Satakunnan Alueen Hyvinvointipalveluiden
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Load more
Recommended publications
-
Selostus, Osa B: Teemakohtaiset Taulukot Ja Kartat
SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 2 Selostus, osa B Kaavaselostuksen osa B sisältää Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 sisällön mukaiset teemakartat ja niihin liittyvät taulukot. Teemakartat ja taulukot korvaavat Satakunnan maakuntakaavan selostuksen osan B vastaavat kartat ja taulukot. Teemakartassa on joko yksilöity kohteen nimi tai kohdenumero, joka viittaa luettelossa olevaan kohteeseen. Kohteesta on pääsääntöisesti kuvattu kunta, jossa kohde sijaitsee, kohteen nimi, tunnus vaihemaakuntakaavakartalla ja pinta-ala ja/tai kpl määrä. Sisällysluettelo Maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne 1. Taajamatoimintojen alueet, taulukko 1 ja kartta 1 2. Keskustatoimintojen, vähittäiskaupan suuryksikköjen ja palvelujen alueet sekä työpaikka- alueet, taulukko 2 ja kartta 2 3. Tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhykkeet, taulukko 3 ja kartta 3 Ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt 4. Lentoliikenteen maantietukikohdan suojavyöhykkeet, taulukko 4 ja kartta 4 5. Terminaalitoimintojen alueet, taulukko 5 ja kartta 5 6. Aurinkoenergian tuotannon kehittämisen kohdealueet, taulukko 6 ja kartta 6 Vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö 7. Maa-ainesten ottoalueet, (turvetuotanto) ja selvitysalueet, taulukot 7 a-b ja kartta 7 Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen 8. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, taulukko 8 ja kartta 8 9. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, ehdotus, taulukko 9 ja kartta 9 10. Maisemallisesti tärkeät alueet, taulukko 10 ja kartta 10 11. Valtakunnallisesti -
Jätevaakku 2021
Jäteneuvonnan tiedotuslehti 2021 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila s. 14 s. 8 Sisällys Suomi ei kuulu 4 Roskaamatta paras 17 Tietoa ja toimintaa Roskaantuminen aiheuttaa ympäristö Tapahtumia vuodelle 2021. maailman roskaisimpien haittojen lisäksi kustannuksia. alueiden joukkoon, 18 Kunnissa tapahtuu 7 Arkipäivän ympäristötekoja Jätehuollon tärpit kunnittain. mutta meiltäkin roskaa Ruoka ja ympäristötietoisuus. valitettavasti löytyy 8 Toisen turha on toisen aarre sekä maalta, merialueilta Kierrätyskeskukset nykyajan 19 Osallistu ja voita että sisävesistöistä. tavarataloina. pikakompostori! s. 4 9 Pikaopas lajitteluun Nappaa ohje kotiin tai töihin. 10 Jätteiden vastaanottopaikkoja kotitalouksille 2021 12 Usein kysytyt kysymykset Kysy, me vastaamme. 13 Lajittelun ja kierrätyksen ammattilaiset Tutustu jäteneuvojan päivään. 14 Polttaisitko sinä vettä? Vain lajitellusta biojätteestä saa ravinteita, multaa ja energiaa. 16 Kotipihan vieraslajit Osaatko käsitellä puutarha jätteen oikein? 2 Jäteneuvonnan tiedotuslehti 2021 JULKAISIJA Porin kaupunki Elinvoima ja ympäristötoimiala TOIMITUSTIIMI Pepita Heurlin, Liisa Malin Tarja Räikkönen, Anne Silver ULKOASU JA TAITTO Laura Telin, Kumppania Oy PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSNL 14593084 ISSN 14593084 (Painettu) ISSN 23234938 (Verkkojulkaisu) ANSSI KOSKINEN ANSSI PAINOSMÄÄRÄ 86 500 kpl PIIRROKSET, KANSIKUVA Mikä saa minut Seppo Leinonen JÄTENEUVONTA www.pori.fi/jateneuvonta nostamaan roskan? p. 044 701 2500 [email protected] atsoin Muovin matka se, miten omaksi tai tärkeäksi paikan -videon (WWW.PORI.FI/ koemme. Kysymys on mielestäni MUOVINMATKA). Kertaus yhdenlaisesta yhteisöllisyydestä. muoviroskaan liittyvistä Jokin yhteinen muodostuu niin seikoista oli selvästi tärkeäksi, että haluamme pitää siitä Kpaikallaan. Videolla muistutetaan, huolta. Kysymys ei ole niinkään ros- että muovi ei maadu, vaan hajoaa kaantumisen haittojen tiedostami- aina vain pienemmiksi kappaleiksi sesta, vaan enemmän tunteesta, joka – mikromuoviksi. Toinen tärkeä saa meidät toimimaan. -
Yksityisiä Palveluntuottajia
Ateriapalveluita Asumispalveluita Hoiva- ja kotipalveluita Turvapuhelinpalvelu YKSITYISIÄ PALVELUNTUOTTAJIA ATERIAPALVELUITA KOIVURINNE Palvelut: Lounasta tarjolla myös muille kuin talon asukkaille, mielellään soitto ennen. Hinnat: Arkisin lounas 7,00 €, keittolounas tarjolla ti ja la hintaan 6,00 €, su lounas 9,00€ Yhteystiedot: Keskuskatu 62 38700 Kankaanpää Puh 02 648 5000, keittiö suoraan 02 648 5011, sähköposti: [email protected], kotisivu: http://www.koivurinne.com/ LOUNASRUOKALA KIRSIKKA Toimialue: KANKAANPÄÄ, HONKAJOKI, ruokala Tehtaankadulla Kankaanpäässä Palvelut: Ruokala Tehtaankadulla Kankaanpäässä. Itsetehtyä kotiruokaa kotiin kuljetettuna. • Hinnat: Ruoka-annoksen hinta kotiin kuljetettuna (sis. leivän) lounas 8 €, keitto 6€. Lounaaseen kuuluu luonnollisesti myös salaatti. (Keittoannokseen saa salaatin 1 € lisähintaan) o Viikonloppuisin ruokaa ei toimiteta, voit tilata perjantaina viikonlopun ruuan. Yhteystiedot: Tilaukset puh. 040 183 6112 NESTE JÄMJÄRVI Toimialue: KANKAANPÄÄ, NIINISALO Palvelut: Kotiruokaa kotiin kuljetettuna, kuljetus maanantaista lauantaihin (sunnuntain ruoka tuodaan lauantaina) Hinta: Ruoka-annoksen hinta kotiin kuljetettuna 8,50 € ALV 0 %. Yhteystiedot: Jämijärventie 12 38880 Jämijärvi Puh. (02) 547 1253, 0405188234, sähköposti: katjat69@gmail ASUMISPALVELUITA PERHEKOTI KAISALA Palvelut: Pitkäaikaista että lyhytaikaista perhehoitoa, omaishoitajan vapaapäivän sijaistus, muutaman tunnin päivähoito. Seitsemän paikkainen perhehoitokoti vanhuksille ja vammaisille. Asukkaaksi pääsee PoSa:n maksusitoumuksella -
The Satakunta Region's Futures Exercises in Practice
The Satakunta Region´s Futures exercises in practice Tuula Hermunen Regional Council of Satakunta FUTUREG CONFERENCE Sligo 9.10.2007 Satakunta region • Located on the West Coast of Finland • Population 230,000 – Main towns: Pori (76,200), Rauma, Ulvila, Kankaanpää, Huittinen, Eura, Kokemäki – 26 municipalities – 3 sub-regions • Area 8,300 km2 Corner Stones of the local economy • Metal Industry (Heavy engineering, offshore, automation) • Energy production • Process industry • Ports and logistics • Food industry (eg. Poultry) • Forestry industry Employment • 12,000 companies employing 54,000 workers • Unemployment 11.2% (21.7% 1995) Culture and history 2 Unesco World Heritage sites: - Old Rauma wooden town - Lappi’s Hill tomb from the Bronze Age Various music and other cultural events: - Pori Jazz - Rauma Lace Week etc. Satakunta 2035 SATAKUNTA Karvia • Objectives Honkajoki Merikarvia Siikainen Kankaanpää • The Futures Process Jämijärvi Pomarkku • Stakeholders involved Noormarkku Lavia PORI Pori Ulvila Kiikoinen • Future Tools used Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki • Results gained Eurajoki Kiukainen Huittinen Rauma Köyliö Lappi Kodisjoki Vampula • General thoughts Säkylä Eura Vaasa FINLAND 193 km SATAKUNTA 115 km Tampere 138 km 242 km Turku Helsinki SATAKUNTALIITTO The objectives were • to identify focus areas of major importance, • to gain insight on alternative development paths in the regionally relevant focus areas, • to rise awareness among the public about regional planning and foresight processes, • to let the public identify alternative -
Xknum 195800 1958 Dig Luet.Pdf (1.137Mt)
i tllastoarkisto Kun talaat telo 1958 statfctttarkivet -- _ II II II II II Il _ . II Uudenmaän_lE&r II II II II II II II II II II II II II II II II II 1 1 II II II II II II II II II II II II ^ M *HIl II II II II II lT :======== l.l_. 11 Kaupungit _ 00 011 H elsin ki • • • ’ 00 020 Hanko ■ • • _ 1 oo 030 L o v iisä i • • 00 040 Porvoo j • • 00 050 Tammisaari ' • • Kauppalat i 1 00 110 Hyvinkää • • i! 00 120 Järvenpää i1 • • 00 130 Kar j aa • • 1i 00 140 K arkkila j1 00 150 Kauniainen i • • 00 160 Kerava i • • 00 170 Lohj a j • • Maalaiskunnat 1 01 001 A r tjä r v i e • 01 002 Askola • • 01 003 Bromarv • • 01 004 Espoo • • 01 005 Helsingin mlk 1 . • • 01 006 Hyvinkään mlk i1 • • 01 007 Inkoo 1 • • 01 008 Karjaan mlk • 01 009 Karj a loh j a 9 9 01 010 Kirkkonummi 9 • 01 011 L a p in järvi • • 01 012 L ilj endal • • 01 013 Lohjan mlk • • 01 014 M yrskylä 9 • L 01 015 Mäntsälä 01 016 Nummi 01 017 N urm ijärvi • • 01 018 O rim a ttila • • 01 019 P ernaja 01 020 Pohja o 1—1 01 CO Pornainen 01 022 Porvoon mlk 01 023 Pukkila 01 024 Pusula 01 025 Pyhäj ärvi 01 026 Ruot sinpyhtää 01 027 : Sammatti 01 028 Sipoo 01 029 S iu n tio o o 01 rO Snappertuna 01 031 Tammisaaren m O 01 rO CVJ Tenhola 01 033 Tuusula 01 034 V ih ti Turun-Porin 1 Kaupungit 10 011 ■ Turku 10 020 N aantali o o 10 ro P ori o 10 'O ' o Rauma 10 050 Uusikaupunki Kauppalat 10 110 Ik aa lin en 10 120 Loimaa 10 130 Parainen 10 140 Salo 10 150 Vammala Maalaiskunnat 11 001 Ahlainen o o 11 ro A lastaro O O 11 rO Angelniemi o 11 O Askainen 11 005 Aura 1 11 006 Dragsf j ärd j 11 007 Eura | 11 008 Euraj ok i 11 009 H alikko 11 010 Harj av a lt a 11 011 H iittin e n 11 012 H innerj oki 11 013 Honkaj oki 11 014 H on kilah ti 11 015 H outskari 11 016 H u ittin en 11 017 Hämeenkyrö 11 018 Ik a a lis te n mli 11 019 In iö 11 020 J ämij ärvi 11 021 Kaarina 11 022 Kakskerta 11 023 K alanti 11 024 Kankaanpää 11 025 Kärinäin en 11 026 Karj a la 11 027 Karkku 11 028 Karuna 11 029 K arvia 11 030 Kauvatsa 11 031 Keikyä 11 032 Kemiö 11 033 K ihniö 11 034 K iik a la 11 035 K iikka 11 036 K iik oin en 11. -
LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi -
Pohjanlahden Rantatie Pohjanlahden Rantatie
POHJANLAHDEN RANTATIE Satakuntalaisten maaseutukylien kautta Pohjanlahden rannikkoa seuraten kulkee vanha maantie. Rantatie on jo myöhäiskeskiajalla yhdistänyt toisiinsa Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan kulkien Pohjanlahden ympäri Ruotsin eteläosiin asti. Osittain rantatietä pitkin kulki keskiajalla Turun ja Korsholman linnojen välinen yhteydenpito ja 1600-luvulta lähtien postitalonpojat kuljettivat postia tiellä osittaista verovapautta vastaan. Rantatien varrella tai sen lähiympäristössä on useita valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä, arvokkaita maisema-alueita sekä luontokohteita, joihin vanha tie ja tuleva Selkämeren kansallispuisto yhdessä muodostavat luonnollisen yhteyden. Kansi: Henri Terho Kannen kuva: Jyrki Toivanen, Lankosken museosilta, Merikarvia. 2008 Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV ISBN 978-951-29-3950-3 POHJANLAHDENPOHJANLAHDEN RANTATIERANTATIE RatsupolustaRatsupolusta rannikonrannikon matkailutieksmatkailutieksii POHJANLAHDEN RANTATIE Ratsupolusta rannikon matkailutieksi Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV Pori 2009 © 2009 Kirjoittajat Turun yliopisto Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV http://www.hum.utu.fi/satakunta/ Toimittajat Maunu Häyrynen ja Mikael Lähteenmäki Ohjausryhmä Pentti Ala-Luopa, Merikarvian kunta Elisa Bruk, Turun yliopisto Pirjo Ihamäki, Turun yliopisto Pirjo Jaakkola, Eurajoen kunta Tomi Kuusimäki, SAMK Mikael Lähteenmäki, Turun yliopisto Ilmo Marttila, Noormarkun kunta Kari Ojalahti, -
Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”
Final report 1(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola Grant agreement number 20102.2011 .001-2011.181 Theme: 2.01 - National accounts methodological and technical improvements Final report: ”National balance sheets for non-financial assets in Finland” Final report 2(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola CONTENTS Foreword…………………………………………………………………………………………………………...3 PART I: Evaluation of data sources, the present capital stock and inventories 1. Main data sources and possible need for new data sources…………………………………………………..…3 2. Evaluation of the present capital stock from the point of view of balance sheets 2.1 Description of the present capital stock ……………………………………………………….5 2.2 Improvement needs of the present capital stock from the point of view of balance sheets…....7 3. Changes to the IT-system……………………………………………………………………………………….9 4. Balance sheets by asset type and by sector……………………………………………………………………..10 PART II: Estimation of land value 1. Introduction…………………………………………………………………………………………………….12 2. Choice of the estimation method.........................................................................................................................12 3. Estimating the value of land by using the direct approach..................................................................................15 4. Estimation of land area by land types 4.1 In general...................................................................................................................................15 -
Lisäys Luetteloon
Liite N:o 2 Kh-lomakkeeseen E 75 b. LISÄYS LUETTELOON lihan säännöstelystä 21 päivänä elokuuta 1941 anne- tun valtioneuvoston päätöksen 9 §:n edellyttämistä keskusliikkeistä ja 10 §:n, sellaisena kuin se on 12 päivänä helmikuuta 1942 annetussa valtioneuvoston päätöksessä, edellyttämistä hankintaliikkeistä ja osto- asiamiehistä. Syyskuun 15 päivään v. 1942 mennessä tehdyt muutokset. A. Hyväksyttyjä. Karjakunta r. 1., Helsinki. Etelä-Savon Osuusliike r. 1., Hietanen. Niskanen, Jooseppi, Mikkelin mlk. Kalajoen Osuuskauppa r. 1., Kalajoki. Rintala, Aarne E., Kalajoki. Karjakunta r. 1., Helsinki. Grönroos, Reino, Tikkurila. Karjakunta r. 1., Jyväskylä. Koski, Kusti Evert, Jyväskylän mlk., Palokka. Latonen, Kalle, Pylkönmäki, Pylkönmäen Osuuskauppa. Oksala, Emil, Muurame. Karjakunta r. 1., Kouvola. Kankaanpää, Ville, Pyhäjärvi Vpl., Konnitsa. Sikiö, Mikko, Jaakkima. 4433/42 2 Karjakunta r. 1., Tampere. Asikainen, Hjalmar, Tampere. Mäkitalo, Paavo, Kuorevesi (Kuoreveden Osuuskauppa r. 1.) Uusimäki, Anton, Kihniö (Kihniön Osuuskauppa r. L). Karjakunta r. 1., Turku. Laksell, Leonard, Vehmaa, Vinkkilä. Kauhavan Osuuskauppa r. 1., Kauhava. Salo, Hannes, Kauhava. Keuruun Osuuskauppa r. 1., Keuruu. Raunio, Aatto, Keuruu. Kiteen Osuuskauppa r. 1., Kitee. Pirhonen, Tauno, Kitee. Kurikan Osuuskauppa r. 1., Kurikka. Vainionpää, Eino, Kurikka. Osuusliike Arina r. 1., Oulu. Määttä, Ville, Kestilä. Osuusliike Keminseutu r. 1., Kemi. Pesonen, Janne, Tervola, Paakkola. Osuusliike Torkkeli r. 1., Viipuri. Virolainen, Emil, Viipuri. Osuusliike Tuotanto r. 1., Tampere. Aaltonen, Paavo, Pälkäne. Heikkilä, Toivo 0., Lempäälä. Mäkinen, Kalle, Tampere. Osuusliike Väinölä r. 1., Mäntsälä. Aromaa, Jalo, Järvenpää. Rauman Osuuskauppa r. 1., Rauma. Virtanen, Kosti, Rauman mlk. Satakunnan Osuuskauppa r. 1., Pori. Alhonmäki, Juho, Kankaanpää, Veneskoski. Eskelinen, E., Pomarkku. Suomela, Jalmari, Kiukainen, Panelia. Venho, J. S., Merikarvia. Siikaisten Osuuskauppa r. 1., Siikainen. -
Vilken Kommun Hör Till Vilken Valkrets? (Situationen Den 1 Januari 2020)
Vilken kommun hör till vilken valkrets? (Situationen den 1 januari 2020) För riksdagsvalet indelas landet enligt 5 § i vallagen (714/1998) utgående från landskapsindelningen i följande valkretsar: 1) Helsingfors valkrets, som omfattar Helsingfors stad, 2) Nylands valkrets, som omfattar kommunerna Askola, Borgnäs, Borgå, Esbo, Grankulla, Hangö, Hyvinge, Hög- fors, Ingå, Kervo, Kyrkslätt, Lappträsk, Lojo, Lovisa, Mäntsälä, Mörskom, Nurmijärvi, Pukkila, Raseborg, Sibbo, Sjundeå, Träskända, Tusby, Vanda och Vichtis, 3) Egentliga Finlands valkrets, som omfattar kommunerna Aura, Gustavs, Kimitoön, Koski Tl, Laitila, Loimaa, Lun- do, Marttila, Masku, Mynämäki, Nousis, Nystad, Nådendal, Oripää, Pargas, Pemar, Pyhäranta, Pöytyä, Reso, Rus- ko, Sagu, Salo, Somero, S:t Karins, Tövsala, Vehmaa och Åbo, 4) Satakunta valkrets, som omfattar kommunerna Björneborg, Eura, Euraåminne, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kumo, Luvia, Nakkila, Påmark, Raumo, Sastmola, Siikainen, Säkylä och Ulvsby, 5) Landskapet Ålands valkrets, som omfattar kommunerna Brändö, Eckerö, Finström, Föglö, Geta, Hammarland, Jomala, Kumlinge, Kökar, Lemland, Lumparland, Mariehamn, Saltvik, Sottunga, Sund och Vårdö, 6) Tavastlands valkrets, som omfattar kommunerna Asikkala, Forssa, Hartola, Hattula, Hausjärvi, Heinola, Hollola, Humppila, Janakkala, Jockis, Kärkölä, Lahtis, Loppi, Orimattila, Padasjoki, Riihimäki, Sysmä, Tammela, Tavaste- hus och Ypäjä, 7) Birkalands valkrets, som omfattar kommunerna Akaa, Birkala, Ikalis, Juupajoki, Kangasala, Kihniö, -
B) Ptirikunnalliset Neuvonta- Ja Neuvojakurssit: C) Valmennus Leirit
82 83 Pohjois-Savon piiri: Varsinais-Suomen piiri: OS.ott. OS.ott. OS.ott. OS.;)tt . 150) Kiuruvesi 1-3/ 6 34 158) Leppävirta 9-10/7 36 206) Pöytyä 1-3/ 6 21 212) Paimio 25 / 6 15 151) Siilinjärvi 11-13/ 6 22 159) Suonenjoki 11-15/7 31 207) Naantali 11, 13-14/ 6 376 213) Uusikaupunki 3-6/ 7 51 152) Lapinlahti 14-17/ 6 20 ' 160) Pielavesi 19-20/7 39 208) Naantali 11, 13-14/ 6 28 214) Vehmaa 8-10/7 30 153) Nilsiä kk. 20-2376 22 161) Maaninka 21-22/7 35 209) Rusko 15-16/ 6 33 215) Taivassalo 12-13/7 45 154) Riistavesi 25-26/ 6 31 . 162) Karttula 26-28/ 7 30 210) Mietoinen 17-18/ 6 35 216) Aura 14-15/7 35 155) Kuopio 27 / 6-1/7 46 163) Vesanto 29/7-1/ 8 31 211) Salo 21-23/ 6 44 217) Naantali 2-8/6 92 156) Vehmersalmi 2-3/ 7 20 164) Keitele 2-3/ 8 18 157) Varkaus 4-8/7 34 Viipurin piiri: OS.ott. Satakunnan piiri: OS.ott. 218) Johannes 7-10/ 6 27 234) Lyykylä 3-4/ 8 40 51 235) Joutseno 8-10/ 8 43 OS.ott. OS.ott. 219) Lappeenranta 11-13/ 6 220) Vahviala 14-16/ 6 34 236) Antrea 11-13/ 8 66 165) Pori 1-4/ 6 20 177) Keikyä 28/7 31 221) Lemi 17-19/ 6 47 237) Vuoksenniska 15-17/ 8 50 !66) Rauma 10-12/ 6 47 178) Panelia 29-30/7 39 222) Viipuri 20-28/ 6 324 238) Viipuri 18-22/8 105 167) Eura 13-15/ 6 33 179) Karvia 10-11/ 8 20 223) Säkkijärvi 29 / 6-1/7 28 139) Enso 23-25/ 8 75 168) Kokemäki 20-23/ 6 50 180) Kiikoinen 15-16/ 8 32 224) Terijoki 2-4/7 45 240) Kirvu 27-29/ 8 41 169) Tyrvää 25-28/ 6 24 181) Lauttakylä 17/ 8 17 225) Johannes 2-3/ 7 12 241) Pölläkkälä 4-6/ 9 74 170) Kiikoinen 29 / 6-2/ 7 42 182) Punkalaidun 18/ 8 16 226) Koivisto 5-7/ 7 38 -
Seurahistorioita Yms
SEURAHISTORIOITA YMS. Kokoajat ANTTI O. ARPONEN (kuollut 2015) & VESA-MATTI PELTOLA Lista päivitetty viimeksi 26.5.2021. Tavoitteena on ollut mainita seuroista kaikki olemassaoloajan kotikunnat, mutta eritoten alueliitosten aiheuttamissa kotipaikkamuutoksissa on taatusti lukuisia puutteita. Monilla karjalaisseuroilla on ollut toisen maailmansodan jälkeen alaosastoja eri kunnissa, mutta tällaisia tietoja ei kuntakohtiin ole otettu. Esimerkiksi se, että joidenkin forssalaisseurojen kotikunniksi mainitaan Tammela ja Forssa mutta toisten kotipaikaksi ainoastaan Forssa, ei ole virhe: Forssa irrotettiin Tammelasta 3.12.1921, jonka jälkeen perustettujen seurojen kotikunta on siis ollut alusta asti Forssa. Seurojen entisissä ja myöhemmissä nimissä on varmasti paljonkin puutteita. Kirjojen nimet ja tekijätiedot ovat monelta osin tulkinnanvaraisia. Fennica-tietokannasta näyttää puuttuvan tekijä myös lukuisista sellaisista kirjoista, joiden alkusivuilla tekijä(t) on kerrottu. Monien teosten kannessa on hieman erilainen nimi kuin sisäsivuilla, eikä varsinkaan pitkistä nimistä ole aina helppoa sanoa, mikä osa nimestä olisi syytä kirjata ensimmäiseksi. Toimittanut-termiä on käytetty eritoten takavuosina vaihtelevasti, ja monessa teoksessa ”toimittaja” on tosiasiassa kirjoittanut koko teoksen. Kirjojen nimien sisälle on pääsääntöisesti kirjattu ajatusviivoja pisteiden sijasta selkeyden nimissä. Lehti-, vihko- ja moniste-käsitteet ovat osin hämäriä, mutta tällaisia merkintöjä on mukana, jos tiedossa on selvästi ollut, että kyseessä ei ole varsinainen