DOCSLIB.ORG

Maa-Ainesten Ottoalueiden Nykytila Ja Kunnostustarve Porin Seutukunnassa

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Maa-Ainesten Ottoalueiden Nykytila Ja Kunnostustarve Porin Seutukunnassa M AA-AINESTEN OTTOA LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 5 | 2008 Maa-ainesten ottoalueiden Maa-ainesten otto Porin seutukunnan 11 kunnassa eli Karhukunnissa on ollut mittavaa jo useiden vuosikymmenien ajan. Alueella on paljon asutusta, teolli- L UEI nykytila ja kunnostustarve suutta ja liikenneväyliä, joihin kiviainesta on tarvittu runsaasti sellaisenaan ja D jalostettuna. Kuten muuallakin Suomessa, myös Karhukuntien alueella otto EN NYKYTI Porin seutukunnassa on keskittynyt harjuille. Kalliokiviainesten otto on selkeästi lisääntynyt vasta parina viime vuosikymmenenä. Moreenin käyttö on ollut ja on edelleen hyvin Reijo Pitkäranta vähäistä. Tässä raportissa esitetään perustiedot (pinta-ala, keskimääräinen L ottosyvyys, vallitsevan aineksen laatu) sekä havainnot tämänhetkisestä tilasta A JA KUNNOSTUSTARVE PORIN SEUTUKUNNASSA kaikilta Porin seutukunnan alueella toimivilta sekä toiminnalta lopetetuilta maa- ja kiviainesten ottopaikoilta. Ottoalueita on yli 500, ja niiden yhteispinta- ala on runsaat 1000 ha. Suurimmassa osassa käytöstä poistuneista maa-aines- ten ottopaikoista kaivu on aloitettu ennen maa-aineslain voimaan tuloa. Niillä ei siis ole ollut jälkihoitovelvoitetta ja monin paikoin ne ovat edelleenkin hoi- tamattomina joutomaina. Raportissa esitetään lyhyet kuvaukset mahdollisten kunnostustoimien toteuttamiseksi. LOUNAIS- S UOMENYMPÄRISTÖKESKU ISBN 978-952-11-3024-3 (PDF) ISSN 1796-1769 (verkkoj.) S Lounais-Suomen ympäristökeskus LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 5 | 2008 Maa-ainesten ottoalueiden nykytila ja kunnostustarve Porin seutukunnassa Reijo Pitkäranta Turku 2008 Lounais-Suomen ympäristökeskus SEMOPOSU-hanke 2007 LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 5 | 2008 Lounais-Suomen ympäristökeskus Yhdyskuntaosasto Taitto: Päivi Niemelä Valokuvat: Reijo Pitkäranta, kansikuva: Kankaanpäänharju, Huittinen Julkaisu on saatavana vain sähköisenä www.ymparisto.fi/julkaisut ISBN 978-952-11-3024-3 (PDF) ISSN 1796-1769 (verkkoj.) ALKUSANAT Vuoden 2006 keväällä alkoi Porin seutukunnassa eli Karhukunnissa seudullinen maa- ainesten ottoa ja pohjaveden suojelua ohjaava hanke eli SEMOPOSU. Karhukuntiin kuuluu 11 kuntaa Satakunnan keskiosassa: Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Pori, Ulvila ja Vampula. Hanketta rahoittivat kuntien omarahoitusosuuden (40 % kustannuksista) lisäksi Satakunta- liitto ja Lounais-Suomen ympäristökeskus (60 % kustannuksista). Satakuntaliitto rahoitti Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) Länsi-Suomen tavoite 2-ohjelman siirtymäalueeseen kuuluvia Huittista, Kokemäkeä ja Vampulaa ja Lounais-Suomen ympäristökeskus EAKR Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelmaan kuuluvia muita Karhu- kuntia. Satakuntaliiton ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen tukeen sisältyi sekä kansallista että EU-tukea. Hanketta hallinnoi Nakkilan kunta ja työhuone vuokrattiin Porin teknisestä palvelukeskuksesta. SEMOPOSU-hankkeen yhtenä tehtävänä oli kartoittaa seutukunnan maa-aines- ten ottoalueiden nykytila ja arvioida niiden kunnostustarve, mikä palvelee Suomen ympäristökeskuksen ohjaamaa ja pääsääntöisesti alueellisten ympäristökeskusten to- teuttamaa SOKKA –hanketta (soranottoalueiden tila ja ympäristöriskit). Kartoituksen aikana kerätty havaintoaineisto on pohjana myös suunniteltaessa mahdollisia uusia maa-ainesten ottoalueita, esimerkiksi maisemointimielessä. Pääpaino ottoalueiden kartoituksessa on kuitenkin alueiden maisemallisen tilan kohentamiseen ja pohja- veden suojeluun tähtäävää. Raportissa tarkastellaan aluksi pohjavesialueilla sijaitsevia maa-ainesten ottoalu- eita, jotka kaikki sijaitsevat harjuilla. Lopussa esitetään kunnittain myös pohjavesi- alueiden ulkopuolella olevat maa- ja kalliokiviainesten ottoalueet. Maastotyöt on tehty vuoden 2006 kesän ja syksyn aikana. Joitakin maastotarkistuksia tehtiin myös vuonna 2007, jolloin myös itse raportti valmisteltiin. SEMOPOSU -hankkeen ohjausryhmä koostui seuraavista jäsenistä (osa varalla): Kari Ylikoski Nakkilan kunta Anne Savola Satakuntaliitto Jyrki Liimatainen Satakuntaliitto Pasi Rantala Lounais-Suomen ympäristökeskus (vuosi 2006) Lassi Liippo Lounais-Suomen ympäristökeskus (vuosi 2007) Sanna-Liisa Suojasto Lounais-Suomen ympäristökeskus (vuosi 2007) Jukka Kotiniemi Porin kaupunki Matti Forsman Huittisten kaupunki Ismo Ahonen Geologian tutkimuskeskus (kevääseen 2007) Lauri Sahala Geologian tutkimuskeskus Jouko Vuokko Geologian tutkimuskeskus Heikki Heino Kokemäen Vesihuolto Oy Reijo Pitkäranta SEMOPOSU -hanke Soranottoalueiden kuntokartoitukseen saatiin neuvoja ja aineistoa ylitarkastaja Pasi Rantalalta Lounais-Suomen ympäristökeskuksesta ja vanhempi tutkija Jari Rintalalta Suomen ympäristökeskuksesta. Kiitän hankkeen puolesta mainittuja henkilöitä, ra- hoittajia, ohjausryhmän jäseniä sekä Nakkilan kunnan, Porin kaupungin ja Lounais- Suomen ympäristökekuksen hanketta avustanutta henkilökuntaa. Porissa 19.12.2007 Reijo Pitkäranta SEMOPOSU-hankepäällikkö 4 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 SISÄLLYS 1 Johdanto .......................................................................................................................7 2 Maa-ainesten oton säätely ja rajoitukset ..................................................... 11 2.1 Maa-aineslaki ....................................................................................................... 11 2.2 Muita keskeisiä lakeja ........................................................................................12 2.3 Ottoa rajoittavat luonto- ja geologiset arvot ..................................................12 2.4 Pohjavesialueet .....................................................................................................14 3 Maa-ainesten oton vaikutus pohjaveteen ja ympäristöön ....................16 4 Maa-ainesten otto Porin seutukunnassa ......................................................19 5 Kartoitus ja aineiston käsittely ........................................................................21 5.1 Tutkimusmenetelmät ..........................................................................................21 5.2 Kohteiden esittely ja luokittelu.........................................................................21 5.3 Kunnostustapa .....................................................................................................23 5.4 Kunnostusten kustannuksista ..........................................................................26 5.5 Kohdekuvauksissa käytettävät lyhenteet .......................................................26 5.6 Aineiston arkistointi ...........................................................................................26 6 Maa-ainesten ottoalueet pohjavesialueilla ..................................................27 6.1 Vampula .................................................................................................................28 6.2 Huittinen ...............................................................................................................29 6.3 Kokemäki ..............................................................................................................40 6.4 Harjavalta ..............................................................................................................4 6.5 Nakkila ..................................................................................................................9 6.6 Luvia .......................................................................................................................64 6.7 Ulvila ......................................................................................................................66 6.8 Pori ..........................................................................................................................73 6.9 Noormarkku..........................................................................................................78 6.10 Pomarkku ............................................................................................................80 6.11 Merikarvia ...........................................................................................................80 6.12 Ottoalueiden osuus pohjavesialueiden pinta-alasta ..................................82 7 Maa- ja kiviainesten otto pohjavesialueiden ulkopuolella ....................84 8 Kaikkien ottoalueiden jälkihoito ja kunnostustarve ............................. 11 9 Yhteenveto .............................................................................................................. 118 Lähteet ............................................................................................................................120 Kuvailulehdet ................................................................................................................121 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 6 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Johdanto1 Maa-ainesten otto muuttaa ympäristöä. Näkyvintä Pohjavesialueet kuuluvat luokkiin I tai II. Kaikki on maiseman muutos, mutta kaivaminen vaikuttaa luokan III pohjavesialueet on Satakunnan POSKI - myös eliöyhteisöön, pohja- ja pintavesiin sekä pai- hankkeessa (pohjavesien suojelun ja kiviaineshuol- koin myös pienilmastoon. Vuonna 1982 voimaan lon yhteensovittaminen) joko poistettu tai siirretty tulleen maa-aineslain avulla pyritään eliminoi- ylempiin luokkiin (ks. Britschgi ym. 2003). maan näitä muutoksia. Maa-aineksia kuitenkin Tässä raportissa esitetään perustietoja (pinta-ala, joka tapauksessa tarvitaan lähes kaikessa rakenta-
Load more

Recommended publications
  • Selostus, Osa B: Teemakohtaiset Taulukot Ja Kartat
    SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 2 Selostus, osa B Kaavaselostuksen osa B sisältää Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 sisällön mukaiset teemakartat ja niihin liittyvät taulukot. Teemakartat ja taulukot korvaavat Satakunnan maakuntakaavan selostuksen osan B vastaavat kartat ja taulukot. Teemakartassa on joko yksilöity kohteen nimi tai kohdenumero, joka viittaa luettelossa olevaan kohteeseen. Kohteesta on pääsääntöisesti kuvattu kunta, jossa kohde sijaitsee, kohteen nimi, tunnus vaihemaakuntakaavakartalla ja pinta-ala ja/tai kpl määrä. Sisällysluettelo Maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne 1. Taajamatoimintojen alueet, taulukko 1 ja kartta 1 2. Keskustatoimintojen, vähittäiskaupan suuryksikköjen ja palvelujen alueet sekä työpaikka- alueet, taulukko 2 ja kartta 2 3. Tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhykkeet, taulukko 3 ja kartta 3 Ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt 4. Lentoliikenteen maantietukikohdan suojavyöhykkeet, taulukko 4 ja kartta 4 5. Terminaalitoimintojen alueet, taulukko 5 ja kartta 5 6. Aurinkoenergian tuotannon kehittämisen kohdealueet, taulukko 6 ja kartta 6 Vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö 7. Maa-ainesten ottoalueet, (turvetuotanto) ja selvitysalueet, taulukot 7 a-b ja kartta 7 Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen 8. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, taulukko 8 ja kartta 8 9. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, ehdotus, taulukko 9 ja kartta 9 10. Maisemallisesti tärkeät alueet, taulukko 10 ja kartta 10 11. Valtakunnallisesti
    [Show full text]
  • The Satakunta Region's Futures Exercises in Practice
    The Satakunta Region´s Futures exercises in practice Tuula Hermunen Regional Council of Satakunta FUTUREG CONFERENCE Sligo 9.10.2007 Satakunta region • Located on the West Coast of Finland • Population 230,000 – Main towns: Pori (76,200), Rauma, Ulvila, Kankaanpää, Huittinen, Eura, Kokemäki – 26 municipalities – 3 sub-regions • Area 8,300 km2 Corner Stones of the local economy • Metal Industry (Heavy engineering, offshore, automation) • Energy production • Process industry • Ports and logistics • Food industry (eg. Poultry) • Forestry industry Employment • 12,000 companies employing 54,000 workers • Unemployment 11.2% (21.7% 1995) Culture and history 2 Unesco World Heritage sites: - Old Rauma wooden town - Lappi’s Hill tomb from the Bronze Age Various music and other cultural events: - Pori Jazz - Rauma Lace Week etc. Satakunta 2035 SATAKUNTA Karvia • Objectives Honkajoki Merikarvia Siikainen Kankaanpää • The Futures Process Jämijärvi Pomarkku • Stakeholders involved Noormarkku Lavia PORI Pori Ulvila Kiikoinen • Future Tools used Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki • Results gained Eurajoki Kiukainen Huittinen Rauma Köyliö Lappi Kodisjoki Vampula • General thoughts Säkylä Eura Vaasa FINLAND 193 km SATAKUNTA 115 km Tampere 138 km 242 km Turku Helsinki SATAKUNTALIITTO The objectives were • to identify focus areas of major importance, • to gain insight on alternative development paths in the regionally relevant focus areas, • to rise awareness among the public about regional planning and foresight processes, • to let the public identify alternative
    [Show full text]
  • Pohjanlahden Rantatie Pohjanlahden Rantatie
    POHJANLAHDEN RANTATIE Satakuntalaisten maaseutukylien kautta Pohjanlahden rannikkoa seuraten kulkee vanha maantie. Rantatie on jo myöhäiskeskiajalla yhdistänyt toisiinsa Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan kulkien Pohjanlahden ympäri Ruotsin eteläosiin asti. Osittain rantatietä pitkin kulki keskiajalla Turun ja Korsholman linnojen välinen yhteydenpito ja 1600-luvulta lähtien postitalonpojat kuljettivat postia tiellä osittaista verovapautta vastaan. Rantatien varrella tai sen lähiympäristössä on useita valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä, arvokkaita maisema-alueita sekä luontokohteita, joihin vanha tie ja tuleva Selkämeren kansallispuisto yhdessä muodostavat luonnollisen yhteyden. Kansi: Henri Terho Kannen kuva: Jyrki Toivanen, Lankosken museosilta, Merikarvia. 2008 Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV ISBN 978-951-29-3950-3 POHJANLAHDENPOHJANLAHDEN RANTATIERANTATIE RatsupolustaRatsupolusta rannikonrannikon matkailutieksmatkailutieksii POHJANLAHDEN RANTATIE Ratsupolusta rannikon matkailutieksi Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV Pori 2009 © 2009 Kirjoittajat Turun yliopisto Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV http://www.hum.utu.fi/satakunta/ Toimittajat Maunu Häyrynen ja Mikael Lähteenmäki Ohjausryhmä Pentti Ala-Luopa, Merikarvian kunta Elisa Bruk, Turun yliopisto Pirjo Ihamäki, Turun yliopisto Pirjo Jaakkola, Eurajoen kunta Tomi Kuusimäki, SAMK Mikael Lähteenmäki, Turun yliopisto Ilmo Marttila, Noormarkun kunta Kari Ojalahti,
    [Show full text]
  • Final Report: ”National Balance Sheets for Non-Financial Assets in Finland”
    Final report 1(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola Grant agreement number 20102.2011 .001-2011.181 Theme: 2.01 - National accounts methodological and technical improvements Final report: ”National balance sheets for non-financial assets in Finland” Final report 2(54) Department of Economic and Environmental Statistics 24.2.2014 Ville Haltia National Land Survey of Finland Risto Peltola CONTENTS Foreword…………………………………………………………………………………………………………...3 PART I: Evaluation of data sources, the present capital stock and inventories 1. Main data sources and possible need for new data sources…………………………………………………..…3 2. Evaluation of the present capital stock from the point of view of balance sheets 2.1 Description of the present capital stock ……………………………………………………….5 2.2 Improvement needs of the present capital stock from the point of view of balance sheets…....7 3. Changes to the IT-system……………………………………………………………………………………….9 4. Balance sheets by asset type and by sector……………………………………………………………………..10 PART II: Estimation of land value 1. Introduction…………………………………………………………………………………………………….12 2. Choice of the estimation method.........................................................................................................................12 3. Estimating the value of land by using the direct approach..................................................................................15 4. Estimation of land area by land types 4.1 In general...................................................................................................................................15
    [Show full text]
  • Satakunnan Alueen Hyvinvointipalveluiden
    Satakunnan alueen hyvinvointipalveluiden järjestämissuunnitelma Vuoteen 2017+ päivitys 16.11.2017 hyväksytty 3.6.2019 Satakunnan sairaanhoitopiirin yhtymävaltuustossa 1 TIIVISTELMÄ Päivitetty Satakunnan alueen hyvinvointipalvelujen järjestämissuunnitelma 2017+ perustuu aiempaan järjes- tämissuunnitelmaan, joka laadittiin Porin kaupungin johdolla 2011–2015. Satasote-hankkeen ohjausryhmä an- toi päivityksen tehtäväksi Satasoten rakennetyöryhmälle ja sen alatyöryhmälle osana Satasote-hanketta. Päi- vitetty järjestämissuunnitelma on maakunnan koko väestöä, sote-palveluja ja tukipalveluja koskeva ensimmäi- nen tietopohja (n. 300 sivua). Asiakirjan rakenne jäsentyy valtakunnallisen Sote-tietopakettien ja mittarien ja- ottelulla, joilla maakuntia ohjataan uudessa maakunta- ja sote-rakenteessa. Asiakirjaan on tehty yhteenveto tilastoista, laadittu linjaukset, tavoitteet ja toimenpiteet sekä mittarit kullekin osa-alueelle. Kolmioissa on esi- tetty valmistelussa olevan maakunta- ja sote-lainsäädännön mukaisesti erityis-, vaativa- ja perustason palve- lujen järjestämisen luonnokset Sote-tietopakettien sisällön mukaan. Järjestämissuunnitelma perustuu terveydenhuoltolain (THL1326/2010) 34§:ään. Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu väestön terveysseu- rantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Valmistelussa olevassa maakunta- ja sote-lainsäädännössä on laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, johon on siirretty edellä mainitun thl:n 34 §:n sisältöä. Molemmissa la- eissa
    [Show full text]
  • Vilken Kommun Hör Till Vilken Valkrets? (Situationen Den 1 Januari 2020)
    Vilken kommun hör till vilken valkrets? (Situationen den 1 januari 2020) För riksdagsvalet indelas landet enligt 5 § i vallagen (714/1998) utgående från landskapsindelningen i följande valkretsar: 1) Helsingfors valkrets, som omfattar Helsingfors stad, 2) Nylands valkrets, som omfattar kommunerna Askola, Borgnäs, Borgå, Esbo, Grankulla, Hangö, Hyvinge, Hög- fors, Ingå, Kervo, Kyrkslätt, Lappträsk, Lojo, Lovisa, Mäntsälä, Mörskom, Nurmijärvi, Pukkila, Raseborg, Sibbo, Sjundeå, Träskända, Tusby, Vanda och Vichtis, 3) Egentliga Finlands valkrets, som omfattar kommunerna Aura, Gustavs, Kimitoön, Koski Tl, Laitila, Loimaa, Lun- do, Marttila, Masku, Mynämäki, Nousis, Nystad, Nådendal, Oripää, Pargas, Pemar, Pyhäranta, Pöytyä, Reso, Rus- ko, Sagu, Salo, Somero, S:t Karins, Tövsala, Vehmaa och Åbo, 4) Satakunta valkrets, som omfattar kommunerna Björneborg, Eura, Euraåminne, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kumo, Luvia, Nakkila, Påmark, Raumo, Sastmola, Siikainen, Säkylä och Ulvsby, 5) Landskapet Ålands valkrets, som omfattar kommunerna Brändö, Eckerö, Finström, Föglö, Geta, Hammarland, Jomala, Kumlinge, Kökar, Lemland, Lumparland, Mariehamn, Saltvik, Sottunga, Sund och Vårdö, 6) Tavastlands valkrets, som omfattar kommunerna Asikkala, Forssa, Hartola, Hattula, Hausjärvi, Heinola, Hollola, Humppila, Janakkala, Jockis, Kärkölä, Lahtis, Loppi, Orimattila, Padasjoki, Riihimäki, Sysmä, Tammela, Tavaste- hus och Ypäjä, 7) Birkalands valkrets, som omfattar kommunerna Akaa, Birkala, Ikalis, Juupajoki, Kangasala, Kihniö,
    [Show full text]
  • B) Ptirikunnalliset Neuvonta- Ja Neuvojakurssit: C) Valmennus Leirit
    82 83 Pohjois-Savon piiri: Varsinais-Suomen piiri: OS.ott. OS.ott. OS.ott. OS.;)tt . 150) Kiuruvesi 1-3/ 6 34 158) Leppävirta 9-10/7 36 206) Pöytyä 1-3/ 6 21 212) Paimio 25 / 6 15 151) Siilinjärvi 11-13/ 6 22 159) Suonenjoki 11-15/7 31 207) Naantali 11, 13-14/ 6 376 213) Uusikaupunki 3-6/ 7 51 152) Lapinlahti 14-17/ 6 20 ' 160) Pielavesi 19-20/7 39 208) Naantali 11, 13-14/ 6 28 214) Vehmaa 8-10/7 30 153) Nilsiä kk. 20-2376 22 161) Maaninka 21-22/7 35 209) Rusko 15-16/ 6 33 215) Taivassalo 12-13/7 45 154) Riistavesi 25-26/ 6 31 . 162) Karttula 26-28/ 7 30 210) Mietoinen 17-18/ 6 35 216) Aura 14-15/7 35 155) Kuopio 27 / 6-1/7 46 163) Vesanto 29/7-1/ 8 31 211) Salo 21-23/ 6 44 217) Naantali 2-8/6 92 156) Vehmersalmi 2-3/ 7 20 164) Keitele 2-3/ 8 18 157) Varkaus 4-8/7 34 Viipurin piiri: OS.ott. Satakunnan piiri: OS.ott. 218) Johannes 7-10/ 6 27 234) Lyykylä 3-4/ 8 40 51 235) Joutseno 8-10/ 8 43 OS.ott. OS.ott. 219) Lappeenranta 11-13/ 6 220) Vahviala 14-16/ 6 34 236) Antrea 11-13/ 8 66 165) Pori 1-4/ 6 20 177) Keikyä 28/7 31 221) Lemi 17-19/ 6 47 237) Vuoksenniska 15-17/ 8 50 !66) Rauma 10-12/ 6 47 178) Panelia 29-30/7 39 222) Viipuri 20-28/ 6 324 238) Viipuri 18-22/8 105 167) Eura 13-15/ 6 33 179) Karvia 10-11/ 8 20 223) Säkkijärvi 29 / 6-1/7 28 139) Enso 23-25/ 8 75 168) Kokemäki 20-23/ 6 50 180) Kiikoinen 15-16/ 8 32 224) Terijoki 2-4/7 45 240) Kirvu 27-29/ 8 41 169) Tyrvää 25-28/ 6 24 181) Lauttakylä 17/ 8 17 225) Johannes 2-3/ 7 12 241) Pölläkkälä 4-6/ 9 74 170) Kiikoinen 29 / 6-2/ 7 42 182) Punkalaidun 18/ 8 16 226) Koivisto 5-7/ 7 38
    [Show full text]
  • Seurahistorioita Yms
    SEURAHISTORIOITA YMS. Kokoajat ANTTI O. ARPONEN (kuollut 2015) & VESA-MATTI PELTOLA Lista päivitetty viimeksi 26.5.2021. Tavoitteena on ollut mainita seuroista kaikki olemassaoloajan kotikunnat, mutta eritoten alueliitosten aiheuttamissa kotipaikkamuutoksissa on taatusti lukuisia puutteita. Monilla karjalaisseuroilla on ollut toisen maailmansodan jälkeen alaosastoja eri kunnissa, mutta tällaisia tietoja ei kuntakohtiin ole otettu. Esimerkiksi se, että joidenkin forssalaisseurojen kotikunniksi mainitaan Tammela ja Forssa mutta toisten kotipaikaksi ainoastaan Forssa, ei ole virhe: Forssa irrotettiin Tammelasta 3.12.1921, jonka jälkeen perustettujen seurojen kotikunta on siis ollut alusta asti Forssa. Seurojen entisissä ja myöhemmissä nimissä on varmasti paljonkin puutteita. Kirjojen nimet ja tekijätiedot ovat monelta osin tulkinnanvaraisia. Fennica-tietokannasta näyttää puuttuvan tekijä myös lukuisista sellaisista kirjoista, joiden alkusivuilla tekijä(t) on kerrottu. Monien teosten kannessa on hieman erilainen nimi kuin sisäsivuilla, eikä varsinkaan pitkistä nimistä ole aina helppoa sanoa, mikä osa nimestä olisi syytä kirjata ensimmäiseksi. Toimittanut-termiä on käytetty eritoten takavuosina vaihtelevasti, ja monessa teoksessa ”toimittaja” on tosiasiassa kirjoittanut koko teoksen. Kirjojen nimien sisälle on pääsääntöisesti kirjattu ajatusviivoja pisteiden sijasta selkeyden nimissä. Lehti-, vihko- ja moniste-käsitteet ovat osin hämäriä, mutta tällaisia merkintöjä on mukana, jos tiedossa on selvästi ollut, että kyseessä ei ole varsinainen
    [Show full text]
  • Vuosikertomus 2014
    Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Vuosikertomus 2014 Sisältö Puheenjohtajalta 3 Liikunta elämäntavaksi ! 4 Yhteiskuntasuhteet 4 Talous 4 Rajattomasti liikuntaa Turun seudulla 5 Lasten ja nuorten liikunta 6 Aikuisten harrasteliikunta 11 Urheilutoiminta 14 Palkitseminen 17 Vuoden parhaat urheilijat ja teot 18 Vuoden seuratyöntekijät 18 Hallitus 19 Kevätkokous 19 Syyskokous 20 LiikUn jäsenet 21 Toimihenkilöt 22 Tuloslaskelma 23 Tase 24 Tilintarkastuskertomus 25 Tilastot 26-30 LiikU on liikunnan asiantuntija Lounais-Suomessa. Liikutamme lapsia ja aikuisia tapahtumissa ja leireillä. Koulutamme lasten kanssa työskenteleviä, seuratoi- mijoita ja työyhteisöjä liikuttamaan muita. Puhumme liikunnan puolesta päättäjille. Liikunta elämäntavaksi! 2 Puheenjohtajalta Armon vuonna 2014 elettiin suomalaisessa liikuntakulttuurissa mielenkiintoisia aikoja. Erilaiset baro- metritiedot kertoivat, että kansakunnan liikuntaa kuvaavat tunnusluvut ja kehityskäyrät ovat suhteel- lisen huonolla tolalla ja monet olivat kääntyneet ei-toivottuun suuntaan. Esimerkiksi lasten ja nuor- ten liikuntaa koskevista tiedoista voitiin päätellä, että työsarkaa riittää. Selityksenä asian tilalle on paljolti se, että fyysisen toimeliaisuuden vastavoimat ovat kovin vahvoja. Eivät kaukosäätimien suun- nittelijat tai mopokauppiaat ole varmaankaan tietoisesti fyysistä aktiivisuutta vähentämässä, mutta silti heidän toimensa siihen myötävaikuttavat. Tämän vuosituhannen puolella esimerkiksi 15- vuotiaille sallittujen moottoriajoneuvojen määrä on maassamme kaksinkertaistunut
    [Show full text]
  • Pests of Cultivated Plants in Finland
    ANNALES AGRICULTURAE FE,NNIAE Maatalouden tutkimuskeskuksen aikakauskirja Vol. 1 1962 Supplementum 1 (English edition) Seria ANIMALIA NOCENTIA N. 5 — Sarja TUHOELÄIMET n:o 5 Reprinted from Acta Entomologica Fennica 19 PESTS OF CULTIVATED PLANTS IN FINLAND NIILO A.VAPPULA Agricultural Research Centre, Department of Pest Investigation, Tikkurila, Finland HELSINKI 1965 ANNALES AGRICULTURAE FENNIAE Maatalouden tutkimuskeskuksen aikakauskirja journal of the Agricultural Researeh Centre TOIMITUSNEUVOSTO JA TOIMITUS EDITORIAL BOARD AND STAFF E. A. jamalainen V. Kanervo K. Multamäki 0. Ring M. Salonen M. Sillanpää J. Säkö V.Vainikainen 0. Valle V. U. Mustonen Päätoimittaja Toimitussihteeri Editor-in-chief Managing editor Ilmestyy 4-6 numeroa vuodessa; ajoittain lisänidoksia Issued as 4-6 numbers yearly and occasional supplements SARJAT— SERIES Agrogeologia, -chimica et -physica — Maaperä, lannoitus ja muokkaus Agricultura — Kasvinviljely Horticultura — Puutarhanviljely Phytopathologia — Kasvitaudit Animalia domestica — Kotieläimet Animalia nocentia — Tuhoeläimet JAKELU JA VAIHTOTI LAUKS ET DISTRIBUTION AND EXCHANGE Maatalouden tutkimuskeskus, kirjasto, Tikkurila Agricultural Research Centre, Library, Tikkurila, Finland ANNALES AGRICULTURAE FENNIAE Maatalouden tutkimuskeskuksen aikakauskirja 1962 Supplementum 1 (English edition) Vol. 1 Seria ANIMALIA NOCENTIA N. 5 — Sarja TUHOELÄIMET n:o 5 Reprinted from Acta Entomologica Fennica 19 PESTS OF CULTIVATED PLANTS IN FINLAND NIILO A. VAPPULA Agricultural Research Centre, Department of Pest Investigation,
    [Show full text]
  • Satakunta 8.5.2019
    Rauman Kuulo ry Toimialue: Rauma, Eura, Eurajoki, Pyhäranta, Säkylä pj. Leila Peltomaa siht. Pirjo Salminen puh. 050 364 3585 puh. 044 0879 310 [email protected] [email protected] Kuuloyhdistykset toimivat Suomen Akustikusneurinoomayhdistys ry www.akustikusneurinoomayhdistys.com Sinua lähellä Yhteyshenkilö. Erkki Kurtti puh. 0400 698 504 [email protected] Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella Suomen Tinnitusyhdistys ry www.tinnitusyhdistys.fi pj. Leena Rekola puh. 0500 323 357, [email protected] Kuuloliitto ry www.kuulosuoja.fi Ilkantie 4, 00400 Helsinki www.kuulokynnys.fi puh. 09 580 3830 www.kuuloliitto.fi Päivitetty 14.5.2019 Paikallisyhdistykset ovat Sinua lähellä Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella toimi- Eri puolilla Suomea toimivat kuuloyhdistykset ovat valtakunnallisen Kuuloliitto ry:n jäseniä. www.kuuloliitto.fi vat seuraavat kuuloyhdistykset: Yhdistyksissä virkistyt Yhdistykset tarjoavat jäsenilleen virkistystä, vertaistukea ja ydessä- oloa. Ne järjestävät kerhotoimintaa, retkiä, juhlia, illanviettoja ym Harjavallan Seudun Kuulo ry tapahtumia. Tämä kaikki on mitä mainiointa vertaistukea. Toimialue: Yhdistys toimii edunvalvojana ja vaikuttajana Harjavalta, Kokemäki, Nakkila palvelujen saatavuudessa, apuväline- ja esteettömyysasioissa sekä pj. Jouko Halonen kuulonsuojeluun ja meluun liittyvissä kysymyksissä. Yhdistykset siht. Ensio Asikainen puh. 02 546 4794, 040 8275 250 puh. 0500 765 331 vaikuttavat myös yleisiin asenteisiin niin, että päättäjät ja suuri yleisö [email protected] [email protected]
    [Show full text]
  • Vertaileva Analyysi Satakunnan Kuntien Kantokyvystä
    VERTAILEVA ANALYYSI SATAKUNNAN KUNTIEN KANTOKYVYSTÄ LAATIJAT: TIMO ARO (TOIM.) SIRPA KYNÄSLAHTI MARKO LUNDENIUS TIMO WIDBOM PORIN KAUPUNKI, JOULUKUU 2014 2 SATAKUNNAN KUNTIEN PROFIILIKUVAUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANTOKYKYMITTARIEN OSALTA Satakunnan kuntien profiilikuvauksessa analysoidaan alueen kuntia erilaisilla alueen terveyttä, toimeentuloa, palvelurakennetta ja palveluiden kustannuksia kuvaavilla tilastollisilla mittareilla. Tiedot on kerätty kaikista Satakunnan 20 kunnasta. Satakunnassa on kolme seutukuntaa, joiden keskuksia ovat Pori, Rauma ja Kan- kaanpää. Näiden kolmen seutukeskuksen tilastotiedot on nostettu selitteissä tarkemmin esiin. Lisäksi esiin on tuotu suurimman ja pienimmän arvon saaneet kunnat. Taulukoissa esitellään lisäksi muuttujakohtainen me- diaani. Mediaani kuvaa aineiston keskimmäistä arvoa suuruusjärjestykseen asetetussa muuttujajoukossa. Joidenkin tilastojen kohdalla on nostettu esiin myös koko maan keskiarvo tai mediaani. Tiedot esitetään graafeina ja karttoina. Karttakuvissa on kuvattuna rinnakkain ko. indikaattorin viimeisin tieto sekä saman indikaattoritiedon suhteellinen muutos prosentteina viimeisen viiden vuoden ajalta. Graafi- en ja karttojen lisäksi tietoja on avattu lyhyesti kunkin indikaattorin kohdalta. Indikaattoritietojen lähteenä on käytetty Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnettiä. Karvia ja Jämijärvi siirtyvät sote-uudistuksen lakiesityksessä pois läntisestä sote-alueesta, johon muu Satakunta kuuluu. Esitellyn suunnitelman mukaan Karvia ja Jämijärvi siirtyisivät niin sanottuun keskiseen
    [Show full text]