8.2 Hoidon laatu ja vaikuttavuus erikoissairaanhoidossa ...... 128 8.3 Erikoissairaanhoidon tuottavuus ...... 129 8.4 Potilasturvallisuus erikoissairaanhoidossa ...... 131 9 LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS ...... 133 10 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT ...... 137 10.1 Lasten, nuorten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin tila ...... 140 10.2 Lisääntymisterveys ...... 148 10.3 Lastensuojelulliset toimenpiteet ...... 151 10.4 Lasten, nuorten ja perheiden somatiikan ja psykiatrian hoitojaksot ja käynnit ...... 166 10.5 Äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitaja- ja lääkärivoimavarat ...... 172 4

10.6 Asiakastyytyväisyys lasten, nuorten ja perheiden palveluissa ...... 174 11VANHUSTEN HOITO- JA HOIVAPALVELUT ...... 177 11.1 Laatusuositukset ja palvelurakenne vanhustenhoidossa ...... 180 11.2 Vanhusten terveyden tila ja toimintakyky ...... 188 11.3 Vanhusten julkisten terveyspalveluiden käyttö ...... 195 11.4 Vanhusten julkisten tukipalveluiden käyttö ...... 197 12 VAMMAISTEN JA VAJAAKUNTOISTEN PALVELUT ...... 198 12.1 Vammaispalvelujen käyttö ...... 200 12.2 Vammaistuet ...... 213 12.3 Vammaisten asuminen ...... 216 12.4 Vammaispalveluiden kustannukset ...... 220 13 AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUT ...... 222 14 PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUT ...... 242 14.1 Päihdepalvelut ...... 245 14.1.1 Päihteet ja riippuvuudet ...... 245 14.1.2 Ehkäisevä päihdetyö ...... 252 14.1.3 Päihdepalvelujen saatavuus (hoitoon pääsy) ...... 256 14.1.4 Päihdepalvelujen käyttö ...... 257 14.1.5 Päihdehuollon kustannukset ...... 268 14.2 Mielenterveyspalvelut ...... 269 14.2.1 Mielenterveyden tila ...... 269 14.2.2 Mielenterveyspalvelujen käyttö ...... 278 15 SAIRAANHOIDOLLISET TUKIPALVELUT ...... 282 15.1 SataDiag liiketoiminta ...... 282 15.2 Apuvälinepalvelut ...... 283 15.3 Potilasasiamies- ja sosiaaliasiamiestoiminta ...... 283 16 TUTKIMUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINTA (TKI-toiminta) ...... 284 17 MUUT YHTEISET TUKIPALVELUT ...... 286 17.1 Tietohallinto ja ICT-palvelut ...... 286 17.2 Henkilöstö- ja taloushallintopalvelut ...... 288 17.3 Toimitilat ...... 289 17.4 Kuljetus- ja varastointipalvelut ...... 289 17.5 Hankintapalvelut ...... 289 18 JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN TOTEUTUS JA SEURANTA ...... 289 LIITTEET ...... 290

1 JOHDANTO

Järjestämissuunnitelman laadinta perustuu voimassa olevaan terveydenhuoltolakiin (THL) (1326/2010), asetukseen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta (337/2011) ja Kuntaliiton yleiskirjeeseen 21/80/2011. THL:n 34 §:n mukaan samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveys- seurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Asetuksen mukaan tulee sopia ainakin alueellisesta yhteistyöstä ja palveluiden yhteensovittamisesta alueella sijaitsevien sairaaloiden, terveyskeskusten ja tarvittaessa muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden kesken, kuten myös kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistä- mistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lasten päivähoidon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. (laki terveydenhuoltolain 32 ja 34 §:n muuttamisesta 914/2012.) Valmistelussa olevassa maakunta- ja sote-lainsää- dännössä on laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, johon on kirjattu THL:n 34 §:ssä määriteltyä terveydenhuollon järjestämissuunnitelman sisältöä. Molemmissa laeissa korostuu asiakkaan palvelujen kokonaisuus ja toimivat hoitoja palveluketjut sekä integraatio erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kanssa.

Satakunnan alueen hyvinvointipalvelujen järjestämissuunnitelma vuoteen 2016+ laadittiin Porin kaupungin johdolla vv. 2011 – 2015. Suunnitelma sisälsi liitteen” Vertaileva analyysi Satakunnan kuntien kantokyvystä. Aro T. (toim)., Kynäslahti S, Lundenius M & Windblom T. Joulukuu 2014”. Nyt käsillä oleva päivitetty järjestä- missuunnitelma on aiempaa laajempi ja sisältää enemmän maakunnan väestön palvelujen tarpeeseen, saata- vuuteen, kattavuuteen, laatuun, vaikuttavuuteen, palvelurakenteeseen ja osittain myös kustannuksiin liittyvää tietoa. Asiakirjan käsittää noin 300 sivua tietoa Satakunnan maakunnan väestöstä, jota voidaan käyttää tietopohjana suunniteltaessa tulevia maakunta- ja sote-palveluja. Järjestämissuunnitelman päivityksessä on otettu huomioon valmistelussa oleva valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon maakunta- ja sote-lainsäädäntö, sote-palveluja koskevat linjaukset, maakunta- ja sote-valmistelua koskeva tilasto ja indikaattorityö (KUVA-indikaattorit), STM:n kärkihankkeet sekä Satakunnan maakunta ja sote-linjaukset ja sille asetetut tavoitteet.

Toimeksiannon suunnitelman päivitykselle antoi Satasoten ohjausryhmä. Satakunnassa käynnistyi maakunnan yhteinen Satasote –projekti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden uudistamiseksi valtakunnallisten linjausten mukaisesti vuonna 2016. Satasote organisoitui ohjausryhmään, johtoryhmään, rakennetyöryhmään ja ala- työryhmiin. Ohjausryhmä antoi rakennetyöryhmän tehtäväksi päivittää Satakunnan alueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma vuoteen 2016+. Satasoten johtoryhmä linjasi, että päivitystyössä tulee olla selkeästi asiakasnäkökulma ja sitä tehdään Satasote projektin rinnalla. Päivitystä valmistelevaan rakennetyö- ryhmän alatyöryhmään kuuluu seuraavia virkamiehiä: Hallintoylihoitaja Paula Asikainen pj., Satakunnan sairaanhoitopiiri; perusturvajohtaja Eija Kuokka (2016 loppuun), perusturvajohtaja Katja Lehtonen (2017 alkaen), Kokemäki; perusturvajohtaja Kalevi Mäkipää, Säkylä (myöh. Eura); perusturvajohtaja Kati Nordlund-Luoma, Nakkila, perusturvajohtaja Kristiina Piirala, Huittinen; johtava hoitaja Jaana Oksa, Harjavallan tky; aikuis- ja per- hepalvelupäällikkö Saila Hohtari, Rauma; sosiaalipalvelujen johtaja Merja Paavola, Satakunnan sairaanhoitopiiri. Alatyöryhmä on käyttänyt tilastojen, grafiikan, karttojen ja raportin laadinnassa sovellusasiantuntija (tiedonhallinnan erityispätevyys), TtM, YtM Anne Kuusistoa, SATSHP. Järjestämissuunnitelman päivityksen alatyö- ryhmä on kokoontunut keskimäärin kerran kuukaudessa.

Järjestämissuunnitelmaa on käsitelty Satasote rakennetyöryhmässä kaksi kertaa ja Satasote johtoryhmässä kaksi kertaa. Satasoten johtoryhmä antoi kokouksessaan kesäkuussa 2017 tehtäväksi saattaa Satakunnan alueen hyvinvointipalvelujen järjestämissuunnitelma vuoteen 2017+ luonnos lopulliseen muotoonsa ja toimittaa se Satakunnan maakunnan VATE –työryhmälle. Päivitykseen on osallistunut asiantuntijoina useita kuntien, kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirin virkamiehiä, sote-valmistelun alatyöryhmien puheenjohtajia ja maakunnan sote-muutosagentit.

Satakunnan alueen hyvinvointipalvelujen järjestämissuunnitelma 2017+ päivitys osuu ajankohtaan, jolloin maakunta-, sote- ja valinnanvapauslainsäädäntö ovat valmistelussa. Lainsäädäntöuudistusta koskevat aikatau- lumuutokset ovat asettaneet haasteita järjestämissuunnitelman päivitykselle. Maakunta- ja sote-uudistus tulee voimaan 1.1.2020. Tällöin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnalle. Lainsäädän- nön mukaan tuleva maakunta määrittelee palvelujen tarpeen, määrän ja laadun sekä niiden tuottamistavan, jollei muulla lailla toisin säädetä. Lisäksi se vastaa palvelujen tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta sekä viranomaisille kuuluvasta toimivallan käytöstä.

Maakunnan toiminnan käynnistyessä Satakunnan alueen hyvinvointipalvelujen järjestämissuunnitelmaa 2017+ voidaan hyödyntää tietopohjana terveyden- ja hyvinvoinnin tilasta ja palvelutarpeesta, palvelujen saatavuudesta, kattavuudesta ja laadusta sekä palvelurakenteesta, jota tarvitaan strategian valmisteluun, suunnitteluun, yhteistyösopimukseen ja palvelulupauksen laadintaan. Järjestämissuunnitelman tietopohja muuttuu jatkuvasti ja edellyttää siten toistuvaa päivittämistä.

Kiitämme kaikkia päivitystyöhön osallistuneita, työryhmän puolesta, pj. Paula Asikainen

2 JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN PERUSTA JA SOTE- JÄRJESTÄMISPERIAATTEET

Järjestämissuunnitelman laadinta perustuu 1.5.2011 voimaan tulleeseen terveydenhuoltolakiin (1326/2010), jäljempänä THL ja valtioneuvoston asetukseen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta (337/2011). THL:n 34 §:n mukaan samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseuranta- tietoihin ja palvelutarpeeseen.

Valtioneuvoston asetuksella 337/2011 annetaan tarkempia säännöksiä niistä asioista, joista järjestämissuun- nitelmassa on sovittava. Järjestämissuunnitelmassa tulee asetuksen mukaisesti sopia ainakin alueellisesta yh- teistyöstä ja palveluiden yhteensovittamisesta alueella sijaitsevien sairaaloiden, terveyskeskusten ja tarvittaessa muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden kesken. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteis- työstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lasten päivähoidon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. (laki terveydenhuoltolain 32 ja 34 §:n muuttamisesta 914/2012.) Terveydenhuolto- laissa ja asetuksessa todetaan, että suunnitelmassa on sovittava terveydenhuollon toimintayksiköiden yhteis- työstä kuntien sosiaalihuollon ja muun toiminnan kanssa.

Terveydenhuoltolain (1326/2010) painotuksia ovat asiakaskeskeisyys, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, perusterveydenhuollon vahvistaminen, eri toimijoiden yhteistyön lisääminen sekä kustannusten kasvun hillit- seminen.

Järjestämissuunnitelma on laadittava valtuustokausittain ja hyväksyttävä sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Suunnitelman hyväksymisen edellytyksenä on, että kuntayhtymään kuuluvista jäsenkunnista vähintään kaksi kolmannesta sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Kuntien ja kuntayhtymän on yhdessä arvioitava suunnitelman toteutumista vuosittain sekä teh- tävä siihen tarvittaessa muutokset.

Valmistelussa olevassa maakunta- ja sote-lainsäädännössä on laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, johon on kirjattu edellä mainitussa THL:n 34 §:ssä määriteltyä terveydenhuollon järjestämissuunnitelman si- sältöä. Molemmissa laeissa korostuu asiakkaan palvelujen kokonaisuus, toimivat hoitoja palveluketjut, integraatio erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä sekä yhteistyö sosiaalihuollon kanssa asiakkaan tarpeen edellyttämällä tavalla. Maakunta määrittelee palvelujen tarpeen, määrän ja laadun sekä niiden tuottamistavan, jollei muulla lailla toisin säädetä. Lisäksi se vastaa palvelujen tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta sekä viranomaisille kuuluvasta toimivallan käytöstä. Järjestämislailla säädetään palvelujen saatavuudesta. So- siaali- ja terveyspalvelujen sisällön, laajuuden ja laadun pitää olla asiakkaiden tarpeiden mukaisia. Palvelujen pitää olla yhteen sovitettuja kokonaisuuksia ja ne pitää toteuttaa väestön tarpeiden mukaan lähellä asiakasta. Kunnilla on edelleen vastuu edistää asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Tämä on myös maakunnan tehtävä. Lisäksi maakunnan tehtävä on tukea asiantuntemuksellaan kunnissa tehtävää hyvinvoinnin ja terveyden edis- tämistä. (www.maakuntauudistus.fi).

Maakunta ja sote-lainsäädäntö on suuri reformi, jonka tarkoituksena on siirtää sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu kunnilta maakunnille 1.1.2020 alkaen sekä säätää maakuntien rahoituksesta, rahoituksen keräämisen veroperusteista, uudesta kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmästä, uudistuksen voimaanpanosta, henkilöstön asemasta ja omaisuusjärjestelyistä. Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntauu- distukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi käsittää n. 600 sivua uutta lainsäädäntöä. Keskeisiä lakeja palvelujen järjestämisen näkökulmasta ovat maakuntalaki, laki sosiaali- 8 ja terveydenhuollon järjestämisestä, laki maakuntalain- ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä anne- tun lain voimaanpanosta sekä laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta.

Uudistuksen keskeisenä sisältönä on kaventaa hyvinvointi ja terveyseroja, taata kansalaisille palvelujen yhden- vertainen saatavuus ja hillitä kustannusten kasvua (3 mrd). Tavoitteena ovat aiempaa toimivammat palvelut, toimintatapojen muutos ja kustannustehokkuus. Keinoina on hallinnon sujuvoittaminen, kansalaisten suorat vaikutusmahdollisuudet ja talouden kasvun edistäminen. Käsillä oleva päivitetty suunnitelma antaa tietopoh- jaa vastata ko. haasteisiin.

Järjestämissuunnitelmassa huomioidaan maakuntaliiton, sairaanhoitopiirin ja kuntien laatimat strategiat, toi- mintasuunnitelmat ja ohjelmat sekä kuntien hyvinvointikertomukset. Järjestämissuunnitelmassa päivitetään keskeiset alueelliset sote-integraatioon liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiskohteet sekä maakunta ja sote-uudistuksesta nousevat haasteet huomioiden julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteis- työn. Päivityksessä on huomioitu myös toimintaympäristön muutokset, poliittiset linjaukset, talouskehitys, tek- nologian tuottamat haasteet sekä uusi maakunta ja sote-rakenne 1.1.2020.

Maakunnan ja sote-lainsäädännön mukaiset järjestämisperiaatteet (vrt. Satasote järjestämisperiaatteet): • sote-palvelut yhdistetään kaikilla tasoilla asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi ja peruspalveluja vahvistetaan • ihmisten valinnanvaputta palveluissa lisätään • sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausta ja toimintamalleja nykyaikaistetaan • järjestetään laadukkaat ja turvalliset asiakaslähtöiset palvelut tasalaatuisina maakunnassa • palvelut määrittyvät asiakkaan tarpeiden mukaan • toteutetaan palveluohjaus ja asiakasprosessien hallinta yhtenäisillä periaatteilla • taataan lähipalvelut tasapuolisesti maakunnassa • toteutetaan valinnan vapaus valtakunnallisten linjausten mukaan • hyödynnetään digitalisaation mahdollisuuksia ja ICT-ratkaisuja • seurataan ja julkaistaan toiminnan tuloksia ja mittareita

Satakunnassa meneillään olevassa maakuntauudistuksen valmistelussa valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä ja tuottamista uuden maakunta ja sote-lainsäädännön mukaisella tavalla. Maakunta järjestää julkisesti rahoitetut sosiaali- ja terveyspalvelut, jolloin maakunta suunnittelee, johtaa ja rahoittaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutta alueellaan. Maakunta vastaa siitä, että palveluista muodostuu asiakkaille sujuvat kokonaisuudet ja palveluja hoitoketjut.

Tulevat linjaukset (laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä) • sote-palvelujen järjestäminen ja tuottaminen irrotetaan kuntapohjasta • järjestämislaki säätää, miten maakunnassa pitää järjestää asukkaiden lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut • järjestämislailla säädetään palvelujen saatavuudesta • järjestämisestä ja siihen liittyvästä rahoituksesta vastaa maakunta

3 JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN LAADINNASSA KÄYTETYT MITTARIT JA SUUN- NITELMAN RAKENNE

Kansallisen KUVA-mittaristoehdotuksen näkökulmat: 1) Kansallisen ja maakunnallisen ohjauksen näkökulmat lakiesityksistä 2) Sote-toiminnan järjestäminen, jota käytämme järjestämissuunnitelmassa. (Lähde: Kansallinen mittariston valmistelu (KUVA-indikaattorit) - THL, Sotkanet.fi)

Käytetyt mittarit tulevat toimimaan ohjauksen välineenä uudessa maakunta ja sote–rakenteessa. Tässä asiakirjassa on huomioitu mittarit, jotka THL on koonnut huomioon otettaviksi sosiaali- ja terveydenhuollon palve- lujärjestelmän laadun ja vaikuttavuuden mittaamista kehitettäessä. (Sosiaali- ja terveydenhuollon laatu- ja vai- kuttavuusindikaattoreiden arviointi palvelupakettien näkökulmasta; Koottuja indikaattoreita kehittämistyössä huomioitaviksi. Työpaperi 26/2016, THL http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-727-5). Tilastot (KUVA-indikaattorit) koskevat lainsäädännön pohjalta mm. väestön elinoloja, hyvinvoinnin ja terveydentilaa, palvelun tarvetta ja niiden saatavuutta (saanti/hoitoonpääsy), yhdenvertaisuutta palveluissa, sosiaali- ja terveyspalvelutuotan- non toimivuutta, laatua ja turvallisuutta, kustannuksia ja resursseja, vaikuttavuutta sekä osallistumista. Mittarit tulevat toimimaan ohjauksen välineenä uudessa maakunta ja sote-rakenteessa.

Ensimmäinen tieto terveyden- ja hyvinvoinnin tilasta ja palvelutarpeesta tarvitaan suunnitteluun, yhteistyöso- pimukseen ja palvelulupauksen laadintaan maakunnan toiminnan käynnistyessä. Ensimmäiset toimet on teh- tävä ennen maakuntien käynnistymistä syntyneen tiedon varassa. Maakunnalla on oikeus pyytää tietoja niiltä toimijoita, jotka ovat siirtymässä osaksi maakuntaa. Maakuntien järjestämisvastuulla olevasta toiminnasta al- kaa syntyä tietoa vuoden 2020 aikana. Maakunta suunnittelee tarvittavan tiedon tallennuksen, keruun ja tietojen käsittelyn myös yhteistyössä kuntien kanssa. Maakunnat saavat kansallista tukea esimerkiksi syksyn 2017 hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierroksen kautta. (http://alueuudistus.fi/jarjestamisen-kasikirja/suunnittelu-ja-seuranta/palvelutarve-ja-hyvinvointi.)

Rekisteriaineistona on käytetty THL:n tilastoja (avohilmo, hoitoonpääsy, Sotkanet, Teaviisari, kouluterveyskysely, aikuisten terveyden-, hyvinvointi- ja palvelututkimus, perinataalitilastot, Terveytemme.fi, Toimeentulo- tukirekisteri, TEA-viisari ja sosiaalihilmo). Lisäksi on hyödynnetty mm. Kelasto (Kela), tilastokeskuksen, työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja sosiaalipalvelujen toimintatilastoja, OECD-indikaattoreita, Tartuntatauti-, Syn- tymä- ja Syöpärekistereistä sekä SATSHP:n Exreport-järjestelmästä saatuja tietoja.

Tilastot visualisoidaan koko maan, Satakunnan kuntien ja maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestä- misalueiden mukaisesti Tilastojen laatimisessa on konsultoitu mm. THL, KELAn, Syöpärekisterin, Tilastokeskuk- sen ja Satakunnan alueen kuntien tilastoinnista vastaavia asiantuntijoita. Tilastoja on kierrätetty kommentilla palvelurakennetyöryhmällä, sote-valmisteluryhmissä ja sote-muutosagenteilla. Tilastot on laadittu eri ryhmien lapset, hoito-hoiva jne. osalta mukaillen Sote-tietopakettien käsikirjaa 2.0 - Sitra.

Tilastot eivät ole koskaan ns. valmiita, vaan niitä pitää päivittää jatkuvasti, että ne pysyvät ajan tasalla. Jatkossa maakunta ylläpitää verkkopalvelua, jossa on tietoa sote-keskuksista, hammashoitoloista sekä asiakassetelipal- velujen tuottajista ja henkilökohtaisen budjetin palveluista. Verkkopalvelussa kerrotaan myös palvelujen saatavuudesta ja laadusta. (Hallituksen esitys: Asiakkaan valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa, 19.10.2017.)

Raportin runko noudattaa jakoa, jossa kunkin osa-alueen aluksi esitetään tiivistelmä Satakunnan tilanteesta, tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset sekä mittarit, tilastojen ja lainsäädännön perusteella laaditut linjaukset ja yhteenvedot tilastoista. Aikatauluun ja vastuutahoon ei tässä päivityksessä oteta kantaa, koska ne edellyttävät uuden maakunta- ja sote-rakenteen olemassaoloa. Satakunnan järjestämissuunnitelman rakenne perustuu voimassa olevan THL:n sekä asetuksen mukaisen ja uuden maakunnan järjestämislainsäädännön mukaiseen 10 jaotteluun. Työn rakenne toimii valtakunnallisen Sote-tietopaketten jaottelulla, jolla tullaan ohjaamaan maakuntia uudessa maakunta- ja sote-rakenteessa. Tietopaketit ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, vastaanottopalvelut, suun terveydenhuolto, päivystys ja ensihoito, keskitetty erikoissairaanhoito, lääkinnällinen kuntoutus, lapset, nuoret ja perheet, vanhusten hoito ja hoiva, vammaiset ja vajaakuntoiset, aikuisten sosiaalipalvelut sekä päihde- ja mielenterveys. Kartat ja kolmiot luonnoksiksi Satakunnan hyvinvointipalvelujen raken- teeksi (erityisen vaativa taso, vaativa taso ja perustaso) perustuvat lakiehdotukseen asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (tilanne 19.10.2017) ja maakunnallisiin sote-tietopaketteihin (Sote-tietopakettien käsikirjaa 2.0 - Sitra).

Rakennetyöryhmän alatyöryhmässä tuotettuja sisältöjä ovat kommentoineet sote-valmisteluryhmät, kuntien ja SATSHP:n asiantuntijat. Järjestämissuunnitelmassa ei oteta kantaa hallinnollisiin malleihin, sopimusohjauk- seen tai talouden hallintaan.

4 SATAKUNNAN MAAKUNNAN VÄESTÖ JA ELINOLOT

Satakunnan tilanne Satakunnan maakunnan muodostaa 17 jäsenkuntaa, joiden asukasmäärä 31.12.2016 oli 221 740. Väestö vanhenee ja vähenee. Muutos % vuosina 2015 - 2040 on -4,4 (v.2040 asukasmäärä 213894). Ulkomaalais- ten määrä kasvaa. Maakunnan väestöllisessä huoltosuhteessa on eroja ja työikäisten määrän väheneminen on erilaista eri kunnissa. Väestöllisen huoltosuhteen epäedullinen kehitys on voimakkainta pohjoisessa osassa. Väestön elinolot poikkeavat maakunnassa alueellisesti ja väestöryhmittäin. Maakunnan pohjois- ja keskiosassa on tunnistettavissa kriisikuntia. Työttömyys, erityisesti rakenne- ja nuorisotyöttömyys, ovat kas- vussa ja huono-osaisuus näyttäisi periytyvän. Satakunnan sote-nettokustannukset asukasta kohti ovat korkeammat kuin koko maassa ja sote-kustannukset vaihtelevat kuntien ja alueiden välillä. Kustannukset ovat korkeimmat pohjoisella alueella.

4.1 Satakunnan maakunta ja sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) järjestämisalueet

Kuva. Satakunnan maakunnan kunnat (Tilanne 1.1.2017).

Eura; www.eura.fi Eurajoki; www.eurajoki.fi Harjavalta; www.harjavalta.fi Honkajoki; www.honkajoki.fi Huittinen; www.huittinen.fi Jämijärvi; www.jamijarvi.fi Kankaanpää; www.kankaanpaa.fi Karvia; www.karvia.fi Kokemäki; www.kokemaki.fi Merikarvia; www.meriarvia.fi Nakkila, www.nakkila.fi Pomarkku; www.pomarkku.fi Pori; www.pori.fi Rauma; www.rauma.fi Siikainen; www.siikainen.fi Säkylä; www.sakyla.fi Ulvila; www.ulvila.fi

Satakunnan maakunnan erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä ja sen jäsen- kunnat, Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä (PoSa) ja Porin yhteistoiminta-alue (YTA), Euran kunta, Säkylän kunta, Rauman kaupunki ja Huittisten kaupunki (tilanne 16.11.2017).

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisalueet Satakunnassa (tilanne 16.11.2017). - Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä ja sen jäsenkunnat (Harjavalta, Kokemäki, Eura- joki ja Nakkila) - Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä, PoSa (Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia ja Siikainen) - Porin yhteistoiminta-alue, YTA (Pori, Ulvila, Merikarvia), osajäseniä Merikarvia ja Pomarkku - Euran kunta - Säkylän kunta - Rauman kaupunki - Huittisten kaupunki

Kuva. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisalueet Satakunnassa (tilanne 26.10.2017).

Kuva. Luonnos Satasoten neljästä asiointialueesta (tilanne 13.5.2017). Lähde: Satasote/Timo Aro

4.2 Satakunnan maakunnan väestömäärä, rakenne, työllisyys ja koulutus

Linjaukset:

- Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenojen kasvua pitää hillitä ja sosiaalista eriarvoisuutta pitää vähen-

tää maakunnassa, koska väestöllisessä huoltosuhteessa on eroja ja työikäisten määrän väheneminen on

erilaista eri kunnissa. Väestöllisen huoltosuhteen epäedullinen kehitys on voimakkainta pohjoisessa

osassa.

- Sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota siihen, että väestön elinolot poik-

keavat maakunnassa alueellisesti ja väestöryhmittäin. Maakunnan pohjois- ja keskiosassa on tunnistet-

tavissa kriisikuntia.

- Työttömyyden, erityisesti rakenne- ja nuorisotyöttömyyden kasvua tulisi ehkäistä ja väestön työllisty-

mistä edistäviä toimia lisätä. Työnteko pitäisi olla kannattavaa.

- Ennaltaehkäisevä työ. Sukupolvien yli menevän huono-osaisuuden periytymiseen on kiinnitettävä huo-

miota.

Yhteenveto tilastoista:

- Satakunnan väestö vähenee, on vanhuspainotteista ja taloudellinen huoltosuhde on korkeampi kuin koko

maassa ja kasvaa.

- Sote-tarvekerroin on Satakunnassa koko maahan verrattuna suurempi. Sote-tarvekerroin kuvaa asukkai-

den palvelutarvetta suhteessa maan keskiarvoon.

- Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenojen ennakoidaan kasvavan Satakunnassa vuosina 2016-2029 kes-

kimäärin 1.8 % vuodessa asukasta kohti, mikä on koko maan ennustetta (1.7 %) korkeampi.

- Vuoteen 2040 mennessä Satakunnassa

Väestöllinen huoltosuhde eli lasten ja eläkeikäisten määrä sataa työikäistä kohden nousee erityi- o sesti Siikaisissa, Merikarvialla, Karvialla ja Säkylässä.

Työikäisten (15-64 –v.) määrä vähenee eniten Säkylässä, Karviassa ja Pomarkussa ja 65-74 –vuo- o tiaiden määrä vähenee Säkylässä, Luvialla ja Pomarkussa.

Yli 85-v. osuus kasvaa valtakunnallista ennustetta enemmän Ulvilassa ja Luvialla (Eurajoella). o Väestö keskittyy Porin, Rauman ja Eurajoen seuduille ja vähenee yli 20 %:a Pomarkussa, Karviassa o ja Merikarvialla.

- Syntyvyys on laskenut ajanjaksolla 2010–2015.

- Satakunnassa puhuttiin 87 eri kieltä, suurin osa asukkaista oli suomenkielisiä vuonna 2015.

- Satakunnassa vakituisesti asuvien ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaustaisten (henkilöt, joiden molemmat TILASTOT vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla, Tilastokeskus) määrä on lisäänty-

nyt. Vuonna 1990 heitä oli 935 henkilöä (0,4 % väestöstä) ja vuonna 2016 heitä oli 6904 henkilöä (3,1 %). Satakunnan asukasmäärä 31.12.2015 oli 223381. Satakunnan kuntien väestö vanhenee ja vanhempien ikä- Muutos on 3,1 %. luokkien osuus koko väestöstä kasvaa erittäin voimakkaasti. - Ulkomaalaistaustaisia oli eniten Porissa, Raumalla, Huittisissa ja Eurassa vuosina 2010-2015.

- Satakunnan maakunnassa on vastaanotettu pakolaisia 100 000 asukasta kohti vähemmän kuin koko

maassa 2010–2015. Vuonna 2015 heitä oli vastaanotettu Porissa, Huittisissa, Ulvilassa ja Raumalla.

- Satakunnassa työvoimaan kuuluvien osuus oli pienempi ja työvoiman ulkopuolella olevien osuus suurempi kuin koko maassa. Vuoden 2014 lopussa työvoimaan kuuluvia oli Satakunnan alueen kokonaisväestöstä 45,9 % ja työvoiman ulkopuolella olevia 54,1 %.

- Ulkomaalaisten osuus työllisistä on lisääntynyt Satakunnassa (2000 osuus 0,4 % ja 2015 osuus 2,5 %).

- Satakunnassa työttömien osuus työvoimasta on ollut suurempi kuin koko maassa 2000-2016 ja lisääntynyt 2011-2016. Työttömien osuus oli suurin Porissa, Siikaisissa ja Merikarvialla.

- Vaikeasti työllistyvien (rakennetyöttömyys) osuus 15-64-vuotiaista oli Satakunnassa suurempi kuin koko

maassa 2015-2016. Heidän osuus oli suurin Porissa, Siikaisissa, Merikarvialla ja Pomarkussa 2016.

- Nuorisotyöttömien osuus 18-24-vuotiaasta työvoimasta oli Satakunnassa suurempi kuin koko maassa

2015-2016 ja pienentynyt. 2016 heidän osuus oli suurin Nakkilassa, Pomarkussa ja Ulvilassa.

- Satakunnassa ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa oli 2014 20-24-vuotiaista 17,1 prosenttia ja 25-29 - vuotiaista 16 prosenttia. Ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevia 20-24-vuotiaita oli eniten Pomar- kussa, Harjavallassa, Eurajoella ja Ulvilassa ja 25-29-vuotiaista Honkajoella, Jämijärvellä ja Nakkilassa. 14

Taulukko. Satakunnan maakunnan väestönkehitys 2015 - 2040. Väestö Muutos-% Muutos-% 31.12.2015 Vuosi 2020 Vuosi 2030 Vuosi 2040 2015-2020 2015-2040 Satakunnan maakunta 223381 221229 217931 213894 -1,0 % -4,4 % ..Eura 12253 12059 11744 11448 -1,6 % -7,0 % ..Eurajoki 5958 6007 6002 5895 0,8 % -1,1 % ..Harjavalta 7328 7159 6883 6618 -2,4 % -10,7 % ..Honkajoki 1765 1689 1606 1540 -4,5 % -14,6 % ..Huittinen 10430 10220 9976 9792 -2,1 % -6,5 % ..Jämijärvi 1983 1934 1907 1870 -2,5 % -6,0 % ..Kankaanpää 11806 11492 11046 10666 -2,7 % -10,7 % ..Karvia 2454 2296 2101 1970 -6,9 % -24,6 % ..Kokemäki 7617 7301 6916 6654 -4,3 % -14,5 % ..Luvia 3348 3358 3271 3150 0,3 % -6,3 % ..Merikarvia 3207 3044 2819 2662 -5,4 % -20,5 % ..Nakkila 5633 5530 5319 5115 -1,9 % -10,1 % ..Pomarkku 2246 2091 1874 1743 -7,4 % -28,9 % ..Pori 85471 85812 86152 85614 0,4 % 0,2 % ..Rauma 39971 40069 40225 39931 0,2 % -0,1 % ..Siikainen 1577 1506 1414 1350 -4,7 % -16,8 % ..Säkylä 4489 4320 4115 3965 -3,9 % -13,2 % ..Ulvila 13243 12894 12270 11696 -2,7 % -13,2 % Lähde: Tilastokeskus 28.9.2016/ak

Koko maan tilanteeseen verrattuna Satakunnan väestö vähenee, on vanhuspainotteista ja taloudellinen huoltosuhde eli lasten ja eläkeikäisten määrä sataa työikäistä kohden on korkea ja kasvaa. 2014 Satakunnan taloudellinen huoltosuhde 134,4 oli valtakunnalliseen keskiarvoon 123,6 verrattuna korkea. Vastaavasti sote-tarvekerroin on Satakunnassa koko maahan verrattuna suurempi. Sote-tarvekerroin kuvaa asukkaiden palvelutarvetta suhteessa maan keskiarvoon. 2030 mennessä Satakunnan väkiluvun ennustetaan vähenevän 3 %.

Taulukko. Maakuntakohtaisia perustietoja.

Lähde: Alueuudistus.fi (5.10.2016)/ak. 15

Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenojen ennakoidaan kasvavan Satakunnassa vuosina 2016-2029 keski- määrin 1.8 % vuodessa asukasta kohti mikä on koko maan ennustetta (1.7 %) korkeampi.

Taulukko. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot/asukas 2016 ja ennustettu kehitys 2029 asti.

Lähde: Alueuudistus.fi (5.10.2016)/ak.

Satakunnassa väestöllinen huoltosuhde nousee vuoteen 2040 mennessä erityisesti Siikaisissa, Merikarvialla, Karviassa ja Säkylässä. Valtakunnallista ennustetta enemmän ennakoidaan kasvavan yli 85-vuotiaiden osuus Ulvilassa ja Luvialla (Eurajoella). Samanaikaisesti on tunnistettavissa kehitys, jossa maakunnan väestön ennustetaan keskittyvän voimakkaasti Porin, toissijaisesti Rauman ja kolmanneksi Eurajoen seuduille. Muiden maakunnan kuntien väestön määrän kehitys on negatiivinen ja väestön rakenne vinoutuu entisestään väestön vanhetessa. Samalla sairastavuus lisääntyy väestön vanhetessa ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kasvaa enti- sestään (liite 1).

Lähde: Tilastokeskus 10.11.2016/ak 16

Taulukko. Ennuste väestöllisestä huoltosuhteesta Satakunnan kunnissa 2016-2040.

Väestöennuste 2015 Väestöllinen huoltosuhde muuttujina Alue ja Vuosi

2016 2020 2030 2040 Satakunnan maakunta 67,7 72,8 79,4 78,5 ..Eura 74,4 78 85,2 86,2 ..Eurajoki 71,2 77,8 80,5 80,3 ..Harjavalta 78,4 83,8 91 91,2 ..Honkajoki 66,7 77 91,9 87,3 ..Huittinen 69,3 75 84,6 84,7 ..Jämijärvi 75,5 85,4 97,6 98,5 ..Kankaanpää 64,5 72 84,7 82,7 ..Karvia 76,2 84,7 109,3 108,9 ..Kokemäki 73,5 77,6 86,7 87 ..Köyliö 71,1 78,3 90,9 97,6 ..Luvia 78,3 81,7 81,7 79,3 ..Merikarvia 86,4 95,9 112,4 106,7 ..Nakkila 73,4 77,2 84,8 82,7 ..Pomarkku 76,6 81 89,3 86,4 ..Pori 64,2 68,4 73,3 72,1 ..Rauma 63,7 69,2 74,3 74 ..Siikainen 86,1 95,3 115,5 117,4 ..Säkylä 73,3 82,9 100,9 103,2 ..Ulvila 71,7 77 84,7 83,3 Lähde: Tilastokeskus 10.11.2016/ak Kuva. Satakunnan kuntien väestönmuutos vuoteen 2030 vuodesta 2014 lukumäärinä.

Lähde: Tilastokeskus/ak

Kuva. Satakunnan kuntien väestönmuutos vuoteen 2030 vuodesta 2014 prosentteina.

Lähde: Tilastokeskus/ak

Työikäiseen väestöön kuuluvat kaikki 15-74 -vuotiaat henkilöt. Vuoteen 2040 mennessä 15-64 –vuotiaiden määrän ennustetaan vähenevän eniten Säkylässä, Karviassa ja Pomarkussa ja 65-74 –vuotiaiden määrän ennustetaan vähenevän eniten Säkylässä, Luvialla ja Pomarkussa.

Kuva. 15-64 ja 65-74 -vuotiaiden väestönmuutos Satakunnassa vuoteen 2040 vuodesta 2015 prosentteina.

Lähde: Tilastokeskus/ak 18

Vuoteen 2040 mennessä 75-84 –vuotiaiden määrän ennakoidaan kasvavan koko maata vähemmän kaikissa Satakunnan kunnissa, mutta yli 85 –vuotiaiden määrä kasvaa koko maata enemmän tai saman verran Ulvi- lassa, Luvialla ja Eurajoella.

Kuva . 75-84 ja yli 85-vuotiaiden väestönmuutos Satakunnassa vuoteen 2040 vuodesta 2015 prosentteina.

Lähde: Tilastokeskus/ak

Taulukko. Satakunnan kuntien 15-64-vuotiaiden ja 65-74 -vuotiaiden väestönmuutos vuoteen 2040 vuodesta 2015 prosentteina.

2015 2040 Muutos % vuoteen 2040 15 - 64 -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 15 - 64 -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 15 - 64 -vuotiaat 65-74 -vuotiaat KOKO MAA 3468182 642428 3453582 617245 -0,4 -4,1 Satakunnan maakunta 134112 30543 119833 24442 -11,9 -25,0 ..Eura 7038 1697 6148 1416 -14,5 -19,8 ..Eurajoki 3510 796 3269 658 -7,4 -21,0 ..Harjavalta 4168 1149 3462 868 -20,4 -32,4 ..Honkajoki 1085 242 822 177 -32,0 -36,7 ..Huittinen 6163 1437 5302 1217 -16,2 -18,1 ..Jämijärvi 1132 265 942 242 -20,2 -9,5 ..Kankaanpää 7221 1570 5838 1213 -23,7 -29,4 ..Karvia 1412 402 943 277 -49,7 -45,1 ..Kokemäki 4440 1130 3558 885 -24,8 -27,7 ..Luvia 1918 516 1757 335 -9,2 -54,0 ..Merikarvia 1717 495 1288 345 -33,3 -43,5 ..Nakkila 3266 826 2800 555 -16,6 -48,8 ..Pomarkku 1262 320 935 210 -35,0 -52,4 ..Pori 52412 11321 49750 9271 -5,4 -22,1 ..Rauma 24589 5185 22945 4386 -7,2 -18,2 ..Siikainen 835 256 621 202 -34,5 -26,7 ..Säkylä 4132 1084 1951 546 -111,8 -98,5 ..Ulvila 7812 1852 6381 1280 -22,4 -44,7 Lähde: Tilastokeskus/ak. 19

Taulukko. Satakunnan kuntien 75-84-vuotiaiden ja yli 85-vuotiaiden väestönmuutos vuoteen 2040 vuodesta 2015 prosentteina.

2015 2040 Muutos % vuoteen 2040 75 - 84 v yli 85 v 75 - 84 v yli 85 v 75-84-vuotiaat yli 85-vuotiaat Koko maa 341429 139246 579416 345298 69,7 148,0 Satakunta 17311 7036 24036 15303 38,8 117,5 ..Eura 976 432 1356 862 38,9 99,5 ..Eurajoki 412 163 587 404 42,5 147,9 ..Harjavalta 651 268 844 612 29,6 128,4 ..Honkajoki 144 67 211 113 46,5 68,7 ..Huittinen 939 386 1268 779 35,0 101,8 ..Jämijärvi 161 100 239 156 48,4 56,0 ..Kankaanpää 893 332 1304 795 46,0 139,5 ..Karvia 236 115 327 198 38,6 72,2 ..Kokemäki 656 310 870 500 32,6 61,3 ..Luvia 209 85 287 211 37,3 148,2 ..Merikarvia 350 174 398 247 13,7 42,0 ..Nakkila 438 179 570 360 30,1 101,1 ..Pomarkku 224 86 217 124 -3,1 44,2 ..Pori 6534 2591 8991 5652 37,6 118,1 ..Rauma 2929 1210 4204 2794 43,5 130,9 ..Siikainen 181 65 220 135 21,5 107,7 ..Säkylä 383 153 589 369 53,8 141,2 ..Ulvila 995 320 1241 809 24,72 152,8 Lähde: Tilastokeskus/ak.

Syntyvyys

Syntyvyys on laskenut Satakunnassa vastaavasti kuin koko Suomessa. Satakunnassa 2010 lapsia syntyi yh- teensä 2227 ja vuonna 2015 syntyneitä oli 2013. (liite 1.)

Elävänä syntyneet 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Satakunnan maakunta 2227 2216 2130 2149 2106 2013 ..Eura 128 111 120 121 127 99 ..Eurajoki 61 66 66 71 46 57 ..Harjavalta 64 78 54 70 71 60 ..Honkajoki 21 9 28 14 15 16 ..Huittinen 95 110 88 78 102 102 ..Jämijärvi 13 16 17 22 27 25 ..Kankaanpää 120 134 115 109 113 122 ..Karvia 18 8 21 21 15 18 ..Kokemäki 73 57 59 60 51 56 ..Luvia 28 37 32 34 35 40 ..Merikarvia 27 20 33 27 39 25 ..Nakkila 59 63 53 59 47 57 ..Pomarkku 11 14 20 19 20 24 ..Pori 846 847 808 861 785 803 ..Rauma 419 428 416 366 398 331 ..Siikainen 15 9 17 6 11 13 ..Säkylä 82 64 56 68 52 49 ..Ulvila 147 145 127 143 152 116 Lähde: Tilastokeskus/ak.

Kieli

Satakunnan väestöstä 2015 oli suomenkielisiä 96,9 %, ruotsinkielisiä 0,3 ja muunkielisiä 2,7 %. Koko maahan verrattuna suomenkielisten osuus oli suurempi, mutta ruotsin ja muunkielisten osuus oli pienempi.

Taulukko. Erikielisten määrät ja osuudet koko maassa ja Satakunnassa 2015. Väestö 31.12. muuttujina Alue, Väestötieto ja Vuosi

Muut kielet Väkiluku 31.12. Suomenkieliset Ruotsinkieliset Muut kielet yhteenSuomenkieliset % Ruotsinkieliset % yhteensä % 2015 2015 2015 2015 KOKO MAA 5487308 4865628 290161 329562 88,7 5,3 6,0 Satakunnan maakunta 222957 216148 763 6044 96,9 0,3 2,7 Lähde: Tilastokeskus/ak

2015 Suomenkieliset Ruotsinkieliset Muut kielet yhteensä Satakunnan maakunta 216148 763 6044 ..Eura 11783 18 327 ..Eurajoki 5807 10 121 ..Harjavalta 7092 13 191 ..Honkajoki 1674 6 113 ..Huittinen 10120 14 339 ..Jämijärvi 1909 1 38 ..Kankaanpää 11478 17 274 ..Karvia 2423 2 50 ..Kokemäki 7386 10 195 ..Luvia 3284 20 45 ..Merikarvia 3138 11 36 ..Nakkila 5573 23 55 ..Pomarkku 2218 1 21 ..Pori 82604 440 2318 ..Rauma 38087 125 1597 ..Siikainen 1507 3 17 ..Säkylä 6934 11 125 ..Ulvila 13131 38 182 Lähde: Tilastokeskus/ak

Satakunnassa puhuttiin 87 eri kieltä vuonna 2015. Suomen jälkeen yleisimpiä suuruusjärjestyksessä olivat ve- näjä, viro/eesti, ruotsi, puola, thai, turkki, englanti ja romania. Tietosuojan vuoksi kielitietoja ei tarkastella tar- kemmalla aluetasolla.

Taulukko. Erikielisten määrät Satakunnassa 2015.

suomi 216148 tanska 8 venäjä 1349 tamili 7 viro, eesti 1251 korea 6 ruotsi 763 rundi, kirundi 6 puola 574 sinhala, singali 6 thai 274 swahili, suahili 6 turkki 273 TUNTEMATON 6 englanti 255 azeri 5 romania 229 moldova, moldavia 5 saksa 150 telugu 5 ukraina 128 heprea, ivrit 4 bulgaria 122 hindi 4 kiina 120 indonesia, bahasa indonésia 4 ranska 111 keskikhmer, khmer, kambodza 3 espanja 109 lao 3 arabia 99 pandzabi 3 unkari 87 sindhi 3 kurdi 71 turkmeeni 3 latvia, lätti 70 afrikaans 2 liettua 66 armenia 2 tagalog, pilipino 66 ewe 2 persia, farsi 65 gudzarati, gujarati 2 portugali 52 igbo, ibo 2 MUU KIELI 45 kirgiisi 2 hollanti 32 oromo, afan oromo 2 nepali 32 saame 2 slovakki 29 serbokroatia 2 albania 27 tsetseeni 2 japani 25 amhara 1 italia 23 baski, euskara 1 urdu 21 fulani, fulfulde 1 vietnam 19 ganda, luganda 1 kroatia 18 hausa 1 pastu, afgaani 17 ido 1 tsekki 15 islanti 1 bengali 14 joruba 1 bosnia 14 kikuju 1 somali 13 ndonga, ambo 1 kreikka 11 ruanda, kinjaruanda, njaruanda 1 malaiji 11 sloveeni 1 serbia 11 tsamorro 1 georgia, gruusia 9 uzbekki 1 norja 9 wolof 1 makedonia 8 Lähde: Tilastokeskus, Tietopalvelu,17.11.2016/ak

Ulkomaalaistaustaiset

Satakunnassa vakituisesti asuvien ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaustaisten (henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla, Tilastokeskus) määrä on lisääntynyt. 1990 heitä oli 935 henkilöä (0,4 % väestöstä) ja vuonna 2016 6904 henkilöä (3,1 %). Muutos on 3,1 %.

Lähde: Satakunnan ELY-keskus

Taulukko. Satakunnassa vakituisesti asuvien ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä vuosina 1990-2016. Satakunnan maakunta Ulkomaalaista Ulkomaalaista ULKOMAAN ULKOMAALAI ustainen, ustainen, ULKOMAALAI KANSALAISET KANSALAISUU ULKOMAALAI STAUSTAISET syntynyt syntynyt STAUSTAISTE YHTEENSÄ S YHTEENSÄ STEN OSUUS YHTEENSÄ ulkomailla Suomessa N OSUUS 1990 551 240777 0,2 % 935 818 117 0,4 % 1991 911 240767 0,4 % 1279 1158 121 0,5 % 1992 1116 240744 0,5 % 1478 1343 135 0,6 % 1993 1208 240519 0,5 % 1561 1418 143 0,6 % 1994 1265 240028 0,5 % 1602 1447 155 0,7 % 1995 1373 239255 0,6 % 1696 1525 171 0,7 % 1996 1412 238057 0,6 % 1708 1535 173 0,7 % 1997 1460 236818 0,6 % 1751 1571 180 0,7 % 1998 1576 235662 0,7 % 1906 1724 182 0,8 % 1999 1631 234233 0,7 % 2013 1819 194 0,9 % 2000 1639 232569 0,7 % 2069 1877 192 0,9 % 2001 1758 231307 0,8 % 2200 1997 203 1,0 % 2002 1820 230480 0,8 % 2285 2069 216 1,0 % 2003 1819 229910 0,8 % 2310 2084 226 1,0 % 2004 1836 229389 0,8 % 2438 2202 236 1,1 % 2005 1862 228675 0,8 % 2531 2288 243 1,1 % 2006 1932 228051 0,8 % 2641 2376 265 1,2 % 2007 2113 227131 0,9 % 2872 2587 285 1,3 % 2008 2343 226358 1,0 % 3170 2871 299 1,4 % 2009 2695 226116 1,2 % 3589 3251 338 1,6 % 2010 3016 225762 1,3 % 3964 3601 363 1,8 % 2011 3340 225302 1,5 % 4323 3931 392 1,9 % 2012 3805 224934 1,7 % 4873 4421 452 2,2 % 2013 4268 224556 1,9 % 5412 4901 511 2,4 % 2014 4631 223983 2,1 % 5853 5282 571 2,6 % 2015 4941 222957 2,2 % 6220 5609 611 2,8 % 2016 5479 221740 2,5 % 6904 6228 676 3,1 % Lähde: Satakunnan ELY-keskus

Ulkomaalaistaustaisia oli määrällisesti eniten Porissa, Raumalla, Huittisissa ja Eurassa 2010-2015.

Kuva. Ulkomaalaistaustaisten määrät Satakunnan kunnissa 2010 – 2015.

7000 6000 5000 2010 4000 2011 3000 2012 2000 1000 2013 0 2014 2012 2015

Lähde: Tilastokeskus/ak

Taulukko. Ulkomaalaistaustaisten määrät Satakunnan kunnissa 2010-2015.

Sukupuolet yhteensä ULKOMAALAISTAUSTAISET YHTEENSÄ 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Satakunnan maakunta 3964 4323 4873 5412 5853 6220 ..Eura 206 213 247 289 313 330 ..Eurajoki 94 90 94 113 114 128 ..Harjavalta 148 154 169 187 198 206 ..Honkajoki 87 88 99 100 112 116 ..Huittinen 275 300 305 309 315 346 ..Jämijärvi 15 17 17 28 37 41 ..Kankaanpää 181 199 223 249 276 279 ..Karvia 47 55 53 47 48 52 ..Kokemäki 143 162 181 191 193 201 ..Luvia 51 57 57 55 56 50 ..Merikarvia 25 28 33 34 35 36 ..Nakkila 33 40 41 40 49 55 ..Pomarkku 21 21 24 27 27 22 ..Pori 1549 1674 1883 2121 2266 2388 ..Rauma 847 966 1144 1307 1476 1629 ..Siikainen 14 14 17 17 17 18 ..Säkylä 89 93 115 126 139 139 ..Ulvila 139 152 171 172 182 184 Lähde: Tilastokeskus/ak

Pakolaiset

Satakunnan maakunnassa on vastaanotettu pakolaisia 100 000 asukasta kohti vähemmän kuin koko maassa 2010–2015. Vuonna 2015 heitä oli vastaanotettu Porissa, Huittisissa, Ulvilassa ja Raumalla.

Vastaanotetut pakolaiset / 100 000 asukasta (id:2441) 2010 2011 2012 2013 2014 2015 KOKO MAA 59,7 53,6 52,9 60,2 62,9 57,4 SATAKUNTA 6,6 4 10,7 7,1 26,3 7,6 Eura 0 Eurajoki 0 Harjavalta 40,7 0 Honkajoki 0 Huittinen 37,5 18,8 94,1 47,4 57,2 9,5 Jämijärvi 0 Kankaanpää 0 0 0 K arvia 0 Kokemäki 0 0 0 Merikarvia 0 Nakkila 0 Pomarkku 0 Pori 10,6 8,2 16,4 12,9 28,1 15,2 Rauma 5 0 50 5 Siikainen 0 Säkylä 0 Ulvila 45 7,5 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017

Työllisyys

Työvoimaan kuuluvia oli Satakunnan alueen kokonaisväestöstä 45,9 % ja työvoiman ulkopuolella olevia 54,1 % 2014 lopussa. Satakunnassa työvoimaan kuuluvien osuus oli pienempi ja työvoiman ulkopuolella olevien osuus suurempi kuin koko maassa.

Taulukko. Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan vuonna 2014.

Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Työvoiman Työvoiman vuonna 2014 (vuoden ulkopuolella ulkopuolella Työvoiman Työvoiman Työllisten Työllisten Työttämien Työttömien viimeisellä viikolla) Koko väestö olevien määrä olevien osuus määrä osuus määrä osuus määrä osuus KOKO MAA 5471753 2835050 51,8 2636703 48,2 2274076 41,6 362627 6,6 Satakunnan maakunta 223983 121100 54,1 102883 45,9 87936 39,3 14947 6,7 ..Eura 12314 6748 54,8 5566 45,2 5010 40,7 556 4,5 ..Eurajoki 5954 3235 54,3 2719 45,7 2425 40,7 294 4,9 ..Harjavalta 7366 4194 56,9 3172 43,1 2739 37,2 433 5,9 ..Honkajoki 1788 950 53,1 838 46,9 724 40,5 114 6,4 ..Huittinen 10487 5781 55,1 4706 44,9 4226 40,3 480 4,6 ..Jämijärvi 1997 1163 58,2 834 41,8 725 36,3 109 5,5 ..Kankaanpää 11883 6500 54,7 5383 45,3 4641 39,1 742 6,2 ..Karvia 2491 1426 57,2 1065 42,8 902 36,2 163 6,5 ..Kokemäki 7702 4276 55,5 3426 44,5 2909 37,8 517 6,7 ..Luvia 3340 1806 54,1 1534 45,9 1337 40,0 197 5,9 ..Merikarvia 3246 1946 60,0 1300 40,0 1094 33,7 206 6,3 ..Nakkila 5651 3162 56,0 2489 44,0 2135 37,8 354 6,3 ..Pomarkku 2275 1340 58,9 935 41,1 786 34,5 149 6,5 ..Pori 85418 45325 53,1 40093 46,9 33378 39,1 6715 7,9 ..Rauma 39970 21318 53,3 18652 46,7 15975 40,0 2677 6,7 ..Siikainen 1593 980 61,5 613 38,5 503 31,6 110 6,9 ..Säkylä 7186 3854 53,6 3332 46,4 3026 42,1 306 4,3 ..Ulvila 13322 7096 53,3 6226 46,7 5401 40,5 825 6,2 Lähde: Tilastokeskus/ak

Ulkomaalaisten työllisyys

Ulkomaalaisten osuus työllisistä on lisääntynyt Satakunnassa (vuonna 2000 osuus 0,4 % ja vuonna 2015 osuus 2,3 %).

Lähde: Satakunnan ELY-keskus

Taulukko. Ulkomaalaistaustaisen osuus työllisistä Satakunnassa vuosina 2000-2015.

Satakunta Työlliset KANSALAISUUS YHTEENSÄ Suomi Ulkomaalaiset Osuus Ikäluokat Ikäluokat Ikäluokat työllisist yhteensä 18-64 65- yhteensä 18-64 65- yhteensä 18-64 65- ä 2000 93016 91711 392 92599 91305 391 417 406 1 0,4 % 2001 92984 91884 225 92513 91423 224 471 461 1 0,5 % 2002 92804 91748 242 92302 91257 242 502 491 0 0,5 % 2003 92863 91785 298 92321 91257 297 542 528 1 0,6 % 2004 92871 91843 307 92349 91328 307 522 515 0 0,6 % 2005 92690 92383 307 92088 91781 307 602 602 0 0,6 % 2006 94139 93707 432 93426 92994 432 713 713 0 0,8 % 2007 95855 95347 508 95026 94521 505 829 826 3 0,9 % 2008 95682 95048 634 94702 94071 631 980 977 3 1,0 % 2009 91590 90966 624 90516 89893 623 1074 1073 1 1,2 % 2010 92324 91575 749 91046 90297 749 1278 1278 0 1,4 % 2011 92849 92000 849 91407 90562 845 1442 1438 4 1,6 % 2012 91569 90608 961 89915 88956 959 1654 1652 2 1,8 % 2013 90063 89017 1046 88326 87283 1043 1737 1734 3 1,9 % 2014 87936 86864 1072 86131 85062 1069 1805 1802 3 2,1 % 2015 85596 84529 1067 83620 82562 1058 1976 1967 9 2,3 % Lähde: Satakunnan ELY-keskus 27

Työttömyys

Työttömät, % työvoimasta indikaattori (ind. 181) ilmaisee työttömien osuuden prosentteina työvoimasta. Sa- takunnassa työttömien osuus työvoimasta on ollut suurempi kuin koko maassa 2000-2016 ja kasvanut 2011- 2016.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

Satakunnassa työttömien osuus työvoimasta oli suurin Porissa, Siikaisissa ja Merikarvialla.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

Rakennetyöttömyys

Vaikeasti työllistyvien (rakennetyöttömyys) osuus 15-64-vuotiaista oli Satakunnassa suurempi kuin koko maassa 2015-2016. Vuonna 2016 heidän osuus oli suurin Porissa, Siikaisissa, Merikarvialla ja Pomarkussa.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

Nuorisotyöttömyys

Nuorisotyöttömien osuus 18-24-vuotiaasta työvoimasta oli Satakunnassa suurempi kuin koko maassa 2015- 2016. 2016 osuus oli suurin Nakkilassa, Pomarkussa ja Ulvilassa.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

Nuorten ulkopuolisuus

Satakunnan lapsi- ja nuorisofoorumin arvio

• Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella Satakunnassa noin 5000 nuorta ja määrä kasvaa

• Pelkän peruskoulun varassa maakunnassa yli 15 % nuorista • Toimeentulotuki – yksinhuoltajuus Lähde: Lounais-Suomen Aluehallintovirasto Tutkimus ja Kehitys Ajatustalo Oy 2016

Koulutus (Ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa)

Satakunnassa ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa oli vuonna 2014 20-24-vuotiaista 17,1 prosenttia ja 25-29 -vuotiaista 16 prosenttia. Ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevia 20-24-vuotiaita oli eniten Pomarkussa, Harjavallassa, Eurajoella ja Ulvilassa ja 25-29-vuotiaista Honkajoella, Jämijärvellä ja Nakkilassa.

Kuva. Ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevat 20-24 ja 25-29 –vuotiaat, % vastaavanikäisistä 2014.

Lähde: Tilastokeskus 2016/ Lounais-Suomen Aluehallintovirasto Tutkimus ja Kehitys Ajatustalo Oy 2016

4.3 Julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon menot Satakunnan maakunnassa

Linjaukset: - Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten alueellisten erojen syitä pitää selvittää. - Satakunnan sote nettokustannukset asukasta kohti ovat korkeammat kuin koko maassa ja sote kustannukset vaihtelevat kuntien ja alueiden välillä. - Kustannukset ovat korkeimmat pohjoisella alueella. - Palveluketjukohtaiset kustannukset (SITRA-tietopaketit) tulee laskea.

Yhteenveto tilastoista: - Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset asiakasta kohti olivat 2014-2015 Satakunnassa korkeammat kuin koko maassa. Asukasta kohti sote-kustannukset olivat pienemmät Ulvilassa ja korkeimmat Sii- kaisissa. - Satakunnan perusterveydenhuollon avohoidon kustannukset asukasta kohti olivat 2014-2015 maan keskiarvoa korkeammat ja nousseet. 2015 kustannukset olivat korkeimmat Jämijärvellä ja Honkajoella ja pienimmät Ulvilassa ja Porissa. - Porissa perusterveydenhuollon avohoidon nettokustannukset asukasta kohti olivat maan keskiarvoa alhaisemmat (yli 30 000 asukkaan kunnat). - Satakunnassa erikoissairaanhoidon nettokustannukset asukasta kohti olivat korkeammat kuin koko maassa 2014-2015 ja nousseet. Ne olivat korkeimmat Siikaisissa, Pomarkussa ja Harjavallassa. - Satakunnassa sosiaalitoimen nettokustannukset asukasta kohti olivat 2014-2015 korkeammat kuin koko maassa ja pienentyneet. Kustannukset olivat korkeimmat Merikarvialla, Siikaisissa ja Harjavallassa. - Asiakaskohtaiset sote-kustannukset kahtena viimeisenä elinvuonna olivat Porissa korkeimmat. - Satakunnassa tarvevakioidut sote-nettokustannukset (tarve-kerroin 1,05) olivat v. 2016 koko maata (tarve-kerroin 1,00) korkeammat. Maakunnassa yli 65-vuotiaiden osuus on maan 5. suurin. Kustannukset olivat korkeimmat Merikarvialla, Pomarkussa ja Siikaisissa. Yli 65-vuotiaiden osuus oli korkein Siikaisissa, Merikarvialla ja Karviassa.

TILASTOT

Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset asukasta kohden olivat Satakunnassa koko maata korkeammat 2014- 2015.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak 32

Satakunnan perusterveydenhuollon avohoidon kustannukset asukasta kohti olivat 2014-2015 maan keskiarvoa korkeammat ja nousseet. 2015 kustannukset olivat korkeimmat Jämijärvellä ja Honkajoella ja pienimmät Ulvilassa ja Porissa.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

Kuva. Perusterveydenhuollon avohoidon kustannukset asukasta kohti Suomen maakunnissa.

Lähde: Alueuudistus.fi/ak

Porissa perusterveydenhuollon avohoidon nettokustannukset asukasta kohti olivat maan keskiarvoa alhaisemmat (yli 30 000 asukkaan kunnat).

Kuva. Perusterveydenhuollon avohoidon kustannukset asukasta kohti top 10 ja huonoin 10 kuntaa (yli 30 000 asukkaan kuntia).

Lähde: Alueuudistus.fi/ak

Satakunnassa erikoissairaanhoidon nettokustannukset asukasta kohti olivat korkeammat kuin koko maassa 2014-2015 ja nousseet. 2015 kustannukset olivat korkeimmat Siikaisissa, Pomarkussa ja Harjavallassa.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

Satakunnassa sosiaalitoimen nettokustannukset asukasta kohti olivat 2014-2015 korkeammat kuin koko maassa ja pienentyneet. 2015 kustannukset olivat korkeimmat Merikarvialla, Siikaisissa ja Harjavallassa.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

Aalto yliopistossa tehdyn tutkimuksen (Halminen 2016) mukaan tutkimukseen osallistuneista kaupungeista suurimmat asiakaskohtaiset sote-kustannukset kahtena viimeisenä elinvuonna olivat Porissa.

Kuva. Kuntakohtaiset terveydenhuoltokustannukset palvelualoittain viimeisen kahden vuoden aikana.

Lähde: Halminen 2016.

Sote-nettokustannukset ja tarvevakioidut nettokustannukset

Satakunnassa tarvevakioidut sote-nettokustannukset (tarve-kerroin 1,05) olivat v. 2016 koko maata (tarvekerroin 1,00) korkeammat. Maakunnassa yli 65-vuotiaiden osuus on maan 5. suurin. Kustannukset olivat korkeimmat Merikarvialla, Pomarkussa ja Siikaisissa. Yli 65-vuotiaiden osuus oli korkein Siikaisissa, Merikarvialla ja Karviassa.

Lähde: Kuntaliitto.fi/16.11.2017/ak

Lähde: Kuntaliitto.fi/16.11.2017/ak 36

Taulukko . Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot sairaanhoitopiireittäin ilman sosiaalihuol- toa 2014 (koko maa = 100).

Lähde: THL/ak

Taulukko. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot kunnittain sosiaalihuolto mukana 2014 (koko maa = 100)

Lähde: THL/ak

Taulukko. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot kunnittain sosiaalihuolto ei mukana 2014 (koko maa = 100)

Lähde: THL/ak

Lähde: Terveytemme.fi/7.9.2016/ak

5 HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN

Satakunnan tilanne

Satakunnan maakunnan väestön sairastavuudessa on suuria kuntakohtaisia eroja ja sairastavuus on lisään-

tynyt 2010-2015. Myös terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuudet ovat hieman

lisääntyneet 2013-2015. Monissa kunnissa diabetesta, sydämen vajaatoimintaa ja verenpainetautia sairas-

tavien osuudet ovat koko maata korkeammat. Diabeteksen osalta Satakunnan tilanne on maan keskitasoa,

mutta erityisesti nuorten kohdalla tilanne on huolestuttava. Syövät lisääntyvät maakunnassa vuoteen 2030

mennessä. Menetettyjen elinvuosien määrän arvio (PYLL-indeksi) oli Satakunnassa (7520) korkeampi kuin

Suomessa keskimäärin (6754) vuosina 2011-2014. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä haasteita maa-

kunnassa ovat tapaturmat, lihavuus, tupakointi, vähäinen liikunta, asuinympäristön turvattomuus. Hyvin-

voinnin ja terveyden edistämisen strategisessa johtamisessa on Satakunnassa kehitettävää.

Kunnat vastaavat kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. On tärkeää, että kuntien päättäjät ym- märtävät, kuinka kunnassa edistetään asukkaiden hyvinvointia arkiympäristössä.

Maakuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät: (1) Laatia maakuntastrategia, jossa otetaan huomioon asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen, (2) Koota alueellinen hyvinvointikertomus yhteistyössä alueen kuntien kanssa, (3) Asettaa omassa suunnittelussaan tavoitteet, joilla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja tuottaminen edistää hyvinvointia ja terveyttä sekä määritellä tavoitteita tukevat toimenpiteet ja vastuutahot, (4) Arvioida ennakkoon ja ottaa huomioon päätösten vaikutukset eri väestöryhmien hyvinvointiin ja terveyteen, (5) Antaa kunnille asiantuntijatukea sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, ehkäisevässä päihdetyössä sekä järjestää ehkäisevät palvelut. (Lähde: Alueuudistus.fi)

Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategian painopistealueet (STM 2015) • hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen otetaan huomioon kaikessa yh- teiskunnallisessa päätöksenteossa • terveyserojen kaventaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen ovat eri hallinnonalojen yhteisiä tehtäviä • toimia kohdennetaan kaikille tarkoitettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi haavoittuvassa asemassa oleville, esimerkiksi pienituloisille, opiskelu- ja työelämän ulkopuolella oleville ja ikääntyville • päihde- ja mielenterveyspalvelujen saatavuutta parannetaan.

STM:n terveyden edistämisen laatusuosituksessa hyvät käytännöt ovat: Terveellinen ravitsemus, terveyttä edis- tävä liikunta, päihteiden käytön ehkäisy, tapaturmien ehkäisy, suun terveydestä huolehtiminen, tartuntatautien ehkäisy ja seksuaaliterveyden edistäminen (http://stm.fi/terveyden-edistamisen-laatusuositus).

Terveyserojen kaventaminen on kansallinen tavoite. Kaventamalla väestöryhmien välisiä terveys- ja hyvinvoin- tieroja vähennetään sairastavuutta ja ennenaikaisia kuolemia, parannetaan väestön työ- ja toimintakykyä ja vähennetään sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta (http://stm.fi/terveyserot).

Satakunnan maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoite ja toimenpide-ehdotukset perustuvat tilastoaineiston (THL, KUVA-indikaattorit) perusteella laadittuihin linjauksiin, STM:n sosiaali- ja terveyspolitiikan ja terveyden edistämisen laatusuositukseen, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä eriarvoisuutta vä- hentävän kärkihankkeen linjauksiin, SITRAn tietopaketteihin (vs. 2.0) ja Lounais-Suomen alueen hyvinvointi- kertomukseen (2015). Alan asiantuntijoita on kuultu laajasti.

Tavoitteet ja toimenpiteet 2017+ Maakunta järjestää 1.1.2020 al- Mittari/indikaattori kaen Asiakaslähtöiset sote-palvelut Maakunnan kaikki asukkaat pääsevät tasavertaiseksi osallisiksi hy- Sotkanet (ind. 184, 243, 1799- vinvoinnin ja terveyden (hyte) edistämistyöstä maakunnan eri 1803, 3037, 3113, 3958, 4334) osissa. Painopisteet valitaan väestöindikaattorien ja tarpeiden mu- Kelan sairastavuus- ja kansantauti- kaisesti. indeksit, ikävakioitu Maakunnan väestön hyvinvoinnin tukeminen ja kuntien yhtenäiset Hyvinvointikompassi: ”Menetetyt käytännöt. Noudatetaan STM:n laatusuosituksen hyviä käytäntöjä: elinvuodet (PYLL) ikävälillä 0-80 terveelliset elämäntavat ja elintapaohjaus mm. terveellinen ravitse- vuotta / 100 000 asukasta” mus ja terveyttä edistävä liikunta. Ennaltaehkäistään syöpiä ja kroonisia sairauksia. Resursseja suunnataan niille alueille, missä sairastavuus, kuolleisuus ja tuloryhmien välinen eriarvoisuus on suurinta alueellisen eriarvoisuuden kaventamiseksi. Asuinympäristön turvallisuuteen tähtääviin keinoihin panostaminen ja kotona tapahtuvien tapaturmien ennaltaehkäiseminen. Alueellinen integraatio (Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen nostetaan kansansairauk- Sotkanet (ind. 4072, 4092) sien ehkäisystä alueiden vetovoimaisuutta ja hyvinvointia edistä- välle tasolle. Otetaan eri tahot (sosiaali-, terveys-, kulttuuri-, elin- keino-, työvoima-, kaavoitus- ja ympäristöterveydenhuolto, jne.) ja 3. sektori mukaan suunnitteluun ja toimeenpanoon. Maakunnan ja kuntien on välttämätöntä luoda poikkihallinnolliset hyte-rakenteet (organisaatio, roolit ja tehtävät) ja yhteistyömallit hyvinvointistrategian toimeenpanoa varten. Nimetään terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Maakunta valmistelee alueellisen hyvinvointikertomuksen yhdessä maakuntaan kuuluvien kuntien kanssa osaksi kuntien toimintojen suunnittelua ja seurantaa. Kunnat laativat kuntakohtaiset hyvinvointikertomukset (mielellään sähköinen). Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnan ja kuntien välisenä yhteistyönä Maakunta tukee ja ohjaa kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämi- Sotkanet (ind. 3069, 4541) sessä. Tämä edellyttää riittävää osaamista ja henkilöstöresursointia. Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja Maakunnallisen hyte-tiedon pohjalta tulisi laatia terveyden edistä- palvelututkimuksen (ATH) tunnus- misen ohjelma. luvut Nostetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen arvostus kunnalli- sessa strategisessa päätöksenteossa ja edistetään hyte-johtamista. Sovitaan yhteiset mittarit ja indikaattorit hyte-seurantaan (THL). Elintapoihin liittyvien riskien vähentäminen. Digitaalisten palvelujen ja sähköisen asioinnin lisääminen Digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen hoidossa ja väestön seurannassa. Sairauksien ehkäisyssä ja seurannassa hyödynnetään omatoimisia digitaalisia mahdollisuuksia.

Linjaukset:

- Syöpiä ja kroonisia sairauksia (erityisesti diabetes, sydämen vajaatoiminta ja verenpainetauti) on ennal-

taehkäistävä ja hoitomahdollisuudet on turvattava maakunnassa.

- Terveellisiä elämäntapoja ja elintapaohjausta on lisättävä liikunnan lisäämiseksi, tupakoinnin, lihavuuden

ja makeisten syönnin vähentämiseksi. - Alueellisen eriarvoisuuden kaventaminen edellyttää sitä, että resursseja suunnataan niille alueille, missä kuolleisuuden taso ja tuloryhmien välinen eriarvoisuus on suurinta. - Asuinympäristön turvallisuuteen tähtääviin keinoihin on panostettava ja kotona tapahtuvien tapaturmia on ennaltaehkäistävä erityisesti kaatumis- ja putoamistapaturmien osalta. - Maakunnan tulisi tukea rokotuskattavuuden parantamista. 40

Yhteenveto tilastoista:

- Terveytensä enintään keskitasoiseksi kokevien prosenttiosuus 20-64 –vuotiaista oli Satakunnassa suurempi kuin koko maassa ja kasvanut 2014-2015. - THL:n ikävakioidun sairastavuusindeksin mukaan Satakunnan alueella väestö on ollut vähemmän sairastavampaa koko maan tilanteeseen verrattuna 2009-2013. - Satakunnan väestö oli koko maan tilanteeseen verrattuna hieman sairaampia Kelan sairastavuusindeksin mukaan ja tullut ”sairastavammaksi” ajanjaksolla 2010-2015. Väestö oli sairaimpaa Pomarkussa, Siikai- sissa, Honkajoella, Harjavallassa, Kokemäellä ja Merikarvialla vuosina 2014-2015.

- Astman ja sepelvaltimotaudin osalta maakunnan tilanne on hyvä, mutta monissa kunnissa diabetesta, sy- dämen vajaatoimintaa ja verenpainetautia sairastavien osuudet ovat koko maata korkeammat. Diabeteksen vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuudet vastaavanikäisestä väestöstä oli- - vat suurempia Harjavallassa ja Kokemäellä kuin maassa keskimäärin. - Satakunnassa uusien syöpätapauksien määrät ovat lisääntyneet 1968-2014 ja niiden ennustetaan lisään- tyvän vuoteen 2030. Miesten yleisimmät syövät olivat eturauhas-, keuhko ja paksusyöpä ja naisten rinta- , paksusuolen- ja kohdunrunko-osan syöpä. Yleisimmät syöpäkuolemansyyt miehillä olivat keuhkot, eturauhanen ja haima ja naisilla rinta, haima ja keuhkot. Syöpien ennustetaan lisääntyvät enemmän miehillä kuin naisilla ja uusien syöpätapausten ilmaantuvuus on suurin yli 75 –vuotiaiden ikäryhmässä. - Menetettyjen elinvuosien määrän arvio (PYLL-indeksi) oli Satakunnassa (7520) korkeampi kuin Suomessa (6754) vuosina 2011-2014. Arviot olivat korkeimpia Pomarkussa (12699), Karviassa (11537) ja Nakkilassa (10371). Ennenaikainen kuolleisuus oli Luvialla (5546), Jämijärvellä (5877), Huittisissa (6072, Eurajoella (6314) ja Säkylässä (6470) alhaisempi kuin koko maan arvio (6754) menetetyistä ikävuosista. - Naisilla ennenaikainen kuolleisuus oli korkeinta Satakunnassa (noin 6500 menetettyä elinvuotta), jossa indeksi oli 1,4-kertainen verrattuna Pohjanmaan vastaavaan lukuun ajanjaksolla 2012–2014. Naisilla alkoholikuolemat aiheuttivat eniten elinvuosien menetyksiä Satakunnassa. - Satakunnassa 20-64 –vuotiaiden niukasti kasviksia ravinnossaan käyttävien osuus oli suurempi kuin koko maassa ja lisääntynyt 2014-2015. - Satakunnassa väestö on lihavampaa kaikissa ikäryhmissä kuin maassa keskimäärin. Lihavuus on lisääntynyt 2013–2015. Lihavien osuus oli suurin vanhimmassa ikäryhmässä (65 vuotta täyttäneet). Matalan ja keskitason koulutuksen omaavissa lihavien osuus oli suurin 2015. - Satakunnassa lihavien synnyttäjien osuus kaikista synnyttäneistä oli maan suurin. - Satakunnassa päivittäin tupakoivien osuus on lisääntynyt 2014-2015 ja on suurempi kuin maassa keski- määrin, paitsi 65 vuotta ja 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä. Nuorimmassa ikäryhmässä miehet tupakoivat enemmän kuin naiset ja vanhemmissa ikäryhmissä naiset ja miehet tupakoivat lähes yhtä paljon. - Satakunnassa oli vähemmän useita tunteja viikossa aktiivisesti liikuntaa harrastavia kuin koko maassa 2013- 2015. Nuoremmat liikkuivat enemmän kuin vanhemmat ja naiset vähemmän kuin miehet. - Päivittäin suklaata tai muita makeisia syövien osuus oli Satakunnassa suurempi kuin koko maassa. - Satakunnassa asuinympäristönsä turvattomaksi kokeneiden osuus on kasvanut vuodesta 2013 vuoteen 2015 ja heidän osuus on suurempi kuin koko maassa. - Satakunnassa poliisin tietoon tulleita henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten osuus väestöstä oli hieman pienempi kuin koko maassa 2015-2016, mutta kasvanut. Kunnittain rikoksia oli suhteellisesti eniten Kokemäellä, Porissa ja Harjavallassa. - Tapaturmien vuoksi eniten elinvuosia menetettiin Satakunnassa 2012-2014. Tapaturman aiheuttaneiden hoitojaksojen taustalla oli yleisimmin kotitapaturma tai muu vapaa-ajan tapaturma 2002-2014. - Satakunnassa hoidettiin 2014-2015 vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa enemmän potilaita kuin maassa keskimäärin. Eniten potilaita oli 2015 Kokemäeltä, Huittisista ja Säkylässä ja Porista. - Satakunnassa tapaturman ja väkivallan aiheuttamia hoitojaksoja vuosina 2010-2014 oli eniten kaatumis- ja putoamistapaturmien vuoksi. Kaatumisiin ja putoamisiin liittyviä hoitojaksoja oli Satakunnassa 2014-2015 keskimäärin enemmän kuin koko maassa. 2015 niitä oli eniten Merikarvialla, Karviassa ja Luvialla. - Kausi-influenssa rokotuksen saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli Sa- takunnassa pienempi kuin koko maassa ajanjaksoilla 2014-2015 ja 2015-2016. Ajanjaksolla 2015-2016 kausi-influenssa rokotteita saaneiden osuus oli suurin Posassa ja Eurassa ja pienin Raumalla.

5.1 Satakunnan maakunnan väestön hyvinvoinnin ja terveydentila

Koettu terveydentila

Terveytensä enintään keskitasoiseksi kokevien prosenttiosuus 20-64 –vuotiaista oli Satakunnassa suurempi kuin koko maassa ja kasvanut 2014-2015.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak.

Sairastavuus

Satakunnan kuntien väestön sairastavuutta ja palvelutarvetta kuvataan THL:n sairastavuusindeksillä (ikävaki- oitu), Kelan Sairastavuusindeksillä ja Kansantauti-indeksillä.

THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu (ind. 243) indeksi kuvaa kuntien ja alueiden väestön sairastavuutta suhteessa koko maan tasoon. Indeksissä on otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja neljä eri painotusnä- kökulmaa, joista sairauksien merkitystä arvioidaan. Indeksin sisältämät sairausryhmät ovat syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat, tapaturmat ja dementia. Indeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ko. sairausryhmän merki- tys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Alu- een indeksi on sairausryhmittäisten osaindeksien painotettu summa. Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä ylei- sempää sairastavuus alueella on. Indeksin arvo on aikasarjan viimeisenä vuotena koko maassa 100. Aikasarjoja tarkasteltaessa on huomioitava, että myös aiempien tarkasteluvuosien indeksin arvot muuttuvat uuden päivi- tyksen myötä. THL:n ikävakioidun sairastavuusindeksin mukaan Satakunnan alueella väestö on ollut vähem- män sairastavampaa koko maan tilanteeseen verrattuna 2009-2013.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak. 42

Kelan sairastavuusindeksi perustuu: - Kuolleisuuteen - Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä - Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä

Kelan sairastavuusindeksin, ikävakoitu (ind. 184) tietosisältö:

- Syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat, tapaturmat ja dementia - Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu ikävakioituna.

Kelan sairastavuusindeksin mukaan tarkasteltuna Satakunnan väestö oli koko maan tilanteeseen verrattuna hieman ”sairaampia” vuonna 2015. Satakunnan kunnista väestö oli ”terveempää” Eurajoella, Luvialla, Ulvi- lassa, Raumalla ja Säkylässä vuosina 2014-2015.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016/ak.

Lähde: Kela Terveyspuntari http://raportit.kela.fi/ibi_apps/WFServlet 4.11.2016/ak. 43

Satakunnan väestö on tullut ”sairastavammaksi” ajanjaksolla 2010-2015.

Lähde: Kela Terveyspuntari / 11.11.2016/ak

Kansantaudit

Kansantauti-indeksi sisältää seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta: Diabe- tes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti ja sepelvaltimotauti.

Lähde: Kela Terveyspuntari /23.11.2016/ak 44

Seuraavaan kuvaan on vihreällä värillä on merkitty ne kunnat, joissa indeksi on ≤ 2 pistettä kuin koko maan keskiarvo. Keltaisella värillä on merkitty ne kunnat, joissa indeksi on +/- 2 pistettä verrattuna koko maan keskiarvoon. Punaisella on merkitty ne kunnat, joissa indeksi on ≥ 2 pistettä yli maan keskiarvon. Sairastavuusin- deksittäin (miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100)) tarkasteltuna Satakunnan väestö on hivenen sairaampaa kuin maassa keskimäärin Heikoimmat sairastavuusindeksit on Pomarkussa, Siikaisissa ja Honkajoella ja paras Eurajoella ja Säkylässä. Ikävakioitu. Kansantauti-indeksittäin tarkasteltuna koko maahan nähden ”sairaampaa” väestöä on Pomarkussa, Honkajoella ja Harjavallassa.

Taulukko. Ikävakioitu sairastavuus- ja kansantauti-indeksi (KOKO MAA = 100). Sairastavuusindeksi 2015 Kansantauti-indeksi 2015 Koko maa 100,0 100,0 Satakunta 103,0 90,3 Eura 102,1 91,9 Eurajoki 92,5 84,1 Harjavalta 113,8 102,2 Honkajoki 117,8 110,2 Huittinen 98,6 82,3 Jämijärvi 106,0 91,4 Kankaanpää 111,6 101,6 K arvia 113,8 101,1 Kokemäki 112,0 98,5 Luvia 96,4 77,7 Merikarvia 112,0 93,7 Nakkila 106,1 92,3 Pomarkku 123,9 112,0 Pori 105,7 90,5 Rauma 94,2 84,4 Siikainen 118,2 91,7 Säkylä 93,1 82,7 Ulvila 95,7 88,1 Kelasto-raportit | Kela/ Tilasto- ja tietovarastoryhmä/ [email protected] / NIT083A Seuraavassa taulukossa kansantauti-indeksiä tarkastellaan sairausryhmittäisesti. Vihreällä värillä on merkitty kunnittain ne sairaudet, joissa indeksi on ≤ 2 pistettä kuin koko maan keskiarvo. Keltaisella värillä on merkitty ne sairaudet, joissa indeksi on +/- 2 pistettä verrattuna koko maan keskiarvoon. Punaisella on merkitty ne sairauden, joissa indeksi on ≥ 2 pistettä yli maan keskiarvon. Astman ja sepelvaltimotaudin osalta maakunnan tilanne on hyvä verrattuna koko maan tilanteeseen. Monissa kunnissa diabetesta, sydämen vajaatoimintaa ja verenpainetautia sairastavien osuudet ovat koko maata korkeammat.

Taulukko. Kansantaudit sairausryhmittäin (KOKO MAA = 100).

Satakunnassa esiintyy diabetesta hiukan enemmän kuin maassa keskimäärin.

Lähde: Kela/ak.

Satakunnan alueella diabeteksen vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 2015 oli suurempi kaikissa ikäryhmissä paitsi yli 65- ryhmässä kuin maassa keskimäärin. Kun- nittain tarkasteluna osuudet olivat kaikissa ikäryhmissä suurempia Harjavallassa ja Kokemäellä kuin maassa keskimäärin.

Taulukko. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutetut, % vastaavanikäisestä väestöstä (ind. 1799-1803) vuonna 2015. 0-15 v 16-24 v 25-39 v 40-64 v 65- v Koko maa 0,5 1 1,3 6,3 15,9 Satakunta 0,6 1,3 1,5 6,6 15,2 Eura 0,8 1,1 1,4 4,9 13,4 Eurajoki 0,6 1,3 1,4 6,2 13,2 Harjavalta 1 1,5 1,9 7,9 17,4 Honkajoki 3,4 9,2 21,5 Huittinen 0,4 0,9 1,3 6,6 15,2 Jämijärvi 2,9 9,1 19,4 Kankaanpää 0,3 1,1 1,9 8 18,1 K arvia 2 6,7 17,6 Kokemäki 0,7 1,8 1,5 7,6 16,2 Luvia 1,2 2,2 1 4,8 13,9 Merikarvia 3,2 1,8 6,8 16 Nakkila 0,8 1 2,1 7,3 18,4 Pomarkku 2,3 1,4 8 17,8 Pori 0,7 1,2 1,6 6,8 14,6 Rauma 0,6 1,1 1,3 5,8 14,2 Siikainen 0 9,1 14,7 Säkylä 0,6 1,6 1,2 5,7 15,4 Ulvila 0,5 1,4 1,5 6 16,1 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016

Syöpäsairaudet

SATSHP:n alueella uusien syöpätapauksien määrät sekä naisilla että miehillä ovat lisääntyneet ajanjaksolla 1968-2014. Miesten syövät ovat lisääntyneet 2010–2014 enemmän ja naisten syövät vähemmän koko maan tilanteeseen verrattuna. Suomen Syöpärekisterin ennusteen mukaan syövät lisääntyvät Satakunnassa vuoteen 2030 mennessä. Syöpien ennustetaan lisääntyvät enemmän miehillä kuin naisilla ja uusien syöpätausten ilmaantuvuus on suurin vanhimmassa (≥75 –vuotiaat) ikäryhmässä.

Satakunnassa miesten yleisimmät syövät ensisijaisen esiintymispaikan mukaan 2014 olivat eturauhas-, keuhko ja paksusyöpä ja naisten rinta-, paksusuolen- ja kohdunrunko-osan syöpä (Suomen Syöpärekisteri, 2016). Ylei- simmät syöpäkuolemansyyt Satakunnassa 2014 ensisijaisen esiintymispaikan mukaan miehillä olivat keuhkot, eturauhanen ja haima ja naisilla rinta, haima ja keuhkot. (liite 2.) 46

Kuva. Uudet syöpätapaukset (ilmaantuvuus) Satakunnassa ja koko maassa. Suhde per 100 000, ikävakioitu, Suomi 2014.

Lähde: Suomen Syöpärekisteri/ak

Taulukko. Uudet syöpätapaukset Satakunnassa 2010-2014 ja ennusteet vuosille 2020, 2025 ja 2030.

Kokonaissyöpä: Uusien syöpätapausten vuosittaiset määrät Satakunnan sairaanhoitopiirissä vuosina 2010-2014 (keskiarvo) ja ennusteet vuosille 2020, 2025 ja 2030. Sulkuihin on merkitty ennustettu muutos prosentteina vuosien 2010-2014 keskiarvosta. LÄHDE: Suomen Syöpärekisteri 01.12.2016 Miehet Naiset 2010-2014 2020 2025 2030 2010-2014 2020 2025 2030 Koko väestö 801 939 (17) 1005 (25) 1055 (32) 704 798 (13) 850 (21) 881 (25) 0-64-vuotiaat 231 203 (-12) 194 (-16) 186 (-19) 258 243 (-6) 237 (-8) 233 (-10) 65-74-vuotiaat 277 360 (30) 317 (14) 293 (6) 175 234 (34) 214 (22) 201 (15) ≥75-vuotiaat 294 376 (28) 493 (68) 579 (97) 270 322 (19) 395 (46) 447 (66) Jos ikäryhmittäiset ilmaantuvuusluvut jäävät vuosien 2010-2014 havaitulle tasolle: Koko väestö 801 918 (15) 978 (22) 1026 (28) 704 736 (5) 758 (8) 774 (10) 0-64-vuotiaat 231 199 (-14) 192 (-17) 180 (-22) 258 226 (-12) 215 (-17) 204 (-21) 65-74-vuotiaat 277 354 (28) 320 (16) 304 (10) 175 212 (21) 194 (11) 182 (4) ≥75-vuotiaat 294 367 (25) 468 (59) 544 (85) 270 296 (10) 347 (29) 389 (44) LÄHDE: Suomen Syöpärekisteri 01.12.2016

Satakunnan sairaanhoitopiirin ikäryhmittäinen väkiluku ja ennuste vuoteen 2030. LÄHDE: Tilastokeskus: Väestöennuste 2015

Miehet Naiset 60 60

50 50 0-24 0-24 25-44 40 40 25-44

Satakunnan väkilukuSatakunnan (tuhat 30 30 45-64 45-64 20 20 65-84

65-84 10 10

85+ 85+ 0 0 1980 2000 2020 1980 2000 2020

Lähde: Suomen Syöpärekisteri/Karri Seppä 1.12.2016/ak 47

Kuva. Kaikkien uusien syöpätapausten ilmaantuvuus koko maassa ja Satakunnassa (2010–2014)/ak.

Lähde: Suomen Syöpärekisteri/Karri Seppä 1.12.2016/ak

Menetetyt elinvuodet (PYLL)

PYLL-indeksi (Potential Years of LifeLost) ilmaisee ennen 80 ikävuotta tapahtuneiden kuolemien takia menetettyjen elinvuosien lukumäärää väestössä 100 000 asukasta kohti. Yläikärajan valinta perustuu siihen, että suomalaisten elinajanodote on noin 80 vuotta. Kuolleisuutta pidetään yhtenä luotettavimmista väestön terveydentilan osoittimista. Pyll-indeksissä painottuvat erityisesti sellaiset terveyden ja hyvinvoinnin ongelmat, jotka lisäävät kuoleman riskiä nuoremmissa ikäryhmissä. Tietyn alueen PYLL-indeksi kertoo, kuinka monta elinvuotta menetettäisiin ennenaikaisten kuolemien vuoksi sellaisessa kuvitteellisessa väestössä, jossa vallitsisi tarkasteltavan alueen kuolemanvaara jokaisessa ikäryhmässä ja jossa olisi 100 000 alle 80-vuotiasta jakautu- neena ikäryhmiin samalla tavalla kuin koko maassa. Eri alueiden PYLL-lukuja voidaan siis vertailla sekä keske- nään että koko maan tasoon ja tarkastella muutoksia. PYLL-indeksi voidaan laskea myös kuolemansyittäin.

Kuva. Menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 0 - 80 vuotta / 100 000 asukasta Satakunnassa verrattuna koko maahan (aikasarja 1990 – 2013).

Lähde: Hyvinvointikompassi, 2016/ak 48

Menetettyjen elinvuosien määrän arvio oli vuosina 2011-2014 Satakunnassa (7520) korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Maakunnassa arviot olivat korkeimpia Pomarkussa (12699), Karviassa (11537) ja Nakkilassa (10371). Ennenaikainen kuolleisuus oli Luvialla (5546), Jämijärvellä (5877), Huittisissa (6072, Eurajoella (6314) ja Säkylässä (6470) alhaisempi kuin koko maan arvio (6754) menetetyistä ikävuosista.

Taulukko. Kaikki kuolemansyyt, menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 0-80 v. (/100 000 asukasta): Kaikki (2012- 2014): Satakunta.

Pomarkku 12699 Karvia 11537 Nakkila 10371 Vertailualueet Arvot Harjavalta 8963 Köyliö 8002 HYKS erva 6527 Honkajoki 7989 Kankaanpää 7940 TYKS erva 6559 Kokemäki 7834 Pori 7702 TAYS erva 6756 Satakunta 7520 Eura 7139 OYS erva 6813 Ulvila 7119 Merikarvia 6992 KYS erva 7531 Rauma 6838 Siikainen 6794 Koko maa 6754 Säkylä 6470 Eurajoki 6314 Huittinen 6072 Jämijärvi 5877 Luvia 5546 Lähde: Terveytemme.fi/ak

Naisilla ennenaikainen kuolleisuus oli korkeinta Satakunnassa (noin 6500 menetettyä elinvuotta), jossa indeksi oli 1,4-kertainen verrattuna Pohjanmaan vastaavaan lukuun ajanjaksolla 2012–2014.

Lähde: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/132064/URN_ISBN_978-952-302-831-9.pdf?sequence=1/ak Naisilla alkoholikuolemat aiheuttivat eniten elinvuosien menetyksiä Satakunnassa. Tapaturmien vuoksi eniten elinvuosia menetettiin Satakunnassa 2012-2014. 49

Lähde: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/132064/URN_ISBN_978-952-302-831-9.pdf?sequence=1/ak

Kasvisten käyttö

Satakunnassa 20-64 –vuotiaiden niukasti kasviksia ravinnossaan käyttävien osuus oli suurempi kuin koko maassa ja lisääntynyt 2014-2015.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak.

Ylipaino

Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus (ATH) seuraa hyvinvoinnissa ja terveydessä tapahtuneita muutoksia väestössä ja eri väestöryhmissä. Tutkimus tuottaa tietoa myös väestön palvelujen tarpeesta, palvelujen käytöstä ja niiden riittävyydestä. Eri vuosien tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia, joten tutkimuksen avulla voidaan seurata hyvinvoinnissa ja terveydessä tapahtuneita muutoksia. (https://www.thl.fi/fi/tutkimus- ja-asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/aikuisten-terveys-hyvinvointi-ja-palvelututkimus-ath)

Lähde: THL, ATH 2013-2015/ak

Väestön lihavuutta kuvaavien tunnusluvut perustuvat alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimukseen (ATH) (THL). ATH on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2010 käynnistämä laaja terveys- ja hyvinvoin- titutkimus, joka toteutetaan 1 - 4 vuoden välein alueiden ja kansallisten tarpeiden mukaan. Tiedot lihavien osuuksista tulevat ATH -tutkimuksen perusraportista, joka sisältää tiedot yli 30 000 asukkaan kunnille. Näistä kunnista ATH -tutkimuksen kyselyyn on vastannut vähintään 400 henkilöä vuosina 2013-2015. Satakunnan alueelta tulokset ovat siis saatavana koko Satakunnalle, Porille ja Raumalle. (Timo Koskela, THL 17.11.2016.) Sa- takunnassa väestö on lihavampaa kaikissa ikäryhmissä kuin maassa keskimäärin. Lihavuus on lisääntynyt 2013– 2015. Lihavien osuus oli suurin vanhimmassa ikäryhmässä (65 vuotta täyttäneet). Matalan ja keskitason koulutuksen omaavissa lihavien osuus oli suurin 2015. Kuntakohtaisia tietoja ei ole saavilla kaikkien kuntien osalta. (liite 2.) Satakunnassa lihavien synnyttäjien osuus kaikista synnyttäneistä oli maan suurin 2015.

Taulukko. Painoindeksi* (BMI) ≥25/m2 ja ≥30/m2, % synnyttäjistä sairaanhoitopiireittäin 2015. 2015 Osuus kaikista synnyttäjistä, % BMI 25 tai yli BMI 30 tai yli Varsinais-Suomen SHP 36,7 13,9 Satakunnan SHP 42,2 18,8 Kanta-Hämeen SHP 39,1 16,0 Pirkanmaan SHP 35,9 13,7 Päijät-Hämeen SHP 35,5 13,0 Kymenlaakson SHP 36,2 14,8 Etelä-Karjalan SHP 36,1 13,2 Etelä-Savon SHP 40,0 17,2 Itä-Savon SHP 38,1 14,6 Pohjois-Karjalan SHP 41,3 16,9 Pohjois-Savon SHP 34,0 13,3 Keski-Suomen SHP 35,6 12,0 Etelä-Pohjanmaan SHP 40,7 16,0 Vaasan SHP 33,8 11,8 Keski-Pohjanmaan SHP 37,1 15,8 Pohjois-Pohjanmaan SHP 33,9 12,4 Kainuun SHP 41,6 17,1 Länsi-Pohjan SHP 42,5 16,8 Lapin SHP 34,8 13,6 Helsingin ja Uudenmaan SHP 30,0 10,4 Ahvenanmaa 41,0 16,8 Ulkomaat 25,4 8,6 Tuntematon 33,3 6,7 Koko maa 34,5 12,9 *Painoindeksi ennen raskautta Lähde: Lähde: Syntyneiden lasten rekisteri, THL, 20.10.2016/ak Tupakointi 51

Tupakointia koskevat tiedot perustuvat ATH-tutkimukseen, joka on satunnaisotannalla tehty tutkimus, jossa kohdeväestönä on Suomen 20 vuotta täyttänyt väestö. Tutkimus toteutetaan vuosittain 10 000 otoksella ja joka neljäs vuosi otoskoko on 150 000, joka mahdollistaa syvemmän aluetasoisen tarkastelun. (https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=szY0CQIA&re- gion=yzFMSzGqSkkssza0jE_M8jUsKM8ttDYssTZyBQA=&year=sy4rAwA=&gender=t&abs=f&color=f).

Satakunnassa päivittäin tupakoivien osuus on lisääntynyt 2014-2015 ja on suurempi kuin maassa keskimäärin kaikissa ikäryhmissä koulutustaustasta riippumatta, paitsi 65 vuotta ja 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä. Nuorimmassa ikäryhmässä (20 - 54 –vuotiaat) miehet tupakoivat enemmän kuin naiset, mutta vanhemmissa ikäryhmissä naiset ja miehet tupakoivat lähes yhtä paljon. Kaikista kunnista ei ole saatavilla tilastotietoja. (liite 2.)

Lähde: THL, ATH 2013-2015/ak

Lähde: THL, ATH 2013-2015/ak Raskauden aikana tupakoineiden osuus oli Satakunnassa koko maata suurempi 2013-2015. 52

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

Liikunta

Satakunnassa on ollut 2013-2015 vähemmän useita tunteja viikossa aktiivisesti liikuntaa harrastavia kuin koko maassa. Nuoremmat (20-54 –v.) liikkuivat enemmän kuin vanhemmat (55-74 –v.). Satakunnassa vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus oli suurempi kuin koko maassa 2013-2015. Liikuntaa harrastamattomien osuus lisääntyi vanhemmissa ikäryhmissä. Naiset harrastivat liikuntaa vähemmän kuin miehet.

Aktiivisesti liikkuvat

Lähde: THL, ATH 2013-2015/ak

Liikuntaa harrastamattomat 53

Satakunnassa vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus oli suurempi kuin koko maassa 2013-2015. Lii- kuntaa harrastamattomien osuus lisääntyi vanhemmissa ikäryhmissä. Kaikissa ikäryhmissä naiset harrastivat liikuntaa vähemmän kuin miehet.

Lähde: THL, ATH 2013-2015/ak

Riittämättömästi liikuntaa harrastavat

Lähde: THL, ATH 2013-2015/ak

Suosituksen mukaisesti liikuntaa harrastavien osuus oli Satakunnassa alhaisempi ja vastaavasti riittämättö- mästi liikuntaa harrastavien osuus oli suurempi kuin koko maassa.

Lähde: THL, ATH 2013-2015/ak

Makeiset

Päivittäin suklaata tai muita makeisia syövien osuus oli Satakunnassa suurempi kuin koko maassa.

Lähde: THL, ATH 2013-2015/ak 55

Asuinympäristön turvallisuus/turvattomuus

Satakunnassa asuinympäristönsä turvattomaksi kokeneiden osuus on kasvanut vuodesta 2013 vuoteen 2015 ja heidän osuus on suurempi kuin koko maassa.

Lähde: THL, ATH 2013-2015/ak

Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1 000 asukasta indikaattori (ind. 3113) ilmaisee poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten eli henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Kyseessä ovat sellaiset väki- valtarikokset, joista on tehty rikosilmoitus, rangaistusvaatimusilmoitus tai annettu rikesakko. Suuri osa rikoksista ei tule poliisin tietoon. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan. Väkivaltarikoksiin sisältyvät murhat ja tapot sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset.

Satakunnassa poliisin tietoon tulleita henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten osuus väestöstä oli hieman pienempi kuin koko maassa 2015-2016, mutta kasvanut. Kunnittain rikoksia oli suhteellisesti eniten Kokemä- ellä, Porissa ja Harjavallassa.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016/ak 56

Tapaturmat

Tapaturman aiheuttaneiden hoitojaksojen taustalla oli Satakunnassa yleisimmin kotitapaturma tai muu vapaa- ajan tapaturma 2002-2014.

Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan Satakunnassa 2002-2014.

Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 1584 Liikenne 5598 Kotitapaturma 22930 Urheilu- tai liikuntatapaturma 2247 Muu vapaa-ajan tapaturma 14138 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 1295 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 2900 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 571 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 5818 Lähde: THL/ak

Satakunnassa hoidettiin 2014-2015 vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa enemmän potilaita kuin maassa keskimäärin. Eniten potilaita oli 2015 Kokemäeltä, Huittisista ja Säkylässä ja Porista.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

Satakunnassa tapaturman ja väkivallan aiheuttamia hoitojaksoja vuosina 2010-2014 oli eniten kaatumis- ja putoamistapaturmien vuoksi.

Taulukko. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, 2010-2014.

Kaatumis- ja Väkivalta (itse tai toisen Kunta Liikennetapaturma putoamistapaturma aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 2140 6,5 16040 3,0 540 -50,1 8500 -16,2 5190 135,4 32410 4,5 Eura 109 - 1034 14,8 26 - 501 - 321 164,4 1990 13,3 Eurajoki 44 - 289 -22,7 9 * 201 -21,4 142 158,2 690 -11,0 Harjavalta 75 43,7 681 22,3 28 - 293 -15,4 177 146,9 1250 16,4 Honkajoki 21 * 130 - <5 * 94 - 33 * 280 - Huittinen 134 50,1 759 - 24 - 397 -18,9 208 98,1 1520 - Jämijärvi 35 * 138 - 5 * 105 - 26 * 310 - Kankaanpää 143 - 872 - 28 - 499 - 256 118,8 1800 10,9 Karvia 30 123,9 244 - <5 * 113 - 47 152,7 440 - Kokemäki 99 55,4 795 31,9 25 - 314 -15,2 169 115,0 1400 20,5 Luvia 36 * 194 - <5 * 122 - 64 156,0 420 - Merikarvia 33 - 253 - 5 * 133 - 65 109,7 490 - Nakkila 52 - 368 - 13 * 216 - 140 163,7 790 - Pomarkku 23 * 190 - <5 * 114 - 43 129,9 370 - Pori 753 - 6469 12,7 278 -33,9 3358 -11,3 1746 110,4 12600 9,2 Rauma 317 - 2059 -23,0 47 -70,6 1174 -33,8 1291 232,5 4890 -9,4 Siikainen 10 * 125 - <5 * 73 - 35 215,3 250 - Säkylä 88 58,0 590 - 13 * 262 -23,0 195 165,3 1150 - Ulvila 135 - 850 - 30 - 527 -10,4 236 84,5 1780 - Lähde: THL/ak

Palveluntuottaja tapaturmien yhteydessä oli useimmin Satakunnan keskussairaala (liite 2).

Kaatumisiin ja putoamisiin liittyviä hoitojaksoja oli Satakunnassa 2014-2015 keskimäärin enemmän kuin koko maassa. 2015 niitä oli eniten Merikarvialla, Karviassa ja Luvialla.

Kuva. Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak.

Kausi-influenssarokotukset

Kausi-influenssa rokotuksen saaneiden 65 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä vä- estöstä oli Satakunnassa pienempi kuin koko maassa ajanjaksoilla 2014-2015 ja 2015-2016. Ajanjaksolla 2015- 2016 kausi-influenssa rokotteita saaneiden osuus oli suurin Posassa ja Eurassa ja pienin Raumalla.

https://www.thl.fi/roko/rokotusrekisteri/atlas/atlas.html?show=influenza/ak

Rokotuskattavuus (%) 65 v täyttäneistä 2014-2015 2015-2016 KOKO MAA 39,9 42,3 SATAKUNTA 33,5 37,9 Pori 33,8 35,2 Rauma 29,1 34 Keski-Satakunta 33,9 37,2 Posa 33 40,7 Eura 34,9 40,2 Huittinen 32,6 39,6

Säkylä ja Köyliö 36,9 38,2 https://www.thl.fi/roko/rokotusrekisteri/atlas/atlas.html?show=influenza/ak

5.2 Terveydenedistämisaktiivisuus ja johtamisvastuut

Linjaukset: - Maakunnan on valmisteltava alueellinen hyvinvointikertomus väestön hyvinvoinnista ja terveyteen vai- kuttavista tekijöistä. - Maakunnan ja kuntien yhteistyötä on tiivistettävä. - Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutahot on määriteltävä. - Maakunnan ja kuntien roolit on selkiytettävä lainsäädännön mukaisesti. - Rakenteellisia sosiaalityön menetelmiä (ennaltaehkäisy) on hyödynnettävä. - Laaditaan terveyden edistämisen ohjelma, joka sisältää tavoitteet, toimenpiteet ja vastuutahot. - Terveydenedistämisaktiivisuutta tulee lisätä (Nakkila, Ulvila).

Yhteenveto tilastoista: - Kokonaispistemäärä Terveydenedistämisaktiivisuudessa (TEA) maakunnan kuntien strategisessa johtamisessa (maakunnan kuntien keskiarvo) oli Satakunnassa pienempi kuin koko maassa vuosina 2013, 2015 ja 2016. Vuonna 2015 pistemäärät olivat korkeimmat Säkylässä ja Eurajoella, ja alhaisimmat Nakkilassa ja Ulvilassa. - Kokonaispistemäärä Johtamisvastuu terveyden edistämisessä oli Satakunnassa 2015 korkeampi kuin koko maassa. Koko maata alhaisemmat pistemäärät olivat Eurassa ja Huittisissa. Useimmissa kunnissa oli nimetty terveyden edistämisen suunnittelija tai koordinaattori, terveyden edistämisen työryhmä ja vastuullinen viranhaltija. - Kokonaispistemäärä Terveydenedistämisaktiivisuudessa (TEA) perusterveydenhuollossa oli Satakunnassa korkeampi kuin koko maassa vuonna 2016. Pistemäärät olivat korkeimmat Merikarvialla, Porissa ja Ulvi- lassa.

TILASTOT

Kunnan on kerran valtuustokaudessa valmisteltava hyvinvointikertomus. (Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326, 12§). Satakunnan osalta hyvinvointikertomukset on tehty viime valtuustokaudella: Eura, Eu- rajoki, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Karvia, Kokemäki, Merikarvia, Pori, Rauma, Siikainen, Säkylä ja Ulvila. Pomarkussa ja Jämijärvellä kertomus on valtuuston käsittelyssä. Kankaanpään ja Nakkilan osalta tilanne on avoin. (AVI 9/2017.)

Terveydenedistämisaktiivisuus

Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kuvaa kuntajohdon ja kunnan keskushallinnon terveydenedistämisaktiivi- suutta asteikolla 0–100. Pistemäärä 100 tarkoittaa, että toiminta on kaikilta osin oletetun hyvän käytännön ja hyvän laadun mukaista. Kokonaispistemäärä maakunnan kuntien strategisessa johtamisessa (maakunnan kuntien keskiarvo) oli Satakunnassa pienempi kuin koko maassa vuosina 2013, 2015 ja 2016. Vuonna 2015 piste- määrät olivat korkeimmat Säkylässä ja Eurajoella, alhaisimmat Nakkilassa ja Ulvilassa.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

Kokonaispistemäärä terveydenedistämisaktiivisuudessa (TEA) perusterveydenhuollossa oli Satakunnassa korkeampi kuin koko maassa vuonna 2016. Pistemäärät olivat korkeimmat Merikarvialla, Porissa ja Ulvilassa.

Kokonaispistemäärä Johtamisvastuu terveyden edistämisessä oli Satakunnassa 2015 korkeampi kuin koko maassa. Koko maata alhaisemmat pistemäärät olivat Eurassa ja Huittisissa. Useimmissa kunnissa oli nimetty terveyden edistämisen suunnittelija tai koordinaattori, terveyden edistämisen työryhmä ja vastuullinen viranhaltija.

Lähde: Teaviisari/ak 62

6 VASTAANOTTOPALVELUT JA NIIDEN JÄRJESTÄMINEN (ml. muu perusterveydenhuolto)

Satakunnan tilanne Satakunnassa perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärikäyntejä 1000 asukasta kohti oli enemmän ja avosairaanhoidon muita kuin lääkärikäyntejä oli vähemmän kuin koko maassa ja käynnit olivat lisäänty- neet 2015-2016. Vuonna 2014 suurin osa (90 %) terveydenhuollon avohoitokäynneistä kohdistui julkiselle sektorille. Lääkärin vastaanottopisteitä oli Satakunnassa enemmän kuin maassa keskimäärin. Lääkärin poti- lasmäärä/1000 as. oli maakunnassa suurempi kuin koko maassa ja vaihteli kunnittain. Palvelujen järjestämi- sessä käytetään asiakkaan valinnan vapautta kansallisten linjausten mukaisesti.

Digitaalisia omahoidon ja sähköisen asioinnin palveluja tulee lisätä, koska tilastojen mukaan niitä on hyvin vähän maakunnassa, vaikka niiden käyttö onkin lisääntynyt 2013-2017.

Kohdunkaulasyövän ja rintasyövän seulontoihin osallistuneiden osuudet kutsutuista olivat Satakunnassa korkeampia kuin koko maassa 2014-2015.

Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon keskimääräinen hoitoaika oli Satakunnassa (21,6 vrk) koko maata (22,3 vrk) lyhyempi. Vaihteluväli oli 9,2 vrk:sta (Eurajoki) 25,8 vrk:een (Rauma), poikkeuksena Pori (44,9 vrk), ajanjaksolla 2010-2015.

Kotisairaalapalveluja on tarjolla kaikissa Satakunnan kunnissa.

Satakunnassa terveyskeskushammaslääkäripalveluja käytetään enemmän kuin yksityisiä hammaslääkäripal- veluja, mutta maakunnassa yksityisen palvelun osuus kaikista hammaslääkärikäynneistä oli suurempi kuin koko maassa 2015. Kuntien välillä on eroja hoidon saatavuudessa. Hoitotakuussa ei ole pysytty kaikissa kunnissa. Asiakaspalautteiden mukaan palvelun laadussa on maakunnassa eroja.

Satakunnan osalta kuntakohtaisia luotettavia mittareita hoidon saatavuudesta (hoitoon pääsystä) ei ole. Hoi- don saatavuus tilastot on saatava ajan tasalle, jotta palveluntuottajien välisiä vertailuja voidaan tehdä. Kehi- tettävää on sekä tietojärjestelmien käytettävyydessä että kirjaamiskäytännöissä. THL:n tilastojen mukaan hoitoonpääsy kriteerit eivät täyty. Satakunnan alueen johtavilta tk-lääkäreiltä saatujen tietojen mukaan maakunnassa hoitoon päästään määräajassa, mutta maakunnan eri alueiden välillä on suuria eroja lääkärin vastaanotolle pääsyssä. Kaikkien toimipisteiden osalta tietoa ei ollut saatavilla.

Satakunnan maakunnan vastaanottopalveluiden ja niiden järjestämisen (ml. muu perusterveydenhuolto) tavoite- ja toimenpide-ehdotukset perustuvat tilastoaineiston (THL; KUVA-indikaattorit) perusteella laadittuihin linjauksiin, lainsäädännön vaatimuksiin ja SITRAn tietopakettihin 2.0. Alan asiantuntijoita on kuultu laajasti.

Tavoitteet ja toimenpiteet 2017+ Maakunta järjestää alk. 1.1.2020 Mittari / indikaattori Asiakaslähtöiset sote-palvelut Varmistetaan vastaanottopalveluiden tasavertainen saatavuus Suun terveydenhuollon asiakastyyty- maakunnassa. väisyys: palvelun toteutuminen koh- Lisätään kansalaisten valinnanvapautta (esim. asiakasseteli ja hen- tuullisessa ajassa, kohtaaminen asia- kilökohtainen budjetti) tasavertaisen hoidon saatavuuden varmis- kaspalvelussa, palvelun hyödyllisyys tamiseksi. Vahvistetaan perustason palveluita sote-keskuksessa (esim. tk- lääkäri-, hoitaja- ja erityistyöntekijöiden vastaanotot) ja kehite- tään laajan palvelun sote-keskuksia. Asiakas on osallisena hoidon/palvelun suunnittelussa suunnitteluun (esim. hoitoketjut, palvelut, strategiat). Paljon palveluja käyttävät saavat palveluohjausta ja heille tehdään laaja-alainen palvelutarpeen arvio ja asiakassuunnitelma. Lisätään avopainotteisuutta ja kotiin annettavia palveluita (24/7). Laadukkaan palvelun ja hyvän asiakaskokemuksen varmistaminen. Alueellinen integraatio Tavoitteena on oikea-aikainen hoitoon pääsy ja yhtenäinen vas- Avohilmo (THL): Hoitoonpääsy kii- taanottopalvelujen pääsy ja saatavuus maakunnan alueella. Luo- reettömään sairaanhoitoon peruster- daan palveluverkosto ja henkilöstömitoitus suhteessa asiakkaiden veydenhuollon avosairaanhoidon vas- palvelujen tarpeeseen. taanotolla/Hoitoonpääsy yhteyden- Palveluja tarjoavat julkiset ja yksityiset palveluntuottajat sekä 3. otosta 3 viikon kuluessa hammaslää- sektori sote-palvelukokonaisuudessa. käriin Työterveyshuoltopalvelut integroituvat perusterveydenhuollon, Sotkanet (ind. 1553, 1556, 2389- erikoissairaanhoidon, sosiaalipalveluiden ja kuntoutuksen palvelu- 2397, 2403, 3056, 4123, 4125, 4129) kokonaisuudessa. Työterveyshuollolla on erityinen rooli ja asiantuntemus työkyvyn arvioinnissa, ylläpitämisessä ja palauttami- sessa. Varmistetaan asiakastietojen yhteiskäyttöisyys. Terveys- ja hoito- suunnitelma (Kanta) otetaan eri organisaatioiden yhteiseen käyt- töön. Sen laatimiseen osallistuvat potilaan lisäksi kaikki hoitavat tahot. Selvitetään vuodeosastojen profiileja ja rooleja osana palvelujär- jestelmää. Yhtenäistetään kirjaamiskäytännöt ja mittarit. Saatetaan hoidon saatavuus tilastot ajan tasalle hoitoonpääsyn ja jonotusaikojen tilastoinnin parantamiseksi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vastaanottopalveluissa Mahdollistetaan kaikille kohderyhmiin kuuluville seulontoihin Syöpärekisteri: Papa-seulonnat, (rinta- ja kohdunkaulaosan syövät) osallistuminen ja kannustetaan mammografia-seulonnat osallistumaan. Digitaalisten omahoito- ja seurantapalvelujen kehittäminen ja lisääminen Otetaan käyttöön esim. omahoito- ja seurantapalvelut. Sähköisen asioinnin kehittäminen ja lisääminen tasavertaisesti Otetaan käyttöön esim. etäkonsultaatiot ja etälääkäripalvelut. Yh- Avohilmo (THL): Sähköiset asioinnit tenäistetään sähköisen asioinnin kirjaamista. (Digitaalisten palvelujen osuus)

6.1 Vastaanottopalvelut

6.1.1 Hoidon saatavuus (hoitoon pääsy)

Kuva. Sote-palvelurakenne luonnos Satakunnan vastaanottopalvelujen järjestämisestä vastaanottopalveluissa perustuen Sote-tietopaketteihin (versio 2.0) ja lainsäädäntöön (korjattu 9.1.2018/ak)

Hoitoonpääsyn määräajat: Perusterveydenhuollon hoitoonpääsytiedot ovat osa perusterveydenhuollon lakisääteisen avohoidon hoi- toilmoituksen (Avohilmo) tietosisältöä ja tietojen keruu perustuu terveydenhuoltolakiin (1326/2010, 55§).

Terveyskeskus • Kiireettömät tapaukset hoidetaan kunnallisissa terveyskeskuksissa. • Arkisin terveyskeskuksen aukioloaikana sinne on saatava välittömästi puhelinyhteys tai sinne on voitava mennä käymään. Käyntiaika • Jos hoidon tarpeen arviointi vaatii terveyskeskuksessa käyntiä, sinne on saatava aika kolmen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta. Hoitoonpääsy • Hoitoon on terveyskeskuksessa päästävä viimeistään kolmessa kuukaudessa. Suun terveydenhuollossa tämä aika voidaan ylittää kolmella kuukaudella potilaan terveydentilan vaarantumatta. • Jos tutkimuksissa todetaan, että potilas tarvitsee sairaalahoitoa, se on aloitettava viimeistään kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen arvioinnista. Lähde: http://stm.fi/hoitotakuu

Avohilmosta saatavat hoitoonpääsytiedot perustuvat asiakkaan/potilaan yhteydenottoon uuden ongelman vuoksi, ammattihenkilön tekemään hoidon tarpeen arviointiin sekä sen perusteella tapahtuneeseen lääkärin / hammaslääkärin tai sairaanhoitajan / terveydenhoitajan / suuhygienistin vastaanottokäyntiin. Raportoinnissa on mukana vain ei-kiireellinen sairaanhoidollinen lääkärin/hammaslääkärin tai hoitajan käynti ja siitä aiemmin tehty hoidon tarpeen arviointi. Raportoinnissa näkyvä 0-päivää hoitoa odottaneiden tieto vastaa osin todellista hoitoonpääsyn toteutumista, osin on kyse haasteista hoidon tarpeen arvioinnin kirjaamisessa ja kirjausten yh- distymisestä käyntikirjausten tietoihin. (THL 2017.) 65

TILASTOT

Lääkärikäyntien saatavuus (hoitoon pääsy)

THL:n avohilmo-tilastoista ei selviä keskimääräisiä jonotusaikoja (mediaani) lääkärin kiireettömälle vastaanotolle. Satakunnan alueen johtavilta terveyskeskuslääkäreiltä tiedusteltiin huhti- ja elokuussa 2017 THL:n avohilmo tilastojen paikkansapitävyyttä (toteutuneet sairaanhoidon kiireettömät yksilökäynnit, joita on edeltänyt yhteydenotto ja hoidon tarpeen arviointi) sekä keskimääräistä jonotusaikaa alueensa terveyskeskukseen 5/2017 ja koko vuonna 2017. Vastausten perusteella THL:n hoitoonpääsytilastot eivät pidä Satakunnassa paikkansa. Satakunnassa alkuvuonna 2017 kukaan ei ole jonottanut hoitoonpääsyä yli lakisääteisen kolmen kuukauden ajan, vaikka THL:n tilastojen mukaan yli 90 päivää jonottaneita maakunnassa on. THL:n tilastot ovat suuntaa antavia, eivätkä luotettavia erilaisten kirjaamis- ja tilastointikäytäntöjen ja potilastietojärjestelmien (Effica, Pegasos) kankeuden vuoksi.

Maakunnan eri alueiden välillä on eroja lääkärin kiireettömälle vastaanotolle pääsyssä. Kaikkien vastaanotto- pisteiden osalta ei saatu jonotusaikoja. Toukokuussa 2017 keskimääräinen jonotusaika Satakunnassa oli 12,1 päivää ja tammikuusta elokuuhun 2017 12,3 päivää. Pisimmät jonotusajat olivat Rauman pääterveysasemalle, Euran tk:n ja Porin petuun. Lyhimmät jonotusajat olivat Lapin vastaanotolle, Posaan ja Säkylän tk:n.

Lähde: Kysely Satakunnan alueen johtaville TK-lääkäreille 8/2017/ak

Lähde: Kysely Satakunnan alueen johtaville TK-lääkäreille 8/2017/ak *Useimmat varaukset eivät toteudu 1. vapaalle ajalle, vaan potilaalle varataan kontrollikäyntejä potilaan valinnan mukainen lääkäri tai monesta syystä vastaanotto johonkin tulevaisuuteen. **Luvut koskevat ilmeisesti muitakin kuin lääkäreitä. Eivät pysty itse tarkistamaan, ovatko luvut oikein vai eivät. Käytössä rajoitetut tilastointipalvelut (ei erottele ammattiryhmiä). ***THL:n tilasto muodostuu Effican hoidonsaatavuus tilastoinnin kautta. PoSassa on ollut ongelmia hoidonsaatavuuden tilastoinnin kanssa. Asiaa selvi- tellään Tiedon kanssa. Käytämme hoidonsaatavuutta niukasti eli silloin, kun asiakkaalla on uusi, ei-kiireellinen ongelma lääkärin vastaanotolle. ****Effica-potilaskertomusjärjestelmässä runsaasti haasteita saada tietoa kiireettömän ajan saantitilastossa. Taas varmaan kohta tehdään avi:oon se- lontekoa. Tilanne päivitetään joka aamu. *****THL:n raporttiin ei voi luottaa johtuen ajanvarauksen ja toteutuneiden käyntien tilastoinnin virheellisyysmahdollisuuteen, joka nyt todettu. Ei ole olemassa raportointiohjelmaa, millä saa selvyyden jonotusajoista lääkärin vo:lle. Näistä ei meillä tietääkseni ole koskaan otettu raporttia eikä kaikki ole ymmärtäneet asian merkitystä ja ottaneet kantaa kiireellisyyteen, tiedossa että käytetty ei-kiireellinen vaikka asiakas hoidettu heti päivystysluontoisesti. Tämän johdosta nyt pyritäänkin infoamaan hoitajia ja lääkäreitä jotka aikoja antavat ja vastaanottoa pitävät että kiinnittävät näihin huomiota.

Käyntien odotusajat perusterveydenhuollossa tiedot (Avohilmo) on poimittu toteutuneista sairaanhoidon kii- reettömistä yksilökäynneistä vastaanotolla, joita on edeltänyt yhteydenotto ja hoidon tarpeen arviointi. Tiedot päivittyvät kerran kuukaudessa aluehallintovirastoittain, maakunnittain, terveyskeskuksittain ja toimipaikoittain. (THL; Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa.)

Taulukko. Lääkärikäyntien odotusaikojen määrät kaikista toteutuneista perusterveydenhuollon kiireettömistä lääkärikäynneistä 5/2017 (ei sisällä Porin ja Rauman petun esh:n kirjauksia).

Kaikki 0 päivää 1-3 päivää 4-7 päivää 8-14 päivää 15-30 päivää 31-90 päivää Yli 90 odottajat päivää Käynnit Käynnit Käynnit Käynnit Käynnit Käynnit Käynnit Käynnit KOKO MAA 54 194 10 156 4 951 5 468 8 546 14 953 8 722 1 398 SATAKUNTA 3 215 495 277 371 593 1 071 332 76 Euran terveyskeskus 67 5 4 3 10 36 2 7 Huittisten terveyskeskus 251 8 15 17 45 104 62 Keski-Satakunnan 1 117 45 69 139 217 581 64 2 terveydenhuollon kuntayhtymä Pohjois-Satakunnan 110 104 1 1 2 2 peruspalvelukuntayhtymä Porin perusturvakeskus, 855 130 46 109 230 194 106 40 terveyspalvelut Rauman sosiaali- ja 304 22 35 27 45 53 95 27 terveysvirasto/terveyspalvelut Säkylän terveyskeskus 511 181 108 75 45 101 1 Lähde, THL, Avohilmo/ak 67

Kiireetön hoitoonpääsy lääkärin avosairaanhoidon vastaanotolle vaihtelee maakunnittain. Maaliskuussa 2017 yli kolme kuukautta kestäneitä odotusaikoja oli Satakunnan maakunnan alueella yli 50.

Lähde: https://www.thl.fi/fi/tilastot/tiedonkeruut/hoitoonpaasy-perusterveydenhuollossa/ak

Lähde: THL/AvoHilmo/ak/5.4.2017

Taulukko. Lääkärikäyntien odotusajat kaikista toteutuneista perusterveydenhuollon lääkärikäynneistä 2/2017, %.

Käynnit 02/2017 0 0 pv % 1-3 päivää 1-3 pv % 4-7 päivää 4-7 pv % 8-14 8-14 pv % 15-30 15-30 pv % 31-90 31-90 pv Yli 90 Yli 3 kk % Kaikki päivää päivää päivää päivää % päivää odottajat KOKO MAA 8 450 22 3 853 10 4 013 10 6 619 17 10 827 28 3 819 10 1 301 3 38 882 SATAKUNTA 269 12 206 9 345 16 440 20 782 35 135 6 47 2 2 224 Euran tk 5 4 10 9 8 7 32 29 44 39 5 4 8 7 112 Huittisten tk 11 5 34 14 28 12 99 42 50 21 14 6 0 236 Keski-Satakunnan th ky 36 5 70 9 165 22 126 17 327 44 25 3 2 0 751 PoSa 87 92 0 1 1 0 7 7 0 0 95 Porin petu, terv.palvelut 56 13 35 8 44 10 127 30 137 32 29 7 2 0 430 Rauman sote/terv.palvelut 29 6 43 9 92 19 52 11 160 34 62 13 35 7 473 Säkylän tk 45 35 14 11 7 6 4 3 57 45 0 0 127 Lähde: THL/AvoHilmo/ak/5.4.2017

Lähde: THL/AvoHilmo/ak/5.4.2017

Taulukko. Lääkärikäyntien odotusajat kaikista toteutuneista perusterveydenhuollon lääkärikäynneistä 3/2016, %.

Käynnit 03/2016 0 0 pv % 1-3 päivää 1-3 pv % 4-7 päivää 4-7 pv % 8-14 8-14 pv % 15-30 päivää 15 - 30 pv 31-90 31 -90 pv Yli 90 Yli 90 pv Kaikki päivää päivää % päivää % päivää % odottajat KOKO MAA 11 134 21 5 106 10 5 848 11 7 987 15 13 206 25 6 517 13 2 158 4 51 956 SATAKUNTA 754 23 342 10 374 11 521 16 938 29 217 7 131 4 3 277 Euran tk 155 54 35 12 23 8 26 9 14 5 8 3 28 10 289 Huittisten tk 18 9 12 6 7 3 22 11 139 67 10 5 0 208 Keski-Satakunnan th ky 73 8 92 10 87 9 160 17 458 48 81 9 0 951 PoSa 83 92 1 1 3 3 2 2 1 1 0 0 90 Porin petu, terv.palvelut 48 8 55 9 110 17 199 31 127 20 32 5 67 11 638 Rauman sote/terv.palvelut 175 26 63 9 83 12 65 10 173 25 85 13 36 5 680 Säkylän tk 202 48 84 20 61 14 47 11 26 6 1 0 0 421 Lähde: THL/AvoHilmo/ak/5.4.2017 69

Lähde: THL/AvoHilmo/ak/5.4.2017

Satakunnassa viikon kuluessa yhteydenotosta toteutuneiden perusterveydenhuollon lääkärin käyntien osuus oli 38 prosenttia kaikista vastaavista käynneistä joulukuussa 2016. Viikon kuluessa yhteydenotosta toteutuneiden käyntien osuus oli suurin Posassa ja Porin perusturvakeskuksen terveyspalveluissa. Satakunnassa yli kolme kuukautta yhteydenotosta odottaneiden perusterveydenhuollon lääkärin käyntien osuus kaikista lääkärin käynneistä oli 1 prosenttia joulukuussa 2016. Yli kolme kuukautta odottaneiden osuus oli suurin Euran terveyskeskuksessa.

Lähde: THL:n Perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn tilastokatsaus, 1.2.2017/ak

Taulukko. Toteutuneiden käyntien odotusajat hoidon tarpeen arvioinnista lääkärin vastaanotolla 12/2016, %.

Kaikki 0 päivää 1-3 4-7 0-7 pv 0-7 pv % 8-14 15-30 31-90 Yli 90 yli 3 kk odottajat päivää päivää määrä päivää päivää päivää päivää % Käynnit Kaikki palveluntuottajat 46 393 10 462 5 555 4 394 20 411 44 6 800 12 083 5 800 1 299 3 Lounais-Suomen AVI 8 348 1 541 699 639 2 879 34 1 002 2 595 1 729 143 2 Satakunta 2 032 404 198 166 768 38 310 787 145 22 1 Euran terveyskeskus 99 6 6 4 16 16 10 42 16 15 15 Huittisten terveyskeskus 198 7 19 14 40 20 31 108 19 0 Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 763 64 53 45 162 21 131 397 71 2 0

Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä 70 60 3 5 68 97 2 0 Porin perusturvakeskus, terveyspalvelut 162 26 31 55 112 69 35 13 2 0 Rauman sosiaali- ja terveysvirasto/terveyspalvelut 331 59 44 21 124 37 30 135 37 5 2 Säkylän terveyskeskus 409 182 42 22 246 60 71 92 0 Lähde: THL:n Perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn tilastokatsaus, 1.2.2017/ak

Hoitajakäyntien saatavuus (hoitoon pääsy)

Satakunnassa viikon kuluessa yhteydenotosta toteutuneiden perusterveydenhuollon sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan käyntien osuus oli 76 prosenttia kaikista vastaavista käynneistä joulukuussa 2016. Viikon kuluessa yhteydenotosta toteutuneiden käyntien osuus oli suurin Säkylän ja Euran terveyskeskuksissa. Satakun- nassa yli kolme kuukautta yhteydenotosta toteutuneiden perusterveydenhuollon sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan käyntien osuus kaikista vastaavista käynneistä oli alle 1 prosenttia joulukuussa 2016. Yli kolme kuukautta odottaneiden osuus oli suurin Euran terveyskeskuksessa.

Uuden asiakkaan hoidon alkamisen seuranta hoitajavastaanotoilla ei näy Porin Perusturvakeskuksen eikä Poh- jois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän osalta THL:n tilastoissa. Porin perusturvakeskuksesta saadun tiedon mukaan hoidon saatavuus-dialogi on sovittu avattavaksi vain lääkärin vastaanottoajoille. Myöskään Po- Sassa ei ole otettu käyttöön uuden asiakkaan hoidon alkamisen seurantaa hoitajavastaanotoilla organisaatiosta saadun tiedon mukaan. Tätä on perusteltu sillä, että kiireettömän hoidon ajanvarausvastaanotoille asiakas pääsee kohtuullisen lyhyellä odotusajalla - saman viikon tai seuraavan viikon aikana yleensä tai omaan hoitosuunnitelmaan perustuvaan ajankohtaan.

Lähde: THL:n Perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn tilastokatsaus, 1.2.2017/ak

Taulukko. Toteutuneiden käyntien odotusajat hoidon tarpeen arvioinnista sairaanhoitajan/terveydenhoitajan vastaanotolle 12/2016, %. Kaikki 0 päivää 1-3 4-7 0-7 pv 0-7 pv % 8-14 15-30 31-90 Yli 90 Yli 3 kk odottajat päivää päivää määrä päivää päivää päivää päivää % Käynnit Kaikki palveluntuottajat 25 674 11 865 4 084 3 139 19 088 74 2 776 2 552 1 029 229 0,89 Lounais-Suomen AVI 3 232 1 637 545 384 2 566 79 262 239 122 43 1,33 SATAKUNTA 778 333 154 104 591 76 72 76 33 6 0,77 Euran terveyskeskus 27 11 7 4 22 81 3 2 7,41 Huittisten terveyskeskus 37 9 6 10 25 68 8 4 0,00 Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 375 148 75 55 278 74 41 45 10 1 0,27 Rauman sosiaali- ja terveysvirasto/terveyspalvelut 235 89 45 31 165 70 17 27 23 3 1,28 Säkylän terveyskeskus 104 76 21 4 101 97 3 Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä Porin perusturvakeskus, terveyspalvelut Lähde: THL:n Perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn tilastokatsaus, 1.2.2017/ak

Taulukko. Toteutuneiden käyntien odotusajat hoidon tarpeen arvioinnista sairaanhoitajan/terveydenhoitajan vastaanotolle 12/2016, %.

Kaikki 0 päivää 0 päivää 1-3 1-3 4-7 4-7 8-14 8-14 15-30 15-30 31-90 31-90 Yli 90 Yli 90 odottajat % päivää päivää päivää päivää päivää päivää päivää päivää päivää päivää päivää päivää % % % % % % Käynnit Kaikki palveluntuottajat 25 674 11 865 46 4 084 16 3 139 12 2 776 11 2 552 10 1 029 4 229 1 Lounais-Suomen AVI 3 232 1 637 51 545 17 384 12 262 8 239 7 122 4 43 1 SATAKUNTA 778 333 43 154 20 104 13 72 9 76 10 33 4 6 1 Euran terveyskeskus 27 11 41 7 26 4 15 3 11 0 0 2 7 Huittisten terveyskeskus 37 9 24 6 16 10 27 8 22 4 11 0 0 Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 375 148 39 75 20 55 15 41 11 45 12 10 3 1 0 Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä Porin perusturvakeskus, terveyspalvelut Rauman sosiaali- ja terveysvirasto/terveyspalvelut 235 89 38 45 19 31 13 17 7 27 11 23 10 3 1 Säkylän terveyskeskus 104 76 73 21 20 4 4 3 3 0 0 0 Lähde: THL:n Perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn tilastokatsaus, 1.2.2017/ak

Terveyskeskuslääkäripalveluiden riittävyys Satakunnassa terveyskeskuslääkäripalvelut koetaan riittämättömimmiksi kuin koko maassa ja riittämättömäksi kokeneiden osuus on lisääntynyt 2013–2015. Riittämättömimmiksi palvelut arvioivat 20–54 ja 55 –74 –vuotiaat.

Lähde: THL, ATH 2013–2015/ak

6.1.2 Vastaanottopalveluiden käyttö

Linjaukset: - Paljon palveluja käyttäville annetaan ohjausta ja tehdään laaja-alainen palvelutarpeen arvio ja asiakassuunnitelma. - Vastaanottopalveluja järjestettäessä tulee selvittää syyt maakunnan eri osien välisiin eroihin. Lääkärikäyn- tien määrät vaihtelevat ja niitä oli suhteessa enemmän kuin koko maassa. Lääkärikäynnit lisääntyivät, hoitajakäynnit vähenivät ja PTH työterveyskäyntejä oli enemmän kuin keskimäärin muualla maassa.

Yhteenveto tilastoista: - Satakunnassa perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärikäyntejä 1000 asukasta kohti oli enemmän kuin koko maassa ja käynnit olivat lisääntyneet 2015-2016. Vuonna 2016 avosairaanhoidon lääkärikäyn- tien osuus oli suurin Pohjois-Satakunnan alueella ja Pomarkussa. - Satakunnassa perusterveydenhuollon avohoidon kaikkia muita kuin lääkärikäyntejä 1000 asukasta kohti oli hieman vähemmän kuin koko maassa ja käynnit olivat lisääntyneet 2015-2016. Vuonna 2016 avohoidon muiden kuin lääkärikäyntien osuus oli suurin Huittisissa, Harjavallassa, Kokemäellä ja Honkajoella. - Satakunnassa 2015-2016 perusterveydenhuollon avohoidon kaikki käynnit vähenivät Satakunnassa 0,75 %:lla, lääkärikäynnit lisääntyivät 2,2 %:lla, sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien ym. käynnit vähenivät 0,4 %:lla ja fysio- ja toimintaterapeuttien käynnit lisääntyivät 19,4 %:lla. Lääkärikäyntien osuus kaikista perusterveydenhuollon avosairaanhoidon käynneistä (31,9 %) oli Satakunnassa koko maata (29,9) suurempi vuonna 2016. - Vuonna 2014 Satakunnassa suurin osa (90 %, n = 1651345) terveydenhuollon avohoitokäynneistä kohdistui julkiselle sektorille. - Perusterveydenhuollon työterveyskäyntejä oli Satakunnassa koko maahan verrattuna keskimääräistä enemmän. - THL:n ATH-kyselyn mukaan vuosina 2013–2015 viimeisen 12 kuukauden aikana terveyskeskuslääkäripal- veluja käyttäneiden osuus oli pienentynyt Satakunnassa kaikissa muissa paitsi yli 75 –vuotiaiden ikäryh- mässä. - Vuonna 2015 terveyskeskuslääkäripalveluja viimeisen vuoden aikana käyttäneiden osuus Satakunnassa oli pienempi kuin koko maassa. Suurin osa kyseisten palvelujen käyttäjistä oli yli 75 –vuotiaita. - THL:n ATH-kyselyn mukaan vuosina 2013–2015 viimeisen 12 kuukauden aikana yksityislääkäripalveluja käyttäneiden osuus oli pienentynyt Satakunnassa. 2015 yksityislääkäripalveluja viimeisen vuoden aikana käyttäneiden osuus Satakunnassa oli suurempi kuin koko maassa. Suurin osa niistä, jotka ilmoittivat käyt- täneensä kyseisiä palveluita olivat yli 75 –vuotiaita.

Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärikäynnit yhteensä / 1 000 asukasta indikaattori (ind. 4123) ilmaisee perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärikäyntien osuuden tuhatta asukasta kohti. Avosairaan- hoito on asiakkaan terveysongelman (sairauden) hoitoa varten annettavaa palvelua. Se voi olla päivystysluon- teista tai ennalta sovittua, esim. pitkäaikaissairauksien (diabetes, astma, verenpainesairaudet, reumataudit, dementia jne.) seurantaa. Satakunnassa perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärikäyntejä 1000 asukasta kohti oli enemmän kuin koko maassa ja käynnit olivat lisääntyneet 2015-2016. Vuonna 2016 avosairaanhoidon lääkärikäyntien osuus oli suurin Pohjois-Satakunnan alueella ja Pomarkussa.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki muut kuin lääkärikäynnit / 1 000 asukasta indikaattori (ind. 1553) ilmaisee perusterveydenhuollon avohoidon kaikkien muiden kuin lääkärikäyntien osuuden tuhatta asukasta kohti. Käynnit sisältävät muiden ammattiryhmien kuin lääkärin luo tehdyt käynnit terveyskeskusten äitiysneu- volassa, lastenneuvolassa, perhesuunnitteluneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuol- lossa, työterveyshuollossa, fysioterapiassa sekä kotisairaanhoito- ja mielenterveyskäynnit ja muut avohoito- käynnit (erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkastus- ja seulontakäynnit). Satakunnassa perusterveydenhuollon avohoidon kaikkia muita kuin lääkärikäyntejä 1000 asukasta kohti oli hieman vähemmän kuin koko maassa ja käynnit olivat lisääntyneet 2015-2016.

Vuonna 2016 avohoidon muiden kuin lääkärikäyntien osuus oli suurin Huittisissa, Harjavallassa, Kokemäellä ja Honkajoella. Huittisten osalta organisaatiosta saadun tiedon mukaan Sotkanetin luvuissa on palvelunantaja Huittisten terveyskeskuksen (90159) lisäksi myös palvelunantajan Huittisten sosiaalikeskus (30102) kotisai- raanhoidon palvelumuodon käynnit, joita oli 38485. THL:stä saadun tiedon mukaan Sotkanetin raporteilla tiedot esitetään asiakkaan/potilaan kotikunnan mukaan ja siten sekä Huittisten tk:n että sosiaalikeskuksen toiminta on mukana luvuissa. Lisäksi mukana on myös Huittisen kunnan asukkaiden käynnit muilla palveluntuot- tajilla. Sotkanetin tietoihin poimitaan mukaan asiakaskontaktit: käynnit, kotikäynnit. Puhelinkontaktit ja säh- köiset yhteydet jne. eivät ole mukana Sotkanetin luvuissa.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak 76

Satakunnassa 2015-2016 perusterveydenhuollon avohoidon kaikki käynnit vähenivät Satakunnassa 0,75 %:lla, lääkärikäynnit lisääntyivät 2,2 %:lla, sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien ym. käynnit vähenivät 0,4 %:lla ja fysio- ja toimintaterapeuttien käynnit lisääntyivät 19,4 %:lla. Vuonna 2016 lääkärikäyntien osuus kaikista perusterveydenhuollon avosairaanhoidon käynneistä (31,9 %) oli Satakunnassa koko maata (29,9 %) suurempi.

Taulukko. Perusterveydenhuollon kaikkien käyntien, lääkärikäyntien, sairaanhoitajien, terveydenhoitajien sekä fysio- ja toimintaterapeuttien käyntien määrät palveluntuottajittain koko maassa ja Satakunnassa 2015- 2016.

Käynnit Kaikki ammatit Lääkärit Sairaanhoitajat, Fysioterapeutit, terveydenhoitajat toimintaterapeutit ym. (esim. ym. kiirevastaanotto ja neuvola) 2015 2016 2015 2016 2015 2016 2015 2016 KOKO MAA 37370861 38133168 11535026 11390029 17356507 18227402 1736731 1846730 SATAKUNTA 1 667 432 1 654 884 516 295 527 432 834 441 830 949 104 263 124 454 Eurajoen sosiaalitoimisto 2 859 2 718 133 2 651 2 663 Euran kunta 422 1 404 296 1 318 22 102 84 Euran terveyskeskus 67 873 75 653 24 108 26 176 37 598 42 930 4 333 4 092 Harjavallan kaupunki 3 722 2 973 1 932 2 922 Huittisten sosiaalikeskus 33 666 42 188 173 1 009 7 013 7 313 397 773 Huittisten terveyskeskus 71 746 74 934 23 101 23 508 37 719 37 888 5 466 6 219 Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 178 975 185 386 69 001 71 504 85 146 88 029 15 966 14 808 Kokemäen kaupunki 5 077 3 339 3 965 3 120 17 12 Köyliön sosiaalitoimisto 779 254 Luvian kunta 2 807 1 803 364 543 Nakkilan sosiaalitoimisto 1 896 1 869 Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä 180 463 185 873 81 417 89 091 79 824 77 985 7 831 7 536 Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä (Posa) 778 593 761 507 16 84 sosiaalihuolto Porin kaupunki 27 325 26 910 3 934 2 876 15 711 17 846 Porin perusturvakeskus, terveyspalvelut 628 909 637 611 196 504 193 672 319 567 318 625 57 787 61 037 Rauman kansanterveystyön kuntayhtymä 364 901 359 392 92 661 95 825 217 975 207 630 8 555 26 039 Rauman kaupunki 45 272 3 128 886 3 047 4 732 32 201 Rauman sosiaali- ja terveysvirasto, työterveyshuolto 4 614 4 143 477 430 981 688 512 801 Säkylän ja Köyliön Terveydenhuollon kuntayhtymä 47 038 955 22 842 38 18 781 777 3 092 137 Säkylän sosiaalitoimisto 199 525 177 189 15 137 Säkylän terveyskeskus 6 43 459 18 250 19 989 2 772 Lähde: THL, Avohilmo, 13.10.2017/ak

Vuonna 2014 Satakunnassa suurin osa (90 %, n = 1651345) terveydenhuollon avohoitokäynneistä kohdistui julkiselle sektorille.

10 %

Yksityinen (n = 183497) Julkinen (n = 1651345) 90 %

Lähde: THL/Sotkanet/ak

Terveyskeskuslääkäripalvelut

Vuosina 2013–2015 viimeisen 12 kuukauden aikana terveyskeskuslääkäripalveluja käyttäneiden osuus oli pienentynyt Satakunnassa kaikissa muissa paitsi yli 75 –vuotiaiden ikäryhmässä. Vuonna 2015 terveyskeskuslää- käripalveluja viimeisen vuoden aikana käyttäneiden osuus Satakunnassa oli pienempi kuin koko maassa. Suurin osa niistä, jotka ilmoittivat käyttäneensä kyseisiä palveluita oli yli 75 –vuotiaita.

Lähde: THL, ATH 2013-2015/ak

Vuosina 2013–2015 viimeisen 12 kuukauden aikana yksityislääkäripalveluja käyttäneiden osuus oli pienentynyt Satakunnassa kaikissa ikäryhmässä. Vuonna 2015 yksityislääkäripalveluja viimeisen vuoden aikana käyttänei- den osuus Satakunnassa oli suurempi kuin koko maassa. Suurin osa niistä, jotka ilmoittivat käyttäneensä kysei- siä palveluita olivat yli 75 –vuotiaita.

Yksityislääkäripalvelut

Lähde: THL, ATH 2013-2015/ak 78

6.1.3 Vastaanottopisteet ja henkilöstöresurssit

Linjaukset:

Palveluja järjestettäessä tulee ottaa huomioon seuraavaa: - Lääkärin vastaanottopisteitä oli Satakunnassa enemmän kuin maassa keskimäärin. Lääkärin potilas- määrä/1000 as. oli suurempi kuin koko maassa ja vaihteli kunnittain  selvitettävä - Kaikissa Satakunnan kunnissa lääkärien ja hoitotyöntekijöiden henkilöstömitoitukset toteutetaan asiakkaan tarpeiden mukaisesti.

Kuva. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut 2/2017 Satakunnassa järjestämisalueittain/ak

Yhteenveto tilastoista:

- Satakunnassa oli 2015 13,4 lääkärin vastaanottopistettä 100 000 asukasta kohden. Se oli enemmän kuin maassa keskimäärin. Ulkoistettujen terveysasemapalveluiden piirissä oli 4,2 prosenttia Satakunnan maakunnan väestöstä - alkuvuonna 2017.

Satakunnan maakunnassa terveysasemia oli 31 alkuvuonna 2017. Niistä kaksi oli ulkoistettu (Attendo). - - Perusterveydenhuollon avohoidossa lääkärin potilasmäärä vuoden aikana 1000 asukasta kohti oli Sata- kunnassa suurempi kuin koko maassa vuosina 2014-2015. Vuonna 2015 lääkärin potilasmäärän osuus oli suurin Jämijärvellä, Säkylässä ja Karviassa ja pienin Porissa, Ulvilassa ja Raumalla.

TILASTOT

Vastaanottopisteet

Satakunnassa oli 2015 13,4 lääkärin vastaanottopistettä 100 000 asukasta kohden. Se oli enemmän kuin maassa keskimäärin.

Kuva. Lääkärien vastaanottopisteet 100 000 asukasta kohden 2015.

Lähde: THL: Tutkimuksesta tiiviisti 7/2016/ak

Terveysasemien ulkoistukset

Ulkoistettujen terveysasemapalveluiden piirissä oli 4,2 prosenttia Satakunnan maakunnan väestöstä alkuvuonna 2017.

Kuva. Ulkoistettujen terveysasemapalveluiden piirissä olevan väestön osuus maakunnan väestöstä 2017.

Lähde: https://www.thl.fi/fi/web/sote-uudistus/palvelujen-tuottaminen/palvelujen-tuottamisen-nykytilanne- suomessa/terveysasemien-ulkoistukset/ak

Satakunnan maakunnassa terveysasemia oli 31 alkuvuonna 2017. Niistä kaksi oli ulkoistettu (Attendo).

Kuva. Kuntien omana toimintana tuotettujen ja ulkoistettujen terveysasemien määrät maakunnittain 2017.

Lähde: https://www.thl.fi/fi/web/sote-uudistus/palvelujen-tuottaminen/palvelujen-tuottamisen-nykytilanne- suomessa/terveysasemien-ulkoistukset/ak

Perusterveydenhuollon avohoidossa lääkärin potilasmäärä vuoden aikana 1000 asukasta kohti oli Satakun- nassa suurempi kuin koko maassa vuosina 2014-2015. Vuonna 2015 lääkärin potilasmäärän osuus oli suurin Jämijärvellä, Säkylässä ja Karviassa ja pienin Porissa, Ulvilassa ja Raumalla. Nuorimpien ja vanhimpien ikäryh- mien potilaiden osuudet olivat suurimmat. Yhdellä potilaalla saattaa olla useampia käyntejä vuoden aikana.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

Taulukko. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaat eri ikäryhmissä / 1000 vastaavanikäistä.

6.1.4 Digitaaliset omahoito- ja seurantapalvelut, sähköinen asiointi

Linjaukset: Digitaalisia, omahoidon ja sähköisen asioinnin palveluja tulee lisätä, sillä niitä on hyvin vähän maakunnassa. Digitaaliset omahoito- ja seurantapalvelut - Duodecimin Kansalaisen terveyskirjasto - Palveluneuvonta - Oman hyvinvointitiedon syöttö terveystilille - Hyvinvointitarkastus (Riskitestit) - Mahdollisuus kerätä hyvinvointitietoa laitteiden avulla omalle terveystilille - Automaattinen palaute: (älykäs oirearvio, itsehoitoarvio ja suunnitelma), - digitaalinen palvelutarpeen arvio) ja palveluohjaus - Automaattinen kerätyn tiedon seuranta ja reagointi poikkeamiin, esim. ilmoitus ammattilaisille tai ohjeistus suorittaa mittaus uudelleen Sähköinen asiointi - Sähköinen esitietojen keräys - Sähköinen ajanvaraus - Tutkimus- ja laboratorio- tulosten sekä sähköisten todistustenvälitys - Tiedonvälitys hoidon kustannuksista

TILASTOT

Sähköinen asiointi

Sähköisellä asioinnilla tarkoitetaan tässä yhteydessä sähköpostin, internetin, tekstiviestin tai videoneuvotteluyhteyden välityksellä toteutuvaa palvelua. Sähköinen asiointi kirjataan, kun toteutetaan yksilöllistä terveyden- tai sairaanhoidon tutkimusta, hoitoa, neuvontaa tai palveluun ohjausta esim. videoneuvotteluyhteyden avulla. (THL, Avohilmo-opas 2017.) Sähköisiä asiointikäyntejä on vähän vuonna 2017, mutta määrä on lisääntynyt koko maassa ja Satakunnassa 2013-2017.

Käynnit 2013 2014 2015 2016 2017 KOKO MAA 180 740 304 959 398 792 436 851 354 547 SATAKUNTA 793 1 054 1 668 5 287 2 345 Eura 27 35 599 3 157 737 Eurajoki 23 17 15 51 51 Harjavalta 12 16 16 20 14 Kokemäki 18 20 33 47 42 Nakkila 8 10 23 49 67 Honkajoki 3 3 2 9 4 Jämijärvi 1 3 3 4 Kankaanpää 34 78 53 375 38 Karvia 6 6 5 9 6 Siikainen 1 12 21 2 Merikarvia 6 3 2 11 4 Pomarkku 2 4 8 5 2 Pori 309 436 428 853 762 Ulvila 65 111 109 139 122 Huittinen 10 13 13 42 26 Rauma 249 274 290 472 440 Säkylä 19 28 57 24 24 Lähde: THL, Avohilmo. Tilanne 9.9.2017/ak

Sähköisen asioinnin osuus kaikista perusterveydenhuollon avohoidon käynneistä oli Suomessa 2015–2016 noin 1 % ja Satakunnassa vielä vähäisempi. Satakunnassa sähköistä asiointia oli suhteellisesti eniten Eurassa. Euran sosiaalitoimessa (kotisairaanhoito ja palvelutalo) kyseessä olivat lääkärin (geriatri) videoneuvottelut ja terveystoimessa psykiatrin ja muistihoitajan käynnit organisaatiosta saadun tiedon mukaan. Kankaanpäästä saatujen tietojen mukaan sähköistä asiointia osoittavat tilastot ovat ilmeisesti syntyneet sähköisen reseptin tekemisen yhteydessä.

Lähde: Avohilmo, THL 1.2.2017/ak 83

Taulukko. Sähköisten asiointikäyntien lukumäärät ja osuudet (%) kaikista perusterveydenhuollon avohoidon käynneistä.

Kaikki käynnit Kaikki käynnit Sähköinen Sähköinen Sähköinen Sähköinen (n) (n) asiointi (n) asiointi (n) asiointi % asiointi % 2015 2016 2015 2016 2015 2016 Kaikki palveluntuottajat 37360276 38023142 398540 433810 1,07 1,14 SATAKUNTA 1667431 1674210 1613 5266 0,10 0,31 Euran sosiaalitoimisto 422 1404 227 1230 53,79 87,61 Euran terveyskeskus 67871 75605 379 1943 0,56 2,57 Huittisten terveyskeskus 71746 74529 9 32 0,01 0,04 Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 178973 185199 79 140 0,04 0,08 Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä (Posa) 778 568 69 435 sosiaalihuolto 8,87 76,58 Porin perusturvakeskus, sosiaalipalvelut 27325 26896 37 31 0,14 0,12 Porin perusturvakeskus, terveyspalvelut 628909 637391 486 996 0,08 0,16 Rauman sosiaali- ja terveysvirasto/sosiaalipalvelut 45272 20576 1 0,00 0,00 Rauman sosiaali- ja terveysvirasto/terveyspalvelut 364901 362740 281 441 0,08 0,12 Säkylän ja Köyliön Terveydenhuollon kuntayhtymä 47041 960 46 0,10 0,00 Säkylän terveyskeskus 5 43212 17 0,00 0,04 Lähde: Avohilmo, THL 1.2.2017/ak

6.1.5 Seulontoihin osallistuminen

Linjaukset: - Maakunnan eri osien välillä on eroja osallistumisessa seulontoihin, joka tulee selvittää.

Yhteenveto tilastoista:

- Kohdunkaulasyövän (papa) ja rintasyövän seulontoihin (mammografia) osallistuneiden osuudet kutsu-

tuista olivat Satakunnassa korkeampia kuin koko maassa 2014-2015.

- 2015 kohdunkaulasyövän seulontoihin oli osallistuttu parhaiten Eurassa, Säkylässä ja Huittisissa ja hei-

koiten Merikarvialla, Raumalla ja Luvialla.

- 2015 rintasyövän seulontaan oli osallistuttu parhaiten Säkylässä, Eurajoella ja Nakkilassa ja heikoiten

Jämijärvellä, Merikarvialla ja Siikaisissa.

TILASTOT

Kohdunkaulan syövän seulonta

Satakunnan naisten osallistumisprosentti kohdunkaulan syövän seulontaan oli valtakunnallista keskiarvoa parempi 2014-2015. 2015 parhaiten seulontaan oli osallistuttu Eurassa, Huittisissa ja Säkylässä. Osallistumispro- sentti oli alle 60 Merikarvialla ja Raumalla.

Lähde: Suomen Syöpärekisteri, Kaija Halonen, 17.11.2016 ja 1.2.2017/ak

Taulukko. Kohtusyöpäseulontoihin kutsutut ja tarkastetut.

KOHTU 2014 2015 kutsu kpl tark_kpl tark_pros kutsu kpl tark_kpl tark_pros KOKO MAA 279032 193976 69,5 274502 189516 69,04 SATAKUNTA 10123 7153 73,9 10062 7263 72,18 Eura 600 482 80,33 594 494 83,16 Eurajoki 275 207 75,27 279 217 77,78 Harjavalta 330 277 83,94 305 231 75,74 Kokemäki 357 300 84,03 333 256 76,88 Luvia 144 83 57,64 133 86 64,66 Nakkila 244 169 69,26 253 195 77,08 Honkajoki 82 67 81,71 85 65 76,47 Jämijärvi 99 77 77,78 81 61 75,31 Kankaanpää 542 405 74,72 585 468 80,00 Karvia 94 65 69,15 98 75 76,53 Siikainen 59 43 72,88 64 44 68,75 Merikarvia 142 74 52,11 130 68 52,31 Pomarkku 112 82 73,21 97 70 72,16 Pori 3690 2650 71,82 3735 2744 73,47 Ulvila 596 389 65,27 589 411 69,78 Huittinen 450 357 79,33 448 368 82,14 Rauma 1987 1150 57,88 1939 1150 59,31 Säkylä 390 276 70,77 314 260 82,8 Lähde: Suomen Syöpärekisteri, Kaija Halonen, 17.11.2016 ja 1.2.2017/ak

Taulukko. Kohdunkaulan syövän seulonnan kohdeväestö sekä kutsutut ja tarkastetut naiset.

Lähde: Suomen Syöpärekisteri, Kaija Halonen, 17.11.2016/ak

Rintasyövän seulonta

Satakunnan naisten osallistumisprosentti rintasyövän syövän seulontoihin oli 2014-2015 valtakunnallista keskiarvoa parempi. 2015 osallistumisprosentti oli paras Säkylässä, Eurajoella ja Nakkilassa ja alhaisin Jämijärvellä ja Merikarvialla.

Lähde: Suomen Syöpärekisteri, Kaija Halonen, 17.11.2016 ja 13.2.2017/ak

Taulukko. Rintasyöpäseulontoihin kutsutut ja tarkastetut.

RINTA 2014 2015 kutsu_kpl tark_kpl osall.% kutsu_kpl tark_kpl osall.% KOKO MAA 363465 300827 82,8 381337 315284 82,7 SATAKUNTA 15290 13332 87,19 16250 14124 86,92 Eura 926 828 89.42 860 760 88.37 Eurajoki 404 350 86.63 400 359 89.75 Harjavalta 503 462 91.85 569 499 87.70 Kokemäki 541 481 88.91 604 529 87.58 Luvia 222 196 88.29 252 223 88.49 Nakkila 381 330 86.61 401 359 89.53 Honkajoki 130 111 85.38 151 134 88.74 Jämijärvi 139 120 86.33 153 127 83.01 Kankaanpää 879 751 85.44 962 818 85.03 Karvia 180 152 84.44 193 168 87.05 Siikainen 100 88 88.00 130 109 83.85 Merikarvia 227 197 86.78 279 232 83.15 Pomarkku 151 129 85.43 170 146 85.88 Pori 5607 4877 86.98 6178 5355 86.68 Ulvila 907 793 87.43 955 819 85.76 Huittinen 737 648 87.92 789 685 86.82 Rauma 2682 2291 85.42 2849 2478 86.98 Säkylä 574 528 92.00 355 324 91.27 Lähde: Suomen Syöpärekisteri, Kaija Halonen, 17.11.2016 ja 13.2.2017/ak

Lähde: Suomen Syöpärekisteri, Kaija Halonen, 17.11.2016/ak

6.2 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoitojaksot

Linjaukset:

- Maakunnan eri osissa keskimääräiset hoitojaksot poikkeavat toisistaan, joten tulee selvittää tk- vuo- deosastojen profiilia ja lisätä avohoitopainotteisuutta ja kotiin annettavia palveluja kansallisten linjausten mukaisesti.

Yhteenveto tilastoista: - Keskimääräinen hoitoaika on lyhentynyt 2010-2015, mutta vaihteli kuitenkin eri osissa maakuntaa. Seurantajaksolla PTH vuodeosaston keskimääräiset hoitojaksot olivat pisimmät Eurassa, Kokemäellä, Porissa, Raumalla ja Säkylässä. Tilastoinnista johtuen Porin hoitojaksot poikkeavat 2014 ja 2015.

TILASTOT

Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito, keskimääräinen hoitoaika (ind. 1266) indikaattori ilmaisee kaikkien perusterveydenhuollossa sairaalahoitoa saaneiden potilaiden vuoden aikana päättyneiden hoitojaksojen ko- konaispituuksien keskiarvon. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Mukana ovat terveyskeskusten yleislääkärijohtoiset vuodeosastot sekä kuntien/ kuntayhtymien muulta taholta hankkima yleislääkäritasoinen vuodeosastohoito.

Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon keskimääräinen hoitoaika on lyhentynyt 2010-2015 Satakunnassa vastaavasti kuin koko Suomessa. Satakunnassa keskimääräinen hoitoaika vuonna 2015 oli 12,1 vuorokautta. Sotkanetin perusterveydenhuollon laitoshoidon tietoihin poimitaan yleislääketieteen erikoisalan 98 tiedot. Or- ganisaatiosta saatujen tietojen mukaan Porin petussa hoitojaksojen kirjauskäytäntöjä on muutettu vuoden 2014 alusta. Hoitojaksoja kirjataan myös muille erikoisaloille kuin 98 yleislääketiede (esimerkiksi geriatria ja sisätaudit). 2015 petussa oli vain 4 hoitojaksoa erikoisalalla 98, jotka olivat ilmeisen pitkiä. Merikarvialaisten hoitojaksoja ei ollut kirjattu lainkaan erikoisalalle ”98”. Tämän vuoksi Merikarvian tietoja ei näy.

Lähde: THL, Sotkanet/ak. 88

Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito, keskimääräinen hoitoaika (id:1266) Keskiarvo 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2010 - 2015 Koko maa 358 yhteensä 24,8 24,1 23 21,7 22,3 17,8 22,3 Satakunta04 yhteensä 22,7 22,3 22 23,1 27,2 12,1 21,6 Eura 050 yhteensä 20,6 26,7 16,5 30,3 11,3 8,4 19,0 Eurajoki 051 yhteensä 11,5 9,2 9,7 9,8 9,3 5,9 9,2 Harjavalta 079 yhteensä 14,1 14,5 10,5 11,8 10,1 9 11,7 Honkajoki 099 yhteensä 10,2 12,9 12,4 9,4 12,5 10,7 11,4 Huittinen 102 yhteensä 21,2 16,8 13 13,5 12,4 11,6 14,8 Jämijärvi 181 yhteensä 12 16,9 10,5 12,1 10 12,2 12,3 Kankaanpä214 yhteensä 15 15,1 13,2 15,3 13,2 11,2 13,8 K arvia 230 yhteensä 10,1 12,8 11,4 11,3 11,4 10,4 11,2 Kokemäki 271 yhteensä 27,6 20,6 20,4 13 10 9,4 16,8 Luvia 442 yhteensä 15,4 17,7 13,2 18,1 12,7 8,7 14,3 Merikarvia 484 yhteensä 10,7 12,8 14,8 10,9 18,6 Nakkila 531 yhteensä 17,3 13,2 12,2 12,1 10,5 10,4 12,6 Pomarkku 608 yhteensä 15,7 14,6 15,7 13 11,1 9,5 13,3 Pori 609 yhteensä 30,7 27,1 29 33,7 76,6 72,4 44,9 Rauma 684 yhteensä 22,1 23,8 36,5 28 30 14,4 25,8 Siikainen 747 yhteensä 9,8 13,7 14,3 13,4 13,7 11 12,7 Säkylä 783 yhteensä 26,3 32,2 23,5 19 14,6 20,9 22,8 Ulvila 886 yhteensä 16,5 17,4 23,7 16,9 16,7 11 17,0 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016/ak

15-vuotta täyttäneiden hoitojaksot sairaalan vuodeosastolla diabeteksen, keuhkoahtaumataudin, astman ja sy- dämen vajaatoiminnan vuoksi

Satakunnassa 15 v täyttäneillä oli hoitojaksojaksoja sairaalan vuodeosastoilla vuonna 2012 diabetes päädiag- noosilla ilman merkintöjä diabeteksen komplikaatioista ja keuhkoahtaumataudin vuoksi suhteessa enemmän ja astman vuoksi suhteessa vähemmän kuin koko maassa. Naisilla oli Satakunnassa hoitojaksojaksoja sydämen vajaatoiminnan vuoksi suhteessa suunnilleen saman verran ja miehillä hieman vähemmän kuin keskimäärin koko maassa.

Satakunnassa oli 15 v täyttäneillä hoitojaksojaksoja sairaalan vuodeosastolla diabeteksen vuoksi diabetespää- diagnoosilla ilman merkintöjä diabeteksen komplikaatioista suhteessa enemmän kuin koko maassa vuonna 2012.

Satakunnassa oli 15 v täyttäneillä naisilla oli hoitojaksojaksoja sairaalan vuodeosastolla sydämen vajaatoiminnan vuoksi suhteessa suunnilleen saman verran ja miehillä hieman vähemmän kuin keskimäärin koko maassa vuonna 2012.

Satakunnassa oli 15 v täyttäneiden hoitojaksojaksoja sairaalan vuodeosastolla astman vuoksi suhteessa vä- hemmän kuin koko maassa vuonna 2012.

Satakunnassa oli 15 v täyttäneiden hoitojaksojaksoja sairaalan vuodeosastolla keuhkoahtaumataudin vuoksi suhteessa enemmän kuin koko maassa vuonna 2012.

6.3 Kotisairaala

Kotisairaalapalveluja on tarjolla Satakunnassa kaikissa kunnisssa. Huittisissa kotiutustiimi hoitaa kotisairaalan tehtävät. - Keski-Satakunta Harjavalta, Eurajoki, Nakkila ja Kokemäki (http://www.ksthky.fi/palvelut/kotisairaan- hoito_ja_kotisairaala/kotisairaala) - Rauma (http://www.rauma.fi/palvelut/sairaalahoito-kotona) - Porin YTA-alue: Pori, Ulvila, Merikarvia (https://www.pori.fi/perusturva/sairaalat.html) - Säkylä (http://www.sakyla.fi/fi/terveys-ja-perusturva/terveydenhuollon-palvelut/Kotisairaala) - PoSa: Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Siikainen (http://www.eposa.fi/palvelut/erityispalve- lut/kotisairaala/) - Eura (http://www.eura.fi/upload/terveyspalvelut/kotisairaalaesite.pdf) - Huittinen (https://www.huittinen.fi/palvelut/sosiaali-_ja_terveyspalvelut)

6.4 Suun terveydenhuolto

Linjaukset:

- Suun terveydenhuollon palveluja järjestettäessä huomioitava, että maakunnan eri osissa hoitoon pääsy, odotusajat ja käynnit poikkeavat toisistaan. - Palvelujen järjestämisessä asiakkaan valinnan vapautta on mahdollista lisätä valtakunnallisten linjausten mukaisesti. - Kiireettömään suun terveydenhuoltoon pääsyä nopeutetaan Eurassa ja Porin petussa. - Suun terveydenhuollon hammaslääkärin käynnit saadaan näkyviin Rauman osalta valtakunnallisissa hoitoonpääsyn tilastoissa.

Kuva. Sote-palvelurakenne luonnos Satakunnan suun terveydenhuollon palveluissa perustuen Sote- tietopaketteihin (versio 2.0) ja lainsäädäntöön.

Lähde: Palvelurakennetyöryhmän alaryhmä 13.6.2017. Yhteenveto tilastoista:

- Satakunnassa 12/2016 suurin osa perusterveydenhuollon hammaslääkärikäynneistä oli toteutunut joko samana päivänä (26 %) hoidon tarpeen arvioinnista tai 4-21 päivää (28 %) hoidon tarpeen arvioinnista. - Satakunnassa 12/2016 suurin osa tk-suuhygienistillä käynneistä oli toteutunut joko 4–21 päivää (36 %) tai 22–90 päivää (38 %) hoidon tarpeen arvioinnista. - Vuosina 2014–2015 Satakunnan terveyskeskuksissa hammaslääkärikäyntejä tuhatta vastaavanikäistä kohti oli keskimäärin enemmän kuin koko maassa kaikissa muissa paitsi vanhimmassa (yli 65 v) ikäryh- mässä. Asukasta kohti käyntejä oli eniten Siikaisissa, Honkajoella ja Pomarkussa. - Vuonna 2015 tk-hammaslääkärikäyntejä oli Satakunnassa asukasta kohti vanhimmassa ikäryhmässä vä- hemmän ja muissa ikäryhmissä enemmän kuin koko maassa. - Satakunnassa vuonna 2015 kaikista hammaslääkärikäynneistä yksityisen palvelun osuus oli suurempi (39,88 %) kuin koko maassa (38,97). Julkisen palvelun osuus oli Satakunnassa pienempi (60,12 %) kuin koko maassa (61,03 %). Julkisen hammaslääkäripalvelun osuus kaikista käynneistä oli 2015 suurin Sii- kaisissa, Pomarkussa ja Honkajoella ja yksityisen hammaslääkäripalvelun osuus kaikista käynneistä oli suurin Kokemäellä, Eurassa ja Porissa. - Vähintään kahdesti päivässä hampaansa harjaavien osuus on Satakunnassa alhaisempi kuin koko maassa ja vähentynyt 2013-2015. Vähintään kahdesti päivässä hampaansa harjaavien osuus oli suurin nuorimmassa (20-54-v.) ja pienin vanhimmassa (yli 75-v.) ikäryhmässä.

TILASTOT

Satakunnan alueen suun terveydenhuollosta vastaavilta lääkäreiltä tiedusteltiin 8/2017 THL:n hoitoonpääsy tilastojen paikkansapitävyyttä sekä keskimääräistä jonotusaikaa hammaslääkärin kiireettömälle vastaanotolle 5/2017 ja koko vuonna. Saatujen tietojen perusteella hoitoonpääsyajat vaihtelivat, mutta asiakkaat olivat pääs- seet hoitoon lakisääteisessä ajassa. Toukokuussa 2017 keskimääräinen jonotusaika Satakunnassa oli 70,8 päi- vää ja tammikuusta elokuuhun 2017 78,7 päivää.

Toukokuussa 2017 pisimmät jonotusajat olivat Nakkilan vastaanotolle, Posaan ja Huittisten tk:n ja lyhimmät Säkylän tk:n ja Kokemäen vo:lle. Porin osalta hoitoonpääsytilastoja ei saada raportoinnista. Suun terveydenhuollosta vastaavien lääkärien mukaan THL:n tilastot hoitoon pääsyajoista pitivät paikkansa Pegasosta käyttä- vissä terveyskeskuksissa (Huittinen, Posa ja Säkylä).

Lähde: Kysely Satakunnan alueen suun terveydenhuollosta vastaaville hammaslääkäreille 8/2017/ak *Effica-raportoinnista ei saa mediaaneja, T3-aikoja ei ole luotu

Lähde: Kysely Satakunnan alueen suun terveydenhuollosta vastaaville hammaslääkäreille 8/2017/ak *Ylihkl XX kommentoi jo THL:n avohilmopoiminnan tietojen virheellisyydestä Effica-ohjelmasta johtuen. En kommentoi alla olevaa tilastoa osaltamme. **Taulukon tiedot ovat oikean suuntaisia, mutta omien tietojen tietojemme mukaan yli 180 päivää odottajia ei pitäisi olla. Keskimääräinen odotusaika kiireettömään hoitoon on koko vuoden ajan ollut n. 4kk, tarkkaa tilastotietoa tästä ei ole. 94

***Tilanne toukokuussa ja edustaa hyvin koko vuotta. Odotusajat osin keinotekoisesti liian pitkiä, jotta hoitokäyntien välit pysyisivät riittävän lyhyenä. ****Osaltamme vaikuttaa, että tilanne piti paikkansa 5/2017. Nämä ovat siis kiireettömään hoitoon odottavia henkilöitä (käynnit). Meidän hoitoket- jumme perustuu siihen, että kiireettömästä jonosta hoitoon päästessä, uuden vastaanottoajan saa 1-4 vkon sisään, eikä uutta "jonotusta" seuraavalle ajalle enää tule. Toukokuussa kiireettömän hoidon jono oli n. 4,5 kk. koko vuoden keskiarvo n. 5,5 kk. Näin siis Posan jäsenkunnista Kankaanpäässä ja Siikaisissa. Jämijärvellä, Honkajoella, Pomarkussa ja Karviassa ei kiireettömän hoidon jonoa ole, vaan ajan saa n. 2 vkon sisään. *****Effica-raportoinnista ei saa mediaaneja, T3-aikoja ei ole luotu ******Taulukon otsikossa pitäisi lukea, että kyseessä on toukokuun aikana tapahtunut ensimmäinen yksilökäynti hammaslääkärin hoidossa - Taulukko koskee hoitoonpääsyä, - Effica ainakin Raumalla jaottelee nuo päivämäärät eri tavalla: o 0 päivää = välittömästi/samana päivänä, jolloin hoidon tarpeen arvion ja käyntiajan kellonaika on eri ja kyseessä on kiiree- tön hoito, ei siis päivystys- tai ensiapukäynti (jolloin meillä Raumalla ei edes täytetä dialogia) o Effica Raumalla antaa ajanjakson 0-3 päivää - Taulukko ei pidä paikkaansa Rauman osalta ollenkaan: - oikeat luvut ovat seuraavat (jotka Effica-raportointi antaa): o 0-3 päivää 6 käyntiä o 4-21 päivää 20 o 22-90 päivää 60 o 91-180 päivää 7 o yli 180 päivää 0 o yhteensä 93 1) Effica-raporteilta ei saa keskimääräistä jonotusaikaa. Raumalla ei ole jonoja, vaan asiakas saa ajan hoidon tarpeen mukaan kiireettömään hoitoon hammaslääkärille/suuhygienistille heti otettu- aan yhteyttä suun terveydenhuollon ajanvaraukseen. T3-aika eli kolmas vapaa aika hammaslääkärin kiireettömälle vastaanotolle toukokuussa 2017 (siis asiakas otti yhteyttä ajanvaraukseen toukokuussa) - hammaslääkärin normaalivastaanotolle oli 26 päivää - Halssi-vastaanotolle oli 18 päivää - koko vuonna 2017 keskimäärin normaalivastaanotolle 47 päivää eli 1 kk 17 päivää ja Halssiin 8 päivää. THL:n avohilmopoiminnassa saamat tiedot eivät ole Effican-ohjelmasta johtuen oikeita. Tietoa ollaan monta kertaa informoitu tästä, mutta korjausta tilanteeseen ei ole saatu. *******Tähän kysymykseen on hieman vaikeaa vastata. Meillä on enemmistö kuntalaisista ns RC eli kutsujärjestelmässä. 4226kpl eli 61% väestöstä. Ainoastaan uudet potilaat jonottavat hoitoon. Vanhat jo tutkitut potilaat kutsutaan uuteen tutkimukseen sen mukaan, milloin hammaslääkäri tai suu- hygienisti on arvioinut sen olevan tarpeellista. Pieni osa käy vuosittain, suuri osa reilun kahden vuoden välein ja jotkut harvemmin. Näitä kutsuttuja on vuodessa meillä yli 2100. Näillä ei odotusaikaa ole siis yhtään. Uusia potilaita tutkimme vuodessa noin 150. Näille odotusaika on noin 12 vk. Ilman kutsujärjestelmää nuo 2100 tulisivat siis hoitoon jonottaen. Jos vastaisin kysymykseen tulkiten sopivasti, niin keskimäärin jonotusaika on 1 vk. 2250 potilaalle, Myös 12 vk voisi olla oikein, mutta hoidettuja vain 150. Ylempää lukua pidän vertailukelpoisempana. Tilanne on suurin piirtein samanlainen kaiken aikaa sekä vuositasolla, että yksittäisinä kuukausina. Käyntien odotusajat suun terveydenhuollossa päivittyvät kerran kuukaudessa aluehallintovirastoittain, maakunnittain, terveyskeskuksittain ja toimipaikoittain. Tiedot on poimittu toteutuneista suun terveydenhuollon sairaanhoidon kiireettömistä yksilökäynneistä vastaanotolla, joita on edeltänyt yhteydenotto ja hoidon tarpeen arviointi.

Toteutuneet suun terveydenhuollon sairaanhoidon kiireettömät ensimmäiset yksilökäynnit hammaslääkärille 5/2017.

Kaikki 0 1-3 päivää 4-21 päivää 22-90 päivää 91-180 päivää Yli 180 odottajat päivää päivää Käynnit Käynnit Käynnit Käynnit Käynnit Käynnit Käynnit KOKO MAA 36 427 7 946 2 626 5 987 14 505 4 436 927 SATAKUNTA 1 258 268 125 184 369 278 34 Euran terveyskeskus 30 1 2 5 7 13 2 Huittisten terveyskeskus 63 13 10 20 12 6 2 Keski-Satakunnan terveydenhuollon 192 16 18 51 88 10 9 kuntayhtymä Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä 411 191 46 60 86 17 11 Porin perusturvakeskus, terveyspalvelut 467 45 46 34 113 226 3 Rauman sosiaali- ja 81 1 12 55 6 7 terveysvirasto/terveyspalvelut Säkylän terveyskeskus 14 2 2 2 8 Lähde: THL:n Käyntien odotusajat suunterveydenhuollossa 25.8.2017/ak

Hoitoon pääsy hammaslääkärille

Satakunnassa 12/2016 suurin osa perusterveydenhuollon hammaslääkärikäynneistä oli toteutunut joko samana päivänä (26 %) hoidon tarpeen arvioinnista tai 4-21 päivää (28 %) hoidon tarpeen arvioinnista. Yli kolme kuukautta hoidon tarpeen arvioinnista toteutuneiden perusterveydenhuollon hammaslääkäri käyntien osuus kaikista vastaavista käynneistä oli Satakunnassa noin 3 prosenttia joulukuussa 2016. Yli kolme kuukautta odottaneiden osuus oli suurin Rauman terveyskeskuksessa. Toteutuneiden käyntien odotusajat hoidon tarpeen arvioinnista hammaslääkärille 12/2016, % 70 60 50 0 päivää 40 30 1-3 päivää 20 10 4-21 päivää 0 22-90 päivää 91-180 päivää jat kus,… Keski- Porin Euran Lounais- Kaikki Pohjois- Rauman Yli 180 päivää sosiaali- ja Huittisten Suomen AVI Suomen SATAKUNTA Satakunnan Satakunnan terveydenhu… terveysvirast… peruspalvelu… terveyskeskus terveyskeskus perusturvakes palveluntuotta

Lähde: THL:n Perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn tilastokatsaus 1.2.2017/ak

Toteutuneiden käyntien odotusajat hoidon tarpeen arvioinnista hammaslääkärille 12/2016 %. Kaikki 0 päivää 0 päivää 1-3 1-3 4-21 4-21 22-90 22-90 91-180 91-180 Yli 180 Yli 180 odottajat % päivää päivää päivää päivää päivää päivää päivää päivää päivää päivää % % % % % Käynnit Kaikki palveluntuottajat 26 306 7 771 30 2 585 10 4 924 19 9 009 34 1 289 5 728 2,77 Lounais-Suomen AVI 2 735 686 25 314 11 622 23 854 31 212 8 47 1,72 SATAKUNTA 371 95 26 69 19 105 28 69 19 21 6 12 3,23 Euran terveyskeskus 15 0 0 1 7 3 20 10 67 1 6,67 Huittisten terveyskeskus 100 30 30 16 16 36 36 11 11 5 5 2 2,00 Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 45 16 36 4 9 5 11 20 44 0 0,00 Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä 139 27 19 25 18 48 35 28 20 6 4 5 3,60 Porin perusturvakeskus, terveyspalvelut 63 22 35 24 38 11 17 6 10 0 0,00 Rauman sosiaali- ja terveysvirasto/terveyspalvelut 9 0 0 4 44 1 11 0 4 44,44 Lähde: THL:n Perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn tilastokatsaus 1.2.2017/ak

Lähde: THL, käyntien odotusajat suun terveydenhuollossa/ak 96

Taulukko. Kaikkien käyntien odotusajat suun terveydenhuollossa (käynti toteutunut), 10/2016 (kuutio päivi- tetty 23.11.2016). Kaikki 0 päivää 1-3 4-21 22-90 91-180 Yli 180 odottajat päivää päivää päivää päivää päivää

Satakunta 665 154 99 118 108 132 54 Euran terveyskeskus 14 1 2 3 7 1 Huittisten terveyskeskus 109 25 30 30 12 11 1 Keski-Satakunnan terveydenhuollon 61 37 11 13 kuntayhtymä Pohjois-Satakunnan 207 64 40 55 29 7 12 peruspalvelukuntayhtymä Porin perusturvakeskus, 244 28 28 20 45 86 37 terveyspalvelut Rauman sosiaali- ja 30 6 21 3 terveysvirasto/terveyspalvelut Lähde: https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/avo/hpaasysth01/summary_sthrapo2?am- matti_0=31011&aika_0=31224&aika_1=125835&mittari_0=25618&drill-palveluntuottaja=64 Säkylä ei mahtunut mukaan asukaslukunsa vuoksi. Hoitoon pääsy suuhygienistille

Satakunnassa 12/2016 suurin osa tk-suuhygienistillä käynneistä oli toteutunut joko 4–21 päivää (36 %) tai 22– 90 päivää (38 %) hoidon tarpeen arvioinnista. Yli kolme kuukautta hoidon tarpeen arvioinnista toteutuneiden käyntien osuus kaikista vastaavista käynneistä oli 1 %. Yli kolme kuukautta odottaneiden osuus oli suurin Huit- tisten terveyskeskuksessa (5 %) sekä Rauman sosiaali- ja terveysvirastossa (5 %).

Lähde: THL:n Perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn tilastokatsaus 1.2.2017/ak

Toteutuneiden käyntien odotusajat hoidon tarpeen arvioinnista suuhygienistille 12/2016 %. 97

Kaikki 0 päivää 0 päivää 1-3 1-3 4-21 4-21 22-90 22-90 91-180 91-180 Yli 180 Yli 180 odottajat % päivää päivää päivää päivää päivää päivää päivää päivää päivää päivää % % % % % Käynnit Kaikki palveluntuottajat 7 075 1 325 19 624 9 1 365 19 3 410 48 224 3 127 2 Lounais-Suomen AVI 978 108 11 102 10 245 25 461 47 40 4 22 2 SATAKUNTA 331 16 5 58 18 119 36 127 38 7 2 4 1 Euran terveyskeskus 6 2 33 0 0 4 67 0 0 Huittisten terveyskeskus 20 4 20 1 5 5 25 8 40 1 5 1 5 Keski-Satakunnan terveydenhuollon 22 0 1 5 2 9 19 86 0 0 Pohjois-Satakunnank t ht ä 73 1 1 5 7 28 38 34 47 3 4 2 3 Porin perusturvakeskus,l l k t ht ä terveyspalvelut 189 9 5 50 26 82 43 48 25 0 0 Rauman sosiaali- ja 21 0 1 5 2 10 14 67 3 14 1 5 terveysvirasto/terveyspalvelut Lähde: THL:n Perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn tilastokatsaus 1.2.2017/ak

Hammaslääkärikäyntien määrät

Satakunnassa yksityisten hammaslääkärien osuus suun terveydenhuollosta oli suurempi kuin koko maassa 2015.

Hammaslääkärikäyntien määrät sekä julkisen ja yksityisen palvelun % -osuudet terveyskeskuksissa ja yksityisellä vuonna 2015

Terveyskeskus Yksityinen (Kelan korvaamat) Yhteensä Julkisen osuus % Yksityisen osuus % Koko maa 3813903 2435099 6249002 61,03 38,97 Satakunta 156970 104127 261097 60,12 39,88 Eura 8122 7600 15722 51,66 48,34 Eurajoki 5810 2026 7836 74,14 25,86 Harjavalta 5199 3541 8740 59,49 40,51 Honkajoki 2221 458 2679 82,90 17,10 Huittinen 8321 4798 13119 63,43 36,57 Jämijärvi 2237 705 2942 76,04 23,96 Kankaanpää 11658 3727 15385 75,78 24,22 K arvia 2210 888 3098 71,34 28,66 Kokemäki 4571 4892 9463 48,30 51,70 Luvia 1845 1594 3439 53,65 46,35 Merikarvia 3097 1459 4556 67,98 32,02 Nakkila 4028 2455 6483 62,13 37,87 Pomarkku 2664 530 3194 83,41 16,59 Pori 48899 44736 93635 52,22 47,78 Rauma 27099 15394 42493 63,77 36,23 Siikainen 2047 292 2339 87,52 12,48 Säkylä 5994 2659 8653 69,27 30,73 Ulvila 10948 6373 17321 63,21 36,79 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016

Satakunnan terveyskeskuksissa hammaslääkärikäyntejä tuhatta vastaavanikäistä kohti oli 2014 - 2015 hiukan enemmän kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2015 käyntejä oli asukasta kohti eniten Siikaisissa, Honkajoella ja Pomarkussa. Käyntejä oli suhteellisesti eniten nuoremmissa ja vähiten vanhemmissa ikäryhmissä.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016

Suun terveydenhuolto

Vähintään kahdesti päivässä hampaansa harjaavien osuus on Satakunnassa alhaisempi kuin koko maassa ja vähentynyt 2013-2015. Vähintään kahdesti päivässä hampaansa harjaavien osuus oli suurin nuorimmassa (20- 54-v.) ja pienin vanhimmassa (yli 75-v.) ikäryhmässä.

100

Lähde: THL, ATH 2013-2015/ak

Asiakastyytyväisyys suun terveydenhuollossa

Suun terveydenhuollon asiakkaiden antamien arvioiden keskiarvot väittämiin: ”Sain tarvitsemani palvelun / hoidon kun sitä tarvitsin” ja ”Minulle jäi tunne, että minusta välitettiin kokonaisvaltaisesti” asteikolla 1 (täysin eri mieltä) - 5 (täysin samaa mieltä) olivat Satakunnassa heikompia koko maan tilanteeseen verrattuna. Palve- lun hyödyllisyyden arviot olivat Satakunnassa samansuuntaisia kuin koko maassa. Kaikista kunnista ei ollut tietoa saatavilla.

Lähde: https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/sade/hammaskysely/fact_hammaskysely?row=alue-11742&column=measure-11226/ak 101

Lähde: https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/sade/hammaskysely/fact_hammaskysely?row=alue-11900&column=measure-11317/ak

Lähde: https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/sade/hammaskysely/fact_hammaskysely?row=alue-11900&column=measure-11908/ak

102

6.5 Työterveyshuoltopalvelut

Työterveyshuollon kytkeytyminen osaksi sosiaali- ja terveydenhuolto sekä maakunta –muutosta: 1. Työterveyshuoltopalvelujen järjestäminen kuntien ja maakuntien omalle henkilöstölle 2. Työterveyshuoltopalvelujen järjestäminen tarjolle maakuntien alueella toimivien yrityksien työntekijöille, yrittäjille tai muille omaa työtä tekeville 3. Maakunnan vastuu huolehtia työterveyshuollon ja muun SOTEn välisistä yhteistyömalleista (työterveys- huollon toiminnallinen integraatio osaksi SOTE- ja MAKU-muutosta) (Lähde: Alueuudistus.fi)

Linjaukset: - Maakunta järjestää 1.1.2020 työterveyshuollon ennaltaehkäisevät työterveyshuoltopalvelut. Tavoit- teena on työterveyshuollon integraatio perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalipalveluiden ja kuntoutuksen palvelukokonaisuudessa. - Satakunnan maakunnassa on ratkaistava, miten työterveyshuoltopalvelut järjestetään (itse tai yhdessä toisen julkissektorin työnantajan kanssa). Ensinnäkin, jokaisen työnantajan on työterveyshuoltolain no- jalla järjestettävä työterveyshuolto työntekijöilleen. Maakuntauudistuksessa tämä tulee koskemaan sekä maakuntaa että kuntia työnantajan ominaisuudessa. Toiseksi, terveydenhuoltolaissa säädetään kunnan velvollisuudesta järjestää työterveyshuollon tarjolla olo kunnan alueella sijaitsevien työpaikkojen työnte- kijöille, alueen yrittäjille ja muille omaa työtään tekeville. - Työterveyshuoltopalvelujen suunnittelun apuna voidaan käyttää raporttia ”Tietopohja maakunnallisen työterveyshuollon suunnitteluun” (Hirvonen ym. 9.3.2017) https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2017/01/Tietopohja-maakunnallisen-tyoterveyshuollon-suunnitteluun-09032017-Sata- kunta.pdf - Työterveyshuollolla on erityinen rooli ja asiantuntemus työkyvyn arvioinnissa, ylläpitämisessä ja palaut- tamisessa. Linjaukset tarkistanut Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö/27.9.2017/ak.

Yhteenveto tilastoista: - Satakunnan maakunnassa työterveyspalvelujen tarve on 75 263 palkansaajalla ja 10 177 yrittäjällä. - Satakunnan työpaikkojen jakauma vastaa maan keskimääräistä tilannetta. - Kun tarkastellaan Satakunnan työpaikkojen jakautumista eri toimialoille verrattuna koko maan keskiarvoon korostuvat maakunnan erityispiirteinä teollisuus ja sosiaali- ja terveysala. - Satakunnassa työterveyslääkäreiden osuus työterveyshuollon henkilökunnasta on keskimääräistä korkeampi maakuntia toisiinsa verratessa. Muun työterveyshuoltohenkilöstön osuudet ovat keskimääräisellä tasolla. - Perusterveydenhuollon työterveyskäyntejä oli Satakunnassa koko maahan verrattuna enemmän.

Työterveyshuoltopalvelujen järjestämisen näkökulmasta Satakunnan maakunnassa palvelujen tarve on 75 263 palkansaajalla ja 10 177 yrittäjällä vuoden 2015 tilastojen mukaan.

Lähde: https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2017/01/Tietopohja-maakunnallisen-tyoterveyshuollon-suunnitteluun-09032017-Satakunta.pdf (29.6.2017)/ak 103

Lähde: https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2017/01/Tietopohja-maakunnallisen-tyoterveyshuollon-suunnitteluun-09032017-Satakunta.pdf (29.6.2017)/ak

Satakunnassa merkittävin työllistäjä on sosiaali- ja terveyspalvelut (18 890 työllistä). Tämän toimialan työpaikat ovat pääosin julkisen sektorin työpaikkoja. Toiseksi suurin työllistäjä Satakunnassa on teollisuus ja kolmantena tukku- ja vähittäiskauppa.

Lähde: https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2017/01/Tietopohja-maakunnallisen-tyoterveyshuollon-suunnitteluun-09032017-Satakunta.pdf (29.6.2017)/ak

Satakunnassa työterveyslääkäreiden suhteellinen osuus työterveyshuollon henkilökunnasta on keskimääräistä korkeampi maakuntia toisiinsa verratessa. Muun työterveyshuoltohenkilöstön suhteelliset osuudet ovat kes- kimääräisellä tasolla.

104

Lähde: https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2017/01/Tietopohja-maakunnallisen-tyoterveyshuollon-suunnitteluun-09032017-Satakunta.pdf (29.6.2017)/ak

Maakunta voi tuottaa työterveyshuoltopalveluja 1.1.2020 alkaen itse tai yhdessä toisen julkissektorin työnan- tajan kanssa.

Lähde: https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2017/01/Tietopohja-maakunnallisen-tyoterveyshuollon-suunnitteluun-09032017-Satakunta.pdf (29.6.2017)/ak

Perusterveydenhuollon työterveyskäyntejä Satakunnassa koko maahan verrattuna keskimääräistä enemmän. Eniten käyntejä oli Huittisissa ja Kokemäellä. Pomarkussa käyntejä ei ollut yhtään ja Siikaisissa vain kaksi. (liite 3).

105

7 KESKITETYT SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYSPALVELUT

Taulukko. Päivystyspalvelujen järjestämisestä Satakunnan terveyskeskuksissa 2018+

Toimija Ympärivuorokautinen Viikonloppu- ja ilta- Yksiköiden oma ”päivystys” päivystys päivystys Ensihoito 112 / Satks (Eura, Huitti- 112 / Satks (Eura, Huitti- 112 / Satks (Eura, Huttinen, Rauma, Säkylä, Posa, Pori nen, Rauma, Säkylä, nen, Rauma, Säkylä, YTA) Rauman tk:ssa ja K-pään tk:ssa 1 hoitotason am- Posa, Pori YTA) Posa, Pori YTA) bulanssi. Porin petun oma tk ark. klo: 8-16. Erik.sh päivystys Satks/yhteispäivystys Satks/yhteispäivystys (Euran tk ark. klo 8-16 ja lähete Satks), (Rauman tk tarv (Huittinen TYKS/Loi- pth kiirevao:n kautta virka-aikana, ei erillistä päivys- maan aluesairaala klo: tystä), (Porin petun oma tk ark. klo: 8-16). 8-22) Perusth Satks/yhteispäivystys Satks/yhteispäivystys (Euran tk ark. klo 8-16), (Rauman tk klo: 7.30-22/7 pv päivystys vk:ssa, 2 lääkäriä koko ajan, 1 lääkäri yön talossa, ei vast.ottoa), (Huittinen kiirevo klo: 8-16), (Säkylä kii- reetön lääkärin vo ark. 8-16, pth päivystys ma ja arki- pyhien jälkeisinä arkipäivinä 8-18, muina arkipäivinä 8-17), (K-pää tk 8-22, sh päivystys vo 8-22 joka pv, päivystävän reseptihoitajan vo satunnaisesti vkl 8-22, kotisairaala 7-22, jäsenkunnissa sh 8-16 arkisin), (Ksthky ark. klo: 8-21), (Porin petun oma tk ark. klo: 8-16). Psykiatrinen päivys- Satks/yhteispäivystys Satks/yhteispäivystys (Eura ark. klo 8-16 ja lähete esh:lle Satks), (Porin pe- tys tun oma tk ark. klo: 8-16). Päihtyneiden päivys- Satks/yhteispäivystys, Satks/yhteispäivystys, (Eura ark. klo 8-16 ja tarv. lähete), (Rauma ei sel- tys/selviämiasema Selma Selma viämisasemaa, jos sh syy, kiirevo:lle), (Huittisten tk klo: 8-16), (Ksthky kiire vo:n puitteissa ark. klo: 8-21 ja osasto soveltuvin osin), (Porin petun oma tk ark. klo: 8-16). Sairaalapäivystykset (K-pää klo: 16-22 PoSan (Eura Satks, tk:n vuode- (Eura Satks, tk:n vuodeosasto), (Rauma la kierrot sis (esh, pth) päiv.lääkäri hoitaa myös osasto) ja kir, muuten 2018 avoin, mahd kir takapäivystys), sairaalan K-päässä, yöllä (K-pää klo: 8-22 PoSAn (Huittinen tk:n omat järjestelyt), (K-pää klo: 8-22 Po- konsultoidaan yhteis- lääkäri hoitaa myös sai- SAn lääkäri hoitaa myös sairaalan K-päässä, yöllä kon- päivystystä) raalan K-päässä, yöllä sultoidaan yhteispäivystystä), (Ksthky: ei päivystystä, konsultoidaan yhteis- tk-sairaala 24/7), (Porin petun sairaalapalveluiden päivystystä päivystävä lääkäri ma-pe klo: 15-21 sekä vkl ja arkipyhisin klo: 9-21). Sosiaalipäivystys 112 112 (Eura ark. klo 8-16), (Huittinen klo: 8-16), (Rauma Satakunnan sosiaali- Satakunnan sosiaali- virka-aikana), (Säkylä klo: 8-16), (K-pää päiväaikaan), päivystys päivystys (Ksthky ark. klo: 8-16), (Porin YTA alueen: Pori, Ulvila, Merikarvia sos.päivystys ma-pe klo: 8-16. Porin hal- linnoimana koko Satakunnan alueella korkean kynnyksen palveluna: virka-ajan ulkopuolella arkisin klo: 16-08, vkl ja arkipyhisin 24 h). Suun terveydenhuol- Satks/yhteispäivytys Satks/yhteispäivystys (Eura Ark. klo 8-14.30 ja lähete), (Rauma TYKS), (Sä- lon päivystys – esh- (Säkylä klo: 8-16, Satks (Huittinen yöaikana klo: kylä yöaikaan VSSHP), (Porin perusturvan alueen tasoinen iltaisin ja vkl), Ksthky yö- 21-8 TYKS) hammashoitolat ma-pe klo: 8-16). aikaan VSSHP Suun terveydenhuol- Satks/yhteispäivystys Satks/yhteispäivystys (Eura ark. klo 8-14.30), (Huittinen oman kunnan lon päivystys –pth- hammashoitolat: Huittisten tk ja Vampulan ta), tasoinen (Rauma oma kiire vo ark. 8-16, Satks ad 21 ark ja juh- lapyhät, vkl ja yöt TYKS), (Säkylä yöaikaan VSSHP), (K- pää arkisin klo: 8-16), (Ksthky virka-aikana kuntien terveysasemilla), (Porin perusturvan alueen hammashoitolat ma-pe klo: 8-16. Virka-ajan ulkopuolella ostopalveluna keskitetysti SATSHP:n tiloissa, toimintaa hallinnoi Porin perusturva. Ark. klo: 16-21, vkl ja arkipyhisin klo: 12-21 hoidon tarpeen arviointi klo: 8 läh- tien.) Lähde: Kysely Satakunnan johtaville tk-lääkäreille 16.11.2017/ak 106

Laaja-alaisesti tk-lääkärin ja esh:n palveluja (rajaus ei neuvola ei ryhmäkäynnit) käyttäneet asiakkaat Satakun- nassa 2016

Satakunnassa laaja-alaisesti terveydenhuollon palveluita tarvitsevia tarkastellaan tk-lääkärin vastaanotolla yli 10 ja yli 20 kertaa vuodessa käyneiden asiakkaiden osalta (käyntien lukumäärät ja %-osuudet kaikista tk-lääkä- rin vastaanotolla käyneistä) sekä erikoissairaanhoitoon yli 5 ja yli 10 lähetettä vuodessa saaneiden asiakkaiden osalta (lähetteiden lukumäärät ja %-osuudet kaikista lähetteen erikoissairaanhoitoon saaneista asiakkaista).

Vuosi 2016 Tk-lääkärillä >10 kertaa Tk-lääkärillä >20 kertaa vuodessa käyneet vuodessa käyneet (määrä/%) (määrä/%) Rauman petu 86 (0,19 %) 3 (0,01 %)* Huittisten tk 153 (3,10 %) 10 (0,20 % Euran tk 55 (0,97 %) 1 (0,02 %) Säkylän tk ** ** Porin petu 2660 (3,24 %) 229 (0,28 %) Keski-Satakunnan th ky ** ** PoSa 229 (0,65 %) 12 (0,03 %) Lähde: Kysely Satakunnan johtaville tk-lääkäreille 1.11.2017/ak *Käyntejä oli noin 6/vuosi, loput muita kontakteja, jotka lääkäri tilastoinut väärin **Raportointi Pegasoksesta ei onnistu (ilman järjestelmätoimittajaa)

Satakunnan erikoissairaanhoitoon yli 5 lähetettä vuodessa saaneita asiakkaita oli 278 (0,56 %) ja yli 10 lähe- tettä vuodessa saaneita asiakkaita oli 3 (0,01 %) kaikista erikoissairaanhoitoon lähetteen saaneista (Lähde: Ex- report, SATSHP).

7.1 Ensihoito

Ensihoitopalvelu Satakunnassa

Alla olevassa kuvassa (Inplace Oy) on vuoden 2016 riskiluokkakohtainen toteuma v. 2016 sisältäen tehtävä- määrät sekä tavoitettavuustoteuman tehtävittäin eri riskiluokissa. Tehtävämäärä v. 2016 oli noin 29000. SATSHP:n ensihoidossa riskiluokan A-tehtäviä on vuodessa 2000 ja kaikkia (luokat A-D) on 28000 - 30.000. Nykyresurssein A-tehtävissä tavoitetaan potilas kaikissa riskiluokissa kohtalaisen hyvin vähintään ensivaste- yksiköllä, B-tehtävissä huonommin (ei ensivastetta automaattisesti) ja ambulanssilla kaikissa tehtävissä tavoitteiden puitteissa. (Vesa Lund, 3.2.2017)

Lähde: Ensihoidon palvelutasopäätös vuosille 2016–2019 – perusteluosio. SATSHP. Ensihoidon tehtäväkiireellisyysluokat hätäkeskuksessa tehtävän riskinarvioinnin perusteella 107

A-luokan tehtävä: Korkeariskiseksi arvioitu ensihoitotehtävä, jossa esi- tai tapahtumatietojen perusteella on syytä epäillä, että avuntarvitsijan peruselintoiminnot ovat välittömästi uhattuna.

B-luokan tehtävä: Todennäköisesti korkeariskinen ensihoitotehtävä, jossa avuntarvitsijan peruselintoimintojen häiriön tasosta ei kuitenkaan ole varmuutta.

C-luokan tehtävä: Avuntarvitsijan peruselintoimintojen tila on arvioitu vakaaksi tai häiriö lieväksi, mutta tila vaatii ensihoitopalvelun nopeaa arviointia.

D-luokan tehtävä: Avuntarvitsijan tila on vakaa, eikä hänellä ole peruselintoimintojen häiriötä, mutta ensihoitopalvelun tulee tehdä hoidon tarpeen arviointi.

Tehtäväluokkien tavoitettavuuden toteutuman seuranta ja riskialueiden tavoitettavuuden määrittely:

A- ja B-riskiluokan tehtäväkiireellisyysluokissa vähintään ensiauttajatasoisella yksiköllä 8 ja 15 minuutissa A- ja B-riskiluokan tehtäväkiireellisyysluokissa hoitotasoisella yksiköllä 30 minuutissa C-riskiluokan tehtäväkiireellisyysluokissa ensihoitopalvelun yksiköllä 30 minuutissa D-riskiluokan tehtäväkiireellisyysluokissa ensihoitopalvelun yksiköllä 2 tunnissa

Ensihoitopalvelun saatavuus Palvelun saatavuus määritellään palvelutasopäätöksessä suhteessa alueen riskikartoitukseen ja toisaalta tehtävän kiireellisyysluokkaan. Saatavuuden osalta huomioidaan sekä ensiauttajatasoiset yksiköt (EVY) sekä hoitotason ambulanssit aiemman mukaisesti.

Hyvin toimivassa ensihoitojärjestelmässä yksiköt ovat välittömässä lähtövalmiudessa, yksiköiden sijaintia seurataan ja tarvittaessa asemapaikkaa muutetaan (valmiussiirrot) reaaliaikaisesti vallitsevan tilanteen mukaan. Hyvin toimiva hätäkeskus ja oikeaan osuva riskinarvio yhdessä toimivan kenttäjohtamisjärjestelmän kanssa kohdentavat resurssit oikein sekä vähentävät toiminnasta aiheutuvia riskejä, kuten turhia häly- tysajoja. Ensivastetoiminnalla voidaan lyhentää haja-asutusalueilla potilaiden tavoittamisviivettä korkearis- kisissä tehtävissä.

Maakuntien sote- ja pelastustoimen nettomenot

Satakunnassa pelastustoimen nettomenot vuonna 2016 olivat asukasta kohti korkeammat kuin koko maassa.

Lähde: http://alueuudistus.fi/documents/1271139/2981726/Vaikutusarviointimuisti- oita+30.6.2016+REV+080716.pdf/4ff7891d-6670-4ac9-977d-79f93c852815 (5.10.2016)/ak 108

7.2 SOTE-päivystys

Satakunnan keskussairaala on laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaala, jossa on erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystys, sosiaalipäivystys sekä tarpeen mukaisen suun terveydenhuollon päi- vystys (STM 22.8.2017). Sote-päivystystä koskeva lainsäädäntö ja asetus ovat valmistelussa.

Kuva. Sote-palvelurakenne luonnos Satakunnan ensihoidon palveluissa perustuen Sote-tietopaketteihin (versio 2.0) ja lainsäädäntöön.

Yhteenveto tilastoista:

- Lonkkamurtumapotilaita, jotka olivat odottaneet leikkausta yli 2 päivää, vakioitu prosentti osuus lonk-

kamurtumapotilaista, oli Satakunnassa korkein koko maan tilanteeseen verrattuna vuosina 2011-2013.

- Päivystyksenä alkaneiden erikoissairaanhoidon hoitojaksojen osuus kaikista erikoissairaanhoidon vuo-

deosastohoidon hoitojaksoista oli Satakunnassa pienempi kuin koko maassa vuosina 2014-2015.

Vuonna 2015 niiden osuus oli korkein Merikarvialla ja Luvialla.

- Satakunnan keskussairaalassa painotettujen suoritteiden kehitys päivystyskäynneissä on ollut matalam-

paa kuin muissa keskussairaaloissa vuosina 2010-2014.

- SATSHP:n yhteispäivystyksen yleisimmät käyntisyyt 3/2016 olivat yleiset vatsakivut, kuume ja haava/la-

seraatio.

109

TILASTOT

Kuva. Lonkkamurtumapotilaan odotusaika ennen leikkausta. Lonkkamurtumapotilaat, jotka odottaneet leikkausta yli 2 päivää, vakioitu % lonkkamurtumapotilaista.

www.terveytemme.fi / 2.2.2017/ak

Päivystyksenä alkaneiden erikoissairaanhoidon hoitojaksojen osuus kaikista erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon hoitojaksoista oli Satakunnassa pienempi kuin koko maassa vuosina 2014-2015. Vuonna 2015 niiden osuus oli korkein Merikarvialla ja Luvialla.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

110

Ikä- ja sukupuolivakioitujen painotettujen päivystyskäyntien lukumäärä asukasta kohti

Ikä- ja sukupuolivakioitujen FullDRG-kustannuspainolla painotettujen päivystyskäyntien lukumäärä asukasta kohti. Käyntien määrä muuttuu painotettuna suuremmaksi, jos käynnit ovat keskimääräistä vaikeahoitoisem- pia. Satakunnan keskussairaalassa painotettujen suoritteiden kehitys päivystyskäynneissä on ollut matalampaa kuin muissa keskussairaaloissa vuosina 2010-2014.

Lähde: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130186/Tr03_2016_v06_16.pdf?sequence=4

Päivystyskäynnit SATSHP:n yhteispäivystyksessä

Käyntisyiden top 3 marraskuussa 2016

1. Yleiset vatsakivut (n = 235)

2. Kuume (n = 218)

3. Haava/laseraatio (n = 135)

Yhteispäivystyksessä oli käyntejä 11/2016 yhteensä 5381, joista Satakunnan kuntien asukkaita 5220.

SATSHP/Exreport 1.12.2016/ak

111

SATSHP/Exreport 1.12.2016/ak

Sosiaalipäivystys

Sosiaalipäivystys perustuu perustuslakiin, sosiaalihuoltolakiin 1301/2014 ja lastensuojelulakiin 417/2007, joissa edellytetään valmiutta vastata kiireelliseen avun tarpeeseen. Päivystysuudistukseen liittyen sosiaali- päivystykseen liittyvä asetus on valmisteilla. Sosiaalipäivystystä järjestetään ympärivuorokautisen kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi. Päivystys on toteutettava siten, että kiireellisiä palveluja on saatavissa 24/7. Sosiaalihuoltolaki edellyttää, että sosiaalipäivystys toteutetaan yhteistyössä terveydenhuollon päivystyk- sen, pelastustoimen, poliisin, hätäkeskuksen ja tarpeen mukaan muiden toimijoiden kanssa. (STM 19.10.2017.)

Satakunnan keskussairaala on laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö, jossa on myös sosiaalipäivys- tys (STM 22.8.2017). Satakunnan kunnat ovat järjestäneet sosiaalipäivystyksen virastotyöajan (ma – pe klo 8- 16) ulkopuolella ja viikonloppuisin yhdessä siten, että Porin pääpoliisiasemalla sekä Satakunnan keskussairaalan yhteispäivystyksessä työskentelee viranomaisvaltuudet omaava sosiaalityöntekijä (https://www.pori.fi/perusturva/sosiaalijaperhe/sosiaalipaivystys.html.

Sosiaalipäivystyksen asiakasmääristä ei kerätä tällä hetkellä tietoa kansallisesti (THL, Riikka Väyrynen 19.10.2017). Porin YTA-alueen sosiaalipäivystyksen ja Satakunnan sosiaalipäivystyksen yhdistyttyä tilastot ei- vät enää ole vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin verrattuna. Porin YTA-alueen tilastoista ei pystytä erottele- maan virka-aikaista ja virka-ajan ulkopuolista toimintaa, koska asiakastietojärjestelmään ei ole mahdollista ti- lastoida ilmoituksen/tehtävän saapumisaikaa. Satakunnan sosiaalipäivystys vastaanotti 2016 yhteensä 3612 tehtävää, joista 1043 (28,9 %) oli muuta kuin Porin yhteistoiminta-alueen työtehtävää. (Satakunnan sosiaali- päivystys, Toimintakertomus 2016.)

8 KESKITETYT ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUT

112

Satakunnan tilanne Satakuntalaiset saavat erikoissairaanhoidon palvelut kattavasti ja laadukkaasti omasta maakunnasta. Hoi- toon, pääsy, hoidon saatavuus, laatu, vaikuttavuus ja potilasturvallisuus ovat melko hyvää tasoa, osin erin- omaista verrattuna koko maahan. Satakunnan keskussairaala on keskussairaaloiden keskimääräisellä tasolla kun verrataan keskussairaaloiden (pl. yliopistosairaalat) episodi- ja hoitojaksotuottavuutta.

Erityisen vaativan ja vaativan tason välisestä työnjaosta sovitaan Valtioneuvoston Asetuksen erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä lisäksi terveydenhuoltolain 43 §:ssä tarkoitetussa esh:n järjestämissopimuksessa. Satakunnan keskussairaala on sairaanhoidon osalta laajan päivystyk- sen ja opetussairaala ja tarjoaa ympärivuorokautista yhteispäivystystä 24/7. Harjavallan sairaalan psykiatrian vastaanottotoiminnot siirretään Satakunnan keskussairaalan yhteyteen. Sosiaalipalvelujen osalta An- tinkartanon kehitysvammakeskus siirretään Satakunnan keskussairaalan yhteyteen ja Satakunnan keskussairaalan yhteyteen perustetaan erityisen vaativan kuntoutuksen osaamiskeskus ja toteutetaan kehitysvammaisten asunto-ohjelma.

Kuva. Sote-palvelurakenne luonnos keskitetyn erikoissairaanhoidon järjestämisessä Satakunnan maakunnassa perustuen lainsäädäntöön (STM 22.8.2017) ja Sote-tietopaketteihin (versio 2.0).

8.1 Hoitoon pääsy ja hoidon saatavuus erikoissairaanhoidossa

Yhteenveto tilastoista:

- SATSHP:ssa käsitellyistä lähetteistä suurin osa (77,3 %) oli käsitelty kolmen vuorokauden kuluessa (31.8.2017). - SATSHP:ssa yli lakisääteisen 21 vuorokauden rajan käsiteltiin lähetteistä pienempi osa kuin sairaanhoitopiirien sairaaloissa keskimäärin (31.8.2017). 113

Hoitoon pääsy (hoitotakuu) erikoissairaanhoidossa:

Hoitoon pääsystä säädetään terveydenhuoltolaissa.

• Kiireettömässä hoidossa sairaalan tai terveyskeskuksen toteuttamaan erikoissairaanhoitoon pääse-

minen edellyttää lääkärin lähetettä.

• Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmessa viikossa lähetteen saapumisesta.

• Arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on tehtävä kolmessa kuukaudessa lä-

hetteen saapumisesta.

• Jos tutkimuksissa todetaan, että potilas tarvitsee sairaalahoitoa, se on aloitettava viimeistään kuu-

dessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta.

• Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa (alle 23-vuotiaat) hoidon tarpeen arvioinnin edellyttämät

tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on toteutettava kuudessa viikossa lähetteen saapumisesta.

Hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta.

Lähde http://stm.fi/hoitotakuu

SATSHP:ssa yli lakisääteisen 21 vuorokauden rajan käsiteltiin lähetteistä pienempi osa kuin sairaanhoitopiirien sairaaloissa keskimäärin. 114

Taulukko. Lähetteet vuoden alusta SATSHP:ssa 31.8.2015-31.8.2017 käsittelyaikoineen. 115

31.08.2015 31.12.2015 30.04.2016 31.08.2016 31.12.2016 30.04.2017 31.08.2017 Osuus % Osuus % 31.8.2016 31.8.2017 Lähetteet yhteensä 33 178 51 745 17 845 35 431 54 529 19 256 38 154 Lähetteitä käsitelty yhteensä 34 221 52 802 18 220 35 839 54 943 19 085 38 044 Lähete käsitelty 3 vrk:ssa 25 312 39 756 14 302 28 216 43 505 15 183 29 487 79,64 77,28 Lähete käsitelty 4-21 vrk:ssa 8 787 12 754 3 831 7 458 11 118 3 825 8 382 20,81 22,03 Lähete käsitelty yli 21 vrk:ssa 122 292 87 165 320 77 175 0,58 0,59 Lähete käsitelty yli 21 vrk:ssa, % 0,4 0,6 0,5 0,5 0,6 0,4 0,5 Mediaani, vrk, lähete käsitelty 1 1 1 1 1 1 Lähde: https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/eshjono/perus/fact_esh?row=measure-13713&row=tuottaja- 18672&column=time-18654.18679.18830.93352.93353.182371.182372.&filter=tuottaja-139873 (26.10.2017)/ak

SATSHP:ssa oli käsitelty 1.1. – 31.8.2017 lähetteitä 6,2 % (n = 2 205) enemmän verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuonna 2016.

SATSHP:ssa yli 90 vrk hoidon tarpeen arviointia odottaneiden osuus (1,9 %, n = 20) oli kuudenneksi pienin Suomen sairaanhoitopiireistä 31.8.2017.

116

117

Taulukko. Hoidon tarpeen arviointia odottaneet potilaat SATSHP:ssa 31.8.2015-31.8.2017.

31.08.2015 31.12.2015 30.04.2016 31.08.2016 31.12.2016 30.04.2017 31.08.2017 Hoidon tarpeen arviointia odottaneet yhteensä 1 209 1 242 935 895 1 170 1 200 1 062

1-90 vrk hoidon tarpeen arviointia odottaneet 1 181 1 237 933 884 1 164 1 188 1 042 91-180 vrk hoidon tarpeen arviointia 26 5 1 10 6 5 18 odottaneet Yli 180 vrk hoidon tarpeen arviointia 2 1 1 0 7 2 odottaneet Yli 180 vrk, %, hoidon tarp. arviointia odottaneet 0,2 0,1 0,1 0,0 0,6 0,2 Yli 90 vrk hoidon tarpeen arviointia odottaneet 28 5 2 11 6 12 20

Yli 90 vrk, %, hoidon tarp. arviointia odottaneet 2,3 0,4 0,2 1,2 0,5 1,0 1,9 Mediaani, vrk, hoidon tarp. arviointia 37 29 24 30 31 31 odottaneet Lähde: (https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/eshjono/perus/fact_esh?row=measure- 18773.18664.18735.18702.18669.18711.18747.18629.&column=time- 18654.18679.18830.93352.93353.182371.182372.&filter=tuottaja-139873 (26.10.2017)/ak

SATSHP:ssa oli 31.8.2017 hoitoa odottavia 5 788, joista kiireettömään hoitoon yli puoli vuotta odottaneita oli 26 (0,4 %), mikä oli vähemmän kuin sairaanhoitopiireissä keskimäärin.

118

Satakunnan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien erikoissairaanhoitoa yli 6 kuukautta odottaneiden osuus 10 000 asukasta kohti oli SATSHP:ssa pienempi kuin keskimäärin sairaanhoitopiireissä 31.8.2017 ja pienentynyt verrattuna tilanteeseen 31.8.2016.

Lähde: https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/eshjono/perus/fact_esh?row=tuottaja-139873.139879.&column=time-18785.18746.18786.18654.93352.182372.&filter=measure-18827 (26.10.2017)/ak

119

SATSHP:ssa hoitoa yli puoli vuotta oli odottanut 26 henkilöä (tilanne 31.8.2017). Vuotta aikaisemmin (tilanne 31.8.2016) odottaneita oli 34 henkilöä.

Hoitoon pääsyn perusteet ovat yhdenmukaiset koko maassa. Perusteet on julkaissut THL (https://www.thl.fi/fi/tilastot/tiedonkeruut/hoitoonpaasy-erikoissairaanhoidossa). THL:n tilastossa 30.4.2017 hoitoon pääsyn määräaikojen toteutumistilastossa SATSHP sijoittuu kärkikolmikkoon (mediaani 31 vrk) Varsi- nais-Suomen (mediaani 30 vrk) ja Kanta-Hämeen (mediaani 31 vrk) kanssa. Koko maan tilastoissa 4/2017 lopussa 113 772 potilasta odotti hoitoon pääsyä sairaanhoitopiirien sairaaloihin. (http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134761/Tr22_17.pdf?sequence=1 , http://www.satshp.fi/tietoa-meista/tilastot-ja-raportit/Hoitoonpsytilastot/ESH_tiedonkeruu%20042017.pdf).

Lähde: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135412/Tr35_17.pdf?sequence=1 120

Lähde: https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/eshjono/perus/fact_esh?row=tuottaja- 139849.139878.139866.139887.139846.139862.139876.139884.139848.139875.139874.139871.139864.13 9844.139859.139867.139861.139873.139882.139842.&column=time- 18771.18738.18714.18830.182371.&filter=measure-18700 (26.6.2017)/ak

121

SATSHP:ssa toteutuneet hoitoon pääsyn ajat vaihtelevat erikoisaloittain. Hoitoa odottaneiden määrä oli laskenut erityisesti silmätautien erikoisalalla, mutta lähes kaksinkertaistunut neurologian erikoisalalla.

Taulukko. Hoitoa odottaneiden määrä erikoisaloittain SATSHP:ssa 30.4.2017.

Hoitoa odottaneet yhteensä 30.04.2015 31.08.2015 31.12.2015 30.04.2016 31.08.2016 31.12.2016 30.04.2017 SISÄTAUDIT 487 536 721 704 591 553 710 ANESTESIOLOGIA KIRURGIA 1 251 1 512 1 615 1 484 1 545 1 655 1 580 NEUROKIRURGIA NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET 331 343 285 291 305 267 275 LASTENTAUDIT 44 100 82 86 99 114 129 SILMÄTAUDIT 1 166 1 173 1 167 1 215 1 421 1 588 1 364 KORVA- NENÄ- JA KURKKUTAUDIT 470 253 399 438 367 248 382 FONIATRIA 1 2 HAMMAS- SUU- JA 114 124 122 131 103 121 187 LEUKASAIRAUDET IHO- JA SUKUPUOLITAUDIT 91 62 121 86 96 120 167 SYÖPÄTAUDIT JA SÄDEHOITO 6 1 3 2 PSYKIATRIA 48 47 61 45 46 58 64 NUORISO- JA LASTENPSYKIATRIA 38 26 49 50 30 40 47 NEUROLOGIA 71 79 70 78 39 103 213 LASTENNEUROLOGIA 24 29 38 35 29 33 42 KEUHKOSAIRAUDET 56 67 101 106 123 107 145 AKUUTTILÄÄKETIEDE MUUT 76 80 37 132 113 142 114 Erikoisalat yhteensä 4 267 4 437 4 869 4 884 4 907 5 152 5 421 Lähde: https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/eshjono/perus/fact_esh?row=eala-139852&row=eala-18688&column=time-18714.18654.18679.18830.93352.93353.182371.&filter=tuottaja-139873 (21.6.2017)/ak SATSHP:ssa hoitoa odotti yhteensä 5421 henkilöä, joista 5356 oli SATSHP:n jäsenkuntien potilaita 30.4.2017. Hoitoa odottaneita henkilöitä oli 537 enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.

Taulukko. Hoitoa odottaneet potilaat SATSHP:ssa 31.8.2014–30.4.2017.

31.08.2014 31.12.2014 30.04.2015 31.08.2015 31.12.2015 30.04.2016 31.08.2016 31.12.2016 30.04.2017 Hoitoa odottaneet yhteensä 3 257 5 214 4 267 4 437 4 869 4 884 4 907 5 152 5 421 1-90 vrk hoitoa odottaneet 2 506 4 182 3 712 3 501 4 417 4 405 3 909 4 283 4 809 91-180 vrk hoitoa odottaneet 730 983 467 894 440 474 964 690 581 Yli 180 vrk hoitoa odottaneet 21 49 88 42 12 5 34 179 31 Yli 180 vrk, %, hoitoa odottaneet 0,6 0,9 2,1 0,9 0,2 0,1 0,7 3,5 0,6 Yli 90 vrk hoitoa odottaneet 751 1 032 555 936 452 479 998 869 612 Yli 90 vrk, %, hoitoa odottaneet 23,1 19,8 13,0 21,1 9,3 9,8 20,3 16,9 11,3 Lähde: https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/eshjono/perus/fact_esh?row=measure- 18736.18781.18692.18752.18814.18733.18684.&row=tuottaja-18672&column=time- 18786.18635.18714.18654.18679.18830.93352.93353.182371.&filter=tuottaja-139873 (26.6.2017)/ak

122

Taulukko. Hoitoa odottaneet jäsenkuntien potilaat SATSHP:ssa 31.8.2014-31.8.2016.

31.08.2014 31.12.2014 30.04.2015 31.08.2015 31.12.2015 30.04.2016 31.08.2016 31.12.2016 30.04.2017 Jäsenkuntien hoitoa odottaneet yhteensä 3 219 5 172 4 225 4 384 4 820 4 836 4 934 5 208 5 356 1-90 vrk hoitoa odottaneet, jäsenkunta 2 472 4 150 3 673 3 461 4 372 4 359 3 946 4 335 4 752 91-180 vrk hoitoa odottaneet, jäsenkunta 726 974 466 881 436 472 954 696 573 Yli 180 vrk hoitoa odottaneet, jäsenkunta 21 48 86 42 12 5 34 177 31 Yli 180 vrk, %, hoitoa odottaneet, jäsenkunta 0,7 0,9 2,0 1,0 0,2 0,1 0,7 3,4 0,6 Hoitoa yli 180 vrk odottaneet/ 10 000 as 0,9 2,1 3,8 1,9 0,5 0,2 1,5 7,9 1,4 Yli 90 vrk hoitoa odottaneet, jäsenkunta 747 1 022 552 923 448 477 988 873 604 Yli 90 vrk, %, hoitoa odottaneet, jäsenkunta 23,2 19,8 13,1 21,1 9,3 9,9 20,0 16,8 11,3 Mediaani, vrk, hoitoa odottaneet, 52 30 30 30 25 34 32 32 jäsenkunta Jäsenkuntien asukasluku 224 556 224 556 224 556 223 985 223 985 223 985 222 957 222 957 222 957 Lähde: https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/eshjono/perus/fact_esh?row=measure- 18817.18661.18792.18739.18707.18827.18694.18824.18663.18798.&column=time- 18786.18635.18714.18654.18679.18830.93352.93353.182371.&filter=tuottaja-139873 (26.6.2017)/ak

SATSHP:ssa erikoisaloittain eniten yli 90 vrk hoitoa odottaneita oli silmätaudeilla, kirurgiassa sekä korva-, nenä- ja kurkkutaudeilla 30.4.2017.

Taulukko. Hoitoa odottaneiden ja jonotusaikojen lukumäärät ja osuudet SATSHP:ssa 30.4.2017.

Hoitoa 1-90 vrk hoitoa 91-180 vrk hoitoa Yli 180 vrk hoitoa Yli 180 vrk, %, Yli 90 vrk hoitoa Yli 90 vrk, %, Mediaani, vrk, odottaneet odottaneet odottaneet odottaneet hoitoa odottaneet odottaneet hoitoa odottaneet hoitoa odottaneet SISÄTAUDIT 710 695 14 1 0,1 15 2,1 27 ANESTESIOLOGIA 0 KIRURGIA 1 580 1 390 189 1 0,1 190 12,0 31 NEUROKIRURGIA 0 NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET 275 271 4 0 0,0 4 1,5 20 LASTENTAUDIT 129 124 5 0 0,0 5 3,9 26 SILMÄTAUDIT 1 364 1 055 283 26 1,9 309 22,7 47 KORVA- NENÄ- JA KURKKUTAUDIT 382 347 34 1 0,3 35 9,2 38 FONIATRIA 0 HAMMAS- SUU- JA 187 159 27 1 28 39 LEUKASAIRAUDET 0,5 15,0 IHO- JA SUKUPUOLITAUDIT 167 167 0 0 0,0 0 0,0 SYÖPÄTAUDIT JA SÄDEHOITO 2 2 0 0 0,0 0 0,0 PSYKIATRIA 64 64 0 0 0,0 0 0,0 NUORISO- JA LASTENPSYKIATRIA 47 46 1 0 0,0 1 2,1 NEUROLOGIA 213 204 8 1 0,5 9 4,2 20 LASTENNEUROLOGIA 42 40 2 0 0,0 2 4,8 KEUHKOSAIRAUDET 145 143 2 0 0,0 2 1,4 19 AKUUTTILÄÄKETIEDE 0 MUUT 114 102 12 0 0,0 12 10,5 Erikoisalat yhteensä 5 421 4 809 581 31 0,6 612 11,3 31 Lähde: https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/eshjono/perus/fact_esh?row=eala-139852&column=measure- 18736.18781.18692.18752.18814.18733.18684.18700.&filter=tuottaja-139873&filter=time-182371 (26.6.2017)/ak

SATSHP:ssa oli THL:n jonoryhmien mukaisia jonottajia 1526 henkilöä 30.4.2017. Pisimmät jonot olivat kaihi- leikkaukseen (n = 775), polven tai lonkan keinonivelleikkaukseen (n = 246) sekä nivus-, napa- ja arpityräleik- kaukseen (n = 72). Potilaita oli jonossa enemmän (n = 140, 9,2 %) verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen (30.4.2016). Suurin osa (n = 1120) oli odottanut 1-90 vrk. Potilaista 383 oli odottanut 91-180 vrk. Kaihileikkauk- seen oli odottanut yli 180 vrk 23 potilasta.

123

Taulukko. Yleisimpiin leikkauksiin ja konservatiivisiin hoitoihin odottavien lukumäärät ja odotusajat jonoryh- mittäin SATSHP:ssa 30.4.2017.

Hoitoa 1-90 vrk lkm 91-180 vrk Yli 180 vrk Yli 180 vrk, Yli 90 vrk Yli 90 vrk, % Mediaani, vrk, odottaneet lkm lkm %, lkm odotusaika yhteensä hoitoa odottaneilla Eturauhasen liikakasvun toimenpiteet 18 18 0 0,0 17 Gynekologiset laskeumaleikkaukset 18 18 0 0,0 34 Hampaiden poistoleikkaukset 8 5 3 3 37,5 81 Isovarpaan tyvinivelen ongelmien leikkaus 25 20 5 5 20,0 41 Kaihileikkaus 775 508 244 23 3,0 267 34,5 67 Kaula- tai selkärangan luudutusleikkaus 7 7 0 0,0 20 Kilpirauhasleikkaukset 37 32 5 5 13,5 61 Kitarisaleikkaukset ja tärykalvon putkitukset 31 31 0 0,0 24 Kohdunpoisto 19 17 2 2 10,5 33 Käden pehmytkudosleikkaus 19 17 2 2 10,5 42 Naisen virtsankarkailuleikkaus 5 5 0 0,0 19 Nenän sivuonteloiden leikkaukset 40 32 8 8 20,0 58 Nivus-, napa- ja arpityräleikkaukset 72 63 9 9 12,5 28 Olkapään tähystykset ja leikkaukset 20 14 6 6 30,0 72 Peräpukamaleikkaus 12 11 1 1 8,3 32 Polven tai lonkan tekonivelleikkaus 246 163 83 83 33,7 68 Polvinivelen tähystykset ja leikkaukset 24 21 3 3 12,5 57 Ranne- ja käsinivelen muovaus- tai 7 7 0 34 luudutusleikkaus 0,0 Rannekanava-ahtauman leikkaus 43 39 4 4 9,3 28 Rintarauhasen pienennys- tai muovausleikkaus 13 11 2 2 15,4 41 Ruokatorven, mahalaukun ja suoliston tähystykset 12 11 1 1 21 8,3 Rytmihäiriöiden hoito 0 Sappileikkaus 36 33 3 3 8,3 24 Sepelvaltimoiden kuvaukset 31 31 0 0,0 22 Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus 0 Sepelvaltimoiden pallolaajennus tai stentti 0 Suonikohjujen hoito 8 6 2 2 25,0 47 Jonoryhmät yhteensä 1 526 1 120 383 23 1,5 406 26,6 Lähde: https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/eshjono/ryhma/fact_esh_ryhma?row=ryhma-140007&column=measure-13858&filter=tuottaja-139873&filter=time-18830 (26.6.2017)/ak

Yleisimpiin leikkauksiin ja konservatiivisiin hoitoihin odottavien lukumäärät jonoryhmittäin ovat kasvaneet SATSHP:ssa 2013–2017 (liite 4).

Silmätaudit

Silmätautien erikoisalalla hoitotakuu ei toteutunut kaikille jonossa oleville potilaille SATSHP:ssa.

Lähde: THL, Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa –tilasto (30.4.2017 tiedonkeruu)

124

Lähde: https://www.thl.fi/fi/tilastot/tiedonkeruut/hoitoonpaasy-erikoissairaanhoidossa (26.6.2017)

Polven tai lonkan keinonivelleikkaukset

Lähde: https://www.thl.fi/fi/tilastot/tiedonkeruut/hoitoonpaasy-erikoissairaanhoidossa (26.6.2017)

125

Syöpätaudit

Taulukko. Syöpähoitoja odottaneiden potilaiden määrät eri sairaanhoitopiireissä 2013–2017.

Hoitoa odottaneet 30.04.2013 30.04.2014 30.04.2015 30.04.2016 30.04.2017 Etelä-Karjalan shp 20 38 28 38 Etelä-Pohjanmaan shp 3 32 1 0 Etelä-Savon shp Helsingin ja Uudenmaan 195 201 179 185 217 shp Itä-Savon shp 0 Kainuun shp 0 Kanta-Hämeen shp 2 19 12 11 14 Keski-Pohjanmaan shp 0 0 0 0 1 Keski-Suomen shp 9 1 Kymenlaakson shp 36 41 38 3 Lapin shp 0 2 Länsi-Pohjan shp 0 0 Pirkanmaan shp 133 121 102 23 26 Pohjois-Karjalan shp 0 0 0 0 0 Pohjois-Pohjanmaan shp 45 13 25 13 31 Pohjois-Savon shp 1 2 0 0 Päijät-Hämeen shp 1 1 1 2 Satakunnan shp 1 2 Vaasan shp Varsinais-Suomen shp 15 53 89 9 56 SAIRAANHOITOPIIRIT 394 466 519 319 393 Lähde: https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/eshjono/perus/fact_esh?row=tuottaja-139879&column=time- 18771.18738.18714.18830.182371.&filter=eala-139932 (26.6.2017)/ak.

Korva-, nenä- ja kurkkutaudit

Taulukko. Korva-, nenä- ja kurkkutautien hoitoa odottaneiden potilaiden määrät eri sairaanhoitopiireissä 2013–2017. Hoitoa odottaneet 30.04.2013 30.04.2014 30.04.2015 30.04.2016 30.04.2017 Etelä-Karjalan shp 139 311 346 105 119 Etelä-Pohjanmaan shp 1 009 917 615 969 659 Etelä-Savon shp 155 125 45 84 70 Helsingin ja Uudenmaan 2 782 3 713 3 700 5 617 5 076 shp Itä-Savon shp 106 132 166 116 111 Kainuun shp 113 220 293 262 237 Kanta-Hämeen shp 461 433 548 345 498 Keski-Pohjanmaan shp 483 575 401 430 548 Keski-Suomen shp 421 367 357 626 558 Kymenlaakson shp 393 442 356 406 249 Lapin shp 77 183 66 62 45 Länsi-Pohjan shp 106 102 54 63 104 Pirkanmaan shp 745 494 610 383 595 Pohjois-Karjalan shp 233 181 196 299 197 Pohjois-Pohjanmaan shp 531 892 997 809 717 Pohjois-Savon shp 210 133 228 273 131 Päijät-Hämeen shp 198 105 199 151 95 Satakunnan shp 395 398 297 372 274 Vaasan shp 170 167 186 136 73 Varsinais-Suomen shp 934 934 1 000 920 858 SAIRAANHOITOPIIRIT 9 661 10 824 10 660 12 428 11 214 Lähde: https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/eshjono/perus/fact_esh?row=tuottaja-139879&column=time- 18771.18738.18714.18830.182371.&filter=eala-139939 (26.6.2017)/ak

126

Naistentaudit ja synnytykset

Taulukko. Naistentautien ja synnytysten hoitoa odottaneiden potilaiden määrät eri sairaanhoitopiireissä 2013– 2017. Hoitoa odottaneet 30.04.2013 30.04.2014 30.04.2015 30.04.2016 30.04.2017 Etelä-Karjalan shp 57 289 326 96 106 Etelä-Pohjanmaan shp 350 391 448 585 456 Etelä-Savon shp 240 174 86 59 21 Helsingin ja Uudenmaan 1 696 2 737 3 045 2 744 3 072 shp Itä-Savon shp 124 147 136 47 55 Kainuun shp 238 226 236 238 209 Kanta-Hämeen shp 296 359 309 387 355 Keski-Pohjanmaan shp 290 345 279 273 324 Keski-Suomen shp 191 248 209 711 604 Kymenlaakson shp 38 244 242 189 146 Lapin shp 1 20 3 28 20 Länsi-Pohjan shp 33 38 52 39 19 Pirkanmaan shp 503 454 365 336 580 Pohjois-Karjalan shp 147 95 68 97 99 Pohjois-Pohjanmaan shp 240 357 384 298 317 Pohjois-Savon shp 102 136 133 156 166 Päijät-Hämeen shp 208 196 258 179 185 Satakunnan shp 26 66 331 291 275 Vaasan shp 68 50 38 49 32 Varsinais-Suomen shp 526 528 548 498 491 SAIRAANHOITOPIIRIT 5 374 7 100 7 496 7 300 7 532 Lähde: https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/eshjono/perus/fact_esh?row=tuottaja-139879&column=time- 18771.18738.18714.18830.182371.&filter=eala-139909 (26.6.2017)/ak.

Psykiatrian erikoisalat

Taulukko. Psykiatrian erikoisalojen hoitoa odottaneiden potilaiden määrät eri sairaanhoitopiireissä 2013– 2017. Hoitoa odottaneet 30.04.2013 30.04.2015 30.04.2016 30.04.2017 Etelä-Karjalan shp 13 13 15 23 Etelä-Pohjanmaan shp 45 52 63 60 Etelä-Savon shp 18 Helsingin ja Uudenmaan 307 411 366 473 shp Itä-Savon shp 15 14 10 5 Kainuun shp 10 17 8 18 Kanta-Hämeen shp 61 43 54 66 Keski-Pohjanmaan shp 23 24 29 50 Keski-Suomen shp 43 49 70 Kymenlaakson shp 2 27 28 39 Lapin shp 0 0 0 0 Länsi-Pohjan shp 0 Pirkanmaan shp 50 77 97 133 Pohjois-Karjalan shp 1 0 0 0 Pohjois-Pohjanmaan shp 34 31 35 43 Pohjois-Savon shp 38 40 46 22 Päijät-Hämeen shp 67 90 86 Satakunnan shp 15 38 51 48 Vaasan shp Varsinais-Suomen shp 15 73 65 70 SAIRAANHOITOPIIRIT 647 970 1 006 1 206 Lähde: https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/eshjono/psyka/fact_esh_psyk?row=tuottaja-18651&row=tuottaja-18672&column=time-18746.18816.18786.18635.18654.18679.18830.93352.430 (27.6.2017)/ak 127

Lähde: https://www.thl.fi/fi/tilastot/tiedonkeruut/hoitoonpaasy-erikoissairaanhoidossa (27.6.2017)

128

Lähde: https://www.thl.fi/fi/tilastot/tiedonkeruut/hoitoonpaasy-erikoissairaanhoidossa (27.6.2017)

8.2 Hoidon laatu ja vaikuttavuus erikoissairaanhoidossa

Yhteenveto tilastoista:

- Sydäninfarktipotilaiden kuolleisuus tai sydäninfarktin uusiutuminen oli Satakunnassa suurempi kuin koko maassa 2011-2013. - Aivoinfarktipotilaiden kuolleisuus tai aivoinfarktin uusiutuminen oli Satakunnassa pienempi kuin koko maassa ja seurantavuoden kotona vietetty aika pidempi 2011-2013. - Lonkkamurtumapotilaat kotiutuivat Satakunnassa hitaammin kuin koko maassa 2011-2013. - Uusintaleikkauksia lonkan ja polven tekonivelleikkausten jälkeen tehtiin Satakunnassa vähemmän kuin koko maassa 2011-2013.

TILASTOT

Sydänifarktipotilaiden kuolleisuus Uusien sydäninfarktipotilaiden 30 päivän kuolleisuus kyseisen ryhmän potilaista oli Satakunnassa suhteellisesti suurempi kuin koko maassa vuosina 2011-2013. Sydäninfarktipotilaiden sydäninfarktin uusiutuminen sekä sy- däninfarktin uusiutuminen tai sydäninfarktikuolleisuus oli prosentuaalisesti Satakunnassa suurempi kuin koko maassa 2013 (liite 4).

129

Aivoinfarktipotilaiden kuolleisuus Uusien aivoinfarktipotilaiden 30 päivän kuolleisuus prosentuaalisesti kyseisen ryhmän potilaista oli Satakun- nassa pienempi kuin koko maassa vuosina 2011-2013 Aivoinfarktipotilaiden aivoinfarktin uusiutuminen sekä aivoinfarktin uusiutuminen tai aivoinfarktikuolleisuus oli prosentuaalisesti Satakunnassa pienempi kuin koko maassa 2013. Myös seurantavuoden kotona vietettyjen päivien keskiarvo oli Satakunnassa suurempi kuin koko maassa. (liite 4).

Lonkan tekonivelleikkauksessa olleiden potilaiden uusintaleikkaukset Niiden lonkkamurtumapotilaiden osuus, jotka olivat kotiutuneet 90 päivän kuluessa leikkauksesta oli Satakun- nassa pienempi kuin koko maassa 2011-2013. Niiden lonkan tekonivelleikkauksessa olleiden potilaiden osuus, joille oli tehty uusintaleikkaus 2 vuoden kuluessa prosentuaalisesti kyseisen ryhmän potilaista oli Satakunnassa pienempi kuin koko maassa 2002-2008 (liite 4).

Polven tekonivelleikkauksessa olleiden potilaiden uusintaleikkaukset

Niiden polven tekonivelleikkauksessa olleiden potilaiden osuus, joille on tehty uusintaleikkaus 2 vuoden kuluessa prosentuaalisesti kyseisen ryhmän potilaista oli Satakunnassa pienempi kuin koko maassa vuosina 2002- 2003 (liite 4).

8.3 Erikoissairaanhoidon tuottavuus

Kun verrataan keskussairaaloiden (pl. yliopistosairaalat) vuoden 2015 episodituottavuutta ja hoitojaksotuottavuutta, Satakunnan keskussairaala on keskussairaaloiden keskimääräisellä tasolla.

Kuva. Keskussairaaloiden tuottavuus 2015; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku = 100.

Lähde: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/132118/Tr6_2017.pdf?sequence=3/ak.

130

Lähde: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/132118/Tr6_2017.pdf?sequence=3/ak.

Satakunnan keskussairaalan somaattisen erikoissairaanhoidon tuottavuuden kehitys on koko maan tilanteeseen verrattuna keskitasoa.

131

8.4 Potilasturvallisuus erikoissairaanhoidossa

Linjaukset: Palvelun tuottaja vastaa, että potilas- ja asiakasturvallisuus varmistetaan käytännössä Potilas- ja asiakastur- vallisuusstrategian 2017-2021 (http://stm.fi/documents/1271139/3949516/potilas_+ja_asiakasturvalli- suus_raportti_su_170613.pdf/733f68ec-66de-490a-b808-6c49145efd6a) periaatteilla: - Potilas, asiakas ja läheiset ovat aktiivisia potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämisessä - Laatu sekä potilas- ja asiakasturvallisuus ovat osa riskienhallintaa - Turvallisen hoidon, hoivan ja palveluiden edellyttämät voimavarat ja osaaminen on varmistettu - Palveluprosessit ja toimintatavat ovat turvallisia ja suojaavat potilaita ja asiakkaita vaaratapahtumilta - Laadun ja turvallisuuden seuranta ja kehittäminen varmistetaan - Potilas- ja asiakasturvallisuutta edistetään kansallisesti

Yhteenveto tilastoista - Satakunnassa viiden vuoden suhteelliset eloonjäämisluvut rintasyövän, kohdunrungon ja paksusuolen syöpien osalta ovat heikommat kuin koko maassa. Satakunnan elossaololukuja ei ole ikävakoitu vastaa- maan koko maan ikärakennetta, joka saattaa poiketa Satakunnassa todettujen potilaiden ikärakenteesta. - Toimenpiteen jälkeisiä syviä laskimotrombooseja tai keuhkoembolioita oli koko maahan verrattuna Sa- takunnassa vähemmän 2008-2012. - Toimenpiteen jälkeisiä verenmyrkytyksiä (sepsis) oli koko maahan verrattuna Satakunnassa vähemmän 2008-2012.

TILASTOT

Viiden vuoden suhteelliset eloonjäämisluvut Satakunnassa

Satakunnassa viiden vuoden suhteelliset eloonjäämisluvut rintasyövän, kohdunrungon ja paksusuolen syöpien osalta ovat heikommat kuin koko maassa (2011-2015). Satakunnan elossaololukuja ei ole ikävakoitu vastaa- maan koko maan ikärakennetta, joka saattaa poiketa Satakunnassa todettujen potilaiden ikärakenteesta.

Rintasyöpä (naiset) % Kohdunrunko (naiset) % Paksusuoli (molemmat sukupuolet) % KOKO MAA 91,2 (90,6 - 91,8) 83,6 (81,9 - 85,1) 64,7 (63,3 - 66,0) SATAKUNTA 89,1 (85,8 - 91,7) 77,3 (68,8 - 83,7) 58,3 (51,8 - 64,2) Lähde: Matti Rantanen, Suomen Syöpärekisteri (31.10.2017)/ak

Toimenpiteen jälkeinen syvä laskimotromboosi tai keuhkoembolia

Satakunnassa oli toimenpiteen jälkeisiä syviä laskimotrombooseja tai keuhkoembolioita koko maahan verrattuna suhteessa vähemmän 2008-2012.

132

Lähde: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116299/Tr20_14.pdf?sequence=4/ak

Satakunnassa oli toimenpiteen jälkeisiä verenmyrkytyksiä (sepsis) koko maahan verrattuna suhteessa vähem- män 2008-2012.

Lähde: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116299/Tr20_14.pdf?sequence=4/ak

133

9 LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS

Satakunnan tilanne Satakunnassa perusterveydenhuollon avohoidon fysioterapian käyntien osuus oli suurempi kuin koko maassa ja lisääntynyt, muun erityisterapian ja kuntoutuksen käyntien ja muiden kuin lääkärikäyntien osuudet olivat pienempiä kuin koko maassa ja kasvaneet. Terveyskeskuksen fysio-, toiminta-, puhe-, ravitsemusterapian sekä apuvälinepalvelun käyntien määrät ovat lisääntyneet Satakunnassa 2015-2016.

Kuntoutusta koskeva lainsäädäntö koostuu useista eri aikaan säädetyistä palveluja vakuutusjärjestelmän la- eista. Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus on valtakunnallisesti meneillään ja siihen liittyvää esitystä valmistellaan. (STM 2017.) Lääkinnällisen kuntoutuksen tietopaketin taustalla on terveydenhuoltolaki. Paketti ei sisällä nykyisessä muodossa mielenterveys- ja päihdekuntoutusta, ammatillista kuntoutusta eikä sosiaalista kuntoutusta. Mielenterveys- ja päihdekuntoutus kohdentuvat mielenterveys- ja päihdepalvelujen tietopaket- tiin. Länsi-Suomen erityisvastuualueella on laadittu suositukset osastokuntoutuksen järjestämiseksi. Satakun- nan sairaanhoitopiiri järjestää ja ohjaa kuntoutustoimintaa jäsenkuntiensa alueella sekä ohjaa ja valvoo muilta tahoilta ostamiaan kuntoutuspalveluita.

Kuva. Sote-palvelurakenne luonnos lääkinnällisessä kuntoutuksessa Satakunnan maakunnassa perustuen Sote- tietopaketteihin (versio 2.0) ja lainsäädäntöön.

Yhteenveto tilastoista

Perusterveydenhuollon avohoidon fysioterapian käyntien osuus oli Satakunnassa suurempi kuin koko - maassa vuosina 2015-2016 ja oli lisääntynyt. 2016 käyntien osuus oli suurin Kokemäellä, Raumalla ja

Säkylässä.

Satakunnassa perusterveydenhuollon muun erityisterapian ja kuntoutuksen käyntien osuus oli pie- - nempi kuin koko maassa, mutta oli kasvanut 2015-2016. Vuonna 2016 käyntejä oli eniten Kankaan-

päässä, Honkajoella ja Siikaisissa ja vähiten Merikarvialla, Eurajoella ja Eurassa.

Satakunnassa perusterveydenhuollon muun erityisterapian ja kuntoutuksen muiden kuin lääkärikäyn- - tien osuus kaikista käynneistä oli koko maata pienempi mutta oli kasvanut 2015-2016.

- Terveyskeskuksen fysio-, toiminta-, puhe-, ravitsemusterapian sekä apuvälinepalvelun käyntien määrät ovat lisääntyneet Satakunnassa 2015-2016. 134

TILASTOT

Perusterveydenhuollon avohoidon fysioterapiakäynteinä tilastoidaan asiakkaiden/potilaiden terveyden- ja sai- raanhoitokäynnit vastaanotoilla ja terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamat käynnit asiakkaan/potilaan luo. Perusterveydenhuollon avohoidon fysioterapian käyntien osuus oli Satakunnassa suurempi kuin koko maassa vuosina 2015-2016 ja oli lisääntynyt. 2016 käyntien osuus oli suurin Kokemäellä, Raumalla ja Säkylässä.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

Perusterveydenhuollon muun erityisterapian ja kuntoutuksen käynnit yhteensä / 1000 asukasta indikaattori (ind. 4119) ilmaisee perusterveydenhuollon avohoidon muun erityisterapian ja kuntoutuksen kaikkien käyn- tien osuuden tuhatta asukasta kohti. Satakunnassa perusterveydenhuollon muun erityisterapian ja kuntoutuksen käyntien osuus oli pienempi kuin koko maassa, mutta oli kasvanut 2015-2016. Vuonna 2016 käyntejä oli eniten Kankaanpäässä, Honkajoella ja Siikaisissa ja vähiten Merikarvialla, Eurajoella ja Eurassa.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak 135

Perusterveydenhuollon muun erityisterapian ja kuntoutuksen muut kuin lääkärikäynnit yhteensä / 1000 asukasta indikaattori (ind. 4121) ilmaisee perusterveydenhuollon avohoidon muun erityisterapian ja kuntoutuksen muiden kuin lääkärikäyntien kaikkien käyntien osuuden tuhatta asukasta kohti. Muu erityisterapia ja kuntoutus -indikaattori sisältää perusterveydenhuollon avohoidon apuvälinepalvelun, puheterapian, toimintaterapian, jalkaterapian, ravitsemusterapian, terveyssosiaalityön ja muun kuntoutuksen ja erityisterapian. Sata- kunnassa perusterveydenhuollon muun erityisterapian ja kuntoutuksen muiden kuin lääkärikäyntien osuus kaikista käynneistä oli koko maata pienempi mutta oli kasvanut 2015-2016.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

Terveyskeskuksen fysio-, toiminta-, puhe-, ravitsemusterapian sekä apuvälinepalvelun käyntien määrät ovat lisääntyneet Satakunnassa 2015-2016.

Taulukko. Terveyskeskuksen fysio-, toiminta-, puhe-, ravitsemusterapian sekä apuvälinepalvelun käyntien mää- rät palvelutuottajittain Satakunnassa 2015-2016. Käynnit Terveyskeskuksen Terveyskeskuksen Terveyskeskuksen Terveyskeskuksen Terveyskeskuksen fysioterapian käynnit toimintaterapian puheterapian ravitsemusterapien apuvälinepalvelun käynnit käynnit käynnit käynnit 2015 2016 2015 2016 2015 2016 2015 2016 2015 2016 KOKO MAA 1 319 672 1 393 926 124 333 133 330 218 080 210 881 29 119 30 038 189 870 184 908 SATAKUNTA 85 590 103 856 3 603 3 807 9 050 9 179 1 016 1 036 12 668 12 969 Eurajoen kunta Eurajoen sosiaalitoimisto Euran kunta 59 79 43 5 Euran terveyskeskus 3 750 3 828 338 122 Harjavallan kaupunki Hopeaharjun palvelukoti Huittisten sosiaalikeskus 5 74 75 207 Huittisten terveyskeskus 5 031 5 642 42 109 588 513 48 39 Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 14 785 13 840 1 465 1 544 575 275 Kokemäen kaupunki 17 12 Köyliön sosiaalitoimisto Laitilan terveyskoti Lavian kunta Luvian kunta Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiö Nakkilan sosiaalitoimisto Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä 5 755 4 924 759 686 1 471 1 198 4 340 4 482 Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä (Posa) sosiaalihuolto Porin kaupunki Porin perusturvakeskus, terveyspalvelut 46 761 46 565 1 956 1 491 3 683 3 089 1 016 1 035 3 068 1 014 Rauman kansanterveystyön kuntayhtymä 6 026 25 769 390 1 187 1 682 2 320 3 676 6 330 Rauman kaupunki 8 20 Rauman sosiaali- ja terveysvirasto, työterveyshuolto Ruskatalojen palveluyhdistys ry Säkylän ja Köyliön Terveydenhuollon kuntayhtymä 3 397 128 160 950 7 Säkylän sosiaalitoimisto 80 40 Säkylän terveyskeskus 2 915 513 757 Lähde: THL, Avohilmo-kuutio/ak 136

Fysiatria

Taulukko. Fysiatrista hoitoa odottaneiden potilaiden määrät eri sairaanhoitopiireissä 2013–2017. Hoitoa odottaneet 30.04.2013 30.04.2014 30.04.2015 30.04.2016 30.04.2017 Etelä-Karjalan shp 51 88 2 32 Etelä-Pohjanmaan shp 125 191 258 268 172 Etelä-Savon shp 140 82 Helsingin ja Uudenmaan 1 150 1 372 920 503 450 shp Itä-Savon shp 31 28 47 26 23 Kainuun shp 31 115 167 79 167 Kanta-Hämeen shp 174 122 151 115 107 Keski-Pohjanmaan shp 44 33 25 67 74 Keski-Suomen shp 184 35 Kymenlaakson shp 113 68 107 46 Lapin shp 0 16 2 8 Länsi-Pohjan shp 0 0 Pirkanmaan shp 108 159 45 3 120 Pohjois-Karjalan shp 0 0 0 0 0 Pohjois-Pohjanmaan shp 1 3 5 Pohjois-Savon shp 0 0 0 0 Päijät-Hämeen shp Satakunnan shp 64 38 69 128 114 Vaasan shp Varsinais-Suomen shp 253 69 48 65 81 SAIRAANHOITOPIIRIT 2 121 2 389 1 889 1 554 1 429 Lähde: https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/eshjono/perus/fact_esh?row=tuottaja-139879&column=time- 18771.18738.18714.18830.182371.&filter=eala-139927 (26.6.2017)/ak

137

10 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT

- Satakunnan tilanne - Satakunnan lapsiperheet tarvitsevat tukea ja lapsen edun huomioimista. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen tarvetta kuvaavien THL:n indikaattorien mukaan maakunnassa yhden vanhemman perheitä on enemmän, lasten pienituloisuusaste on suurempi kuin koko maassa ja kasvanut ja tukia saaneiden lapsiperheiden osuus on koko maata pienempi. Suurin osa Satakunnan lapsista kokee terveydentilansa hyväksi. Mutta lasten ja nuorten hyvinvointiin ja terveyteen tulee panostaa erityisesti, koska monet sitä kuvaavat indikaattorit (koettu terveydentila, ylipainoisuus, raittiiden nuorten osuus, tupakointi, alkoholi, alle 25- vuotiaiden raskauden keskeytykset, koulukiusaaminen) ovat maakunnassa koko maata huonompia. Huos- tassa tai kiireellisesti sijoitettuna olleiden 0-17-vuotiaiden osuudet olivat pysyneet Satakunnassa samoina 2011-2015 ja olivat suurempia kuin koko maassa. Lasten ja nuorten avohoitokäyntien sekä psykiatrisessa sairaalassa hoidettujen 7-12 -vuotiaiden osuudet olivat maakunnassa suurempia kuin koko maassa ja li- sääntyneet 2014-2015. Maakunnan eri osien välillä on eroavuuksia eri indikaattoreissa, joten panostukset tulevat kohdentua oikein. Ennaltaehkäisevään työhön on panostettava, jotta painopiste siirtyy erityispalveluista varhaiseen tukeen ja peruspalveluiden sujuvuuteen. Lastensuojelulliset toimenpiteet (lastensuojeluilmoitukset, kodin ulkopuolelle sijoitukset ja huostaanotot) ovat lisääntyneet maakunnassa 2010-2015. Osassa maakuntaa lastensuojeluilmoitusten käsittelyä ei ole aloitettu 2016 määräajassa. Lastensuojelullisia avohoidon tukitoimia tulee entisestään lisätä ja avohoitopainotteisuuteen tulee panostaa edelleen. Laitossijoitusten sijaan panostetaan lain hengessä läheissijoituksiin. Riittävillä resursseilla taataan laadukkaat palvelut.

STM:n Lapsi- ja perhepalveluiden uudistuksessa (LAPE) ensisijaista on lapsen etu ja oikeudet sekä vanhemmuuden tuki. Näin voidaan vähentää lasten, nuorten ja perheiden eriarvoisuutta. Peruspalveluja vahvistetaan ja siirretään painopistettä ehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukeen.

Satakunnan maakunnan lasten, nuorten ja perheiden palvelujen tavoite ja toimenpide-ehdotukset perustuvat tilastoaineiston (THL; KUVA-indikaattorit) perusteella laadittuihin linjauksiin, lastensuojelun lainsäädännön vaatimuksiin, valtakunnallisiin STM:n lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) linjauksiin ja SITRAn tietopaketteihin (vs. 2.0). Satakunnan muutosagentti on kommentoinut luonnosta ja alan asiantuntijoita on kuultu laajasti.

138

Tavoitteet ja toimenpiteet 2017+ Maakunta järjestää alk. 1.1.2020 Mittari / indikaattori Asiakaslähtöiset sote-palvelut Ennaltaehkäisevän työn vahvistaminen. Parannetaan palvelujen oi- Sotkanet (ind. 74, 228, 423, kea-aikaista saatavuutta siirtämällä painopistettä korjaavista palve- 1085, 1086, 1245, 3517, 3519, luista kaikille yhteisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhai- 3697) seen tukeen ja hoitoon. Palvelut kohdennetaan niihin osiin maakun- Asiakassuunnitelmien olemassa- taa, jossa tarve on suurin. olo (n/%) Lapsiperheiden (erityisesti yksinhuoltajaperheet) tukeminen, lasten ja Lastensuojelun määräaikojen nuorten hyvinvointiin ja terveyteen panostaminen. seuranta (THL) Asiakkaan osallisuuden huomioiminen. Asiakaspalvelusuunnitelmat Terveyskeskusten asiakaspalau- laaditaan kaikille lastensuojelun piirissä oleville. Satakunnassa v. 2016 tekysely (kohtelu ja asiakaspal- suunnitelma oli tehty vain joka toiselle lastensuojelun asiakkaalle. velu, palvelun hyödyllisyys)

Alueellinen integraatio Maakunnan eri osien välisen eriarvoisuuden vähentäminen. Matalan Sotkanet (ind. 1077, 1078, 1081- kynnyksen palveluja tulisi olla tasa-arvoisesti saatavilla eri puolilla 1084, 1243, 1244, 2469, 2483, maakuntaa. 2484, 2548, 2571-2573, 3563) Satakunnan maakunnan perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto (mm. neuvolat, perhetyö, varhaiskasvatus, järjestöjen, seurakuntien ja vertaistuen palvelut, vanhemmuuden ja parisuhteen tuki, eropalvelut, turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajalasten ja perheiden matalan kynnyksen palvelut) Erityistason palveluiden tuki tuodaan päiväkoteihin, kouluihin ja oppi- laitoksiin. Uudet jalkautuvat toimintamallit ja konsultaatiopalvelut pe- rustasolle. Erityisen vaativan tason palvelujen keskittäminen osaamis- ja tukikes- kuksiin (OT-keskukset). Yhtenäiset toiminta-, kirjaamis-, tilastointi- ja raportointikäytännöt. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lasten, nuorten ja perheiden palveluissa Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tu- Kouluterveyskysely (THL): Koettu kena. Opiskeluhuolto, tukioppilas- ja tutortoiminta. Tuetaan päiväko- terveydentila, ylipainoisuus, ah- tien, koulujen ja oppilaitosten arkea. Koulun, työvoima- ja elinkei- distuneisuus, raittius, tupakointi, noelämän välinen yhteistyö alkoholi, huumeet, koulukiusaa- Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon tehostuminen ja oppilaiden minen, ehkäisymenetelmien osallisuuden lisääminen terveyden elintapojen ylläpitämisessä ja ko- käyttö) hentamisessa. Esim. peruskoululaisten ja lukiolaisten ahdistuneisuu- Sotkanet (ind. 232, 738, 3893- den vähentäminen ja ammattikoululaisten ylipainoisuuden ja päihtei- 3895) den käytön vähentäminen. Vaikuttavien ja ennaltaehkäisevien (esim. Lapset puheeksi, nuorisoneuvola) menetelmien käyttö korjaavien (esim. laitossijoitukset) sijaan. Digitaalisten palvelujen ja sähköisen asioinnin lisääminen Lisätään matalan kynnyksen saavutettavuutta 24/7, missä sähköisten etä- ja virtuaalipalvelujen rooli on keskeinen. Luodaan ja otetaan käyttöön erilaisia virtuaalisia 24/7 saatavilla olevia palveluja (internet, puhelin, chatti). Esim. www.sekasin.fi – chat nuorille, www.yeesi.fi, www.mielenterveystalo.fi –lapset ja nuoret, Toivo oma-apuohjelmat traumaattisen kriisin kohdanneille nuorille, www.nettitupu.net, www.puheet.net –auttavat puhelimet.

139

Linjaukset: - Satakunnan lapsiperheet tarvitsevat tukea ja lapsen edun huomioimista. Yhden vanhemman perheitä on maakunnassa enemmän, lasten pienituloisuusaste on suurempi kuin koko maassa ja kasvanut ja tukia saaneiden lapsiperheiden osuus on koko maata pienempi. - Monien indikaattorien suhteen maakunnan lasten ja nuorten tilanne on koko maata huonompi. - Maakunnan eri osien välillä on eroavuuksia indikaattoreissa. Panostukset tulevat kohentua oikein. - Lukiolaiset kokevat terveydentilansa huonommaksi kuin ammattiopistolaiset tai yläasteella olevat. Yläasteikäiset kokevat itsensä ahdistuneimmiksi ja ammattiopistolaiset ovat ylipainoisempia ja tupakoivat eniten. - Ammattioppilaitosten opiskelijat tarvitsevat monien eri indikaattorien mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ennaltaehkäiseviä ja tukevia toimia (mm. huono terveydentila, ylipaino, ahdistuneisuus, koulukiusaaminen, tupakointi, päihteet). Elintapaerot alkavat näkyä jo 2. asteella. - Ennaltaehkäisevään työhön on panostettava, jotta painopiste siirtyy erityispalveluista varhaiseen tukeen ja peruspalveluiden sujuvuuteen. Lastensuojeluimoitusten määrä on lisääntynyt Satakunnassa 2010- 2014 ja osassa maakuntaa käsittelyä ei aloitettu v. 2016 määräajassa (Harjavalta, Pori, Kokemäki) ja lastensuojeluilmoituksien käsittely valmistui harvemmin määräajassa kuin koko maassa (eniten ylittyi Har- javallassa, Merikarvialla, Ulvilassa ja Porissa). - Valtakunnallisten linjausten mukaista perhekeskusmallia tulee kehittää maakunnassa. - Kaikille lastensuojelun piirissä oleville laaditaan asiakaspalvelusuunnitelmat. Satakunnassa asiakassuun- nitelmia oli tehty vain joka toiselle asiakkaalle. Asiakkaita yhteensä 2028 henkilöä ja suunnitelmia 1002 vuonna 2016). - Asiakkaan tarpeisiin kohdentuvilla riittävillä resursseilla ja menetelmillä mahdollistetaan moniammatillinen yhteistyö ja ammatitaidon ylläpitäminen.

Kuva. Sote-palvelurakenne luonnos Satakunnan lasten, nuorten ja perheiden palveluissa perustuen Sote-tietopaketteihin (versio 2.0) ja lainsäädäntöön.

140

10.1 Lasten, nuorten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin tila

Yhteenveto tilastoista: - Yhden vanhemman perheiden osuus lapsiperheistä oli Satakunnassa suurempi kuin koko maassa ja kasvanut 2015-2016. Vuonna 2016 yhden vanhemman perheiden osuus oli suurin Harjavallassa, Porissa, Huittisissa ja Kankaanpäässä. - Satakunnassa niiden kodin- ja lastenhoitopalveluissa olevien lapsiperheiden %-osuus koko väestön lap- siperheistä, jotka ovat vuoden aikana saaneet kotipalvelua oli pienempi kuin koko maassa. - Satakunnan maakunnassa pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuus prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä oli suurempi kuin koko maassa ja kasvanut 2014-2015. Osuus oli suurin Siikaisissa, Karviassa ja Pomarkussa. - Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus oli Satakunnassa alhaisempi kuin koko maassa 2014-2015 ja pienentynyt. Osuudet olivat suurimmat Siikaisissa, Pomarkussa ja Harjavallassa. - THL:n Kouluterveyskyselyissä (2013 ja 2017) - Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien nuorten osuudet olivat Satakunnassa li- sääntyneet ja suurempia kuin koko maassa peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden kohdalla. Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden kohdalla terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien nuorten osuudet olivat Satakun- nassa suurempia kuin koko maassa 2013 ja samansuuruisia 2017. Satakunnassa vuonna 2017 heikommaksi terveydentilansa kokivat lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat. - Yipainoisten (BMI:n mukaan) osuudet nuorten itse ilmoittamana oli suurempia kuin maassa keski- määrin ja kasvaneet muiden paitsi lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden kohdalla. Vuonna 2017 TILASTOTylipainoiseksi itsensä kokevien osuudet Satakunnassa olivat suurimpia ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoilla. - Satakuntalaisissa nuorissa kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kokeneiden (GAD-7) osuudet 2017 nuorten itse ilmoittamana olivat pienempiä kuin koko maassa yläasteen 8. ja 9. luokan sekä ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden kohdalla. Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista ahdistuneisuutta kokeneiden osuus oli suurin Nakkilassa (23 %). - Raittiiden nuorten osuus 8. ja 9. luokkalaisista sekä lukion ja ammattioppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista oli Satakunnassa pienempi kuin koko maassa 2017. - Päivittäin tupakoivien nuorten osuus satakuntalaisissa nuorissa oli suurempi yläasteen 8. ja 9. luokan oppilaiden, lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden sekä ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden kohdalla kuin koko maassa, mutta osuudet olivat pienentyneet. Yläasteen 8. ja 9. luokan oppilaista päivittäin tupakoivien osuus oli suurin Jämijärvellä. Ammatillisen oppilaitoksen 141

Lapsiperheiden tilanne

Yhden vanhemman perheiden osuus lapsiperheistä oli Satakunnassa suurempi kuin koko maassa ja kasvanut 2015-2016. Vuonna 2016 yhden vanhemman perheiden osuus oli suurin Harjavallassa, Porissa, Huittisissa ja Kankaanpäässä.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

142

Satakunnassa niiden kodin- ja lastenhoitopalveluissa olevien lapsiperheiden %-osuus koko väestön lapsiper- heistä, jotka ovat vuoden aikana saaneet kotipalvelua oli pienempi kuin koko maassa.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

Lasten pienituloisuus indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käyte- tään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. Satakunnan maakunnassa pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18- vuotiaitten henkilöiden osuus prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä oli suurempi kuin koko maassa ja kasvanut 2014-2015. Osuus oli suurin Siikaisissa, Karviassa ja Pomarkussa.

143

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus oli Satakunnassa alhaisempi kuin koko maassa 2014-2015 ja oli pienentynyt. Tukea saavien osuudet olivat suurimmat Siikaisissa, Pomarkussa ja Harjavallassa.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016/ak

Koettu terveydentila

THL:n Kouluterveyskyselyissä (2013 ja 2017) terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien nuorten osuudet olivat Satakunnassa lisääntyneet ja suurempia kuin koko maassa peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden kohdalla. Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden kohdalla terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien nuorten osuudet olivat Satakunnassa 144 suurempia kuin koko maassa 2013 ja samansuuruisia 2017. Satakunnassa vuonna 2017 heikommaksi terveydentilansa kokivat lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat.

Taulukko. Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien nuorten osuudet 8. ja 9. luokkalaisista (ind. 286) sekä lukion (ind 3931) ja ammattioppilaitosten (ind 3916) 1. ja 2. vuoden opiskelijoista.

Ammatillisen Lukion 1. ja 2. oppilaitoksen 1. ja 2. Koettu terveydentila 8. ja 9. luokan oppilaat vuoden opiskelijat vuoden opiskelijat 2013 2017 2013 2017 2013 2017 KOKO MAA 15,9 18,8 16,4 19,7 21,3 22,7 SATAKUNTA 17,3 19,5 17,8 28,6 22,1 22,7 Eura 14,6 Eurajoki 15,6 14,2 18 Harjavalta 16,3 21,4 Honkajoki 22,2 Huittinen 15,8 14 15,5 21,2 21,4 Jämijärvi 16,2 Kankaanpää 15,8 18,9 11,5 10,3 23,6 14 K arvia 15,6 Kokemäki 15,4 23,2 16,2 20,2 Merikarvia 31,4 16,3 Nakkila 25,1 15,8 51,4 Pomarkku 18,4 18,4 Pori 19,6 20,2 18 21,3 24,8 26,8 Rauma 14,6 17 20,7 21,6 17,9 Säkylä 12,5 19,5 17,2 Ulvila 22,5 15,3 24,5 Lähde: © THL, Kouluterveyskysely/ak Ylipainoisuus

THL:n Kouluterveyskyselyissä (2013 ja 2017) satakuntalaisissa nuorissa ylipainoisten (BMI:n mukaan) osuudet nuorten itse ilmoittamina olivat suurempia kuin maassa keskimäärin ja kasvaneet muiden paitsi lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden kohdalla. Vuonna 2017 ylipainoiseksi itsensä kokevien osuudet Satakunnassa olivat suurimpia ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoilla.

Taulukko. Ylipainoisten (BMI:n mukaan) nuorten osuudet 8. ja 9. luokkalaisista (ind. 3906) sekä lukion (ind 3925) ja ammattioppilaitosten (ind 3940) 1. ja 2. vuoden opiskelijoista.

Ammatillisen Lukion 1. ja 2. oppilaitoksen 1. ja 2. Ylipainoisuus 8. ja 9. luokan oppilaat vuoden opiskelijat vuoden opiskelijat 2013 2017 2013 2017 2013 2017 KOKO MAA 16,4 18,9 14,2 15,6 22 26,6 SATAKUNTA 19,5 23,8 17,8 17,6 26,4 31,6 Eura 27,4 31,3 18,2 Eurajoki 14,6 25 21,6 Harjavalta 19,6 19,1 Honkajoki 22,2 Huittinen 13,1 25,5 17,1 24 26,7 Jämijärvi 31,4 Kankaanpää 23,3 30,8 19 18,2 31,5 31,5 K arvia 19,5 Kokemäki 16,4 25,9 23,3 30,7 Merikarvia 28,8 21,4 Nakkila 15,6 16,7 41,2 Pomarkku 28,3 22,4 Pori 19,2 22 16,6 15,1 23,1 30,5 Rauma 16,6 18,9 18,9 23,2 31,5 Säkylä 20,8 23 17,4 Ulvila 21,7 14,3 38,5 Lähde: © THL, Kouluterveyskysely/ak

Ahdistuneisuus

145

THL:n Kouluterveyskyselyissä (2013 ja 2017) satakuntalaisissa nuorissa kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kokeneiden (GAD-7) osuudet 2017 nuorten itse ilmoittamana olivat pienempiä kuin koko maassa yläasteen 8. ja 9. luokan sekä ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden kohdalla. Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista ahdistuneisuutta kokeneiden osuus oli suurin Nakkilassa (23 %).

Taulukko. Ahdistuneisuuden yleisyys nuorilla nuoren itse ilmoittamana (ind 328, 346, 337) (%).

Ammatillisen Lukion 1. ja 2. oppilaitoksen 1. ja 2. Ahdistuneisuus 8. ja 9. luokan oppilaat vuoden opiskelijat vuoden opiskelijat 2013 2017 2013 2017 2013 2017 KOKO MAA 11,3 12,2 9,8 12,7 11,5 11 SATAKUNTA 11,9 11,6 8,5 11,4 13,4 9,6 Eura 9 13,6 12,2 Eurajoki 10 10,6 7,2 Harjavalta 14,5 5,8 Honkajoki 19,4 Huittinen 9,4 8,4 10,1 10,5 6,2 Jämijärvi 10,8 Kankaanpää 12 11,9 8,5 8,8 9,5 5,4 K arvia 11,1 Kokemäki 9,2 12 9,7 9,7 Merikarvia 23,5 14,3 Nakkila 14,3 5,1 22,9 Pomarkku 4,1 10,2 Pori 13 11,7 8 12,1 16,8 10,8 Rauma 12,3 12,2 8,6 12,1 9,9 Säkylä 4,9 13,4 8,6 Ulvila 14,7 14,6 6,5 Lähde: © THL, Kouluterveyskysely/ak Raittius

Raittiiden nuorten osuus 8. ja 9. luokkalaisista sekä lukion ja ammattioppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista oli Satakunnassa pienempi kuin koko maassa 2017.

Lähde: © THL, Kouluterveyskysely/ak

Tupakointi

146

THL:n Kouluterveyskyselyissä 2013 ja 2017 päivittäin tupakoivien nuorten osuus satakuntalaisissa nuorissa oli suurempi yläasteen 8. ja 9. luokan oppilaiden, lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden sekä ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden kohdalla kuin koko maassa, mutta osuudet olivat pienentyneet. Yläasteen 8. ja 9. luokan oppilaista päivittäin tupakoivien osuus oli suurin Jämijärvellä. Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista päivittäin tupakoivien osuus oli suurin Kankaanpäässä.

Taulukko. Päivittäin tupakoivien nuorten osuus 8. ja 9. luokkalaisista (ind. 288) sekä lukion (ind. 3921) ja am- mattioppilaitoksien (ind. 3936) 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (%).

Ammatillisen Lukion 1. ja 2. oppilaitoksen 1. ja 2. Tupakointi % 8. ja 9. luokan oppilaat vuoden opiskelijat vuoden opiskelijat 2013 2017 2013 2017 2013 2017 KOKO MAA 13,1 6,9 8,2 3,4 36,1 23,2 SATAKUNTA 15,6 10,6 9,8 4,3 37,5 28,3 Eura 19,1 15,5 1,1 Eurajoki 9,4 5,8 0,9 Harjavalta 19,7 8,5 Honkajoki 5,4 Huittinen 14,1 13,9 6,9 5,1 24,4 Jämijärvi 16,2 Kankaanpää 18,3 8,7 7,6 9,6 36,3 38,5 K arvia 8,9 Kokemäki 16,3 11,9 47,6 29,8 Merikarvia 5,9 4,7 Nakkila 19,6 10,3 28,6 Pomarkku 8,2 2 Pori 16,5 10,8 8,8 3,6 35,5 25 Rauma 13,7 1,9 11,3 36,4 26,6 Säkylä 12,5 10,7 6,3 Ulvila 12 6,9 35 Lähde: © THL, Kouluterveyskysely/ak Alkoholi

Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista (ind. 289) indikaattori ilmaisee alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kysymykseen vastanneista ko. ikäluokassa. THL:n Kouluterveyskyselyissä 2013 ja 2017 Satakun- nassa kyseiset osuudet olivat suurempia kuin koko maassa, mutta pienentyneet.

Lähde: © THL, Kouluterveyskysely/ak 147

Huumeet

Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8. ja 9. luokan oppilaista (ind. 290) indikaattori ilmaisee ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muita vastaavia huumeita kokeilleiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikä- luokassa. Satakunnassa laittomia huumeita kokeilleiden osuus oli hieman pienempi kuin maassa keskimäärin, mutta kasvanut 2013-2017. Vuonna 2017 eniten kokeiluja oli Ulvilassa, Harjavallassa ja Porissa.

Lähde: © THL, Kouluterveyskysely/ak

Koulukiusaaminen

Indikaattori ilmaisee koulukiusaamisen kohteeksi kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana joutuvien opiskelijoiden osuudet prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Vuonna 2017 Satakunnassa koulu- kiusaamista esiintyi suhteessa enemmän kuin koko maassa peruskoulussa, ammattiopistossa ja lukiossa, vaikka maakunnassa kiusaaminen oli vähentynyt muualla paitsi ammattiopistossa 2013-2017. Koulukiusattuna olleiden osuus oli suurin peruskoulussa (eniten Harjavallassa, Pomarkussa ja Säkylässä), seuraavaksi suurin ammattiopistossa (eniten Raumalla ja Kokemäellä) ja pienin lukiossa.

Koulukiusattuna Ammatillisen vähintään kerran Lukion 1. ja 2. oppilaitoksen 1. ja 2. viikossa 8. ja 9. luokan oppilaat vuoden opiskelijat vuoden opiskelijat 2013 2017 2013 2017 2013 2017 KOKO MAA 6,9 5,8 4,5 1,1 1,2 3,3 SATAKUNTA 8,3 6,5 7,2 1,3 1,2 3,6 Eura 12,5 3 Eurajoki 8,5 8,7 Harjavalta 11 11,3 Honkajoki Huittinen 3,9 4,4 2,1 0 Jämijärvi 8,1 Kankaanpää 8,4 8,6 0 0,7 5,6 2 K arvia 8,9 Kokemäki 8,5 6 9,7 3,5 Merikarvia 5,8 Nakkila 2,8 0 Pomarkku 10,4 Pori 7,3 6,3 1 1,3 6,5 2,5 Rauma 9,8 5,7 1,5 6,2 4,3 Säkylä 9,8 Ulvila 4,6 6,6 Lähde: © THL, Kouluterveyskysely/ak

Rikoksista syyllisiksi epäillyt lapset ja nuoret (liite 5) 148

Rikoksista syyllisiksi epäillyt 0-14 –vuotiaat/1000 vastaavanikäistä (ind. 3893), 15-17 –vuotiaat/1000 vastaa- vanikäistä (ind. 3894) ja 18-20 –vuotiaat/1000 vastaavanikäistä (ind. 3895) indikaattorit ilmaisevat rikoksista syyllisiksi epäiltyjen osuuden tuhatta kyseisen ikäryhmän lasta tai nuorta kohti. Rikoksista epäiltyjen lukumäärä on eri asia kuin syyllisiksi todettujen lukumäärä. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan. Lainsäädännön mukaan rikosoikeudellisen vastuun alaikäraja on 15 vuotta. Sitä nuorempien henkilöiden tekemistä rikoksista voi seurauksena olla ainoastaan Lastensuojelulaissa määriteltyjä toimenpiteitä. ”Sama henkilö voi olla syylliseksi epäil- tynä useita kertoja saman vuoden aikana eri tai samasta rikoksesta. Jos henkilö esimerkiksi pahoinpitelee kahta henkilöä, tulee tästä tilastoon kaksi epäiltyä, vaikka kyseessä olisi ollut yksi ja sama henkilö.” (Tilastokeskus 8.2.2017/ak.)

Koko maahan verrattuna Satakunnassa oli suhteessa enemmän rikoksista epäiltyjä lapsia ja nuoria 2014-2015.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

Rikoksista syyllisiksi epäillyt lapset ja nuoret / 1 000 vastaavanikäistä (id:3893-3895) 2015 2016 2015 2016 2015 2016 0-14 v. 0-14 v. 15-17 v. 15-17 v. 18-20 v. 18-20 v. KOKO MAA 8,2 8,6 87,6 80,8 146,2 140,5 SATAKUNTA 8,4 8,7 126,4 99,4 248 178,7 Eura 3,5 2,5 105,4 107 191,5 234,9 Eurajoki 4,2 10,6 127,7 163 146,6 118,9 Harjavalta 16 1,9 102,6 75,5 112,2 76,2 Kokemäki 4,7 3,9 119,5 123,3 209,4 83,3 Nakkila 3,2 5,6 76,1 64,2 107,1 152 Honkajoki 0 0 21,7 0 46,5 52,6 Jämijärvi 3,4 0 0 27 140,4 33,3 Kankaanpää 5,1 2,9 111,1 48,3 504 116,1 K arvia 3,2 3,3 0 12,7 17,5 200 Siikainen 0 0 58,8 37 55,6 25,6 Merikarvia 2,2 2,3 45,5 35,3 157,1 28,6 Pomarkku 0 0 58,1 23,5 176,5 107,7 Pori 11,9 12,6 166,3 122,7 340 232 Ulvila 6,7 15,7 60,2 64,4 122,2 154,5 Huittinen 1,9 1,3 118,5 46,2 210,5 117,8 Rauma 10,2 9,4 142,6 122,4 147,1 162,5 Säkylä 2 0 56,8 38,6 133 111,1 Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

10.2 Lisääntymisterveys

Ehkäisymenetelmien käyttö

149

THL:n Kouluterveyskyselyissä 2013 ja 2017 viimeisessä yhdynnässä ehkäisyä käyttämättömien nuorten osuus oli Satakunnassa koko maata pienempi vuonna 2017.

Taulukko. Viimeisessä yhdynnässä ehkäisyä käyttämättömien nuorten osuus 8. ja 9. luokkalaisten (ind. 3143) sekä lukion (ind. 3148) ja ammattioppilaitosten 1. ja 2. vuoden (ind. 3153) opiskelijoista (%).

Lähde: © THL, Kouluterveyskysely/ak

Klamydiainfektiot

Satakunnassa todettuja klamydiainfektiota 100 000 asukasta kohti oli vähemmän kuin koko maassa 2014. Niitä oli suhteessa eniten Porissa, Raumalla ja Huittisissa.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016/ak

Alle 25 –vuotiaiden raskaudenkeskeytykset

Raskaudenkeskeytykset alle 25-vuotiailla / 1 000 15 - 24-vuotiasta naista (ind. 232) Indikaattori ilmaisee alle 25-vuotiaille naisille tehtyjen raskaudenkeskeytysten määrän tuhatta 15 - 24-vuotiasta naista kohti. Raskau- denkeskeytysten osuus alle 25-vuotiailla oli Satakunnassa vuonna 2015 suurempi kuin koko maassa ja kasvanut 2014-2015. Niiden osuus oli suurin Eurassa, Porissa ja Ulvilassa.

150

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

Pneumokokki-rokotukset

Vuonna 2014 syntyneistä lapsista pneumokokki-rokotuksen saaneiden osuus oli Satakunnassa suurempi kuin koko maassa. Koko maan rokotuskattavuusprosenttiin (94,95) verrattuna rokotuskattavuus oli alhaisempi Eu- rassa ja Posassa. Säkylän ja Köyliön osalta tietoja ei ole.

Kuva. Pneumokokki-rokotuksen saaneiden lasten osuus (%) 2014 syntyneistä.

Lähde: https://www.thl.fi/roko/rokotusrekisteri/atlas/atlas.html?show=infantbc/ak.

151

Synnytyksen aikaisia 3. ja 4. asteen repeämiä avustamattomissa alatiesynnytyksissä oli Satakunnan sairaanhoi- topiirissä prosentuaalisesti koko maan keskiarvoa vähemmän ja kolmanneksi vähiten kaikista Suomen SHP:stä vuonna 2011.

Kuva. Synnytyksen aikaiset 3. tai 4. asteen repeämät spontaanissa alatiesynnytyksessä sairaanhoitopiireittäin 2008-2012 ja OECD-maiden keskiarvo 2011, %

Kuolleena syntyneitä ja ensimmäisen elinviikon aikana (syntymästä 0-6 vrk tai lapsen ikä <7 vrk) kuolleiden lasten määrä 1000 kaikkia syntyneitä lapsia (elävänä ja kuolleena syntyneet) kohti oli Satakunnan keskussairaalassa pienempi kuin Suomen sairaaloissa keskimäärin vuosina 2008-2015.

Taulukko. Perinataalikuolleisuus sairaanhoitopiireittäin 2008-2015.

Perinataalikuolleisuus/1 000 syntynyttä 2008-2009 2010-2011 2012-2013 2014-2015 Vuodet yhteensä Sairaalat yhteensä 4,9 4,0 3,7 4,0 4,2 Helsingin yliopistollinen keskussairaala (HYKS) 4,9 4,7 4,2 4,2 4,5 Yliopistosairaalat pois lukien HYKS 6,4 5,2 4,1 5,6 5,3 Keskussairaalat 4,2 3,0 3,3 3,1 3,4 Etelä-Karjalan ks 5,4 4,9 2,3 3,2 4,0 Etelä-Pohjanmaan ks 4,5 2,5 2,1 2,9 3 Kainuun ks 3,9 2,6 Kanta-Hämeen ks 3,4 3 3,6 3,9 3,5 Keski-Pohjanmaan ks 3,3 3,3 3,4 3,9 3,5 Keski-Suomen ks 6 2,4 3,7 3,8 4 Kymenlaakson ks 2,3 3,8 3,9 1,8 3 Lapin ks 5 5,3 2,1 3,7 4 Länsi-Pohjan ks 3,9 4,3 3,1 Mikkelin ks 5,3 6,7 3,6 4,4 Pohjois-Karjalan ks 4,5 3,4 4,1 2,6 3,6 Päijät-Hämeen ks 4,6 1,7 2,8 1,3 2,6 Satakunnan ks 3,2 1,9 4,1 3,2 3,1 Vaasan ks 3,6 4,9 2,1 3,5 3,5 Ålands centralsjukhus 0 1,3 Muut sa ira a la t, joissa synnytysosa sto 3,5 3,1 3,0 2,2 2,9 Sairaalassa ei synnytysosastoa 3,9 3,0 2,6 3,4 Lähde: THL – Vastasyntyneet –tilasto/ak.

10.3 Lastensuojelulliset toimenpiteet

Perhekohtaisessa sosiaalityössä erityinen huomio on kiinnitettävä lasten sosiaalisen turvallisuuden varmista- miseen ja vanhemmuuden tukemiseen. Yhteistyö mm. varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa on tärkeää. (STM 152

2017.) Valtakunnallisesti lastensuojelussa pyritään ennaltaehkäisevillä toimilla välttämään korjaavaa työtä kustannusten hillitsemiseksi ja inhimillisen kärsimyksen välttämiseksi. Lähtökohta on, että kunnan tulee tarjota riittävästi ja oikeanlaisia avohuollon tukitoimia (lastensuojelulaki 2007/417, 4 §, sosiaalihuoltolaki 1301/2014) ja edistää kuntalaisten hyvinvointia kaikille suunnatuilla palveluilla.

Lastensuojelulain 30 § 1 momentin mukaan lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on tehtävä asiakassuunnitelma. Lisäksi asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettu laki (812/200) 7 § velvoittaa laatimaan palveluja hoitosuunnitelman. Satakunnassa lastensuojelun asiakkaana oli vuoden 2016 lopussa 2028 lasta, joista vain 49 %:lle (n = 1002) oli tehty asiakaspalvelusuunnitelma.

Yhteenveto tilastoista:

- Lastensuojeluimoitusten määrä on kasvanut Satakunnassa 2010-2015. - Vuonna 2015 lastensuojeluilmoitusten, %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli maakunnassa hieman pienempi kuin koko maassa, mutta niiden 0-17-vuotiaiden lasten määrä, joista oli tehty lastensuojeluilmoitus, oli kasvanut 2014-2015. Lastensuojeluilmoitusten, %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli suurin Kokemäellä, Harjavallassa, Jämijärvellä ja Eurassa. - Lastensuojeluilmoituksien käsittely aloitettiin 1.4-30.9.2016 Satakunnassa nopeammin kuin koko maassa. Harjavallassa, Porissa ja Kokemäellä käsittelyä ei aloitettu määräajassa. - Satakunnassa lastensuojeluilmoituksien käsittely valmistui harvemmin määräajassa kuin koko maassa. Sa- takunnassa määräaika ylittyi eniten Harjavallassa, Merikarvialla, Ulvilassa ja Porissa. - Alle 18-vuotiaiden kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden osuus vastaavanikäisistä oli Satakunnassa samansuuruinen tai pienempi kuin koko maassa 2011-2015. Vuonna 2015 eniten palveluja käytettiin Harjavallassa, Kokemäellä ja Luvialla. Lastensuojeluilmoitukset- Lastensuojelun avoh uollollisten tukitoimien piirissä olleiden 0-17-vuotiaiden osuudet ko. ikäryhmästä ovat lisääntyneet Satakunnassa ajanjaksolla 2011- 2015. Vuonna 2015 heitä oli Satakunnassa suhteelli- Lastensuojeluimoitustensesti enemmän kuin kokomäärä maassa (kaikki ja jaeniten niiden Jämijärvellä, lasten lukumäärä, Pomarkussa, joista Harjav ilmoitusallassa on jatehty) Siikaisissa. on lisääntynyt Satakunnassa- Lastensuojelun 2010- 2014avohuollollisten. Koko maan tukitoimien tilanteeseen piirissä nähden olleiden Satakunnan 18-20 -alueenvuotiaiden kehitys osuudet on tasaisempaa. ko. ikäryhmästä ovat lisääntyneet Satakunnassa ajanjaksolla 2010-2014. Vuonna 2014 heitä oli Satakunnassa suhteellisesti enemmän kuin koko maassa ja eniten Merikarvialla, Jämijärvellä, Ulvilassa ja Kankaanpäässä. - Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olleiden 0-20-vuotiaiden osuudet ko. ikäryhmästä ovat lisääntyneet Satakunnassa ajanjaksolla 2010-2014. Vuonna 2015 heitä oli Satakunnassa suhteellisesti enemmän kuin koko maassa ja eniten Jämijärvellä, Pomarkussa, Harjavallassa ja Siikaisissa. - Vuoden aikana kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-20-vuotiaiden osuus vastaavanikäisistä oli Satakunnassa TILASTOTvuonna 2014 suurempi ja 2015 sama kuin koko maassa. 2015 sijoitettujen osuus oli suurin Harjavallassa, Jämijärvellä ja Merikarvialla. - Kodin ulkopuolelle sijoitettujen (0-20 v.), huostaanottojen (0-17 v.), kiireellisten sijoitusten (0-17 v.) ja laitossijoitusten (0-20 v.) lukumäärät ovat laskeneet Satakunnassa 2014-2015. - Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-20-vuotiaiden yleisimmät sijoituspaikat Satakunnassa 2015 olivat perhe, laitos ja ammatillinen perhekoti. Koko maahan verrattuna sekä perhe- että laitossijoitus olivat Satakunnassa yleisempiä kuin koko maassa. Satakunnassa perhesijoitus oli lisääntynyt ja laitossijoitus vä- hentynyt 2014-2015 153

Asiakaspalvelusuunnitelmat

Satakunnassa lastensuojelun asiakkaana oli vuoden 2016 lopussa 2028 lasta. Asiakaspalvelusuunnitelma tehtiin kuitenkin vain noin puolelle (n = 1002) lastensuojelun asiakkaana olevista lapsista. (Sosiaaliasiamiehen selvitys kunnanhallituksille vuodelta 2016, SATSHP).

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen (0-20 v.), huostaanottojen (0-17 v.), kiireellisten sijoitusten (0-17 v.) ja laitossijoitusten (0-20 v.) määrät ovat laskeneet Satakunnassa 2014-2015.

Lastensuojelulliset toimenpiteet Satakunnassa 2010 2014 2015 Lastensuojeluilmoitusten kokonaismäärä 3421 4044 3939 Lastensuojeluilmoitukset/lapset* 2313 2425 2448 Kodin ulkopuolelle sijoitetut (0-20 –vuotiaat) 693 743 695 Kiireelliset sijoitukset (0-17 –vuotiaat) 182 183 145 Laitossijoitukset (0-20 –vuotiaat)** 295 304 275 Huostaanotot (0-17 –vuotiaat) 410 438 427 Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak/ Tuula Kuoppala, THL, 28.11.2016 *Ilmaisee niiden lasten lukumäärän, joista on vuoden aikana tehty lastensuojeluilmoitus. Yhdestä lapsesta on saatettu tehdä useampi ilmoitus. Lapsi on lukumäärässä kertaalleen. **Viimeisin sijoituspaikka on laitos - eli ei vuoden aikana laitoksissa olleet. THL ohjeitaa, että maksava kunta ilmoittaa tiedot tilastoihin. Maksava kunta on käytännössä usein juuri kotikunta. Tiedoissa on mukana ne kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret, joiden sijoituskustannusta vastaa Satakunta/sen kunnat. Jos ohjeita on luettu, niin mukana on myös niitä lapsia/nuoria joiden sijoituspaikka voi olla vaikka Espoossa mutta satakunta- lainen kunta vastaa sijoituskustannuksista.

Lastensuojeluilmoitukset

Lastensuojeluimoitusten määrä on lisääntynyt Satakunnassa vastaavasti kuin koko maassa 2011-2015.

154

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä (THL) (id:1085) 2011 2012 2013 2014 2015 KOKO MAA 97215 103715 107896 107301 114789 SATAKUNTA 3809 4007 3790 4044 3939 Eura 182 175 160 212 189 Eurajoki 125 174 162 130 151 Harjavalta 101 131 200 144 172 Kokemäki 137 181 131 166 193 Nakkila 66 122 92 63 106 Honkajoki 21 22 17 18 17 Jämijärvi 28 14 23 30 49 Kankaanpää 200 244 247 214 182 K arvia 14 15 16 11 20 Siikainen 29 25 49 41 29 Merikarvia 29 37 34 25 40 Pomarkku 27 24 47 49 33 Pori 1504 1501 1464 1636 1522 Ulvila 212 192 177 215 199 Huittinen 139 118 108 107 104 Rauma 939 932 792 893 839 Säkylä 56 100 71 90 94

0-17-vuotiaat lapset, joista on tehty lastensuojeluilmoitus, % vastaavanikäisestä väestöstä (ind. 1086) indikaattori ilmaisee niiden lasten lukumäärän joista on vuoden aikana tehty lastensuojeluilmoitus. Yhdestä lapsesta on saatettu tehdä useampi ilmoitus. Lapsi on lukumäärissä kertaalleen. Satakunnassa lastensuojeluilmoitusten osuus oli 2014 sama ja 2015 hieman pienempi kuin koko maassa, mutta niiden 0-17-vuotiaiden lasten määrä, 155 joista oli tehty lastensuojeluilmoitus, oli kasvanut maakunnassa. Vuonna 2015 lastensuojeluilmoitusten, %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli suurin Kokemäellä, Harjavallassa, Jämijärvellä ja Eurassa.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

0 - 17-vuotiaiden lasten määrä, joista on tehty lastensuojeluilmoitus (THL) (id:1086) 2014 2015 KOKO MAA 63707 66406 SATAKUNTA 2425 2448 Eura 120 183 Eurajoki 92 89 Harjavalta 90 106 Honkajoki 15 12 Huittinen 74 67 Jämijärvi 19 29 Kankaanpää 116 110 K arvia 10 9 Kokemäki 99 109 Merikarvia 21 32 Nakkila 43 68 Pomarkku 34 26 Pori 982 948 Rauma 483 455 Siikainen 30 16 Säkylä 59 58 Ulvila 138 131 Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

Lastensuojeluilmoitusten määräaikojen seuranta

Lastensuojelun aikarajat:

Lastensuojeluasiana vireille tulleiden palvelutarpeiden arviointien käsittely on

- aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä

- valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asian vireille tulosta (Lastensuojelulaki 26 § 3-5 momentti).

Lastensuojeluilmoitusten käsittelyn aloittaminen

156

Satakunnassa lastensuojeluilmoituksien käsittely oli aloitettu 99,2 %:ssa tapauksista lakisääteisen 7 arkipäivän kuluessa, 0,7 % 8-14 arkipäivän kuluessa ja 0,1 % 14 arkipäivän kuluessa ajanjaksolla 1.4-30.9.2016. Lasten- suojeluilmoituksien käsittely aloitettiin Satakunnassa nopeammin kuin koko maassa. Harjavallassa, Porissa ja Kokemäellä käsittelyä ei aloitettu määräajassa.

Lähde: Lastensuojelun määräaikojen seuranta, THL/ak.

Lähde: THL, Säkkinen & Kuoppala (5.10.2016)

157

Lähde: Lastensuojelun määräaikojen seuranta, THL/ak.

Taulukko. Lastensuojeluilmoitusten käsittelyn aloittaminen.

158

1.10.2015-31.3.2016 Käsittely Käsittely Käsittely Lastensuojelun aloitettu 7 aloitettu 8-14 aloitettu yli 14 palveluntarpeen arkipv arkipv arkipv arviointi, yhteensä kuluessa, % kuluessa, % kuluessa, % Eura 84,7 5,6 9,7 29 Eurajoki 92,3 3,9 3,9 11 Harjavalta Honkajoki 100 0 0 5 Huittinen 100 0 0 18 Jämijärvi 100 0 0 8 Kankaanpää 100 0 0 61 Karvia 100 0 0 7 Kokemäki 100 0 0 22 Luvia 100 0 0 18 Merikarvia 100 0 0 8 Nakkila 100 0 0 25 Pomarkku 100 0 0 14 Pori 100 0 0 217 Rauma 100 0 0 120 Siikainen 100 0 0 6 Säkylä 100 0 0 22 Ulvila 96,6 3,5 0 29 Lähde: Lastensuojelun määräaikojen seuranta, THL/ak.

Lähde: THL, Säkkinen & Kuoppala (5.10.2016)

Lastensuojeluilmoitusten käsittelyn valmistuminen

159

Lastensuojeluilmoituksien käsittely oli valmistunut Satakunnassa 92,7 %:ssa lakisääteisen 3 kuukauden kuluessa, 5,6 %:ssa yli kolmen kuukauden, mutta alle neljän kuukauden kuluessa ja 1,7 %:ssa neljän tai yli neljän kuukauden kuluessa ajanjaksolla 1.4-30.9.2016. Käsittely valmistui Satakunnassa harvemmin määräajassa kuin koko maassa. Määräaika ylittyi eniten Harjavallassa, Merikarvialla, Ulvilassa ja Porissa.

Lähde: Lastensuojelun määräaikojen seuranta, THL/ak.

Käsittely Käsittely Käsittely Käsittely Käsittelyä Käsittely Valmistunut Valmistunut Valmistunut Valmistuneet Käsittely Käsittely Lastensuojelun aloitettu 7 aloitettu 8- aloitettu yli aloitettu, ei vielä aloitettu ja 3 kk yli 3:n mutta 4 kk tai yli palvelutarpeen kesken 3 kk kesken, 3 kk palveluntarpeen arkipv 14 arkipv 14 arkipv yhteensä aloitettu aloittamatta kuluessa alle 4 kk:n kuluessa arvioinnit määräajan määräaika arviointi, kuluessa kuluessa kuluessa yhteensä kuluessa yhteensä puitteissa ylitetty yhteensä

1.4. - 30.9.2016 KOKO MAA 44 475 505 290 45 270 439 45 709 19 244 700 436 20 380 5 564 772 26 716 Satakunta 2 207 16 2 2 225 14 2 239 1 182 71 22 1 275 226 8 1 509 Eura 93 0 0 93 0 93 70 0 71 0 0 71 Eurajoki 61 0 0 61 0 61 13 0 0 13 0 16 Harjavalta 111 8 0 119 0 119 47 6 57 11 0 68 Honkajoki 9 0 0 9 0 9 0 0 0 0 Huittinen 43 0 0 43 44 16 0 0 16 0 18 Jämijärvi 18 0 0 18 0 18 0 0 5 0 8 Kankaanpää 110 0 0 110 0 110 35 5 0 40 19 5 64 Karvia 0 0 0 0 0 Kokemäki 96 0 98 100 10 0 0 10 0 14 Luvia 62 0 0 62 0 62 23 0 0 23 0 0 23 Merikarvia 13 0 0 13 0 13 15 17 0 0 17 Nakkila 82 0 0 82 83 22 0 0 22 5 0 27 Pomarkku 20 0 0 20 0 20 7 0 10 0 12 Pori 864 6 2 872 876 718 42 15 775 122 0 897 Rauma 451 0 0 451 5 456 98 0 99 27 0 126 Siikainen 7 0 0 7 0 7 0 0 5 Säkylä 50 0 0 50 51 18 0 0 18 10 0 28 Ulvila 113 0 0 113 0 113 86 7 95 15 0 110 Lähde: Lastensuojelun määräaikojen seuranta, THL/ak.

Lastensuojelun avohuollolliset tukitoimet

Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0 - 17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väes- töstä (THL) (id:1245) indikaattori ilmaisee vuoden aikana lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 0 - 17-vuotiaiden lasten ja nuorten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain mukaan henkilöä, joka ei ole 160 täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. Avohuollon tukitoimet kä- sittävät lapsen ja nuoren tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastamisen turvaamisen sekä muut tarpeen vaatimat tukitoimet. Avohuollon tukitoimiin kuuluvat myös perheen tuki ja kuntoutus.

Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olleiden 0-17-vuotiaiden osuudet ko. ikäryhmästä ovat li- sääntyneet Satakunnassa ajanjaksolla 2011- 2015. Vuonna 2015 heitä oli Satakunnassa suhteellisesti enemmän kuin koko maassa ja eniten Jämijärvellä, Pomarkussa, Harjavallassa ja Siikaisissa.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

161

Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olleiden 18-20-vuotiaiden osuudet ko. ikäryhmästä ovat lisääntyneet Satakunnassa ajanjaksolla 2010-2014. Vuonna 2014 heitä oli Satakunnassa suhteellisesti enem- män kuin koko maassa ja eniten Merikarvialla, Jämijärvellä, Ulvilassa ja Kankaanpäässä.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016/ak

Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olleiden 0-20-vuotiaiden osuudet ko. ikäryhmästä ovat li- sääntyneet Satakunnassa ajanjaksolla 2010-2014. Vuonna 2015 heitä oli Satakunnassa suhteellisesti enem- män kuin koko maassa ja eniten Jämijärvellä, Pomarkussa, Harjavallassa ja Siikaisissa.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016/ak

162

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016/ak

Huostassa tai kiireellisesti sijoitetut

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen (0-20 v.), huostaanottojen (0-17 v.), kiireellisten sijoitusten (0-17 v.) ja laitossijoitusten (0-20 v.) lukumäärät ovat laskeneet Satakunnassa 2014-2015.

Taulukko. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen (0-20 v.), huostaanottojen (0-17 v.), kiireellisten sijoitusten (0-17 v.) ja laitossijoitusten (0-20 v.) lukumäärät 2014-2015.

2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014 2015 Kodin ulkopuolelle Huostaanotot Kiireellisesti sijoitetut Laitossijoitukset sijoitetut (0-20 v.)* (0-17 v.) (0-17 v.) (0-20 v.) (ind. (ind. 3563) (ind. 1077) (ind. 1078) 1083) KOKO MAA 18049 17664 10816 10501 3760 3730 6920 6538 SATAKUNTA 743 695 438 427 183 145 304 275 Eura 52 47 34 29 9 14 9 Eurajoki 15 10 9 9 5 8 5 Harjavalta 37 37 24 25 8 13 9 Honkajoki ** 0 Huittinen 15 8 9 7 7 Jämijärvi 15 8 6 7 5 6 Kankaanpää 35 29 21 20 9 8 9 10 Kokemäki 32 30 11 15 8 5 13 14 Merikarvia 11 11 9 9 Nakkila 17 16 10 11 6 5 Pomarkku 6 Pori 317 308 192 188 70 68 127 126 Rauma 133 130 83 82 33 37 71 68 Siikainen 7 6 0 Säkylä 17 22 12 12 5 5 8 Ulvila 34 31 13 9 19 6 17 12 Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak *Lukumäärät on vuoden aikana eli jos täyttää ehdon (sijoitettu kodin ulkopuolelle/huostassa/avohuollontukitoimen sijoitus/kiireellinen sijoitus/sijoitus laitokseen) niin on poiminnassa mukana. Oheisia lukumääriä ei voi laskea yhteen sillä sama lapsi voi sisältyä kaikkiin kategorioihin/Tuula Kuoppala, THL, 28.11.2016/ak *Tyhjä ruutu tarkoittaa, että tapauksia on alle 5 (tietosuoja) lapsi = 0-17 -vuotias nuori = 18-20 -vuotias 163

Huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna olleet 0 - 17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaa- vanikäisestä väestöstä (THL) (id:1244) indikaattori ilmaisee huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna viimeisim- män sijoitustiedon mukaan olleiden 0 - 17-vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väes- töstä. Sisältää kiireellisesti sijoitetut, huostaan otetut, sekä tahdonvastaisesti huostaan otetut lapset. Luvut si- sältävät huostassa olevat 0 - 17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan. Jos lapsi on ollut huostaan otet- tuna alkuvuodesta ja loppuvuodesta sijoitettuna avohuollon tukitoimena (huostaanotto lopetettu) ei lapsi/nuori ole luvuissa mukana.

Huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna olleiden 0 - 17-vuotiaiden osuudet vastaavanikäisestä väestöstä olivat pysyneet Satakunnassa samoina 2011-2015 ja olivat suurempia kuin koko maassa. Vuonna 2015 heidän osuus oli suurin Jämijärvellä, Harjavallassa ja Merikarvialla.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

Huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna olleet 0 - 17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) (id:1244) 2014 2015 KOKO MAA 12252 12090 SATAKUNTA 508 494 Eura 34 29 Eurajoki 13 10 Harjavalta 25 23 Huittinen 9 7 Jämijärvi 10 8 Kankaanpää 24 26 Kokemäki 11 17 Merikarvia 10 9 Nakkila 11 11 Pori 218 219 Rauma 98 102 Säkylä 11 16 Ulvila 26 12 Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak 164

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-20-vuotiaiden yleisimmät sijoituspaikat Satakunnassa 2015 olivat perhe, laitos ja ammatillinen perhekoti. Koko maahan verrattuna sekä perhe- että laitossijoitus olivat Satakunnassa ylei- sempiä kuin koko maassa. Satakunnassa perhesijoitus oli lisääntynyt ja laitossijoitus vähentynyt 2014-2015.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevat 0 - 20-vuotiaat vastaavanikäisestä ikäryhmästä (%) sekä kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 - 20-vuotiaat lapset ja nuoret sijoituspaikan mukaan % kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista (THL) (id: 3563, 1081-1084) Sijoitetut 0-2 Sijoitetut 0-20 Perhe Ammatillinen perhekoti Laitos Muu 2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014 2015 KOKO MAA 7,1 5,9 38,4 40,2 12,1 11,7 38,3 37 11,1 11 SATAKUNTA 7,2 6,3 41,9 44,6 7,9 7,1 40,9 39,6 9,3 8,8 Eura 6,5 6,8 42,3 44,7 26,9 19,1 28,8 34 Eurajoki 6,7 4,6 35,7 50 0 0 50 50 0 Harjavalta 8,2 8,1 45,9 45,9 0 0 35,1 24,3 18,9 29,7 Kokemäki 7,9 7,7 21,9 33,3 0 40,6 46,7 25 20 Luvia 3,8 4 0 0 0 Nakkila 5 4,9 41,2 43,8 0 0 35,3 31,3 Honkajoki 4,8 4,7 0 0 0 Jämijärvi 6,9 10,7 53,3 62,5 40 0 0 Kankaanpää 7,7 6,9 60 51,7 25,7 34,5 K arvia 1,9 3,1 Siikainen 9,3 7,9 0 0 Merikarvia 7,1 5,6 81,8 72,7 0 0 0 Pomarkku 7,4 8,8 0 0 0 Pori 7,6 6,8 45,4 47,1 10,4 8,8 40,1 40,9 4,1 3,2 Ulvila 6,1 5,4 35,3 48,4 50 38,7 0 Huittinen 6,4 4,5 53,3 0 0 46,7 0 0 Rauma 8,2 6 30,8 34,6 9,8 10 53,4 52,3 6 Säkylä 5,5 4,8 41,2 36,4 0 0 29,4 36,4 29,4 27,3

165

Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-20-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä indikaattori (ind. 3563) sisältää kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti sijoitetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut, jälkihuollossa olevat lapset ja nuoret. Vuoden aikana kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-20- vuotiaiden osuus prosentteina vastaavanikäisistä oli Satakunnassa vuonna 2014 suurempi ja 2015 sama kuin koko maassa. 2015 sijoitettujen osuus oli suurin Harjavallassa, Jämijärvellä ja Merikarvialla.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016/ak

Ennakkotieto: Lastensuojelu 2015. 6.4.2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. www.thl.fi/tilastot/lastensuojelu.

Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat lapset Lastensuojelun avohuollon asiakkaina olleet 0-20-vuotiaat lapset ja nuoret 0-17-åriga barn som placerats utom hemmet 0-20-åriga barn och unga som varit klienter i barnskyddets öppenvård

Yht. 2014 % vastaavasta Yht. 2015 % vastaavasta Yht. 2014 % vastaavasta Yht. 2015 % vastaavasta Maakunta ikäryhmästä ikäryhmästä ikäryhmästä ikäryhmästä Kotikunta (%) (%)

Satakunta Eur a 40 1,6 24 1,0 185 6,5 188 6,8 Eurajoki 14 1,1 9 0,7 98 6,7 66 4,6 Harjavalta 34 2,6 33 2,5 124 8,2 121 8,1 Honkajoki 0 0,0 alle 5 alle 5 17 4,8 16 4,7 Huittinen 13 0,7 alle 5 alle 5 142 6,4 99 4,5 Jämijärvi 13 3,4 8 2,2 31 6,9 46 10,7 Kankaanpää 31 1,4 28 1,3 200 7,7 175 6,9 Karvia 0 0,0 0 0 9 1,9 14 3,1 Kokemäki 20 1,5 ei saatu ei saatu 121 7,9 ei saatu ei saatu Köyliö 6 1,4 6 1,4 27 5,0 12 2,3 Luvia 0 0,0 0 0 31 3,8 33 4,0 Merikarvia 10 1,8 9 1,7 45 7,1 34 5,6 Nakkila 12 1,0 12 1,1 67 5,0 65 4,9 Pomarkku alle 5 alle 5 alle 5 alle 5 37 7,4 44 8,8 Por i 265 1,7 257 1,7 1408 7,6 1239 6,8 Rauma 118 1,6 116 1,6 708 8,2 511 6,0 Siikainen 7 2,7 alle 5 alle 5 28 9,3 22 8,0 Säkylä 6 0,7 10 1,3 54 5,7 57 6,3 Ulvila 26 0,9 27 1,0 200 6,1 175 5,4 Lähde: https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/lasten-nuorten-ja-perheiden- sosiaalipalvelut/lastensuojelu (28.11.2016)

166

Lastensuojelun kustannukset

Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon kustannukset asukasta kohti olivat Satakunnassa alhaisemmat kuin koko maassa 2015. Kustannukset olivat korkeimmat Harjavallassa, Jämijärvellä ja Siikaisissa.

http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/asiakasmaksut-talous- rahoitus/talous/nettokustannukset/2015/Sivut/default.aspx /ak

10.4 Lasten, nuorten ja perheiden somatiikan ja psykiatrian hoitojaksot ja käynnit

Yhteenveto tilastoista:

- Somaattisen erikoissairaanhoidon 0-17-vuotiaita vuodeosaston potilaiden osuus oli Satakunnassa suurempi kuin koko maassa 2014 - 2015 ja lisääntynyt. Vuonna 2015 ko. ikäryhmän potilaita oli hoidettu

suhteellisesti eniten Jämijärveltä, Säkylästä, Luvialta, Siikaisista ja Merikarvialta.

- Lastentautien erikoisalan avohoitokäyntejä vuoden aikana tuhatta 0-14-vuotiasta kohti oli Satakunnassa

enemmän kuin koko maassa vuosina 2014 ja 2015 ja lisääntynyt. Vuonna 2015 ko. ikäryhmän avohoito-

käyntejä oli suhteellisesti eniten Ulvilasta, Säkylästä, Jämijärveltä ja Raumalta.

- Lastenpsykiatrian erikoisalan avohoitokäynneillä vuoden aikana hoidettuja potilaita tuhatta 0-12-vuotiasta ja tuhatta 13-17-vuotiasta kohti oli Satakunnassa enemmän kuin koko maassa vuosina 2014 ja 2015 ja määrät olivat lisääntyneet. Vuonna 2015 0-12-vuotiaita oli suhteellisesti eniten Pomarkusta, Luvialta ja Harjavallasta ja 13-17-vuotiaita oli suhteellisesti eniten Kankaanpäästä, Porista ja Harjavallasta.

- Vuosina 2014 ja 2015 psykiatrisessa sairaalassa hoidettujen 0-6-vuotiaiden potilaiden lukumäärät vuodessa tuhatta vastaavanikäisten ryhmää kohti olivat Satakunnassa vastaavia kuin koko maassa, mutta 7-

12-vuotiaiden ryhmässä suurempia kuin koko maassa. Ikäryhmässä 13-17-vuotiaat vastaavat suhdelu-

vut olivat Satakunnassa pienempiä koko maahan verrattuna. Tietosuojan vuoksi yksittäisten kuntien tie-

toja ei ole saatavilla.

167

TILASTOT

Somaattisen erikoissairaanhoidon 0-17-vuotiaita vuodeosaston potilaiden osuus tuhatta vastaavanikäistä kohti oli Satakunnassa suurempi kuin koko maassa 2014 - 2015 ja lisääntynyt. Vuonna 2015 ko. ikäryhmän potilaita oli hoidettu erikoissairaanhoidossa suhteellisesti eniten Jämijärveltä, Säkylästä, Luvialta, Siikaisista ja Merikar- vialta.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016/ak

Lastentautien erikoisalan avohoitokäyntejä vuoden aikana tuhatta 0-14-vuotiasta kohti oli Satakunnassa enem- män kuin koko maassa vuosina 2014 - 2015 ja lisääntynyt. 2015 ko. ikäryhmän potilaiden avohoitokäyntejä oli suhteellisesti eniten Ulvilasta, Säkylästä, Jämijärveltä ja Raumalta.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016/ak

168

Lastenpsykiatrian erikoisalan avohoitokäynneillä vuoden aikana hoidettuja potilaita tuhatta 0-12-vuotiasta ja tuhatta 13-17-vuotiasta kohti oli Satakunnassa enemmän kuin koko maassa vuosina 2014 ja 2015 ja määrät olivat lisääntyneet. Vuonna 2015 0-12-vuotiaita oli suhteellisesti eniten Pomarkusta, Luvialta ja Harjavallasta ja 13-17-vuotiaita oli suhteellisesti eniten Kankaanpäästä, Porista ja Harjavallasta.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016/ak

169

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016/ak

Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / 1 000 0 - 12- vuotiasta (id:2483) ja nuorisopsykiatria / 1000 13 - 17-vuotiasta (id. 2484) 2014 2015 2014 2015 0-12 v. 0-12 v. 13-17 v. 13-17 v. KOKO MAA 249,4 279,1 973,2 1057 SATAKUNTA 289,5 305,9 1542,5 1620,5 Eura 285,6 278 927,4 797 Eurajoki 218,8 206,1 588,8 538,9 Harjavalta 336,6 370,4 1827,5 1645,6 Kokemäki 412,9 348,6 1547,8 1577 Luvia 96,7 419,2 1000 1005,2 Nakkila 444,2 290 1481,4 1373,5 Honkajoki 83,3 307,7 443 675 Jämijärvi 7,7 87,3 679,7 1033,6 Kankaanpää 220,2 309,8 1923,7 2339,4 K arvia 23,7 78,1 264,3 255,5 Siikainen 150,3 38 505,6 108,4 Merikarvia 266,8 128,9 943 1197,5 Pomarkku 383,8 526 780,8 1427,6 Pori 294 305,1 2147,2 2170,6 Ulvila 276,1 300,6 1303,8 1588,8 Huittinen 192 167,4 1067,9 1061,2 Rauma 324,3 367 1303,7 1290,7 Säkylä 429,2 351,5 488,4 1344,6

Vuosina 2014 ja 2015 psykiatrisessa sairaalassa hoidettujen 0-6-vuotiaiden potilaiden lukumäärät vuodessa tuhatta vastaavanikäisten ryhmää kohti olivat Satakunnassa vastaavia kuin koko maassa, mutta 7-12-vuotiaiden ryhmässä suurempia. Ikäryhmässä 13-17-vuotiaat vastaavat suhdeluvut olivat Satakunnassa pienempiä koko maahan verrattuna. Tietosuojan vuoksi yksittäisten kuntien tietoja ei ole saatavilla.

170

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

Alle 18-vuotiaiden kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden osuus vastaavanikäisistä oli Satakunnassa samansuuruinen tai pienempi kuin koko maassa 2011-2015. Vuonna 2015 eniten palveluja käytettiin Harjavallassa, Kokemäellä ja Luvialla. Raumalla perheneuvolan palvelua ei ole ollut 2013 - 2014. Organisaatiosta saadun tiedon mukaan Raumalla verkostoitunut perhekeskus on perustettu 2015, josta saa perheneuvolatyyppisesti tukea.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

171

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1 000 alle 18-vuotiasta (id:1243) 2011 2012 2013 2014 2015 KOKO MAA 72 74 74 74 73 SATAKUNTA 72 74 51 53 64 Eura 69 77 68 36 31 Eurajoki 2 8 2 7 1 Harjavalta 144 139 135 86 116 Kokemäki 97 109 96 128 111 Luvia 131 125 67 79 102 Nakkila 67 68 77 77 72 Honkajoki 51 42 58 54 86 Jämijärvi 53 57 43 39 24 Kankaanpää 73 71 61 68 59 K arvia 52 54 37 15 33 Siikainen 35 42 56 34 46 Merikarvia 15 30 22 30 0 Pomarkku 40 35 22 20 25 Pori 110 113 56 62 86 Ulvila 23 32 39 57 0 Huittinen 126 135 138 126 Rauma 0 0 0 0 66 Säkylä 56 48 53 70 83 Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

172

10.5 Äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitaja- ja lääkärivoimavarat

Kuva. Terveydenhoitajien ja lääkäreiden valtakunnalliset henkilöstösuositukset äitiys- ja lastenneuvolassa.

**kun loma-ajalla on sijainen. Lähde: (THL, 2016).

Valtakunnalliset suositukset lääkärien ja hoitotyöntekijöiden mitoitukseen:

Kokopäivätoimisella terveydenhoitajalla tai kätilöllä voi olla enintään 76 raskaana olevaa naista tai perhettä,

kun terveydenhoitajalla tai kätilöllä on sijainen. Riittävän osaamisen varmistamiseksi tulee terveydenhoita-

jan tai kätilön vastuulla olla vähintään 38 raskaana olevaa naista.

Lääkäreillä vastaava suositus on enintään 600 raskaana olevaa naista kun lääkärillä on sijainen. Jos lääkäri

työskentelee äitiysneuvolassa vain osan työajastaan, jaetaan kokopäivätoimista lääkäriä varten mitoitettu

raskaana olevien määrä kyseisellä osuudella. Esimerkiksi jos lääkäri työskentelee kaksi päivää viikossa, voi

hänellä olla korkeintaan 240 (600/5 X 2=240) raskaana olevaa vastuullaan.

Jos terveydenhoitaja tekee yhdistettyä äitiys- ja lastenneuvolatyötä siten, että puolet työajasta on äitiysneu-

volatyötä, voi hänen vastuullaan olla 38 raskaana olevaa naista.

Mikäli terveydenhoitaja tai lääkäri työskentelee alueella, jossa on paljon maahanmuuttajia tai muita eri-

tyistä tukea tarvitsevia perheitä, asiakaskunnan täytyy olla pienempi.

Lähde:

https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/aitiys_ja_lastenneuvola/aitiysneuvola

Maakunnan äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitaja- ja lääkärivoimavarat olivat valtakunnallisten suositusten mukaisia vuonna 2015 muualla paitsi lastenneuvolassa, jossa lääkäriresurssit lastenneuvolassa eivät täytä STM:n valtakunnallisia henkilöstömitoitussuosituksia. Suositukset ylittävillä asiakasmäärillä on erittäin vaikeaa toteuttaa ehkäisevää työtä laadukkaasti ja sisällöllisesti riittävän kattavasti. Riittävät henkilöstöresurssit mah- dollistavat moniammatillisen yhteistyön ja myös ammattitaidon ylläpitämisen.

Satakunnan maakunnassa yhtä kokopäivätoimista terveydenhoitajaa kohden oli äitiysneuvolassa keskimäärin 71 raskaana olevaa naista / perhettä ja koko maassa vastaavasti 72. Lastenneuvolassa paras terveydenhoita- jatilanne oli Satakunnassa, jossa kokopäivätoimisella terveydenhoitajalla oli vastuullaan keskimäärin 293 lasta vuonna 2015.

173

Kuva. Raskaana olevien ja 0–6-vuotiaiden lasten lukumäärät kokopäivätoimista terveydenhoitajaa kohden vuonna 2015.

Lähde: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134672/URN_ISBN_978-952-302-886-9.pdf?sequence=1/ak

Satakunnan maakunnassa raskaana olevien naisten lääkärikohtainen lukumäärä kokopäivätoimista lääkäriä kohden oli pienempi kuin koko maassa, mutta 0–6-vuotiaiden lasten lukumäärä kokopäivätoimista lääkäriä kohden oli Satakunnassa suurempi kuin koko maassa vuonna 2015.

Kuva. Raskaana olevien ja 0–6-vuotiaiden lasten lukumäärät kokopäivätoimista lääkäriä kohden vuonna 2015.

Lähde: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134672/URN_ISBN_978-952-302-886-9.pdf?sequence=1/ak

174

10.6 Asiakastyytyväisyys lasten, nuorten ja perheiden palveluissa

Yhteenveto tilastoista: - Terveyskeskusten asiakaspalautekyselyssä 2014 Satakunnan asiakkaiden antamien arvioiden keskiarvot väittämään ”Minulle jäi tunne, että minusta välitettiin kokonaisvaltaisesti” (Asteikko 1 (täysin eri mieltä) – 5 (täysin samaa mieltä) olivat samaa luokkaa (ka 4,7) kuin koko maassa keskimäärin. Satakun- nassa äitiysneuvoloiden asiakkaiden arviot olivat hieman heikompia, lastenneuvolassa samoja ja äitiys- ja lastenneuvoloissa hieman parempia kuin koko maassa. - Terveyskeskusten asiakaspalautekyselyssä 2014 Satakunnan asiakkaiden antamien arvioiden keskiarvot väittämään ”Koin saamani palvelun hyödylliseksi” (Asteikko 1 (täysin eri mieltä) – 5 (täysin samaa mieltä) olivat samaa luokkaa (ka 4,6) kuin koko maassa keskimäärin. Satakunnassa äitiysneuvoloiden ja lastenneuvoloiden asiakkaiden arviot olivat samoja, mutta äitiys- ja lastenneuvoloissa hieman parempia kuin koko maassa.

TILASTOT

Terveyskeskusten asiakaspalautekyselyssä 2014 Satakunnan asiakkaiden antamien arvioiden keskiarvot väittä- mään ”Minulle jäi tunne, että minusta välitettiin kokonaisvaltaisesti” Asteikko 1 (täysin eri mieltä) – 5 (täysin samaa mieltä) olivat samaa luokkaa (ka 4,7) kuin koko maassa keskimäärin. Satakunnassa äitiysneuvoloiden asiakkaiden arviot olivat hieman heikompia, lastenneuvolassa samoja ja äitiys- ja lastenneuvoloissa hieman parempia kuin koko maassa.

Taulukko. Asiakastyytyväisyys (kohtelu ja asiakaspalvelu) palvelutyypeittäin ja neuvoloittain 2014. Keskiarvo äitiysneuvolan asiakkaiden antamista arvoista väittämään ”Minulle jäi tunne, että minusta välitettiin kokonaisvaltaisesti” (Asteikko 1 (täysin eri mieltä) – 5 (täysin samaa mieltä)

Kaikki palvelut Äitiysneuvola Lastenneuvola Äitiys- ja lastenneuvola Kohtelu / Asiakaspalvelu KOKO MAA 4,7 4,8 4,7 4,7 SATAKUNTA 4,7 4,7 4,7 4,8 Eura 4,7 4,8 4,5 5 Eurajoki 4,9 4,8 5 5 Harjavalta 4,5 4,3 4,7 Honkajoki 4 3,7 4,5 Huittinen 4,8 5 4,7 Jämijärvi 5 5 5 Kankaanpää 4,6 4,5 4,7 5 Karvia 4,7 4,7 Kokemäki 4,9 5 4,8 Köyliö 4,7 4,7 Luvia 4,8 4,8 4,8 Merikarvia 5 5 5 5 Nakkila 4,8 4,7 5 4,5 Pomarkku 4,8 5 4,5 Pori 4,6 4,7 4,5 4,3 Rauma 4,8 4,7 4,8 5 Säkylä 5 5 4,9 5 Siikainen 4,5 4,5 Ulvila 4,7 4,3 4,9 5 Lähde: THL, Terveyskeskusten asiakaspalautekyselyt.

175

Taulukko. Neuvoloiden asiakastyytyväisyys: Kohtaaminen asiakaspalvelussa.

Palvelun Palvelun Lapsen Lapsen Henkilökunnan Henkilökunnan Sähköinen Sähköinen toteutuminen toteutuminen kehityksen kehityksen tavoitettavuus tavoitettavuus, asiointi asiointi, lkm kohtuullisessa kohtuullisessa tukeminen ja tukeminen ja lkm ajassa ajassa, lkm seuranta lääkärin seuranta vastaanotolla lääkärin vastaanotolla, 2014 lkm KOKO MAA 4,7 11 769 4,2 7 077 4,1 11 754 3,5 11 403 SATAKUNTA 4,7 434 4,3 269 4,2 433 3,4 430 Eura 4,7 51 4 30 4 51 3,1 49 Eurajoki 4,8 28 4,8 19 3,9 28 3,7 27 Harjavalta 4,5 21 4 11 4 21 3,3 21 Honkajoki 4 5 4,5 2 4,4 5 3,4 5 Huittinen 4,8 18 4,4 11 4,4 18 3,4 18 Jämijärvi 5 5 3,5 2 5 5 3 5 Kankaanpää 4,5 31 4,7 20 4,3 30 3,4 31 Karvia 4,8 9 4,2 9 4,4 9 3,7 9 Kokemäki 4,8 9 4 6 4,3 9 3,4 8 Köyliö 5 7 4,7 7 5 7 3 7 Lavia Luvia 4,9 12 4,7 6 4,5 12 3,4 12 Merikarvia 4,3 10 4,6 7 3,1 10 3,2 10 Nakkila 4,5 12 4,3 6 4 12 3 12 Pomarkku 4,7 6 4 2 4,7 6 3,7 6 Pori 4,6 92 4,2 57 4,2 92 3,5 92 Rauma 4,7 81 4,1 52 4,1 81 3,4 81 Säkylä 5 21 4,7 10 4,6 21 4 21 Siikainen 5 2 4,5 2 5 2 3 2 Ulvila 4,7 14 4,3 10 3,9 14 3,4 14 Lähde: https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/sade/neuvolakysely/fact_neuvolakysely?row=alue-11742&column=measure-11615/ak

Terveyskeskusten asiakaspalautekyselyssä 2014 Satakunnan asiakkaiden antamien arvioiden keskiarvot väittä- mään ”Koin saamani palvelun hyödylliseksi” (Asteikko 1 (täysin eri mieltä) – 5 (täysin samaa mieltä) olivat samaa luokkaa (ka 4,6) kuin koko maassa keskimäärin. Satakunnassa äitiysneuvoloiden ja lastenneuvoloiden asiakkaiden arviot olivat samoja, mutta äitiys- ja lastenneuvoloissa hieman parempia kuin koko maassa.

Taulukko. Asiakastyytyväisyys (palvelun hyödyllisyys) palvelutyypeittäin ja neuvoloittain 2014. Keskiarvo ter- veysaseman asiakkaiden antamista arvioista väittämään ”Koin saamani palvelun hyödylliseksi” (Asteikko 1 (täy- sin eri mieltä) – 5 (täysin samaa mieltä).

Kaikki palvelut Äitiysneuvola Lastenneuvola Äitiys- ja lastenneuvola

Palvelun hyödyllisyys KOKO MAA 4,6 4,7 4,6 4,6 SATAKUNTA 4,6 4,7 4,6 4,9 Eura 4,7 4,8 4,6 5 Eurajoki 4,8 4,9 4,7 5 Harjavalta 4,4 4,4 4,4 Honkajoki 4,2 3,7 5 Huittinen 4,7 4,9 4,5 Jämijärvi 5 5 5 Kankaanpää 4,6 4,5 4,7 5 Karvia 4,8 4,8 Kokemäki 4,7 4,7 4,7 Köyliö 4,9 4,9 Luvia 5 5 5 Merikarvia 4,7 5 4,5 5 Nakkila 4,8 4,8 4,8 4,5 Pomarkku 4,8 5 4,5 Pori 4,5 4,8 4,3 5 Rauma 4,6 4,7 4,6 5 Säkylä 4,9 5 4,8 5 Siikainen 4,5 4,5 Ulvila 4,6 4 4,9 5 Lähde: THL, Terveyskeskusten asiakaspalautekyselyt/ak 176

Taulukko. Neuvoloiden asiakastyytyväisyys: Palvelun hyödyllisyys.

Palvelun Palvelun Lapsen Lapsen Henkilökunnan Henkilökunnan Sähköinen Sähköinen toteutuminen toteutuminen kehityksen kehityksen tavoitettavuus tavoitettavuus, asiointi asiointi, lkm kohtuullisessa kohtuullisess tukeminen ja tukeminen ja lkm ajassa a ajassa, lkm seuranta seuranta lääkärin lääkärin vastaanotolla vastaanotolla, 2014 lkm KOKO MAA 4,7 11 769 4,2 7 077 4,1 11 754 3,5 11 403 SATAKUNTA 4,7 434 4,3 269 4,2 433 3,4 430 Eura 4,7 51 4 30 4 51 3,1 49 Eurajoki 4,8 28 4,8 19 3,9 28 3,7 27 Harjavalta 4,5 21 4 11 4 21 3,3 21 Honkajoki 4 5 4,5 2 4,4 5 3,4 5 Huittinen 4,8 18 4,4 11 4,4 18 3,4 18 Jämijärvi 5 5 3,5 2 5 5 3 5 Kankaanpää 4,5 31 4,7 20 4,3 30 3,4 31 Karvia 4,8 9 4,2 9 4,4 9 3,7 9 Kokemäki 4,8 9 4 6 4,3 9 3,4 8 Köyliö 5 7 4,7 7 5 7 3 7 Lavia Luvia 4,9 12 4,7 6 4,5 12 3,4 12 Merikarvia 4,3 10 4,6 7 3,1 10 3,2 10 Nakkila 4,5 12 4,3 6 4 12 3 12 Pomarkku 4,7 6 4 2 4,7 6 3,7 6 Pori 4,6 92 4,2 57 4,2 92 3,5 92 Rauma 4,7 81 4,1 52 4,1 81 3,4 81 Säkylä 5 21 4,7 10 4,6 21 4 21 Siikainen 5 2 4,5 2 5 2 3 2 Ulvila 4,7 14 4,3 10 3,9 14 3,4 14 Lähde: THL, Terveyskeskusten asiakaspalautekyselyt/ak

177

11VANHUSTEN HOITO- JA HOIVAPALVELUT

Satakunnan tilanne Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on asiakkaiden tasavertainen ja oikeudenmukainen kohtelu. Van- husten hoitoja hoivapalvelujen tarvetta (esim. yksinasuvien osuus 75 vuotta täyttäneistä) ja vaikuttavuutta (esim. kotona asuvien osuus 75 vuotta täyttäneistä) kuvaavat THL:n indikaattorit vaihtelivat maakunnan eri osissa ja kuntien välillä on eroja. Satakunnassa 75 vuotta täyttäneiden koettu terveydentila on huonompi kuin koko maassa ja he saivat tilastojen mukaan Satakunnan maakunnan eri osissa eriarvoisesti hoitoja hoivapalveluja. Maakunnan vanhuspalvelut eivät täytä STM:n laatusuosituksia ja palvelurakenne on edelleen laitospainotteinen. Maakunnan eri osissa kuntakohtaiset erot olivat suuria. Kotona asuvien ja sään- nöllisen kotihoidon piirissä olevien osuudet olivat koko maata pienemmät. Tavallisessa palveluasumisessa (henkilökunta paikalla vain päivällä) asuvien osuudet olivat Satakunnassa pienemmät, mutta tehostetussa palveluasumisessa (henkilökunta paikalla ympäri vuorokauden) asuvien osuudet olivat suurempia ja vanhainkodeissa asuvien osuudet samansuuruisia kuin koko maassa. Omaishoidon tuen saajien ja perhehoidon osuus oli Satakunnassa suurempi kuin koko maassa. Sairaalahoito ja laitoshoidon hoitojaksoja on enemmän kuin koko maassa, samoin erikoissairaanhoidon hoitopäivät olivat lisääntyneet.

STM:n laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017-2019 teemat: (1) Turvataan yhdessä mahdollisimman toimintakykyistä ikääntymistä (2) Asiakas-/palveluohjaus keskiöön (3) Laadulla on tekijänsä (4) Ikäystävällinen palvelujen rakenne yhdistää asumisen ja palvelut uudella tavalla (5) Teknologiasta kaikki irti Lähde: http://stm.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-00-3960-8

Valinnanvapaus yksityisten palvelujen käyttämiseksi tulee laajenemaan erityisesti ikäihmisten palveluissa. Asi- akkaat voivat tulevaisuudessa hankkia itselleen palveluita myös palvelusetelin, asiakassetelin tai henkilökoh- taisen budjetoinnin avulla. ”Asiakas- ja palveluohjaus on keskeinen osa iäkkäiden palvelukokonaisuutta. Sen tavoitteena on helpottaa neuvoa, apua, tukea ja palveluita hakevien ihmisten ja palveluja jo saavien asiakkaiden elämää sekä koordinoida ja sujuvoittaa palveluiden kohdentumista asiakkaiden arvioitujen palvelutarpeiden mukaan. Palveluohjauksen keskeisiä periaatteita asiakkaan kannalta on matala kynnys, saavutettavuus 24/7, yhteydenoton helppous ja yhdenvertaisuus. Palveluohjaukselle tyypillistä on verkostomainen työskente- lytapa. Se toimii yhteistyössä eri tahojen ammattilaisten kanssa sekä omaisten kanssa.” (http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80132/06_2017_Laatusuositusjulkaisu_fi_kansilla.pdf.)

Satakunnan maakunnan vanhusten hoitoja hoivapalvelujen tavoite ja toimenpide-ehdotukset perustuvat tilastoaineiston (THL, KUVA-indikaattorit) perusteella laadittuihin linjauksiin, lainsäädännön vaatimuksiin, valtakunnallisiin ikäihmisten laatusuosituksiin (STM 2013, STM 2017), STM:n I & O –kärkihankkeen linjauksiin ja SITRAn tietopaketteihin. Satakunnan muutosagentti on kommentoinut luonnosta ja alan asiantuntijoita on kuultu laajasti.

178

Tavoitteet ja toimenpiteet 2017+ Maakunta järjestää alk. 1.1.2020 Mittari / indikaattori Asiakaslähtöiset sote-palvelut Palvelurakenteen keventäminen kotihoitoa kehittämällä Kotona asuu 94 % 75 vuotta täyttäneistä. Sotkanet (ind. 237, 1570, 2670-2672, Säännöllisen kotihoidon piirissä on 16 % 75 vuotta täyttäneistä. 3216, 3367, 3544) Intensiivisen kotihoidon saajien määrä lisääntyy. Kotihoidon palvelut ympärivuorokautisesti 24/7. Omaishoidon tuen saajien osuus on 8 % 75 vuotta täyttäneistä. Kotikuntoutus lisääntyy. Ensihoito kotihoitoa tukeva (ensihoitokeskus) - Akuuttikotihoidon kehittäminen. Vaihtoehtoisten asumispalvelujen kehittäminen Ympärivuorokautisessa (tehostetussa) palveluasumisessa on 6 % Sotkanet (ind. 3261) 75 vuotta täyttäneistä. Ympärivuorokautisen hoidon sisältö uudistuu. Kevyet asumisrat- kaisut (senioritalot, yhteisölliset asumismuodot, ryhmämuotoiset palvelut) täydentävät ympärivuorokautista palveluasumista. Alueellinen integraatio Tavoitteina yhtenäinen palvelujen saatavuus ja yhtenäiset tilas- Sotkanet (ind. 1942, 2696, 3116, tointikäytännöt, mittarit ja myöntämiskriteerit sekä valinnanva- 3262, 3466, 4221) pauden (asiakasseteli, henkilökohtainen budjetti) lisääminen. Luodaan maakunnalliset ikäihmisten palveluohjauksen ja -neuvonnan (KAAPO) sekä palvelutarpeen arvioinnin mallit. Lisätään perhe- ja omaishoitoa ja tuetaan omaishoitajia. Peruste- taan kaikenikäisten perhe- ja omaishoidon osaamiskeskus. Monialaisen kuntoutuksen, geriatrian, muistiasiantuntijuuden ja saattohoidon asiantuntijuuden sisällyttäminen ikäihmisten palve- luketjuun. Yksityisen ja 3. sektorin (järjestöt, yritykset, seurakunnat, vanhus- neuvostot, kansalaisraadit) roolin vahvistaminen avustavissa teh- tävissä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vanhusten hoitoja hoivapalveluissa Ikäihmisten osallisuutta ja vastuunottoa omasta hyvinvoinnista Sotkanet (ind. 699, 4075, 4272, (Omahoito) lisätään. 4287, 4336, 4368, 4374, 4414, 4448, Toimintakyvyn ylläpitäminen ja ennaltaehkäisevä toiminta mm. 4539) hyvinvointia edistävät kotikäynnit yksinäisyyden vähentämiseksi. Ikäihmisten ravitsemusneuvonta, liikunnan lisääminen ja alkoholin käytön vähentämien, kaatumisten (lonkkamurtumien) ja tapaturmien ehkäisy sekä lääkitysten arviointi. Yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Digitaalisten palvelujen ja sähköisen asioinnin lisääminen Omahoitoa tukevat sähköiset palvelut, gero-, turva- ja hyvinvoin- titeknologia, virtuaalikäynnit, ”päivystys olohuoneessa” –malli, mobiililääkäri, robotisaatio, toiminnan ohjausjärjestelmät, asiak- kuuden hallintajärjestelmät.

Linjaukset: - Erityisesti intensiivistä kotihoitoa saavien asiakkaiden ja omaishoitajien ja ikäihmisten perhehoitajien määrää pitäisi lisätä. - Maakunnan alueella tulisi kehittää kotihoidon sisältöjä, yhtenäistää käytäntöjä ja myöntämiskriteereitä, perustaa mahdollisesti maakunnallinen omais- ja perhehoidonkeskus, joka verkostoituu lähipalveluiden tueksi sekä kehittää uusia ikäihmisten yhteisöllisiä asumismuotoja ja hyödyntää teknologiaa 179

Kuva. Sote-palvelurakenne luonnos Satakunnan vanhusten hoitoja hoivapalveluissa perustuen Sote-tietopaketteihin (versio 2.0) ja lainsäädäntöön.

180

11.1 Laatusuositukset ja palvelurakenne vanhustenhoidossa

STM:n (2013) vanhustenhoidossa valtakunnalliset tavoitteet, joita kuntien tavoitteita asetettaessa on tarkas- teltava suhteessa kunnan asukkaiden tarpeisiin ovat seuraavat:

Lähde: https://www.julkari.fi/handle/10024/110355

Yhteenveto tilastoista: - Satakunnan ikäihmisten palvelurakenne on kehittynyt positiiviseen suuntaan 2015-2016. - Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuudet olivat Satakunnassa pienempiä kuin koko maassa. STM:n laatusuositukset täyttyivät Eurassa, Eurajoella, Nakkilassa, Honkajoella ja Pomarkussa. - Yksinasuvia 75 vuotta täyttäneitä oli vähemmän kuin koko maassa. Heidän osuus oli suurin Porissa, Eurassa ja Raumalla ja pienin Ulvilassa, Siikaisissa ja Honkajoella. - Perhehoidossa olleiden vanhusten määrä on lisääntynyt 2014-2015. Vuonna 2015 vanhuksia oli perhehoidossa Satakunnassa 30. Eurassa 15, Karviassa 7, Raumalla 6 ja Eurajoella 2. - Omaishoidon tuen osuus oli 2015 selvästi laatusuosituksen tavoitetta pienempi kaikissa SATSHP:n jäsenkunnissa Honkajokea, Jämijärveä ja Säkylää lukuunottamatta. - Säännöllistä kotihoitoa saavien 75 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väes- töstä oli 2016 Satakunnassa pienempi (9,7 %) kuin koko maassa (11,3 %) ja pienentynyt 2015-2016. Vuonna 2016 osuus oli STM:n laatusuositusten mukainen Kokemäellä ja Honkajoella. - Satakunnassa 75 v. täyttäneistä intensiivistä kotihoitoa vähintään 30 käyntiä kuukaudessa saavien osuudet olivat pienempiä kuin koko maassa kaikissa ryhmissä (30-59 käyntiä/kk, 60-89 käyntiä/kk ja yli 90 käyntiä/kk). vuonna 2015 ja pienentynyt ryhmässä yli 90 käyntiä/kk vuosina 2015-2016. Intensiivistä kotihoitoa saaneiden osuus oli suurin Eurajoella, Eurassa, Säkylässä ja Merikarvialla. - Ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli Satakunnassa pienempi kuin koko maassa 2014-2015. Vuonna 2015 tavallisen palveluasumisen 75 vuotta täyttäneiden osuus oli suurin Pohjois-Satakunnan alueella, Eura- joella ja Pomarkussa. - Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 v. täyttäneiden asiakkaiden osuudet oli suurempia kuin koko maassa. Osuudet olivat laatusuositusten mukaisia vain Eurassa, niiden alle Eurajoella ja Nakkilassa ja muissa kunnissa yli laatusuositusten. TILASTOT- Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevien 75 v. täyttäneiden osuus oli Satakunnassa yhtä suuri kuin koko maassa. STM:n laatusuositukset täyttyivät Eurassa, Harjavallassa, TILASTOTNakkilassa, Karviassa, Siikaisissa, Ulvilassa ja Huittisissa. Osuudet olivat alle laatusuositusten Kokemä- Palvelurakenneellä, Merikarvialla ja Porissa ja yli Eurajoella, Luvialla ja Raumalla. 181

Satakunnan ikäihmisten palvelurakenne on kehittynyt positiiviseen suuntaan vuodesta 2015 vuoteen 2016. Kotona asuvien 75 v. täyttäneiden % -osuus on kasvanut. Kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen määrä on pysynyt lähes samana, mutta pitkäaikaisen laitoshoidon määrä on vähentynyt.

Satakunta 2015 2016 Muutos Laatusuosi- Satakun- ed. vuo- tus nan teen tavoite 2023 Kotona asuvien osuus 75-v. 89,4 90,4 % 1 % 92 94 täyttäneistä % Säännöllisen kotihoidon piirissä 9,8 9,7 % - 0,1 % 13 -14 16 olevien osuus % Omaishoidon tuen saajien osuus % 5 4,7 % - 0,3 % 6-7 8

Tehostetun palveluasumisen 8,4 8,2 % -0,2 % 6-7 6 asiakkaat % Pitkäaikaisen laitoshoidon 2,1 1,4 % -0,7 % 2-3 0 asiakkaat % Tehostettu palveluasuminen ja lai- 10,5 9,6 -0,9 % 8-10 6 toshoito yhteensä % Lähde: THL, Sotkanet sekä työryhmän oma kysely kuntiin vuoden 2016 osalta/kp ja kl/ak

Satakunnan kuntien palvelurakenteen 2015 mukaan 75 vuotta täyttäneistä kotona asuvia sekä säännöllisen ja intensiivisen kotihoidon piirissä olevien osuudet olivat Satakunnassa pienempiä kuin maassa keskimäärin. Te- hostetun palveluasumisen piirissä olevien osuus oli Satakunnassa suurempi ja vanhainkodissa tai laitoshoidossa olevien osuus oli samansuuruinen kuin koko maassa. Omaishoidon tuen saajien osuus oli Satakun- nassa suurempi kuin koko maassa.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak 182

Ikääntyneet kotona asuvat ja palvelujen piirissä vuoden aikana olleet yli 75-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2015 Vanhainkoti tai Omaishoidon Säännöllinen Intensiivinen Tehostettu pitkäaikainen Kotona asuvat tuen saajat (id: kotihoito (id: kotihoito (id. palveluasuminen laitoshoito (id: (id: 1570) 3262) 3216) 2672) (id: 3261) 3367) KOKO MAA 90,6 4,7 11,8 14,4 7,1 2,1 SATAKUNTA 89,4 5 9,8 11,2 8,4 2,1 Eura 91,1 5,5 11,8 38,6 6,8 2 Eurajoki 91,1 1,7 7,8 15,6 4,9 3,7 Harjavalta 89,2 2,4 7,8 8,1 2,7 Kokemäki 89,4 1,2 13,4 11,6 9,1 1,2 Luvia 85 2,4 12,9 9,2 5,8 Nakkila 91,7 3,1 5,3 5,8 2,4 Honkajoki 91 10 11,4 9 Jämijärvi 84,7 8,8 9,2 13,8 Kankaanpää 89,2 5,3 6,9 16,7 10,7 K arvia 89,7 4,8 9,7 8 2,3 Siikainen 87 4,9 11 22,2 11 2 Merikarvia 88,4 4,6 11,3 9,7 1,5 Pomarkku 91,9 5,2 8,7 7,7 Pori 88,8 5,1 9 6,8 9,4 1,6 Ulvila 89,3 5,6 9,1 10 8,2 2,5 Huittinen 88,7 4,8 14,6 8,8 8,8 2,5 Rauma 90,1 5,3 10,5 12,9 5,9 4 Säkylä 90,8 8,5 11,5 9,1 8,9

Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden ei-ympärivuorokautisessa hoivaympäristössä asuvien prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli Satakunnassa pienempi kuin koko maassa 2014-2015. Vuonna 2015 kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus oli STM:n laatusuosituksen (Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi, 17.7.2013) mukainen Eurassa, Eurajoella, Nakkilassa, Honkajoella ja Pomarkussa.

Laatusuositus 91 - 92

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016/ak

Yksinasuvien 75 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä asuntoväestöstä oli Satakun- nassa pienempi kuin koko maassa 2015-2016 ja pienentynyt. Vuonna 2016 yksin asuvien 75 vuotta täyttänei- den osuus oli suurin Porissa, Eurassa, Raumalla ja pienin Ulvilassa, Siikaisissa ja Honkajoella.

183

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

Perhehoito

Perhehoidossa olleet vanhukset 31.12., kunnan kustantamat palvelut (ind. 1942) indikaattori ilmaisee perhehoidossa vuoden lopussa olleiden vanhusten lukumäärän. Perhehoito tarkoittaa hoidon tai muun ympärivuo- rokautisen huolenpidon järjestämistä asiakkaan oman kodin ulkopuolella yksityiskodissa (toimeksiantosuhtei- nen perhehoito). Vanhuksia ovat 65-vuotta täyttäneet. Perhehoidossa olleiden vanhusten määrä lisääntyi 2014-2015. Vuonna 2015 vanhuksia oli perhehoidossa Satakunnassa 30. Eurassa 15, Karviassa 7, Raumalla 6 ja Eurajoella 2.

184

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

Omaishoidon tuki

Vuonna 2015 omaishoidon tukea saavien 75 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli Satakunnassa suurempi kuin koko maassa. Heidän osuus oli suurin Honkajoella, Jämijärvellä ja Säkylässä. Missään kunnassa osuus ei ollut STM:n laatusuositusten mukainen.

Laatusuosituksen 2013 mukaan yli 75-vuotiaista tulisi olla omaishoidon tuen piirissä 6 - 7 %. Omaishoidon tuen osuus oli 2015 selvästi laatusuosituksen tavoitetta pienempi sekä koko maassa että kaikissa SATSHP:n jäsenkunnissa Honkajokea, Jämijärveä ja Säkylää lukuunottamatta.

Laatusuositus 6 - 7 %

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016/ak

Taulukko. Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneiden hoidettavien määrät vuoden aikana (id:3262).

185

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016/ak Kotihoito

Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (ind. 3216) indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia 75 vuotta täyttäneistä saa säännöllisesti kotipalvelua ja/tai kotisairaanhoitoa. Säännöllistä kotihoitoa saavien 75 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus vastaa- vanikäisestä väestöstä oli Satakunnassa pienempi (9,7 %) kuin koko maassa (11,3 %) ja pienentynyt 2015-2016. Vuonna 2016 osuus oli STM:n laatusuositusten mukainen Kokemäellä ja Honkajoella.

Laatusuositus 13 – 14 %

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

75 vuotta täyttäneitä intensiivistä kotihoitoa vähintään 30 käyntiä kuukaudessa saavien osuus vastaavanikäi- sestä väestöstä oli Satakunnassa pienempi kuin koko maassa kaikissa ryhmissä (30-59 käyntiä/kk, 60-89 käyn- tiä/kk ja yli 90 käyntiä/kk) vuonna 2015 ja pienentynyt ryhmässä yli 90 käyntiä/kk vuosina 2015-2016. Intensii- vistä kotihoitoa saaneiden osuus oli suurin Eurajoella, Eurassa, Säkylässä ja Merikarvialla.

186

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

Säännöllisen kotihoidon 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 30.11. 2015 2016 2015 2016 2015 2016 30-59 käyntiä/kk 60-89 käyntiä/kk ≥90 käyntiä/kk KOKO MAA 18,8 19,4 17,5 18,3 14,4 15 SATAKUNTA 17,1 19 15,7 16 11,2 10,6 Eura 12 24,8 14,5 20,9 38,6 15 Eurajoki 18,1 25,4 24,1 29,6 13,3 7 Harjavalta 18,1 18,3 11,1 15,9 Kokemäki 14,7 14,1 14 19,3 11,6 10,4 Nakkila 18,2 11,9 15,2 7,5 7,5 Honkajoki 16,1 Jämijärvi 15,6 Kankaanpää 13,1 18,8 14,3 15,6 16,7 14,6 K arvia 17,6 14,3 Siikainen 18,5 22,2 30,8 Merikarvia 25,4 28,1 20,3 22,8 Pomarkku 14,7 18,5 23,5 Pori 19 21,7 15 14,9 6,8 8,5 Ulvila 14,2 23,5 13,3 16,5 10 7,8 Huittinen 18 16 15,5 13,2 8,8 8 Rauma 16,8 15,3 16,8 13,2 12,9 17,2 Säkylä 25,3 23,9 22,2 27,3 9,1 Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

Tavallinen palveluasuminen

Ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä väes- töstä (ind. 3544) indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia 75 vuotta täyttäneistä on vuoden lopussa ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen piirissä (henkilökunta paikalla vain päivällä). Mukana ovat sekä kuntien, kuntayhtymien että yksityisten palveluntuottajien ylläpitämät yksiköt. Tavallisen palveluasumisen 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli Satakunnassa pienempi kuin koko maassa 2014-2015. Vuonna 2015 tavallisen palveluasumisen 75 vuotta täyttäneiden osuus oli suurin Pohjois-Satakunnan alueella, Eurajoella ja Pomarkussa.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak 187

Ympärivuorokautinen hoiva (tehostettu palveluasuminen)

Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä väes- töstä (ind. 3261)indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia 75 vuotta täyttäneistä on vuoden lopussa ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen piirissä (henkilökunta paikalla ympäri vuorokauden). Mukana ovat sekä kuntien, kuntayhtymien että yksityisten palveluntuottajien ylläpitämät yksiköt. Tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli Satakunnassa suurempi kuin koko maassa 2014-2015. Vuonna 2015 tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneiden osuus oli STM:n laatusuositusten mukainen Eurassa.

Laatusuositus 6 -7 %

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016/ak

Laatusuosituksen 2013 mukaan yli 75-vuotiaista tulisi olla pysyvässä laitoshoidossa enintään 2 - 3 %. Vanhain- kodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevien 75 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli Satakunnassa vuonna 2014 suurempi ja 2015 samansuuruinen kuin koko maassa. Vuonna 2015 heitä oli STM:n laatusuositusten mukaisesti Eurassa, Harjavallassa, Nakkilassa, Kar- viassa, Siikaisissa, Ulvilassa ja Huittisissa.

Laatusuositus 2 - 3 %

188

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016/ak 11.2 Vanhusten terveyden tila ja toimintakyky

Yhteenveto tilastoista:

- Satakunnassa terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 75 vuotta täyttä-

neistä oli suurempi kuin koko maassa ja oli kasvanut 2014-2015.

- Elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuuden (%) 65 vuotta täyttäneistä oli Satakunnassa pienempi kuin

koko maassa ja pienentynyt 2014-2015.

- Satakunnan pistemäärä terveydenedistämisaktiivisuudessa (asteikolla 0-100) ikääntyneiden palveluissa

on 74 (koko maassa 73). Vuonna 2014 matalimmat pistemäärät oli Harjavallassa, Merikarvialla, Porissa,

Ulvilassa ja Säkylässä.

- Satakunnassa itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus 75 vuotta täyttäneistä oli hieman pienempi kuin koko

maassa, mutta lisääntynyt lähes puolella 2014-2015.

- Muistinsa huonoksi kokeneiden osuus 75 v. täyttäneistä on Satakunnassa suurempi kuin koko maassa ja

lisääntynyt 2014–2015. Systemaattinen muistisairauksien kohonneen riskin tunnistamisen ja muistisai-

rauksien varhaisen tunnistamisen osuudet ovat pienempiä kuin koko maassa. Satakunnassa oli muistisai-

raita erikoissairaanhoidon laitoshoidon asiakkaista prosentuaalisesti enemmän kuin koko maassa 2014-

2015.

- Erityiskorvattaviin lääkkeisiin Alzheimerin taudin vuoksi oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuus vas-

taavanikäisestä väestöstä oli Satakunnassa pienempi kuin koko maassa ja pienentynyt 2015-2016.

- Satakunnassa alkoholia liikaa käyttävien osuus 75 vuotta täyttäneistä on suurempi kuin koko maassa ja

lisääntynyt 2014-2015.

- 500 metrin matkan kävelemisessä suuria vaikeuksia kokevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneistä (ind.

4374) oli Satakunnassa suurempi kuin koko maassa ja kasvanut 2014-2015.

- Satakunnassa 75 vuotta täyttäneistä vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus oli suurempi kuin

koko maassa 2014-2015.

- Satakunnassa arkiaskareissa suuria vaikeuksia kokevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneistä on suurempi

kuin koko maassa ja kasvanut lähes 5 % 2014-2015.

- Lonkkamurtumia oli Satakunnassa 65 v. täyttäneillä saman verran kuin koko maassa. Niiden osuus oli

suurin Luvialla, Raumalla, Huittisissa ja Kokemäellä.

TILASTOT

Terveydentila

Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet (ind. 4336) indikaattori ilmaisee terveytensä enintään keskitasoiseksi kokevien prosenttiosuuden 75 vuotta täyttäneistä. Sata- kunnassa terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus 75 vuotta täyttäneistä oli suurempi kuin koko maassa ja oli kasvanut 2014-2015.

189

Elämänlaatu

Elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuuden (%) 65 vuotta täyttäneistä oli Satakunnassa pienempi kuin koko maassa ja pienentynyt 2014-2015.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Terveydenedistämisaktiivisuus ikääntyneiden palveluissa - TEA, pistemäärä (ind. 4075) indikaattori kuvaa ikään- tyneiden palveluista vastaavan kunnan tai yhteistoiminta-alueen terveydenedistämisaktiivisuutta. Indikaattori on pistemäärä asteikolla 0-100. Pistemäärä on terveydenedistämisaktiivisuuden ulottuvuuksia kuvaavien pis- temäärien keskiarvo. Ulottuvuuskohtaiset pistemäärät on saatu pisteyttämällä kunnan toimintaa kuvaavat to- siasialuonteiset tiedot suhteessa oletettuun hyvään käytäntöön. Satakunnan pistemäärä terveydenedistämis- aktiivisuudessa (asteikolla 0-100) ikääntyneiden palveluissa on 74 (koko maassa 73). Vuonna 2014 matalimmat pistemäärät oli Harjavallassa, Merikarvialla, Porissa, Ulvilassa ja Säkylässä.

190

Yksinäisyys

Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet (ind. 4287) indikaattori ilmaisee prosenttiosuuden 75 vuotta täyttäneistä, jotka tuntevat itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti. Satakunnassa itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus 75 vuotta täyttäneistä oli hieman pienempi kuin koko maassa, mutta lisääntynyt lähes puolella 2014-2015.

Alkoholi

Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) (%), 75 vuotta täyttäneet (ind. 4414) indikaattori ilmaisee alkoholia todennäköisesti liikaa käyttävien osuuden prosentteina 75 vuotta täyttäneistä. Tietolähteenä on käytetty alueellista terveys- ja hyvinvointitutkimusta (ATH) (THL). Satakunnassa alkoholia liikaa käyttävien osuus 75 vuotta täyttäneistä on suurempi kuin koko maassa ja lisääntynyt 2014-2015.

Muistisairaudet

191

Muistinsa huonoksi kokeneiden osuus 75 vuotta täyttäneistä on Satakunnassa suurempi kuin koko maassa ja lisääntynyt 2014–2015. Satakunnassa systemaattinen muistisairauksien kohonneen riskin tunnistamisen ja muistisairauksien varhaisen tunnistamisen osuudet ovat pienempiä kuin koko maassa.

Muistinsa huonoksi kokevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet (id:4539) 2014 2015 2016 KOKO MAA 358 yhteensä 11,3 9,8 8,1 SATAKUNTA 04 yhteensä 10,7 12,9 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

Satakunta on listattu niiden maakuntien joukkoon, joissa muistisairauksien kohonneen riskin tunnistaminen ja varhainen puuttuminen muistisairauksiin ei ole systemaattista.

Lähde: http://yle.fi/uutiset/3-9597483/ak 192

Muistisairaat asiakkaat erikoissairaanhoidon laitoshoidossa 31.12., % asiakkaista (ind. 3116) ilmaisee, kuinka monta prosenttia erikoissairaanhoidon laitoshoidossa laskentapäivänä (31.12.) hoidetuista asiakkaista/potilaista on muistisairaita. Mukana ovat kaikki ikäryhmät. Muistisairaiksi lasketaan ne erikoissairaanhoidon laitoshoidon asiakkaat, joilla on ollut muistisairautta osoittava diagnoosi sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoi- tuksissa. Satakunnassa oli muistisairaita erikoissairaanhoidon laitoshoidon asiakkaista prosentuaalisesti enem- män kuin koko maassa 2014-2015.

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin Alzheimerin taudin vuoksi oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaa- vanikäisestä väestöstä oli Satakunnassa pienempi kuin koko maassa ja pienentynyt 2015-2016.

193

Vapaa-ajan liikunta

Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet (ind. 4448) ilmaisee prosenttiosuuden 75 vuotta täyttäneistä, jotka eivät liiku juuri ollenkaan säännöllisesti viikoittain. Satakunnassa 75 vuotta täyttäneistä vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus oli suurempi kuin koko maassa 2014-2015.

Toimintakyky

500 metrin matkan kävelemisessä suuria vaikeuksia kokevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneistä (ind. 4374) oli Satakunnassa suurempi kuin koko maassa ja kasvanut 2014-2015.

194

Arkiaskareissa suuria vaikeuksia kokevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet indikaattori ilmaisee prosenttiosuuden 75 vuotta täyttäneistä, joille arkitoimista suoriutuminen on erittäin vaikeaa tai mahdotonta. Satakunnassa arkiaskareissa suuria vaikeuksia kokevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneistä on suurempi kuin koko maassa ja kasvanut lähes 5 % 2014-2015.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

Lonkkamurtumat

Lonkkamurtumia oli 65 vuotta täyttäneillä vastaavanikäisestä väestöstä prosentuaalisesti Satakunnassa vuonna 2014 enemmän ja 2015 saman verran kuin koko maassa. Vuonna 2015 niiden osuus oli suurin Luvialla, Rau- malla, Huittisissa ja Kokemäellä.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016/ak 195

11.3 Vanhusten julkisten terveyspalveluiden käyttö

Yhteenveto tilastoista:

- Satakunnassa oli 75 v. täyttäneillä suhteellisesti enemmän sairaalahoidon hoitojaksoja kuin vastaavan- ikäisillä koko maassa 2014-2015. Hoitojaksoja oli eniten Merikarvialla, Pomarkussa ja Siikaisissa ja vä- hiten Eurajoella, Raumalla ja Jämijärvellä. - 75 vuotta täyttäneillä oli Satakunnassa somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäiviä enemmän kuin maassa keskimäärin ja ne olivat lisääntyneet 2014-2015. Niitä oli eniten Porin YTA-alueella (Pori, Ulvila ja Merikarvia) ja vähiten Jämijärvellä, Säkylässä ja Eurajoella 2015. - Satakunnassa oli psykiatrian laitoshoidon hoitopäiviä 75 vuotta täyttäneillä suhteellisesti vähemmän kuin maassa keskimäärin 2014-2015 ja määrä oli vähentynyt. Vuonna 2015 niitä oli eniten Pomarkussa, Karviassa ja Porissa ja vähiten Säkylässä, Kokemäellä ja Huittisissa. - Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneita 65 v täyttäneitä oli vähemmän kuin koko maassa. - Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohti olivat suurimmat Siikaisissa, Merikarvialla, Kokemäellä, Harjavallassa ja Pomarkussa. - Suurimmat asiakaskohtaiset sote-kustannukset kahtena viimeisenä elinvuonna olivat Porissa.

TILASTOT

Sairaalahoitojaksot

Sairaalahoidon hoitojaksot 75 vuotta täyttäneillä / 1 000 vastaavanikäistä indikaattori (ind. 2696) ilmaisee sairaalahoitoa saaneiden 75 vuotta täyttäneiden vuoden aikana päättyneiden hoitojaksojen lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Mukana ovat myös psykiatriset sairaalat ja sairaalahoitoon sisältyvät myös synnytykset. Satakunnassa 75 vuotta täyttäneillä oli 2014- 2015 suhteellisesti enemmän sairaalahoidon hoitojaksoja kuin vastaavanikäisillä oli maassa keskimäärin. 2015 hoitojaksoja oli eniten Merikarvialla, Pomarkussa ja Siikaisissa ja vähiten Eurajoella, Raumalla ja Jämijärvellä.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak 196

Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä / 1 000 vastaavanikäistä indikaattori (ind. 6) ilmaisee vuoden aikana somaattista erikoissairaanhoitoa saaneiden 75 vuotta täyttäneiden hoitopäivien lu- kumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Somaat- tinen tarkoittaa, etteivät mukana ole psykiatriset sairaalat. Erikoissairaanhoito tarkoittaa, etteivät mukana ole terveyskeskusten vuodeosastot. 75 vuotta täyttäneillä oli Satakunnassa somaattisen erikoissairaanhoidon hoi- topäiviä enemmän kuin maassa keskimäärin 2014-2015 ja ne olivat lisääntyneet. 2015 niitä oli eniten Porin YTA-alueella (Pori, Ulvila ja Merikarvia) ja vähiten Jämijärvellä, Säkylässä ja Eurajoella.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä / 1 000 vastaavanikäistä indikaattori (ind. 706) ilmaisee vuoden aikana kaikkien psykiatrisessa laitoksessa hoitoa saaneiden 75 vuotta täyttäneiden hoitopäi- vien lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Mukana ovat kaikki psykiatrian erikoisalan vuodeosastot julkisella sektorilla (kunta/ kuntayhtymä ja valtio). Yksityissektorilla ei jär- jestetä psykiatrista laitoshoitoa. Hoitopäivät vuoden aikana sisältävät kalenterivuodelle osuvat hoitopäivät. Hoitopäivät saadaan lähtöpäivän (tai 31.12) ja tulopäivän (tai 1.1) erotuksena, joten lähtöpäivä ei tule mukaan. Jos lähtö- ja tulopäivä ovat samat, hoitopäivien lukumääräksi tulee yksi. Satakunnassa oli psykiatrian laitoshoidon hoitopäiviä 75 vuotta täyttäneillä suhteellisesti vähemmän kuin maassa keskimäärin 2014-2015 ja määrä oli vähentynyt. Vuonna 2015 niitä oli eniten Pomarkussa, Karviassa ja Porissa ja vähiten Säkylässä, Ko- kemäellä ja Huittisissa.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak 197

11.4 Vanhusten julkisten tukipalveluiden käyttö

Tukipalveluja ovat esimerkiksi ateria-, kuljetus-, vaatehuolto-, kylvetys-, saattaja- ja turvapalvelut sekä muut vastaavat palvelut, joiden tarkoituksena on tukea itsenäistä elämää ja arjen sujumista. Tukipalveluja voidaan antaa asiakkaan kotona, palvelu- tai päiväkeskuksissa, laitoksissa tai muissa yksiköissä. Tukipalvelua vuoden aikana saaneet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä, kunnan kustantamat palvelut indikaattori (ind. 3466) ilmaisee tukipalvelua vuoden aikana saaneiden 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuuden vastaavanikäisestä väestöstä. Asiakkaita vuoden aikana yhteensä: Kukin henkilö on laskettu asiakkaaksi vain kerran riippumatta siitä kuinka monta kertaa hän on palveluja saanut. Asiakkaaksi lasketaan myös palveluja käyttäneet perheenjäsenet. Tietolähteenä on käytetty Sosiaalipalvelujen toimintatilastoa (THL). THL kerää vuosittain kaikilta Suomen kunnilta tietoja kunnan kustantamista sosiaalipalveluista eli palveluista, jotka kunta on asukkailleen joko itse tuottanut tai ostanut muilta julkisyhteisöiltä tai yksityisiltä palveluntuottajilta.

Tukipalveluja saaneiden osuus 75 vuotta täyttäneistä oli Satakunnassa pienempi kuin koko maassa ja pienentynyt 2014-2015. Heikoiten tukipalveluja oli saatu Pohjois-Satakunnan alueella.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

198

12 VAMMAISTEN JA VAJAAKUNTOISTEN PALVELUT

Satakunnan tilanne Satakunnassa kehitysvammaisten laitosasumista tulee edelleen purkaa, avopalveluja kehittää ja edistää vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta. Maakunnassa autettu asuminen (ympärivuorokautinen) on vähentynyt, ohjattu ja tuettu asuminen ovat lisääntyneet ja kehitysvammalaitoksessa asiakasmäärät ovat vähentyneet seurantajaksolla. Vaikeavammaisten palveluasumisen piirissä olevien määrä on lisääntynyt Sa- takunnassa ajanjaksolla 2011-2015. Vuonna 2015 heitä oli 358, jotka jakautuivat alueellisesti: Pohjois-Sata- kunta 33, Keski-Satakunta 53, Porin yta 169, Pyhäjärviseutu ja Huittinen 44 sekä Rauma 52.

Kaikki yleiset sote-palvelut ovat myös vammaisten henkilöiden käytettävissä (normalisaatio). Vammaiset henkilöt selviytyvät jokapäiväisestä elämästä osana yleistä palvelujärjestelmää järjestettävien palveluiden ja tukitoimien avulla. Erityispalveluja järjestetään, jos yleisen lainsäädännön mukaiset palvelut eivät ole vammaisten henkilöiden tarpeisiin nähden sopivia ja/tai riittäviä. Vahvistetaan yksityisen ja 3. sektorin roolia avustavissa tehtävissä.

Vammaispalvelut on tarkoitettu Satakuntalaisille, jotka tarvitsevat vamman tai sairauden vuoksi erityistä tukea päivittäisissä toimissaan. Vammaispalveluista säädetään sosiaalihuoltolaissa (1301/2014), vammaispalvelu- laissa (380/1987) ja kehitysvammalaissa (519/1977). YK:n vammaissopimus (CRPD) edellyttää laaja-alaista syr- jinnän kieltoa ja vammaisasioiden valtavirtaistamista ja vastuuta eri hallinnonaloille. Lainsäädäntö velvoittaa palvelutarpeen selvittämistä määräajassa, yksilöllisen palvelusuunnitelman laadintaa ja viivytyksetöntä pää- töksentekoa. Tavoitteena on byrokratian vähentäminen (mm. lääkärin todistukset, lausunnot ym.) kansallisten linjausten mukaisesti.

Satakunnan maakunnan vammaisten ja vajaakuntoisten palvelujen tavoite ja toimenpide-ehdotukset perustuvat tilastoaineiston (THL, KUVA-indikaattorit) perusteella laadittuihin linjauksiin, lainsäädännön vaatimuksiin ja SITRAn tietopaketteihin. Alan asiantuntijoita on kuultu.

199

Tavoitteet ja toimenpiteet 2017+ Maakunta järjestää alk. 1.1.2020 Mittari / indikaattori Asiakaslähtöiset sote-palvelut Yhdenvertaisuus muiden kuntalaisten kesken Vammaisten henkilöiden osallisuus, mukaanotto ja kuuleminen. Valinnan- Sotkanet (ind. 381, 385, 3568) vapauden lisääminen (henkilökohtainen budjetti). Asioinnin helpottumi- nen (esim. vaihtoehtoiset kuljetuspalvelut kuten leasing- ja yhteiskäyttöi- set autot, henkilökohtainen avustajatoiminta, tulkkipalvelut). Vammaisille henkilöille laaditaan yksilökohtaiset palvelusuunnitelmat tar- vittavien tukitoimien (esim. apuvälinepalvelut, asunnon muutostyöt, hen- kilökohtainen apu, tulkkauspalvelu ja taloudellinen tuki) selvittämiseksi. Alueellinen integraatio Taataan tasavertaiset palvelut maakunnassa. Vammaisten henkilöiden asu- Sotkanet (ind. 127, 1065, mispalvelut monipuolistuvat (eri vaihtoehdot) laatusuosituksia noudattaen 1068, 1215, 1222, 1247, 2100- ja rakenteet keventyvät lähtökohtana asiakkaan oma toimintakyky. Avopal- 2103, 2305, 2306, 2797, 2828, veluiden ensisijaisuus (esim. omais- ja perhehoito). Vaativaa ja monialaista 2853, 2861, 3418, 3431, 3433, tukea tarvitsevien vammaisten henkilöiden asuminen ja palvelut järjeste- 3440, 3467, 3603) tään lähiyhteisössä. Laitosasumisen purkaminen. Vammaisten henkilöiden työelämäosallisuus (päivä- ja työtoiminta, tuettu työ, töiden ja työolojen mukauttaminen, työllistyminen avoimille työmark- kinoille) monipuolistuu ja lisääntyy lähtökohtana asiakkaan oma toimintakyky. Ammatillinen kuntoutus. Valmistellaan maakuntaa palveleva vaativan kuntoutuksen keskus muun vaativan kuntoutuksen yhteyteen. Sen tehtäviin kuuluu vaativa hoito (krii- sit), kuntoutus ja tutkimus sekä vastentahtoinen erityishuolto (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 32 §). Lähipalvelujen tukeminen, helposti saatavat konsultaatiopalvelut ja erityis- osaamisen keskittäminen. Eri toimintasektorien (julkinen, yksityinen, 3. sektori) ja ammattiryhmien välinen yhteistyö, osaamisen varmistaminen ja mo- nipuolistaminen. Yhtenäiset tilastointikäytännöt, mittarit (työ- ja toimintakyky) ja myöntä- miskriteerit. Luodaan maakunnalliset vammaisten ja vajaakuntoisten palveluohjauksen ja –neuvonnan, palvelutarpeen mittaamisen ja arvioinnin mallit. Vammaispalvelujen kustannusten selvittäminen (Satakunnassa maan 5. korkeimmat). Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vammaisten ja vajaakuntoisten palveluissa Monipuolistetaan ja vahvistetaan vammaisten henkilöiden yhdenvertai- Sotkanet (ind. 381, 2313, suutta, osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta tukevia palveluita sekä eh- 2420, 2421, 3604, 3437-3439) käistään syrjäytymistä ja köyhyyttä. Julkiset palvelut ovat kaikille sopivia ja ympäristö esteetön. Vammaiset henkilöt ovat yhteiskunnan tasavertaisia jäseniä (normalisaatio) ja heillä on erilaisia palveluita tasavertaisesti käytössä (esim. henkilökohtainen apu, vammaisetuudet ja -tuet). Digitaaliset palvelut ja sähköinen asiointi Omahoito ja hyvinvointiteknologian hyödyntäminen, erityisesti kotiin an- nettavissa palveluissa. Sähköinen asiointi. Esim. vammaispalveluhakemus sähköiseksi maakunnan alueella, taksien suorakorvausjärjestelmä.

200

Kuva. Sote-palvelurakenne luonnos Satakunnan vammaisten ja vajaakuntoisten henkilöiden palveluissa perustuen Sote-tietopaketteihin (versio 2.0) ja lainsäädäntöön.

12.1 Vammaispalvelujen käyttö

Yhteenveto tilastoista: - Vammaispalvelujen (vaikeavammaisten kuljetuspalvelut ja palveluasuminen, henkilökohtainen avustajatoiminta, vammaisten tulkkipalvelut) piirissä 100 000 asukasta kohti olevien osuus oli Satakunnassa suurempi kuin koko maassa 2014-2015. - Vammaispalvelujen kustannukset maan viidenneksi korkeimmat. - Vuonna 2015 vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen piirissä olevien osuus oli suurin, mutta pienentynyt vuoteen 2014 nähden. Kuljetuspalvelujen piirissä olevien osuus oli suurin Merikarvialla, Porissa, Ulvi- lassa ja Raumalla. Kuljetuspalveluja olivat käyttäneet eniten 65 vuotta täyttäneet. - Henkilökohtaisen avustajatoiminnan, vaikeavammaisten palveluasumisen ja vammaisten tulkkipalvelujen piirissä olevien osuus oli lisääntynyt Satakunnassa 2011-2015. Henkilökohtaisen avun asiakkaiden osuus oli 2015 suurin Pomarkussa, Harjavallassa ja Kokemäellä. Henkilökohtaisen avun asiakkaiden osuus oli suurin 18-64 -vuotiaiden keskuudessa. - Vammaisten tulkkauspalveluihin oikeutettujen osuus oli Satakunnassa suurempi kuin koko maassa 2015-2016 ja lisääntynyt. 2016 heidän osuus oli suurin Harjavallassa, Honkajoella ja Nakkilassa. - Vaikeavammaisten palveluasumisen piirissä olevien määrä on lisääntynyt Satakunnassa ajanjaksolla 2011-2015. Vuonna 2015 heitä oli 358, jotka jakautuivat alueellisesti: Pohjois-Satakunta 33, Keski-Sa- takunta 53, Porin yta 169, Pyhäjärviseutu ja Huittinen 44 sekä Rauma 52. Kunnittain asiakkaiden osuudet olivat suurimmat Jämijärvellä, Pomarkussa ja Honkajoella. Yli 65-vuotiaiden osuus asiakkaista oli suurin. - Ohjatun asumisen asiakasmäärä 1000:ta KELAn vammaisetuuden saajaa kohden oli Satakunnassa maan TILASTOTpienin . - Vammaispalvelulain perusteella korvausta asunnon muutostöistä tai asuntoon kuuluvista laitteista ja välineistä 100 000 asukasta kohti oli Satakunnassa saatu suhteessa enemmän kuin koko maassa vuo- TILASTOTsina 2014 – 2015, mutta osuus oli pienentynyt. Vuonna 2015 kyseistä korvausta saaneiden osuus oli suurin Merikarvialla, Siikaisissa ja Kankaanpäässä. 65 vuotta täyttäneiden osuus oli suurin.

201

Vammaispalvelujen (kuljetus, henk.kohtainen avustajatoiminta, tulkkipalvelut, palveluasuminen) piirissä olevat

Vammaispalvelujen (vaikeavammaisten kuljetuspalvelut ja palveluasuminen, henkilökohtainen avustajatoiminta, vammaisten tulkkipalvelut) piirissä 100 000 asukasta kohti olevien osuus oli Satakunnassa suurempi kuin koko maassa 2014-2015. Vuonna 2015 vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen piirissä olevien osuus oli suurin, mutta pienentynyt vuoteen 2014 nähden.

Vammaispalvelulain mukaisien palvelujen saajia ei erotella sen mukaan, onko kyse ostopalvelusta vai omasta tuotannosta. Asiakasmäärät kerätään yhteensä määränä, mikä tarkoittaa kunnan kustantamia palveluja eli niiden palveluiden (tai tulonsiirtojen) määrää, jotka kunta on kustantanut asukkailleen. Se lasketaan vähentä- mällä omasta tuotannosta myynnit ja lisäämällä ostot. Palveluseteliasiakkaat eivät ole mukana luvuissa. Tieto- jen oikeellisuus on riippuvaista tiedonantajien toimittamien tietojen laadusta. Lukujen luotettavuuteen vaikuttavat mm. vastauskato ja mittausvirheet. Mittausvirheitä voi syntyä esimerkiksi siitä, että kerättävien tietojen sisältö voidaan ymmärtää ja tulkita eri tavoilla, vastaaja antaa arvion (tietojärjestelmät eivät tuota ko. tilastotietoa), tai vastausten kirjaamisessa tapahtuu virheitä. (Riikka Väyrynen, THL 21.11.2016.)

Vammaispalvelujen piirissä olleet vuoden aikana / 100 000 asukasta Vaikeavammaisten kuljetuspalv. (id: 381) Henkilökoht. avustajatoim. (id: 385) Vaikeavammaisten palveluasuminen (id: 3603) Vammaisten tulkkipalvelut (id: 3568) 2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014 2015 KOKO MAA 1862 1830 317 346 99 105 101,2 103,7 SATAKUNTA 3012 2755 424 436 158 161 114,7 123,8 Eura 2095 2152 276 264 154 140 154,3 148,5 Eurajoki 1612 1718 386 421 151 168 100,9 134,9 Harjavalta 2512 2495 692 672 204 206 243,8 232,6 Kokemäki 2103 2121 506 632 247 237 65 66 Luvia 1467 1344 210 269 240 209 149,4 149,2 Nakkila 2425 2283 478 531 142 177 177,1 176,8 Honkajoki 2013 2064 336 502 168 335 223,5 223,2 Jämijärvi 2253 2156 300 308 300 411 0 0 Kankaanpää 1641 1589 530 620 101 144 159,7 186,8 K arvia 1445 1657 442 566 40 40 160,8 242,7 Siikainen 879 1244 126 196 63 65 Merikarvia 3974 3359 339 408 308 283 154,6 156,9 Pomarkku 3209 2857 703 714 396 402 Pori 3879 3265 405 408 167 151 105,3 110,1 Ulvila 3498 3131 435 487 143 165 127,6 142,3 Huittinen 1802 1977 257 267 105 95 95,4 105 Rauma 3035 3070 493 455 113 131 97,5 110,5 Säkylä 2087 1853 362 325 223 240 70,5 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak 202

Vammaispalvelujen asiakkaiden määriä 2015

Henk.koht. Vaikeavammaisten Vaikeavammaisten Vammaisten avustajatoim. kuljetuspalvelut palveluasuminen tulkkipalvelut Koko maa 19000 100428 5737 5693 Satakunta 972 6142 358 276 Eura 32 261 17 18 Eurajoki 25 102 10 8 Harjavalta 49 182 15 17 Honkajoki 9 37 6 4 Huittinen 28 207 10 11 Jämijärvi 6 42 8 0 Kankaanpää 73 187 17 22 K arvia 14 41 1 6 Kokemäki 48 161 18 5 Luvia 9 45 7 5 Merikarvia 13 107 9 5 Nakkila 30 129 10 10 Pomarkku 16 64 9 Pori 348 2787 129 94 Rauma 181 1222 52 44 Siikainen 3 19 1 Säkylä 23 131 17 5 Ulvila 65 418 22 19 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016

Kuljetuspalvelut

Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen saajia vuoden aikana / 100 000 asukasta indikaattori (ind. 381) Indikaat- tori ilmaisee vuoden aikana vammaispalvelulain mukaisia vaikeavammaisten kuljetuspalveluja saaneiden osuuden 100 000 asukasta kohti. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja. Vuonna 2015 kuljetuspalveluja saaneiden osuus oli suurin Merikarvialla, Porissa, Ulvilassa ja Raumalla. Kuljetuspalveluja olivat käyttäneet eniten 65 vuotta täyttäneet.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

203

Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen saajia vuoden aikana / 100 000 asukasta (id:381) 2011 2012 2013 2014 2015 KOKO MAA 1806 1865 1871 1862 1830 Satakunta 2613 2850 2959 3012 2755 Eura 2696 2184 2110 2095 2152 Eurajoki 1420 1604 1804 1612 1718 Harjavalta 2399 2351 2646 2512 2495 Honkajoki 1623 1801 1759 2013 2064 Huittinen 1476 1694 1641 1802 1977 Jämijärvi 1797 1863 1979 2253 2156 Kankaanpää 1432 1438 1462 1641 1589 K arvia 1424 1493 1427 1445 1657 Kokemäki 2121 2078 2304 2103 2121 Luvia 1909 2292 1937 1467 1344 Merikarvia 2331 2661 3472 3974 3359 Nakkila 2249 2297 2559 2425 2283 Pomarkku 3727 3413 3333 3209 2857 Pori 3258 3778 3735 3879 3265 Rauma 2567 2829 3049 3035 3070 Siikainen 1204 1280 1042 879 1244 Säkylä 2086 1978 2081 2087 1853 Ulvila 2634 2628 3510 3498 3131 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016

204

Taulukko. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen asiakkaat ikäryhmittäin.

Vaikeavammaisten kuljetuspalveluissa asiakkaita vuoden aikana, kunnan kustantamat palvelut ikäryhmittäin (id:3425-3427) 2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014 2015 0-17 v. 18-64 v. 65 vuotta täyttäneet Ikäryhmät yhteensä KOKO MAA 2517 2507 32223 32275 67171 65646 101911 100428 SATAKUNTA 109 102 1573 1545 5064 4495 6746 6142 Eura 4 5 95 107 159 149 258 261 Eurajoki 9 10 37 39 50 53 96 102 Harjavalta 1 3 65 66 119 113 185 182 Honkajoki 1 1 13 12 22 24 36 37 Huittinen 3 3 71 82 115 122 189 207 Jämijärvi 1 2 15 12 29 28 45 42 Kankaanpää 1 0 80 76 114 111 195 187 K arvia 1 1 17 15 18 25 36 41 Kokemäki 2 3 59 59 101 99 162 161 Luvia 1 2 10 12 38 31 49 45 Merikarvia 4 2 28 26 97 79 129 107 Nakkila 5 4 42 41 90 84 137 129 Pomarkku 2 1 16 17 55 46 73 64 Pori 50 36 636 580 2627 2171 3313 2787 Rauma 18 18 245 261 950 943 1213 1222 Siikainen 0 1 1 0 13 18 14 19 Säkylä 2 4 33 35 115 92 150 131 Ulvila 4 6 110 105 352 307 466 418 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017 Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

Henkilökohtainen apu

Henkilökohtaisen avun asiakkaita vuoden aikana / 100 000 asukasta indikaattori (ind. 385) Indikaattori ilmaisee vuoden aikana vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua saaneiden osuuden 100 000 asukasta kohti. Tiedot sisältävät kunnan itse tuottamat ja muilta kunnilta, kuntayhtymiltä, valtiolta tai yksityisiltä palveluntuottajilta ostamat palvelut. Vuoden aikana vammaispalvelulain mukaisia henkilökohtaisen avustajatoiminnan palveluja jokapäiväisiin toimintoihin koskevan myöntöpäätöksen saaneiden osuus 100 000 asukasta kohti Satakunnassa suurempi kuin koko maassa vuosina 2014-2015. Vuonna 2015 kyseisiä palveluja saaneiden osuus oli suurin Pomarkussa, Harjavallassa ja Kokemäellä.

Henkilökohtaisen avun asiakkaita vuoden aikana / 100 000 asukasta (ind. 385) 800 600 400 200 2014 0 2015 Pori Eura Luvia Ulvila Karvia Säkylä Rauma Nakkila Eurajoki Jämijärvi Siikainen Huittinen Kokemäki Honkajoki Pomarkku Harjavalta Merikarvia KOKO MAA Kankaanpää SATAKUNTA

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak 205

Henkilökohtaisen avustajatoiminnan, vaikeavammaisten palveluasumisen ja vammaisten tulkkipalvelujen pii- rissä olevien osuus oli lisääntynyt Satakunnassa 2011-2015.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016/ak

Henkilökohtaisen avun asiakkaita vuoden aikana / 100 000 asukasta (id:385) 2011 2012 2013 2014 2015 KOKO MAA 209 248 279 317 346 Satakunta 232 298 362 424 436 Eura 298 363 226 276 264 Eurajoki 171 270 388 386 421 Harjavalta 333 441 635 692 672 Honkajoki 108 164 165 336 502 Huittinen 132 160 190 257 267 Jämijärvi 0 0 0 300 308 Kankaanpää 282 326 459 530 620 K arvia 154 196 238 442 566 Kokemäki 379 456 566 506 632 Luvia 179 208 179 210 269 Merikarvia 121 122 248 339 408 Nakkila 260 348 438 478 531 Pomarkku 538 590 556 703 714 Pori 200 275 333 405 408 Rauma 296 354 450 493 455 Siikainen 181 305 245 126 196 Säkylä 107 190 234 362 325 Ulvila 221 282 374 435 487 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016

206

Taulukko. Henkilökohtaisen avun asiakkaiden osuus vuonna 2015 oli suurin 18-64 -vuotiaiden keskuudessa.

Henkilökohtaisen avun asiakkaita vuoden aikana, osuudet ikäryhmittäin 2014 2015 2014 2015 2014 2015 0-17 v. 18-64 v. 65 vuotta täyttäneet KOKO MAA 1203 1241 11035 11949 5118 5810 SATAKUNTA 58 45 518 516 374 411 Eura 3 2 22 20 9 10 Eurajoki 6 6 12 14 5 5 Harjavalta 1 1 31 29 19 19 Honkajoki 0 0 3 4 3 5 Huittinen 1 1 20 21 6 6 Jämijärvi 2 1 1 2 3 3 Kankaanpää 2 0 35 37 26 36 K arvia 1 1 6 6 4 7 Kokemäki 3 2 24 28 12 18 Luvia 1 2 3 4 3 3 Merikarvia 1 0 7 8 3 5 Nakkila 3 3 18 20 6 7 Pomarkku 2 1 9 10 5 5 Pori 19 12 178 171 149 165 Rauma 8 7 104 91 85 83 Siikainen 0 0 0 0 2 3 Säkylä 3 3 15 17 8 3 Ulvila 2 3 30 34 26 28 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017 Tulkkauspalvelut

Vammaisten tulkkauspalveluihin oikeutetut 31.12. / 100 000 asukasta indikaattori ilmaiseen vammaisten tulkkauspalveluihin oikeutettujen osuuden 100 000 asukasta kohti 31.12. Väestösuhteutuksessa on käytetty Kelan vakuutettua väestöä. Vammaisten tulkkauspalveluihin on oikeus kuulo-, kuulonäkö- tai puhevammaisella hen- kilöllä, joka tarvitsee tulkkausta työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistykseen. Palvelun edellytyksenä on, että henkilö kykenee ilmaisemaan omaa tahtoaan tulkkauksen avulla ja että hänellä on käytössään jokin toimiva kommunikointimenetelmä.

Vammaisten tulkkauspalveluihin oikeutettujen osuus oli Satakunnassa suurempi kuin koko maassa 2015-2016 ja lisääntynyt. Vuonna 2016 heidän osuus oli suurin Harjavallassa, Honkajoella ja Nakkilassa.

207

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016/ak

Vammaisten tulkkauspalveluihin oikeutetut 31.12. / 100 000 asukasta (2010 alkaen) (id:3568) 2011 2012 2013 2014 2015 KOKO MAA 90,2 95,1 97,5 101,2 103,7 Satakunta 94,1 104 105,6 114,7 123,8 Eura 104,5 128,9 137,5 154,3 148,5 Eurajoki 102,8 118,3 118,3 100,9 134,9 Harjavalta 213,1 213,2 229,3 243,8 232,6 Honkajoki 223,5 223,2 Huittinen 84,6 103,6 94,8 95,4 105 Jämijärvi 0 0 0 0 0 Kankaanpää 107,6 125,5 150,2 159,7 186,8 K arvia 160,8 242,7 Kokemäki 88,4 75,9 77,3 65 66 Luvia 119,3 149 148,9 149,4 149,2 Merikarvia 122,4 124,1 154,6 156,9 Nakkila 172,8 156,8 157,8 177,1 176,8 Pori 101 102,1 100,7 105,3 110,1 Rauma 70,4 85,3 85,1 97,5 110,5 Säkylä 0 70,5 Ulvila 81,1 118,9 112,3 127,6 142,3 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016

Palveluasuminen

Vaikeavammaisten palveluasumisen piirissä olevien määrä on lisääntynyt Satakunnassa ajanjaksolla 2011- 2015. Vuonna 2015 heitä oli 358, jotka jakautuivat alueellisesti: Pohjois-Satakunta 33, Keski-Satakunta 53, Po- rin yta 169, Pyhäjärviseutu ja Huittinen 44 sekä Rauma 52. Kunnittain asiakkaiden osuudet olivat suurimmat Jämijärvellä, Pomarkussa ja Honkajoella. Yli 65-vuotiaiden osuus asiakkaista oli suurin.

208

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016/ak

Vaikeavammaisten palveluasumisen piirissä asiakkaita vuoden aikana (id:3603) 2011 2012 2013 2014 2015 KOKO MAA 4630 4844 5273 5390 5737 SATAKUNTA 221 327 341 354 358 Eura 13 20 16 19 17 Eurajoki 4 9 11 9 10 Harjavalta 1 9 15 15 15 Kokemäki 13 17 20 19 18 Nakkila 2 6 8 8 10 Honkajoki 3 3 3 3 6 Jämijärvi 2 3 6 6 8 Kankaanpää 11 12 11 12 17 K arvia 0 1 1 1 1 Siikainen 0 0 0 1 1 Merikarvia 10 7 9 10 9 Pomarkku 8 9 10 9 9 Pori 68 108 125 143 129 Ulvila 7 40 20 19 22 Huittinen 18 18 16 11 10 Rauma 47 50 53 45 52 Säkylä 4 5 7 16 17

Vaikeavammaisten palveluasumisen piirissä asiakkaita vuoden aikana / 100 000 asukasta (id:3603) 2011 2012 2013 2014 2015 KOKO MAA 86 89 97 99 105 Satakunta 98 145 152 158 161 Eura 105 161 129 154 140 Eurajoki 68 152 185 151 168 Harjavalta 13 120 203 204 206 Honkajoki 162 164 165 168 335 Huittinen 169 169 152 105 95 Jämijärvi 100 151 304 300 411 Kankaanpää 91 100 92 101 144 K arvia 0 39 40 40 40 Kokemäki 164 215 257 247 237 Luvia 298 298 298 240 209 Merikarvia 303 214 279 308 283 Nakkila 35 104 140 142 177 Pomarkku 331 379 427 396 402 Pori 80 127 146 167 151 Rauma 118 125 133 113 131 Siikainen 0 0 0 63 65 Säkylä 53 68 96 223 240 Ulvila 52 297 150 143 165 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016 Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016/ak

210

Taulukko. Vaikeavammaisten palveluasumisen piirissä asiakkaita vuoden aikana, kunnan kustantamat palvelut (ind. 3431-3433).

Asunnon muutostyöt tai asuntoon kuuluvat laitteet ja välineet

Vammaispalvelulain perusteella korvausta asunnon muutostöistä tai asuntoon kuuluvista laitteista ja välineistä 100 000 asukasta kohti oli Satakunnassa saatu suhteessa enemmän kuin koko maassa vuosina 2014 – 2015, mutta osuus oli pienentynyt. Vuonna 2015 kyseistä korvausta saaneiden osuus oli suurin Merikarvialla, Siikai- sissa ja Kankaanpäässä. 65 vuotta täyttäneiden osuus oli suurin.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak 211

Asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat laitteet ja välineet, asiakkaita vuoden aikana, kunnan kustantamat palvelut (ind. 3437-3439) 0-17 v. 18-64 v. 65 v täyttäneet Ikäryhmät yhteensä 2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014 2015 KOKO MAA 578 589 4165 3881 5618 5128 10361 9598 SATAKUNTA 46 38 297 165 556 257 899 460 Eura 1 0 8 11 3 6 12 17 Eurajoki 1 2 2 4 3 1 6 7 Harjavalta 2 2 4 4 7 8 13 14 Honkajoki 0 0 1 2 6 1 7 3 Huittinen 1 1 12 8 8 4 21 13 Jämijärvi 0 0 1 1 4 6 5 7 Kankaanpää 0 1 13 17 20 28 33 46 K arvia 0 0 2 5 2 2 4 7 Kokemäki 1 1 4 3 7 4 12 8 Luvia 0 0 1 0 2 0 3 0 Merikarvia 0 0 6 7 11 8 17 15 Nakkila 0 1 2 1 2 0 4 2 Pomarkku 1 1 0 1 5 5 6 7 Pori 27 23 173 74 388 155 588 252 Rauma 4 0 40 6 31 7 75 13 Siikainen 0 0 2 1 3 6 5 7 Säkylä 2 1 5 5 13 2 20 8 Ulvila 6 5 21 15 41 14 68 34 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017 Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

212

Asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat laitteet ja välineet / 100 000 asukasta (id:3604) 2011 2012 2013 2014 2015 KOKO MAA 178,8 179,7 189,4 189,4 174,9 Satakunta 117,6 199,6 307,3 401,4 206,3 Eura 104,6 96,7 88,9 97,4 140,2 Eurajoki 171,1 50,7 185,5 100,8 117,9 Harjavalta 173,2 13,4 216 176,5 191,9 Honkajoki 54,1 218,3 219,9 391,5 167,3 Huittinen 141 131,8 123,3 200,2 124,1 Jämijärvi 149,8 302,1 101,5 250,4 359,3 Kankaanpää 223,5 175,6 192,1 277,7 390,9 K arvia 77 78,6 79,3 160,6 282,8 Kokemäki 101 88,7 257,4 155,8 105,4 Luvia 119,3 208,3 29,8 89,8 0 Merikarvia 90,8 183,5 403 523,7 471 Nakkila 86,5 52,2 227,8 70,8 35,4 Pomarkku 289,9 590 299,1 263,7 312,5 Pori 101,1 271,1 467,2 688,4 295,2 Rauma 118 165,7 230,1 187,6 32,7 Siikainen 120,4 182,8 61,3 313,9 458,4 Säkylä 160,5 203,2 110,3 278,3 113,2 Ulvila 51,6 252,4 404,2 510,5 254,6 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016

Vammaiskotitalouksien saamien kodinhoitokäyntien lukumäärä vuosien 2014-2015 aikana on koottu tauluk- koon koko maan, Satakunnan ja Satakunnan kuntien osalta.

Kodinhoitoavun käynnit vuoden aikana vammaistalouksille, kunnan kustantamat palvelut (id:3440) 2014 2015 KOKO MAA 979308 933369 SATAKUNTA 52327 53483 Eura 17040 16899 Eurajoki 672 868 Harjavalta 0 0 Kokemäki 3628 3875 Luvia 1018 1456 Nakkila 607 3076 Honkajoki 718 694 Jämijärvi 323 281 Kankaanpää 1340 444 K arvia 222 1 Siikainen 38 3 Merikarvia 260 127 Pomarkku 0 32 Pori 912 1399 Ulvila 405 1293 Huittinen 4986 8718 Rauma 19438 12432 Säkylä 720 1885

12.2 Vammaistuet

Yhteenveto tilastoista: - Satakunnassa Kelan vammaistukien saajien osuus oli suurempi kuin koko maassa 2015-2016 ja oli vä- hentynyt. Vuonna 2016 kyseisiä tukia saaneiden osuus oli suurin Merikarvialla, Karviassa ja Pomar- kussa. - Satakunnassa lasten vammaistuen saajien osuus oli pienempi ja aikuisten vammaistuen saajien osuus suurempi kuin maassa keskimäärin. Valtakunnallista tasoa suurempi osuus lasten vammaistukea saaneista oli Ulvilassa, Pomarkussa, Nakkilassa, Luvialla, Kokemäellä, Huittisissa, Harjavallassa ja Eurassa. Valtakunnallista tasoa suurempi osuus aikuisten vammaistukea saaneista oli Eurassa, Nakkilassa, Säky- lässä, Merikarvialla, Harjavallassa, Karviassa ja Kokemäellä. - Satakunnassa vammaisten työ-, päivä-, ja työllistymistä tukevasta toiminnasta suurin osa oli kunnan kustantamia tai kunnan itse tuottamia palveluja 2014. - Omaishoidon tuella hoidettujen määrä on lisääntynyt Satakunnassa ikäryhmissä 0-17 v., 65-74 v. ja 75- 79 v. 2014-2015. Satakunnassa oli vuosien 2014 ja 2015 lopussa perhehoidossa 85 vammaista.

TILASTOT

Vammaisetuudet ja tuet

Kelan vammaisuuden perusteella maksamien etuuksien saajia / 1 000 asukasta (ind. 2313) Indikaattori ilmaisee Kelan vammaisuuden perusteella maksamien etuuksien saajien lukumäärän. Kelan vammaisuuden perusteella maksamiin etuuksiin kuuluvat lapsen hoitotuki, vammaistuki, eläkkeensaajien hoitotuki ja ruokavaliokorvaus. Väestösuhteutuksessa on käytetty Kelan vakuutettua väestöä. Satakunnassa Kelan vammaistukien saajien osuus oli suurempi kuin koko maassa 2015-2016 ja oli vähentynyt. Vuonna 2016 kyseisiä tukia saaneiden osuus oli suurin Merikarvialla, Karviassa ja Pomarkussa.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

214

Lapsen ja aikuisen vammaistuki

Lapsen vammaistuen saajat / 1 000 asukasta (ind. 2421) Indikaattori ilmaisee lapsen vammaistukea saaneiden osuuden tuhatta asukasta kohti. Kelan maksamia vammaisetuuksia ovat lapsen vammaistuki, aikuisen vammaistuki ja eläkkeensaajan hoitotuki. Väestösuhteutuksessa on käytetty Kelan vakuutettua väestöä. Satakun- nassa lasten vammaistuen saajien osuus oli pienempi kuin maassa keskimäärin. Yksittäisistä kunnista valtakunnallista tasoa suurempi osuus lasten vammaistukea saaneista oli Ulvilassa, Pomarkussa, Nakkilassa, Luvialla, Kokemäellä, Huittisissa, Harjavallassa ja Eurassa.

Aikuisen vammaistuen saajat / 1 000 asukasta (ind. 2420) indikaattori ilmaisee aikuisen vammaistukea saaneiden osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestösuhteutuksessa on käytetty Kelan vakuutettua väestöä. Kelan maksamia vammaisetuuksia ovat lasten vammaistuki, aikuisten vammaistuki ja eläkkeensaajan hoitotuki. Satakun- nassa aikaisten vammaistuen saajien osuus oli sama kuin maassa keskimäärin. Yksittäisistä kunnista valtakunnallista tasoa suurempi osuus aikuisten vammaistukea saaneista oli Eurassa, Nakkilassa, Säkylässä, Merikarvi- alla, Harjavallassa, Karviassa ja Kokemäellä.

Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016/ak

Vammaisten työ-, päivä- ja työllistymistä tukeva toiminta

Satakunnassa vammaisten työ-, päivä-, ja työllistymistä tukevasta toiminnasta suurin osa oli kunnan kustantamia tai kunnan itse tuottamia palveluja 2014 (liite 6).

Omais- ja perhehoito

Omaishoidon tuella hoidettujen vammaisten määrä on lisääntynyt Satakunnassa ikäryhmissä 0-17 v., 65-74 v. ja 75-79 v. 2014-2015.

215

Omaishoidon tuen hoidettavat ikäryhmittäin vuoden aikana, kunnan kustantamat palvelut (id:2100, 2101, 2102, 2305, 2103, 2306) 2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014 2015 0-17 v. 18-64 v. 65-74 v. 75-79 v. 80-84 v. KOKO MAA 6737 7252 7577 7687 7345 7824 12972 13043 6864 6713 SATAKUNTA 225 240 366 364 343 388 692 744 379 352 Eura 17 16 29 30 20 24 33 34 19 18 Eurajoki 12 14 10 9 6 5 8 9 3 2 Harjavalta 3 5 2 5 3 12 14 11 9 3 Honkajoki 1 2 2 4 2 3 13 13 10 9 Huittinen 13 15 17 20 20 18 34 37 25 20 Jämijärvi 2 2 1 1 3 2 13 13 8 6 Kankaanpää 9 11 23 28 16 23 39 41 15 17 K arvia 3 3 10 11 3 5 12 12 3 5 Kokemäki 7 8 5 7 5 6 6 8 5 5 Luvia 5 4 6 4 6 8 4 4 1 2 Merikarvia 3 3 5 6 5 4 10 10 5 4 Nakkila 11 10 10 6 9 12 12 15 8 7 Pomarkku 0 3 1 2 1 1 6 11 2 5 Pori 79 80 135 124 151 152 264 295 160 140 Rauma 26 29 66 65 57 71 133 133 61 68 Siikainen 0 0 1 1 1 2 6 6 2 3 Säkylä 12 13 15 14 18 20 31 40 15 20 Ulvila 22 22 28 27 17 20 54 52 28 18 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017

Satakunnassa oli vuosien 2014 ja 2015 lopussa perhehoidossa 85 vammaista.

Vammaisten perhehoidossa asiakkaita 31.12., kunnan kustantamat palvelut (id:3467) 2014 2015 KOKO MAA 1295 1433 SATAKUNTA 85 85 Eura 8 9 Eurajoki 2 2 Harjavalta 4 3 Kokemäki 2 3 Luvia 0 0 Nakkila 0 1 Honkajoki 0 0 Jämijärvi 0 0 Kankaanpää 2 0 K arvia 1 1 Siikainen 2 1 Merikarvia 0 0 Pomarkku 0 0 Pori 42 33 Ulvila 3 7 Huittinen 6 5 Rauma 5 12 Säkylä 8 8

216

12.3 Vammaisten asuminen

Vammaisten asumisen laatusuostukset: - Rakennettu ympäristö esteettömäksi ja toimivaksi - Riittävästi esteettömiä ja toimivia asuntoja - Yleiset palvelut kaikkien saavutettaviksi - Yksilöllisillä palveluilla yhdenvertaisuuteen

(Lähde: https://www.thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/palvelujen-jarjestamisprosessi/laatusuositukset/vammaisten-asumispalveluiden-laatusuositus)

Yhteenveto tilastoista:

- Satakunnassa vammaisten autettu asuminen (ympärivuorokautinen) on vähentynyt, ohjattu ja tuettu

asuminen ovat lisääntyneet vuosina 2014-2015.

- Ohjatun asumisen asiakasmäärä 1000:ta KELAn vammaisetuuden saajaa kohden oli Satakunnassa

maan pienin 31.12.2014

- Kehitysvammalaitoksissa asiakasmäärät ovat vähentyneet 2014-2015 Satakunnassa. Vuoden 2015 lo-

pussa asiakkaita yhteensä 74, 8 vähemmän kuin vuoden 2014 lopussa.

- Satakunnassa oli 31.12.2014 kehitysvammalaitoksissa asukkaita yhteensä 82, joista pitkäaikaisasuk-

kaita oli yhteensä 79. Asukkaista 66 oli 18-64-vuotiaita ja heistä 65 oli pitkäaikaisasukkaita. Alle 17 -

vuotiaita oli 7. Yli 75-vuotiaita ei ollut yhtään.

- Asumisen kehitysvammalaitoksessa tuotti pääasiassa kunta tai kuntayhtymä. Vain yhden asiakkaan

asumisen tuotti järjestö tai yritys.

- Satakunnassa oli 8/2017 kehitysvammaisten asumispalvelujen piirissä 665 henkilöä. Palveluntuottajat

jakautuivat seuraavasti: yksityiset palvelun tuottajat 233 ja Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipal-

velut 220 ja kunta 212.

- NHG:n arviossa Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella vammaispalveluiden kustannukset ovat maan

viidenneksi korkeimmat. Satakunnassa suurin osa kustannuksista kohdentui autettuun asumiseen.

TILASTOT

Kuva. Eri asumismuotojen asiakasmäärät 1000:ta KELA:n vammaisetuuden saajaa kohden 31.12.2014

Lähde: http://alueuudistus.fi/ak 217

Kehitysvammaisten laitos- ja asumispalvelujen osalta tietoja saadaan hoitoilmoitusrekisteristä. Kerättävissä tiedossa palveluntuottaja, jonka mukaan voidaan jaotella asiakkaat kunnan/kuntayhtymän tuottamiin sekä jär- jestön/yksityisen tuottamiin. Osa tiedoista (laitoshoito) on saatavilla myös Sotkanetistä tällä jaottelulla. Osan kehitysvammaisten asumispalveluja koskevien (autettu, ohjattu ja tuettu) indikaattorien tekeminen on vielä työn alla. Luvut on otettu asiakkaan kotikunnan mukaan. Alle viiden kuntakohtaiset tiedot on salattu. (Riikka Väyrynen, THL 21.11.2016.) Kehitysvammaisten eri asumisyksiköitä on organisaatiosta saadun tiedon mukaan Satakunnassa noin 50.

Kehitysvammaisten autettu asuminen (ympärivuorokautinen) on vähentynyt, ohjattu ja tuettu asuminen ovat lisääntyneet vuosina 2014-2015. Organisaatiosta saatujen tietojen mukaan ”eri asumismuodot (autettu, ohjattu, tuettu) eivät ole välttämättä yhteismitallisia, koska kyseisten käsitteiden alla on hyvin erilaista asumista ”ristiin rastiin”. Kyseinen tilasto-ongelma tunnistetaan laajasti ainakin kehitysvammapalveluiden puolella ja ti- lastointien puutteena.”

Kehitysvammaisten autetun, ohjatun ja tuetun asumisen asiakkaat 31.12. yhteensä (ind. 2828, 2853, 2861)

Autettu asuminen Ohjattu asuminen Tuettu asuminen 2014 2015 2014 2015 2014 2015 KOKO MAA 7145 7728 1987 2006 1274 1548 SATAKUNTA 351 329 44 58 83 91 Eura 20 19 9 8 Eurajoki 15 15 Harjavalta 13 12 0 7 9 Honkajoki 0 0 0 0 Huittinen 24 25 0 0 6 8 Jämijärvi 0 0 0 Kankaanpää 10 17 0 0 7 6 K arvia 0 0 Kokemäki 28 26 0 0 Luvia 0 0 0 0 Merikarvia 8 6 6 Nakkila 8 6 0 0 9 9 Pomarkku 0 0 0 0 Pori 151 124 12 30 10 14 Rauma 35 38 8 7 24 25 Siikainen 0 0 0 0 0 0 Säkylä 10 10 5 Ulvila 23 25 0 10 8 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017

Ohjatun asumisen asiakasmäärä 1000:ta KELAn vammaisetuuden saajaa kohden oli Satakunnassa maan pienin 31.12.2014.

Lähde: http://alueuudistus.fi/ak 218

Kehitysvammalaitoksissa oli Satakunnassa vuoden 2015 lopussa asiakkaita yhteensä 74, hieman vähemmän kuin vuoden 2014 lopussa.

Kehitysvammalaitosten asiakkaat 31.12. yhteensä (id:2797) 2014 2015 KOKO MAA 1241 1093 SATAKUNTA 82 74 Eura 6 5 Eurajoki 5 Kokemäki 7 8 Honkajoki 0 0 Jämijärvi 0 0 K arvia 0 0 Siikainen 0 0 Pomarkku 0 0 Pori 36 32 Ulvila 8 6 Rauma 5

Satakunnassa oli 31.12.2014 kehitysvammalaitoksissa asukkaita yhteensä 82, joista pitkäaikaisasukkaita oli yh- teensä 79. Asukkaista 66 oli 18-64-vuotiaita ja 65 oli pitkäaikaisasukkaita. Alle 17 -vuotiaita oli 7. Yli 75-vuotiaita ei ollut yhtään. Asumisen kehitysvammalaitoksessa tuotti pääasiassa kunta tai kuntayhtymä. Vain yhden asiakkaan asumisen tuotti järjestö tai yritys. Tarkkoja kuntakohtaisia määriä THL:n Sotkanetistä ei saatu tietosuojan vuoksi. Taulukoissa tietosuoja kuntakohtaisissa arvoissa on 1–4. Tyhjä solu tulostaulukossa kertoo, että ky- seessä on jokin suojatuista arvoista. (liite 6)

Taulukko. Kehitysvammalaitokset, hoitopäivät eri ikäluokissa vuoden 2014 aikana

2014 0-17 v 18-64 v 65-74 v 75-79 v 80-84 v Eri ikäluokat yhteensä Koko maa 71674 384006 45336 11682 1555 514253 Satakunta 2931 25558 2944 569 253 32255 Eura 16 2285 2301 Eurajoki 49 1001 253 253 1556 Harjavalta 1271 360 1631 Huittinen 152 716 868 Kankaanpää 174 913 1087 Kokemäki 164 2312 365 2841 Luvia 365 365 730 Merikarvia 514 630 1144 Nakkila 514 514 Pomarkku 98 98 Pori 1278 11589 394 316 13577 Rauma 430 1633 365 2428 Säkylä 3 385 730 1118 Ulvila 53 1944 365 2362 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016

219

Kehitysvammalaitosten hoitopäivät eri tuottajien mukaan 2014

Kunnan tai Järjestön tai kuntayhtymän yrityksen tuottamat tuottamat palvelut palvelut Hoitopäivät yhteensä Koko maa 440198 72500 512698 Satakunta 31813 189 32002 Eura 2301 2301 Eurajoki 1303 1303 Harjavalta 1631 1631 Huittinen 868 868 Kankaanpää 1087 1087 Kokemäki 2841 2841 Luvia 730 730 Merikarvia 1144 1144 Nakkila 514 514 Pomarkku 98 98 Pori 13388 189 13577 Rauma 2428 2428 Säkylä 1118 1118 Ulvila 2362 2362 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016

Kehitysvammaisten asumispalvelut

Kehitysvammaisten asumispalvelujen piirissä oli 665 henkilöä Satakunnan maakunnassa 8/2017. Palveluissa on voimassa ns. 1/3 –sääntö (kunnat, SHP ja yksityiset). Palveluntuottajat jakautuivat seuraavasti: yksityiset 233 ja Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelut 220 ja kunta 212.

Lähde: Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa alueellinen suunnitelma (mp), 24.8.2017/ak

220

12.4 Vammaispalveluiden kustannukset

NHG:n arviossa Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella vammaispalveluiden kustannukset ovat maan viidenneksi korkeimmat. Satakunnassa suurin osa kustannuksista kohdentui autettuun asumiseen.

Lähde: http://alueuudistus.fi/ak

Taulukko. Vammaisten työllistämistoiminnan käyttökustannukset ja käyttötuotot yhteensä, 1000 euroa. 2014 Kustannukset Tuotot Koko maa 201136 18666 Satakunta 9799 1821 Eura 704 98 Eurajoki 421 220 Harjavalta 427 0 Honkajoki 104 9 Huittinen 794 237 Jämijärvi 34 0 Kankaanpää 429 0 K arvia 53 0 Kokemäki 421 47 Luvia 90 4 Merikarvia 191 0 Nakkila 367 0 Pomarkku 79 0 Pori 3875 1060 Rauma 758 88 Siikainen 22 0 Säkylä 326 56 Ulvila 593 0 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016

221

Taulukko. Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien menot.

2014 Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien menot yhteensä, taloudellisten tukitoimien menot yhteensä, 1 000 euroa/asukas euroa Koko maa 102,8 562701 Satakunta 106,1 23768 Eura 80,4 990 Eurajoki 113,9 678 Harjavalta 135,8 1000 Honkajoki 180,6 323 Huittinen 51,9 544 Jämijärvi 80,6 161 Kankaanpää 101,3 1204 K arvia 96,3 240 Kokemäki 182,5 1406 Luvia 85,6 286 Merikarvia 94,6 307 Nakkila 107,1 605 Pomarkku 156 355 Pori 110,5 9441 Rauma 111,8 4469 Siikainen 55,2 88 Säkylä 71,8 516 Ulvila 77,5 1032 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016

222

13 AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUT

Satakunnan tilanne

Satakunnan tilanne näyttää THL:n vaikuttavuus indikaattorien (esim. koulutuksen ulkopuolelle jääneet

nuoret, nuoriso- ja rakennetyöttömyys) osalta maakunnan eri osissa huolestuttavalta ja erityisesti tietyissä

osissa maakuntaa. Toimia ja resursseja pitää suunnata kyseisille alueille.

Keskeiset aikuissosiaalityötä ohjaavat lait ovat Sosiaalihuoltolaki, Laki kuntouttavasta työtoiminnasta, Laki mo- nialaisesta yhteispalvelusta (TYP-työ), Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vas- taanotosta, Päihdehuoltolaki ja mielenterveyslaki (THL/Sote-uudistus). Sosiaalityön perustana ovat ihmisoi- keudet ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. (STM 2017.) Aikuissosiaalityö tarjoaa tukea, ohjausta ja neuvontaa erilaisissa elämäntilanteissa kuntien sosiaalitoimistojen lisäksi julkisissa erityispalveluissa, sosiaalisissa järjestöissä ja kirkon diakoniatyössä. Kyse on sosiaalisia ongelmia ehkäisevästä, vähentävästä tai poistavasta asiantuntijatyöstä, jota tehdään yksilöiden, perheiden, yhteisöjen ja rakenteiden tasolla.

Tavoitteet ja toimenpiteet 2017+ Maakunta järjestää alk. 1.1.2020 Mittari / indikaattori Asiakaslähtöiset sote-palvelut Syrjäytymisen ehkäisy Tunnistetaan syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Lisätään aktiivisuutta ja Sotkanet (ind. 180, 1275, elämänhallintaa (koulutus, työllisyys) ennaltaehkäisevän sosiaalityön kei- 2618, 3219, 4014) noin. Toteutetaan etsivää sosiaalityötä. Ely-keskus: Tilastot ulkomaa- Pitkäaikaistyöttömien aktivointi ja tukityöllistämisvaihtoehtojen järjestämi- laisista nen kuntouttavan työtoiminnan ja aktivointisuunnitelmien avulla. Työllisty- THL: Tilastot toimeentuloha- mistä edistävän monialaisen yhteistoimintamallin (TYP) asemoiminen kemuksista osaksi maakunnan palveluja. Toteutetaan pitkäjännitteistä kotouttamistyötä. Maahanmuuttajille järjes- tetään matalan kynnyksen neuvontapalveluja ja heidät integroidaan osaksi yhteiskuntaa. Asiakkailla on Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelutarpeen arviointiin perustuvat asiakassuunnitelmat ml. tarvittavat tukitoimet. Otetaan systemaattiseen käyttöön ja seurantaan mittareita, jotka kertovat aikuissosiaalityön vaikuttavuudesta. Alueellinen integraatio Kunnat käyttävät rakenteellisen sos.työn toimintamallia (sos. ja terv.toimi, Sotkanet (ind. 3099, 3126) työvoimahallinto, koulutoimi, yritykset, elinkeinoelämä, järjestöt). Kela: Tilastot Työmarkkina- Sosiaalisen kuntoutuksen alueellinen kehittäminen suuntana avopainottei- tuesta suus matalan kynnyksen periaatteella. Tem/TE-keskus: Työnvälitys- Tukitoimet ja palvelut kohdennetaan niihin maakunnan osiin, joissa on eni- tilasot ten työttömiä ja koulutuksen ulkopuolella olevia. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen aikuissosiaalityön palveluissa Tehostetun tuen tarjoaminen erityisen tuen tarpeessa oleville ja oleskelu- Sotkanet (ind. 2495, 4251) luvan saaneille sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Maakunta tekee tiivistä yhteis- työtä. Väestön työkyvyn ylläpito ja kohentaminen. Monialaisen yhteistyön ja verkostotyön huomioiminen. Esim. nuorten työ- pajat, etsivä työ, ohjaamotyö (ohjaus). Digitaalisten palvelujen ja sähköisen asioinnin lisääminen 223

Verkkoneuvonta, sähköiset vertaistukiryhmät. Asiakkaan hyvinvointia tukevat oma- ja itsehoitopalvelut.

Linjaukset:

- Oleskeluluvan saaneiden elinolot on turvattava.

- Työllistämistoimenpiteitä on tehostettava maakunnan alueella, koska nuorisotyöttömien on osuus kor-

keampi ja vaikeasti työllistyvien (rakennetyöttömyys) osuus on samansuuruinen kuin koko maassa.

- Aikuissosiaalityössä työmarkkinatuen kuntaosuus on kasvanut merkittävästi 2015-2017 ja ko. maksu-

osuuden pienentämiseksi on tehostettava työllistämistoimenpiteitä.

- Väestön työkyvyn ylläpitoon ja kohentamiseen on maakunnassa kiinnitettävä huomioita, koska työky-

kynsä heikentyneeksi arvioivien ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuudet ovat maakunnassa valta-

kunnallista keskiarvoa suuremmat.

- Toimeentulotukihakemusten käsittely ei toteudu maakunnassa yhdenvertaisesti eikä tasa-arvoisesti.

Nykykäytännöt ja ohjeistukset on analysoitava ja sosiaalisen luototuksen tila on selvitettävä.

Aikuissosiaalityön tehtäväkenttiä: Arkielämän hallinta, asuminen ja asunnottomuus, köyhyys ja toimeentulo-ongelmat, päihde- ja mielenter- veysongelmat, syrjäytyminen ja osallisuus, työttömyyden yksilölliset seuraukset, yksinäisyys.

Aikuissosiaalityön orientaatioita ja työmenetelmiä: - Kuntouttava sosiaalityö on ihmisten elämänhallinnan kokonaisvaltaista tukemista. - Toimeentulotukityö 1.1.2017 alkaen perustoimeentulotuen myöntämisen ja maksatuksen on hoitanut KELA. Osa toimeentulotukiasiakkaista tarvitsee sosiaalityön palveluita tilanteensa edistämiseksi. Näissä ta- pauksissa pelkkä taloudellinen tuki ei riitä viemään asiakkaan tilannetta eteenpäin eikä takaamaan riittävää osallisuutta. - Palveluohjaus aikuissosiaalityössä tarkoittaa erityistä sosiaalityön työmenetelmää, mutta myös laajemmin palveluiden yhteensovittamista. - Työllistymisen tukemiseen liittyvien toimien tavoitteena on sekä sosiaalisen että työvoimapoliittisen hyvinvoinnin lisääntyminen kokonaisvaltaisesti. Työllistymisen tukeminen osana asiakaskohtaista sosiaalityötä tarkoittaa, että asiakkaita tuetaan ja neuvotaan työllistymiseen johtavalla polulla sekä ohjataan tarvittaessa toimintakykyä ja työllistymistä tukeviin ja edistäviin palveluihin. Keskeisenä työvälineenä on yhdessä asiakkaan ja työhallinnon työntekijän kanssa tehtävä aktivointisuunnitelma sekä mahdollisuus ohjata asiakas esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan. - Valtaistamisen perusajatus on, että yksilöä syrjäyttävät prosessit on saatava pois koko yhteiskunnasta. - Yhteisösosiaalityöllä edistetään kansalaisten hyvinvointia yhteisöissä. - Rakenteellisella sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevaan tiedon välittämistä ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyn- täminen kunnan toiminnoissa ja muiden palveluntuottajien kanssa on keskeinen osa rakenteellista sosiaa- lityötä. Lähde: https://www.thl.fi/fi/web/sote-uudistus/talous-ja-politiikka/sosiaalipolitiikka/sosiaalityo/ak.

224

Sote-palvelurakenne luonnos Satakunnan aikuissosiaalityön palveluissa perustuen Sote-tietopaketteihin (versio 2.0) ja lainsäädäntöön.

225

Yhteenveto tilastoista:

- Satakunnassa pienituloisten kotitalouksien osuus oli suurempi kuin koko maassa 2014 - 2015.

- Gini-kertoimen arvot ovat laskeneet ja ovat alhaisempia kuin koko maassa, jolloin tulojako alueella on

hieman tasaisempaa kuin koko maassa. Vuonna 2015 Gini-kertoimen arvot olivat matalimmat Eurajoella,

Jämijärvellä ja Ulvilassa

- Tulottomien kotitalouksien prosentuaalinen osuus kaikista toimeentulotukea saavista kotitalouksista oli

Satakunnassa pienempi kuin koko maassa 2014-2015 ja oli pienentynyt. Vuonna 2015 tulottomien koti-

talouksien osuus oli suurin Eurajoella, Ulvilassa ja Kokemäellä.

- Asunnottomien yksinäisten osuus väestöstä oli Satakunnassa koko maan tilanteeseen verrattuna pie-

nempi 2013-2015. Asunnottomia oli vain Porissa THL:n tilaston mukaan.

- Satakunnassa oli 25.9.2017 sijoitettuja, oleskeluluvan saaneita 186. Heistä turvapaikan hakijoita oli 45,

ilman huoltajaa tulleita alaikäisiä 25, kiintiöpakolaisia 22 ja 1 ihmiskaupan uhri. Suurin osa oli Irakista 31,

Afganistanista 24 ja Syyriasta 23.

- Satakunnan maakunnassa väestön koulutustason keskipituus oli lyhyempi kuin koko maassa 2014-2015.

Koulutustaso oli korkein Ulvilassa, Porissa ja Raumalla ja matalin Pohjois-Satakunnan alueella.

- Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli Satakun-

nassa koko maan keskiarvoa alhaisempi ja pienentynyt 2012-2015. Vuonna 2015 heidän osuus oli suurin

Pomarkussa, Nakkilassa ja Honkajoella.

- ”Kriisikuntia” nuorisotyöttömyyden osalta Satakunnassa 2015 olivat Ulvila, Pori, Pomarkku, Nakkila, Me-

rikarvia, Luvia, Kokemäki, Karvia, Kankaanpää, Jämijärvi, Honkajoki ja Harjavalta.

- Ulkomaalaisia työttömiä työnhakijoista oli Satakunnassa elokuussa 2017 917 henkilöä, mikä on 55 henki-

löä vähemmän kuin elokuussa 2016.

- Työkykynsä heikentyneeksi arvioivien osuus (%), 20–64 -vuotiaista (ind. 4251) oli Satakunnassa suurempi

kuin koko maassa 2014–2015, mutta pienentynyt. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus oli koko

maata suurempi kaikissa muissa kunnissa paitsi Raumalla, Säkylässä, Eurajoella 2015-2016.

- Työmarkkinatuen saajien sekä työmarkkinatukeen oikeutetulla palkkatuella ja starttirahalla työllistettyjen

määrä (aktivointiaste) oli Satakunnassa suurempi kuin koko maassa, kasvanut ja vaihteli Satakunnan maa-

kunnassa ollen suurin Pohjois-Satakunnan ja pienin Porin yta-alueella 2015-2017.

- Kaikkien työnhakijoiden määrä vähentynyt Satakunnan maakunnassa 2016-2017.

- Satakunnassa 2016 kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita oli 2703 (12,2 asiakasta/1000 asukasta).

- Toimeentulotukihakemuksia Satakunnan 2016 vähemmän kuin koko maassa ja niistä kiireellisten osuus

oli pienempi kuin koko maassa. Niihin liittyvistä lisäselvityspyyntöjen käsittelystä lakisääteisen 7 arkipäivää

ylittäneiden osuus oli suurin Satakunnassa 2016. Niitä oli 111 ja ne kohdentuivat Ulvilaan ja Poriin.

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 18-24-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen - osuus oli Satakunnassa koko maata pienempi 2014-2015. Vuonna 2015 heidän osuus oli suurin Ulvilassa,

Harjavallassa ja Nakkilassa (18-24-vuotiaat).

Ehkäisevää toimeentulotukea vuoden aikana saaneiden kotitalouksien määrä oli vähentynyt Satakun- - nassa 2014-2015. Vuonna 2015 niitä oli 930. Eniten Porissa, Raumalla ja Huittisissa.

Ulkona, yömajoissa, tilapäissuojissa ja laitoksissa olevia yksinäisiä oli koko maassa 0,2 henkilöä 1000 asu- - kasta kohti. Satakunnassa heitä oli tilastoitu vain Porissa (0,5 henkilöä 1000 asukasta kohti).

Satakunnassa sosiaalista luototusta vuonna 2016 käyttivät Eura, Pori ja Rauma. -

Kunnan pienituloisuusaste

Kunnan yleinen pienituloisuusaste (ind. 3099) indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henki- löiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suo- 226 malaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. Satakunnan maakunnassa pienituloisten kotitalouksien osuus oli suurempi kuin koko maassa 2014-2015. Pienituloisten kotitalouksien osuus oli suurin Pohjois-Satakunnan alueella.

Käytettävissä olevat tulot

Gini-kerroin ilmaisee asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumista. Gini-kertoimen laskennassa asuntokunnan käytettävissä oleva rahatulo jaetaan asuntokunnan kulutusyksikköluvulla. Kulutusyksikköluku huomioi sen, että asuntokunnat ovat kooltaan ja rakenteeltaan erikokoisia. Gini-kerroin on yksi yleisimmin käytetyistä tuloerojen mittareista. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Työllisyys ja työttömyys ovat keskeisimmät tuloeroihin vaikuttavat tekijät. Hyvin suurten tuloerojen katsotaan heikentävän sosiaalista koheesiota, luottamusta ja liikkuvuutta, joiden heikkenemisellä on negatiivisia vaiku- tuksia väestön hyvinvointiin ja talouteen.

Satakunnassa ajanjaksolla 2011–2015 Gini-kertoimen arvot ovat laskeneet ja ovat alhaisempia kuin koko maassa, jolloin tulojako alueella on hieman tasaisempaa kuin koko maassa. Vuonna 2015 Gini-kertoimen arvot olivat matalimmat Eurajoella, Jämijärvellä ja Ulvilassa.

227

Tulottomien kotitalouksien prosentuaalinen osuus kaikista toimeentulotukea saavista kotitalouksista oli Sata- kunnassa pienempi kuin koko maassa 2014-2015 ja oli pienentynyt. Vuonna 2015 tulottomien kotitalouksien osuus oli suurin Eurajoella, Ulvilassa ja Kokemäellä.

228

Lähde: THL, Toimeentulotukirekisteri /10.1.2017/ak

Marraskuussa toimeentulotukea saaneet kotitaloudet, joilla tulolähteeksi merkitty 'tuloton', Satakunnan maakunta, vuodet 2014 ja 2015

2014 2015 Tuloton Kotitalouksia % Tuloton Kotitalouksia % KOKO MAA 9 285 124 646 7,4 9 667 127 881 7,6 SATAKUNTA 246 3 424 7,2 235 3 492 6,7 Eura 13 145 9,0 16 128 12,5 Eurajoki 5 47 10,6 9 61 14,8 Harjavalta 10 175 5,7 7 158 4,4 Kokemäki 12 107 11,2 13 103 12,6 Luvia 2 25 8,0 0 25 0,0 Nakkila 10 95 10,5 7 88 8,0 Honkajoki 0 19 0,0 0 18 0,0 Jämijärvi 1 16 6,3 0 16 0,0 Kankaanpää 13 152 8,6 11 138 8,0 K arvia 4 29 13,8 0 31 0,0 Siikainen 1 16 6,3 0 9 0,0 Merikarvia 5 52 9,6 4 50 8,0 Pomarkku 0 22 0,0 2 23 8,7 Pori 88 1 484 5,9 84 1 596 5,3 Ulvila 21 179 11,7 28 211 13,3 Huittinen 19 164 11,6 12 183 6,6 Rauma 34 590 5,8 35 573 6,1 Säkylä 8 107 7,5 7 81 8,6 Lähde: THL, Toimeentulotukirekisteri /Poiminta 10.1.2017 /skiuru

Asunnottomuus

Asunnottomat yksinäiset / 1 000 asukasta indikaattori (ind. 2618) ilmaisee asunnottomien yksinäisten osuuden tuhatta asukasta kohti. Asunnottomien yksinäisten osuus väestöstä oli Satakunnassa koko maan tilanteeseen verrattuna pienempi 2013-2015. Asunnottomia oli vain Porissa THL:n tilaston mukaan.

229

Ulkona, yömajoissa, tilapäissuojissa ja laitoksissa olevia yksinäisiä oli koko maassa 0,2 henkilöä 1000 asukasta kohti. Satakunnassa heitä tilastoitu vain Porissa (0,5 henkilöä 1000 asukasta kohden) (Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016).

Satakuntaan sijoitetut, oleskeluluvan saaneet

Satakunnassa oli 25.9.2017 Kuntaanosoitusrekisterin mukaan 93 sijoitettua, oleskeluluvan saanutta. Omaeh- toisesti kuntiin muuttaneista Satakunnan ely-keskuksella ei ollut tilastoja.

Lähde: Satakunnan Ely-keskus, 25.9.2017

230

Lähde: Satakunnan Ely-keskus, 25.9.2017

Koulutus

Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Satakunnan maakunnassa väestön koulutustason keskipituus oli lyhyempi kuin koko maassa 2014-2015. Koulutustaso oli korkein Ulvilassa, Porissa ja Raumalla ja matalin Pohjois-Satakunnan alueella.

Lähde: THL, Toimeentulotukirekisteri /10.1.2017/ak

Koulutuksen ulkopuolelle jääneet

231

Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli Satakunnassa koko maan keskiarvoa alhaisempi ja pienentynyt 2012-2015. Vuonna 2015 heidän osuus oli suurin Pomar- kussa, Nakkilassa ja Honkajoella.

Kuva. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä 2012-2015.

Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 - 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (id:3219) 2012 2013 2014 2015 KOKO MAA 10,8 9,4 8,6 8,3 SATAKUNTA 10,2 8,2 7,7 7,5 Eura 10,4 9,1 9,5 8,9 Eurajoki 9,9 9,7 10 8,5 Harjavalta 16,2 10,9 10,5 6,7 Kokemäki 10,5 7,4 8,3 8 Nakkila 11,2 9,4 9 10,1 Honkajoki 13,5 16,4 11,1 9,8 Jämijärvi 7,1 7,1 4 6,1 Kankaanpää 7,7 7,5 5,7 6,6 K arvia 7,7 4,3 6,7 7,1 Siikainen 9,5 11,7 5,3 5,9 Merikarvia 10,1 9,8 12,1 9,7 Pomarkku 7,7 11,9 14,3 17,2 Pori 9,9 7,8 7,3 7,1 Ulvila 9,6 7,6 9 9,2 Huittinen 11,6 9,7 8,5 7,8 Rauma 10,5 7,6 6,7 7,1 Säkylä 10,1 8 7,9 6,4

Nuorisotyöttömyys

Nuorisotyöttömyyden ”kriisikuntia” Satakunnassa 2015 olivat Ulvila, Pori, Pomarkku, Nakkila, Merikarvia, Luvia, Kokemäki, Karvia, Kankaanpää, Jämijärvi, Honkajoki ja Harjavalta. 232

Kuva. Nuorisotyöttömyys Satakunnassa 2013-2015.

Lähde: Häggman, E. (2016) Lounais-Suomen aluehallintoviraston tilastotiedot etsivään nuorisotyöhön ja työ- pajatoimintaan liittyen/ Lounais-Suomen Aluehallintovirasto Tutkimus ja Kehitys Ajatustalo Oy 2016

Ulkomaalaisten työllisyys

Ulkomaalaisia työttömiä työnhakijoista oli Satakunnassa elokuussa 2017 917 henkilöä, mikä on 55 henkilöä vähemmän kuin elokuussa 2016. 233

Lähde: Satakunnan työllisyyskatsaus, http://www.temtyollisyyskat- saus.fi/graph/tkat/tkat.aspx?ely=14&lang=fi&top=4&ssid=17092514275921&link=20# Heikentynyt työkyky ja työkyvyttömyys

Työkykynsä heikentyneeksi arvioivien osuus (%), 20 - 64-vuotiaista (ind. 4251) oli Satakunnassa suurempi kuin koko maassa 2014–2015, mutta pienentynyt.

Työkyvyttömyys

Kelan työkyvyttömyysindeksi, ikävakioitu indikaattori (ind. 2495) ilmaisee työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuden alueen työikäisestä väestöstä (16 - 64-vuotiaat). Työkyvyttömyysindeksi on laskettu jokaiselle Suomen kunnalle suhteuttamalla työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus kunnassa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien 234 osuuteen koko maassa (koko maan indeksi=100). Satakunnan kunnista työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus alueen työikäisestä väestöstä oli suurempi tai samansuuruinen kaikissa muissa kunnissa paitsi Eurajoella, Raumalla ja Säkylässä

Kuva. Työkyvyttömyysindeksi Satakunnan maakunnassa 2015.

Työllisyydenhoito /aktivointi (typ-toiminta)

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) on yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto, kunta ja Kela yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset pal- velukokonaisuudet sekä vastaavat työllistymisprosessiin etenemisestä ja seurannasta (https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/elinvoima-ja-tyollisyys/tyollistymista-edistava-monialainen-yhteispalvelu-typ).

Aktivointiasteella tarkoitetaan aktiivisten työvoimapoliittisten palveluiden piirissä olevien palkkatukea tai starttirahaa saavien prosenttiosuutta laajasta työttömyydestä (http://tilastokoulu.stat.fi/verkko- koulu_v2.xql?page_type=sanasto). Satakunnan maakunnassa oli 5/2017 aktivointiasteeseen laskettavien aktiivisten työvoimapoliittisten palveluiden piirissä 5 410 henkilöä, mikä on 140 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Palveluissa olleista oli miehiä 2 730 ja naisia 2 680. Aktivointiaste oli 32,2 %, mikä on 3,6 % yksikköä korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Satakunnan maakunnassa laajan työttömyyden eli työttömien työnhakijoi- den ja palveluissa olleiden yhteismäärä oli 16 800. Se on 1 620 henkeä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Aktivointiaste on työmarkkinatuen aktiivitoimenpiteillä olevien, palkkatuella työllistettyjen tai starttirahaa saavien osuus kaikista raportin käsittämistä henkilöistä.

235

Lähde: https://www.elykeskus.fi/documents/10191/21608561/Satakunnan+ty%C3%B6llisyyskatsaus+toukokuu+2017+msj39qla/e5d03eb3-8200-4fbb-afec-ac41a9853ea6 (27.6.2017)/ak

Satakunnan maakunnassa valtiolle, kuntiin ja yksityiselle sektorille työllistettyinä oli 5/2017 yhteensä noin 930 henkilöä, mikä on vajaat 140 henkeä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yksityiselle sektorille työllistetyistä 150 oli starttirahalla yritystoiminnan aloittaneita. Työvoimakoulutuksessa oli 5/2017 730 henkilöä. Määrä on vähentynyt 130:llä vuoden takaiseen verrattuna. Sen sijaan työ- ja koulutuskokeiluissa olevien määrä on lisään- tynyt 20:llä, kuntouttavassa työtoiminnassa 80:llä ja omaehtoisessa opiskelussa 60:llä.

Lähde: https://www.elykeskus.fi/documents/10191/21608561/Satakunnan+ty%C3%B6llisyyskatsaus+toukokuu+2017+msj39qla/e5d03eb3-8200-4fbb-afec-ac41a9853ea6 (27.6.2017)/ak

Satakunnan maakunnan työ- ja elinkeinotoimistossa oli 23 980 työnhakijaa 5/2017. Vuoden takaisesta kaikkien työnhakijoiden määrä on vähentynyt 940 hengellä. Työttömien ja lomautettujen määrä on laskenut eniten. Sen sijaan yleisillä työmarkkinoilla työssä olevien työnhakijoiden määrä on kasvanut. Työssä olevia työnhakijoita oli 6 890, joista 6 100 työssä yleisillä työmarkkinoilla ja 790 työ- ja elinkeinohallinnon palveluilla työllistettynä. 236

Työttömiä työnhakijoita oli 11 380, joista kokoaikaisesti lomautettuja 700. Lisäksi lyhennettyä työviikkoa teke- viä työnhakijoita oli 580. Työvoimaan kuulumattomia työnhakijoita oli 5 140, joista 2 280 työllistymistä edistä- vissä palveluissa, 1 900 koulutuksessa ja 960 muualla työvoiman ulkopuolella.

Lähde: https://www.elykeskus.fi/documents/10191/21608561/Satakunnan+ty%C3%B6llisyyskatsaus+toukokuu+2017+msj39qla/e5d03eb3-8200-4fbb-afec-ac41a9853ea6 (27.6.2017)/ak

Työmarkkinatuen saajien sekä työmarkkinatukeen oikeutetulla palkkatuella ja starttirahalla työllistettyjen määrä (aktivointiaste) oli Satakunnassa suurempi kuin koko maassa, kasvanut ja vaihteli Satakunnan maakunnassa ollen suurin Pohjois-Satakunnan ja pienin Porin yta-alueella 2015-2017. Luvut eivät sisällä työttömyys- päivärahan saajia (ansiopäiväraha ja peruspäiväraha).

Lähde: Kela, Tilasto- ja tietovarastoryhmä, 28.6.2017 Heidi Kemppinen/ak

237

Työmarkkinatuen saajat sekä työmarkkinatukeen oikeutetut palkkatuella ja starttirahalla työllistetyt: aktivointiaste

Työmarkkinatuen saajamäärä on Kelan tilastotiedoista, palkkatuella ja starttirahalla työllistetyt työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työnhakijarekisteristä Aktivointiaste on työmarkkinatuen aktiivitoimenpiteillä olevien, palkkatuella työllistettyjen tai starttirahaa saavien osuus kaikista raportin käsittämistä henkilöistä.

Keskimäärin 2017* Keskimäärin 2016 Keskimäärin 2015 Alue Työmarkkinatuen saajat Aktivointiaste (%) Työmarkkinatuen saajat Aktivointiaste (%) Työmarkkinatuen saajat Aktivointiaste (%) sekä työllistetyt yhteensä sekä työllistetyt yhteensä sekä työllistetyt yhteensä KOKO MAA 219 751 35,3 212 788 33,3 202 919 32,7 SATAKUNTA 8 090 40,7 7 677 40,3 7 354 38,4 Eura 252 43,3 250 44,0 228 34,6 Eurajoki 234 37,2 229 37,6 235 34,9 Harjavalta 299 46,2 291 48,5 279 49,5 Kokemäki 271 45,8 277 48,4 259 36,3 Nakkila 216 44,4 199 38,2 193 38,3 Honkajoki 72 43,1 64 50,0 57 49,1 Jämijärvi 49 55,1 52 59,6 47 46,8 Kankaanpää 477 50,9 455 53,2 461 53,1 K arvia 85 58,8 86 60,5 84 60,7 Siikainen 61 50,8 56 53,6 56 53,6 Merikarvia 94 23,4 84 27,4 67 34,3 Pomarkku 71 43,7 65 43,1 68 48,5 Pori 3 675 37,5 3 470 35,7 3 307 32,8 Ulvila 415 32,8 387 31,8 377 29,4 Huittinen 294 60,5 279 58,1 273 62,6 Rauma 1 389 40,1 1 301 40,0 1 230 41,1 Säkylä 136 40,4 132 45,5 133 39,1 * vuoden 2017 tiedot perustuvat tammi-helmikuun lopun tiedoista laskettuun keskiarvoon Lähde: Kela, Tilasto- ja tietovarastoryhmä, 28.6.2017 Heidi Kemppinen/ak

Kuntouttava työtoiminta Kuntouttava työtoiminta perustuu lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on pitkään työttöminä olleiden elämänhallinnan ja työllistymismahdollisuuksien edistäminen. Sen jär- jestäminen perustuu asiakkaan kanssa laadittuun aktivointisuunnitelmaan. Kuntouttavan työtoiminnan toi- menpiteitä ovat esimerkiksi kuntoutumista tukevat palvelut, koulutus ja tuettu työllistäminen. Satakunnassa vuonna 2016 kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita oli yhteensä 2703 henkeä (12,2 asiakasta/1000 asukasta) (THL, Kuntouttava työtoiminta 2016 – Kuntakyselyn osaraportti 29.9.2017, THL).

Toimeentulotuki

Toimeentulotukihakemuksia 1000 asukasta kohden oli Satakunnan maakunnassa vähemmän kuin koko maassa ja niistä kiireellisten osuus oli pienempi kuin koko maassa lokakuussa 2016.

Lähde: https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/aikuisten-sosiaalipalvelut/toimeentulotuki/toimeentulotukihakemusten-kasittelyajat#Tilaston tietokanta-aineistot (28.6.2017)/ak Toimeentulotukihakemuksiin liittyvistä lisäselvityspyynnöistä lakisääteisen 7 arkipäivää ylittäneiden osuus oli Satakunnan maakunnassa suurempi kuin koko maassa 2016 ja niiden osuus oli lisääntynyt. 238

Lähde: https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/aikuisten-sosiaalipalvelut/toimeentulotuki/toimeentulotukihakemusten-kasittelyajat#Tilaston tietokanta-aineistot (28.6.2017)/ak

Toimeentulohakemuksiin liittyviä lisäselvityspyyntöjä, jotka ylittivät lakisääteisen 7 arkipäivää, oli Satakun- nassa lokakuussa 2016 yhteensä 111. Ne kohdentuivat Ulvilaan ja Poriin.

Lähde: https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/toitu/seurantaj/fact_toitu_seurantaj?column=measure- 18513.18334.18572.18454.&filter=time-20538&row=area-20279 (28.6.2017)/ak

Taulukko. Toimeentulohakemuksiin liittyvät lisäselvityspyynnöt ja niiden toteutuminen 10/2016.

239

7 päivän 7 päivän määräajan Lisäselvityspyyntöjen 7 arkipäivää määräajassa tehdyt ylittäneet määrä yhteensä ylittäneiden %-osuus lisäselvityspyynnöt lisäselvityspyynnöt pyynnöistä yhteensä

KOKO MAA 16 143 692 16 835 4,1 SATAKUNTA 431 111 542 21 Eura 10 0 10 0 Eurajoki 7 0 7 0 Harjavalta 32 0 32 0 Kokemäki 17 0 17 0 Luvia 1 0 1 0 Nakkila 12 0 12 0 Honkajoki 3 0 3 0 Jämijärvi 1 0 1 0 Kankaanpää 13 0 13 0 K arvia 2 0 2 0 Siikainen 2 0 2 0 Merikarvia 0 0 0 Pomarkku 8 0 8 0 Pori 195 99 294 34 Ulvila 13 12 25 48 Huittinen 12 0 12 0 Rauma 96 0 96 0 Säkylä 7 0 7 0 Lähde: https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/toitu/seurantaj/fact_toitu_seurantaj?column=measure- 18513.18334.18572.18454.&filter=time-20538&row=area-20279 (28.6.2017)/ak

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti (vuoden aikana vähintään 10 kuukautena) saaneiden 18-24-vuotiaiden prosentuaalinen osuus oli Satakunnassa koko maata pienempi 2011-2015, mutta kasvanut. Vuonna 2015 heidän osuus oli suurin Ulvilassa, Harjavallassa ja Nakkilassa.

240

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli koko maassa 0,2 ja Satakunnassa 0,0 prosenttia.

Ehkäisevää toimeentulotukea vuoden aikana saaneiden kotitalouksien määrä oli vähentynyt Satakunnassa 2014-2015. Vuonna 2015 niitä oli 930. Eniten Porissa, Raumalla ja Huittisissa.

241

Ehkäisevää toimeentulotukea vuoden aikana saaneet kotitaloudet (id:4014) 2014 2015 KOKO MAA 25589 26089 SATAKUNTA 950 930 Eura 31 39 Eurajoki 31 21 Harjavalta 21 33 Kokemäki 29 19 Nakkila 26 33 Kankaanpää 31 28 Merikarvia 17 14 Siikainen 5 8 Pori 492 417 Pomarkku 11 Ulvila 45 56 Huittinen 54 60 Rauma 126 119 Säkylä 30 62 Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017/ak

Sosiaalinen luototus

Kunta voi myöntää sosiaalisen luoton henkilölle, jolla ei ole pienituloisuutensa ja vähävaraisuutensa vuoksi mah- dollisuutta saada kohtuuehtoista luottoa muulla tavoin, mutta jolla kuitenkin on kyky suoriutua luoton takaisin- maksusta. Sosiaalisen luototuksen tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää ihmisen itsenäistä suoriutumista. Kunta voi järjestää sosiaalista luototusta päättämässään laajuu- dessa (Laki sosiaalisesta luototuksesta 1133/2002). Satakunnassa sosiaalista luototusta vuonna 2016 käyttivät Eura, Pori ja Rauma (Lähde: Sosiaalinen luototus 2016 - Kuntakyselyn osaraportti, THL, http://www.julkari.fi/handle/10024/135278).

242

14 PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUT

Satakunnan tilanne

Satakunnan päihdetyön rakenteet ovat maakunnan eri osissa erilaisia. Osa kuntia on kehittänyt avohoidon

palveluita ja toisissa palvelut ovat laitospainotteisia. Nykyinen tilanne asettaa kuntalaiset eriarvoiseen ase-

maan. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen tarvetta kuvaavat THL:n indikaattorit (esim. alkoholia liikaa käyt-

tävien osuus ja tahdosta riippumattomaan hoitoon määrätyt) vaihtelevat maakunnan eri osissa ja kuntien

välillä on eroja. Palvelujen järjestämistä tulisi tarkastella maakuntatasolla, koska palvelujärjestelmä on pirs-

taleinen, johtuen siitä, että kunnat ovat järjestäneet palveluja enimmäkseen ostopalveluna, vain suurimmat

kaupungit Pori ja osin Rauma tuottavat suuren osan palveluja itse. Ehkäisevän päihdetyön rakenteissa on

kehitettävää. Kaikissa kunnissa ei ole vastuutettu ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavaa tai toimeenpanevaa

työryhmää. Myöskään ehkäisevää päihdetyötä sisältävää toimintasuunnitelmaa ei ole kaikissa kunnissa.

Päihdehuollon kustannukset asukasta kohti olivat Satakunnassa 2014-2015 pienemmät kuin maassa keski-

määrin ja pienentyneet. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen vaikuttavuudessa (esim. itsemurha- ja alkoholi-

kuolleisuus) on maakunnan eri osien välillä eroja.

Päihdepalvelut perustuvat Päihdehuoltolakiin 41/1986, Päihdehuoltoasetukseen 653/1986 ja Sosiaalihuoltola- kiin 1301/2014. Päihdepalveluja voi saada avohuollon, laitoskuntoutuksen, katkaisuhoidon sekä hoitoa ja kuntoutusta tukevina palveluina. (STM 2017.) Kunta vastaa ehkäisevästä päihdetyöstä (Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä 523/2015, 5§, STM Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma). Ehkäisevää päihdetyötä tekevät eri viranomaiset, järjestöt, yritykset ja yhteisöt, mutta julkisen vallan vastuulla on luoda työlle riittävät rakenteet ja sovittaa toimet yhteen.

Ehkäisevän päihdetyön valtakunnalliset rakenteet

1) Ehkäisevän päihdetyön lain edellyttämä toimielin, jonka tehtäviin ehkäisevä päihdetyö on määritelty.

2) Monialainen työryhmä, joka toteuttaa käytännössä ehkäisevää päihdetyötä.

3) Ehkäisevän päihdetyön koordinaatiosta käytännössä vastaava taho (esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön

yhdyshenkilö tai koordinaattori).

4) Ehkäisevän päihdetyön sisältävä ja sitä ohjaava strategia tai toimintasuunnitelma, kuten hyvinvointikerto-

mus ja -suunnitelma tai erillinen päihde- ja mielenterveyssuunnitelma.

Lähde: Anne Taulu, kesäkuu 2017, AVI

Satakunnan maakunnan päihde- ja mielenterveystyön tavoite ja toimenpide-ehdotukset perustuvat tilastoaineiston (THL, KUVA-indikaattorit) perusteella laadittuihin linjauksiin, lainsäädännön vaatimuksiin ja SITRAn tietopaketteihin (vs. 2.0). Alan asiantuntijoita on kuultu laajasti.

243

Tavoitteet ja toimenpiteet 2017+ Maakunta järjestää alk. 1.1.2020 Mittari / indikaattori Asiakaslähtöiset sote-palvelut Riittävät lähipalvelut Kansalaiset saavat yhdenvertaisesti palveluja maakunnassa. Hel- Sotkanet (ind. 253, 254, 690, 714, posti tavoitettavat, joustavat, tarpeisiin perustuvat matalan kyn- 2345, 2358, 2422, 3058, 3082, 3083, nyksen (avo)palvelut. Palvelutarpeen arviointi lähellä, vaikka pal- 3088, 3089, 3093, 3094, 3104, 3106, velu on kaukana. Avohoidon ja asiakkaan kotiin suuntautuvan kun- 3218, 3328, 4412, 4551) touttavan toiminnan ensisijaisuus. Pitkäaikaispotilaille tarkoitetut sairaalapaikat vähenevät. Valinnanvapaus. Asiakassuunnitelmat ja palveluohjaus. Kehitetään ohjausta ja neuvontaa. Ehkäisevän päihdetyön kehittäminen Syrjäytymisen ehkäisy ja yksilöllisyyden huomiointi. Arjessa tuke- AVI: Ehkäisevän päihdetyön rakenteet minen. Esim. kotikatko ja ROLLE-työ (ikääntyneiden päihteiden käyttäjien auttaminen kotiloissa). Alueellinen integraatio Avo- ja laitospalvelujen yhteensovittaminen Päihdeongelmat ja mielenterveyshäiriöt hoidetaan samanaikai- Sotkanet (ind. 713, 750, 1263, 1270- sesti. Päihteettömyyden ja mielenterveyden edistämistä, ehkäise- 1272, 1278, 1279, 2151, 2156, 2158, vää päihde- ja mielenterveystyötä sekä päihdeongelmien ja mie- 2163, 2165, 2170, 2172, 2177, 2482, lenterveyshäiriöiden hoitoa ja kuntoutusta on tärkeää kehittää so- 2922, 2923, 2909, 2924, 2932, 2971, siaali- ja terveystoimen ja muiden yhteiskunnan sektorien (esim. 2972, 3560, 3561) koulutoimi ja työvoimahallinto) kanssa yhteistyönä. Päihdetyön vastuuttaminen. Yhtenäistetään kirjaamiskäytännöt ja mittarit. Saatetaan tilastot ajan tasalle totuudenmukaisen aineiston saamiseksi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen päihde- ja mielenterveyspalveluissa Hyte edistämisen kehittäminen kunnan eri sektorien ja toimieli- AVI: Ehkäisevän päihdetyön rakenteet mien, maakunnan ja kunnan sekä 3. sektorin (järjestöt) välisenä Sotkanet (ind. 714, 3104, 4551, 7712) yhteistyönä. Terveytemme.fi Rahapelaaminen Päihteiden käytön vähentämiseen tähtäävät toimet sekä ongel- makäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakyvyn ja turvallisuuden edistäminen. Digitaalisten palvelujen (ja sähköisen asioinnin) lisääminen Digitaalisten (ennaltaehkäisevien) palveluiden ja omahoito-ohjei- den hyödyntäminen ja niistä tiedottaminen asiakkaille. www.oma- hoitopolut.fi (THL), www.mielenterveystalo.fi, nettiterapiat (tarvitaan lääkärin lähete, maksullisia), www.oivamieli.fi, www.tuki- net.fi - kriisikeskus netissä, www.solmussa.fi – chat aikuisille, www.puheet.net – auttavat puhelut

244

Linjaukset: - Ennalta ehkäiseviä ja avopalveluja tulee edelleen kehittää ja erityisosaamista keskittää. - Ehkäisevä päihdetyö vaatii onnistuakseen suunnitelman, resursseja ja johtamista. Ilman selkeää johta- mis- ja vastuujärjestelmää ehkäisevän päihdetyön laatu kärsii. - Lakisääteisen ehkäisevän päihdetyön vastuuttaminen. - Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettuja potilaita oli Satakunnassa suhteellisesti koko maata enemmän 2010-2015. Tätä tulisi tarkastella palveluja järjestettäessä. - Tilastojen mukaan näyttää siltä, että päihde- ja mielenterveys ongelmat, niiden hoito ja kustannukset ovat jotakuinkin hallinnassa maakuntatasolla ja koko maahan verrattuna suhteellisesti pienemmät tai samantasoiset. Yksittäisten kuntien kohdalla kuitenkin korkeampia ja kuntien välillä on eroja. - Alkoholikuolleisuus oli koko maata korkeampi 2011-2014. - Kannabista viimeisen 12 kuukauden aikana käyttäneiden osuus on lisääntynyt Satakunnassa päinvastoin kuin koko maassa 2014-2015. Vuonna 2015 heidän osuus 20–64 –vuotiaista oli Satakunnassa suurempi kuin koko maassa. - Mielenterveysperusteisia työkyvyttömyyseläkkeitä saavien osuus oli Satakunnassa suurempi kaikissa ikäryhmissä (16-64-v., 16-24-v. ja 25-64.) kuin koko maassa vuosina 2014-2015 ja pysynyt lähes ennallaan. - Alkoholi- ja mielenterveysongelmien ehkäisyssä ja hoidossa tärkeitä ovat riittävät monialaiset palvelut (esim. työtoiminta, psykososiaalinen kuntoutus) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden yhden- vertainen saatavuus. - Pienituloisimpien kohdalla haasteena on etenkin haja-asutusalueilla huolehtia matalan kynnyksen lähi- palveluiden saavutettavuudesta.

Kuva. Sote-palvelurakenne luonnos Satakunnan päihde- ja mielenterveyspalveluissa perustuen Sote-tietopaketteihin (versio 2.0) ja lainsäädäntöön.

245

14.1 Päihdepalvelut

14.1.1 Päihteet ja riippuvuudet

Yhteenveto tilastoista: - Rahapalaamisensa ongelmaksi vähintään joskus 12 viime kuukauden aikana kokeneiden osuus (6,1 %) yli 20-vuotiaista oli Satakunnassa yhtä suuri kuin koko maassa 2013-2015. Koko maahan verrattuna heitä oli Porissa (7 %) suhteellisesti enemmän ja Raumalla (3,8 %) vähemmän. - Satakunnassa alkoholin myynti asukasta kohti on pysynyt ennallaan 2015-2016, mutta oli korkeampi kuin koko maassa. Myynnin osuus asukasta kohti oli suurin Merikarvialla, Harjavallassa, Huittisissa ja Kankaan- päässä ja pienintä Nakkilassa ja Honkajoella. - Alkoholia todennäköisesti liikaa käyttävien osuus prosentteina 20-64-vuotiaista THL:n Aikuisten terveys- , hyvinvointi- ja palvelututkimuksen AUDIT-C kyselyyn vastanneista oli Satakunnassa koko maahan verrattuna hieman pienempi 2013-2015. Satakunnasta tiedot on saatavilla vain Porista. - Kannabista viimeisen 12 kuukauden aikana käyttäneiden osuus on lisääntynyt Satakunnassa päinvastoin kuin koko maassa 2014-2015. Vuonna 2015 heidän osuus 20–64 –vuotiaista oli Satakunnassa suurempi kuin koko maassa. - 2011-2014 alkoholikuolleisuus 35-64-vuotiailla oli Satakunnassa koko maahan verrattuna suurempi kaikkina muina vuosina paitsi 2013. - Päihtyneenä tapaturmissa kuolleiden taustalla oli tavallisimmin kaatuminen ja putoaminen Satakunnassa vuosina 2005-2014. - Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset 1000 asukasta kohti ovat vähentyneet Satakunnassa 2011-2015 ja niiden osuus oli 2015 Satakunnassa pienempi kuin koko maassa. Rattijuopumustapauksia oli suhteellisesti eniten Harjavallassa, Kokemäellä ja Eurassa. - Päihtyneiden säilöönotot 1000 asukasta kohti ovat vähentyneet Satakunnassa 2011-2015 ja 2015 niiden osuus oli pienempi kuin koko maassa. Suhteellinen osuus oli suurin Porissa, Kokemäellä ja Raumalla. - Poliisin tietoon tulleita huumausainerikoksia 1000 asukasta kohti 2011-2015 oli Satakunnassa vähemmän TILASTOTkuin koko maassa. 2015 niitä oli suhteessa eniten Raumalla, Säkylässä, Porissa ja Harjavallassa. - Päihteiden vaikutuksen alaisina tehdyistä väkivaltarikoksista syyllisiksi epäiltyjen määrä 1000 asukasta kohti on vähentynyt Satakunnassa 2011-2014, mutta lisääntynyt 2014-2015 ja osuus oli suurempi kuin

TILASTOT

Rahapalaaminen

Rahapalaamisensa ongelmaksi vähintään joskus viimeisten 12 kuukauden aikana kokeneiden osuus (6,1 %) yli 20-vuotiaista oli Satakunnassa yhtä suuri kuin koko maassa 2013-2015. Koko maahan verrattuna heitä oli Po- rissa (7 %) suhteellisesti enemmän ja Raumalla (3,8 %) vähemmän. Muista kunnista tietoa ei ole saatavilla.

Rauma 3,8 Pori 7,0 Lähde: http://terveytemme.fi/ath/2013-2015/raportti_html/atlas.html?select=1001&data=ath_gam- bling_cr/ak

246

Alkoholin myynti, käyttö ja alkoholikuolleisuus

Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa indikaattori (ind. 714) ilmaisee vuoden aikana kunnan alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin elintarvikeliikkeisiin, kioskeihin, huol- toasemille ja anniskeluravintoloille toimitettujen alkoholijuomien määrän 100 %:n alkoholina laskettuna lit- roina jokaista vastaavalla alueella asuvaa kohden. Indikaattori kuvaa alkoholijuomien tilastoidun myynnin mää- rää asukasta kohden. Satakunnassa alkoholin myynti asukasta kohti on pysynyt ennallaan 2015-2016, mutta oli korkeampi kuin koko maassa. Myynnin osuus asukasta kohti oli suurin Merikarvialla, Harjavallassa, Huitti- sissa ja Kankaanpäässä ja pienintä Nakkilassa ja Honkajoella.

Alkoholia todennäköisesti liikaa käyttävien osuus prosentteina 20-64-vuotiaista THL:n Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen AUDIT-C kyselyyn vastanneista oli Satakunnassa koko maahan verrattuna hieman pienempi vuosina 2013-2015. Satakunnasta tiedot on saatavilla vain Porista.

Alkoholikuolleisuus 35-64-vuotiailla oli Satakunnassa koko maahan verrattuna suurempi vuosina 2011-2014 kaikkina muina vuosina paitsi 2013. Kuntatason tietoa ei ole saatavilla.

Huumeiden käyttö

Kannabista viimeisen 12 kuukauden aikana käyttäneiden osuus on lisääntynyt Satakunnassa päinvastoin kuin koko maassa 2014-2015. Vuonna 2015 heidän osuus 20–64 –vuotiaista oli Satakunnassa suurempi kuin koko maassa.

248

Päihteet, tapaturmat, rattijuoppous ja rikollisuus

Päihtyneenä tapaturmissa kuolleiden taustalla oli tavallisimmin kaatuminen ja putoaminen Satakunnassa vuosina 2005-2014.

Lähde: http://www.thl.fi/tilastoliite/tapaturmat/alueraportit/2016/sairaanhoitopiiri/Satakunta.pdf/ak

Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1 000 asukasta (ind. 3089) indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset tuhatta asukasta kohti. Rattijuopumukset kirjataan tapahtumapaikan mukaan. Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset 1000 asukasta kohti ovat vähentyneet Satakunnassa 2011- 2015 ja niiden osuus oli 2015 Satakunnassa pienempi kuin koko maassa. Rattijuopumustapauksia oli suhteellisesti eniten Harjavallassa, Kokemäellä ja Eurassa.

Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1 000 asukasta (id:3089) 2011 2012 2013 2014 2015 KOKO MAA 4 3,5 3,3 3,2 3,2 Satakunta 4,3 3,3 3,3 3,3 2,8 Eura 3,4 2,7 3 3,5 3,9 Eurajoki 4,3 5,4 3,4 4,7 3,2 Harjavalta 6,7 4,9 6,8 5,4 5,5 Honkajoki 4,9 4,4 3,8 2,8 2,8 Huittinen 2,9 4,3 2,8 3,5 2 Jämijärvi 2,5 2,5 5,1 2 1,5 Kankaanpää 5,5 2,9 3,6 3,6 4,2 K arvia 8,1 4,3 2,4 4,4 3,6 Kokemäki 5 2,9 5,3 5,1 4,6 Luvia 2,4 3 1,2 2,1 3,6 Merikarvia 3,3 2,8 1,9 4,3 1,9 Nakkila 3,3 2,4 2,8 1,8 1,1 Pomarkku 5 4,2 3,4 4 1,3 Pori 4,6 3,3 3 3 2,4 Rauma 4,5 3,6 3,6 3 3,1 Siikainen 1,2 0 4,9 3,8 2 Säkylä 2,8 3,5 3,4 4,6 1,8 Ulvila 3 1,7 2,1 2,2 2,3 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016

Päihtyneiden säilöönotot / 1 000 asukasta indikaattori (ind. 3094) ilmaisee päihtymyksen vuoksi säilöön otet- tujen osuuden tuhatta asukasta kohti. Turvallisuuteen ja järjestykseen liittyvä indikaattori, joka kertoo osaltaan myös viranomaisten aktiivisuudesta ja resursseista. Säilöönotto päihtymyksen vuoksi tehdään henkilön turvaamiseksi. Päihtyneiden säilöönotot 1000 asukasta kohti ovat vähentyneet Satakunnassa 2011-2014, mutta li- sääntyneet 2014-2015. Vuonna 2015 niiden osuus oli Satakunnassa pienempi kuin koko maassa. Säilöönotto- jen suhteellinen osuus oli suurin Porissa, Kokemäellä ja Raumalla.

Päihtyneiden säilöönotot / 1 000 asukasta (id:3094) 2011 2012 2013 2014 2015 KOKO MAA 14,4 13,2 12,4 11,1 10,8 Satakunta 12,5 9,4 9,5 8,4 8,5 Eura 3,4 1,9 2,5 1,9 2 Eurajoki 6,2 3,7 2,9 2,2 3,9 Harjavalta 5,6 8,8 5,8 6,7 7 Honkajoki 4,3 11,5 6 7,8 5,6 Huittinen 4,8 4,9 6,3 6 5,7 Jämijärvi 4,5 1 2 4 2,6 Kankaanpää 8,4 6,9 6,8 4,2 3,7 K arvia 3,1 0,8 2,4 1,2 0,8 Kokemäki 8 8,7 5,3 5,6 9,6 Luvia 0,9 0,6 1,8 0,9 0,6 Merikarvia 2,4 4,9 4,6 4 1,6 Nakkila 3,3 5,7 5,6 3,5 5,5 Pomarkku 6,2 2,5 4,7 6,2 0,4 Pori 19,7 14,3 14,3 13,8 13,5 Rauma 15,6 10,9 11,8 7,9 8,5 Siikainen 6 3,7 6,1 7,5 1,3 Säkylä 3,3 1,5 1,7 1,3 3,3 Ulvila 6 4,3 5 3 3,4 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016

Poliisin tietoon tulleita huumausainerikoksia 1000 asukasta kohti 2011-2015 oli Satakunnassa vähemmän kuin koko maassa. Vuonna 2015 niitä oli suhteessa eniten Raumalla, Säkylässä, Porissa ja Harjavallassa.

251

Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset / 1 000 asukasta (id:3093) 2011 2012 2013 2014 2015 KOKO MAA 3,8 3,7 4,2 4 4,3 Satakunta 3,4 3 3,4 3,4 3,3 Eura 1,9 0,6 0,9 1,8 2,1 Eurajoki 0,5 1 0,7 2,2 1,7 Harjavalta 6,1 3,7 2,3 3,3 3,4 Honkajoki 1,1 0 0 Huittinen 2 3,7 1,3 1,6 2,8 Jämijärvi 3 2 3,6 1,5 Kankaanpää 7,7 2 1,9 0,4 1,6 K arvia 2,3 0,8 0 0 Kokemäki 2,4 1,8 7,7 2,5 2,9 Luvia 0,3 0,9 0,6 2,4 1,2 Merikarvia 0,6 3,1 0,9 0 Nakkila 1,6 0,5 1,6 0,9 1,8 Pomarkku 1,7 2,9 1,7 2,2 0,4 Pori 4,1 4,3 4,1 4,7 3,5 Rauma 3,1 3,3 5,1 4,6 5,5 Siikainen 0 2,5 0,7 Säkylä 1,9 0,7 3 5,4 4,5 Ulvila 4,1 1,8 1,8 0,7 2,4 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016

Päihteiden vaikutuksen alaisina tehdyistä väkivaltarikoksista syyllisiksi epäiltyjen määrä 1000 asukasta kohti on vähentynyt Satakunnassa 2011- 2014, mutta lisääntynyt 2014-2015. Vuonna 2015 suhteelliset osuudet olivat suurimmat Jämijärvellä, Porissa ja Eurassa.

Päihteiden vaikutuksen alaisina tehdyistä väkivaltarikoksista syyllisiksi epäillyt / 1 000 asukasta (id:3088) 2011 2012 2013 2014 2015 KOKO MAA 3,8 3,6 3,1 2,7 2,5 Satakunta 4,3 4 3,5 2,2 2,8 Eura 1,9 3,7 1,5 2,1 2,9 Eurajoki 1,7 2,7 2,2 0,8 2,2 Harjavalta 5,2 3,9 3,9 2,7 2,5 Honkajoki 4,3 4,2 2,7 1,7 0 Huittinen 2,7 2,1 2,7 4 2,3 Jämijärvi 2 15,9 4,1 2 4,1 Kankaanpää 4,8 3,9 5,7 4,1 2 K arvia 0,7 1,6 3,2 0 0,8 Kokemäki 5,2 3,8 2,1 1,7 2,5 Luvia 2,9 2,3 0 0,6 0 Merikarvia 4,5 1,5 3,1 3,7 0,9 Nakkila 4,9 1 2,1 4,8 1,9 Pomarkku 8,2 5,8 2,1 11,4 0,4 Pori 5,5 5,2 4,4 0,2 3,9 Rauma 3,8 3,4 3,1 0,3 2,5 Siikainen 1,1 3,7 4,3 121,2 0 Säkylä 3,9 2 3,7 5,8 1,4 Ulvila 2,3 2,6 2,3 0,8 1,9 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016

14.1.2 Ehkäisevä päihdetyö

Yhteenveto tilastoista:

- Satakunnan kunnissa on vähiten kiinnitetty huomiota ehkäisevän päihdetyön toimielimen perustami- seen. Toimielin puuttuu jopa puolelta Satakunnan kunnista. - Myönteistä kehitystä on silti tapahtunut, sillä 77,8 prosentissa Satakunnan kunnista ehkäisevä päihde- työ oli mukana joko kunnan omassa toimintasuunnitelmassa ja/tai seudullisissa/alueellisissa toiminta- suunnitelmissa.

TILASTOT

Satakunnan alueen kuntia (n=18) tarkasteltaessa 83,3 prosentissa (n=15) oli nimetty ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö. Näistä yhdyshenkilöistä 44,4 prosenttia (n=8) toimi sosiaali- ja terveystoimessa ja 38,9 prosenttia (n=7) nuoriso-, liikunta- ja vapaa-aikatoimessa. Kolmessa kunnassa (16,7%) toimi ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö, jota ei oltu nimitetty virallisesti. Yhdyshenkilökattavuus Satakunnassa oli kuitenkin 100 prosenttia, kun otetaan huomioon sekä virallisesti nimetyt yhdyshenkilöt että yhdyshenkilöt ilman virallista nimeä- mistä.

Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain mukainen ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin ja/tai toimielimen valtuuttama työryhmä oli nimetty 55,6 prosentissa (n=10) Satakunnan kunnista. Ehkäisevää päihdetyötä käytännössä toimeenpaneva monialainen työryhmä toimi 77,8 prosentissa (n=14) Satakunnan kunnista ja 56 prosentissa (n=14). Satakunnan kunnista 77,8 prosenttia (n=14) ilmoitti, että heillä on kuluneen valtuustokauden aikana (2013–2016) aikana päivitetty tai valmisteltu kunnallinen tai seudullinen toimintasuunnitelma, joka pitää sisällään ehkäisevän päihdetyön (esim. hyvinvointikertomus, päihdesuunnitelma, yhdistetty mielenterveys- ja päihdesuunnitelma). 253

Lähde: https://www.avi.fi/documents/10191/8064383/Ehk%C3%A4isev%C3%A4%20p%C3%A4ih- dety%C3%B6%20LSAVI+2016/946824c8-7509-436b-aee8-6c50887e4e53 (27.6.2017)/ak

Kokemäellä neljästä perusrakenteesta toteutuu vain yksi, ja sekin varsin suurpiirteisesti. Myös Nakkilassa toteutetaan vain yhtä laatukriteeriä riittävän hyvin. Ehkäisevä päihdetyö toteutuu päihdetyön tavoitteiden mukaisesti Eurassa, Eurajoella Harjavallassa, Huittisissa, Jämijärvellä, Karviassa, Merikarvialla, Porissa ja Ulvilassa.

254

255

Lähde: Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Lounais-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa v. 2016, AVI/ak

256

14.1.3 Päihdepalvelujen saatavuus (hoitoon pääsy)

Päihdehuollossa on noudatettava hoitotakuuta tai vastaavasti järjestettävä tuen tarpeita vastaavat sosiaalihuollon palvelut silloin kun ne parhaiten soveltuvat asiakkaan auttamiseen. Raskaana olevalla päihteiden käyt- täjällä on oikeus saada välittömästi riittävät päihteettömyyttä tukevat sosiaalipalvelut. Alkoholi- ja huumekat- kaisun saatavuuden osalta ei ole tuoreita tilastoja valtakunnallisesti. Porissa ympärivuorokautisen alkoholikatkaisun saatavuus on hieman parantunut ja huumevieroitushoidon osalta heikentynyt 2005-2011.

Taulukko. Ympärivuorokautisen alkoholikatkaisun saatavuuden kehitys kaupungeissa 2005-2011.

Taulukko. Ympärivuorokautisen huumevieroituksen saatavuuden kehitys kaupungeissa 2005-2011.

Lähde: Päihdepalveluihin pääsy suurissa kunnissa 2011 ja 2012, THL/ak 257

14.1.4 Päihdepalvelujen käyttö

Päihdehuollon osalta THL:llä on ollut ongelmia aineiston saamisessa palveluntuottajilta karhuamisesta huoli- matta ja erityisesti esim. Satakunnan osalta trendi ei ole totuudenmukainen aineiston puutteista johtuen. Tästä syystä THL:n suosituksen mukaan aineistoista on otettu trendi vuosilta 2010-2015.

Yhteenveto tilastoista:

- Päihdehuollon avopalveluissa ja laitoksissa hoidettujen asiakkaiden osuudet olivat Satakunnassa 2014- 2015 pienemmät, mutta päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden osuudet olivat suuremmat kuin koko maassa. Päihdehuollon asumispalvelujen asiakkaiden osuudet olivat Satakunnassa yhtä suuret kuin koko maassa. - Päihdehuollon avopalveluissa, laitoksissa sekä sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoille hoidettujen asiakkaiden osuudet olivat vähentyneet Satakunnassa 2014-2015. Päihdehuollon asumispalvelujen asiakkaiden osuudet olivat pysyneet ennallaan. - Vuosina 2010-2015 päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita 1000 asukasta kohden oli Satakunnassa vähemmän kuin koko maassa. Asiakkaita oli tilastoitu vain Porissa, Honkajoella, Raumalla ja Kankaan- päässä. - Vuosina 2010-2015 päihdehuollon laitoksissa (kuntien kustantamat katkaisu- ja kuntoutusyksiköt) hoidossa olleita asiakkaita 1000 asukasta kohti oli Satakunnassa vähemmän kuin koko maassa. Vuonna 2015 asiakkaiden osuus oli Porissa, Eurassa ja Merikarvialla suurempi kuin koko maassa. - Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettuja potilaita oli Satakunnassa suhteellisesti koko maata enemmän vuosina 2010-2015. Vuonna 2015 heidän osuus oli Harjavallassa, Pomarkussa, Honkajoella ja Siikaisissa suurempi ja Eurajoella, Luvialla ja Raumalla pienempi kuin koko maassa. 2014 15-24-vuotiaiden osuus oli suhteellisesti suurin Eurassa, Ulvilassa ja Kankaanpäässä, 25- 64 –vuotiaiden osuus oli suhteellisesti suurin Siikaisissa, Karviassa ja Pomarkussa. - Päihdesairauksien vuodeosastohoitojaksoja oli 2013-2014 Satakunnassa suhteellisesti enemmän kuin maassa keskimäärin. 2014 niitä oli suhteellisesti eniten 15-24 –vuotiailla Merikarvialla, Honkajoella ja Pomarkussa, 25-64 -vuotiailla Honkajoella, Jämijärvellä ja Eurassa sekä 65 vuotta täyttäneillä Säkylässä, Kokemäellä ja Harjavallassa. - Ensisuojien asumispäiviä 2014 Satakunnassa oli vain Porissa ja ne olivat muilta kuin kunnilta tai kun- tayhteisöiltä ostettuja palveluja. - Katkaisuhoitoasemien hoitopäivistä 2014 Satakunnassa suurin osa oli kunnan omia palveluita (Pori). Kunnilta näitä palveluita ostivat Eura, Eurajoki, Harjavalta, Merikarvia, Rauma ja Ulvila. Kuntayhteisöiltä vain Kokemäki osti kyseisiä palveluja. Muilta kuin kunnilta tai kuntayhteisöiltä ostettuja palveluita oli Huittisissa, Raumalla ja Säkylässä. - Päihdehuollon asumispalveluista 2014 Satakunnassa vain Raumalla oli kunnan tuottamia omia palveluja. Suurin osa asumispalveluista oli muilta kuin kuntayhteisöiltä ostettuja palveluja. - Päihdehuollon laitoskuntoutuksesta 2014 Satakunnassa vain Porissa oli kunnan tuottamia omia palveluja. Suurin osa laitoskuntoutuksesta oli muilta kuin kunnilta tai kuntayhteisöiltä ostettuja palveluja.

258

TILASTOT

Päihdehuollon avopalveluissa, laitoksissa sekä sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoille hoidettujen asiakkaiden osuudet olivat vähentyneet Satakunnassa 2014-2015. Päihdehuollon asumispalvelujen asiakkaiden osuudet olivat pysyneet ennallaan. Päihdehuollon avopalveluissa ja laitoksissa hoidettujen asiakkaiden osuudet olivat Satakunnassa 2014-2015 pienemmät, mutta päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden osuudet olivat suuremmat kuin koko maassa. Päihdehuollon asumispalvelujen asiakkaiden osuudet olivat Satakunnassa yhtä suuret kuin koko maassa.

Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja Päihdehuollon Päihdehuollon terveyskeskusten Päihdehuollon avopalveluissa la itoksissa hoidossa vuodeosastoilla hoidetut a sumispa lve luissa asiakkaita / 1 000 olleet asiakkaat / 1 000 potilaat / 1000 asukasta asiakkaita / 1 000 asukasta (id:1271) asukasta (id:1270) (id. 1278) asukasta (id:1272) 2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014 2015 KOKO MAA 8,5 8,4 3,1 2,8 2,8 2,8 1 1 SATAKUNTA 8,4 7,8 2,3 2,2 3,9 3,7 1 1 Eura 3,4 1,8 1 3,8 3,7 4,9 0 0 Eurajoki 0,3 0,2 1,5 0,7 2,5 1,9 0 0 Harjavalta 11,9 10,7 0,7 2,3 6 7,3 0 0 Kokemäki 9,1 10,7 0,8 0,7 6 5,4 1 1 Luvia 0,3 1,8 0 0,6 2,4 0 0 Nakkila 6,9 4,2 0,5 0,4 3,7 3,4 0 0 Honkajoki 1,7 0 0 0 3,9 6,7 1 1 Jämijärvi 1 0 0 0,5 4 0 0 Kankaanpää 4,2 0 0,6 0,5 5,8 4,8 0 0 K arvia 0,8 0 0 0 4,4 5,7 0 0 Siikainen 1,3 0 1,3 0,7 6,3 5,9 0 0 Merikarvia 3,4 3,8 3,7 3,5 4,6 4,7 0 0 Pomarkku 3,5 0 1,8 0 5,7 6,3 0 0 Pori 10,6 10,5 3,8 3,8 4,5 4,1 2 2 Ulvila 5,7 5,3 1,4 1,6 3,1 2,8 1 1 Huittinen 4,1 4,2 1,2 1,2 3,6 3,4 0 0 Rauma 12,5 12 2,2 0,8 1,8 1,7 0 0 Säkylä 6 5 0,6 0,3 4,5 5 0 0 Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016/ak 259

Päihdehuollon avohoito

Vuosina 2010-2013 kuntien kustantamissa päihdehuollon avopalveluissa (A-klinikka, nuorisoasema) asiakkaita oli Satakunnassa 1000 asukasta kohti enemmän kuin koko maassa. Vuonna 2014 heidän osuus oli Satakun- nassa pienempi kuin koko maassa, paitsi Raumalla, Harjavallassa, Kokemäellä ja Porissa.

Vuosina 2010-2014 päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita 1000 asukasta kohden oli Satakunnassa vä- hemmän kuin koko maassa. Asiakkaita oli tilastoitu vain Porissa, Honkajoella, Raumalla ja Kankaanpäässä.

Päihdehuollon asumispalvelut

Päihdehuollon laitoshoito

Vuosina 2010-2015 päihdehuollon laitoksissa (kuntien kustantamat katkaisu- ja kuntoutusyksiköt) hoidossa olleita asiakkaita 1000 asukasta kohti oli Satakunnassa vähemmän kuin koko maassa. Vuonna 2015 asiakkaiden osuus oli Porissa, Eurassa ja Merikarvialla suurempi kuin koko maassa.

262

Päihdehuollon laitosten asiakkaiden hoitopäivät vuoden aikana yhteensä (id:2909) 2010 2011 2012 2013 2014 Koko maa 358 yhteensä 313326 297134 280487 256692 217965 Satakunta04 yhteensä 3689 3192 4935 2780 6214 Eura 050 yhteensä 96 374 86 73 202 Eurajoki 051 yhteensä 52 42 111 141 Harjavalta 079 yhteensä 188 36 128 102 390 Honkajoki 099 yhteensä 16 18 21 Huittinen 102 yhteensä 534 377 340 562 492 Jämijärvi 181 yhteensä 112 12 Kankaanpä214 yhteensä 84 126 271 187 128 K arvia 230 yhteensä 35 59 18 Kokemäki 271 yhteensä 51 227 16 17 69 Luvia 442 yhteensä 27 11 31 Merikarvia 484 yhteensä 31 77 Nakkila 531 yhteensä 139 30 24 47 Pomarkku 608 yhteensä 31 28 34 67 57 Pori 609 yhteensä 807 846 2625 1008 3586 Rauma 684 yhteensä 1313 1052 1002 519 773 Siikainen 747 yhteensä 174 14 7 Säkylä 783 yhteensä 28 129 29 8 Ulvila 886 yhteensä 10 93 33 185 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016

Päihteet ja sairaalahoito

Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1 000 asukasta indikaattori (ind. 1278) ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet - päädiagnooseilla sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden lukumäärän tuhatta asukasta kohti. Väestö- tietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettuja potilaita oli Satakunnassa koko maahan verrattuna suhteellisesti enemmän vuosina 2010- 2015. Vuonna 2015 heidän osuus oli Eurajoella, Luvialla ja Raumalla pienempi ja Harjavallassa, Pomarkussa, Honkajoella ja Siikaisissa suurempi kuin koko maassa.

Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1 000 asukasta (id:1278) 2010 2011 2012 2013 2014 KOKO MAA 3,1 3 3 2,9 2,8 Satakunta 4,2 4,1 3,7 3,4 3,9 Eura 4,2 3,8 3,5 3,9 3,7 Eurajoki 1,5 2,7 1,7 2,4 2,5 Harjavalta 7 7,1 6,3 5,5 6 Honkajoki 4,3 7 7,1 3,9 Huittinen 3,9 4,3 3,1 3,7 3,6 Jämijärvi 3,9 5,5 3,5 4 Kankaanpää 4,8 4,6 4,7 4,8 5,8 K arvia 3 3,8 5,9 4,8 4,4 Kokemäki 4,8 6,1 4,1 5 6 Luvia 2,4 1,8 2,1 2,4 Merikarvia 6,6 4,5 6,4 3,1 4,6 Nakkila 2,2 3,5 3,5 2,8 3,7 Pomarkku 4,1 3,7 3,4 5,1 5,7 Pori 5,2 4,8 4,2 3,9 4,5 Rauma 2,7 2,5 2,2 1,8 1,8 Siikainen 3 3 5,5 6,3 Säkylä 4,1 4,1 4,9 4,1 4,5 Ulvila 3,1 2,6 2,7 2 3,1 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016

264

Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet 15 - 24-vuotiaat / 1 000 vas- taavanikäistä indikaattori (ind. 750). Indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet -päädiagnooseilla sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden 15 - 24-vuotiaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohden. Koko maan tilanteeseen verrattuna vuodeosastoilla hoidossa olleita 15 - 24 -vuotiaita oli 2014-2015 Satakunnassa suhteellisesti enemmän kuin maassa keskimäärin. Hoi- toilmoitusrekisterin yksilötasoiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietosuojan vuoksi alle viiden tapauksen kuntakohtaisia tietoja ei julkisteta. Kunnittain tarkasteltuna 2015 vuodeosastoilla hoidettuja kyseiseen ikäryhmään kuuluneita oli suhteellisesti eniten Eurassa, Ulvilassa ja Kankaanpäässä.

Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet 15 - 24 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 8 6,4 6 3,9 3,9 2,8 2,8 4 1,7 1,5 2 2013 0 2014

Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet 25 - 64-vuotiaat / 1 000 vas- taavanikäistä indikaattori (ind. 713) ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet - päädiagnooseilla sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden 24 - 64-vuotiaiden luku- määrän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Koko maan tilanteeseen verrattuna vuodeosastoilla hoidossa olleita 25 - 64 -vuotiaita oli 2013-2014 Satakunnassa suhteellisesti enemmän kuin maassa keskimäärin. 2014 heidän osuutensa oli suurin Siikaisissa, Karviassa ja Pomarkussa.

Päihdesairauksien vuodeosastohoitojaksot 15 - 24-vuotiailla / 1 000 vastaavanikäistä indikaattori (ind. 1279) ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet - päädiagnooseilla sairaaloiden vuodeosastoilla hoidossa olleiden 15 - 24-vuotiaiden hoitojaksojen lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohden. Päihdesairauksien vuodeosastohoitojaksoja 15 - 24-vuotiailla oli 2013-2014 Satakunnassa suhteellisesti enem- män kuin maassa keskimäärin. 2014 suhteellisesti eniten Merikarvialla, Honkajoella ja Pomarkussa.

Päihdesairauksien vuodeosastohoitojaksot 15 - 24 - vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 50 40 30 20 12,1 12,6 8 10,2 5,4 3,9 4,4 2013 10 2,6 3,6 1,8 2,8 1,8 1,3 3,5 1,7 0 2,3 0 2014 Pori Eura Ulvila Köyliö Säkylä Rauma Nakkila Eurajoki Huittinen Kokemäki Koko maa Koko Honkajoki Satakunta Pomarkku Harjavalta Merikarvia Kankaanpää Lähde: © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016/ak

Päihdesairauksien vuodeosastohoitojaksot 25 - 64-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä indikaattori (ind. 3560) ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet - päädiagnooseilla sairaaloiden vuodeosastoilla hoidossa olleiden 25 - 64-vuotiaiden hoitojaksojen lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohden. Päihdesairauksien vuodeosastohoitojaksoja 25 - 64 -vuotiailla oli 2013-2014 Satakunnassa suhteellisesti enem- män kuin maassa keskimäärin. 2014 suhteellisesti eniten Honkajoella, Jämijärvellä ja Eurassa.

Päihdesairauksien vuodeosastohoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / 1 000 vastaavanikäistä indikaattori (ind. 3561) ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet - päädiagnooseilla sairaaloiden vuodeosastoilla hoidossa olleiden 65 vuotta täyttäneiden hoitojaksojen lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohden. Päihdesairauksien vuodeosastohoitojaksoja 65 vuotta täyttäneillä oli 2013-2014 Satakunnassa suhteellisesti enemmän kuin maassa keskimäärin. 2014 suhteellisesti eniten Säkylässä, Kokemäellä ja Harjaval- lassa.

Päihdepalvelujen tuottaminen

Ensisuojien asumispäiviä 2014 Satakunnassa oli vain Porissa ja ne olivat muilta kuin kunnilta tai kuntayhteisöiltä ostettuja palveluja (ind. 2158, 2163, 2922).

Ensisuojat, asumispäivät ja asiakkaat vuoden aikana

Kunnan omat Kuntayhteisöiltä Muilta ostetut Asumispäivät Asiakkaiden 2014 palvelut ostetut palvelut palvelut yhteensä määrä yhteensä Koko maa 50950 5559 11564 67854 2228 Satakunta 0 0 1181 1181 87 Eura 0 0 0 0 0 Eurajoki 0 0 0 0 0 Harjavalta 0 0 0 0 0 Honkajoki 0 0 0 0 0 Huittinen 0 0 0 0 0 Jämijärvi 0 0 0 0 0 Kankaanpää 0 0 0 0 0 K arvia 0 0 0 0 0 Kokemäki 0 0 0 0 0 Luvia 0 0 0 0 0 Merikarvia 0 0 0 0 0 Nakkila 0 0 0 0 0 Pomarkku 0 0 0 0 0 Pori 0 0 1181 1181 87 Rauma 0 0 0 0 0 Siikainen 0 0 0 0 0 Säkylä 0 0 0 0 0 Ulvila 0 0 0 0 0 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016

267

Katkaisuhoitoasemien hoitopäivistä 2014 Satakunnassa suurin osa oli kunnan omia palveluita (Pori). Kunnilta näitä palveluita ostivat Eura, Eurajoki, Harjavalta, Merikarvia, Rauma ja Ulvila. Kuntayhteisöiltä vain Kokemäki osti kyseisiä palveluja. Muilta kuin kunnilta tai kuntayhteisöiltä ostettuja palveluita oli Huittisissa, Raumalla ja Säkylässä. (ind. 2165, 2170, 2923).

Katkaisuhoitoasemat, hoitopäivät ja asiakkaat vuoden aikana

Kunnan omat Kunnilta ostetut Kuntayhteisöiltä Muilta ostetut Hoitopäivät Asiakkaiden määrä 2014 palvelut palvelut ostetut palvelut palvelut yhteensä yhteensä Koko maa 38192 2758 12605 42975 96530 11680 Satakunta 2706 549 8 347 3610 343 Eura 0 31 0 0 31 7 Eurajoki 0 38 0 0 38 7 Harjavalta 0 48 0 0 48 5 Honkajoki 0 0 0 0 0 0 Huittinen 0 0 0 172 172 6 Jämijärvi 0 0 0 0 0 0 Kankaanpää 0 0 0 0 0 0 K arvia 0 0 0 0 0 0 Kokemäki 0 6 8 0 14 2 Luvia 0 0 0 0 0 0 Merikarvia 0 76 0 0 76 12 Nakkila 0 5 0 0 5 1 Pomarkku 0 0 0 0 0 0 Pori 2706 0 0 6 2712 223 Rauma 0 251 0 131 382 66 Siikainen 0 0 0 0 0 0 Säkylä 0 0 0 38 38 2 Ulvila 0 94 0 0 94 12 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016

Päihdehuollon asumispalveluista 2014 Satakunnassa vain Raumalla oli kunnan tuottamia omia palveluja. Suurin osa asumispalveluista oli muilta kuin kuntayhteisöiltä ostettuja palveluja (ind. 2151, 2156, 2971.)

Päihdehuollon asumispalvelujen asumispäivät ja asiakkaat vuoden aikana

Kunnan kustantamia Kunnan omat Kuntayhteisöiltä asumispäiviä vuoden Asiakkaiden määrä 2014 palvelut ostetut palvelut Muilta ostetut palvelut aikana yhteensä yhteensä Koko maa 222180 51207 531516 804903 4023 Satakunta 309 3374 23722 27405 135 Eura 0 0 0 0 0 Eurajoki 0 0 0 0 0 Harjavalta 0 0 0 0 0 Honkajoki 0 535 0 535 2 Huittinen 0 0 1825 1825 5 Jämijärvi 0 0 0 0 0 Kankaanpää 0 2109 0 2109 6 K arvia 0 0 0 0 0 Kokemäki 0 730 0 730 2 Luvia 0 0 0 0 0 Merikarvia 0 0 0 0 0 Nakkila 0 0 0 0 0 Pomarkku 0 0 0 0 0 Pori 0 0 17193 17193 80 Rauma 309 0 4704 5013 40 Siikainen 0 0 0 0 0 Säkylä 0 0 0 0 0 Ulvila 0 0 0 0 0 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016

268

Päihdehuollon laitoskuntoutuksesta 2014 Satakunnassa vain Porissa oli kunnan tuottamia omia palveluja. Suurin osa laitoskuntoutuksesta oli muilta kuin kunnilta tai kuntayhteisöiltä ostettuja palveluja. (ind. 2172, 2177, 2972.)

Päihdehuollon kuntoutuslaitosten hoitopäivät ja asiakkaat vuoden aikana

Kunnan kustantamia Kunnilta ostetut Kuntayhteisöiltä Muilta ostetut hoitopäiviä vuoden Asiakkaiden määrä 2014 Kunnan omat palvelut palvelut ostetut palvelut palvelut aikana yhteensä yhteensä Koko maa 40172 3304 34490 101098 179064 5030 Satakunta 1967 292 165 880 3304 166 Eura 0 0 0 161 161 5 Eurajoki 0 21 0 77 98 2 Harjavalta 0 0 0 0 0 0 Honkajoki 0 0 0 0 0 0 Huittinen 0 0 0 95 95 7 Jämijärvi 0 0 0 0 0 0 Kankaanpää 0 0 118 0 118 7 K arvia 0 0 0 0 0 0 Kokemäki 0 0 0 73 73 4 Luvia 0 0 0 0 0 0 Merikarvia 0 0 0 0 0 0 Nakkila 0 0 0 43 43 2 Pomarkku 0 70 0 0 70 4 Pori 1967 0 0 176 2143 102 Rauma 0 56 37 197 290 22 Siikainen 0 0 10 0 10 2 Säkylä 0 0 0 0 0 0 Ulvila 0 145 0 0 145 7 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016

14.1.5 Päihdehuollon kustannukset

Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas indikaattori (ind. 1273) ilmaisee kuntien kustantamien päih- dehuollon erityispalveluihin sekä raittiustyöhön suunnattujen palveluiden nettokustannuksia asukasta kohden. Ne olivat asukasta kohti olivat 2014-2015 Satakunnassa pienemmät kuin maassa keskimäärin, ja olivat pienentyneet. 2015 korkeimmat kustannukset olivat Kokemäellä, Nakkilassa, Harjavallassa ja Porissa ja pienim- mät Karviassa, Pomarkussa ja Jämijärvellä.

269

14.2 Mielenterveyspalvelut

STM vastaa mielenterveystyön valtakunnallisesta suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta. Mielenterveys- työn tavoitteena on vahvistaa mielenterveyttä ja vähentää mielenterveyteen kohdistuvia uhkia. Mielenterveys- työhön kuuluvat mielenterveyttä edistävä työ ja mielenterveyden häiriöiden ehkäisy sekä mielenterveyspalvelut. Mielenterveystyöstä säädetään terveydenhuoltolaissa 1326/2010 ja mielenterveyslaissa 1116/1990. Kun- nat ja erikoissairaanhoito järjestävät mielenterveyspalveluja.

Aikuisten sekä lasten ja nuorten pääsy mielenterveyshoitoon

Mielenterveyshäiriöiden hoidossa aikuisilla (yli 23-vuotiaat) on samat hoitoon pääsyn aikarajat kuin muussakin

sairaanhoidossa.

Lasten ja nuorten (alle 23-vuotiaat) hoidon tarpeen arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin ar-

viointi on tehtävä kuudessa viikossa lähetteen saapumisesta. Hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa

hoidon tarpeen toteamisesta.

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ehkäisyssä, havaitsemisessa ja tuen tarjoamisessa neuvolat sekä

koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ovat tärkeässä asemassa. Työterveyshuolto tukee työikäisen väestön mie-

lenterveyden ylläpitämistä ja ongelmien ehkäisyä. (STM 2017.)

14.2.1 Mielenterveyden tila

Yhteenveto tilastoista: - Koko maan tilanteeseen verrattuna mielenterveyden ongelmien osuus vastaavan ikäisestä väestöstä oli pysynyt Satakunnassa melko samana 2012-2013 ja oli pienempi kuin koko maassa. Kyseiset ongelmat olivat yleisimpiä Pomarkussa, Kankaanpäässä ja Kokemäellä vuonna 2013. - Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden osuus 18-64 –vuotiaista tuhatta vastaavanikäistä kohti oli Sata- kunnassa samansuuruinen kuin koko maassa ja pysynyt ennallaan 2014-2015. Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden osuus oli suurin Pomarkussa, Harjavallassa ja Porissa ja pienin Karviassa, Jämijärvellä ja Huittisissa vuonna 2015. - Satakunnassa depressiolääkkeistä korvausta saaneiden osuus 65 vuotta täyttäneistä verrattuna vastaa- vanikäiseen väestöön oli hieman suurempi kuin koko maassa 2015. Osuudet olivat suurimmat Pomarkussa, Harjavallassa ja Kokemäellä ja pienimmät Karviassa, Luvialla ja Huittisissa. - Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi alkaneiden osasairauspäivärahojen kausien määrä on lisääntynyt koko maassa ja Satakunnassa 2013-2015. - Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden 25 - 64-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väes- töstä oli Satakunnassa pienempi kuin koko maassa 2014-2015, mutta lisääntynyt. 2015 heidän osuus oli suurin Pomarkussa, Nakkilassa ja Siikaisissa ja pienin Luvialla, Merikarvialla ja Huittisissa. - Mielenterveysperusteisia työkyvyttömyyseläkkeitä saavien osuus oli Satakunnassa suurempi kaikissa ikä- ryhmissä (16-64-v., 16-24-v. ja 25-64.) kuin koko maassa 2014-2015 ja pysynyt Satakunnassa lähes ennallaan. Heidän osuus oli suurin 16-24-vuotiaista Honkajoella, Merikarvialla ja Karviassa ja 25-64-vuotiaista Merikarvialla ja Siikaisissa. - Mielenterveydenhäiriöihin (alkoholi ja huumeet, masennus) perustuvien työkyvyttömyyseläkkeensaajien väestöosuus on ollut Satakunnassa suurempi kuin koko maassa 2009-2016. - Satakunnassa itsemurhan tehneiden osuus on ollut viime vuosina suunnilleen yhtä suuri kuin maassa kes- kimäärin. - Tahdosta riippumattomat lähetteet psykiatriseen sairaalahoitoon 0-17-vuotiailla ovat lisääntyneet Satakun- nassa 2011-2015. - Tahdosta riippumattomaan hoitoon määrättyjen osuus on ollut viimeisen viiden vuoden aikana Satakun- nassa suurempi kuin maassa keskimäärin sekä 18 vuotta täyttäneistä että alle 18 –vuotiaista lukuun ottamatta vuotta 2014, jolloin 18 vuotta täyttäneitä määrättiin Satakunnassa tahdosta riippumattomaan hoitoon suhteellisesti vähemmän kuin maassa keskimäärin. - Skitsofreniapotilaan vuodeosastohoidon uusiutumisia oli Satakunnan sairaanhoitopiirissä 2012 suhteellisesti hieman maan keskiarvoa vähemmän. - Kaikissa Satakunnan terveyskeskuksissa oli käytettävissä depressiohoitajan erityisosaamista omana toimintana tai ostopalveluna vuonna 2016. 270

TILASTOT

Mielenterveysindeksi kuvaa kolmen ulottuvuuden 1. itsemurhat ja sairaalaan johtaneet itsemurhayritykset, 2. psykoosiin hoitoon myönnettyjen lääkekorvausoikeuksien määrä suhteutettuna väkilukuun ja 3. mielenterveyden ja käyttäytymi- sen häiriöiden (F00-F99) vuoksi työ- ja/tai kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneiden 16- 64-vuotiaiden määrä suhteutettuna samanikäiseen väestöön avulla mielenterveyden ongelmia suhteutettuna vastaavan ikäiseen väestöön. Kukin kolmesta osiosta muodostaa kolmanneksen sairausryhmän kokonaispai- nosta sairastavuusindeksissä. Itsemurhat ja niiden yritykset vaikuttavat yhtä suurella painolla osiossa 1. Mie- lenterveysongelmien yleisyys on erilainen eri ikäryhmissä, jolloin alueen ikärakenne vaikuttaa sairastavuuden tasoon. Ikävakioitu indeksi kuvaa sitä osaa alueiden välisistä eroista, joka ei johdu ikärakenteiden erilaisuu- desta.

Koko maan tilanteeseen verrattuna (maan keskiarvo = 100) mielenterveyden ongelmien osuus vastaavan ikäi- sestä väestöstä oli pysynyt Satakunnassa melko samana 2012-2013 ja oli pienempi kuin koko maassa. 2013 kyseiset ongelmat olivat yleisimpiä Pomarkussa, Kankaanpäässä ja Kokemäellä. Mielenterveysongelmien yleisyys oli pienintä Luvialla, Eurajoella ja Säkylässä. Tuoreempia tietoja ei ollut saatavilla.

Depressiolääkkeiden käyttö

Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden osuus 18-64 –vuotiaista tuhatta vastaavanikäistä kohti (ind. 2358) oli Satakunnassa samansuuruinen kuin koko maassa ja pysynyt ennallaan 2014-2015. 2015 depressiolääkkeistä korvausta saaneiden osuus oli suurin Pomarkussa, Harjavallassa ja Porissa ja pienin Karviassa ja Jämijärvellä.

Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä indikaattori (ind. 690) ilmaisee vuoden aikana depressiolääkkeistä korvausta saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestösuhteutuksessa on käytetty Kelan vakuutettua väestöä. Sata- kunnassa depressiolääkkeistä korvausta saaneiden osuus 65 vuotta täyttäneistä verrattuna vastaavanikäiseen väestöön oli hieman suurempi kuin koko maassa 2015. Osuudet olivat suurimmat Pomarkussa, Harjavallassa ja Kokemäellä ja pienimmät Karviassa, Luvialla ja Huittisissa.

Mielenterveysperusteiset sairauslomat ja työkyvyttömyys

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi alkaneiden osasairauspäivärahojen kausien määrä on li- sääntynyt koko maassa ja Satakunnassa 2013-2015.

Osasairauspäivärahojen alkaneet kaudet

Sairauspääryhmä: V F00-F99 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Aika 2013 2014 2015 Alkaneet Alkaneet Alkaneet Alue kaudet kaudet kaudet KOKO MAA 3 206 4 219 4 913 SATAKUNTA 93 102 122 Eura 8 4 4 Eurajoki 2 1 Harjavalta 4 7 2 Kokemäki 8 4 7 Luvia 3 4 1 Nakkila 4 6 4 Jämijärvi 1 2 Kankaanpää 4 2 5 K arvia 1 1 1 Siikainen 1 Merikarvia 1 Pomarkku 1 1 1 Pori 35 45 47 Ulvila 4 6 14 Huittinen 1 1 7 Rauma 13 14 24 Säkylä 5 5 1 Kelasto-raportit | Kela/ Tilasto- ja tietovarastoryhmä/ [email protected] / NIT123A/Siru Keskinen 30.12.2017

Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden 25 - 64-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä (ind. 2345) oli Satakunnassa pienempi kuin koko maassa 2014-2015, mutta osuus oli lisääntynyt. 2015 heidän osuus oli suurin Pomarkussa, Nakkilassa ja Siikaisissa ja pienin Luvialla, Merikarvialla ja Huittisissa.

Mielenterveysperusteisia työkyvyttömyyseläkkeitä saavien osuus oli Satakunnassa suurempi kaikissa ikäryh- missä (16-64-v., 16-24-v. ja 25-64.) kuin koko maassa vuosina 2014-2015 ja pysynyt Satakunnassa lähes ennallaan. 2015 heidän osuus oli suurin 16-24-vuotiaista Honkajoella, Merikarvialla ja Karviassa ja 25-64-vuotiaista Merikarvialla ja Siikaisissa.

274

Mielenterveydenhäiriöihin (alkoholi ja huumeet, masennus) perustuvien työkyvyttömyyseläkkeensaajien vä- estöosuus on ollut Satakunnassa suurempi kuin koko maassa 2009-2016.

Taulukko. Työkyvyttömyyseläkkeensaajien väestöosuus 16–64-vuotiaasta väestöstä vuosina 2002–2016, %

Pori Ulvila Satakunta Koko maa Kaikki Mielen- Kaikki Mielen- Kaikki Mielen- Kaikki Mielen- työkyvyt- terveyden- työkyvyt- terveyden- työkyvyt- terveyden- työkyvyt- terveyden- tömyys- häiriöihin tömyys- häiriöihin tömyys- häiriöihin tömyys- häiriöihin eläkkeet perustuvat eläkkeet perustuvat eläkkeet perustuvat eläkkeet perustuvat 2002 8,1 3,1 7,5 2,5 7,9 2,9 7,4 3,1 2003 8,2 3,3 7,6 2,8 8,0 3,0 7,4 3,1 2004 8,2 3,3 7,4 2,6 8,0 3,1 7,4 3,2 2005 8,3 3,5 7,4 2,7 8,1 3,2 7,5 3,2 2006 8,4 3,6 7,4 2,8 8,1 3,2 7,4 3,3 2007 8,5 3,7 7,5 2,9 8,2 3,3 7,5 3,3 2008 8,7 3,8 7,2 2,9 8,4 3,4 7,6 3,4 2009 8,6 3,8 7,3 3,0 8,4 3,5 7,6 3,4 2010 8,5 3,8 7,4 2,9 8,4 3,5 7,5 3,4 2011 8,4 3,9 7,5 3,0 8,3 3,6 7,3 3,3 2012 8,3 4,0 7,4 3,0 8,2 3,6 7,0 3,3 2013 8,2 4,1 7,1 2,9 8,1 3,6 6,8 3,3 2014 7,9 4,0 6,9 2,8 7,7 3,5 6,6 3,2 2015 7,7 3,9 6,8 2,7 7,5 3,5 6,4 3,1 2016 7,5 3,9 6,5 2,6 7,2 3,5 6,2 3,1

275

Satakunta Koko maa Kaikki Alkoholi ja Masennus Kaikki Alkoholi ja Masennus mielen- huumeet mielen- huumeet terveyden Lkm % Lkm % terveyden Lkm % Lkm % häiriöt häiriöt

2002 4 386 183 4,2 1 052 24,0 104 508 4 403 4,2 29 112 27,9 2003 4 559 230 5,0 1 109 24,3 107 135 4 883 4,6 30 933 28,9 2004 4 628 252 5,4 1 160 25,1 109 427 5 186 4,7 32 476 29,7 2005 4 645 270 5,8 1 195 25,7 111 673 5 435 4,9 33 880 30,3 2006 4 707 290 6,2 1 210 25,7 112 613 5 471 4,9 34 568 30,7 2007 4 798 300 6,3 1 267 26,4 115 302 5 489 4,8 36 194 31,4 2008 4 935 328 6,6 1 320 26,7 116 784 5 494 4,7 37 073 31,7 2009 4 962 331 6,7 1 337 26,9 117 519 5 327 4,5 37 499 31,9 2010 4 972 308 6,2 1 325 26,6 116 977 4 999 4,3 37 420 32,0 2011 4 998 302 6,0 1 333 26,7 115 644 4 658 4,0 36 787 31,8 2012 4 946 290 5,9 1 317 26,6 113 523 4 280 3,8 35 439 31,2 2013 4 900 264 5,4 1 338 27,3 111 714 3 922 3,5 34 900 31,2 2014 4 710 224 4,8 1 253 26,6 109 606 3 511 3,2 33 940 31,0 2015 4 625 194 4,2 1 269 27,4 107 028 3 100 2,9 32 663 30,5 2016 4 548 176 3,9 1 260 27,7 104 885 2781 2,7 31 551 30,1 Lähde: Heidi Nyman, Eläketurvakeskus, 26.6.2017

Itsemurhat

Satakunnassa itsemurhan tehneiden osuus on ollut viime vuosina suunnilleen yhtä suuri kuin maassa keski- määrin. Vuonna 2010 itsemurhan tehneitä oli Satakunnassa suhteellisesti enemmän ja 2013 vähemmän. Tie- tosuojan vuoksi yksittäisten kuntien tietoja ei ole saatavilla.

276

Tahdosta riippumattomaton hoito

Tahdosta riippumattomaan hoitoon määrättyjen osuus on ollut viimeisen viiden vuoden aikana Satakunnassa suurempi kuin maassa keskimäärin sekä 18 vuotta täyttäneistä että alle 18 –vuotiaista lukuun ottamatta 2014, jolloin 18 vuotta täyttäneitä määrättiin Satakunnassa tahdosta riippumattomaan hoitoon suhteellisesti vähem- män kuin maassa keskimäärin. Tietosuojan vuoksi yksittäisten kuntien tietoja ei ole saatavilla.

Tahdosta riippumattomat lähetteet psykiatriseen sairaalahoitoon 0-17-vuotiailla ovat lisääntyneet Satakun- nassa 2011-2015.

Tahdosta riippumattomat lähetteet psykiatriseen sairaalahoitoon 0 - 17-vuotiailla (id:3058) 2011 2012 2013 2014 2015 Koko maa 358 yhteensä 700 647 625 643 691 Satakunta 04 yhteensä 42 31 26 30 45 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016/ak

277

Skitsofreniapotilaan vuodeosastohoidon uusiutumisia oli Satakunnan sairaanhoitopiirissä 2012 suhteellisesti hieman maan keskiarvoa vähemmän.

Palvelujen saatavuus

Kaikissa Satakunnan terveyskeskuksissa oli käytettävissä depressiohoitajan erityisosaamista omana toimintana tai ostopalveluna vuonna 2016.

Lähde: https://www.teaviisari.fi/teaviisari/fi/kartta?view=PTHVoiE001&y=2016&category=SAIRAANHOITO- PIIRI

278

14.2.2 Mielenterveyspalvelujen käyttö

Yhteenveto tilastoista: - Psykiatrian erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä oli Satakunnassa suhteellisesti enemmän kuin maassa keskimäärin vuosina 2014 ja 2015 ja käyntien osuus oli pysynyt ennallaan. 2015 käyntejä oli suhteellisesti eniten Keski-Satakunnan alueella, Kankaanpäässä ja Porissa ja vähiten Merikarvialla, Eu- rajoella ja Jämijärvellä. - Satakunnassa psykiatrian kuntoutuskotien (ympärivuorokautinen) asiakkaiden osuus väestöstä (%) oli suurempi kuin koko maassa 2014 ja 2015 ja osuus oli lisääntynyt. 2015 asiakkaita oli suhteellisesti eniten Porissa, Harjavallassa ja Raumalla. Psykiatrian kuntoutuskotien (ei-ympärivuorokautinen) asiakkaiden määriä oli tilastoitu vain Raumalla, Porissa ja Huittisissa. - Psykiatrian sairaalahoidon hoitopäiviä oli Satakunnassa suhteellisesti vähemmän kuin maassa keskimää- rin vuosina 2014 -2015 ja osuus oli vähentynyt. 2015 psykiatrian laitoshoidon hoitopäiviä oli suhteellisesti eniten Pomarkussa, Harjavallassa ja Porissa. - Pitkittyneitä psykiatrisia sairaalahoitojaksoja (yli 90 päivää yhtäjaksoisesti) on ollut Satakunnassa suhteellisesti saman verran tai vähemmän kuin koko maassa 2011-2015. - Yli 90 päivää yhtäjaksoisesti sairaalassa olleiden psykiatristen potilaiden määrä on vähentynyt koko maassa ja Satakunnassa 2011-2015. Heitä oli 113 vuonna 2015 Satakunnassa.

TILASTOT

Psykiatrian erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit

Psykiatrian erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä oli Satakunnassa suhteellisesti enemmän kuin koko maassa vuosina 2014 ja 2015 ja käyntien osuus oli pysynyt ennallaan. 2015 käyntejä oli suhteellisesti eniten Keski- Satakunnan alueella, Kankaanpäässä ja Porissa ja vähiten Merikarvialla, Eurajoella ja Jämijärvellä.

279

Psykiatrian kuntoutuskotien asiakkaat

Satakunnassa psykiatrian kuntoutuskotien (ympärivuorokautinen) asiakkaiden osuus väestöstä (%) oli suurempi kuin koko maassa 2014 ja 2015 ja osuus oli lisääntynyt. 2015 asiakkaita oli suhteellisesti eniten Porissa, Harjavallassa ja Raumalla. Psykiatrian kuntoutuskotien (ei-ympärivuorokautinen) asiakkaiden määriä oli tilastoitu vain Raumalla, Porissa ja Huittisissa.

Psykiatrian kuntoutuskotien asiakkaat 31.12. yhteensä (ympärivuorokautinen) (id:2924) 2014 2015 KOKO MAA 4500 4344 SATAKUNTA 203 205 Eura 5 Eurajoki 5 Harjavalta 8 8 Kokemäki 8 8 Kankaanpää 5 8 Merikarvia 5 Pori 95 103 Ulvila 7 10 Huittinen 7 6 Rauma 46 43 Säkylä 8 6

Psykiatrian kuntoutuskotien asiakkaat 31.12. yhteensä (ei-ympärivuorokautinen) (id:2932)

2014 2015 Koko maa 358 yhteensä 3555 3456 Satakunta 04 yhteensä 41 47 Huittinen 102 yhteensä 7 6 Pori 609 yhteensä 7 11 Rauma 684 yhteensä 11 15 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016/ak

280

Psykiatrian laitoshoito

Psykiatrian sairaalahoidon hoitopäiviä oli Satakunnassa suhteellisesti vähemmän kuin maassa keskimäärin vuosina 2014 -2015 ja osuus oli vähentynyt. 2015 psykiatrian laitoshoidon hoitopäiviä oli suhteellisesti eniten Po- markussa, Harjavallassa ja Porissa.

281

Pitkittyneitä psykiatrisia sairaalahoitojaksoja (yli 90 päivää yhtäjaksoisesti) on ollut Satakunnassa suhteellisesti saman verran tai vähemmän kuin koko maassa 2011-2015.

Yli 90 päivää yhtäjaksoisesti sairaalassa olleiden psykiatristen potilaiden määrä on vähentynyt koko maassa ja Satakunnassa 2011-2015. Heitä oli 113 vuonna 2015 Satakunnassa. Yksittäisten kuntien tietoja ei ole saatavilla.

282

15 SAIRAANHOIDOLLISET TUKIPALVELUT

15.1 SataDiag liiketoiminta

Sairaanhoidon diagnostiset sekä lääke- ja välinehuollon palvelut Satakunnassa tuottaa Satakunnan sairaanhoitopiirin SataDiag liikelaitos. Sairaanhoidolliset tukipalvelut ovat osittain kiinteä osa kliinistä toimintaa. Osana maakunta- ja sote-uudistusta selvitetään SataDiag liikelaitoksen markkina-asemaa ja palveluvalikoimaa tule- vassa uudistuksessa. Osa palveluista tulisi valmisteilla olevan lainsäädännön mukaan mahdollisesti yhtiöittää. Laboratorioyritykset Fimlab Laboratoriot Oy ja SataDiag suunnittelevat yhteistyön syventämistä (https://www.satasote.fi/?p=2435).

SataDiag liikelaitos tuottaa alueellisina palveluina mm. kuvantamispalvelut, lääkehuoltopalvelut, laborato- riopalvelut ja sairaalahygienia palvelut. Kts. kartta palvelujen toimipisteistä Satakunnassa. SataDiag- lääkehuol- toon kuuluvat sairaala-apteekki keskussairaalassa sekä neljä alueellista lääkekeskusta, jotka sijaitsevat Kan- kaanpäässä, Harjavallassa, Raumalla ja Porissa. Lääkehuollon nykyinen viiden toimipaikan toiminta sijoitetaan yhteen sairaala-apteekkiin, joka rakennetaan Satakunnan keskussairaalan yhteyteen. Lääkevalmistuksen ja va- rastoinnin uudet toimitilat otetaan käyttöön vuoden 2019 aikana.

SataDiag tuottaa myös kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen, kliinisen neurofysiologian, patologian ja välinehuollon palveluja. SATSHP:n infektioyksikkö tuottaa sairaalahygieniapalveluita sekä tartuntatautien tor- juntaa ja ennaltaehkäisyä maakunnan kunnille.

283

15.2 Apuvälinepalvelut

Alueellisen apuvälinekeskuksen selvitystyö maakunnallisena toimijana on valmistunut 31.8.2017. Selvitystyön jatkona on perustettu kolme projektia (uuden apuvälinekeskuksen suunnittelu ja rakentaminen, tietojärjestel- män laajennus sekä toiminnan integrointi), jotka varmistavat maakunnallisen toimintatavan käyttöönoton.

SATSHP:n apuvälinepalvelut järjestää Satakunnassa alueellinen apuvälinekeskus. Se tuottaa sellaiset liikkumi- sen ja kommunikoinnin apuvälinepalvelut, jotka vaativat erityisosaamista. Nykyiset terveyskeskukset vastaavat ensisijaisesti perusapuvälineistä. SATSHP:n alueellinen apuvälinekeskus tarjoaa perusapuvälineisiin liittyviä palveluja, jos siitä on sovittu kunnan kanssa. Alueellisessa toiminnassa ovat mukana kaikki sairaanhoitopiirin jäsenkunnat Raumaa lukuun ottamatta. Seuraavasta linkistä näkee kuntien palvelupisteet. http://www.satshp.fi/sairaanhoito/apuvalinepalvelut/Sivut/kuntien-apuvalineyksikot.aspx

15.3 Potilasasiamies- ja sosiaaliasiamiestoiminta

Satakunnan tilanne

Kansalaisille on turvattava mahdollisuus saada potilasasiamiehen ja sosiaaliasiamiehen tuottamia lähipalve-

luja. Myös yksityissektorin potilasasiamiespalvelun yhteystiedot pitää olla kansalaisten helposti saatavissa.

Terveydenhuollon toimintayksikölle (julkinen/yksityinen) on nimettävä potilasasiamies. Kahdella tai useammalla toimintayksiköllä voi myös olla yhteinen potilasasiamies. Potilasasiamiehen tehtävät: 1) neuvoa potilaita tämän lain soveltamiseen liittyvissä asioissa; 2) avustaa potilasta 10 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitetuissa asioissa; 3) tiedottaa potilaan oikeuksista; sekä 4) toimia muutenkin potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. (Lähde: laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992)

Taulukko. Satakunnan julkisessa terveydenhuollossa toimivien potilasasiamiesten määrät (2017) Organisaatio Potilasasiamiehet SATSHP 1 päätoiminen potilasasiamies (!00 %) ja yksi määräaikainen (50 %) Porin YTA 1 päätoiminen potilasasiamies (100 %) Keski-Satakunta Palveluohjaaja/potilasasiamies, 62 % potilasasiamiestyötä Rauman sote SATSHP:n potilasasiamies hoitaa tehtäviä 1pv/vko (+ puhelinpalvelu 5 pv:nä viikossa) PoSa Toimistosihteeri, potilasasiamiestyön osuus 40 % Huittisten tk Sosiaalityöntekijä hoitaa oman toimen ohessa potilasasiamiestehtäviä Euran perusturva Johtava hoitaja hoitaa oman toimen ohessa potilasasiamiestehtäviä Säkylä Sairaanhoitaja hoitaa potilasasiamiestehtäviä oman työn ohessa Lähde: SATSHP, potilasasiamies 30.10.2017/ak

Kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies. Kahdella tai useammalla kunnalla voi olla yhteinen sosiaaliasiamies. Sosiaaliasiamiehen tehtävät: 1) neuvoa asiakkaita tämän lain soveltamiseen liittyvissä asioissa; 2) avustaa asiakasta 23 §:n 1 momentissa tarkoitetussa asiassa; 3) tiedottaa asiakkaan oikeuksista; 4) toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi; sekä 5) seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhalli- tukselle. (Lähde: Laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)

SATSHP:n sosiaalipalvelut tuottavat sosiaaliasiamiespalvelut (Eura, Eurajoki, Jämijärvi, Honkajoki, Huittinen, Kankaanpää, Karvia Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Rauma, Siikainen, Säkylä ja Ulvila). Keski-Sata- kunta hankkii sosiaaliasiamiespalvelut Merikratokselta. 284

16 TUTKIMUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINTA (TKI-toiminta)

Maakunnat ovat avainasemassa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan edistämisessä. TKI- toiminnalla on merkittävä rooli maakunnan elinvoimaisuuden edistämisessä. Järjestäjän rooli TKI- toiminnassa on strate- ginen, koordinoiva ja uutta mahdollistava. Maakunta kehittää toimintaansa sisäisten käytäntöjen osalta, toimii alueellisessa ja kansallisessa innovaatiosysteemissä ulkoista kasvua ja innovaatiotoimintaa tukevien palvelujen järjestäjänä. Järjestäjä tunnistaa ja yhteen sovittaa toimintaan liittyvän kehittämisen ja kolmansien osapuolten kehittämistä tukevat palvelut osaksi maakunnan strategiaa. TKI- tehtävissä korostuu tietopohjainen yhteistyö tuottajaverkoston, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten, kuntien, liikelaitosten, yritysten, järjestöjen sekä tie- tyiltä osin valtion kanssa ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. (www.alueuudistus.fi) TKI- toimintaa käsitellään laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (36§).

- Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tehtävät:

Kehittämisen koordinaatio ja hallinta

- TKI-tiedon hallinta ’ - Tutkimusyhteistyö

Eri toimijoiden ja sektorien välinen yhteistyö

- Yhteistoiminta-alueasiat

- Kehittämisen yhteistyömallit, verkostovaikutukset ja ekosysteemit

- Oman toiminnan ja ulkoisen kehittämisen integrointi

Lähde: http://alueuudistus.fi/jarjestamisen-kasikirja/kehittaminen/tki-toiminta

Valtakunnallisten linjausten mukaan TKI – yksikön tehtävänä on:

TKI- tiedon hallinta ja tuottaminen - yhteen toimivat tietojärjestelmät ja tietojohtaminen maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluvien palvelujen osalta - tiedon analysointi ja analytiikan kehittäminen - yhteys palvelujen suunnitteluun ja seurantaan sekä niiden ohjaukseen ja valvontaan’ - yhteistyö tuottajien kanssa, jotta tiedon (toiminta ja kehittäminen) välittyminen varmistuu - tiedon käyttö strategiseen kehittämiseen, kehittämistyön edistämiseen, vaikuttavuuden arviointiin ja uusien innovaatioiden levittämiseen

TKI-yhteistyö ja yhteistyöverkostot - alueellisen yhteistyön organisointi (yliopistot, korkeakoulut, innovaatiokeskittymät, sosiaalialan osaamis- keskukset, perusterveydenhuollon kehittämisyksiköt, yliopistosairaalat, yksityiset toimijat ja tutkimuslai- tokset) - tutkimustiedon hyödyntäminen ja tiedolla johtamisen toteuttaminen - innovaatioiden tunnistaminen, hyvien toimintamallien kartoittaminen, levittäminen ja bechmarking TKI- yhteistyöalueet - yhteistyöalueen maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan koordinointi, tutkimusyh- teistyö - mahdollinen muu yhteistyöalueen kehittäminen, esim. kasvupalvelut Maakunnan sisäisen kehittämisen käytännöt - kehittämismallien hyödyntäminen (esim. perusterveydenhuollon yksiköt, kehittämisyksiköt, yo-sairaaloiden kehittämis- ja innovaatiopalvelut, innovaatio ja kehittämisohjelmat) Kartoitus – ja kehittämistehtävät 285

- uusia vahvistuvia kehittämisen yhteistyömalleja mm- avoimen innovaation ja ekosysteemipolitiikan peri- aatteiden määritys, sopimukseen perustuvat kehittämisen mallit, kuten innovatiiviset hankinnat ja allians- simallit

Maakunnan ulkoisen kehittämisen käytännöt - alueellisessa ja valtakunnallisessa innovaatio ekosysteemissä kasvun ja innovaatiotoimintaa tukevien palvelujen järjestäminen - valtakunnallisissa ja kansainvälisissä tutkimus- ja innovaatioverkostoissa vaikuttaminen ja niiden hyödyn- täminen - erilaisten innovaatioalustojen ja – ympäristöjen kehitys ja rahoitus (fyysiset ja digitaaliset), avoimen datan mahdollistaminen - tehtävät ekosysteemivalinnat globaalien toimijoiden teknologia-alustojen kanssa

TKI – palvelukeskuksia voidaan perustaa myös yhteistyössä maakuntien tai muiden julkisen sektorin yhteistyö- kumppanien kanssa. Palvelukeskukset voivat tuottaa palveluita (tukipalvelut, tutkimusinfrastruktuurit) itse tai hankkia niitä ulkoisilta palveluntarjoajilta kilpailuttamalla julkisista hankinnoista olevan lainsäädännön puitteissa.

Kansallinen tuki ja koordinaatio - kansalliset koulutukset, osaamiskeskittymät, digitaaliset innovaatioalustat ja verkostot - avoimen TKI – toiminnan koulutukset (innovaatiojohtaminen, innovaatioprosessit, palvelumuotoilu, kokei- lut, arviointi) - innovatiivisten julkisten hankintojen kansallinen osaamisverkosto / keskus/ keskittymä (TEM) - innovaatioalustat (mm. Innokylä) - TKI- toiminnan verkostot

Lähde: (alueuudistus.fi/ Järjestämisen käsikirja)

286

17 MUUT YHTEISET TUKIPALVELUT

Valtakunnalliset linjaukset (VALMISTELUSSA)

Lakiehdotuksen mukaan maakunnille perustetaan yhteisiä valtakunnallisia palvelukeskuksia, joihin kootaan maakuntien tarvitsemia tukipalveluita. Palvelukeskukset ovat maakuntien yhteisesti omistamia osakeyhtiöitä, joissa valtiolla voi olla osakkuutta. Palvelukeskukset tuottavat tukipalveluita kaikille maakunnille. Maakuntien palvelukeskukset ovat: toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus (Maakuntien tilakeskus Oy), talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (Hetli Oy) ja tietoja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskus (Vimana Oy). Lisäksi palvelukeskukset voivat perustaa toimialoillaan yhteisiä asiantuntija- ja tukipalveluja tuottavia yk- sikköjä kuntien ja valtion vastaavien asiantuntija- ja tukipalveluja tuottavien yksiköiden kanssa. (Ks. Palvelukes- kukset.) http://alueuudistus.fi/documents/1477425/3223876/tiivistelma-sote-ja-maakuntauudistuksen-lainsaadan- nosta-2.3.2017.pdf/ea7f35db-c837-4baf-b267-363c0b17d1e2

17.1 Tietohallinto ja ICT-palvelut

ICT-palvelukeskus

Kansallinen ICT-palvelukeskus tuottaa tietohallinto-, tietojärjestelmä- ja tietotekniikkapalveluita maakunnille ja valtion viranomaisille. Palvelukeskus tuottaa palveluita omilla resursseillaan tai hankkii palveluita ulkoisilta toimittajilta. Uusien sähköisten palveluiden suunnittelu ja toteutus edellyttää määrätietoista tietohallinnon ohjausta sekä maakuntien ja valtion välistä yhteistyötä toiminnan kehittämisessä. ICT-palveluiden tuottami- sessa ja digitalisaation toimeenpanossa otetaan erityisesti huomioon siirtymäkauden suunnittelu: toiminnan jatkuvuus varmistetaan, mutta samalla kehitetään uusia palveluja. (www.alueuudistus.fi.)

Linjaukset:

- Asiakkaan näkökulma on lähtökohta

- Arki on digitalisoitu

- Tieto kulkee ja tietojärjestelmät ovat yhteensopivia. Tietojärjestelmien yhteentoimivuus ja tiedonkulku

varmistetaan valtakunnallisesti: Kanta-palvelut ja KaPa-toiminnot (palveluväylä, palvelutietovaranto, tunnistuspalvelu, asiointivaltuus, viestin välitys, verkkomaksu) - Tiedolla johdetaan 287

Vastuut:

Valtiovarainministeriö - Julkisen tietohallinnon ja tietopolitiikan ohjaus ja kehittäminen. - Valtiovarainministeriöön kootaan valtioneuvoston yhteinen ohjaustoiminto maakuntien digitalisoinnin ja tietohallinnon sekä siihen liittyvien investointien ohjausta varten. Maakunta - Maakuntatason palvelut, toiminnan järjestäminen ja niitä tukevan ICT:n kehittäminen. http://alueuudistus.fi/documents/10623/3779937/Maakuntauudistus+ - +miss%C3%A4+menn%C3%A4%C3%A4n+6.9.2017.pdf/6b23958aMaakuntien ICT-palvelukeskusyhtiö -d559-46fa-a404-73624e136adb - Perustietotekniikkaan ja yhteisiin tietojärjestelmäpalveluihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttaminen ja niitä tukeva kehittäminen - Tietojärjestelmien ja ratkaisujen tulee muodostaa asukkaille ja palveluiden käyttäjille mahdollisimman hyvin toimiva, jatkuvasti kehittyvä ja helposti käytettävä palvelukokonaisuus.

Maakuntien omistama SoteDigi-kehitysyhtiö - Kansallisesti kehitettävät sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien hankkeiden ja hankintojen toteuttaminen ja niitä tukeva kehittäminen - Kiireellisimpinä ja tärkeimpänä toimenpiteenä on maakuntien yhteisen integraatioalustan toteuttaminen.

(http://alueuudistus.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10623/valtioneuvosto-teki-periaatepaatoksen-maakuntien-tietojarjestelmien-ohjaamisesta-hallinnoinnista-ja-kehittamisesta.)

Lähde: http://alueuudistus.fi/soteuudistus/digitalisaatio (29.6.2017)/ak

288

Lähde: http://alueuudistus.fi/documents/1477425/2096487/Digitalisaatio+ja+sote-uudistus.pdf/e6f03071- 7e04-412e-b321-ef22174c0fc5 (29.6.2017)/ak

17.2 Henkilöstö- ja taloushallintopalvelut

Talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (Hetli Oy)

Valtakunnallinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus tuottaa maakunnille yhtenäiset taloushallinnon, maksuliikenteen ja kirjanpidon sekä henkilöstö- ja palkkahallinnon palvelut. Palvelukeskus hakee toiminnallista tehokkuutta henkilöstön vahvalla asiantuntemuksella. Palvelukeskus toimii alueellisesti useammassa toimipis- teessä hyödyntäen alueellisia palvelutuottajia. Palvelukeskus toimii myös maakuntien yhteisenä palvelukon- septien kehittäjänä sekä järjestelmäympäristön ylläpitäjänä yhdessä muiden palvelukeskusten kanssa. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Hetli Oy on perustettu kesäkuussa 2017. Hetli tuottaa palveluita sekä omana tuotantona että tytär-/osaomistusyhtiöiden (konsortioyhtiöiden) kautta maakunnille, maakuntien määräysvallassa oleville yhteisöille sekä maakunnan tytäryhteisöille, jotka eivät toimi kilpailutilanteessa markkinoilla. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut tuottaa maakunnalle lähtökohtaisesti Hetli, jos palveluita ei ole yhtiöitetty maakunnalle siirtyvien toimintojen osalta. Maakunnissa on ryhdytty kevään 2017 aikana toimenpi- teisiin talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusyhtiöiden (Hetli tai ns. MAKU TAHE -yhtiöt) valitsemiseksi tai mahdollisesti perustamiseksi. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelutuotannossa on tavoitteena hyödyntää olemassa olevia rakenteita sekä suosia laajaa yhteistyötä yli maakuntarajojen. Maakuntien toimijat valitsevat maakunnassa käytettävät talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät ja suunnittelevat tarvittavat järjestel- mäintegraatiot siten, että maakunnan johtaminen 1.1.2020 on mahdollista. Hetli tulee yhteistyössä ICT-palve- lukeskuksen kanssa kilpailuttamaan maakuntien käyttöön talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmäkokonai- suuksia. Hetlin tavoitteena on luoda tehokkuutta ja tuottavuutta, yhtenäistää toimintatapoja ja varmistaa ta- sainen ja oikeantasoinen palveluiden laatu kaikissa maakunnissa. Palvelukeskus toimii myös maakuntien yhtei- senä palvelujen ja palveluprosessien kehittäjänä sekä järjestelmäympäristön ylläpitäjänä yhdessä ICT-palvelu- keskuksen kanssa. (www.alueuudistus.fi.)

289

17.3 Toimitilat

Toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus (Maakuntien Tilakeskus Oy)

Maakunnat saavat vastuun palvelujen järjestämisestä. Kiinteistöomaisuus siirtyy Maakuntien Tilakeskus Oy:lle joka vuokraa tilat maakunnalle. Uudistuksen myötä maakuntien tarvitsemista kiinteistöistä erikoissairaanhoidon osalta huolehtii Maakuntien Tilakeskus Oy, terveyskeskusten ja sosiaalipalveluiden tiloista pelastusasemiin ja toimistoihin vuokrataan kunnilta tai vapaaehtoisilta kuntayhtymiltä, ylläpidettynä. Yhtiö on perustettu 1/2017 Senaatti-kiinteistöjen tytäryhtiöksi ja toimii tässä vaiheessa Senaatin rahoituksella.

Tilakeskuksen tehtävänä on turvata maakunnille paras kiinteistöjohtamisen osaaminen ja asiantuntemus sekä sitä kautta parhaat toimintaympäristöt niin sosiaali- ja terveydenhoidon palveluille kuin muillekin maakunnan toiminnoille. Yhtiö tarjoaa osaamista kiinteistöjen suunnitteluun, rahoitukseen ja investointeihin. Tavoitteena on, että tilat tukevat toimintaa ja ottavat huomioon tulevaisuuden tarpeet, kuten uuden hoitoteknologian ja digitalisaation. Tilakeskus turvaa merkittävällä hankintavolyymillä ja -osaamisella edellytykset kustannussääs- töille. (www.alueuudistus.fi.)

17.4 Kuljetus- ja varastointipalvelut

Satakunnan sairaanhoitopiirin Logistiikkakeskuksen tehtävänä on huolehtia sairaanhoitopiirin omien yksiköi- den materiaalitoimitusten lisäksi sairaanhoitopiirin jäsenkuntien terveydenhuollon yksiköiden materiaalitoimi- tuksista ja kuljetuksista. Logistiikkakeskus toimii Porissa Honkaluodossa sijaitsevissa, vuonna 2010 valmistu- neissa tiloissa, joista on hyvät liikenneyhteydet ympäri Satakuntaa. Lattianeliöitä logistiikkakeskuksessa on 2700 m2 ja tuotevalikoima käsittää lähes 10.000 tuoteartikkelia. Varastopaikkoja logistiikkakeskuksessa on n. 3500 kpl ja viikoittain ympäri Satakuntaa kuljetettavan tavaran volyymi on n. 400 kuutiota. Logistiikkakeskuk- sella on toimipisteet lisäksi Satakunnan keskussairaalalla ja Porin kaupunginsairaalalla, joista käsin hoidetaan em. sairaaloiden sisälogistiikkaa. Logistiikkakeskuksen asiakkaina ovat Porin perusturvan yhteistoiminta-alue, Rauma, Posa, Eura ja Säkylä. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä ja Huittinen eivät ole ko. keskuksen asiakkaita. Tärkeimpänä kehittämiskohteena ovat sairaalan sekä laitosten sisällä tarjottavat lisäarvo- palvelut (terminaalipalvelut, sisäinen kuljettaminen, hyllytys- ja tilauspalvelut). Kuljetustoiminta tulisi yhdistää logistiikkakeskuksen ja tulevan uuden apuvälinekeskuksen osalta. Tuotevalikoiman lisäys tulisi käsittämään myös muita kuin sairaalatarvikkeita.

17.5 Hankintapalvelut

Satakunnan sairaanhoitopiirin hankintapalvelut avustavat SATSHP:n muita yksiköitä kilpailuttamisessa, se tilaa suoratoimituksiin perustuvat tuotteet sekä huolehtii monistuspalveluista. Yksikön toiminta on laajentunut kumppanuussopimusten myötä myös sairaanhoitopiirin ulkopuolelle. Hankintapalvelujen rooli tulevaisuudessa tulee olla palvelujen tarjonta koko Satasote alueelle yhteistyössä peruskuntien hankintatoimien kanssa. Pitkän aikavälin tavoite on yhdistää hankintatoimet yhdeksi maakunnalliseksi yksiköksi.

18 JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN TOTEUTUS JA SEURANTA

Kuntien on terveydenhuoltolain (1326/2010) 34 §:ssä tarkoitetussa terveydenhuollon järjestämissuunnitel- massa sovittava suunnitelman laatimisen ja seurannan vastuut ja toteutus sekä toteutumisen seuranta- ja arviointitapa. Sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on sovittava terveydenhuoltolain 43 §:ssä tarkoitetussa erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa sopimuksen laatimisen ja seurannan vastuut ja toteutus sekä toteutumisen seuranta- ja arviointitapa. (Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta 1 §.) 290

LIITTEET

Liite 1. Tilastoja Satakunnan maakunnan väestöstä ja elinoloista.

Väestöennuste 2015 Väestöllinen huoltosuhde muuttujina Alue ja Vuosi

2016 2020 2030 2040 KOKO MAA 59,3 63,3 69,2 69,7 Uudenmaan maakunta 50,8 53,2 57,6 59,4 Varsinais-Suomen maakunta 59,8 63,7 69,5 71,1 Satakunnan maakunta 67,7 72,8 79,4 78,5 Kanta-Hämeen maakunta 64,4 69 77,3 79,9 Pirkanmaan maakunta 58,9 62,2 66,5 67,4 Päijät-Hämeen maakunta 65,6 70,7 78,7 79,9 Kymenlaakson maakunta 66,4 72,1 82,5 83,4 Etelä-Karjalan maakunta 65,2 70,9 79,2 79,1 Etelä-Savon maakunta 71 78,6 93,3 91,6 Pohjois-Savon maakunta 62 67,9 77,9 76,3 Pohjois-Karjalan maakunta 63,1 70,6 81,8 78,2 Keski-Suomen maakunta 62,1 66,8 73,2 72,4 Etelä-Pohjanmaan maakunta 67,8 73,3 80,8 79,8 Pohjanmaan maakunta 64,6 68,1 70,6 70,3 Keski-Pohjanmaan maakunta 68,4 73,1 77 75,8 Pohjois-Pohjanmaan maakunta 61,8 65,9 71,8 73,1 Kainuun maakunta 67,9 77 90,8 88 Lapin maakunta 63,1 70,8 82,6 80,1 Ahvenanmaa 59,5 63,6 69 73,2 Lähde: Tilastokeskus 10.11.2016/ak

Lähde: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129792/Sosiaali-%20ja%20terveysalan%20ti- lastollinen%20vuosikirja%202015%20web.pdf?sequence=5/ak 291

Elävänä syntyneet 2010-2015.

2010 2011 2012 2013 2014 2015 KOKO MAA 60980 59961 59493 58134 57232 55472 Uudenmaan maakunta 18792 18431 18117 18075 17937 17722 Varsinais-Suomen maakunta 5092 4877 4801 4735 4717 4592 Satakunnan maakunta 2227 2216 2130 2149 2106 2013 Kanta-Hämeen maakunta 1769 1789 1729 1723 1682 1549 Pirkanmaan maakunta 5675 5646 5879 5522 5388 5289 Päijät-Hämeen maakunta 1980 1890 1986 1837 1795 1777 Kymenlaakson maakunta 1704 1555 1612 1577 1487 1486 Etelä-Karjalan maakunta 1253 1220 1123 1107 1105 1098 Etelä-Savon maakunta 1229 1306 1140 1214 1180 1078 Pohjois-Savon maakunta 2497 2454 2476 2396 2313 2300 Pohjois-Karjalan maakunta 1564 1673 1601 1552 1567 1484 Keski-Suomen maakunta 3154 3117 3055 2927 2925 2772 Etelä-Pohjanmaan maakunta 2172 2181 2216 2048 2032 2003 Pohjanmaan maakunta 2184 2058 2130 2033 2093 1989 Keski-Pohjanmaan maakunta 902 906 866 879 890 771 Pohjois-Pohjanmaan maakunta 5850 5710 5839 5520 5368 5062 Kainuun maakunta 745 706 698 715 700 591 Lapin maakunta 1905 1941 1803 1838 1665 1621 Ahvenanmaa 286 285 292 287 282 275 Lähde: Lähde: Tilastokeskus 27.10.2016/ak

Väestö 31.12. muuttujina Alue, Taustamaanosa ja Vuosi

ULKOMAALAISTAUSTAISET YHTEENSÄ 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Uudenmaan maakunta 126450 137712 150218 162693 175336 186621 Varsinais-Suomen maakunta 21799 23239 25062 26658 28515 29883 Satakunnan maakunta 3964 4323 4873 5412 5853 6220 Kanta-Hämeen maakunta 4050 4448 5042 5578 6019 6326 Pirkanmaan maakunta 16114 17357 18465 19881 20936 21749 Päijät-Hämeen maakunta 6933 7406 7964 8360 8741 9079 Kymenlaakson maakunta 7368 8012 8766 9371 9855 10127 Etelä-Karjalan maakunta 5166 5618 6123 6567 6969 7320 Etelä-Savon maakunta 3216 3413 3693 3933 4123 4349 Pohjois-Savon maakunta 4237 4711 5252 5672 6179 6479 Pohjois-Karjalan maakunta 4184 4546 4884 5310 5627 5666 Keski-Suomen maakunta 6116 6540 6981 7379 7786 8092 Etelä-Pohjanmaan maakunta 2599 2962 3344 3724 3965 3995 Pohjanmaan maakunta 8050 9005 9653 10342 11012 11591 Keski-Pohjanmaan maakunta 1255 1382 1495 1627 1714 1886 Pohjois-Pohjanmaan maakunta 7016 7658 8191 8884 9440 9874 Kainuun maakunta 1701 1767 1840 1905 1957 1956 Lapin maakunta 3794 4102 4316 4610 4860 4850 Ahvenanmaa 3054 3293 3454 3618 3824 3862 Lähde: Tilastokeskus/ak

292

Väestö 31.12. muuttujina Alue, Väestötieto ja Vuosi

Suomenkieliset Ruotsinkieliset Saamenkieliset Muut kielet yhteensä 2015 2015 2015 2015 Uudenmaan maakunta 1304226 132760 121 183154 Varsinais-Suomen maakunta 418380 27092 20 28831 Satakunnan maakunta 216148 763 2 6044 Kanta-Hämeen maakunta 167858 644 8 6200 Pirkanmaan maakunta 482724 1882 23 21485 Päijät-Hämeen maakunta 192164 673 21 8757 Kymenlaakson maakunta 167439 1352 5 9892 Etelä-Karjalan maakunta 123880 209 2 7064 Etelä-Savon maakunta 145804 230 1 4270 Pohjois-Savon maakunta 241527 238 8 6356 Pohjois-Karjalan maakunta 159095 132 6 5522 Keski-Suomen maakunta 267446 468 23 7843 Etelä-Pohjanmaan maakunta 188252 554 6 3774 Pohjanmaan maakunta 80871 90117 13 10678 Keski-Pohjanmaan maakunta 60948 6274 1 1809 Pohjois-Pohjanmaan maakunta 399629 761 137 9527 Kainuun maakunta 73356 69 3 1896 Lapin maakunta 174515 419 1557 4367 Ahvenanmaa 1366 25524 0 2093 Lähde: Tilastokeskus/ak

293

Liite 2. Tilastoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä.

Esimerkki työttömyyden vaikutuksista: Työttömyys lisää kuolleisuutta.

Mitä pidempi työttömyys - Sitä suurempi riski kuolla

Lähde: Pensola ym. 2004. Ammatit ja kuolleisuus – työllisten ja työttömien ammattiryhmittäinen kuolleisuus 1996-2004.

294

Vuosittaiset keskimääräiset syöpätapauksien määrät vuosina 1968-2014 primaaripaikoittain, MIEHET, Sata- kunta.

Lähde: Suomen Syöpärekisteri. www syoparekisteri.fi päivitetty 5.3.2016/ak 295

Vuosittaiset keskimääräiset syöpätapauksien määrät vuosina 1968-2014 primaaripaikoittain, NAISET, Sata- kunta.

Lähde: Suomen Syöpärekisteri. www syoparekisteri.fi päivitetty 5.3.2016/ak 296

Lähde: Suomen Syöpärekisteri, www.syoparekisteri.fi, päivitetty 5.3.2016/ak

297

Lähde: Suomen Syöpärekisteri, www.syoparekisteri.fi, päivitetty 5.3.2016/ak

298

Lihavien osuus 20 vuotta täyttäneistä.

300

301

Tapaturmat: palveluntuottajat, hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja hoitojaksot.

Hoitopäiviä / Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä hoitojaksoja 40313 - Satakunnan keskussairaala 3461 2968 10744 3,1 90424 - Porin perusturvakeskus, terveyspalvelut 644 494 12269 19,1 90677 - Rauman sosiaali- ja terveysvirasto/terve 479 401 5302 11,0 60682 - Porin lääkäritalo 313 303 313 1,0 50230 - Turun yliopistollinen keskussairaala 270 239 1092 4,0 90732 - Keski-Satakunnan terveydenhuollon kun 203 175 2751 13,4 60794 - Sairaala Neo 177 169 177 1,0 90741 - Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelai 190 151 3673 19,3 90663 - Säkylän ja Köyliön terveyskeskus 97 84 1239 12,4 90125 - Euran terveyskeskus 117 80 1956 16,7 50290 - Tampereen yliopistollinen sairaala 81 66 599 7,4 90159 - Huittisten terveyskeskus 63 54 1152 18,0 60651 - Sairaala Mehiläinen Turku 56 54 56 1,0 60695 - Terveystalo Pulssi 39 38 40 1,0 40406 - Tyks Loimaan sairaala 40 35 125 3,0 61210 - Suomen Terveystalo/Pori 28 28 28 1,0 60816 - (nimi ei tiedossa) 21 19 330 15,7 60697 - Koskiklinikka 13 13 13 1,0 50200 - Helsingin yliopistollinen keskussairaala 13 11 107 8,2 https://www.thl.fi/fi/web/tapaturmat/tapaturmat-suomessa/tapaturmakatsaukset-alueittain#sairaanhoitopiirit

302

Suolistosyövän seulonta

Suolistosyöpäseulonnan toteuttaminen Satakunnan sairaanhoito- piirissä käyttäen ulosteen veritestiä vuonna 2013, MIEHET. Koh- deväestö sekä kutsutut ja osallistuneet miehet iän mukaan.

Kohdeväestö Peittävyys* Osallistuminen Ikä (31. joulukuuta) Kutsuttu (%) Osallistui (%)

60 1686 477 28,3 251 52,6 62 1770 463 26,2 261 56,4 64 1868 500 26,8 303 60,6 66 1877 525 28,0 349 66,5 68 1517 379 25,0 239 63,1 YHTEENSÄ 8718 2344 26,9 1403 59,9

Kohdeväestö Peittävyys* Osallistuminen Ikä (31. joulukuuta) Kutsuttu (%) Osallistui (%)

60 1746 492 28,2 345 70,1 62 1730 478 27,6 322 67,4 64 1840 546 29,7 410 75,1 66 1935 559 28,9 442 79,1 68 1657 427 25,8 323 75,6 YHTEENSÄ 8908 2502 28,1 1842 73,6

*Seulontaohjelman peittävyys on kaksinkertainen, koska vain puolet kohdevä- estöstä kutsuttiin seulontaan. Lähde: http://www.cancer.fi/syoparekisteri/joukkotarkastusrekisteri/tilastot/satakunta/ak

303

Liite 3. Tilastoja vastaanottopalveluista ja niiden järjestämisestä

Taulukko. AvoHilmo Käynnit perusterveydenhuollossa alueittain (kaikki käynnit ja ammatit) 2015.

2015 TAMMIKUU HELMIKUU M AALISK U U HUHTIKUU TOUKOKUU KESÄKUU HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU JOULUKUU

Käynnit Satakunta 1 893 724 154 334 149 677 172 229 156 283 146 600 147 183 112 196 139 885 167 482 168 458 204 110 175 287

Eura 83 066 6 450 6 190 7 853 7 094 6 364 6 648 5 131 6 082 7 478 7 606 9 223 6 947 Eurajoki 39 611 3 342 3 170 3 717 3 208 3 062 3 164 2 544 3 074 3 679 3 215 3 912 3 524

Harjavalta 58 585 5 230 4 951 5 216 4 960 4 437 4 201 3 169 4 337 5 875 5 274 6 348 4 587

Honkajoki 20 325 1 713 1 784 1 924 1 751 1 438 1 649 1 134 1 620 1 929 1 882 1 975 1 526

Huittinen 112 987 9 422 8 930 10 481 9 786 8 279 8 924 7 653 8 881 9 803 10 194 10 958 9 676

Jämijärvi 20 836 1 720 1 495 1 955 1 850 1 635 1 628 1 274 1 697 1 858 1 791 2 155 1 778 Kankaanpää 110 060 8 914 8 366 9 837 9 415 8 467 9 101 7 412 8 918 10 099 9 973 10 232 9 326 Karvia 21 680 1 821 1 753 1 886 2 102 1 848 1 968 1 277 1 711 1 838 1 915 2 022 1 539 Kokemäki 58 299 4 792 5 079 5 580 5 280 4 614 4 437 2 546 4 580 5 602 5 229 6 153 4 407 Luvia 24 087 1 879 2 097 2 468 2 034 1 962 1 771 845 1 930 2 357 2 084 2 701 1 959 Merikarvia 22 800 1 771 1 886 1 996 1 878 1 774 1 853 881 1 879 2 152 2 166 2 536 2 028 Nakkila 38 071 2 923 3 189 3 461 3 207 3 102 3 025 1 719 2 974 3 746 3 494 4 274 2 957 Pomarkku 22 519 2 031 1 773 2 099 2 162 1 921 1 903 1 068 1 735 2 028 1 991 2 159 1 649 Pori 620 816 50 399 48 914 57 180 50 810 49 994 49 647 38 253 45 533 56 955 55 658 62 510 54 963 Rauma 461 259 35 923 34 872 38 909 35 718 33 474 33 115 26 239 32 168 36 395 40 203 59 636 54 607 Siikainen 15 343 1 305 1 293 1 510 1 449 1 170 1 213 982 1 244 1 383 1 392 1 397 1 005 Säkylä 52 592 4 657 4 304 5 205 4 589 4 114 4 211 3 370 3 853 4 756 4 796 5 225 3 512 Ulvila 110 788 10 042 9 631 10 952 8 990 8 945 8 725 6 699 7 669 9 549 9 595 10 694 9 297 Lähde: THL, Avohilmo/ak

Taulukko. AvoHilmo Käynnit perusterveydenhuollossa alueittain (kaikki käynnit, sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat) 2015.

2015 TAMMIKUU HELMIKUU M AALISK U U HUHTIKUU TOUKOKUU KESÄKUU HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU JOULUKUU

Käynnit Satakunta 827 396 71 011 65 986 77 920 71 279 64 783 60 558 48 515 63 204 73 580 69 920 89 932 70 708 Eura 39 550 3 264 2 982 3 899 3 493 3 055 3 046 2 267 2 745 3 492 3 278 4 911 3 118 Eurajoki 17 599 1 502 1 341 1 729 1 530 1 397 1 220 962 1 269 1 688 1 417 2 012 1 532 Harjavalta 24 361 2 501 1 840 2 140 1 992 1 812 1 511 1 120 1 809 2 409 2 097 3 019 2 111 Honkajoki 8 249 729 684 789 699 589 563 405 621 872 804 907 587 Huittinen 42 390 3 502 3 334 4 114 3 803 3 245 3 174 2 761 3 180 3 553 3 615 4 316 3 793 Jämijärvi 7 981 724 643 792 685 534 541 438 622 751 689 924 638 Kankaanpää 39 342 3 484 3 148 3 601 3 464 3 001 2 834 2 187 3 156 3 718 3 450 4 013 3 286 Karvia 9 177 730 710 837 788 737 789 539 761 824 814 942 706 Kokemäki 26 277 2 187 2 073 2 635 2 431 2 065 1 955 1 081 2 160 2 391 2 239 3 060 2 000 Luvia 9 165 783 680 895 714 676 586 357 802 874 781 1 142 875 Merikarvia 10 270 820 785 930 935 786 818 395 821 920 954 1 235 871 Nakkila 16 420 1 365 1 256 1 421 1 499 1 331 1 249 703 1 369 1 499 1 291 2 123 1 314 Pomarkku 8 625 884 713 825 843 687 730 376 593 734 747 887 606 Pori 273 693 23 023 21 645 25 313 23 152 21 823 19 811 16 436 20 730 25 019 22 744 29 506 24 491 Rauma 218 839 18 652 17 769 20 142 18 773 17 051 16 273 13 982 17 043 18 604 18 746 22 810 18 994 Siikainen 6 211 522 484 624 589 457 441 350 539 587 592 674 352 Säkylä 18 578 1 669 1 469 1 850 1 617 1 468 1 350 1 137 1 352 1 661 1 542 2 279 1 184 Ulvila 50 669 4 670 4 430 5 384 4 272 4 069 3 667 3 019 3 632 3 984 4 120 5 172 4 250 Lähde: THL/Avohilmo/ak

304

Taulukko. Terveydenhuollon avohoidon kaikki käynnit Satakunnassa 2014.

TERVEYDENHUOLLON AVOHOITOKÄYNNIT VUONNA 2014 Sisältää lääkärikäynnit sekä muut vastaanotto- ja hoitokäynnit

Perusterveyden- Hammaslääkä- Suun terveyden- Erikoissai- Yksityisen tervey- YHTEENSÄ huollon rikäynnit ter- huollon käynnit raanhoidon denhuollon käyn- avohoidon kaikki veyskeskuk- terveyskeskuk- avohoito- nit (sis. suun th) käynnit (ei sis. sissa sissa (muu am- käynnit suun th) mattiryhmä kuin lääkärit) Satakunta 1004395 154149 53901 438900 183497 1834842 Eura 65715 8422 2018 21736 9986 107877 Eurajoki 26375 5554 1183 9576 3707 46395 Harjavalta 43690 4237 684 15883 6228 70722 Honkajoki 10760 2149 323 3095 1183 17510 Huittinen 94158 8899 2916 20930 4887 131790 Jämijärvi 10592 2179 326 3160 1307 17564 Kankaanpää 62583 12736 3402 22024 7034 107779 Karvia 11385 2448 588 3426 1653 19500 Kokemäki 36576 4522 917 4169 6767 52951 Luvia 19162 1870 834 5821 2405 30092 Merikarvia 10532 2428 1142 5467 3209 22778 Nakkila 26613 3029 1000 11186 5371 47199 Pomarkku 10142 2412 575 4063 1516 18708 Pori 307386 44350 21258 171533 75553 620080 Rauma 162397 32657 11243 84582 33248 324127 Siikainen 7041 1678 264 2432 1203 12618 Säkylä 39213 6047 1252 8070 3252 57834 Ulvila 60075 8532 3976 25542 12923 111048 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016/ak

Taulukko. Terveydenhuollon avohoidon kaikki käynnit (ei sis. suun th) Satakunnassa 2014.

305

Kuva. Terveydenhuollon avohoitokäynnit asukasta kohti 2014 / 1000 asukas. Sisältää lääkärikäynnit sekä muut vastaanotto- ja hoitokäynnit.

Perusterveyden- Suun terveyden- Perusterveyden- Erikoissairaanhoi- Yksityisen tervey- huollon avohoi- huollon käynnit huollon avohoidon don avohoitokäyn- denhuollon käynnit don kaikki käyn- terveyskeskuk- kaikki käynnit (sis nit nit (ei sis suun sissa suun th) th) Koko maa 4,5 0,9 5,4 1,6 3579,1 Satakunta 4,5 0,9 5,4 2,0 183,5 Eura 5,3 0,8 6,1 1,8 10,0 Eurajoki 4,4 1,1 5,5 1,6 3,7 Harjavalta 5,9 0,7 6,6 2,2 6,2 Honkajoki 6,0 1,4 7,4 1,7 1,2 Huittinen 9,0 1,1 10,1 2,0 4,9 Jämijärvi 5,3 1,3 6,6 1,6 1,3 Kankaanpää 5,3 1,4 6,7 1,9 7,0 Karvia 4,6 1,2 5,8 1,4 1,7 Kokemäki 4,7 0,7 5,4 2,1 6,8 Luvia 5,7 0,8 6,5 1,7 2,4 Merikarvia 3,2 1,1 4,3 1,7 3,2 Nakkila 4,7 0,7 5,4 2,0 5,4 Pomarkku 4,5 1,3 5,8 1,8 1,5 Pori 3,6 0,8 4,4 2,0 75,6 Rauma 4,1 1,1 5,2 2,1 33,2 Siikainen 4,4 1,2 5,6 1,5 1,2 Säkylä 5,5 1 6,5 1,8 3,3 Ulvila 4,5 0,9 5,4 1,9 12,9

Lähde: Sotkanet, 2016/ak

Perusterveydenhuollon työterveyshuollon käynnit yhteensä / 1000 15 - 64 -vuotiasta 1800 Koko maa 1600 Satakunt 1400 a 1200 Eura

1000 Eurajoki 800 600 Harjavalt Akselin otsikko a 400 Honkajok 200 i 0 Huittinen 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016./ak

306

Liite 4. Tilastoja keskitetyn erikoissairaanhoidon palveluista.

Uusien sydäninfarktipotilaiden 30 päivän kuolleisuus % ryhmän potilaista.

http://www.terveytemme.fi/perfect/atlas/ami_html/atlas.html?select=25&indicator=i13 (11.1.2017)

http://www.hyvinvointikompassi.fi/fi/web/hyvinvointikompassi/indikaattori/-/indicator/r/658/c/602/g/to- tal/i/3942?_fithlhyvinvointikompassiIndicatorController_WAR_hyvinvointikompassiapp_graph=sparkline (11.1.2017)

Liitetaulukko 10. Vuoden 2013 sydäninfarktipotilaiden sydäninfarktin uusiutuminen sekä sydäninfarktin uusiutuminen tai sydäninfarktikuolleisuus.

1 vuoden aikana 1 vuoden aikana 1 vuoden aikana 1 vuoden aikana uudes- 1 vuoden aikana uudes- 1 vuoden aikana uudestaan uudestaan uudestaan uudestaan sydän- taan sydäninfarktin taan sydäninfarktin sydäninfarktin vuoksi sydäninfarktin sydäninfarktin infarktin vuoksi vuoksi hoitoon tulleet tai vuoksi hoitoon tulleet tai hoitoon tulleet tai sepel- vuoksi hoitoon vuoksi hoitoon hoitoon tulleet, sepelvaltimotautiin sepelvaltimotautiin valtimotautiin kuolleet, Alue tulleet (%) tulleet, vakioitu 95 % luottamusväli kuolleet (%) kuolleet, vakioitu 95 % luottamusväli Varsinais-Suomi 6,5 6,4 4.5-8.4 17,7 16,4 13.6-19.1 Satakunta 6,8 6,3 3.7-9.0 20,1 17,7 14.1-21.3 Kanta-Häme 7,4 7,4 4.3-10.6 19,4 17,8 13.7-22.0 Pirkanmaa 6,3 6,4 4.5-8.2 13,7 13,9 11.2-16.6 Päijät-Häme 5,0 4,9 2.2-7.5 18,2 19,3 15.3-23.4 Kymenlaakso 2,4 2,5 0.0-5.6 18,5 18,6 14.1-23.0 Etelä-Karjala 7,5 7,5 4.7-10.2 19,3 18,8 14.8-22.7 Etelä-Savo 7,4 6,7 3.6-9.7 23,9 20,6 16.5-24.8 Itä-Savo 7,8 7,4 2.4-12.4 21,1 19,4 12.4-26.4 Pohjois-Karjala 3,1 2,9 0.0-5.8 18,5 17,9 13.7-22.1 Pohjois-Savo 6,0 5,4 3.3-7.5 16,9 15,6 12.6-18.6 Keski-Suomi 3,4 3,2 0.5-5.9 8,3 8,5 4.3-12.6 Etelä-Pohjanmaa 10,0 9,4 6.8-12.1 18,0 16,9 13.1-20.6 Vaasa 11,0 12,4 9.0-15.8 16,5 18,8 13.9-23.8 Keski-Pohjanmaa 8,1 7,8 3.7-11.9 14,7 13,8 8.0-19.6 Pohjois-Pohjanmaa 6,1 6,4 4.4-8.4 14,4 15 12.1-17.9 Kainuu 8,2 7,6 4.2-11.0 15,8 15,4 10.3-20.4 Länsi-Pohja 9,4 9,7 4.9-14.5 18,9 18,8 12.2-25.5 Lappi 7,6 7,7 4.1-11.3 17,3 17,3 12.2-22.4 Helsinki ja Uusimaa 6,3 6,8 5.4-8.1 14,5 16,3 14.3-18.3 Helsinki 6,3 6,9 5.3-8.5 13,9 15,8 13.4-18.2 Hyvinkää 6,0 6,7 3.1-10.3 18,9 21,3 16.1-26.6 Lohja 5,7 5,8 1.0-10.5 10,4 11,4 4.2-18.7 Länsi-Uusimaa 5,0 5,3 0.3-10.3 11,9 12,4 5.3-19.5 Porvoo 8,2 8,3 3.7-13.0 18,2 19 12.1-25.9 Koko maa 6,5 6,5 16,4 16,4 https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/perfect/osahankkeet/sydanin- farkti/perusraportit (11.1.2017) 307

Uusien aivoinfarktipotilaiden 30 päivän kuolleisuus % ryhmän potilaista.

http://www.terveytemme.fi/perfect/atlas/stroke_html/atlas.html?select=25&indicator=i11 (11.1.2017).

http://www.hyvinvointikompassi.fi/fi/web/hyvinvointikompassi/indikaattori/-/indicator/r/658/c/602/g/to- tal/i/3944?_fithlhyvinvointikompassiIndicatorController_WAR_hyvinvointikompassiapp_graph=sparkline (11.1.2017)

28 päivän 90 päivän 1 vuoden Seurantavuoden kotona 1 vuoden AVH:n 1 vuoden aikana kuolleet kuolleisuus kuolleisuus kuolleisuus vietetyt päivät uusiminen tai AVH uusinut Vakioitu Vakioitu Vakioitu Vakioitu Vakioitu Vakioitu Vakioitu Vakioitu Vakioitu Vakioitu Vakioitu Vakioitu Sairaanhoitopiiri % 95 % lv % 95 % lv % 95 % lv ka 95 % lv % 95 % lv % 95 % lv Varsinais-Suomi 6,2 6,3 4.4-8.3 12,312,3 10.0-14.5 17,3 17,2 14.6-19.8 261264,6 237.4-291.8 7,57,7 5.4-10.1 24,1 24,2 21.0-27.4 Satakunta 6,9 8,2 5.3-11.1 8,59,9 6.4-13.3 14,1 16,4 12.4-20.4 271261,9 225.4-298.3 8,5 8 5.0-11.0 21,5 23,2 18.6-27.8 Kanta-Häme 10 8,7 5.9-11.4 15,112,8 9.6-15.9 22,1 19,1 15.4-22.7 246256,8 214.5-299.2 7,47,5 3.9-11.0 28,8 26,4 21.8-31.0 Pirkanmaa 9,9 9,2 7.3-11.1 13,812,7 10.5-14.9 19 17,6 15.1-20.0 255261,1 233.6-288.6 8,99,3 6.9-11.6 26,5 25,6 22.5-28.7 Päijät-Häme 9,7 10,1 7.4-12.8 15,315,9 12.8-19.0 21,5 22,2 18.7-25.8 252248,5 212.4-284.6 11,912 8.9-15.0 30,4 31 26.7-35.3 Ky menlaakso 8,3 8,1 5.2-11.0 14,314,1 10.7-17.6 19,7 19,3 15.4-23.1 255255,5 214.5-296.5 9,89,8 6.4-13.2 28,3 28 23.2-32.7 Etelä-Karjala 10,3 10 6.9-13.2 13,913,2 9.6-16.9 21,2 19,9 15.7-24.0 255264,2 220.2-308.3 6,26,6 2.8-10.5 25,6 24,8 19.7-29.9 Etelä-Sav o 4 3,5 0.0-7.1 7,46,5 2.3-10.8 15,3 13,8 9.0-18.7 255264,2 209.0-319.5 15,914,9 10.5-19.4 29 27,3 21.2-33.4 Itä-Sav o 11,3 9,5 4.7-14.3 17,514,8 9.1-20.4 26,8 22,8 16.4-29.2 225235,3 161.3-309.3 3,13,3 0.0-9.7 28,9 26,2 18.2-34.3 Pohjois-Karjala 8,2 8,7 5.5-11.9 12,913,9 10.0-17.7 19,3 20,4 16.1-24.8 253248,5 205.1-291.8 13,212,9 9.3-16.5 31,1 31,7 26.6-36.9 Pohjois-Savo 9,6 8,6 6.1-11.2 1210,9 7.9-13.8 18,4 16,8 13.5-20.2 256263,5 225.7-301.4 14,214,3 11.1-17.4 30,7 29,1 24.9-33.3 Keski-Suomi 6,8 6,3 3.6-9.0 10,39,8 6.6-12.9 15,615 11.3-18.7 252253,2 213.7-292.7 1312,6 9.4-15.9 27,4 26,7 22.2-31.3 Etelä-Pohjanmaa 9,9 8,6 5.9-11.2 14,812,9 9.8-16.0 23,1 20,5 16.9-24.0 246255,3 214.6-295.9 11,411,7 8.2-15.1 32,1 30 25.5-34.4 Vaasa 9,5 9,4 5.9-13.0 13,112,8 8.7-16.9 19,9 19,3 14.6-23.9 252257,1 208.2-306.0 15,816 11.9-20.2 33,9 33,3 27.6-38.9 Keski-Pohjanmaa 7,5 7,9 2.7-13.2 1515,9 9.7-22.1 24,3 25,2 18.2-32.1 246243,9 173.6-314.1 1515,2 9.3-21.2 38,3 38,9 30.5-47.2 Pohjois-Pohjanmaa 6,4 6,5 4.4-8.6 8,68,9 6.4-11.5 14,3 15 12.1-17.9 279271,3 241.4-301.1 14,513,5 11.1-15.9 28 28,5 25.0-32.0 Kainuu 9,6 9,5 5.2-13.7 15,115,3 10.2-20.3 19,2 19,4 13.6-25.2 241237,4 177.3-297.5 10,310 5.1-15.0 28,8 28,8 21.8-35.8 Länsi-Pohja 9,9 10,3 5.4-15.1 12,413,2 7.4-18.9 16,5 17,6 10.9-24.2 269263,2 197.3-329.1 11,610,8 5.4-16.1 25,6 25,9 18.1-33.7 Lappi 7,8 7,6 3.9-11.2 9,8 10 5.6-14.4 17,6 17,7 12.7-22.7 265262,9 210.5-315.2 1514 9.7-18.2 30,1 29,8 23.8-35.9 Helsinki ja Uusimaa 7,4 8,1 6.8-9.4 11,212,1 10.6-13.6 15,8 17,1 15.4-18.9 261255,3 238.0-272.5 1010 8.6-11.5 24,7 26 23.9-28.1

Helsinki 8 8,6 7.0-10.1 11,912,6 10.8-14.4 16,7 17,8 15.7-19.9 255250,8 230.0-271.6 9 9,2 7.4-11.0 24,6 25,7 23.2-28.2 Hyvinkää 4,1 4,3 0.5-8.1 6,67,1 2.7-11.6 10,7 11,7 6.5-16.9 292282,2 230.5-333.8 12,712,1 7.8-16.3 22,3 23,9 17.5-30.3 Lohja 4 5,2 NS 7,39,1 2.7-15.4 14,5 17,7 10.5-25.0 267255 190.4-319.7 12,111,4 6.1-16.8 25 27,8 19.4-36.1 Länsi-Uusimaa 13,3 14 8.3-19.7 17,818,2 11.7-24.8 20 20,6 13.1-28.2 246247,8 171.4-324.2 13,314,1 7.5-20.7 33,3 33,5 24.5-42.5 Porvoo 6,4 7,7 2.8-12.6 10,712,4 6.8-18.1 13,615,5 9.0-21.9 271260,3 199.3-321.3 10,710,4 5.3-15.4 23,6 25,5 17.9-33.1 Koko maa 8,1 8,1 12,1 12,1 17,9 17,9 258 258,1 10,7 10,7 27,3 27,3 NS : Pienen havaintomäärän vuoksi luottamusväliä ei ole voitu muodostaa. https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/perfect/osahankkeet/aivohalvaus- stroke/perusraportit (11.1.2017) 308

Niiden lonkkamurtumapotilaiden, jotka kotiutuneet 90 päivän kuluessa osuus (%) lonkkamurtumapotilaista.

http://terveytemme.fi/perfect/atlas/lonkka_html/atlas.html?select=25&indicator=i6 (11.1.2017)

Niiden lonkan tekonivelleikkauksessa olleiden potilaiden osuus, joille on tehty uusintaleikkaus 2 vuoden kuluessa

http://www.hyvinvointikompassi.fi/fi/web/hyvinvointikompassi/indikaattori//indicator/r/658/c/602/g/to- tal/3946?_fithlhyvinvointikompassiIndicatorController_WAR_hyvinvointikompas- siapp_graph=sparkline (11.1.2017)

309

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/75722/T29-2007-VERKKO.pdf?sequence=1 (11.1.2017)

310

Taulukko. Yleisimpiin leikkauksiin ja konservatiivisiin hoitoihin odottavien lukumäärät jonoryhmittäin SATSHP:ssa 2013–2017.

Hoitoa odottaneet yhteensä 30.04.2013 30.04.2014 30.04.2015 30.04.2016 30.04.2017 Eturauhasen liikakasvun toimenpiteet 9 18 18 Gynekologiset laskeumaleikkaukset 2 1 22 13 18 Hampaiden poistoleikkaukset 13 3 3 3 8 Isovarpaan tyvinivelen ongelmien leikkaus 10 18 28 30 25 Kaihileikkaus 514 835 594 646 775 Kaula- tai selkärangan luudutusleikkaus 7 Kilpirauhasleikkaukset 18 22 37 Kitarisaleikkaukset ja tärykalvon putkitukset 52 49 37 94 31 Kohdunpoisto 2 5 13 8 19 Käden pehmytkudosleikkaus 1 2 5 30 19 Naisen virtsankarkailuleikkaus 2 3 8 7 5 Nenän sivuonteloiden leikkaukset 33 36 20 40 40 Nivus-, napa- ja arpityräleikkaukset 1 2 47 77 72 Olkapään tähystykset ja leikkaukset 2 1 2 33 20 Peräpukamaleikkaus 2 22 12 Polven tai lonkan tekonivelleikkaus 165 107 138 202 246 Polvinivelen tähystykset ja leikkaukset 2 14 24 Ranne- ja käsinivelen muovaus- tai 1 3 11 7 luudutusleikkaus Rannekanava-ahtauman leikkaus 10 50 43 Rintarauhasen pienennys- tai muovausleikkaus 8 16 13 Ruokatorven, mahalaukun ja suoliston tähystykset 304 380 2 18 12

Rytmihäiriöiden hoito 3 Sappileikkaus 10 26 36 Sepelvaltimoiden kuvaukset 30 20 31 Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus Sepelvaltimoiden pallolaajennus tai stentti Suonikohjujen hoito 6 6 8 Jonoryhmät yhteensä 1 132 1 471 981 1 386 1 526 Lähde: https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/eshjono/ryhma/fact_esh_ryhma?row=ryhma-140007&column=time-18771.18738.18714.18830.182371.&filter=tuottaja-139873 (26.6.2017)/ak

311

Liite 5. Tilastoja lasten, nuorten ja perheiden palveluista.

Koulukiusaamisen kohteena olevia 8. ja 9. luokkalaisia oli Satakunnassa 2013 keskimäärin enemmän kuin koko maassa. Eniten heitä oli Eurassa, Harjavallassa ja Raumalla.

Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0 -17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päädiagnoosilla mielenterveyden häiriöt (F10 - F99, pois lukien F70 - F79 älyllinen kehitysvam- maisuus) sairaalahoidossa olleiden 0 - 17-vuotiaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Vä- estötilaston tietoja. Vuosina 2013-2014 mielenterveydenhäiriöihin sairaalahoitoa saaneiden 0-17-vuotiaiden osuus 1000 vastaavanikäistä kohti oli Satakunnassa suurempi kuin koko maassa, mutta vähentynyt. 2014 heitä oli suhteessa eniten Kokemäellä, Luvialla ja Nakkilassa.

Rikoksista syyllisiksi epäillyt 0 - 14-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä indikaattori (id:3893) ilmaisee rikoksista syyllisiksi epäiltyjen 0-14-vuotiaiden osuuden tuhatta 10-14-vuotiasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Rikoksista epäiltyjen lukumäärä on eri asia kuin syylliseksi todettujen lukumäärä. Lain- säädännön mukaan rikosoikeudellisen vastuun alaikäraja on 15 vuotta. Sitä nuorempien henkilöiden tekemistä rikoksista voi seurauksena olla ainoastaan lastensuojelulaissa määriteltyjä toimenpiteitä. Koko maahan verrattuna Satakunnassa oli hieman vähemmän rikoksista syyllisiksi epäilyjä 0 - 14 –vuotiaita, eniten Luvialla, Eurassa ja Porissa.

Rikoksista syyllisiksi epäillyt 15 - 17-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä indikaattori (ind. 3894) ilmaisee rikoksista syyllisiksi epäiltyjen 15-17-vuotiaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Rikoksista epäiltyjen lukumäärä on eri asia kuin syylliseksi todettujen lukumäärä. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan.

Koko maahan verrattuna Satakunnassa oli enemmän rikoksista syyllisiksi epäilyjä 15 - 17 –vuotiaita, eniten heitä oli Jämijärvellä, Harjavallassa ja Kokemäellä. "Sama henkilö voi olla syylliseksi epäiltynä useita kertoja saman vuoden aikana eri tai samasta rikoksesta. Jos henkilö esimerkiksi pahoinpitelee kahta henkilöä, tulee tästä tilastoon kaksi epäiltyä vaikka kyseessä olisi ollut yksi ja sama henkilö." (Tilastokeskus 8.2.2017)

Käsittely Käsittely Käsittely Valmistunut Valmistunut Valmistunut aloitettu 7 aloitettu 8-14 aloitettu yli 3 kk yli 3:n mutta 4 kk tai yli arkipv arkipv 14 arkipv kuluessa, % alle 4 kk:n kuluessa, % 1.4.-30.9.2016 kuluessa, % kuluessa, % kuluessa, % kuluessa, % KOKO MAA 98,2 1,1 0,6 94,4 3,4 2,1 Satakunta 99,2 0,7 0,1 92,7 5,6 1,7 Eura 100,0 0 0 98,6 1,4 0 Eurajoki 100 0 0 100 0 0 Harjavalta 93,3 6,7 0 82,5 10,5 7 Honkajoki 100 0 0 100 0 0 Huittinen 100 0 0 100 0 0 Jämijärvi 100 0 0 0 100 0 Kankaanpää 100 0 0 87,5 12,5 0 Karvia 100 0 0 50 50 0 Kokemäki 98 2 0 100 0 0 Luvia 100 0 0 100 0 0 Merikarvia 100 0 0 88,2 5,9 5,9 Nakkila 100 0 0 100 0 0 Pomarkku 100 0 0 70 30 0 Pori 99,1 0,7 0,2 92,7 5,4 1,9 Rauma 100 0 0 99 1 0 Siikainen 100 0 0 50 50 0 Säkylä 100 0 0 100 0 0 Ulvila 100 0 0 90,5 7,4 2,1 Lähde: Lastensuojelun määräaikojen seuranta, THL/ak. 314

Liite 6. Tilastoja vammaisten ja vajaakuntoisten palveluista.

Vammaisten työ- ja päivätoiminnan asiakkaat 2014

Kunnan Kunnan itse Valtiolta Kunnilta Kuntayhteisöis kustantamat tuottamat Myydyt ostetut ostetut öiltä ostetut Muilta ostetut palvelut palvelut palvelut palvelut palvelut palvelut palvelut Koko maa 17550 9306 816 1 1038 4561 3460 Satakunta 923 716 177 0 135 89 160 Eura 77 75 0 0 2 0 0 Eurajoki 17 29 12 0 0 0 0 Harjavalta 33 0 0 0 1 3 29 Honkajoki 11 11 0 0 0 0 0 Huittinen 4 67 63 0 0 0 0 Jämijärvi 4 0 0 0 0 4 0 Kankaanpää 37 0 0 0 0 37 0 K arvia 11 0 0 0 0 11 0 Kokemäki 44 32 0 0 1 5 6 Luvia 6 0 0 0 0 0 6 Merikarvia 27 0 0 0 27 0 0 Nakkila 25 0 0 0 4 8 13 Pomarkku 11 0 0 0 0 11 0 Pori 367 363 95 0 2 5 92 Rauma 138 118 0 0 5 1 14 Siikainen 2 0 0 0 0 2 0 Säkylä 14 21 7 0 0 0 0 Ulvila 84 0 0 0 84 0 0 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016

Vammaisten työtoiminnan asiakkaat 2014 Kunnan Kunnan itse Valtiolta Kunnilta kustantamat tuottamat Myydyt ostetut ostetut Kuntayhteisöiltä Muilta ostetut palvelut palvelut palvelut palvelut palvelut ostetut palvelut palvelut Koko maa 9665 5869 518 0 582 2135 1597 Satakunta 344 286 64 0 17 64 41 Eura 61 59 0 0 2 0 0 Eurajoki 17 29 12 0 0 0 0 Harjavalta 16 0 0 0 0 0 16 Honkajoki 0 0 0 0 0 0 0 Huittinen 2 51 49 0 0 0 0 Jämijärvi 1 0 0 0 0 1 0 Kankaanpää 28 0 0 0 0 28 0 K arvia 10 0 0 0 0 10 0 Kokemäki 33 25 0 0 0 5 3 Luvia 6 0 0 0 0 0 6 Merikarvia 0 0 0 0 0 0 0 Nakkila 22 0 0 0 4 8 10 Pomarkku 9 0 0 0 0 9 0 Pori 11 5 0 0 0 0 6 Rauma 109 104 0 0 5 0 0 Siikainen 1 0 0 0 0 1 0 Säkylä 10 13 3 0 0 0 0 Ulvila 1 0 0 0 1 0 0 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016

315

Vammaisten päivätoiminnan asiakkaat 2014 Kunnan Kunnan itse Valtiolta Kunnilta kustantamat tuottamat Myydyt ostetut ostetut Kuntayhteisöiltä Muilta ostetut palvelut palvelut palvelut palvelut palvelut ostetut palvelut palvelut Koko maa 7885 3437 298 1 456 2426 1863 Satakunta 579 430 113 0 118 25 119 Eura 16 16 0 0 0 0 0 Eurajoki 0 0 0 0 0 0 0 Harjavalta 17 0 0 0 1 3 13 Honkajoki 11 11 0 0 0 0 0 Huittinen 2 16 14 0 0 0 0 Jämijärvi 3 0 0 0 0 3 0 Kankaanpää 9 0 0 0 0 9 0 K arvia 1 0 0 0 0 1 0 Kokemäki 11 7 0 0 1 0 3 Luvia 0 0 0 0 0 0 0 Merikarvia 27 0 0 0 27 0 0 Nakkila 3 0 0 0 0 0 3 Pomarkku 2 0 0 0 0 2 0 Pori 356 358 95 0 2 5 86 Rauma 29 14 0 0 0 1 14 Siikainen 1 0 0 0 0 1 0 Säkylä 4 8 4 0 0 0 0 Ulvila 83 0 0 0 83 0 0 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016

Vammaisten työllistymistä tukevan toiminnan asiakkaat 2014 Kunnan Kunnan itse Valtiolta Kunnilta kustantamat tuottamat Myydyt ostetut ostetut Kuntayhteisöiltä Muilta ostetut palvelut palvelut palvelut palvelut palvelut ostetut palvelut palvelut Koko maa 1723 1003 38 0 76 376 306 Satakunta 36 11 0 0 2 2 21 Eura 2 2 0 0 0 0 0 Eurajoki 0 0 0 0 0 0 0 Harjavalta 10 0 0 0 0 0 10 Honkajoki 0 0 0 0 0 0 0 Huittinen 5 0 0 0 2 2 1 Jämijärvi 0 0 0 0 0 0 0 Kankaanpää 0 0 0 0 0 0 0 K arvia 0 0 0 0 0 0 0 Kokemäki 0 0 0 0 0 0 0 Luvia 0 0 0 0 0 0 0 Merikarvia 0 0 0 0 0 0 0 Nakkila 1 1 0 0 0 0 0 Pomarkku 0 0 0 0 0 0 0 Pori 0 0 0 0 0 0 0 Rauma 8 0 0 0 0 0 8 Siikainen 0 0 0 0 0 0 0 Säkylä 8 8 0 0 0 0 0 Ulvila 0 0 0 0 0 0 0 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016

316

Kehitysvammaisten eri asumismuotojen asukasmäärät 2014 Satakunnan maakunnassa.

Asiakkaat 31.12.2014 Laitoshoito Autettu asuminen Ohjattu asuminen Tuettu asuminen kunnan tai järjestön tai kuntayhtymän yrityksen kunnan tai kunnan tai kunnan tai tuottamat tuottamat kuntayhtymän järjestön tai yrityksen kuntayhtymän järjestön tai yrityksen kuntayhtymän järjestön tai yrityksen palvelut palvelut yhteensä tuottamat palvelut tuottamat palvelut yhteensä tuottamat palvelut tuottamat palvelut yhteensä tuottamat palvelut tuottamat palvelut yhteensä Eura 6 0 6 20 0 20 9 0 9 Eurajoki 11 4 15 1 7 8 Harjavalta 7 6 13 0 0 0 Honkajoki 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Huittinen 24 0 24 0 0 0 6 0 6 Jämijärvi 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kankaanpää 7 3 10 0 0 0 7 0 7 Karvia 0 0 0 0 0 0 Kokemäki 7 0 7 18 10 28 0 0 0 Luvia 0 0 0 0 0 0 Merikarvia 1 7 8 6 0 6 Nakkila 5 3 8 0 0 0 9 0 9 Pomarkku 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Pori 35 1 36 139 12 151 11 1 12 10 0 10 Rauma 5 0 5 10 25 35 6 2 8 21 3 24 Säkylä 8 2 10 Ulvila 8 0 8 22 1 23 10 0 10 Yhteensä 81 1 82 277 74 351 40 4 44 73 10 83 Lähde: THL, Riikka Väyrynen, 21.11.2016

Kehitysvammaisten autetun asumisen asiakkaat 31.12. (id:2821-2827) 2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014 2015 0-17 v. 18-64 v. 65-74 v. 75-79 v. 80-84 v. 75 vuotta täyttäneet 85 vuotta täyttäneet KOKO MAA 206 194 6002 6454 740 845 117 139 63 74 197 235 17 22 SATAKUNTA 3 6 294 264 44 48 2 5 8 6 10 11 0 0 Eura 0 0 14 14 5 0 0 0 0 Eurajoki 0 0 14 14 0 0 0 0 0 0 Harjavalta 0 0 12 10 0 0 0 0 0 0 0 0 Honkajoki 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Huittinen 0 0 22 22 0 0 0 0 0 0 0 0 Jämijärvi 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kankaanpää 0 0 10 17 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 K arvia 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kokemäki 20 16 5 7 0 0 Luvia 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Merikarvia 0 0 5 0 0 0 0 0 Nakkila 00860000000000 Pomarkku 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Pori 5 122 90 22 24 5 5 0 0 Rauma 0 0 32 34 0 0 0 0 0 0 0 0 Siikainen 00000000000000 Säkylä 0 0 9 9 0 0 0 0 0 0 0 0 Ulvila 0 0 21 23 0 0 0 0 0 0 0 0 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017

Kehitysvammaisten ohjatun asumisen asiakkaat 31.12. (id:2846-2852) 2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014 2015 0-17 v. 18-64 v. 65-74 v. 75-79 v. 80-84 v. 75 vuotta täyttäneet 85 vuotta täyttäneet KOKO MAA 1 1 1735 1723 215 244 25 26 9 10 36 38 2 2 SATAKUNTA 0 0 33 49 7 8 4 0 0 1 4 1 0 0 Eura 0 0 7 6 0 0 0 0 0 0 0 0 Eurajoki 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Harjavalta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Honkajoki 00000000000000 Huittinen 00000000000000 Jämijärvi 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kankaanpää 00000000000000 K arvia 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kokemäki 00000000000000 Luvia 00000000000000 Merikarvia 0 0 5 5 0 0 0 0 0 0 0 Nakkila 00000000000000 Pomarkku 00000000000000 Pori 0 0 7 27 0 0 0 0 Rauma 00870000000000 Siikainen 00000000000000 Säkylä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Ulvila 0 0 00000000000 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017 317

Kehitysvammaisten tuetun asumisen asiakkaat 31.12. (id:2854-2860) 2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014 2015 0-17 v. 18-64 v. 65-74 v. 75-79 v. 80-84 v. 75 vuotta täyttäneet 85 vuotta täyttäneet KOKO MAA 0 3 1141 1392 116 136 14 16 2 1 17 17 1 0 SATAKUNTA 0 0 77 85 5 5 1 1 0 0 1 1 0 0 Eura 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Eurajoki 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Harjavalta 00790000000000 Honkajoki 00000000000000 Huittinen 0 0 6 0 0 0 0 0 0 0 0 Jämijärvi 00000000000000 Kankaanpää 00760000000000 K arvia 00000000000000 Kokemäki 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Luvia 00000000000000 Merikarvia 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Nakkila 0 0 8 9 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Pomarkku 00000000000000 Pori 0 0 10 14 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Rauma 0 0 21 21 0 0 0 0 Siikainen 00000000000000 Säkylä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Ulvila 0 0 10 80000000000 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2017

Kehitysvammalaitosten asiakkaiden määrät eri ikäryhmissä 2014

Eri ikäluokat 0-17 v 18-64 v 65-74 v 75-79 v yli 85 v yhteensä Koko maa 175 933 107 16 7 1241 Satakunta 7 66 8 0 0 82 Eura 0 6 0 0 0 6 Eurajoki 0 0 0 0 Harjavalta 0 0 0 Honkajoki 0 0 0 0 0 0 Huittinen 0 0 0 Jämijärvi 0 0 0 0 0 0 Kankaanpää 0 0 0 0 K arvia 0 0 0 0 0 0 Kokemäki 0 6 0 0 7 Luvia 0 0 0 Merikarvia 0 0 0 Nakkila 0 0 0 0 Pomarkku 0 0 0 0 0 0 Pori 32 0 0 36 Rauma 0 0 5 Siikainen 0 0 0 0 0 0 Säkylä 0 0 0 Ulvila 6 0 0 8 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016 318

Kehitysvammalaitosten pitkäaikaisasiakkaat eri ikäryhmissä 31.12.2014

Eri iikäluokat 0-17 v 18-64 v 65-74 v 75-79 v 80-84 v yli 85 v yhteensä Koko maa 114 875 103 16 6 3 1117 Satakunta 5 65 8 0 0 1 79 Eura 0 6 0 0 0 0 6 Eurajoki 0 0 0 0 0 Harjavalta 0 0 0 0 Honkajoki 0 0 0 0 0 0 0 Huittinen 0 0 0 0 0 Jämijärvi 0 0 0 0 0 0 0 Kankaanpää 0 0 0 0 0 K arvia 0 0 0 0 0 0 0 Kokemäki 0 6 0 0 0 7 Luvia 0 0 0 0 Merikarvia 0 0 0 0 Nakkila 0 0 0 0 0 Pomarkku 0 0 0 0 0 0 0 Pori 32 0 0 0 36 Rauma 0 0 0 5 Siikainen 0 0 0 0 0 0 0 Säkylä 0 0 0 0 0 Ulvila 0 6 0 0 0 7 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016

Lähde: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/127104/Tr21_15.pdf?sequence=4

319

Kehitysvammalaitosten asiakkaiden ja pitkäaikaisasiakkaiden määrät eri tuottajien mukaan 31.12.2014

Kunnan tai kuntayhtymän tuottamat palvelut Järjestön tai yrityksen tuottamat palvelut Pitkäaikaisasiakkaiden Pitkäaikaisasiakkaiden Asiakkaat yhteensä Pitkäaikaisasiakkaat Asiakkaiden määrä määrä Asiakkaiden määrä määrä 31.12.2014 yhteensä 31.12.2014 Koko maa 1063 963 178 154 1241 1117 Satakunta 81 78 1 1 82 79 Eura 6 6 0 0 6 6 Eurajoki 0 0 Harjavalta 0 0 Honkajoki 0 0 0 0 0 0 Huittinen 0 0 Jämijärvi 0 0 0 0 9 0 Kankaanpää 0 0 K arvia 0 0 0 0 9 0 Kokemäki 7 7 0 0 7 7 Luvia 0 0 Merikarvia 0 0 Nakkila 0 0 Pomarkku 0 0 0 0 0 0 Pori 35 35 36 36 Rauma 5 5 0 0 5 5 Siikainen 0 0 0 0 0 0 Säkylä 0 0 Ulvila 8 7 0 0 8 7 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016

Vammaisten laitospalvelujen asukkaiden määrät eri tuottajien mukaan 2014

Kunnan omat Valtiolta ostetut Kunnilta Kuntayhteisöiltä Muilta ostetut Myydyt palvelut palvelut ostetut palvelut ostetut palvelut palvelut palvelut Koko maa 79 0 60 995 164 1 Satakunta 0 0 16 83 1 0 Eura 0 0 0 6 0 0 Eurajoki 0 0 0 3 0 0 Harjavalta 0 0 0 3 0 0 Honkajoki 0 0 0 0 0 0 Huittinen 0 0 0 2 0 0 Jämijärvi 0 0 0 0 0 0 Kankaanpää 0 0 0 2 0 0 K arvia 0 0 0 0 0 0 Kokemäki 0 0 0 5 0 0 Luvia 0 0 0 5 1 0 Merikarvia 0 0 3 0 0 0 Nakkila 0 0 0 2 0 0 Pomarkku 0 0 0 0 0 0 Pori 0 0 0 49 0 0 Rauma 0 0 0 4 0 0 Siikainen 0 0 0 0 0 0 Säkylä 0 0 0 2 0 0 Ulvila 0 0 13 0 0 0 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016 320

Vammaisten laitospalvelujen hoitopäivät eri tuottajien mukaan 2014

Kunnan kustantamat Kunnilta ostetut Kuntayhteisöiltä Muilta ostetut palvelut Kunnan omat palvelu palvelut ostetut palvelut palvelut Myydyt palvelut Koko maa 521838 32472 21690 394528 73513 365 Satakunta 38865 0 5310 33496 59 0 Eura 2190 0 0 2190 0 0 Eurajoki 1380 0 0 1380 0 0 Harjavalta 1680 0 0 1680 0 0 Honkajoki 0 0 0 0 0 0 Huittinen 613 0 0 613 0 0 Jämijärvi 0 0 0 0 0 0 Kankaanpää 1105 0 0 1105 0 0 K arvia 0 0 0 0 0 0 Kokemäki 2076 0 0 2076 0 0 Luvia 1541 0 0 1482 59 0 Merikarvia 1040 0 1040 0 0 0 Nakkila 730 0 0 730 0 0 Pomarkku 170 0 0 170 0 0 Pori 19277 0 0 19277 0 0 Rauma 2063 0 0 2063 0 0 Siikainen 0 0 0 0 0 0 Säkylä 730 0 0 730 0 0 Ulvila 4270 0 4270 0 0 0 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016

Vammaishuollon laitospalveluiden sekä muiden vanhusten ja vammaisten palveluiden käyttökustannukset ja käyttötuotot 2014

Vammaishuollon laitospalveluiden Muiden vanhusten ja Vammaishuollon Muiden vanhusten ja käyttökustannukset vammaisten palveluiden laitospalveluiden käyttötuotot vammaisten palveluiden yhteensä, 1 000 euroa käyttökustannukset yhteensä, yhteensä, 1 000 euroa käyttötuotot yhteensä, 1 000 (id:1351) 1 000 euroa (id:1369) (id:1459) euroa (id:1477) Koko maa 177885 3502413 8053 563195 Satakunta 11026 174779 1067 32403 Eura 773 8751 0 1031 Eurajoki 679 4014 0 354 Harjavalta 580 4991 0 365 Honkajoki 15 1722 0 0 Huittinen 351 8518 120 941 Jämijärvi 0 1796 0 0 Kankaanpää 422 7780 0 0 K arvia 21 2147 0 0 Kokemäki 462 7768 0 1266 Luvia 269 2215 0 370 Merikarvia 352 2411 0 0 Nakkila 198 4183 0 666 Pomarkku 65 1555 0 0 Pori 5278 78893 947 23423 Rauma 479 25132 0 3479 Siikainen 0 1218 0 0 Säkylä 412 3501 0 220 Ulvila 646 6070 0 0 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016

321

Liite 7. Tilastoja päihde- ja mielenterveyspalveluista.

Päihdehuollon asiakkaiden määrät asumispalveluissa, kuntoutuslaitoksissa, ensisuojissa ja katkaisuhoitoase- milla vuoden 2014 aikana.

2014 Asumispalvelut Kuntoutuslaitokset Ensisuojat Katkaisuhoitoasemat Koko maa 4023 5030 2228 11680 Satakunta 135 166 87 343 Eura 0 5 0 7 Eurajoki 0 2 0 7 Harjavalta 0 0 0 5 Honkajoki 2 0 0 0 Huittinen 5 7 0 6 Jämijärvi 0 0 0 0 Kankaanpää 6 7 0 0 Karvia 0 0 0 0 Kokemäki 2 4 0 2 Luvia 0 0 0 0 Merikarvia 0 0 0 12 Nakkila 0 2 0 1 Pomarkku 0 4 0 0 Pori 80 102 87 223 Rauma 40 22 0 66 Siikainen 0 2 0 0 Säkylä 0 0 0 2 Ulvila 0 7 0 12 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016 Päihdehuollon laitoshoidon, asumis- ja avopalvelujen asiakkaat sekä päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrät 2014.

Sairaala/tk- 2014 Laitoshoito Asumispalvelut Avopalvelut vuodeosasto Koko maa 16710 6251 46736 15505 Satakunta 509 222 1888 864 Eura 12 0 42 45 Eurajoki 9 0 2 15 Harjavalta 5 0 88 44 Honkajoki 0 2 3 7 Huittinen 13 5 43 38 Jämijärvi 0 0 2 8 Kankaanpää 7 6 50 69 K arvia 0 0 2 11 Kokemäki 6 2 70 46 Luvia 0 0 1 Merikarvia 12 0 11 15 Nakkila 3 0 39 21 Pomarkku 4 0 8 13 Pori 325 167 906 382 Rauma 88 40 500 71 Siikainen 2 0 2 10 Säkylä 2 0 27 32 Ulvila 19 0 76 41 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016 322

Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1 000 asukasta (id:1271) 2010 2011 2012 2013 2014 KOKO MAA 9,3 9,1 8,9 8,8 8,5 Satakunta 10,3 9,7 9,7 9,8 8,4 Eura 10 8,4 8,9 6,6 3,4 Eurajoki 2 0,3 0,3 1,2 0,3 Harjavalta 20 15,1 14,3 15,3 11,9 Honkajoki 3,2 1,6 6 7,1 1,7 Huittinen 6,9 7,1 5,7 5 4,1 Jämijärvi 8,3 5,5 6,5 5,6 1 Kankaanpää 8,5 8,9 10 8,8 4,2 K arvia 7,6 7,3 7,5 4,8 0,8 Kokemäki 14,3 10,7 9,6 13 9,1 Luvia 3,3 2,7 3 1,8 0,3 Merikarvia 6 3,9 3,4 3,4 3,4 Nakkila 6,4 3,6 7,5 7,4 6,9 Pomarkku 4,5 3,3 5,5 4,7 3,5 Pori 12,3 11,8 11,7 11,5 10,6 Rauma 10,9 12,1 11,1 12,7 12,5 Siikainen 6 2,4 7,9 4,3 1,3 Säkylä 7,9 7,3 7,1 5,9 5,9 Ulvila 6,3 5,7 6,6 6,5 5,7 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016

Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1 000 asukasta (id:1272) 2010 2011 2012 2013 2014 KOKO MAA 1,2 1,2 1,2 1,2 1,1 Satakunta 1 1,1 1 1 1 Eura 0 0 0 0 0 Eurajoki 0 0 0,2 0,2 0 Harjavalta 0,4 0 0 0 0 Honkajoki 0,5 0,5 0,5 0,5 1,1 Huittinen 0 0 0,2 0,5 0,5 Jämijärvi 0 1 0,5 0 0 Kankaanpää 0,9 0,9 0,9 0,5 0,5 K arvia 0 0 0,4 0 0 Kokemäki 0,3 0,4 0,1 0,3 0,3 Luvia 0 0 0 0 0 Merikarvia 0 0 0 0 0 Nakkila 0 0 0 0 0 Pomarkku 0 0 0 0 0 Pori 1,9 2,1 2,1 2 2 Rauma 1 1,6 0,6 0,9 1 Siikainen 0,6 0,6 1,2 0,6 0 Säkylä 0,2 0 0 0 0 Ulvila 0 0 0 0 0 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016

323

Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1 000 asukasta (id:1270) 2010 2011 2012 2013 2014 KOKO MAA 3,2 3,2 3,2 3,2 3,1 Satakunta 2,4 2,5 2,6 2,4 2,3 Eura 1,3 1,9 1 1,1 1 Eurajoki 1,9 1,5 1,4 0,8 1,5 Harjavalta 4,1 2,7 1,9 0,9 0,7 Honkajoki 0 0,5 1,1 0,5 0 Huittinen 2,4 3,8 2,4 1,1 1,2 Jämijärvi 0,5 0 1,5 0 0 Kankaanpää 0,6 0,6 1,1 0,8 0,6 K arvia 0,4 0,4 1,2 0,4 0 Kokemäki 1 1,4 1,1 0,3 0,8 Luvia 0,9 1,8 0,9 0,9 0 Merikarvia 2,4 3,3 2,4 2,5 3,7 Nakkila 1,7 1,6 1,2 1,6 0,5 Pomarkku 2 1,7 2,1 0,9 1,8 Pori 3,8 3,9 4 3,9 3,8 Rauma 1,7 1,8 2,6 2,5 2,2 Siikainen 0,6 0 0,6 0 1,3 Säkylä 0 0 0,4 0,7 0,4 Ulvila 1,8 1,5 2,2 1,9 1,4 © THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-2016