Maa-Ainesten Ottoalueiden Nykytila Ja Kunnostustarve Porin Seutukunnassa

aa-ainesten ottoa aa-ainesten Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008

Maa-ainesten ottoalueiden Maa-ainesten otto Porin seutukunnan 11 kunnassa eli Karhukunnissa on ollut mittavaa jo useiden vuosikymmenien ajan. Alueella on paljon asutusta, teolli- l uei nykytila ja kunnostustarve suutta ja liikenneväyliä, joihin kiviainesta on tarvittu runsaasti sellaisenaan ja d jalostettuna. Kuten muuallakin Suomessa, myös Karhukuntien alueella otto nykyti en Porin seutukunnassa on keskittynyt harjuille. Kalliokiviainesten otto on selkeästi lisääntynyt vasta parina viime vuosikymmenenä. Moreenin käyttö on ollut ja on edelleen hyvin Reijo Pitkäranta vähäistä. Tässä raportissa esitetään perustiedot (pinta-ala, keskimääräinen l ottosyvyys, vallitsevan aineksen laatu) sekä havainnot tämänhetkisestä tilasta seutukunnassa porin kunnostustarve ja a kaikilta Porin seutukunnan alueella toimivilta sekä toiminnalta lopetetuilta maa- ja kiviainesten ottopaikoilta. Ottoalueita on yli 500, ja niiden yhteispinta- ala on runsaat 1000 ha. Suurimmassa osassa käytöstä poistuneista maa-ainesten ottopaikoista kaivu on aloitettu ennen maa-aineslain voimaan tuloa. Niillä ei siis ole ollut jälkihoitovelvoitetta ja monin paikoin ne ovat edelleenkin hoi- tamattomina joutomaina. Raportissa esitetään lyhyet kuvaukset mahdollisten kunnostustoimien toteuttamiseksi.

Lounais- S uomen ympäristökesku uomen

ISBN 978-952-11-3024-3 (PDF) ISSN 1796-1769 (verkkoj.)

S Lounais-Suomen ympäristökeskus

LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 5 | 2008

Maa-ainesten ottoalueiden nykytila ja kunnostustarve Porin seutukunnassa

Reijo Pitkäranta

Turku 2008 Lounais-Suomen ympäristökeskus SEMOPOSU-hanke 2007

LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 5 | 2008 Lounais-Suomen ympäristökeskus Yhdyskuntaosasto

Taitto: Päivi Niemelä Valokuvat: Reijo Pitkäranta, kansikuva: Kankaanpäänharju, Huittinen Julkaisu on saatavana vain sähköisenä www.ymparisto.fi/julkaisut

ISBN 978-952-11-3024-3 (PDF) ISSN 1796-1769 (verkkoj.) ALKUSANAT

Vuoden 2006 keväällä alkoi Porin seutukunnassa eli Karhukunnissa seudullinen maa- ainesten ottoa ja pohjaveden suojelua ohjaava hanke eli SEMOPOSU. Karhukuntiin kuuluu 11 kuntaa Satakunnan keskiosassa: Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Pori, Ulvila ja Vampula. Hanketta rahoittivat kuntien omarahoitusosuuden (40 % kustannuksista) lisäksi Satakunta- liitto ja Lounais-Suomen ympäristökeskus (60 % kustannuksista). Satakuntaliitto rahoitti Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) Länsi-Suomen tavoite 2-ohjelman siirtymäalueeseen kuuluvia Huittista, Kokemäkeä ja Vampulaa ja Lounais-Suomen ympäristökeskus EAKR Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelmaan kuuluvia muita Karhu- kuntia. Satakuntaliiton ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen tukeen sisältyi sekä kansallista että EU-tukea. Hanketta hallinnoi Nakkilan kunta ja työhuone vuokrattiin Porin teknisestä palvelukeskuksesta. SEMOPOSU-hankkeen yhtenä tehtävänä oli kartoittaa seutukunnan maa-ainesten ottoalueiden nykytila ja arvioida niiden kunnostustarve, mikä palvelee Suomen ympäristökeskuksen ohjaamaa ja pääsääntöisesti alueellisten ympäristökeskusten to- teuttamaa SOKKA –hanketta (soranottoalueiden tila ja ympäristöriskit). Kartoituksen aikana kerätty havaintoaineisto on pohjana myös suunniteltaessa mahdollisia uusia maa-ainesten ottoalueita, esimerkiksi maisemointimielessä. Pääpaino ottoalueiden kartoituksessa on kuitenkin alueiden maisemallisen tilan kohentamiseen ja pohjaveden suojeluun tähtäävää. Raportissa tarkastellaan aluksi pohjavesialueilla sijaitsevia maa-ainesten ottoalueita, jotka kaikki sijaitsevat harjuilla. Lopussa esitetään kunnittain myös pohjavesialueiden ulkopuolella olevat maa- ja kalliokiviainesten ottoalueet. Maastotyöt on tehty vuoden 2006 kesän ja syksyn aikana. Joitakin maastotarkistuksia tehtiin myös vuonna 2007, jolloin myös itse raportti valmisteltiin.

SEMOPOSU -hankkeen ohjausryhmä koostui seuraavista jäsenistä (osa varalla):

Kari Ylikoski Nakkilan kunta Anne Savola Satakuntaliitto Jyrki Liimatainen Satakuntaliitto Pasi Rantala Lounais-Suomen ympäristökeskus (vuosi 2006) Lassi Liippo Lounais-Suomen ympäristökeskus (vuosi 2007) Sanna-Liisa Suojasto Lounais-Suomen ympäristökeskus (vuosi 2007) Jukka Kotiniemi Porin kaupunki Matti Forsman Huittisten kaupunki Ismo Ahonen Geologian tutkimuskeskus (kevääseen 2007) Lauri Sahala Geologian tutkimuskeskus Jouko Vuokko Geologian tutkimuskeskus Heikki Heino Kokemäen Vesihuolto Oy Reijo Pitkäranta SEMOPOSU -hanke Soranottoalueiden kuntokartoitukseen saatiin neuvoja ja aineistoa ylitarkastaja Pasi Rantalalta Lounais-Suomen ympäristökeskuksesta ja vanhempi tutkija Jari Rintalalta Suomen ympäristökeskuksesta. Kiitän hankkeen puolesta mainittuja henkilöitä, ra- hoittajia, ohjausryhmän jäseniä sekä Nakkilan kunnan, Porin kaupungin ja Lounais- Suomen ympäristökekuksen hanketta avustanutta henkilökuntaa.

Porissa 19.12.2007

Reijo Pitkäranta SEMOPOSU-hankepäällikkö

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 SISÄLLYS

1 Johdanto...... 7 2 Maa-ainesten oton säätely ja rajoitukset...... 11 2.1 Maa-aineslaki...... 11 2.2 Muita keskeisiä lakeja...... 12 2.3 Ottoa rajoittavat luonto- ja geologiset arvot...... 12 2.4 Pohjavesialueet...... 14

3 Maa-ainesten oton vaikutus pohjaveteen ja ympäristöön...... 16 4 Maa-ainesten otto Porin seutukunnassa...... 19 5 Kartoitus ja aineiston käsittely...... 21 5.1 Tutkimusmenetelmät...... 21 5.2 Kohteiden esittely ja luokittelu...... 21 5.3 Kunnostustapa...... 23 5.4 Kunnostusten kustannuksista...... 26 5.5 Kohdekuvauksissa käytettävät lyhenteet...... 26 5.6 Aineiston arkistointi...... 26

6 Maa-ainesten ottoalueet pohjavesialueilla...... 27 6.1 Vampula...... 28 6.2 Huittinen...... 29 6.3 Kokemäki...... 40 6.4 Harjavalta...... 54 6.5 Nakkila...... 59 6.6 Luvia...... 64 6.7 Ulvila...... 66 6.8 Pori...... 73 6.9 Noormarkku...... 78 6.10 Pomarkku...... 80 6.11 Merikarvia...... 80 6.12 Ottoalueiden osuus pohjavesialueiden pinta-alasta...... 82

7 Maa- ja kiviainesten otto pohjavesialueiden ulkopuolella...... 84 8 Kaikkien ottoalueiden jälkihoito ja kunnostustarve...... 115 9 Yhteenveto...... 118 Lähteet...... 120 Kuvailulehdet...... 121

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Johdanto1

Maa-ainesten otto muuttaa ympäristöä. Näkyvintä Pohjavesialueet kuuluvat luokkiin I tai II. Kaikki on maiseman muutos, mutta kaivaminen vaikuttaa luokan III pohjavesialueet on Satakunnan POSKI - myös eliöyhteisöön, pohja- ja pintavesiin sekä pai- hankkeessa (pohjavesien suojelun ja kiviaineshuol- koin myös pienilmastoon. Vuonna 1982 voimaan lon yhteensovittaminen) joko poistettu tai siirretty tulleen maa-aineslain avulla pyritään eliminoi- ylempiin luokkiin (ks. Britschgi ym. 2003). maan näitä muutoksia. Maa-aineksia kuitenkin Tässä raportissa esitetään perustietoja (pinta-ala, joka tapauksessa tarvitaan lähes kaikessa rakenta- keskimääräinen ottosyvyys, vallitsevan aineksen misessa, joten maa-ainesten oton haitoilta ei voida laatu) sekä havaintoja tämänhetkisestä tilasta lähes kokonaan välttyä. kaikilta eli 567 Porin seutukunnan alueella oleval- Maa-ainesten ottoalueita on Suomessa jo muuta maa- ja kiviainesten ottopaikalta. Pienimmät ja taman vuoden ajan kartoitettu soranottoalueiden itsestään hyvin pitkälle maisemoituneet ottopaikat kunto- ja kunnostustarpeen arviointihankkeen on jätetty huomiotta; nämä yleensä sulautuvat mai- (SOKKA) yhteydessä. Hanketta hallinnoi Suomen semaan eikä niitä ole merkitty uudemmille kartoil- ympäristökeskus ja kartoitus toteutetaan pääsään- le. Mukana kuitenkin on muutamia hyvin vanhoja töisesti alueellisten ympäristökeskusten toimesta ja metsittyneitäkin kuoppia, koska niistä on tehty maa- tai seutukunnittain tai kokonaisten alueellis- havainnot alueen muun tarkastelun yhteydessä. ten ympäristökeskusten toimialueilla. Pääpaino on pohjavesialueilla sijaitsevilla maa-ai- Satakunta jakaantuu kolmeen seutukuntaan: nesten ottopaikoilla, koska niillä voi olla vaikutus- Rauman, Porin ja Pohjois-Satakunnan seutukunta hyödynnettävän veden laatuun ja ne ovat siten taan. Näistä Porin seutukunta eli Karhukunnat mahdollisten kunnostusten kannalta oleellisimpia. kuuluivat SEMOPOSU -hankkeen toimialueeseen. Lopuksi tarkastellaan myös pohjavesialueiden ul- Koska SEMOPOSU -hanke keskittyi nimenomaan kopuolella olevia ottoalueita, joita on lukumääräl- maa-aines- ja pohjavesiasioihin, katsottiin SOK- tään ja pinta-alaltaan huomattavasti vähemmän KA -kartoituksen sopivan luontevasti hankkeessa kuin pohjavesialueilla olevia. Kaikille käytöstä toteutettaviin tehtäviin. Tässä raportissa tarkas- poistuneille ottopaikoille on määritelty nelijakoi- teltavana olevaan Porin seutukuntaan kuuluvat nen kunnostusluokka, jossa luokan 1 kohteet ovat seuraavat kunnat (lueteltuna etelästä pohjoiseen): kunnostuksen kannalta ensisijaisia ja luokan 4 koh- Vampula, Huittinen, Kokemäki, Harjavalta, Nak- teet eivät välttämättä kaipaa kunnostusta (ks. luku kila, Luvia, Ulvila, Pori, Noormarkku, Pomarkku 5). Lyhyt selostus mahdollisesta kunnostustavasta ja Merikarvia. Kuntien maapinta-ala on kaikkiaan on esitetty kohteille, joissa kunnostustarvetta on n. 3450 km2. Karhukunnat maa- ja kallioperän havaittu. Tarkastelussa on mukana myös aktiiviset pääpiirteineen esitetään kuvissa 1 ja 2. Porin seu- ottoalueet, ja niille kunnostusluokaksi on merkitty tukunnan alueella on joko kokonaan tai osittain 3, mikä tässä yhteydessä tarkoittaa lähinnä oton 40 pohjavesialuetta, joiden pinta-ala on yhteensä etenemisen ja jälkihoidon tarkkailemista. Kaikki 110 km2 eli 3.2 % seutukunnan maa-alasta. Sora- ja havainnot on esitetty taulukoituna ja monttujen hiekkakerrostumia (suurimmat rantakerrostumat sijainnit on osoitettu kartoilla. Kohteilta on otettu mukaan lukien) on 105 km2 eli 3 % maapinta-alas- lukuisia valokuvia, joista raportin yhteydessä esi- ta. Pohjavesialueet on rajattu kauttaaltaan hieman tetään muutamia. laajemmiksi kuin harjujen näkyvät osat, joten poh- Tällä raportilla ei ole oikeudellista velvoitta- javesialueiden pinta-ala on siksi suurempi. Noin vuutta, vaan se on ohjeellisena pohja-aineistona viidesosaa seutukunnan sora- ja hiekkakerrostumi- vanhojen maa- ja kiviainesten ottoalueiden mah- en pinta-alasta ei ole luokiteltu pohjavesialueiksi. dollisille kunnostustoimille. Suurin osa vanhoista

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 maa-ainesten ottoalueista on tuottamatonta jou- Alueen ympäristön asukkaiden aktiivisuutta tomaata, ne ovat riski pohjavesille ja rumentavat tarvittaisiin vanhojen ottoalueiden kunnostukseen. maisemaa. Joillakin kohteilla pienetkin kunnos- Jos kiinnostus lähtisi asukkaista, olisivat käytännön tustoimet voivat parantaa tilannetta oleellisesti. toimet (maanomistajien suostumus ja mahdollinen Joissakin tapauksissa myös maa-ainesten lisäotto osallistuminen kunnostukseen) ja rahoituskuviot voi kunnostustoimien yhteydessä tulla kyseeseen; helpommin järjestettävissä, esimerkiksi yhdessä useissa kohteissa lisäoton mahdollisuus on mai- alueellisen ympäristökeskuksen kanssa. nittu kunnostussuosituksissa. On kuitenkin huomattava, että mahdollinen lisäotto pitää kohteit- tain perustua tarpeellisiin lisäselvityksiin ja että siihen pitää saada asianmukainen maa-aineslupa. Eri vaihtoehdot kunnostustoimien toteuttamiseksi tulee kunnittain selvittää ja kunnostustoimiin ryh- tymistä tulee kannustaa.

Rajalinjalla oleva kaivamaton kannas Kokemäen Ristellä.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Kuva 1. Karhukuntien rajaukset ja alueen kallioperä. Kuvaan on lisätty myös alueen korkokuva.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Kuva 2. Karhukuntien ja lähialueen maaperä sekä korkokuva.

10 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 2 Maa-ainesten oton säätely ja rajoitukset

2.1 Lain 3 §:n mukaan maa-aineksia ei saa ottaa siten, Maa-aineslaki että siitä aiheutuu: 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista; Satakunnassa ja koko Suomessa maa-ainesvarojen 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai eri- sijaintiin, riittävyyteen ja otosta koituviin haittoi- koisten luonnonesiintymien tuhoutumista; hin sekä pohjaveden suojeluun alettiin kiinnittää 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia huomiota suunnilleen 1960-luvun puolivälin jäl- muutoksia luonnonolosuhteissa, tai keen. Ennen maa-aineslain (MAL 1981/555) voi- 4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön sovel- maantuloa vuonna 1982 maa-ainesten ottoa ei tuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuu- käytännössä juurikaan valvottu. Ottoa rajoittivat den vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain paikoin rakennuslaki, vesilaki, muinaismuistolaki mukaista lupaa. ja luonnonsuojelulaki. Maa-aineslain tarve oli jo tosin tiedostettu kauan; lain säätäminen oli vireillä Lisäksi todetaan, että maa-aineksia ei saa ottaa jo 1960-luvun alussa, mutta itse säätämisprosessi ilman erityistä syytä meren tai vesistön ranta- alkoi vasta sisäasiainministeriön asettaman maan- vyöhykkeellä, ellei aluetta ole asemakaavassa tai kamaratoimikunnan mietinnöstä vuonna 1974 (ks. oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä Laiho 2006). tarkoitusta varten. Maa-aineslakia sovelletaan kiven, soran, hiekan, Maa-aineslaissa tähdennetään, että ottamispai- saven ja mullan ottamiseen pois kuljetettavaksi tai kat on sijoitettava ja toiminta järjestettävä siten, että paikalla varastoitavaksi tai jalostettavaksi. Vaikka ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja mai- sitä maa-aineslaissa ei erikseen mainita, myös sil- semakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että tin (= hienohieta ja hiesu) ja moreenin kaivaminen maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja kuuluvat maa-aineslain piiriin. Maa-aineslaissa taloudellisesti. Lisäksi ottamisen ei saisi aiheuttaa edellytetään ainesten ottamista kestävää kehitystä asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin tukevalla tavalla. Laki ei koske kaivoslakiin perus- kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. tuvaa ottamista, luvanmukaisen rakentamisen yh- Maa-aineslain mukaisen toiminnan yleinen oh- teydessä irrottettujen ainesten ottamista ja hyväksi jaus, seuranta ja kehittäminen kuuluu ympäristö- käyttöä eikä ainesten ottamista vesialueella, johon ministeriölle. Alueellinen ympäristökeskus ohjaa ja vesilain mukaan vaaditaan ympäristölupaviraston valvoo lain mukaista toimintaa alueellaan. Kunta lupa. Maa-ainesten ottaminen on luvanvaraista. puolestaa ohjaa ja valvoo maa-ainesten ottamista Lupa ei kuitenkaan ole tarpeen tavanomaista pie- kunnassa, ja kunta toimii myös ensisijaisena lu- nimuotoista kotitarveottoa varten, missä aineksia paviranomaisena. Alueellisen ympäristökeskuk- otetaan omaan käyttöön esimerkiksi asumista tai sen lausunto on pyydettävä, jos alueella on valta- maa- ja metsätaloutta varten. kunnallista tai muutoin huomattavaa merkitystä luonnonsuojelun tai vesiensuojelun kannalta tai ainesten ottaminen vaikuttaa välittömäti toisen kunnan alueeseen. Lausuntoa voidaan edellyttää myös maakunnalliselta liitolta.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 11 Maa-ainesten ottaminen edellyttää usein otta- Ympäristönsuojelulain 1 luvun 8 §:n mukaan (siir- missuunnitelmaa, josta säädetään valtioneuvoston retty vesilaista, pohjaveden pilaamiskielto) ei saa asetuksella (ks. Alapassi ym. 2001). Suunnitelmaa suorittaa toimenpidettä, jonka seurauksena: ei kuitenkaan tarvita, jos ottaminen on laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan vähäinen. Suunitelmaa laa- 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön dittaessa on tarvittavassa laajuudessa selvitettävä soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käy- vallitsevat luonnonolosuhteet, ainesten määrä ja dä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin laatu sekä hankkeen vaikutukset ympäristöön ja olennaisesti huonontua; luonnonolosuhteisiin. 2) toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoi- tukseen, johon sitä voitaisiin muuten käyttää tai 2.2 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun Muita keskeisiä lakeja muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua.

Maa-ainesten ottoon liittyy usein kivenlouhintaa Pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton eikä ym- ja kiviaineksen murskausta, jotka vaativat ympä- päristölupavirasto voi myöntää lupaa siitä poik- ristönsuojelulaisssa (YSL 86/2000) ja ympäristön- keamiseen. Sekä pohjaveden muuttamis- että pi- suojeluasetuksessa (YSA 169/2000) määritellyn laamiskielto sisältävät vaarantamisen käsitteen eli ympäristöluvan. Ympäristölupa on oltava, jos myös pohjaveden määrän tai laadun vaarantami- louhintaa ja/tai murskausta tapahtuu vähintään nen on kiellettyä. 50 päivänä vuodessa. Luvan myöntäminen edellyt- Jos kyseessä on laaja-alainen, yli 25 hehtaarin ot- tää, että toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa, toalue tai otettava ainesmäärä on vähintään 200 000 merkittävää ympäristön pilaantumista tai haittaa, kiintokuutiometriä vuodessa, on sovellettava ym- maaperän, pohjaveden tai vesistön pilaantumis- päristövaikutusten arviointimenettelystä annettua ta tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden lakia (YVAL 468/1994). Näin isot ottoalueet ovat huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kuitenkin suhteellisen harvinaisia. kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden Muista maa-ainesten ottoon vaikuttavista laeista vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Aines- mainittakoon vielä muinaismuistolaki (MuinML ten otto ei myöskään saa tuottaa naapuruussuhde- 295/1963), joka pyrkii suojelemaan kiinteitä mui- laissa (NaapL 26/1920) tarkoitettua kohtuutonta naisjäännöksiä. Satakunnan kiinteät muinaisjään- rasitusta. nökset on lueteltu mm. Museoviraston ja ympäri- Vesilain (VL 264/1961) 1 luvun 18 §:n mukaan töministeriön raportissa (1994). (pohjaveden muuttamiskielto) pohjavettä ei saa käyttää tai ryhtyä pohjaveden ottamista tarkoitta- vaan toimeen ilman ympäristölupaviraston lupaa, 2.3 jos siitä voi aiheutua: Ottoa rajoittavat luonto- ja 1) jonkin pohjavettä ottavan laitoksen vedensaan- geologiset arvot nin vaikeutuminen; Suomen maisemaltaan ja luontoarvoiltaan arvok- 2) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön so- kaimmat harjualueet on suojeltu harjujensuoje- veltuvan pohjavesiesiintymän antoisuuden olen- luohjelmalla, josta valtioneuvosto teki periaatepää- nainen vähentyminen tai sen hyväksikäyttömah- töksen vuonna 1984. Nämä alueet on käytännössä dollisuuden muu huonontuminen tai pyritty suojelemaan maa-ainesten otolta, vaikka 3) talousveden saannin vaikeutuminen toisen kiin- niillä on sekä vanhoja että edelleenkin toiminnassa teistöllä. olevia ottoalueita (Rintala 2006). Porin seutukunnassa harjujensuojeluohjelmaan kuuluu vain Koke- Kielto koskee myös maa-ainesten ottamista ja muu- mäen Järilänvuoren korkein kaivamaton osa (kuva ta toimenpidettä, jos siitä ilmeisesti voi aiheutua 3). Harjuympäristöä suojaavat myös Natura-2000 edellä mainittu seuraus. Vesilain 9 luvun 8 §:ssä on -ohjelmaan kuuluvat alueet, luonnonsuojelulain säännökset siitä, millä edellytyksillä ympäristölu- (LSL 1096/1996) nojalla perustetut luonnonsuojelu- pavirasto voi myöntää luvan vesilain 1 luvun 18 §: alueet (esimerkiksi harjuille sijoittuvat harvinaiset ssä mainittuun toimenpiteeseen. Pohjavesialueella eliöyhteisöt), muinaismuistolain (295/1963) nojal- pohjaveden pinnan alapuolinen kaivu edellyttää la suojellut kiinteät muinaisjäännökset, seutukaa- ympäristölupaviraston lupaa. voituksessa osoitetut arvokkaat harjualueet sekä joissakin tapauksissa myös kulttuurihistoriallises-

12 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 ti arvokkaat alueet ja virkistysalueet. Seutukaava Harjualueet ovat jo vanhastaan todettu hyviksi 5:een on merkitty kaikki eriasteiset suojelualueet kulkureiteiksi ja asuma-alueiksi. Niinpä niille on jo (Satakuntaliitto 2001). varhaisessa vaiheessa sijoittunut kirkkoja hautaus- Porin seutukunnan harjualueista Natura 2000- maineen sekä teitä, kyliä ja kaupunkeja. Asutuksen ohjelmaan kuuluu Yyterin ranta-alueet, Ahlaisten ympärille on tarvittu puistoja, virkistysalueita ja harjun luoteisosa ja sen merelle ulottuvat jatkeet viljelysmaita. Vähitellen näille alueille alkoi syntyä sekä hyvin pieni osa Vampulan puoleista Virttaan- myös teollisuutta. Tällaiset alueille jo sijoittuneet kangasta (pääosa ko. Natura-alueesta on Alastaron toiminnat luonnollisesti estävät kaivutoiminnan. ja Säkylän alueilla). Seutukaavaan 5 merkittyjä ar- Aikoinaan, kun maa-ainesten ottoa ei säädelty, vokkaita harjualueita on Porin seutukunnassa 37 rakentamiseen tarvittava maa-aines otettiin ra- kpl, yhteensä n. 5200 ha. Tästä pelkästään Yyterin kennettujen alueiden välitiloista, sieltä missä se osuus on noin puolet. Arvokkaat harjualueet seu- laadultaan oli parasta, helpoiten saatavissa ja oli railevat reunoiltaan pohjavesialuerajauksia, mistä tilaa kaivaa. Porin seutukunnassa tällaisia alueita syystä niihin sisältyy myös peltoja ja rakennettu- ovat tyypillisesti esimerkiksi Huittisten Huhta- ja alueita sekä jonkin verran myös vesistöä. Me- mon ja Vakkilan välillä, Nakkilan Anolan ja Ulvi- neillään olevassa uudessa maakuntakaavan val- lan Ravanin välillä sekä Kokemäen Kynsikankaan misteluvaiheessa rajaukset eivät ole muuttuneet. ja Porin Ahlaisten välisellä harjujaksolla. Näillä Maa-ainesottopaikkojen kuvauksen yhteydessä on harjuosuuksilla montut ovat pienialaisia, syviä ja mainittu, jos tarkasteltava ottoalue sijoittuu seu- jyrkkärinteisiä. Nykyään ne ovat yleensä tiheästi tukaavan arvokkaalle harjualueelle. Muita suojel- metsittyneitä joutomaita. tavia alueita tarkastelualueen harjuilla on hyvin pienialaisesti, mutta pistemäisiä kohteita on runsaasti.

Kuva 3. Järilänvuoren korkein osa edustavine rantavalleineen kuuluu harjujensuojeluohjelmaan.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 13 2.4 javesialuerajaukset ovat hieman suurempia kuin Pohjavesialueet harjurajaukset ja siksi pinta-ala on noinkin suuri. Pohjavesialueiden rajaukset, nimet ja luokitukset esitetään kuvassa 4. Kuvaan on merkitty myös Karhukuntien alueella on joko kokonaan tai osittain maa- ja kalliokiviainesten ottopaikat sekä tässä ra- 40 pohjavesialuetta. Näistä 33 kpl, yhteispinta-alal- portissa mainittua nimistöä. taan 98 km2, on tärkeitä I-luokan ja seitsemän (12 Maa-ainesten otto on yksi suurimmista riskite- km2) yhdyskuntien vedenhankintaan soveltuvia kijöistä pohjavesien laadulle, ja siksi sitä pyritään II-luokan pohjavesialueita. Luokkaan III kuuluneet pohjavesialueilla rajoittamaan (ks. seuraava luku). alueet on Satakunnan POSKI –projektin selvitysten Erityisen suuri riski pohjavedelle ovat sellaiset ot- perusteella joko poistettu tai siirretty luokkiin I tai toalueet, joissa on matalia pohjavesilampia, maa II (ks. pohjavesialueiden määrittely taulukossa 1). on suurina aloina paljaana ja joille on tuotu aineita Karhukuntien sisäpuolelle jäävien kaikkien pohja- tai tavaroita, jotka saattavat tuottaa päästöjä poh- vesialueiden pinta-ala on yhteensä 110 km2. Poh- javeteen.

Taulukko 1. Pohjavesialueiden luokitusmäärittely (esimerkiksi Britschgi & Gustafsson 1996).

Luokka Nimi Määrittely I Vedenhankintaa varten Alue, jonka pohjavettä käytetään tai tullaan käyttämään 20 – 30 vuoden kuluessa tärkeä pohjavesialue tai muutoin tarvitaan esimerkiksi kriisiajan vedenhankintaa varten liittyjämääräl- tään vähintään 10 asuinhuoneiston vesilaitoksessa tai hyvää raakavettä vaativassa teollisuudessa. Erityisin perustein pienempiäkin vedenottamoita on voitu merkitä tähän luokkaan kuuluviksi. Luokkaan I kuuluva alue voi käsittää koko pohjavesialueen tai vedenhankinnan kannalta tarpeelliset osa-alueet. II Vedenhankintaan sovel- Alue soveltuu yhteisvedenhankintaan, mutta jolle ei toistaiseksi ole osoitettavis- tuva pohjavesialue sa käyttöä yhdyskuntien, haja-asutuksen tai muussa vedenhankinnassa. Luokkaan II kuuluva alue käsittää yleensä yhtenäisen pohjavesialueen tai suojelun kannalta tarpeelliset osa-alueet. III Muu pohjavesialue Hyödyntämiskelpoisuuden arviointi vaatii lisätutkimuksia vedensaantiedellytys- ten, veden laadun tai likaantumis- tai muuttumisuhan selvittämiseksi. Tämä luokka on Suomessa poistumassa alueellisten POSKI -selvitysten yhteydessä.

14 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Kuva 4. Porin seutukunnan pohjavesialueet vedenottamoineen, maa- ja kalliokiviainesten ottoalueet sekä nimistöä. Tässä yleispiirteisessä kartassa yksittäiset ottoalueet erottuvat huonosti, mutta isommat otttoalueet erottuvat hyvin. Isot ottoalueet harjualueiden ulkopuolella ovat enimmäkseen kallioalueita, lukuun ottamatta Viasveden ja Susikallion laajoja hiekanottoalueita. Säkylänharjun - Virttaankankaan maa-aineskuoppia ei ole merkitty.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 15 3 Maa-ainesten oton vaikutus pohjaveteen ja ympäristöön

Maa-ainesten otossa hyödynnetään uusiutumatto- sekä maa-ainesten että pohjaveden laajamittainen mia luonnonvaroja. Otosta koituva muutos luon- otto ovat käytännössä harvinaisia. Kalliota murs- nonympäristössä on yleensä pysyvä. Maa-ainesten kataan nykyään yhä enenevässä määrin, mutta otto ja sen lopettaminen voidaan kuitenkin hoitaa kallioalueita ei yleensä ole määritelty pohjavesi- myös niin, että muutokset ympäristössä jäävät alueiksi, muutoin kuin suurimpien, useiden talo- suhteellisen pieniksi. Tässä yhteydessä ei tarkas- uksien käyttämien porakaivojen ympärille. Porin tella itse kaivutoiminnasta syntyvää haittaa ja ris- seutukunnassa ei ole pohjavesialueiksi merkittyjä kiä (pöly, melu, liikenne, polttoaineiden säilytys moreeni- tai kallioalueita, joissa olisi myös maa- tai ja tankkaukset yms.), vaan ottotoiminnan jälkeen kiviainesottopaikkoja. syntyneestä kaivannosta aiheutuvaa muutosta Suojaavan maakerroksen, ja nimenomaan maan- maisemassa ja luonnonolosuhteissa. noksen (ks. kuva 5), poistaminen vaikuttaa olen- Yleensä maa-ainesten otto kohdistuu harjuille naisesti pohjavedeksi imeytyvän veden laatuun. ja muille muinaisen mannerjäätikön sulamisen Maannoksessa tapahtuvat kemialliset ja biokemi- yhteydessä kerrostuneille karkearakeisille sora- ja alliset reaktiot pidättävät lika-aineita ja bakteere- hiekkakerrostumille. Näille samoille kerrostumille ja, pienentävät veden laatu- ja lämpötilavaihteluja sijoittuvat yleensä myös tärkeät ja vedenhankin- sekä nostavat puskurikapasiteettia happamia sa- nalle soveltuvat pohjavesialueet. Moreenialueilla teita vastaan. Paljaan sorapinnan alla vajoveden

Kuva 5. Podsol–maannos suodattaa tehokkaasti maaperään imeytyviä vesiä ja tasapainottaa niiden laatua.

16 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 sähkönjohtavuus sekä kalsium-, magnesium-, bi- Maannoksen puuttuessa pohjaveden happa- karbonaatti-, alumiini- ja sulfaattipitoisuudet ovat muus ja hiilidioksidipitoisuus vaihtelevat ajoittain, korkeampia kuin luonnontilaisen maanpinnan mikä vaikeuttaa alkalointikäsittelyä. Pölynsidon- alapuolella (Liski 1988, Hyyppä & Penttinen 1992, taan käytettävä kalsiumkloridi lisää vesijohtoja Hatva ym. 1993 a ja b). Kaivualueella myös or- syövyttävän kloridin pitoisuutta. Myös sulfaatilla gaanispitoista vettä (esimerkiksi suovettä) tai lika- on vesijohtoja syövyttävä vaikutus. Happamuus aineita voi esteettä päätyä pohjaveteen. Orgaaninen voi putkiston syövyttävyytensä ohella lisätä myös aines kuluttaa vedestä happea, mikä lisää raudan ja elimistölle haitallisten metallien (esimerkiksi alu- mangaanin liukenemista pohjaveteen. Orgaaninen miinin) liukenemista pohjaveteen. aines myös vaikeuttaa raudan poistamista biosuo- Syvät lammet ovat pohjaveden laadun kannal- datusmenetelmiä käytettäessä (Hatva 1989). Pal- ta parempia kuin matalat. Syvissä lammissa poh- jaalla sora- ja hiekkapinnalla veden imeytyminen javeden laatu ja lämpötila pysyvät vakaampina voi olla 10 - 20 % suurempaa kuin luonnontilaisella kuin matalissa lammissa. Matalat lammet usein maalla, ja vedenpinnan korkeusvaihtelut kaivetul- heinittyvät, vesi sameutuu, ja ne saattavat ajoittain la alueella saattavat olla kaksinkertaisia luonnon- myös kokonaan kuivua (kuva 6). Syvissä lammissa tilaiseen verrattuna. Kaivualueiden riskiä lisää se, happea pääsee liukenemaan veteen, mikä vähentää että niille tuodaan helposti romuja ja jätettä, jotka veteen liuenneen raudan ja mangaanin pitoisuutta vedenpinnan noustessa saattavat aika ajoin olla (Liski 1988, Hatva ym. 1993 a). osittain upoksissa jolloin myös lika-aineita pääsee vapaasti liukenemaan pohjaveteen.

Kuva 6. Matala heinittynyt ja vesakoitunut humuspitoinen pohjavesilampi Noormarkun Finpyyn pohjavesialueella.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 17 Maa-ainesten otto luonnollisesti muuttaa mai- tapauksessa ilmeistä, että kaivun aikana arat eläi- semaa. Muutos on yleensä maisemaa rumentava, met hakeutuvat muualle ja itse kaivettavalta alu- ja siksi maisemansuojelunäkökohta on otettu maa- eelta tuhoutuu kaikki kasvillisuus. Kaivun jälkeen aineslaissa huomioon. Maa-ainesten ottoa ei tule tilanne kuitenkin rauhoittuu, ja luonto sopeutuu sallia alueilla, joilla on huomattavia maisemallisia tilanteeseen vähitellen; alueelle tulee kuitenkin arvoja. Toisaalta alueilla, joilla otto sallitaan, edel- todennäköisesti hieman erilainen eliöyhteisö kuin lytetään jälkihoito toteutettavaksi niin, että maise- oli ennen kaivamista. Varsinkin ennen maa-aines- mahaitta jäisi mahdollisimman vähäiseksi. Tähän lakia arvokkaita tai harvinaisia kasvi- ja eläinpo- ainakin pyritään, vaikka lopputulos ei aina olekaan pulaatioita saattoi tuhoutua, koska kaivettavaa esteettisesti onnistunut joko puutteellisen suunnit- aluetta ei tarvinnut sen kummemmin kartoittaa. telun ja/tai toteutuksen takia (kuva 7). Harjut kuu- Viimeisen neljännesvuosisadan aikana tehtyjen luvat suomalaiseen kansallismaisemaan. Niillä on erilaisten luontoinventointien yhteydessä on kar- sellaisenaan huomattavaa virkistys-, matkailu- ja toitettu arvokkaita luontokohteita. Yleisluontoiset tieteellistä arvoa ja ne voivat olla merkittäviä myös inventoinnit ja tarkemmat kohteelliset tutkimukset asutushistoriallisesti. Monesti ne ovat arvokkaita kohtalaisen hyvin ehkäisevät arvokkaimpien luon- sienestys- ja marjastusmaastoja. Isojen maasto- tokohteiden tuhoutumista. Tätä edellytetään myös kohoumien poistaminen saattaa lisäksi vaikuttaa maa-aineslaissa. alueen pienilmastoon, koska tuuliolosuhteet sekä Aikaisemmin maa-ainesten otto saattoi tuhota kylmän ja lämpimän ilman sekoittuminen voivat myös lähteitä, mutta nykyisen lupahakemuspro- muuttua paikallisesti. sessin yhteydessä tällaiset epäkohdat seuloutuvat Maa-ainesten oton vaikutusta kasvillisuuteen yleensä pois. ja eläimistöön on varsin vähän tutkittu. On joka

Kuva 7. Puutteellisesti toteutettu maisemointi Kokemäen Ilmiinnummella. Luiskaukset on tehty hyvin, mutta pintaverhoilu ja istutukset lähes puuttuvat. Lisäksi kuoppaan on tuotu tai jätetty romua.

18 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 4 Maa-ainesten otto Porin seutukunnassa

Maa-ainesten otto Porin seutukunnassa kuten dollistamasta määrästä kalliokiviaineksen osuus muuallakin Suomessa on keskittynyt harjuille, on jo lähes 50 %. Kalliokiviaineksen kulutus on jotka ovat suurimmalta osaltaan myös pohjave- noussut jopa nopeammin kuin aikoinaan on en- sialueita. Pohjavesialueilla ottoaluerajauksia on nustettu; 1970-luvun arvion mukaan Satakunnassa yhteensä 390 kpl, joiden yhteispinta-ala on 730 kalliokiviaineksen osuuden arvioitiin nousevan n. ha (kuva 4). Pohjavesialueiden ulkopuolisilla har- 20 %:iin vuoteen 2000 mennessä (Satakunnan seu- jualueilla maa-ainesottopaikkoja on yhteensä 54 tukaavaliitto 1974). Arvioinnin tekohetkellä kallio- kpl, yhteispinta-alaltaan 60 ha. Rantakerrostumia kiviaineksen kulutus Satakunnassa oli vain joitakin ja moreeneja on kaivettu 90 kohteelta, yhteensä 177 prosentteja kaikesta kiviaineskulutuksesta. ha:n alalta. Kalliolouhoksia on 20 kpl ja niiden yh- Moreenia ja karkearakeisia rantakerrostumia on teispinta-ala on 117 ha. Näihin määriin sisältyy siis käytetty varsin vähän, mikä on luonnollista, koska myös tällä hetkellä toiminnassa olevat ottoalueet. hyödyntämiskelpoiset kerrostumat ovat laajuudel- Pinta-ala- ja ottoalueiden syvyystietojen perusteel- taan ja kerrospaksuudeltaan suhteellisen pieniä. la on arvioitu, että kaikkiaan maa- ja kiviaineksia Moreenia ja rantakerrostumia on eniten hyödyn- on seutukunnan alueelta otettu n. 65 miljoonaa netty Porissa, Merikarvialla, Ulvilassa ja Luvialla. kiintokuutiometriä. Tästä kalliokiviainesta on n. Vuosittaisia maa-ainesten ottomääriä kerätään 13 milj. k-m3 ja moreenia vain 1 milj. k-m3, loput nykyään valtakunnalliseen maa-ainestenoton on luonnonsoraa ja hiekkaa. Ottaen huomioon, että tietojärjestelmään eli MOTTO -rekisteriin. Sitä seutukunnan asukasluku on kaikkiaan vaihdellut ylläpidetään alueellisissa ympäristökeskuksissa suunnilleen välillä 120 000 – 140 000 viimeisten ja Suomen ympäristökeskuksessa, jossa laadi- 60 – 70 vuoden aikana (esim. Satakunnan seutukaa- taan myös vuosittaiset yhteenvedot maa-ainesten valiitto 1969, Satakuntaliitto 2001) voidaan laskea otosta (esim. Rintala 2007). Vuoden 2005 MOTTO keskimääräisen kulutuksen olleen noin 15 tn/as/v. -tietojen mukaan Karhukunnissa kaikkien lupien Tämä on suunnilleen sama kuin yleisesti käytetty yhteenlaskettu otettavissa oleva määrä oli 11.3 asukaskohtainen kulutusarvio Suomessa. Tarkkoja milj. k-m3 kallioalueilla ja 11.9 milj. k-m3 sora- ja kulutusarvioita on yleensäkään vaikea laskea, kos- hiekka-alueilla. Kaikkien lupien mahdollistama ka aineksia sekä viedään että tuodaan seuturajoja ottomäärä riittää siis pitkälle tulevaisuuteen. Jos ylittävästi. kulutus pysyy samana kuin viime vuosikymme- Kallion louhinta on viime vuosikymmeninä li- ninä, niin tällä hetkellä ottoluvan piirissä olevia sääntynyt huomattavasti suhteessa soran ja hiekan aineksia riittää noin 25 vuodeksi. Jos kulutus las- ottoon: Suomessa soranottomäärät ovat vähenty- kee, kuten esimerkiksi Satakuntaliiton ennusteiden neet 30 % viimeisen kymmenen vuoden aikana ja mukaan näyttäisi tapahtuvan, niin näitä aineksia kallionottomäärät ovat vastaavasti nousseet n. 35 % riittäisi yli 40 vuodeksi. On siis selvä, että kaikkia samassa ajassa (Rintala 2007). Sama kehitys on näh- maa-ainesluvan piirissä olevia aineksia ei käytetä tävissä myös Porin seudulla. Ilmoitettu ottomäärä nykyisten ottolupien voimassaoloaikana, vaan niil- vuonna 2005 oli 244 000 k-m3 kalliokiviaineksia ja le haettaneen jatkolupaa. 658 000 k-m3 soraa ja hiekkaa (yhteensä n. 2 miljoo- Jotkut urakoitsijat ovat todenneet, että ylitarjon- naa tonnia eli 14,5 tn/as/v). On mahdollista, että taa varsinkin kalliokiviaineksista on tietyillä alu- osa kaivetusta aineksesta on jäänyt ilmoittamatta. eilla. Luonnollisesti ainesten otto on jakautunut Näiden lukemien perusteella voidaan kuitenkin to- epätasaisesti. Toisin paikoin aineksista on puutetta, deta kalliokiviaineksen osuuden olleen tuolloin 37 toisin paikoin ylitarjontaa. Varsinkaan tarvittavan % otetusta kiviaineksesta, mutta ottolupien mah- aineksen laadun ja sijainnin kannalta kysyntä ja

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 19 tarjonta eivät aina kohtaa. Hiekkalajitteita on suh- Kuten kuvasta 4 ilmenee, maa-ainesten ottoa on teellisen paljon tarjolla, mutta karkeasta ainekses- ollut suhteellisen tasapuolisesti eri puolilla seu- ta on monin paikoin puutetta. Kiviainesvaroja ja tukuntaa, siellä missä harjuja on. Luonnollisesti kulutusennusteita Satakunnassa on tarkasteltu otto on keskittynyt kaikkein suurimmille sora- ja POSKI–raportissa (Britschgi ym. 2003), Satakun- hiekkaesiintymille: Kokemäen Järilänvuorelle ja taliiton ”Maa-ainesvarat ja pohjavesi” -raportissa Ronkankankankaalle (kuva 8). Muuten seutukun- (Liimatainen 2006) sekä SEMOPOSU-hankkeen nan harjut ovat varsin kapeita ja niiden päällä on loppuraportissa (Pitkäranta 2007). yleensä teitä ja asutusta. Siksi niitä on kaivettu Porissa ja Luvialla kaikesta maa- ja kiviainekses- sieltä täältä teiden varsilta ja asutuksen väleistä, ta lähes puolet on tähän mennessä otettu kalliosta, jolloin ottoalueiden pinta-alat ovat jääneet pieniksi Nakkilassa ja Ulvilassa noin kolmasosa. Noormar- ja monttujen lukumäärä on suuri. Montut näillä kussa kallio-otto muodostaa jo kaksi kolmasosaa alueilla ovat myös suhteellisen syviä ja monin pai- kaikkina aikoina otetusta maa-ainestilavuudesta. koin pohjavedenpinnan alle kaivettuja. Kartoilta Tulevaisuudessa maa-ainesten otto näissä kunnis- laskettuna (suuri osa tarkastettu myös maastossa) sa tulee ilmeisimmin siirtymään lähes kokonaan Karhukuntien alueella on 145 maa-ainesten otos- kallio- tai moreenialueille, koska kaivettavissa ole- sa paljastunutta pohjavesilampea, joiden pinta-ala via harjualueita ei niissä juuri ole. yhteensä on noin 48 ha.

Kuva 8. Laajamittaista maa-ainesten ottoa Kokemäen Järilänvuo- rella (yläkuva) ja Ronkankankaalla (alakuva).

20 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 5 Kartoitus ja aineiston käsittely

5.1 kaluotaukset on tehty Turun yliopiston geologian Tutkimusmenetelmät laitoksen RAMAC/GPR –laitteistolla ja seismiset luotaukset Destian Geometrics ES-1225 12 kanavai- sella seismografilla. Porin seutukunnan maa-ainesten ottoalueet di- Kaikki havainnot siirrettiin ominaisuustietoina gitoitiin paikkatieto-ohjelmaan pääasiassa 1990- paikkatieto-ohjelmaan (ArcView) ja sieltä myös luvun lopulta peräisin olevilta peruskartoilta. taulukkolaskentaohjelmaan (Excel). Tiedot maas- Rajauksia päivitettiin Porin kaupungin ja sen lä- tossa otetuista valokuvista kuvaussuuntineen on hialueilta käytettävissä olevien ortoilmakuvien myös siirretty paikkatieto-ohjelmaan, vaikka niitä (pikselikoko 25×25 cm), maastotarkastelujen sekä ei tässä raportissa erikseen esitetä. Aineiston arkis- Maanmittauslaitoksen ylläpitämän Karttapaikka tointi selostetaan luvussa 5.6. -sivuston karttojen perusteella niiltä osin, missä ottotoimintaa tiedetään olleen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lisäksi kohteiden etsinnässä 5.2 ja rajaamisessa apuna käytettiin Suomen ympä- Kohteiden esittely ja luokittelu ristökeskuksen CLC2000 maankäyttö/maanpeite -aineistoa (25×25 m rasteri) (© SYKE [osittain © MMM, MML, VRK]). Pääsääntöisesti kaikilla sekä Maastohavaintojen lisäksi ominaisuustietoihin kul- vanhoilla että vielä toiminnassa olevilla ottoalueil- lekin ottopaikalle annetaan tunnus, määritellään la on käyty paikalla tekemässä havaintoja ja otta- jälkihoito- ja kunnostustarveluokka sekä esitetään massa valokuvia. lyhyesti ehdotukset tärkeimmistä kunnostustar- Maastossa havainnoitiin maisemallista tilaa, peista. Kunnostustapaa ei esitetä kohteille, joilla pohja- ja pintakasvillisuutta, luonnontilaisuutta, kunnostustarve on vähäinen. rinteiden korkeuksia ja jyrkkyyksiä, aineksen laa- Jälkihoitoluokka jaetaan neljään luokkaan, min- tua sekä nykyistä toimintaa ottoalueilla. Erityisesti kä lisäksi viidentenä luokkana merkitään alueet, kiinnitettiin huomiota pohjavesien laatua mahdol- joilla vuoden 2006 tarkkailun aikana havaittiin lisesti heikentäviin seikkoihin, kuten romuihin, olevan maa-ainesten ottoa (myös kotitarveotto). täyttömaihin, jätteisiin ja pohjavesilampiin. Ilmoi- Luokituksen yhteydessä ei ole tarkastettu nykyistä tettu kuopan syvyys on arvioitu silmämääräisesti ottolupatilannetta kunnilta tai MOTTO-rekisteris- sekä muutamilla kohteilla Thommen-barometril- tä. la. Syvyys on likimääräinen kuoppien syvempien kohtien keskiarvo. Luonnollisesti syvyys vaihtelee monttujen eri kohdissa. Syvyysarvon avulla on kuitenkin mahdollista laskea otettu ainesmäärä osapuilleen. Kohteisiin, joilla tehtiin maatutka- tai seismisiä luotauksia tai joilla POSKI-projektin yh- teydessä on tehty kairauksia, on merkitty tietoja kalliopinnan syvyydestä ja aineksen laadusta myös syvemmällä kerrostumassa. Myös kalliopaljastu- mahavainnot on ilmoitettu. Tarkempia tutkimuksia tarvitaan kohteilla, joilla jatkotoimenpiteitä tullaan toteuttamaan. Tämän kartoituksen maatut-

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 21 Jälkihoitoluokka: Tässä raportissa kunnostustarve on jaettu neljään luokkaan. I Jälkihoidettu Kunnostustarveluokka (ks. kuva 9): • alue on siistitty ja muotoiltu • alue on verhoiltu orgaanispitoisella maalla 1 Kunnostustarve suuri/kiireellinen ja kylvetty • puustoistutuksia on tehty tai puusto on • ottoalueen kunnostus on tärkeää erityisesti kasvanut luonnostaan pohjaveden suojelun vuoksi • voi olla myös rannoiltaan siistitty pohjavesi- • alue sijaitsee asutuksen läheisyydessä tai lampi ison tien vieressä, on maisemaltaan ruma ja mahdollisesti vaarallinen liikkujille II Osittain jälkihoidettu • alueella romuja, jätteitä tai muuta sinne kuulumatonta • alue on siistitty ja muotoiltu • alue sijaitsee lähellä vedenottamoa • pintaverhoilua ei ole tehty • alueella on matalia pohjavesilampia • puustoistutuksia on tehty tai puusto kasvanut luonnostaan 2 Kunnostustarve kohtalaisen suuri

III Muotoiltu • muuten samat kriteerit kuin kunnostustar- veluokassa 1, mutta alueella ei ole välittö- • alue siistitty ja muotoiltu miä pohjaveden riskitekijöitä (jätteitä, romu- • pintaverhoilua ei ole tehty eikä myöskään ja) tai se ei sijaitse lähellä vedenottamoa puustoa istutettu 3 Kunnostus suositeltavaa / alueella tehtävä IV Jälkihoitamaton lisäselvityksiä tai seurantaa

• oton päätyttyä jälkihoitotoimenpiteitä ei ole • alue on maisemallisesti ruma, mutta ei ole tehty pohjaveden kannalta erityinen riski • alue kuitenkin saattaa olla luonnostaan mai- • yleensä hyödytöntä joutomaata semoitunut (mainitaan kohteen kuvauksen • voi tulla myös lisäotto kysymykseen yhteydessä) • voi edellyttää myös pelkästään seurantaa tai • kaivuu on yleisimmin aloitettu ennen maa- lisäselvityksiä jatkotoimenpiteiden varalle aineslain voimaantuloa • myös kohteet, joilla on havaittu maa-ainesten ottoa, on merkitty tähän luokkaan V Otto käynnissä 4 Kunnostustarve vähäinen • havaintohetkellä on todettu tuoreita ottamisen jälkiä, koneita mahdollisesti paikalla • alue on maisemoitu, itsestään maisemoitu- • näitä kohteita suositellaan tarkkailtavaksi nut (vanha), pieni tai syrjäinen, joten kunnostukseen ei ole välitöntä tarvetta Jälkihoitoluokka on arvioitu siten kuin se maas- • erityisiä pohjaveden riskitekijöitä ei ole tossa on havaittavissa. Jälkihoitovelvoitetta ei ole tarkistettu erikseen. On siis mahdollista, että puut- Kuhunkin kunnostustarveluokkaan merkityt omi- teellisesti maisemoidut kohteet on merkitty jälki- naisuudet ovat yksittäisiä kriteerejä kunnostustar- hoitoluokalla IV. peen kiireellisyydelle, mutta ne eivät välttämättä ole yhtä aikaa voimassa samalla ottoalueella. Luok- ka-arvo perustuu näiden kriteerien perusteella muodostuneeseen kokonaisarvioon, joten luokki- en väliset rajat eivät ole jyrkästi määriteltävisssä. Alueet, joilla havaintojen mukaan on otto menossa (luvallinen tai kotitarveotto) merkitään pääsään- töisesti luokkanumerolla 3, mikä siis edellyttää tilanteen seuraamista.

22 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Kunnostustarveluokka on arvioitu paljolti pohja- kunnostukseen tarvitaan rinteiden loivennus, kan- veden suojelun ja maiseman kannalta. On huomat- naksien poisto, metsänhoito tai -istutus sekä hu- tava, että vaikka kohteelle ehdotetaan kiireellistä muksen levitys. Alueet, joilla on pohjavesilampia, kunnostusta, se ei toimenpiteenä ole välttämättä ovat kunnostuksen kannalta vaativimpia. Näissä mittava. Joissakin tapauksissa pelkästään romujen kunnostustapa riippuu paljolti pohjavesilampien poisto voi alkajaisiksi riittää, jotta maisemakuva koosta, syvyydestä, ympäröivistä riskitekijöistä ja ehostuu ja pohjaveden riskitekijät vähenevät. sijainnista vedenottamoon nähden. Matalat poh- Maa-ainesten ottopaikkojen kuvaus ja toimen- javesilammet ovat vedenlaadun kannalta pahim- pidesuositukset esitetään taulukoituna ja kohtei- pia. Matalat pohjavesilammet tulisi ensisijaisesti den sijainnit osoitetaan kartoilla luvuissa 6 ja 7. peittää puhtaalla karkearakeisella maalla (hieno- Havainnot esitetään kunnittain. Kohteet on nume- hiekka tai karkeampi). Jos peittäminen kuitenkin roitu pohjavesialueittain ensisijaisesti siinä järjes- sopivan aineksen puutteen tai lampien suuren tyksessä, että numero kasvaa etelästä pohjoiseen ja koon vuoksi on taloudellis-teknisesti mahdoton- lännestä itään siirryttäessä. Jos pohjavesialue jat- ta, tulee myös syventäminen kysymykseen. Sen kuu pohjoisessa naapurikunnan puolelle, jatkuu voi toteuttaa esimerkiksi siten, että osa lammesta siellä numerointi siitä, mihin se eteläisemmässä syvennetään ja siitä vapautuneella aineksella osa kunnassa päättyy. lammesta peitetään. Näin saadaan pinta-alaltaan Pohjavesialueiden ulkopuolella olevat kohteet pienempi, vähemmän haavoittuva syvä pohjave- numeroidaan kunnan kahden etukirjaimen mu- silampi. Lampien peittämiseen voidaan käyttää kaan, siten että lyhennyksen perään on merkitty myös rinteiden loivennuksessa mahdollisesti yli järjestysnumero. Siten esimerkiksi Huittisten ete- jäänyttä ainesta. Myös useat pienet lammet olisi läisin ja läntisin pohjavesialueen ulkopuolinen ot- hyvä yhdistää, jos peittäminen ei ole mahdollista. toalue on Hu-01. Isoimmille ja vaativimmille kohteille suositellaan Kaikkia pienimpiä kuoppia ei tässä raportissa erillisen kunnostussuunnitelman laatimista. huomioida lainkaan (yleensä muutaman aarin laa- Lähes kaikilla sekä vanhoilla että maa-aineslain juisia). Pienen koon vuoksi niillä ei ole merkitystä aikana kaivetuilla ottopaikoilla maa on ainakin maisemallisesti eikä pohjaveden kannalta. Joistakin osittain paljaana. Vaikka jälkihoito olisi tehtykin, matalista ja pienistä kuopista esitetään kuitenkin humuskerrosta ei ole levitetty eikä kasvillisuus ole havaintoja aineksen laadun ja geologisen informaa- luonnostaankaan tarttunut paljaaseen soraan tai tion vuoksi. Raportissa esitetyt kuoppien rajaukset hiekkaan. Humus on havaintojen mukaan levitetty on tehty ensisijaisesti siten kuin ne peruskartoilla vain muutamalle ottopaikalle. Vanhimmilla otto- ja maastossa ovat havaittavissa. Rajauksissa ei ole paikoilla kenttäkerroskasvillisuus on paikoin al- huomioitu maanomistusolosuhteita. Myöskään ei kanut luonnostaan leviämään, mutta toisin paikoin ole eritelty esimerkiksi vaiheittaisen ottotoiminnan kenttäkerroskasvillisuus ei ole vallannut alaa edes rajauksia samalla ottoalueella, muutoin kuin jos usean kymmenen vuoden aikana (kuva 10). Yleisin isolla yhtenäisellä ottoalueella on havaittavissa sel- kunnostustarve käytöstä poistetuilla ottopaikoilla keästi erilaisia piirteitä eri osissa aluetta. Samalla on pintahumuksen levitys monttujen pohjalle ja ottoalueella toimivien tai toimineiden eri maa-ai- rinteille. Humuskerros suojaa pohjavettä huomat- nesottajien rajauksia ei ole eritelty. Perusajatus siis tavasti tehokkaammin kuin paljas maa ja se myös on, että maastossa yhtenäinen monttukokonaisuus maisemoi tehokkaasti ottoalueen. On huomattava, esitetään yhtenä kohteena. että vaikka humuksen puutetta jokaisen kuopan kohdalla ei ole erikseen mainittu eikä sen levitystä nimenomaisesti suositeltu, käytännössä humuksen 5.3 lisälevitys olisi tarpeen lähes jokaisella maa-aines- Kunnostustapa ten ottoalueella. Humusta ei tosin saa levittää kovin paksulti, vaan vain sen verran, että kasvillisuus lähtee sen avulla paremmin leviämään. Hyväksi on Kunnostusluokan 1 - 3 kohteilla kuvataan yleispiir- todettu esimerkiksi maatuneen turpeen ja hiekan teisesti epäkohdat, joihin kunnostustoimet tulisi seos (ks. Rintala 1997). ensisijaisesti kohdistaa. Kunnostusluokan 4 koh- Kunnostustoimien yhteydessä voidaan perus- teille ei kunnostustapaa pääsääntöisesti määritellä, taa paahderinteitä (ks. From 2005). Etelän ja län- koska tarvetta kunnostukseen ei juuri ole. Kuten nen väliseen suuntaan osoittavat rinteet voidaan edellä mainittiin, joillakin kohteilla saattaa ensi hä- jättää paikoin avoimiksi, jolloin ne houkuttelevat tään riittää pelkästään jätteiden ja romujen poisto paahteisilla rinteillä viihtyviä kasveja ja hyönteisiä. sekä puomien tai kieltokylttien asennus. Kohteil- Tällaiset ympäristöt ovat luonnossa vähentyneet, la, joilla ei ole roskaantumisongelmia, yleisimmin mutta ihmisen toiminnan seurauksena paahde-

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 23 a) b)

c) d)

Kuva 9. Maa-aineskuopalle tuodut jätteet Nakkilan Anolassa aiheuttavat riskin 400 metrin päässä olevalle Anolan otta- molle, joten kunnostustarveluokaksi on määritelty 1 (a). Jyrkät rinteet pitäisi muotoilla ja paljas maa verhoilla ja taimettaa Huittisten Huhtamonkankaalla Kyyhkylän varavedenottamon vieressä. Koska muita pohjaveden riskitekijöitä ei ole, niin kunnostustarveluokaksi on merkitty 2 (b). Myös Huittisten Huhtamon kylän keskustassa oleva vanha ottoalue olisi hyvä maisemoida, vaikka alueella ei ole pohjaveden ottoa eikä erityisiä riskejäkään. Kunnostusluokaksi on määritelty 3, vaikka seutukaavaan merkityn arvokkaan harjualuerajauksen vuoksi luokka voisi olla myös 2 (c). Siististi kanervittunut, jäkälöity- nyt ja metsittynyt vanha kuoppa Kokemäen Koomankankaalla ei enää kaipaa kunnostustoimia (d).

rinteitä on syntynyt jonkin verran keinotekoisina. malinjojen alla olevia alueita, mutta myös useita Olemassa olevat kartoitetut paahderinteet tulee maa-ainesten ottoalueita. LAVA -hankkeen yhte- säilyttää, mutta sopiviin paikkoihin niitä voidaan ydessä kartoitetut kohteet mainitaan myös tässä perustaa lisää. Paahderinteen tekeminen on help- raportissa. poa: rinnettä loivennetaan niin paljon, etteivät sei- Seinämät, joilla on asuttuja törmäpääskyn pesiä, nämät romahda eikä maa-aines valu rinnettä pitkin tulee säilyttää. Törmäpääsky kaivaa pesänsä yleen- (kaltevuus mielellään 1:3 tai loivempi). Puustoa ei sä hienoon tai keskikarkeaan hiekkaan pystysuo- siis tarvitse istuttaa eikä humusta levittää. Paahde- raan avoimeen seinämään. Tällaisilla paikoilla ne rinne syntyy parhaiten suhteellisen hienorakeiseen pesivät yleensä suurina yhdyskuntina. Vanhoilla, maahan, hiekkaan tai sitä hienompaan. käytöstä poistetuilla ottoalueilla törmäpääskyn Satakunnan paahdeympäristöjä on kartoitettu pesiä ei tosin kartoitetulla alueella havaittu, koska Satakunnan Luonnonsuojelupiirin toteuttamal- seinämät ovat aikojen kuluessa yleensä valuneet la hankkeella ”Luonnonhoito avoimilla alueilla” ja/tai metsittyneet. Enemmän pesiä havaittiin ak- (ks. http://www.sll.fi/satakunta/projektit/lava). tiivisilla ottoalueilla. Kyseisessä hankkeessa kartoitettiin paljolti voi-

24 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Metsittyminen - sekä istutettuna että luonnos- alueilla kasvaisi puolukkatyypin metsä 90 vuoden taan - on yleisin jälkitila vanhoilla maa-ainesten kiertoajalla, siten että kasvu olisi 5 m3/ha/v). Niin- ottopaikoilla. Puusto on ottopaikoilla yleensä läh- pä kymmenessä vuodessa voidaan puhua jopa mil- tenyt kohtalaisen hyvin kasvamaan. Monilla koh- joonan euron hyödyn menetyksestä Karhukuntien teilla puusto on kuitenkin täysin hoitamatonta, alueella. ylitiheää ja huonosti kasvavaa (kuva 11). Tällaiset Maa-ainesottopaikan jälkihoidon toteuttamis- alueet ovat käytännössä joutomaita. Näissä koh- esimerkkejä ja ohjeita on esitetty monissa oppais- teissa pelkkä puuston harvennus kohentaisi mai- sa (ks. Satakunnan seutukaavaliitto 1990, Rauta- semanäkymää ja tekisi alueesta puustoa tuottavaa. vuoma ym. 1994, Rintala 1997, Alapassi ym. 2001, Teoreettisesti laskien puuston kasvun menetys http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid= Karhukuntien hoitamattomilla maa-ainesottoalu- 46672&lan=fi). Tekeillä on myös uusi maa-ainesten eilla on karkeasti arvioiden 70 000 – 100 000 euroa ottamisen opas, joka julkaistaan vuonna 2008 ym- vuodessa (käyttäen nykyisiä hintoja ja olettaen että päristöhallinnon opassarjassa.

a) b)

Kuva 10. Noormarkun Harjakankaan maa-ainesten ottoalue kuvattu: a) syksyllä 1987 (U.-M. Liski 1988) ja b) syksyllä 2007. Alueelle on tullut jonkin verran puustoa, mutta aluskasvillisuus ei ole kahdessakymmenessä vuodessakaan alkanut kunnolla kasvaa.

a) b)

Kuva 11. Tiheästi vesakoitunut vanha ottoalue Noormarkun Finpyyn pohjvavesialueella: a) kuva 20 vuotta sitten (Liski 1988) ja b) suurin piirtein samasta kohdasta kuvattu tilanne vuodelta 2007.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 25 5.4 5.6 Kunnostusten kustannuksista Aineiston arkistointi

Vanhan maa-ainesottoalueen kunnostaminen Kaikki kerätty aineisto (myös julkaisematon) toi- suunnitteluineen ja toteutuksineen maksaa kes- mitetaan Suomen ympäristökeskukseen ja Lou- kimäärin noin 5000 €/ha. Kustannusten vaihtelu nais-Suomen ympäristökeskukseen. Aineisto voi kuitenkin olla hyvin suuri, koska tarvittavat luovutetaan ArcView/ArcGis shape-tiedostoina, toimenpiteet voivat vaihdella huomattavastikin joissa on tässä raportissa esitetyn lisäksi tietoja eri kohteilla (ks. esim. http://www.laitila.fi/index. otetuista valokuvista kuvanottosijainteineen ja php?id=265, Rautavuoma ym. 1994, Autiola 1999, -suuntineen, itse kuvat (jpg -rasterikuvina) sekä Alapassi ym. 2001, Puonti 2003). Keskimääräinen digitoidut monttujen rajaukset. Itse ottoalueiden hinta kunnostettavalle kohteelle on esimerkiksi kuvaus on kyseisissä GIS -tiedostoissa hieman sup- Laitilan vanhojen soranottoalueiden kunnostus- peampi ja suurpiirteisempi kuin tässä raportissa hankkeessa ollut karkeasti 40 000 €. Yleensä kun- esitetään. Ottoalueisiin on lisätty Suomen ympä- nostettavat kohteet ovat laajuudeltaan muutamia ristökeskuksen ohjeiden mukainen pohjavesialue- hehtaareja. kohtainen numerokoodi. Jos kunnostuksen yhteydessä voidaan ottaa maata myyntiin, saattaa kunnostukseen menevät kulut jäädä vähäisiksi. Yleensä kovin mittava otto ei ole mahdollista, koska alueet on jo valmiiksi kaivettuja. Toisaalta myös kunnostuksen alta korjat- tavasta puusta saadaan tuloja. Vaikka kunnostukseen rahaa saadaankin kulumaan, on huomattava, että aikaisemmin hyödyttömänä joutomaana ollut alue saadaan hyötykäyttöön ja mahdollisesti tuot- tavaksi maaksi (tonttimaa, metsätalousmaa, virkistysalue jne.). Näin kunnostukseen käytetty raha saadaan vähitellen takaisin. Luonnollisesti alueen maisemallinen ja ympäristöllinen ehostuminen on suuri arvo sinänsä.

5.5 Kohdekuvauksissa käytettävät lyhenteet

Sa savi Si siltti (= hiesu + hieno hieta) Hk hiekka H, Ke, K hieno, keskikarkea, karkea Sr sora Mr moreeni Ki kivi Lo lohkare Ka kallio pv pohjavesi Hk-kivi hiekkakivi ah-alue arvokas harjualue LAVA kohde kartoitettu ”luonnonhoito avoimilla alueilla” -hankkeessa

Maalajitteissa on usein etuliite hk, sr jne. (kirjoitettu pienellä kirjaimella), mikä tarkoittaa, että kyseistä lajitetta on päälajitteessa huomattavan paljon (~> 30 %).

26 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 6 Maa-ainesten ottoalueet pohjavesialueilla

Seuraavassa esitetään taulukkomuodossa Porin seutukunnan pohjavesialueilla sijaitsevat maa-ainesten ottoalueet. Havainnot esitetään kunnittain ja pohjavesialueittain edeten pääsääntöisesti eteläs- tä pohjoiseen. Osa pohjavesialueista ulottuu usean kunnan alueelle. Näissä numerointi pohjoispuoli- sessa kunnassa jatkuu siitä, mihin se eteläisemmäs- sä kunnassa päättyy (ks. luku 5.2). Sijaintitietojen lisäksi kuvauksissa mainitaan ottoalueen pinta-ala, keskimääräinen syvyys suunnilleen, vallitseva aines, nykytila mahdollisine epäkohtineen sekä toimenpidesuositukset. Taulukon viimeisen sarak- keen ilmoittama kunnostustarveluokkanumero osoittaa kunnostustoimen kiireellisyyden/tärkey- den pääasiassa pohjaveden suojelun tai maiseman parantamisen kannalta. Joissakin tapauksissa kunnostusluokan arvoon vaikuttaa myös lisäselvitys- ten tarve. Kohdissa joissa taulukon solu on osittain tai kokonaan tyhjä, havaintoja ko. ilmiöstä ei ole tai siitä ei ole kommentoitavaa. Pohjavesialueen nimen perään on merkitty jär- jestysnumeroin kartat, joissa ao. alueen maa-ainesten ottoalueet näkyvät. Kartoissa näkyy myös pohjavesialueiden ulkopuolisia ottoalueita (ks. luku 7).

Kartoilla esitetty aineisto:

Pohjavesialueet © SYKE 2007 Vedenottamot © SYKE 2007 Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro PISA/046/2006 Karttojen esitysmittakaava vaihtelee

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 27 6.1 Vampula

Säkylänharjun-Virttaankankaan pohjavesialue (nro 0278351), suurin osa Alastaron ja Säkylän puolella (kartat 1 ja 2)

Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuosi- Kunnos- numero Syvyys keskim. tukset tusluokka Vallitseva aines 01 2 ha Virttaankagas II (V) - kotitarveottoa itäpäädyssä - tiekarhun poisto 3 2.5 m - luiskattu - roskien tuonnin Hk - taimettunut, ei humuskerrosta kieltokyltit - hylätty ruostunut tiekarhu reunalla - vähän puuutarhajätettä tuotu 02 0.4 ha Virttaankangas IV (V) - kotitarveottoa vähän - valvotaan, ettei 4 2.5 m - taimettunut, ei humuskerrosta monttualue laajene Hk - ah-alue 03 0.15 ha Virttaankangas IV (mai- - Mäntylän varavedenottamo 4 2.5 m semoi- (Vampulan Vesihuolto Oy) Hk tunut, - taimettunut ottamo) - aidattu

Kartta 1.

Kartta 2.

28 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 6.2 Huittinen

Huhtamo-Kanteenmaan pohjavesialue (nro 0210251, 1-luokka) jatkuu kaakossa Punkalaitumen puolelle (kartta 3)

Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 01 0.35 Kankaan- IV (V) - osittain metsittynyt, ei humusta - jätteiden poisto 2 8 m päänharju - kotitarveottoa (?) - rinteiden loivennut jonkin srHk - betonirumpuja + vähän sekajätettä verran reunoja levittämällä, - pieni pohjavesilampi mistä vapautuva materiaali - jyrkät rinteet siirretään montun pohjalle - etäisyys vt2:een 60 m ja vedenotta- - humuksen levitys pohjalle moon 200 m ja rinteille 02 0.08 m Kankaan- IV - tuoreehko leikkauspinta - rinteiden loivuus maise- 3 5 m päänharju - pieni moimalla otolla Sr 03 2.4 ha Kankaapään- II (IV) - lounaisreuna loivennettu ja metsit- - humus pinnalle, mutta 3 8 m harju tynyt paikoin voisi jättää paahde- Sr - koillisreuna jyrkkä, mutta melko rinteitä hyvin metsittynyt - lähellä (pikkutien luo- - pohjalla pientä mäntytaimikkoa teispuolella) olevan vanhan - ei humuskerrosta kotikaatopaikan siistiminen (metalliromua yms.) 04 0.5 ha Kankaan- IV - metsittynyt - rinteiden loivennus 2 12 m päänharju - ylijyrkät rinteet - humuksen levitys Sr - ah-alue 05 0.7 ha Kankaan- IV - metsittynyt - maisemoituu itsestään 4 12 m päänharju (maise- - ylijyrkät rinteet kiSr moitu- - osittain sammaloitunut ja jäkälöi- nut) tynyt 06 0.13 ha Kankaan- IV - täysin taimikoitunut - maisemoituu itsestään 4 2.5 m päänharju (maise- - sulautuu maastoon kiSr moitu- nut)

07 1.6 ha Kankaan- II - syvimmillään 20 m 4 14 m päänharju - humuskerrosta ei ole levitetty Sr 08 0.22 ha Huhtamon- IV - vesakoitunut - kaatopaikan siistiminen 1 5 m kangas - lammikoituu korkean veden aikaan - vesakon hoito kiSr - pv alempana kuin suon pinta, joten - pohjan korotus ja humuk- suovettä imeytyy harjuun sen levitys - pieni kotikaatopaikka vieressä - ah-alue 09 0.1 ha Huhtamon- V - sekä tuore että vanha metsittynyt - ei lisäottoa 2 3.5 m kangas leikkaus - muotoilu ja verhoilu loSr - ah-alue ohuella humuskerroksella 10 0.1 ha Huhtamon- IV - vesakoitunut - pieni ja orsiveden päällä 4 2 m kangas - kostea pohja orsiveden päällä - maisemoituu itsestään Sr - ruohottunut - täyttömaata tuotu - ah-alue 11 0.35 ha Huhtamon- IV - osittain metsittynyt - rinteiden loivennus 3 8 m kangas - jyrkät paljaat rinteet - humuksen levitys - ah-alue - istutukset 12 1.5 ha Huhtamon- IV - täysin metsittynyt 4 4 m kangas (maise- - orsivettä (?) pohjan tasossa Sr moitu- - hautausmaalta tuotu puutar- nut) hajätettä vähän - ah-alue

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 29 Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 13 0.62 ha Huhtamon- IV - paljaat jyrkät rinteet - rinteiden loivennus 3 9 m kangas - seulottu sorakasa pohjalla - humuksen levitys kiSr - ah-alue - istutukset 14 0.13 ha Huhtamon- IV - metsittynyt/vesakoitunut - matalan pohjavesilammen 3 8 m kangas - jyrkät rinteet syventäminen (?), josta va- kiSr - pieni pohjavesilampi pohjalla pautuneila mailla täytetään - jäkälöitynyt ja sammaloitunut pal- muuta pohjaa jolti - selvitetään mahdollinen - ah-alue hydraulinen yhteys ot- tamoon

Kartta 30.

30 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Vakkila-Huhtamon pohjavesialue (nro 0210202, I-luokka) (kartta 4)

Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 01 1.6 ha Huhtamon- IV - kanervaa pohjalla - romujen poisto 3 6 m kangas - vesakoitunut kiSr - vähän rautaromua ja puujätettä - pv lähellä pohjan tasoa 02 1.2 ha Huhtamon- III - luiskattu ja muotoiltu - seurataan, että jälkihoito 3 5 m kangas viimeistellään kiSr + Lo 03 1.5 ha Huhtamon- IV - sammaloitunut pohja - paikoin voi syntyä paahde- 4 11 m kangas - männyntaimia runsaasti rinteitä kiSr - paikoin korkeat ja melko jyrkät - maisemoituu itsestään rinteet 04 0.5 ha Huhtamon- IV - metsittynyt 4 4 m kangas - pieni ja vanha kiSr 05 0.3 ha Huhtamon- II - eteläosa luiskattu ja taimetettu 4 6 m kangas - pohjoispää metsittynyt kiSr - ajettu traktorilla rinnettä 06 0.2 ha Huhtamon- IV - metsittynyt ja jäkälöitynyt hyvin 4 3 m kangas (maise- Sr moitu- nut) 07 1 ha Huhtamon- IV - varastorakennuksia - tutkittava mahdollisuudet 2 5 m kangas - turpeenottoa reunalla, koneita kunnostusmenetelmiksi kiSr - rakennusjätettä, risuja + vähän - jätteiden hävitys (voidaan muuta jätettä luoteispäässä peittää, jos todetaan, ettei - keskiosassa kantoja turvetta ka- haitallisia aineita) sattu 08 0.2 ha Huhtamon- IV - metsittynyt ja sammaloitunut hyvin 4 5.5 m kangas (maise- kiSr moitu- nut 09 0.6 ha Huhtamon- V - koivu kasvaa paikoitellen - seurataan 3 2 m kangas Hk 10 8 ha Huhtamon- II - osittain taimettunut - pintahumuksen levitys 3 6 m kangas - ei pintahumusta kiSr 11 4.5 ha Huhtamon- IV (V), - Kyyhklän vedenottamo - huolehdittava, ettei 2 8 m kangas (osittain -monin paikoin metsittynyt ja jäkä- alueelle tuoda romuja tai Sr maise- löitynyt pohja jätteitä moi- - kumpareita ja kivikasoja - alue merkittävä pohjavesi- tunut, - kotitarveottoa vähän kaakkois- aluekyltein vede- osassa - sorakasojen poisto not- - ottolupa luoteispäässä - rinteiden loivennus ja tamo) - kaakkoisosassa rinteet paikoin verhoilu 12 m - pienen pohjavesilammen - matala pohjavesilampi täyttö - jäkälöityneet ja maisemoituneet osat säilytetään

12 0.2 ha Huhtamon- IV - metsittynyt hyvin 4 4 m kangas (maisemoitu- nut) 13 5.9 ha Huhtamon- II (V) - otossa tauko (?) - seurataan 3 7 m kangas - osittain luiskattu ja muotoiltu kiSr - männyntaimia

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 31 Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 14 0.3 ha Huhtamon- IV - metsittynyt osittain - maisemoituu itsestään 4 6.5 m kangas - paljaita rinteitä kiSr 15 0.9 ha Huhtamon- IV - metsittynyt osittain - öljysäiliöiden siirto 1 8 m kangas - paljaita rinteitä muuualle tai asennettava - matala pohjavesilampi kunnollinen suoja-allas - montun reunalla 2 suojaamatonta - lammen täyttö harjuainek- maanpäällistä öljysäiliötä sella ja pohjan korottaminen - puuston hoito ja humuksen levitys 16 0.55 ha Huhtamon- V - tuore leikkaus - tarkkaillaan 3 8 m kangas - koneita paikalla kiSr - soranajo -kyltti tiellä 17 0.5 ha Huhtamon- IV - metsittynyt - romukasan poisto 3 5 m kangas - koneita paikalla kiSr+Lo - ah-alueen reunalla 18 0.2 ha Vakkila IV - vanha, sulautuu maastoon - romukasan poisto 4 4 m (maise- - ah-alue kiSr moitu- nut) 19 0.27 ha Vakkila IV - vanha 4 4 m (maise- - ah-alue kiSr moitu- nut) 20 2.7 ha Vakkila II - otto ulottunut lähelle vedenpintaa - on jo aika pitkälle sois- 1 5 m > ajoittain matalampi lampi tunut, joten kunnostus- Sr - kosteikko pohjalla, vesikasvillisu- mahdollisuus tutkittava utta, soistumaa tarkemmin - metsittynyt reunoilta - orgaanispitoinen vesi - osin maisemoitunut hyvin saattaa heikentää ottamon - Vakkilan vedenottamon vieressä vedenlaatua 21 0.14 ha Vakkila IV - Vakilan vedenottamon lähisuoja- 4 2.5 m (maise- vyöhyke Sr moi- - metsittynyt ja sammaloitunut hyvin tunut, vedenottamo) 22 0.4 ha Vakkila IV - vanha, metsittinyt 4 3.5 ha (maise- Sr moitu- nut) 23 1.4 ha Vakkila II - männyntaimia tiheästi - puuston harvennus 4 3.5 ha Sr 24 4.3 ha Vakkila II - luiskattu ja taimetettu 4 7 m - kalliokynnys länsipäässä Sr - motocross-ajoa 25 4.8 ha Vakkila IV - vesakoitunut reunoilta - tutkittava pohjavesialueen 2 6 m - sorakasoja rajaus, koska ilmeisesti ei Sr - orsivettä lounaisreunalla saven hydraulista yhteyttä Vak- päällä kilan-Huhtamon pohjavesi- - rakennettu viljankuivaamo alueeseen - pohjavesilampi luoteispäässä - syvennys ja levennys sekä - hiekkaa ja soraa paikoin n. 10 m maisemointi virkistys- kuopan pohjaasta (maatutka) alueeksi, jos päädytään pohjavesialueen rajauksen muutokseen 26 0.4 ha Vakkila II - mäntyä ja lehtikuusta istutettu 4 4 m - pv lähellä pintaa (?) Sr - itäpuolella orsivesi näkyvissä

32 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Kartta 4.

Pöyriälän pohjavesialue (nro 0210201, 1-luokka) (kartta 5)

Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 01 0.5 ha Pöyriälän- IV - metsittynyt - täyttömaan laatu tutkit- 3 5 m kangas - täytetty maalla ja tiilimurskalla tava ja arvioitava kunnostu- - jyrkät rinteet starve sen mukaan 02 0.3 ha Pöyriälän- IV - täytetty maalla, puujätteellä ja - lisämaankaato kielletään 2 3.5 m kangas moreenilla - pintaverhoilu - orgaaninen aines voi huonontaa pohjaveden laatua 03 0.3 ha Pöyriälän- IV - täytetty maalla, puujätteellä ja - lisämaankaato kielletään 2 2.5 m kangas moreenilla - pintaverhoilu - orgaaninen aines voi huonontaa pohjaveden laatua 04 0.4 ha Pöyriälän- IV - Pöyriälän vedenottamon lähisuoja- 4 4 m kangas (maise- alue Sr moitu- - raudanpoistosadetus käynnissä, nut, aidattu veden- - ah-alue ottamo)

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 33 Leppäkosken pohjavesialue (nr 02310204, I-luokka) (kartta 5)

Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 01 0.47 ha Vihkimys- IV - jyrkät rinteet - täyttöä puhtaalla karkealla 3 6 m vuori - vesakoitunut maalla ja verhoilu kiSr - joutomaata 02 0.27 ha Vihkimys- IV - maankaatoa menossa, myös or- - tarkkailtava, että viedään 3 6 m vuori gaanista ainesta vain puhdasta karkeata kiSr maa-ainesta - maankaatopaikka peitetään - lisämaankaato kielletään 03 1.1 ha Vihkimys- IV - suljettu maankaatopaikka (Huit- - ei välitöntä tarvetta kun- 4 6 m vuori tisten kaupungin asentama kyltti nostukselle kiSr paikalla) 04 0.4 ha Vihkimys- IV - metsittynyt ja jäkälöitynyt vanha 4 2 m vuori (maise- pieni monttu kiSr miotu- nut)

Kartta 5.

34 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Sahkonkankaan pohjavesialue (nr 0210203, I-luokka) (kartta 6)

Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 01 0.2 ha Ristikangas IV (mai- - metsittynyt täysin - tontin siistiminen 4 3 m semoi- - tontilla romuja - itse montulla ei kunnostu- tunut) - ah-alue starvetta 02 1.1 ha Ristikangas IV - lampi ruovikoitunut - roskien ja romun poisto 2 4 m - risuja tuotu - tutkittava mahdollisuutta Sr - autonromu syventää lampi ja muo- - ah-alue dostaa virkistysalue 03 0.13 ha Ristikangas IV - pieni lampi - maisemoituu itsestään 3 4 m - vesakoituneet reunat - pieni kunnostettavaksi tai Sr - ah-alue voisi sopia uimalammeksi 04 0.3 ha Ristikangas IV - metsittynyt ja sammaloitunut - maisemoituu itsestään 4 3.5 m - ah-alue - pieni kunnostettavaksi Sr 05 1.6 ha Tonginkan- IV - putkia, betonirenkaita, rautaa - romujen poisto 1 3.5 m gas - matala pohjavesilampi - maankaadon lopettaminen Sr+Lo - osin täytetty lohkareilla ja kannoilla - kunnostustapa riippuu - maatutkaluotauksen mukaan kal- siitä, pidetäänkö alue lio 3-6 metrin syvyydellä kuopan tärkeänä pohjavesialueena pohjasta - voisi tulla kyseeseen - ah-alue pohjaavesilammikon syventäminen ja maisemointi uimapaikaksi 06 0.9 ha Ämmänsuo IV (osin - metsittynyt ja vesakoitunut, osin - jätteiden poisto 2 3 m maise- varsin isoa puustoa - kunnostustarve ja -tapa Sr moitu- - rakennusjätettä tuotu perälle riippuvat pohjavesialue- nut) - pohjavesi näkyvissä luokituksesta - kallio 3-7 metrin syvyydellä kuopan - voisi tulla kyseeseen poh- pohjasta (maatutkaluotaus) javesilammikon syventämi- - ah-alue nen ja maisemointi uimapaikaksi

Kartta 6.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 35 Raijalan pohjavesialue (nr 0227152, I-luokka), jatkuu pohjoisessa Kokemäen puolelle (kartta 7)

Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 01 0.2 ha Ronkansuo IV - vesakoitunut 4 3 m - ah-alue Sr+Hk 02 0.8 ha Ronkansuo III - vanha varavankilan käytöstä - metsittyy itsestään 4 3 m poistettu ottamo - jos poistetaan pohjavesi- Sr+Hk - osittain paljas maanpinta, osittain alueluokituksesta, voisi ruohottunut ja vesakoitunut kunnostaa uimapaikaksi - luiskattu - ah-alue 03 0.36 ha Ronkansuo IV - vesakoitunut - romujen poisto 2 3 m - pohjalla ja vieressä olevalla tilalla Sr romua ja koneita - ah-alue 04 0.5 ha Ronkankul- IV - täysin metsittynyt/vesakoitunut 4 3 m ma - ah-alue Sr

Kartta 7.

36 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Karhiniemen pohjavesialue (nr 0210205, 1-luokka) (kartta 8) Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 01 0.7 ha Karhiniemen IV (V) - osa vesakoitunut/metsittynyt - metsänhoito 3 5 m kangas - tuoreita leikkauksia länsiosssa - luiskaus Hk - ah-alue - humuksen levitys 02 0.4 ha Karhiniemen IV - metsittynyt 4 4 m kangas (maise- - ah-alue Sr moitu- nut) 03 0.6 ha Karhiniemen IV - metsittynyt 4 5 m kangas (maise- - ah-alue Hk moitu- nut) 04 0.7 ha Karhiniemen IV - rakennettu, tila 4 5 m kangas (maise- - osittain metsittynyt Hk moitu- - ah-alue nut) 05 0.8 ha Karhiniemen IV - rakennettu, tila 4 5 m kangas (maise- - osittain metsittynyt Hk moitu- - ah-alue nut) 06 0.9 ha Karhiniemen IV - hevosaitaus, koneita, rakennus 4 5 m kangas (maise- Hk moitu- nut) 07 0.7 ha Karhiniemen IV - metsittynyt 4 6 m kangas Hk 08 3.6 ha Karhiniemen IV (III) - tiheä puusto paikoin - paikoin rinteiden loiven- 3 7 m kangas - eteläinen osa luiskattu, pohjoinen nus siten, että ainesta siir- kiSr maisemoitunut paikoin retään rinteiden yläpäästä - jyrkät reunat pohjalle - jäkälöitynyt ja sammaloitunut pai- - humuksen levitys koin melko hyvin - metsänhoito - kalliopaljastuma länsireunalla 09 0.4 ha Karhiniemen IV - metsittynyt ja jäkälöitynyt 4 6 m kangas (maise- kiSr moitu- nut) 10 0.12 ha Karhiniemen IV - metsittynyt 4 6 m kangas (maise- sr moitu- nut) 11 0.2 ha Karhiniemen IV - metsittynyt osittain 4 3.5 m kangas (maise- - loivat rinteet moitu- nut) 12 0.2 ha Karhiniemen IV (V) - kantoja tuotu - seurataan 3 3.5 m kangas - tuore leikkaus (kotitarveottoa) kiSr

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 37 Kartta 8.

Riitaniitunojan pohjavesialue (nro 0210252, I-luokka) (kartta 9)

Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 01 1.4 ha Riitaniittu IV (mai- - täysin metsittynyt 4 4 m semoi- - sulautuu maisemaan Sr tunut) 02 0.5 ha Terva- IV (mai- - metsittynyt 4 3.5 m haudanmäki semoi- - raivattu sittemmin pelloksi osittain kiSr tunut) 03 0.6 ha Terva- IV (mai- - metsittynyt ja sammaloitunut 4 3.5 m haudanmäki semoitunut) 04 0.2 ha Hunsvotin- IV (mai- - osittain metsittynyt 4 6 m kangas semoi- - jyrkät rinteet kiSr tunut) 05 0.45 ha Hunsvotin- IV - ylijyrkät rinteet 4 6 m kangas - metsittynyt ja sammaloitunut kiSr

38 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 06 0.34 ha Hunsvotin- IV - ylijyrkät rinteet 4 6 m kangas - metsittynyt ja sammaloitunut kiSr 07 0.4 ha Hunsvotin- IV - ylijyrkät rinteet 4 6 m kangas - metsittynyt ja sammaloitunut kiSr 08 0.5 ha Hunsvotin- IV (mai- - metsittynyt 4 3 m kangas semoi- kiSr tunut)

Kartta 9.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 39 6.3 Kokemäki

Koomankangas-Ilmiinjärven pohjavesialue (nr 0227153, I-luokka), jatkuu etelässä Köyliön puolelle (kartta 10)

Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 01 3 ha Ilmiinnummi II - luiskattu - taimikon harvennus 4 4 m - männyntaimia istutettu tiheästi Hk - ei humusta - ah-alue 02 2.5 ha Ilmiinnummi IV - ratsastuspolkuja - lähimonttujen yhdistämi- 3 4 m - pienehköä männikköä nen ja muotoilu siirtämällä Hk - ei humusta tie alas - ah-alue 03 0.4 ha Ilmiinnummi IV - ratsastuspolkuja - lähimonttujen yhdistämi- 3 3 m - pienehköä männikköä nen ja muotoilu siirtämällä Hk - ei humusta tie alas - ah-alue 04 0.9 ha Ilmiinnummi IV - jonkin verran kanervoitunut - lähimonttujen yhdistämi- 3 5 m - jyrkät rinteet nen ja muotoilu siirtämällä Hk - ei humusta tie alas - ah-alue - paahderinteen säilyttä- minen 05 0.25 ha Ilmiinnummi IV (mai- - jäkälää ja sammalta pohjalla 4 2 m semoi- Hk tunut) 06 0.8 ha Ilmiinnummi IV (mai- - jäkäkää ja sammalta pohjalla 4 2 m semoi- - mäntyä Hk tunut) 07 0.7 ha Ilmiinnummi IV (mai- - Ilmijärven vedenottamo 4 4.5 ha semoi- - mänty, jäkälä ja sammal peittää Hk tunut) alueen hyvin 08 4.9 ha Ilmiinnummi III - luiskattu hyvin - romujen poisto 2 4 m - ei humusta eikä puustoa - humus pohjalle osittain ja Hk - romua vähän: mastonjäännökset, istutukset betonia - voidaan jättää paahderin- teita 09 6.2 ha Kooman- III - nuorta männikköä - männikön harvennus 4 2.5 m kangas - ei humuskerrosta Hk - luiskattu 10 1.9 ha Kooman- II - hyvin luiskattu 4 2.5 m kangas - maitohorsmaa paljon Hk - savea tasoitettu pohjalle, mikä estää veden imeytymistä 11 0.8 ha Kooman- IV (ra- - hiekan jalostusta - seurataan 3 2.5 m kangas ken- - romuja Hk nettu) - varastoaluetta 12 0.4 ha Kooman- IV (va- - laitteita ym. - seurataan 3 3 m kangas rasto- Hk alue) 13 0.9 ha Kooman- IV (va- - säiliöitä, romuja - romujen poisto 3 2 m kangas rasto- - täytetty osittain hienoainespitoisel- - seurataan Hk alue) la maalla 14 2.2 ha Kooman- II - männyntaimia tiheästi - taimikon harvennus 4 3 m kangas Hk

40 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 15 1.7 ha Kooman- IV (mai- - Kooman vedenottoalue 4 3.5 ha kangas semoi- - sammaloitunut Hk tunut) - mänty kasvaa hyvin 16 0.2 ha Kooman- IV - paljas maa 4 3.5 m kangas - jyrkät rinteet srHk 17 0.85 ha Kooman- IV (mai- - hyvin jäkälöitynyt ja sammaloitunut - roskien poisto 3 4.5 m kangas semoi- - roskia tuotu vähän - roskien tuonnin kielto- Hk tunut) kyltit/puomit 18 0.6 ha Kooman- II, ve- - Santamaan vedenottamoalue 4 3 m kangas denot- - metsittynyt jonkin verran Hk tamo 19 0.3 ha Kooman- IV (mai- - jäkälä ja sammal peittää pohjan 4 3 m kangas semoi- hyvin Hk tunut) - vanhahko männikkö 20 0.6 ha Kooman- IV (V) - puskia - seurataan 3 4 m kangas - kotitarveottoa yhdestä seinämästä Hk 21 0.7 ha Kooman- IV - vanhoja romuja ja jätteitä paikoitel- - romujen poisto 2 3 m kangas len - jätteiden kieltokyltit/ Hk - metsittynyt puomit 22 1.2 ha Kooman- IV - puutarhajätettä, kantoja ym. roskia - jätteiden peittäminen sekä 2 4.5 m kangas (mm. sohva) tuotu useita kuutioita jätekaadon kieltokyltit ja KHk kaakkoispäähän aidat on luvattu tehdä/on - luoteispäässä peitetty, ruohottunut tehty maan(?)kaatopaikka - pohjan korottaminen - kostea pohja, osin soistunut puhtaalla maalla - 200 m:n päässä Santamaan ve- - pintojen verhoilu ohuella denottamosta humuskerroksella 23 16 ha Kooman- IV (mai- - jäkälöitynyt ja sammaloitunut hyvin 4 3 m kangas/San- semoi- - harvaa männikköä Hk tamäki tunut) - pohjavesi lähellä montun pohjaa

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 41 Kartta 10.

42 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Järilänvuoren pohjavesialue (nr 0207951, I-luokka), jatkuu pohjoisessa Harjavallan puolelle (kartat 11-12)

Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 01 1.6 ha Piikajärvi IV (mai- - isoja lohkareita pohjalla - roskaamiskieltokyltit 4 5 m semoi- - sammaloitunut ja jäkälöitynyt loHk tunut) - metsittynyt hieman - yksittäisiä roskia 02 0.6 ha Piikajärvi IV - paljaat rinteet 4 4.5 m - nuorehkoa männikköä loHk - osittain jäkälöitynyt 03 0.65 ha Järilänvuori IV (mai- - grillikatos 4 2.5 m semoi- - urheilualuetta kiSr tunut) - sammaloitunut

04 0.22 ha Järilänvuori IV - osin jäkälöitynyt - roskien poisto 4 3 m - vähän roskia tuotu - edustava rantakivikko kiSr - metsittynyt säilytetään 05 0.24 ha Järilänvuori IV - osin jäkälöitynyt - edustava rantakivikko 4 3 m - pieni orsivesilampi säilytetään kiSr - metsittynyt 06 0.3 ha Järilänvuori IV - paljaita seinämiä - yhdistetään isoon otto- 3 6 m alueeseen ja maisemoidaan kiSr 07 n. 16 ha Järilänvuori V - murskaus menossa - seurataan 3 22 m loSr 08 1.6 ha Järilänvuori V - ottoa monesta kohtaa, rajat epä- - seurataan 3 20 m selvät loSr 09 0.4 ha Järilänvuori IV - paljaat seinämät - seurataan 3 5 m - yhdistetään isompiin loSr+Hk kuoppiin ja maisemoidaan 10 7.3 ha Järilänvuori V - murskaus menossa - seurataan 3 12 m - kuorittu uutta aluetta kaivettavaksi - öljysäiliön suojaus loSr+Hk - suojaamaton öljysäiliö itäpäässä (kaivamattomalla maalla montun reunalla) 11 0.7 ha Järilänvuori V - murskaus menossa - seurataan 3 17 m loSr 12 1.1 ha Järilänvuori IV - motocrossia ajettu - ajon estäminen kyltein ja 3 7 m - metsittynyt puomein Hk 13 1.7 ha Järilänvuori II - luiskattu ja taimetettu - humuksen levitys 3 8 m - ei pintahumusta lainkaan Hk 14 0.6 ha Järilänvuori III - luiskaus meneillään - seurataan 3 6 m Hk 15 0.8 ha Järilänvuori III - luiskaus meneillään - seurataan 3 6 m Hk 16 n. 17 ha Järilänvuori V - ottoa monesta kohtaa - seurataan 3 17 m - murskausta loSr-Hk 17 0.6 ha Järilänvuori IV - paljaat jyrkät seinämät - lisäotto muuhun otto- 3 7 m alueeseen yhdistämällä Hk

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 43 Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 18 n. 20 ha Järilänvuori V - ainakin kolme suojaamatonta - öljysäiliöiden suojaaminen 3 17 m öljysäiliötä kaivetulla pohjalla tai poistaminen loSr+Hk - motocrossia ajettu - motocrossin kieltäminen - diabaasikallio keskellä ottoaluetta - kallioalueen laajuuden tut- - romahdusrakenteita seinämässä kimukset pohjaveden vir- (geologinen erikoisuus) tausreittien selvittämiseksi - seurataan 19 0.7 ha Järilänvuori IV, ve- - Järilänvuoren vedenottamoalue 4 7 m denot- - osin metsittynyt, osin taimettunut Hk tamo 20 10 ha Järilänvuori II (IV), - Santamaan vedenottamo - ajokieltokyltit 3 15 m veden- - motocrossia ajettu rinteillä ja poh- - maisemoimattomien osien Hk ottamo jalla kunnostus - humusta ei ole levitetty - osa alueesta maisemoimatta

21 6.6 ha Järilänvuori V - suojaamaton ruosteinen öljysäiliö, - öljysäiliön suojaus tai 3 12 m tankkauksessa maahan valunutta poisto Hk öljyä - seurataan 22 5.1 ha Järilänvuori V - ottoa monesta kohtaa, sekainen - seurataan 3 15 m alue Hk 23 15 ha Järilänvuori V - ottoa monesta kohtaa - seurataan 3 15 m Hk 24 1.1 ha Järilänvuori V - matalia leikkauksia - seurataan 3 3 m - maata kuorittu Hk 25 5 ha Järilänvuori V - vanhaa maisemoimatonta aluetta - seurataan 3 18 m syvennetään ja laajennetaan Hk

44 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Kartta 11.

Kartta 12.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 45 Raijalan pohjavesialue (nr 0227152, I-luokka), jatkuu etelässä Huittisten puolelle (kartta 7)

Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 05 3.7 ha Ronkan- IV - sijaitsee Puurijärven-Isosuon kan- - paahderinteiden luominen 2 18 m kulma sallispuiston vieressä tien viereiseen seinämään kiSr - harjun päällä näköalapaikka - puuston harvennus - montun rinteet erittäin jyrkät (1:1) - siirretään maata länsi- - pohja läpipääsemätöntä risukkoa reunalta kuopan pohjalle, verhoillaan humuksella ja tehdään istutuksia 06 2.5 ha Ronkan- IV - sijaitsee Puurijärven-Isosuon kan- - risukon poisto 2 18 m kulma sallispuiston vieressä - puuston harvennus kiSr - harjun päällä näköalapaikka - pohjan täyttö - montun rinteet erittäin jyrkät (1:1) - risukkoa - paljolti sammaloitunut 07 5.4 ha Ronkan- IV (osit- - metsittyneitä ja jäkälöityneitä - metsänhoito 3 8 m kulma tain kumpuja - pohjavesilampien täyttö kiSr maise- - muutama pieni pohjavesilampi - ei enää välttämättä vaadi moitu- isompaa kunnostusta nut) 8 0.8 ha Ronkan- IV - metsittynyt 4 8 m kulma kiSr 09 0.4 ha Ronkan- IV - metsittynyt 4 8 m kulma Sr 10 1 ha Ronkan- IV - ainesta otettu tien teon yhteydessä 4 3 m kangas (kotitarveotto ?) kiSr - tuore leikkaus 11 4.2 ha Ronkan- III - perusmaisemointi 4 8 m kangas - luiskattu ja nuorta mäntyä Sr - ei humusta levitetty 12 3.6 ha Ronkan- V - vanhaa ottoaluetta alettu kaivaa - seurataan 3 4 m kangas uudestaan Sr+Hk - ruosteista hiekkaa 13 n. 10 ha Ronkan- IV - roskia ja maata kaadettu reunalta - roskien poisto sekä 2 10 m kangas - kannaksia, joutomaata roskaamisen kieltomerkit/ Sr - osin metsittynyt, osin paljas puomit on luvattu to- - kallio syvimmillään n. 6 m montun teuttaa/on toteutettu pohjalta, enimmäkseen 1-4 metrissä - kunnostus ja mahdollinen (maatutka) maisemoiva otto erikseen laadittavan suunnitelman mukaisesti 14 9 ha Ronkan- IV - konepaja - romujen poisto sekä 2 8 m kangas - romuja, tyhjiä tynnyreitä ja kemi- asianmukaiset suojarken- kiSr kaalisäiliöitä teet konepajalle on luvattu - suojaamattomia täysinäisiä hydrau- toteuttaa/on toteutettu liikkaöljytynnyreitä - puomit - pohjavesilampi - maaperän likaantumistut- kimukset - erillinen kunnostussuun- nitelma 15 5.5 ha Ronkan- III (osit- - öljysoraa paikoin pohjalla - öljysoran poisto 3 9 m kangas tain) - osa luiskattu - estettävä roskaantuminen kiSr - kallio 2 - 3 metrin montun pohjalta, - seurataan 12 m kaivamattomalta osalta (maatutka)

46 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 16 3.5 ha Ronkan- V - kaksi öljysäiliötä (toinen suojaama- - romujen poisto toiminnan 3 12 m kangas ton) loputtua Lo+Sr+Hk - paljon rautaromua - suojaamattoman öljysäi- - murskaus/seulontalaite liön poisto - kalliopaljastuma ulottuu korkealle - edustava geologinen yksi- seinämään tyiskohta olisi hyvä säilyttää - edustavia jäätikön aiheuttamia - seurataan häiriörakenteita pinnassa 17 5.2 ha Ronkan- V - paikalla vaaka, mutta ei muita ko- - seurataan 3 4 m kangas neita kiSr - paljas maanpinta - maatutkan mukaan pinnassa osittain savi, kallio nousee lähelle maanpintaa ja muodostaa pohjave- denjakajan 18 9.5 ha Ronkan- V - ottoa monesta kohdasta - seurataan 3 8 m kangas - kallio nousee korkealle - kalliopinnan tarkemmat Sr/Hk - myös kalliota louhitaan tutkimukset pohjavesivir- - pohjavedenjakaja (?) tausten selvittämiseksi

Kartta 7.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 47 Säpilän pohjavesialue (nr 0227101, II-luokka) (kartat 13-14)

Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 01 n. 22 ha Ronkan- V - ottoa monesta kohdasta - seurataan 3 9 m kangas Hk/Sr 02 4 ha Ronkan- V - ottoa monesta kohdasta, kannaksia - seurataan 3 8 m kangas välissä - kalliopinnan tarkemmat Hk/Sr - kalliopaljastuma ottoalueella tutkimukset - ruosteista hiekkaa - myös hienoainesta 03 n. 2 ha Ronkan- V - maata reunasta kuorittu uutta ot- - seurataan 3 8 m kangas toa varten Hk/Sr 04 n. 5 ha Ronkan- V - hautakivijätettä ja rakennusjätettä - puomit on asennettu jät- 3 11 m kangas kaadettu reunalta (styroksia, beto- teiden tuonnin estämiseksi Hk/Sr nia, asfalttia) - nykyisten jätteiden peit- täminen ja verhoilu 05 1 ha Ronkan- III - matala ja taimikoitunut 4 3 m kangas - paljas maa kiSr - Mr/kallio alla, kalliopaljastuma vieressä 06 2 ha Ronkan- IV - paljas pohja 4 2.5 m kangas - kallio alla kiSr 07 1.5 ha Ronkan- IV (mai- - metsittynyt, sammaloitunut pohja 4 4 m kangas semoitunut) 08 1.7 ha Riste IV (mai- - jäkälöitynyt - roskien poisto 3 4 m semoi- - nuorta männikköä - roskien tuontikielto ja tunut) - jääkaappi ja mikroaaltuuni tuotu puomit - kallio n. 10 m:n syvyydellä, orsivesi saven päällä ? (maatutka) 09 n. 13 ha Riste IV - paikoin ollut uutta ottoa vähän - maisemoiva otto erikseen 2 10 m - kannaksia laadittavan suunnitelman Hk/Sr - paljas maa mukaan - jyrkät rinteet - vähän maankaatoa 10 5.2 ha Riste IV (mai- - jäkälöitynyt pohja - ei enää tarpeen kunnostaa 4 2.5 m semoi- - pieniä jäkälöityneitä kivikasoja Sr (savi alla) tunut) siellä täällä - hento männikkö - orsivesi saven päällä - kallio 5-14 m:n syvyydellä, pv ei erotu (maatutka) 11 3.8 ha Riste IV - harvakseltaan nuorta mäntyä ja - vähäisten romujen poisto 2 10 m koivua - maankaatopaikka on Sr - isoja kannaksia, jyrkät rinteet peitetty ja jätteiden tuonti - paljas maa estetty - maankaatopaikka, jossa muutakin - kunnostus ja mahdollinen jätettä, on hiljattain peitetty maisemoiva otto erikseen - hajotettu pieni koppi, jossa romua laadittavan suunnitelman mukaan 12 2.1 ha Riste IV - jyrkät rinteet - kunnostus ja mahdollinen 2 9 m - kannaksia maisemoiva otto erikseen Sr - paljas maa laadittavan suunnitelman mukaisesti

48 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 13 14 ha Riste IV - moottorirata, ampumarata, - jätteiden poisto 1 5 m (paljon varastoaluetta, teollisuutta ja jou- - maisemoiva otto Sr toim- tomaata, junarata vieressä - maaperän laadun tut- intoja) - rakennusjätettä eteläreunalla kimukset ja mahdollinen - paljolti muokattu pinta, paljas maa kunnostus - osittain täyttömaata - kunnostus erikseen laadit- - matala pohjavesilampi länsireunalla tavan suunnitelman mukaisesti 14 2.2 ha Riste IV - tyhjä varastoalue - maaperän laadun tut- 2 3 m (varas- - ei kasvillisuutta kimukset ja mahdollinen Sr toalue) - pv 4-5 m, ka ei erotu (maatutka) kunnostaminen - maisemoiva otto 15 1 ha Riste IV - osa sammaloitunut ja metsittynyt 4 6.5 m - pohjois- ja länsirinne paljaana Sr 16 0.8 ha Riste IV (ra- - betonitehdas - romujen poisto 2 4 m ken- - sekalaista romua (enimmäkseen - varmistettava, ettei Sr nettu) metalliromua) maaperään ole päässyt haitallisia aineita 17 2.5 ha Riste III (osa - betonijätettä (osin peitetty?) - maisemoinnin loppuun 2 9 m muotoi- - sähkökaappi vielä paikalla saattaminen, verhoilu kiSr lematta) - osa luiskattu - jätteen tuontikielto/ - tuoreita seinämiä puomit 18 0.9 ha Riste IV (mai- - metsittynyt ja sammaloitunut 4 6 m semoitunut) 19 1.1 ha Riste III - luiskattu - yhdistäminen isompaan 3 7 m - ei kasvillisuutta ottoalueeseen ja yhtenäi- Sr nen maisemointi ? 20 0.7 ha Riste IV - metsittynyt - yhdistäminen isompaan 3 10 m - jyrkät rinteet ottoalueeseen ja yhtenäi- Sr -”ei roskia” -kyltti tien vieressä nen maisemointi ? 21 0.2 ha Riste IV (mai- - sulautuu maastoon 4 4 m semoi- Sr tu) 22 1.1 ha Riste IV - metsittynyt - öljysäiliöiden poisto tai 2 4 m - suojaamattomia öljysäiliöitä ja kunnollinen suojaus Hk/kallio romua 23 1.7 ha Riste III - rajoittuu uuteen louhosalueeseen - maisemoiva otto, muotoi- 3 7 m -ei pintakasvillisuutta lu ja pintaverhoilu Sr 24 5 ha Riste V (osa - rautaromua ja rakennustarvikkeita - romujen poisto 3 9 m luis- - kalliolouhos harjun keskellä - seurataan Sr+Ka kattu) - osa harjumontusta maisemoitu aikaisemmin 25 0.9 ha Säpilä IV - harvaa männikköä - rinteiden loivennus ja 2 8 m - ei pohjakasvillisuutta alueen muotoilu ja verhoilu Sr - jyrkät rinteet ohuella humuskerroksella - ah-alue - osin voisi jättää paahder- inteitä 26 0.8 ha Säpilä II - luiskattu ja taimetettu - seurataan 4 8.5 ha - kotitarveottoa vähän Sr - ah-alue 27 0.4 ha Säpilä IV (mai- - vanha, metsittynyt 4 5 m semoi- - ah-alue tunut) 28 0.9 ha Säpilä IV (mai- - vanha, metsittynyt 4 5 m semoi- - ah-alue tunut)

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 49 Kartta 13.

Kartta 14.

50 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Kynsikankaan pohjavesialue (nr 0227103, II-luokka) (kartta 15)

Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 01 0.5 ha Kynsikangas IV - metsittynyt - voisi yhdistää isompaan 3 8 m - jyrkät rinteet monttuun Sr - kallio 5 m:n syvyydellä kuopan pohjasta (POSKI-kairaus) 02 n. 13 ha Kynsikangas V - otto kesken (?) - seurataan 3 10 m - osa vanhempaa, mutta ei maise- Sr moitu - kalliopaljastuma pohjalla 03 4.1 ha Kynsikangas V - osa vanhempaa, mutta ei maise- - seurataan 3 10 m moitu Sr+Ka - kalliota louhittu reunasta 04 0.5 ha Kynsikangas IV - metsittynyt jonkin verran - voisi yhdistää isompaan 2 4 m monttuun Sr 05 1.4 ha Kynsikangas IV (pin- - ei ole varsinaisesti kaivettu - öljysora poistetaan 2 1 m taa kuo- - öljysorakasa - yhdistetään muuhun al- Sr rittu, - tallattu pohja, ollut varasto/kuor- ueeseen varasto- mausaluetta (?) - kunnostus koko ison ottoaluetta) - kallio n. 5 m syvyydellä (POSKI- alueen käsittävän, erikseen kairaus+maatutka) laadittavan suunnitelman mukaisesti 06 1.9 ha Kynsikangas IV - osittain varastoaluetta, osittain - maisemoidaan isomman 2 4 m läjitettyä ainesta (?) aluen jälkihoidon yhtey- Sr - reunoilla syvempää dessä - kallio itäreunalla n. 10 m:ssä (POS- - lisäoton mahdolisuus KI-kairaus+maatutka) tutkittava 07 2.4 ha Kynsikangas IV - sorakasoja - maisemoidaan isomman 2 7 m - tuorehko kaivupinta- ei kasvillisu- alueen jälkihodon yhtey- kiSr utta dessä - kallio syvimmillään n. 8 m:ssä - lisäoton mahdollisuus (POSKI-kairaus+maatutka) tutkittava 08 1.1 ha Kynsikangas IV (osit- - osa seinämistä ja pohjasta jäkälöi- - itäosan voisi mahdollisesti 2 8 m tain tynyt yhdistää tien viereiseen kiSr maise- - vanha varastorakennus monttuun moitu- - tie montulle katkaistu - muotoilu ja verhoilu nut) - sammaloitunutta länsiosaa ei tarvitse kunnostaa 09 1.6 ha Kynsikangas IV (osit- - osa seinämistä ja pohjasta jäkälöi- - itäosan voisi mahdollisesti 2 8 m tain tynyt yhdistää tien viereiseen kiSr maise- - lohkareinen sammaloitunut kannas monttuun moitu- välissä - muotoilu ja verhoilu nut) - vähän roskia tuotu - sammaloitunutta länsiosaa - tie montulle katkaistu ei tarvitse kunnostaa - kallio 7 m:ssä kuopan pohjalta, aines kuivaa soraa (POSKI-kairaus) 10 1.3 ha Kynsikangas IV - paljaita seinämiä - yhdistetään muihin mont- 2 8 m - vähäistä männikköä tuihin kiSr 11 0.15 ha Kynsikangas IV - tuorehkoja leikkauspintoja 4 2.5 m - kallio lähellä kiSr 12 6.3 ha Kynsikangas V - sekä maa- että kalliokiviainesten - seurataan 3 10 m ottoa Sr+Hk+Ka - osittain savi päällä

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 51 Kartta 15. Kartta 16.

Häyhtiönmaan pohjavesialue (nr 0227151, I-luokka), alue jatkuu pohjoisessa Ulvilan puolelle (kartta 16)

Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 01 1.5 ha Häyhtiön- IV - tiheä metsä - pohjavesilampien syvennys 2 15 m maa - jyrkät rinteet ja vähäinen laajennus, mistä Sr - pohjavesi näkyvissä vapautuvalla aineksella muotoillaan muu osa 02 0.7 ha Häyhtiön- IV - kotitarveottoa (?) - monttujen yhdistäminen, 2 12 m maa - jyrkät rinteet pohjavesilammen täyttö Sr - vesi pohjalla alueelta satavalla aineksella - puujätettä luoteisreunalla ja tien lasku alas - osittain läpipääsemätön ryteikkö 03 0.85 ha Häyhtiön- III - tuoreita leikkauksia - seurataan 3 5 m maa - savea päällä Hk+Sr+Sa - vähän kotitarveottoa vielä (?)

04 1.9 ha Häyhtiön- IV - nuorta koivua ja mäntyä - metsänhoito 3 10 m maa - vanha seula jäänyt - seulan poisto Sr 05 0.5 ha Häyhtiön- IV - tiheä puusto - metsänhoito 3 13 m maa - jyrkät rinteet - monttujen yhdistämien (?), Sr muotoilu ja verhoilu

52 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 06 1 ha Häyhtiön- IV (mai- - osittain jäkälöitynyt 4 4 m maa semoi- - pientä männikköä Sr tunut) 07 1.2 ha Häyhtiön- IV - tiheä kitukasvuinen puusto - metsänhoito 3 10 m maa Sr 08 1 ha Häyhtiön- IV, ve- - uudehko Häyhtiön vesiosuuskun- 4 12 m maa denot- nan vedenottamo Sr tamo - metsittynyt 09 2 ha Häyhtiön- IV - tiheä metsä - metsänhoito 3 12 m maa Sr 10 n. 7 ha Häyhtiön- IV (osit- - osa sammaloitunut - mahdollinen kunnostus 2 12 m maa tain - vesakoitunut paljolti erikseen laadittavan suun- Sr maise- - osa pohjavesilammista matalia, yksi nitelman mukaan (puuston moitu- kunnostettu yksityiseksi uimalam- hoito, lampien täyttö tai nut) meksi syvennys, verhoilut) 11 1.6 ha Häyhtiön- II - luiskattu - mahdollinen kunnostus 3 8 m maa - männyntaimia yhdessä isomman alueen Sr - humusta ei ole levitetty kanssa 12 0.8 ha Häyhtiön- IV - metsittynyt - mahdollinen kunnostus 3 11 m maa - kotitarveottoa ollut vähän viime yhdessä isomman alueen Sr aikoina kanssa 13 0.2 ha Häyhtiön- IV - paljas tuore seinämä - seurataan 3 7 m maa - kotitarveottoa (?) kiSr - ah-alue 14 0.33 ha Häyhtiön- IV - tiheästi metsittynyt - metsänhoito 4 8 m maa - paljolti sammaloitunut kiSr - jyrkät rinteet - ah-alue 15 0.7 ha Häyhtiön- IV - pohjavesilampi 4 3 m maa - ah-alue Sr

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 53 6.4 Harjavalta

Järilänvuoren pohjavesialue (nr 0207951, I-luokka), jatkuu etelässä Kokemäen puolelle (kartat 11-12)

Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 26 6.4 ha Matinharju IV - uusia teollisuustiloja rakennettu - jätekasojen poisto 3 7 m - varastorakennuksia - pintahumuksen levitys Hk+loSr - pieniä jätekasoja - tarkkaillaan - osin ah-aluetta 27 0.3 ha Hiittenharju IV (mai- - metsittynyt hyvin 4 5 m semoi- - pohjalla varvikkoa Hk+Lo tunut) - tie kuopalle suljettu lohkarein 28 2.9 ha Hiittenharju IV, ve- - Hiitteenharjun vedenottamo - ajokieltokyltit/puomit 2 13 m denot- - osin metsittynyt, osin taimettunut - pohjavesialuekyltit Hk tamo - jyrkät rinteet - rinteiden loivennus pai- - crossia ajettu koin - ks. myös Satakuntaliitto (1995) - paahderinteiden muodostaminen 29 1.5 ha Hiittenharju IV - osittain metsittynyt - ajokieltokyltit/puomit 2 9 m - jyrkät rinteet - pohjavesialuekyltit Hk ei pohjakasvillisuutta - rinteiden loivennus paikoin ja paahderinteiden muodostaminen - humuksen levitys 30 1.1 ha Hiittenharju IV - osittain metsittynyt - ajokieltokyltit 2 9 m - jyrkät rinteet - pohjavesialuekyltit Hk - ei pohjakasvillisuutta - rinteiden loivennus paikoin ja paahderinteiden muodostaminen - humuksen levitys 31 0.2 ha Hiittenharju IV - osittain metsiintynyt - ajokieltokyltit 3 9 m - jyrkät rinteet - pohjavesialuekyltit Hk - ei pohjakasvillisuutta - rinteiden loivennus - humuksen levitys 32 0.1 ha Hiittenharju IV - metsittynyt - sulautetaan viereisiin 3 3 m - ei pohjakasvillisuutta kuoppiin ja tasoitellaan Hk - humuksen levitys 33 1.8 ha Hiittenharju II, las- - hyppytornin alastulo ja laskette- 4 12 m kettelu- lumäki Hk monttu - ah-alue 34 0.14 ha Hiittenharju IV - metsittynyt - yhdistetään tasoittele- 3 4 m - maa paljaana malla isompaan Hk - ah-alue - humuksen levitys 35 2.9 ha Hiittenharju IV - kannaksia ja kumpuja - ajokieltokyltit/puomit 2- 3 5 m (maise- - taimettunut tien varteen Hk moitu- - sammalta ja jäkälää - roskien poisto massa) - tuotu kymmenkunta jätesäkkiä, - ei välttämättä vaadi muuta jotka osin levinneet maastoon kunnostusta, on sopivan kumpuileva sellaisenaan 36 1.5 ha Hiittenharju IV - jyrkät rinteet - ajokieltokyltit 2 10 m - metsittynyt - pohjavesialuekyltit Hk - maa paljaana - rinteiden loivennus - pintahumuksen levitys 37 0.4 ha Hiittenharju IV - osittain metsittynyt - ajokieltokyltit 2 4 m - maa paljaana - pohjavesialuekyltit Hk - muotoillaan viereisen montun kanssa, humuksen levitys

54 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 38 0.9 ha Hiittenharju IV - osin metsittynyt - ajokieltokyltit 3 8 m - maa paljaana - pohjavesialuekyltit Hk - jyrkkiä rinteitä - muotoillaan viereisen montun kanssa 39 7 ha Hiittenharju III - rinteet luiskattu kaavamaisesti - roskien poisto 3 8 m - ei humusta, paikoin vähän puustoa - roskaamis- ja ajokielto- Hk - muutama roskasäkki länsipäässä kyltit - jonkin verran ajettu rinteillä - humuksen levitys 40 2.4 ha Torttila IV - paljas maa, ei juuri kasvillisuutta - kunnostus riippuu mm. 1 10 m - puutarhajätettä+roskia Lammaisten ottamon tule- Hk - ajeltu mopoilla vasta käytöstä - Kemira Oy:n vanha kaatopaikka - jätteiden poisto reunalla - roskaamis- ja ajokielto- - runsaasti riskitoimintoja ympärillä kyltit - kuopan verhoilu - polkuja ulkoilua varten

Kartta 11.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 55 Kartta 12.

56 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Viikkala-Pirilän pohjavesialue (nr 0253151, I-luokka), jatkuu etelässä Nakkilan puolelle (kartta 17)

Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 01 1.7 ha Pirilä IV - jonkin verran maisemoitunut 4 15 m - vain vähän pohjakasvillisuutta Hk - jyrkät rinteet 02 5 ha Pirilä IV - rinteet 40-45 astetta (1:1) - ei enää liene tarpeen kun- 4 13 m - jonkin verran vesakoitunut ja hei- nostaa Hk nittynyt 03 4.4 ha Pirilä IV - varastokasoja - seurataan 3 9 m - ei kasvillisuutta Hk - jyrkähköt rinteet 04 4 ha Pirilä IV (osit- - koivuntaimia istutettu - rinteiden loivennus ja 3 14 m tain - jyrkät rinteet maan siirto pohjalle paikoi- Hk maise- - kostea pohja tatin moitu- - luontokartoitettu LAVA-hankkeen - voisi perustaa paahderin- nut) yhteydessä teen tien vierelle

Kartta 17.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 57 Metsäkulman pohjavesialue (nr 0207901, II-luokka), (kartta 18)

Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 01 0.3 Metsäkulma I - maatilan koneita yms. - tarkkaillaan, ettei koneis- 4 7 m - lampi ta pääse likaavia aineita - kallio n. 8 m:n syvyydellä kuopan maaperään pohjasta (POSKI-kairaus) 02 0.3 ha Metsäkulma II - ruohottunut maankaatopaikka 4 1.5 m (maan- - toiminta loppunut kaatopaikka) 03 0.9 ha Metsäkulma II - luiskattu hyvin 4 6 m - laavu reunalla Hk - paljolti paljaat seinämät - kallio n. 8 m:n syvyydellä 04 0.9 a Metsäkulma II - luiskattu 4 5 m - ei humusta Hk 05 0.15 ha Metsäkulma V - tuoreita leikkauksia - seurataan 3 3 m - kotitarveottoa Sr/mr 06 0.3 ha Metsäkulma IV - puutarhajätettä vähän 4 7 m (maise- - metsittynyt ja sammaloitunut osit- moitu- tain nut)

Kartta 18.

58 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 6.5 Nakkila

Kyllijoen pohjavesialue (nr 0253104, II-luokka), (kartta 19)

Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 01 0.16 ha Kyllijoki IV - tuore leikkaus 4 2.5 m - paljas maa Hk - vähäistä kotitarveottoa edelleen 02 0.15 ha Kyllijoki IV - metsittyneet reunat 4 3 m - ei maastohavaintoa Hk 03 0.2 h Kyllijoki IV - vähän puutarhajätettä pohjalla 4 6 m (maise- - koneita reunalla moitu- nut) 04 0.9 ha Kyllijoki IV - metsittynyt ja sammaloitunut 4 7 m (maise- - kivi tai kallio n. 5 m:n syvyydellä moitu- (POSKI-kairaus) nut) 05 0.5 ha Kyllijoki IV - vesakoitunut - maisemoiva otto, muotoi- 3 4 m - kallio 8.6 m:n syvyydellä pohjasta, lu ja verhoilu Hk päällä enimmäkseen hiekkaa 06 0.1 ha Kyllijoki V - kotitarveotto (?) - maisemoiva otto, muotoi- 3 5 m lu ja verhoilu Hk Pyssykankaan pohjavesialue (nr 0253101, I-luokka) (kartta 19)

01 0.9 ha Pyssykangas IV - matala pohjavesilampi 3 3 m - rannat metsittyneet Sr - ei maastohavaintoa 02 0.8 ha Pyssykangas IV - matala ruovikoitunut pohjavewsi- - lammen syventäminen tai 1 3 m lampi täyttö veden laadun paran- Sr - romua länsipäässä (poltettu osit- tamiseksi tain) - romujen poisto - rannat metsittyneet - puuston harvennus 03 0.6 ha Pyssykangas IV - matala ruovikoitunut pohjavesi- - jätteen poisto 1 3 m lampi - lammen syventäminen tai - maankaatoa ja muuta jätettä lam- täyttö messa - romujen ja jätteiden tuon- - metsittyneet reunat nin estäminen 04 0.3 ha Pyssykangas IV (mai- - täysin sammaloitunut ja metsittynyt 4 3 m semoitunut) 05 0.7 ha Pyssykangas IV - metalli ym. romua koillispäässä - romujen vesakon poisto 1 6 m - matala pohjavesilampi tien vieressä - lampien täyttö puhtaalla kiSr - teollisuutta koillispäässä karkearakeisella maalla - vesakoitunut - rinteiden loivennus - verhoilu ja istutukset - pohjavesialuekyltit 06 0.9 ha Pyssykangas IV, ve- - Hormiston vesiyhtymän vedenot- 4 6 m denot- tamo tamo - sammaloitunut ja vesakoitunut 07 4.3 ha Pyssykangas IV - osittain maisemoitu - seurataan 3 8 m - länsiosa ah-alueella Sr 08 0.17 ha Pyssykangas IV (mai- - metsittynyt 4 3 m semoi- - ah-alue tunut)

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 59 Kartta 19.

Kartta 20.

60 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Pässin pohjavesialue (nr 0253103, I-luokka), (kartta 20)

Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 01 0.22 ha Pössinkangas IV (mai- - sammaloitunut osittain 4 2 m semoi- - metsittynyt tunut) - vähäistä kotitarveottoa edelleen (?) - ah-alue 02 0.5 ha Pössinkangas IV (mai- - metsittynyt täysin 4 4 m semoitunut) 03 1.5 ha Pössinkangas IV (mai- - pohjavesilampi 4 5 m semoi- - talo rannalla Sr tunut) - kallio pohjalla 04 0.6 ha Pössinkangas IV (mai- - sammaloitunut ja metsittynyt 4 3 m semoi- - kallio n. 4 m:ssä kuopan pohjalta Sr/Mr tunut) (POSKI-kairaus)

05 0.8 ha Pössinkangas IV (mai- - sammaloitunut ja metsittynyt 4 3.5 m semoi- - vähän kotitarveottoa Hk/SrMr tunut) - kallio n. 5 m:ssä (POSKI-kairaus) 06 1 ha Pössinkangas IV (mai- - sammaloitunut ja metsittynyt 4 3 m semoi- - kallio 4 m:ssä kuopan pohjasta Sr tunut) (POSKI-kairaus)

Järilänvuoren pohjavesialue (nr 0207951, I-luokka), jatkuu etelässä Harjavaltaan ja Kokemäelle (kartta 12)

Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 41 1 ha Torttila IV, - runsat puolet montusta täytetty - tuotujen maiden kapse- 2 10 m maan- orgaanis- ja hienoainespitoisella lointi vesitiiviiden kerrosten Hk kaato- maalla alle paikka - valvottava, että tuodaan vain puhdasta maata 42 1.4 ha Torttila IV - kaivo pohjalla - rinteiden loivennus ja 2 15 m - jyrkät rinteet verhoilu Hk - paljas maa - paahderinteiden perusta- - heikko puusto minen

Kartta 12.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 61 Viikkala-Pirilän pohjavesialue (nr 0253151, I-luokka), jatkuu etelässä Harjavallan puolelle (kartta 17)

Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 05 1 ha Pirilä IV - jyrkät rinteet - rinteiden loivennus 3 10 m - vesakoitunut/metsittynyt siirtämällä hiekkaa rinteitä Hk - vähäistä kotitarveottoa montun pohjalle - verhoilu ja istutukset 06 0.7 ha Pirilä IV, - multaa ja kivennäismaata tuotu - seurataan, että täytetään 2 11 m maan- - myös asfaltin ja betonin jäänteitä vain puhtaalla mineraali- Hk kaato- - vesakoitunut maalla paikka - vähäistä kotitarveottoa - puuston harvennus - verhoilu - kapselointi maankaadon loputtua 07 0.2 ha Viikkala IV (mai- - vanha ja pieni 4 6 m semoi- - ei maastohavaintoa Hk tunut) 08 7.1 ha Viikkala IV - jyrkät rinteet - seurataan 3 12 m - otto tulee ehkä jatkumaan - maisemointi esim. ulkoi- HHk - matala samea pohjavesilampi lualueeksi - valvottava, ettei tuoda jätteitä 09 2.4 ha Viikkala IV, ve- - Viikkalan vedenttamo 4 12 m denot- - raudanpoistosadetuskenttä Hk tamo pohjalla, muuten metsittynyt - jyrkät rinteet 10 0.2 ha Viikkala IV, - myös puutarhajätettä ja roskia - orgaanisen aineksen ja 1 8 m maan- tuotu roskien tuonti kielletään Hk kaato- - sijaitsee n. 100 m:n päässä Viikka- - kuopan peittäminen vettä paikka lan vedenottamosta heikosti läpäisevällä aineella 11 0.6 ha Viikkala IV, - mineraalimaalla täytetty suurin osa - valvotaan alueelle tuota- 2 10 m maan- kuopasta van aineksen laatua Hk kaato- - sijaitsee alle 200 m:n päässä Viik- - roskien tuonti ehdot- paikka kalan ottamosta tomasti kiellettävä - verhoillaan lopuksi hu- musmaalla ja istutetaan kasvillisuutta 12 0.6 ha Viikkala IV - metsittynyt 4 7 m Hk

62 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Kartta 17. Haistila-Ravanin pohjavesialue (nr 02885651, I-luokka), jatkuu pohjoisessa Ulvilan puolelle (kartta 21)

Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 01 0.8 ha Anola IV, ve- - Ulvilan käytössä oleva Anolan ot- 4 9 m denot- tamo Hk tamo - metsittynyt - ah-alue 02 0.8 ha Anola IV - vesakoitunut 4 6 m - ah-alueen rajalla Hk 03 1.5 ha Anola IV, - multaa, kantoja ja roskia läjitetty - maankaadon kieltäminen 1 9 m maan- reunalta - tuodun materiaalin peit- Hk kaato- - maansiirtokone reunalla täminen vettä pidättävällä paikka - jyrkät rinteet aineksellä - ei aluskasvillisuutta - verhoilu ja istutukset - ah-alueen rajalla - puomit 04 3.1 ha Anola V - osittain luiskattu - seurataan 3 6 m - varastokasoja Hk 05 1.3 ha Anola V - kantoja maata läjitetty reunalta - maankaadon kieltäminen 3 10 m - seurataan Hk 06 1.2 ha Anola IV - tiheä sekapuusto - puuston harvennus 2 12 m - jyrkät rinteet - rinteiden loivennus mah- Hk dollisuuksien mukaan 07 1 ha Anola IV - tiheä puusto - puuston harvennus 2 8 m - jyrkät rinteet Hk 08 1.6 ha Anola IV - tiheä puusto - puuston harvennus 2 8 m - jyrkät rinteet - rinteiden loivennus mah- Hk dollisuuksien muakan 09 2.2 ha Anola IV - täysin metsittynyt - puuston harvennus 2 8 m - jyrkät rinteet - rinteiden loivennus mah- Hk dollisuuksien mukaan 10 1 ha Anola IV - tiheä lepikkö - puuston harvennus 2 12 m - jyrkät rinteet - rinteiden loivennus mah- Hk dollisuuksien mukaan

Kartta 21.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 63 6.6 Luvia

Hanninkylän pohjavesialue (nr 0244202, I-luokka) (kartta 22)

Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 01 0.16 ha Hanninkylä IV - ruovikkoinen matala pohjavesilampi - lammikon täyttäminen 3 3.5 m - hk-kivikallio 4-5 m:n syvyydellä puhtaalla karkealla maalla Sr maanpinnasta (maatutka) 02 0.2 ha Hanninkylä IV - ruovikkoinen matala pohjavesilampi - lammikon täyttäminen 3 3.5 m - suljettu ja kunnostettu kaatopaikka puhtaalla karkealla maalla Sr vieressä - hk-kivikallio n. 5 m:ssä maanpinnasta (seisminen) 03 0.1 ha Hanninkylä IV - ruovikkoinen matala pohjavesilampi - lammikon täyttäminen 3 3 m - hk-kivikalio 4-5 m:ssä maanpin- puhtaalla karkealla maalla Sr nasta (seisminen) - kunnosaminen hankalaa vedenottamon läheisyyden vuoksi

Juvamäen pohjavesialue (nr 0244201, 1-luokka) (kartta 22)

Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 01 0.7 ha Murro IV - ruovikkoinen pohjavesilampi 4 3 m - hk-kivikallio 9-10 m:n syvyydellä Sr maanpinnasta (seisminen)

Kotkajärven pohjavesialue (nr 0244203, I-luokka) (kartta 23)

Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 01 0.17 ha Määrvuori IV - vanha ja osin sammaloituneet 4 3 m rinteet Hk - pinnassa lohkareita - kallio 6-8 m:ssä maanpinnasta 02 0.14 ha Määrvuoren- IV - seulottu hiekkakasa 4 3 m niiittu - moreenialue loHkMr - isoja lohkareita - hk-kivikallio n. 13 m:ssä

64 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Kartta 22.

Kartta 23.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 65 6.7 Ulvila

Haistila-Ravanin pohjavesialue (nr 0288651, I-luokka), jatkuu etelässä Nakkilan puolelle (kartta 21)

Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 11 1.4 ha Anola IV - erittäin tiheä männikkö - metsänhoito 3 8 m - sammaloitunut ja jäkälöitynyt osit- Hk tain 12 0.5 ha Anola IV - harva nuori männikkö 4 2.5 m - pohja jäkälöitynyt Hk 13 4.2 ha Anola IV - polkuja - mahdollinen kunnostus 2 10 m - vesakoitunut, osin jäkälöitynyt erikseen laadittavan suun- Hk - vaihteleva maasto nitelman mukaisesti - matala pohjavesilampi - voisi jättää paahderinteitä

14 2.4 ha Anola IV - polkuja - mahdollinen kunnostus 2 10 m - metsittynyt, jäkälöitynyt ja sam- erikseen laadittavan suun- Hk maloitunut osittain nitelman mukaisesti - pohjavesilampia - LAVA-kuntokartoitus tehty 15 1.6 ha Anola III - luiskattu - ajon estäminen puomein 2 10 m - ei puustoa eikä aluskasvillisuutta - verhoilu ja istutukset Hk - ajojälkiä - LAVA-luontokartoitus tehty 16 1.4 ha Anola IV - tuoreita kaivujälkiä - mahdollinen kunnostus 2 3 m - hiekkakasoja yhdessä muun monttu- Hk alueen kanssa 17 2.8 ha Anola IV - pohjavesilampi - öljysäiliön poisto 2 8 m - vesakoitunut - mahdollinen kunnostus Hk - suojaamaton öljysäiliö pohjalla yhdessä muun monttu- alueen kanssa 18 0.5 ha Anola IV - täysin vesakoitunut - mahdollinen kunnostus 3 9 m - jyrkät rinteet voisi heikentää hetkellisesti Hk vieressä olevan ottamon vedenlaatua - ei varsinainen riski pohjavedelle - puuston harvennus 19 1.2 ha Anola IV, ve- - Haistilan vedenottamo 4 9 m denot- - alue aidattu Hk tamo 20 0.8 ha Anola IV, ve- - Haistilan vedenottamo, kaivo 1 4 9 m denot- Hk tamo 21 2 ha Ravani IV - urheilukenttä 4 7 m - osittain metsittynyt Hk 22 0.6 ha Ravani IV - vesakoitunut (pajua ym.) - puuston harvennus 3 8 m - jyrkät rinteet - rinteiden loivennus mah- Hk dollisuuksien mukaan 23 0.6 ha Ravani IV - jääkiekkokaukalo ja leikkikenttä 4 5 m Hk 24 1.1 ha Ravani IV - tiheä metsä (mäntyä ja koivua) - jätteiden tuonti estettävä 3 4 m - vähän puujätettä, pahnoja ja kieltokyltein/puomein Hk omenia läjitetty

66 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 25 0.6 ha Ravani IV - vesakoitunut (pajua ym.) - puuston harvennus 3 8 m - jyrkät rinteet - rinteiden loivennus mah- Hk dollisuuksien mukaan 26 0.6 ha Ravani IV - vesakoitunut (pajua ym.) - puuston harvennus 3 8 m - jyrkät rinteet - rinteiden loivennus mah- Hk dollisuuksien mukaan

Kartta 21.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 67 Levanpellon pohjavesialue (nr 0229301, I-luokka) (kartta 24)

Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 01 2.7 ha Levanpelto IV - kalalampi (verkkorakennelmia ym.) - rantojen siistiminen 3 n. 4 m - rannat pusikoituneet

02 0.5 ha Levanpelto IV - vesakoitunut - kunnostusmahdollisuus 3 n. 4 m - matala lampi selvitettävä erikseen 03 1.3 ha Levanpelto IV (mai- - mökkilampi 4 n. 4 m semoitunut) 04 0.16 ha Levanpelto IV (mai- - metsittynyt 4 4 m semoitunut) 05 0.9 ha Levanpelto IV (mai- - metsittynyt, osin peltoa 4 3.5 m semoitunut) 06 0.8 ha Levanpelto IV (mai- - pohjavesilampi 4 n. 4 m semoi- - 2 mökkiä rannalla tunut) 07 0.44 ha Levanpelto IV (mai- - metsittynyt ja jäkälöitynyt 4 4 m semoitunut) 08 0.4 ha Levanpelto IV (mai- - metsittynyt ja jäkälöitynyt 4 2.5 m semoitunut) 09 0.26 ha Levanpelto IV (mai- - metsittynyt 4 4 m semoi- kiSr tunut) 10 0.6 ha Levanpelto IV - matala pohjavesilampi - lammen syvennys tai peit- 3 7 m - metsittynyt osittain täminen kiSr - jyrkät risukkoiset rinteet - vesakon harvennus 11 2.7 ha Levanpelto I - luiskattu hyvin 4 5 m - heiniä kylvetty 12 5 ha Levanpelto IV - vanha varasto - romujen poisto 1 6 m - öljysäiliö, tynnyreitä, betonia, rau- - pintaverhoilu Sr taa - puomit - pohjavesilampi 13 0.5 ha Levanpelto IV - metsittynyt tiheästi - metsänhoito 3 7 m Sr 14 0.1 ha Levanpelto IV - metsittynyt 4 4 m Sr 15 0.6 ha Levanpelto IV - mökki rakenteilla montun keskellä - seurataan, ettei jätevettä 4 6 m olevalle kalliokohoumalle pääse imeytymään maas- Sr toon

68 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Kirkonkylän pohjavesialue (nr 0229302, I-luokka) (kartta 25)

Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 01 0.2 ha Kullaan IV, ra- - iso ja pieni varasto rakenettu 4 6 m kirkonkylä ken- Sr nettu 02 0.4 ha Kullaan IV - vanha ja metsittynyt 4 6 m kirkonkylä Sr 03 0.13 ha Kullaan IV - autonromu ja muita roskia vähän - romujen poisto 3 5 m kirkonkylä - vanha ja vesakoitunut täysin 04 0.1 ha Kullaan IV (mai- - vanha ja metsittynyt 4 5 m kirkonkylä semoitunut) 05 0.13 ha Kullaan IV (mai- - vanha ja metsittynyt 4 5 m kirkonkylä semoitunut) 06 0.5 ha Kullaan IV (mai- - metsittynyt 4 7 m kirkonkylä semoi- - pohja sammaloitunut tunut) 07 2.9 ha Kullaan IV - jyrkät rinteet - metsänhoito 3 13 m kirkonkylä - tiheä koivikko, leppää ja pajua - kunnostusmahdollisuus loSr arvioitava tarkempien tutki- musten pohjalta 08 0.4 ha Kullaan IV - kattotiilimurskaa reunalla ja vähän - roskien tuominen 3 13 m kirkonkylä muuta roskaa kiellettävä loSr - kunnostusmahdollisuus arvioitava tarkempien tutki- musten pohjalta 09 0.44 ha Kullaan IV - täysin metsittynyt 4 5 m kirkonkylä loSr 10 0.22 ha Kullaan IV - täysin metsittynyt 4 7 m kirkonkylä loSr 11 1.5 ha Kullaan IV - metsittynyt 4 6 m kirkonkylä - louhikkoa pohjalla loSr - tiheä puusto

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 69 Kartta 24. Kartta 25.

Paluksen pohjavesialue (nr 0229303, I-luokka) (kartta 26)

Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 01 n. 4 ha Palus IV - alueella hirsilaavu ja nuotiopaikka - kunnostus erikseen laadit- 1 n. 12 m - puomi asennettu tien päähän tavan suunnitelman mu- Lo+Sr - laaja matala pohjavesiallas kaisesti - veden pinta 10 cm Palusjärven pinnan alapuolella 02 6.3 ha Palus IV - puomi tien päässä - kunnostus erikseen laadit- 1 12 m - pohja sammaloitunut tavan suunnitelman mu- Lo+Sr - öljysoran pohjalla paikoin kaisesti - vesakoitunut tiheästi - isoja pohjavesialtaita 03 6.3 ha Palus IV - lähes läpipääsemätöntä risukkoa - kunnostus erikseen laadit- 1 12 m - lohkareikkoa tavan suunnitelman mu- Lo+Sr - isoja pohjavesialtaita kaisesti - Paluksen vesiosuuskunnan ottamo reunalla

70 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 04 3.7 ha Palus IV - tie Palusjärven uimapaikalle - kunnostus erikseen 1 14 m - vesakoitunut laadittavan suunnitelman Lo+Sr - isoja pohjavesialtaita mukaiseti - Paluksen vesiosuuskunnan vedenottamo reunalla (porakaivo) - kallio 5-7 metrissä (seisminen) 05 1 ha Palus IV - jyrkät rinteet - romujen poisto 1 14 m - vesakoitunut - kunnostus erikseen Lo+Sr - romuja laadittavan suunnitelman - isoja pohjavesialtaita mukaiseti - kalankasvatusta 06 1.6 ha Palus I - maisemoitu kotilammeksi 4 6 m - myös reunat varsin hyvin maise- Lo+Sr moituneet

Kartta 26.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 71 Harjakankaan pohjavesialue (nr 0253751, I-luokka), jatkuu luoteessa Noormarkun puolelle (kartat 26-27)

Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 01 1 ha Palus IV, piha- - 2 autonromua - öljysäiliön suojaus tai 3 6 m aluetta - puutavaraa poisto kiSr - suojaamaton öljysäiliö - seurataan - sorakasoja ja kuormain paikalla 02 0.3 ha Palus IV (mai- - lampi 4 6 m semoi- kiSr tunut) 03 0.2 ha Palus IV (mai- - lampi 4 n. 4 m semoi- - rannat pusikoituneet Sr tunut) 04 2 ha Palus IV (mai- - lampi 4 n. 4 m semoi- - asutusta rannoilla Sr tunut) 05 1.6 ha Palus IV (mai- - rannoiltaan täysin vesakoitunut - maisemoiva otto voisi 3 n. 5 m semoi- pohjavesilampi tulla kysymykseen Sr tunut) - ruskea humuspitoinen vesi - tutkittava kerrostuman - telkänpönttöjä asennettu laajuus ja mahdolliset kal- - kallio näkyvissä paikoin liokynnykset - puuston harvennus 06 4 ha Keltakangas IV (mai- - matala ja osittain ruovikoitunut 4 3 m semoi- - pohjavesilampia loSr tunut) - isoja lohkareita - linnunpönttöjä asennettu

Kartta 27.

72 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 6.8 Pori

Ulasoorin-Vähärauman pohjavesialue (nr 0260901, I-luokka) (kartta 28)

Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 01 1.7 ha Vähärauma IV (mai- - rannat pusikoituneet 4 3.5 m semoi- - ei hyötykäyttöä Hk/Sa tunut) 02 2.5 ha Vähärauma IV (mai- - rannat pusikoituneet 4 3.5 m semoi- - ei hyötykäyttöä Hk/Sa tunut) 03 5.2 ha Vähärauma IV (mai- - savea otettu (?) 4 3.5 m semoi- - rannat pusikoituneet Hk/Sa tunut) - ei hyötykäyttöä

Kartta 28.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 73 Kaapolan vesialue (nr 0253752, II-luokka), jatkuu idässä Noormarkun puolelle (kartta 29)

Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 01 0.9 ha Kankaankul- IV - matalia pohjavesilampia - selvitys kerrostuman mit- 3 2.5 m ma - reunat metsittyneet tasuhteista Hk - kallio 7-8 m:ssä kuopan pohjalta - kunnostus virkistyskäyt- (POSKI-kairaus) töön (?)

Kartta 29.

74 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Lampin pohjavesialue (nr 0260907, II-luokka) (kartta 30)

Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 01 2.8 Lamppi IV - iso pohjavesiallas 4 4 m - rannat metsittyneet Hk 02 1.6 ha Lamppi IV - matala, ruovikoitunut pohjavesi- - metsänhoito 2 4.5 m lampi - kunnostus erikseen laadit- srHk - reunat pusikoituneet tiheästi tavan suunnitelman mukaan - kallio 1-4 m:ssä kuopan pohjalta (maatutka) 03 1.1 ha Lamppi IV - matala, ruovikoitunut pohjavesi- - metsänhoito 2 4.5 m lampi - kunnostus erikseen laadit- Sr+Lo - reunat pusikoituneet tihesäti tavan suunnitelman mukaan 04 0.3 ha Lamppi IV - pohjavesilampi - metsänhoito 2 3 m - reunat pusikoituneet tiheästi - kunnostus erikseen laadit- Sr+Lo tavan suunnitelman mukaan 05 0.2 ha Lamppi IV - pohjavesilampi - metsänhoito 2 3 m - reunat pusikoituneet tiheästi - kunnostus erikseen laadittavan suunnitelman mukaan 06 0.5 ha Lamppi IV - pohjavesilampi - metsänhoito 2 3 m - reunat pusikoituneet tiheästi - kunnostus erikseen laadit- loSr tavan suunnitelman mukaan 07 0.4 ha Lamppi IV - tiheä risukko - metsänhoito 2 4.5 m - kunnostus erikseen laadit- kiSr tavan suunnitelman mukaan 08 1.7 ha Lamppi IV - risukkoa - metsänhoito 2 4 m 09 0.4 ha Lamppi V - koneita ja romua vähän - seurataan 3 6 m loSr 10 0.8 ha Lamppi IV - täysin vesakoitunut - metsänhoito 3 4 m 11 1 ha Lamppi IV - iso pohjavesilampi - metsänhoito 2 3 m - rannat metsittyneet tiheästi - kunnostus erikseen laadit- loSr tavan suunnitelman mukaan 12 0.85 ha Lamppi IV - iso pohjavesilampi - metsänhoito 2 3 m - rannat metsittyneet tiheästi - kunostus erikseen laadit- loSr tavan suunnitelman mukaan 13 0.7 ha Ylikylä IV - talon kohdalla vähän romua - romujen poisto 3 3.5 m - pieni pohjavesilampi Sr - ah-alueen raja 14 0.2 ha Ylikylä IV (mai- - pieni pohjavesilampi 4 4 m semoi- - vanha Sr tunut) - ah-alue 15 0.6 ha Ylikylä IV - multaa, moreenia, rakennusjätettä - maankaadon kieltäminen 2 3 m maan- - ah-alue - selvitys tuodun jätteen Sr kaato- laadusta paikka - peitetään ja verhoillaan

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 75 Kartta 30.

Ahlaisten pohjavesialue (nr 0260902, I-luokka) (kartta 31)

Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 01 0.5 Ahlainen IV - osittain metsittynyt - puutarhajätteen siis- 2 7 m - tuoreita leikkauksia timinen - ei pohjakasvillisuutta - jätteiden tuonnin - puutarhajätettä kieltäminen kyltein/ puomein 02 0.5 ha Ahlainen IV - maatalouskoneita 4 5 m - osittain maisemoitunut kiSr - vanha 03 0.18 ha Ahlainen IV - jonkin verran puutarhajätettä - jätteiden tuonnin 3 5 m - metsittynyt kieltäminen Sr - siistiminen 04 3 ha Ahlainen IV - murskekasoja 4 3 m - osittain vesakoitunut Hk+Lo - varasto reunalla

76 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 05 0.16 ha Ahlainen IV (mai- - metsittynyt 4 3.5 m semoi- - kuntopolku menee läpi Hk tunut) 06 1.4 ha Ahlainen IV (mai- - metsittynyt ja jäkälöitynyt - jätteiden tuonti kiellettävä 4 9 m semoi- - puutarajätettä vähän kiSr tunut) - kannaksia 07 0.4 ha Ahlainen IV - puutarhajätettä vähän 4 3 m - vesi pohjalla Sr+Lo 08 1.3 ha Ahlainen IV, ve- - Ahlaisten vedenottamo 4 3.5 m denot- - jäkälöitynyt osin kiSr+Lo tamo - pohjavesilampi - puustoa 09 0.13 ha Ahlainen IV - vesakoitunut 4 3 m kiSr+Lo

Kartta 31.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 77 6.9 Noormarkku

Harjakankaan pohjavesialue (nr 0253751, I-luokka), jatkuu kaakossa Ulvilan puolelle (kartta 27)

Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 07 0.3 ha Harjakangas IV (mai- - pohjavesilampi 4 4 m semoi- - reunat metsittyneet Sr tunut) 08 7.8 ha Harjakangas IV (mai- - rinteitä paikoin tasoiteltu 4 8 m semoi- - paljolti jäkälöitynyt Sr tunut) - lehtipuita

Finpyyn pohjavesialue (nr 0253702, I-luokka) (kartta 27)

Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 01 2.2 ha Harjakangas II - luiskattu jonkin verran 4 8 m - kasvillisuus tarttunut melko hyvin kiSr 02 0.6 ha Harjakangas IV - jyrkät rinteet - romujen poisto viereiseltä 4 7 m - osittain metsittynyt tontilta kiSr - länsipään reunalla rautaromua, autonromuja ja öljysäiliö 03 0.5 ha Harjakangas IV - tyhjä öljysäiliö ja -tynnyri betonin - säiliön ja tynnyrin poisto 3 6 m päällä Sr - vanha pieni varastorakennus 04 0.6 ha Harjakangas IV - allas rakennettu pohjalle 4 7 m - kylätalo ja muistomerkki reunalla kiSr - kuntopolku - paljolti maisemoitunut 05 0.2 ha Harjakangas IV - rannoiltaan vesakoitunut matala 4 5 m lampi Sr 06 0.24 ha Harjakangas IV, - maata, puutarha- ja hakkuujätettä - selvitys tuodun maan 1 4 m maan- kasattu laadusta kaato- - matala ruovikkoinen pohjavesilampi - maankaato kiellettävä paikka 07 0.21 ha Harjakangas IV - rannoiltaan vesakoitunut matala - lammen täyttö puhtaalla 2 3 m lampi karkealla maalla 08 0.26 ha Harjakangas IV - matala lampi - lammen täyttö puhtaalla 2 2.5 m - rannoiltaan vesakoitunut karkealla maalla Sr 09 3.5 ha Harjakangas IV - matalia humuspitoisia isoja lampia - osa lammista täytetään, 2 3.5 m - reunat tiheästi vesakoituneet osa syvennetään Sr - kallio 9-10 m:n syvyydellä (seis- - reunojen siistiminen minen) - kunnostus erikseen laadittavan suunnitelman mukaan 10 0.7 ha Harjakangas IV - alueelle tyypillinen tiheästi metsit- - osa lammesta täytetään, 2 3.5 m tynyt kosteapohjainen monttu osa syvennetään Sr - matala pohjavesilampi - reunojen siistiminen - kunnostus erikseen laaadittavan suunnitelman mukaan

78 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 11 0.7 ha Pehkusuo IV - tiheästi metsittynyt - metsänhoito 2 3.5 ha - lammikko - lammen muotoilu Sr - kallio 2-3 m kuopan pohjasta (seis- (syventäminen/täyttö) minen) 12 1.8 ha Pehkusuo IV - lammikoiden välitilat täysin pusikoi- - metsänhoito 2 3.5 m tuneet - kunnostus erikseen laadit- Sr - luoteispää maisemoitu (?) tavan suunnitelman mukaan 13 1.4 ha Pehkusuo IV - jäkälöitynyt ja sammaloitunut 2 4 m - kalliopaljastuma keskellä Sr - pohjavesi ajoittain näkyvissä - pohja kostea ja ruovikoitunut

14 2.2 ha Pehkusuo IV - tiheästi metsittynyt - metsänhoito 2 4.5 m - pohjavesi paikoin näkyvissä Sr - kaakkoispää maisemoitu (?) - kallio 6-9 m:n syvyydellä (seisminen) 15 1.8 ha Pehkusuo IV - vesakoitunut - lammen muotoilu 2 3 m - humuspitoinen pohjavesilampi (syventäminen/täyttö) Sr 16 2.7 ha Pehkusuo IV - vanha ja vesakoitunut - osa lammista yhdistetään, 2 3.5 m - matalia ruskeavetisiä pohjavesi- muotoillaan ja syvennetään, Sr lampia osa peitetään 17 0.5 ha Pehkusuo II - luiskattu 4 3.5 m - kasvillisuus lähtenyt kasvamaan- Sr melko hyvin 18 0.35 ha Pehkusuo IV - matala pohjavesilampi - metsänhoito 4 4.5 m - reunat pusikoituneet täysin Sr - rinteet sammaloituneet 19 0.35 ha Pehkusuo IV (mai- - pieni vaja pohjalla 4 4.5 m semoi- - vanha kaivo Sr tunut) - hyvin kasvettunut 20 0.36 ha Pehkusuo IV, - puujätettä, mutta voi olla muutakin - selvitys tuodun maan 2 3 m maan- laadusta Sr kaato- - maankaadon kieltäminen paikka kyltein/puomein

Kartta 27.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 79 6.10 Pomarkku

Pomarkussa on ainoastaan yksi pieni pohjavesialue (Keltonlähde), jonka maaperä on pääasiassa moreenia, silttiä ja savea eikä siellä ole ollut maa-ainesten ottoa. Kunnan aluella ei muuallakaan kaivutoimintaa ole juuri ollut. Pomarkussa ei ole harjuja eikä muitakaan laajoja sora- ja hiekkakerrostumia.

6.11 Merikarvia

Paulakankaan pohjavesialue (nr 0248402, I-luokka) (kartta 32)

Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 01 1 ha Paulakangas IV - rantakerrostumaa kaivetttu silokal- 4 2.5 m lion päältä kiSr+Lo 02 0.4 ha Paulakangas IV (mai- - ohut rantakerrostuma poistettu 4 1 m semoi- - vanha, sulautuu maisemaan kiSr tunut) 03 0.3 ha Paulakangas IV - olkia ja purua tuotu 4 2.5 ha - vesakoitunut Hk

Kuvaskankaan pohjavesialue (nr 0248401, I-luokka) (kartta 32)

Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka 01 2.4 ha Kuvaskangas IV - metsittynyt 4 3 m 02 7.5 ha Kuvaskangas IV, ve- - Kuvaskankaan vedenottamo 4 3 m denot- - taimettunut ja vesakoitunut kiSr tamo - ajojälkiä 03 0.83 ha Kuvaskangas IV - täysin metsittynyt 4 2.5 m kiSr+Lo 04 0.26 ha Kuvaskangas IV - täysin metsittynyt 4 2.5 m kiSr+Lo 05 0.2 ha Kuvaskangas IV, - kaksi romuautoa - siistiminen 2 2.5 m maan- - ruohottunut (maan?)kaatopaikka - puomit kiSr+Lo kaato- - selvitys tuodun jätteen paikka laadusta

80 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Kartta 32.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 81 Taulukoon 3 ja kuvaan 12 on koottu yhteenveto 6.12 Ottoalueiden osuus pohjavesialueilla olevien maa-ainesten ottoaleui- pohjavesialueiden pinta-alasta den lukumäärästä, pinta-alasta ja otetusta maa-ai- nesmäärästä kunnittain.

Taulukkoon 2 (viereinen sivu) on laskettu maa- ainesottoalueiden pinta-alan osuus pohjavesialueiden ja pohjaveden muodostumisalueiden pinta-alasta pohjavesialueittain. Pohjaveden laadun kannalta oleellisempaa on osuus muodostumisalu- eesta kuin koko pohjavesialueesta.

Taulukko 3. Porin seutukunnan pohjavesialueilla olevat (myös toiminnassa olevat) maa- ainesten ottoalueet kunnittain ja otettu ainesmäärä suurin piirtein.

Kunta Ottoalueiden Ottoalueiden Otettu ainesmäärä (milj. km3) lukumäärä pinta-ala (ha) Harjavalta 25 48.4 3.4 Huittinen 80 78.4 3.6 Kokemäki 117 394.1 30 Luvia 6 1.5 0.04 Merikarvia 8 13 0.30 Nakkila 40 45 2.8 Noormarkku 30 37 1.4 Pomarkku 0 0 0 Pori 28 30.1 0.88 Ulvila 79 4.8 Vampula 3 2.3 0.04

Kuva 12. Pohjavesialueilla olevien maa-ainesottoalueiden pinta-alat kunnittain.

82 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 TAULUKKO 2. Maa-aineottoalueiden osuus pohjavesialueiden ja pohjaveden muodostumisalueiden pinta-alasta. Pohjavesialueet on lueteltu harjualueittain järjestyksessä, edeten suunnilleen etelästä pohjoiseen.

Koko alueen pinta-ala/ Kuoppien osuus Kuoppien osuus pv- Pohjavesialueen nimi pohjaveden muodos- Kunta pv-alueen pinta- muodostumisalueen (luokka) tumisalueen pinta-ala alasta (%) pinta-alasta (%) (km2) Huhtamo – Kanteenmaa1 Huittinen 1.33/0.74 7.8 % 14 % (I) Punkalaidun (2.86/1.67)

Vakkila-Huhtamo (I) Huittinen 5.97/2.96 7.5 % 15 % Pöyriälä (I) Huittinen 1.05/0.61 1.4 % 2.5 % Leppäkoski (I) Huittinen 0.65/0.32 3.5 % 7.2 % Karhiniemi (I) Huittinen 2.13/1.07 4.3 % 8.6 % Riitaniitunoja (I) Huittinen 1.99/0.83 2.2 % 5.2 % Huittinen Kuukinmaa (I) Kokemäki 0.37/0.14 - - Äetsä Sahkonkangas (I) Huittinen 2.03/0.56 2.1 % 7.7 % Huittinen Raijala (I) 4.44/2.77 14.8 % 23.8 % Kokemäki Säpilä (II) Kokemäki 6.05/4.01 16.2 % 24.4 % Kakkulainen (II) Kokemäki 0.60/0.25 - - Kynsikangas (II) Kokemäki 1.45/0.99 24.8 % 36.4 % Kokemäki Häyhtiönmaa (I) 1.95/0.83 10.8 % 25.3 % Ulvila Levanpelto (I) Ulvila 1.53/0.60 11.8 % 30 % Ulvila Kirkonkylä (I) (ent. Kullaan 0.93/0.54 7.5 % 13 % Kirkonkylä) Palus (I) Ulvila 1.41/0.78 16.3 % 29.4 % Ulvila Harjakangas (I) 2.81/1.31 6 % 13 % Noormarkku Finpyy (I) Noormarkku 3.05/1.68 7.5 % 13.7 % Keskusta (II) Noormarkku 0.47/0.19 - - Matalakoski (I) Noormarkku 2.22/0.84 1 % 3 %

Noormarkku Kaapola (II) 0.36/0.19 13 % 24.7 % Pori Lamppi (I) Pori 6.86/2.39 1.7 % 5 % Ahlainen (I) Pori 2.37/1.32 3.3 % 6 % Keltonlähde (I) Pomarkku 0.53/0.33 - - Kuvaskangas (I) Merikarvia 3.16/1.99 3.5 % 5.5 % Paulakangas (I) Merikarvia 0.54/0.22 3.1 % 7.7 % Koomankangas-Ilmiinjärvi Kokemäki 8.99/5.98 5.3 % 8 % (I) Köyliö (17.21/11.40) Kokemäki Järilänvuori (I) Harjavalta 24.03/15.67 6.6 % 10.1 % Nakkila Harjavalta Viikkala-Pirilä (I) 4.34/3.11 6.5 % 9 % Nakkila Nakkila Haistila-Ravani (I) 4.40/2.16 8.4 % 17.1 % Ulvila Ulasoori-Vähärauma (I) Pori 1.09/- 8.2 % 8.2 % Metsäkulma (II) Harjavalta 1.71/0.62 1.6 % 4.5 % Kyllijoki (II) Nakkila 1.46/0.43 1.4 % 4.9 % Pyssykangas (I) Nakkila 3.21/1.26 2.7 % 6.9 % Pässi (I) Nakkila 2.05/0.81 2.2 % 5.8 % Kotkajärvi (I) Luvia 0.90/0.42 0.3 % 0.7 % Juvamäki (I) Luvia 0.24/0.09 2.9 % 7.8 % Hanninkylä (I) Luvia 0.34/0.09 1.5 % 5.6 % Vampula Säkylänharju-Virttaan- Alastaro 4.05/1.86 0.6 % 1.2 % kangas3 Säkylä (83.31/63.74) Köyliö

1 Osa alueesta jatkuu Punkalaitumen puolelle (suluissa koko alueen pinta-alat). Laskuissa on huomioitu vain Huittisten osa. 2 Noin puolet alueesta on Karhukuntien ulkopuolella Köyliössä. Laskuissa on huomioitu vain Kokemäen puoleinen osa. 3 Laskuissa on huomioitu vain Vampulan puoleinen osa. Koko alueen pinta-ala on merkitty sulkuihin. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 83 7 Maa- ja kiviainesten otto pohjavesialueiden ulkopuolella

Koska SEMOPOSU-hankkeessa oli tarkoitus alueilta otettu maa-ainesmäärä suurin piirtein. Ha- tarkastella Porin seutukunnan maa-ainesvaroja vainnot esitetään alla olevassa taulukossa kunnit- kattavasti koko tarkastelualueella, otettiin SOK- tain, edeten pääosin etelästä pohjoiseen. Kohteiden KA-kartoitukseen mukaan myös harjualueiden karttanumerot esitetään kunnan nimen perässä. ulkopuoliset maa- ja kalliokiviainesten ottoalueet. Kohteet, jotka ovat lähellä pohjavesialueita, nä- Kartoituksen yhteydessä voitiin tehdä havaintoja kyvät luvussa 6 esitetyissä kartoissa ao. kunnan aineksen laadusta, kerrospaksuuksista ja sijainnis- kohdalla. ta. Tietojen perusteella voitiin laskea myös näiltä

VAMPULA

• Ei havaittuja ottoalueita pohjavesialueiden ulkopuolella (kalkkikivilouhoksia ei tässä yhteydessä huomioida).

HUITTINEN (kartat 5, 6, 33, 34) Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka Hu-01 1.7 ha Rieskala IV - vanha murskauspaikka - lisäotto 3 3 m - sähköt vedetty alueelle - lohkarekasojen murskaus loMr - vähän romua ja asfalttia - romujen poisto - paikoin n. 6 m:n rinteet - karkeaa soraista materiaalia n. 10 m (maatutka) Hu-02 1 ha Pöyriälän- IV, - metsittynyt - seurataan, ettei tuoda 3 3.5 m kangas maan- - täytetty maalla muuta kuin puhdasta maata kaatopaikka Hu-03 0.2 ha Kännönvuori IV, - täytetty savella ja betonijätteellä - seurataan, ettei tuoda 3 6 m maan- - hyvin pyöristyneitä lohkareita muuta kuin puhdasta maata loSr kaatopaikka Hu-04 0.9 ha Huittinen IV (mai- - osittain rakennettu 4 3 m semoi- - sulautuu maisemaan tunut) Hu-05 0.4 ha Hunsvotin- IV - matala ja metsittynyt 4 3 m kangas kiSr Hu-06 3.8 ha Korkeakallio V - kallion murskausta - seurataan 3 20 m kalliolouhos

84 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Kartta 6. Kartta 5.

Kartta 33.

Kartta 34.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 85 KOKEMÄKI (kartat 7, 10, 15, 35) Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka Ko-01 0.7 ha Kooman- V - ranta- ja/tai tuulihiekkaa hyödyn- - seurataan 3 5 m kangas netään Hk Ko-02 2.8 ha Ronkankan- IV - hiekkaa otettu saven (?) päältä - vesakon hoito 4 2 m gas - vesakoitunut täysin Hk Ko-03 0.65 ha Kynsikangas IV - metsittynyt 4 3 m - savi ja moreeni alla Sr - kallio n. 5 m:n syvyydellä (POSKI- kairaus) Ko-04 0.3 ha Kynsikangas IV - koivua ja mäntyä - maisemoiva otto, muotoi- 3 5 m - kalliio 3 m:n syvyydellä kuopan lu ja verhoilu Sr pohjasta (POSKI-kairaus) Ko-05 1.6 ha Kynsikangas II - luiskattu 4 9 m - männyntaimia Sr - ei humusta levitetty - kallio 3 m:n syvyydellä kuopan pohjasta (POSKI-kairaus) Ko-06 1.3 ha Kynsikangas IV (mai- - hento tiheä puusto, osa lumen - maisemoivan oton mah- 3 13 m semoi- painosta kaatunut dollisuus tutkittava Sr tunut) - sammaloitunut ja jäkälöitynyt osit- - tien puoleinen seinämä tain paahderinteeksi (?) - jyrkät rinteet Ko-07 0.75 ha Kynsikangas IV (mai- - metsittynyt tiheästi - maisemoivan oton mah- 3 13 m semoi- - pieni pohjavesilampi dollisuus tutkittava (esim. Sr tunut) - jyrkät rinteet koekaivanto) - kairauksessa todettu savea 3.5 m, jonka alla srMr ainakin 10 m:iin Ko-08 0.4 ha Tiensivun- IV (mai- - ohut moreenista huuhtoutunut 4 2 m kallio semoi- rantakerrostuma loSr tunut) Ko-09 0.3 ha Tiensivun- IV (mai- - ohut moreenista huuhtoutunut 4 2 m kallio semoi- rantakerrostuma loSr tunut)

Kartta 7. Kartta 10.

86 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Kartta 15.

Kartta 35.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 87 HARJAVALTA (kartat 36 ja 37) Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka Ha-01 3.6 ha Palokangas IV (mai- - pientä männikköä - pohjaveden, rakenteen 3 2.5 m semoi- - osittain paljasta maata, osittain ja aineksen laadun lisätut- Hk tunut) jäkälöitynyt kimukset - pieni, matala uimalampi orsivedessä - hk-kivikallio 5-12 m:ssä (seisminen ja maatutka) Ha-02 1.7 ha Palokangas IV (mai- - jäkälää ja sammalta - pohjaveden, rakenteen 2 m semoi- - kanervoitunut ja aineksen laadun lisätut- Hk tunut) - vanha kimukset Ha-03 1 ha Palokangas IV (mai- - harva nuorehko männikkö - pohjaveden, rakenteen 3 3 m semoi- - ei aluskasvillisuutta ja aineksen laadun lisätut- Hk tunut) - pv 6-7 m:ssä (seisminen) kimukset - hk-kivikallio n. 17 m:ssä Ha-04 1.6 ha Hirvikalliio V - ottoalueen rajoja ei ole tarkistettu - seurataan 3 n. 7 m kalliokiviaines

Kartta 36.

Kartta 37.

88 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 NAKKILA (kartat 17, 19, 21, 38) Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka Na-01 5.7 ha Punapakka II - epävirallinen uimapaikka 4 8 m diabaasikallio Na-02 0.23 ha Viikinkulma IV - vanha kotitarvekuoppa 4 2 m - rantakerrostuma moreenin päällä kiSr Na-03 0.16 ha Kaasanmäki IV - pieni pohjavesilampi 4 3 m - vesakoitunut Hk - kallio 8.8 m:n syvyydellä, päällä Hk, Sr ja SrMr (POSKI-kairaus) Na-04 0.9 ha Kaasanmäki I - matala mökkilampi 4 3.5 m - vene rannalla Hk - kallio 6-8 m:n syvyydellä, päällä Sr ja SrMr (POSKI-kairaus) Na-05 0.9 ha Kaasanmäki IV (mai- - paikoin kotitarveottoa - mahdollisuus maise- 3 3.5 m semoi- - metsittynyt ja sammaloitunut moivaan ottoon selvitettävä kiSr+Hk tunut) - crossiajoa - kallio 7.5 m:n syvyydellä kuopan pohjasta, päällä Sr ja SrMr (POSKI- kairaus) Na-06 1.3 ha Anola IV - tiheästi metsittynyt - metsän harvennus 3 7.5 m - jyrkät rinteet - rinteiden loivennus Hk - pieni pohjavesilampi - lammen syventäminen ja laajentaminen Na-07 0.8 ha Selkäkangas IV (mai- - leiripaikan uimapaikka 4 2.5 m semoi- - ohuehkoa rantakerrostumaa srHk tunut) Na-08 1.2 ha Selkäkangas IV (mai- - metsittynyt ja sammaloitunut 4 3 m semoi- - ohuehkoa rantakerrostumaa kiSr tunut) Na-09 0.3 ha Selkäkangas IV - metsittynyt ja sammaloitunut 4 1.5 m (maise- - ohuehkoa rantakerrostumaa srHk moitu- nut) Na-10 0.4 ha Selkäkangas IV (mai- - metsittynyt ja sammaloitunut - pienimuotoinen lisäotto 3 2 m semoi- - ohuehkoa rantakerrostumaa voisi olla mahdollista kiSr tunut) Na-11 2 ha Selkäkangas IV - ohuehkoa rantakerrostumaa - pienimuotoinen lisäotto 3 2 m voisi olla mahdollista kiSr Na-12 2 ha Salomon- IV, ur- - laskettelurinteen alastulomonttu -lammen syvennys ja maise- 3 12 m kallio heilu- - pieni uimalampi, ajoittain kuiva mointi virkistysalueeksi kalliokiviaines alue - kallioseinämien loivennus turvallisiksi Na-13 14 ha Selkätie V - otto suhteellisen alkuvaiheessa - seurataan 3 6 m - vettä tulee monttuun diabaasikallio

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 89 Kartta 17.

Kartta 19.

90 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Kartta 21.

Kartta 38.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 91 LUVIA (kartat 22, 23, 39) Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka Lu-01 3.5 ha Knaper- IV (mai- - ohuehkoa rantakerrostumaa kai- 4 2 m nummi semoi- vettu kiHk tunut) - matalia pohjavesilampia - uutta ottoa vähän Lu-02 1 ha Knaper- IV, - peitetty vanha maankaatopaikka 4 2.5 m nummi maan- - ohuehkoa kivistä rantakerrostumaa kiSr kaato- kaivettu paikka Lu-03 2 ha Knaper- IV - matalaa rantakerrostumaa kaivettu 4 1.5 m nummi - ei maastohavaintoa (ilmakuva- kiHk havainto) Lu-04 17 ha Knaper- IV - paljon lohkareita 4 1.5 m nummi - vesakoitunut loMr Lu-05 5.3 ha Knaper- V - pinnalta kaivettu n. 2 m lohkareista 3 10 m nummi moreenia (kulmikasta hiekkakiveä) loMr+diabaasi - diabaasin louhintaa Lu-06 2.7 ha Knaper- V - hiekkamoreenia kaivettu - seurataan 3 4 m nummi - moreenin kivet lähes pelkästään hkMr+diabaasi hiekkakiveä - silodiabaasikallio alla - jonkin verran rautaromua tuotu Lu-07 1.3 ha Luvia N IV - kivistä moreenia murskattu - selvitys mahdollista lisäot- 3 2 m - seultotuja varastokasoja jätetty toa ajatellen loMr - kivet lähes pelkästään hiekkakiveä Lu-08 1 ha Sydinrinta IV - ohut kivinen rantakerrostuma kuo- - romujen poisto 3 2 m rittu moreenin päältä, myös hiek- kiSr/Mr kaista moreenia vähän kaivettu - paljon romua montun reunalla ja montulle vievällä tiellä Lu-09 0.8 ha Murro IV - osittain sammaloitunut - muotoilu ja verhoilu 3 3 m - enimmäkseen paljas maa - maisemoiva otto Hk/sr - vähäistä kotitarveottoa - nuotiopaikkoja - hiekkakivikallio pohjalla Lu-10 0.8 ha Jäneskan- IV - moreenin lohkareita murskattu - romun poisto 3 2 m nonnummi - murske- ja lohkarekasoja hkMr+Lo - iso kanala rakennettu alueelle - rautaromua kaakkoispäässä - Sr ja SrMr 6.5 m syvyydelle kuopan pohjalta (POSKI-kairaus) Lu-11 3.7 ha Röyskä IV - ohut huuhtoutunut moreeni kaive- 4 1.5 m ttu pois loMr - silodiabaasikallio pohjalla - osittain vesakoitunut Lu-12 0.4 ha Määrvuori IV (mai- - metsittynyt ja sammaloitunut 4 4 m semoi- loSr tunut) Lu-13 0.2 ha Määrvuori IV (mai- - pieni tuorehko leikkaus 4 2.5 m semoi- - vieressä täysin maisemoituneita loSr tunut) vanhoja matalia kuoppia Lu-14 0.2 ha Möysärin- IV (mai- - sulautuu maisemaan 4 2 m ahde semoi- - kasvaa lehtipuuta Hk tunut) - kallio pohjalla

92 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Kartta 22. Kartta 23.

Kartta 39.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 93 ULVILA (kartat 21, 25, 26, 40-47) Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka Ul-01 2.9 ha Hietakangas II - osa maisemoitu - uimapaikkaa voisi 4 2 m - matala uimalampi syventää ja laajentaa, jos Hk aines sopivaa Ul-02 0.5 ha Haistila IV - silttinen vähäkivinen moreeni 4 3 m - tiheä lepikkö sihkMr Ul-03 2.4 ha Selkäkangas IV (mai- - ohutta kivistä rantakerrostumaa 4 1 m semoi- kaivettu kiSr tunut) - puita kaadettu hiljattain Ul-04 1.1 ha Mäntyniitun- IV - huuhtoutunutta moreenia ja ran- 4 2 m mäki takerrostumaa kaivettu Hk - metsittynyt Ul-05 10.1 ha Härkihaka V - seurataan 3 12 m kalliokiviaines Ul-06 12.6 ha Kuorila V - asfalttiasema - seurataan 3 12 m kalliokiviaines Ul-07 2.5 ha Kuorila V - seurataan 3 12 m kalliokiviaines Ul-08 0.7 ha Vuoren- IV - tyhjiä tynnyreitä pohjalla+muuta - romujen ja roskien poisto 3 8 m perko roskaa vähän - puomit/roskien tuonnin kalliokiviaines - vesi ajoittain pohjalla kieltokyltit - vesakoitunut Ul-09 0.2 ha Puhju IV (mai- - sulautunut maastoon 4 2 m semoi- loMr tunut) Ul-10 0.3 ha Puhju IV - ruohottunut ja vesakoitunut - alueen moreenit voisivat 4 2 m maankaatopaikka soveltua pienimuotoiseen loMr - alueen moreeni hyvin lohkareista maa-ainesten ottoon pinnaltaan - hienoainesta vähän Ul-11 0.2 ha Leineperi IV - aineksessä isoja, halkaisijaltaan - alueen moreenit voisivat 4 3.5 m 50-100 cm:n lohkareita soveltua pienimuotoiseen losrMr - matriksi hiekkaista maa-ainesten ottoon Ul-12 1.2 ha Mäntykangas IV - vesakoitunut osittain - alueen moreenit voisivat 4 2.5 m - sulautuu maastoon soveltua pienimuotoiseen losrMr - kallio pohjalla maa-ainesten ottoon UL-13 0.1 ha Levanpelto V - silttistä ja kivistä moreenia 3 1.5 m - kaivetaan ohuena kerroksena kiMr Ul-14 0.24 ha Kangas IV - metsittynyt 4 5 m loSr Ul-15 2.6 ha Kuhimakan- IV - iso osa vesakoitunut 4 2 m gas - kanervaa pohjalla losrMr - vanha Ul-16 0.9 ha Laurinkangas III - saunarakennus - alueen moreenit voisivat 4 2 m - pieni lampi kaivettu soveltua pienimuotoiseen losrMr - pintaa muotoiltu hieman maa-ainesten ottoon - aines hyvin lohkareista - lohkareet melko pyöristyneitä ja halkaisijaltaan n. 20-50 cm Ul-17 1.5 ha Hermonk- IV - aines hyvin lohkareista - alueen moreenit voisivat 4 3.5 m angas - lohkareet melko pyöristyneitä ja soveltua pienimuotoiseen losrMr halkaisijaltaan n. 20-50 cm maa-ainesten ottoon

94 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Kartta 21.

Kartta 25.

Kartta 26.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 95 Kartta 41. Kartta 45.

Kartta 42. Kartta 46.

Kartta 43. Kartta 47.

Kartta 44. Kartta 48.

96 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 PORI (kartat 28-31, 48-58) Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka Po-01 0.33 ha Linjaharju IV - matala pohjavesilampi 4 1.5 m hkMr Po-02 0.13 ha Linjaharju IV - matala pohjavesilampi 4 1.5 m - vesakoitunut osittain hkMr Po-03 0.16 ha Linjaharju IV - matala pohjavesilampi 4 1.5 m - vesakoitunut osittain hkMr Po-04 0.17 ha Linjaharju IV - matala pohjavesilampi 4 1.5 m - vesakoitunut osittain hkMr Po-05 0.6 ha Linjaharju IV - tuulihiekkaa kaivettu diabaasisilo- 4 1.5 m kallion päältä keHk Po-06 0.2 ha Makholma IV - tuuli- tai rantahiekkaa kaivettu 4 1.5 m ohuelti Hk - heinittynyt Po-07 1.8 ha Teilinginahde IV - savikiekkoammuntaa harjoitettu - lisäotto (?), jos soveltuvaa 4 2 m - vesi pohjalla ainesta riittävästi Hk/Mr - heinittynyt Po-08 1.3 ha Teilinginahde V - tiivis hiekkainen moreeni, jossa - lisäotto 3 3.5 m teräväsärmäistä hiekkakiveä - roskien tuonti kiellettävä hkMr - sekä hieno- että karkeahiekkaisia linssejä moreenissa - puujätettä ja myös roskia tuotu Po-09 4 ha Alhonkangas III - maisemoitu pengertämällä - lisäoton mahdollisuus 3 4 m - ei puustoa eikä pintahumusta le- selvitettävä, jos moreeni hkMr vitetty käyttökelpoista - matala pohjavesilampi Po-10 0.85 ha Trilloorin- IV - täysin vesakoitunut - vesakon hoito 4 2 m harju Mr Po-11 2 ha Trilloorin- IV - täysin vesakoitunut - vesakon hoito 4 2.5 m harju Mr Po-12 0.76 ha Trilloorin- IV - betonijätettä ja maankaatoa vähän 4 2.5 m harju Mr Po-13 1 ha Trilloorin- IV - rantakerrostumaa kaivettu - lisäotto (?), jos soveltuvaa 3 2.5 m harju - taimettunut ainesta riittävästi kiSr - kallio 1-4 m:ssä (maatutka) Po-14 2.5 ha Trilloorin- IV - rantakerrostuma - lisäotto myös kalliota 3 2.5 m harju - taimettunut louhimalla (?) kiSr - diabaasikallio alla, paikoin n. 4 m:n syvyydessä (maatutka) Po-15 2.7 ha Trilloorin- IV - ohut kivinen rantakerrostuma - lisäotto myös kalliota 3 1.5 m harju kaivettu louhimalla (?) kiSr - diabaasikallio alla Po-16 4.5 ha Trilloorin- IV - suovesi pohjalla 4 1.5 m harju - vesakoitunut osittain kiSr Po-17 0.76 ha Viasvesi IV (mai- - metsittynyt ja sammaloitunut 4 1.5 m semoi- - soraista hiekkaa kaivettu moreenin Hk/Mr tunut) päältä Po-18 5.2 ha Viasvesi IV - vesakoitunut paljolti 4 2 m - lohkareita pohjalla Hk+Lo - kairauksessa hiekkaa todettu olevan noin 10 m:n paksuudelta

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 97 Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka Po-19 2.4 ha Viasvesi IV - vesakoitunut paljolti 4 2 m - hiekkaa kaivettu moreenin päältä Hk+Lo Po-20 0.5 ha Viasvesi IV - vesakoitunut paljolti 4 1.5 m - hiekkaa kaivettu moreenin päältä Hk+Lo Po-21 0.8 ha Viasvesi IV - vesakoitunut paljolti 4 2 m - hiekkaa kaivettu moreenin päältä Hk+Lo Po-22 0.6 ha Viasvesi IV - vesakoitunut paljolti 4 1.5 m - hiekkaa kaivettu moreenin päältä Hk+Lo Po-23 2.8 ha Viasvesi IV - varastoaluetta - lisäoton mahdollisuus 4 2.5 m - ottoa vielä (?) tutkittava Hk - hiekkaa jopa 16 m:n paksuudelta (POSKI-kairaus) Po-24 11 ha Viasvesi V - laajamittainen hiekan jalostus - seurataan 3 3 m - alueelle kaivetaan pohjavesijärvi Hk - hiekkaa n. 5 m paksuudelta Po-25 0.76 ha Viasvesi IV - vesi paikoin pohjalla 4 2 m - vesakoitunut monin paikoin Hk - edelleen vähän kotitarveottoa Po-26 0.43 ha Sudenkallio IV - vesakoitunut 4 1.5 m Hk Po-27 2 ha Sudenkallio IV - vesakoitunut 4 2 m Hk+Lo Po-28 16 ha Sudenkallio IV, osit- - ranta- ja tuulihiekkaa kaivettu - maisemointi suunnitelman 3 3 m tain - moreeni alla mukaisesti Hk ottoa - pohjavesi paljastuneena laajalla - sopisi virkistysalueeksi alueella - kallio paikoin näkyvissä, syvimmil- lään n. 7 m:ssä (kairaus)

Po-29 1.3 ha Sudenkalliio IV - rantahiekkaa kaivettu - lisäotto ja maisemointi 3 1.5 m - lohkareinen pohja suunnitelman mukaisesti Hk+Lo - kallio 4 m:n syvyydellä kuopan - sopisi virkistysalueeksi pohjasta (POSKI-kairaus) Po-30 5 ha Sudenkallio IV, osit- - rantahiekkaa kaivettu - maisemointi suunnitelman 3 2.5 m tain - osittain vesakoitunut mukaisesti Hk+Lo ottoa - hiekkaa 4 m, kallio 4-6 m:ssä kuo- - sopisi virkistysalueeksi pan pohjasta (POSKI-kairaus) Po-31 6 ha Tervasmäki IV (mai- - hiekkakivipitoista moreenia murs- - lisäotto voisi olla mahdol- 4 3.5 m semoi- kattu lista, jos moreeni on sov- hkMr tunut) - metsittynyt ja sammaloitunut pal- eltuvaa jolti Po-32 1.2 ha Santakangas IV - vesakoitunut täysin 4 1.5 m - kostea pohja, joten pohjavesi Hk+Lo lähellä maanpintaa Po-33 1.4 ha Niittumaa IV - lohkareiden ja hiekkainen moreeni 4 5 m - metsittynyt ja sammaloitunut hkMt Po-34 1 ha Hankreeti IV (mai- - huuhtoutunutta kivistä moreenia 4 1 m semoi- kaivettu ohuelti kiSr tunut) - metsittynyt Po-35 0.3 ha Hankreeti IV (mai- - vanha moreenikuoppa 4 2.5 m semoi- - vesakoitunut hkMr tunut)

98 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka Po-36 0.3 ha Hankreeti täytetty - vanha moreenikuoppa 4 2.5 m - pinnaltaan ruohottunut täyttömaa hkMr Po-37 0.45 ha Preiviikin- IV, - ruskea, humuspitoinen pohjavesi 4 2.5 m kangas maan- - täytetty osittain kivisellä maa-ai- Hk/Mr kaato- neksella ja kannoilla paikka Po-38 0.34 ha Preiviikin- IV (mai- - täysin metsittynyt 4 2 m kangas semoi- Hk/Mr tunut) Po-39 3 ha Ulasoori IV, - savipitoista maata ja kantoja tuotu - alueen muotoilu, siistimi- 3 3.5 m maan- - osittain soistunut nen ja pintaverhoilu Hk kaatopaikka Po-40 11 ha Yyteri moot- - moottorirata rakennettu matalaan 4 3 m torirata hiekkakuoppaan Hk - ah-alue Po-41 0.46 ha Yyteri IV - metsittynyt vanha kuoppa 4 3 m - ah-alue Hk Po-42 0.9 ha Kanniston- IV (mai- - uimapaikka 4 20 m kallio semoi- - kallion päältä hieno näköala Porin kiillegneissi tunut) kaupungin suuntaan Po-43 8.6 ha Kiimakalliot V - ottoalue laajenee - seurataan 3 8 m kalliokiviaines Po-44 2.7 ha Kiimakalliot V - ottoalue laajenee - seurataan 3 7 m kalliokiviaines Po-45 6.7 ha Kiimakalliot V - ottoalue laajenee - seurataan 3 12 m kalliokiviaines Po-46 0.43 ha Lampaluoto IV - matala ruovikkoinen pohjavesilampi 4 3 m - pusikoituneet reunat Hk Po-47 1 ha Lampaluoto IV - matala ja metsittinyt 4 3 m - maankaatoa Hk - kallio alueella 2-5 m:ssä Po-48 0.6 ha Lampaluoto IV - matala ja metsittynyt 4 2 m srHk Po-49 4.2 ha Lampaluoto III - hiekkaista moreenia hyödynnetty 4 3 m - luiskattu hkMr Po-50 19 ha Pastuskeri I - kokonaan täyttynyt vedellä 4 n. 10 m - siisti pieni pohjavesijärvi kalliokiviaines - makea vesi huolimatta meren lähei- syydestä Po-51 0.5 ha Anttoora II - täysin metsittynyt 4 2.5 m HkMr Po-52 4.2 ha Kärmekallio III - vanha kalliolouhos 4 n. 10 m - luiskattu kalliokiviaines Po-53 5 ha Aapelinkorpi V - seurataan 3 n. 10 m kalliokiviaines Po-54 0.3 ha Kankaan- IV - ruosteinen 4 2.5 m kulma KHk

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 99 Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka Po-55 0.3 ha Kankaanpää I - uimalampi 4 3 m - vesi n. 1.5 m syvyydellä maanpin- Hk nasta Po-56 0.7 ha Kaapola IV (mai- - metsittynyt ja sammaloitunut 4 4 m semoi- kiSr tunut) Po-57 0.4 ha Ristikallio IV (mai- - uimalampi tontin yhteydessä 4 3 m semoitunut) Po-58 0.3 ha Ristikallio IV (mai- - metsittynyt 4 3 m semoi- - sulautunut maisemaan tunut) Po-59 0.6 ha Ristikallio IV - metsittynyt - mahdollisuus lisäottoon 3 3 m selvitettävä Po-60 1 ha Porttikiven- IV - pohjavesilampia - mahdollisuus lisäottoon 3 3 m korpi - paljolti metsittynyt selvitettävä loSr - kallio noin 2-10 m:n syvyydellä (maatutka) Po-61 2.3 ha Lööholma- IV (mai- - pohjavesilampi 4 10 m viiki semoi- kiillegneissi tunut) Po-62 1.7 ha Ahlainen W IV (mai- - mökkilampi 4 2.5 m semoi- - kalankasvatusta Sr tunut) - ah-alue Po-63 0.3 ha Kellarimäki IV (mai- - osittain luiskattu, osittain metsit- 4 2.5 m semoi- tynyt srhkMr tunut) - hienoainesköyhä moreeni

Po-64 0.5 ha Välikorpi V - murskattua moreenia kasoilla - mahdollisuus lisäottoon 3 3.5 m - kaivinkone paikalla, mutta ei uutta selvitettävä srMr ottoa ollut vähään aikaan

Kartta 28.

100 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Kartta 29.

Kartta 30.

Kartta 31.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 101 Kartta 48.

Kartta 49.

102 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Kartta 50.

Kartta 51.

Kartta 52.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 103 Kartta 53.

Kartta 54.

104 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Kartta 55.

Kartta 56.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 105 Kartta 57.

Kartta 58.

106 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 NOORMARKKU (kartat 27, 29, 59) Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka No-01 25 ha Hirsisuo V - laajamittainen kallio-otto - seurataan 3 20 m diabaasikallio No-02 0.37 ha Noormar- IV - vesakoitunut ja metsittynyt täysin 4 3.5 ha kunkuningas - kallio pinnassa kiSr - ah-alue No-03 0.3 ha Noormar- IV - vesakoitunut ja metsittynyt täysin 4 3 m kunkuningas - ah-alue No-04 0.3 ha Kaapola IV - vesakoitunut ja metsittynyt täysin 4 3 m - kallio 4-5 m:ssä Sr No-05 1.4 ha Kaapola IV - matala pohjavesilampi - vesakon poisto 2 4 m - humuspitoinen vesi - lammen vähäinen Sr - puskittuneet rannat syventäminen ja laajen- - kallio ainakin 8 m:ssä kuopan poh- taminen sekä muotoilu jasta, päällä enimmäiseen Sr - istutukset - voisi soveltua virkistysalueeksi No-06 0.6 ha Susisillan- IV - jätteen keräyspiste alueella 4 3.5 m mäki - maankaatoa sihkMr+Lo POMARKKU • Ei maa-ainesten ottoa.

Kartta 27.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 107 Kartta 29.

Kartta 59.

108 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 MERIKARVIA (kartat 60 - 65) Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka Me-01 0.2 ha Katava- IV - huuhtoutunutta moreenia kaivettu 4 3.5 m kaupunki hkMr Me-02 0.5 ha Kiparinkan- IV - seulottavia sorakasoja - lisäottomahdollisuus tut- 3 3 m gas - aines erittäin lohkareista kittava loSr/srMr Me-03 4 ha Kiparinkan- V - seulottuja murskattuja varastoka- - lisäottomahdollisuus tut- 3 3 m gas soja kittava loSr/srMr - paikoin n. 6 metrin seinämiä - huuhtoutunut moreeni

Me-04 1.2 ha Alakylä V - osin melko vaaleaa ja karkeara- - seurataan 3 12 m keista kiveä migmatiittikal- lio Me-05 1.2 ha Källinkulma IV (mai- - sulautuu maastoon hyvin 4 1.5 m semoi- Hk tunut) Me-06 0.8 ha Källinkulma IV - humuksinen pohjavesilampi - kerrostuman laadun ja 3 1.5 m mittasuhteiden selvitys Hk Me-07 1.7 ha Källinkulma IV - humuksinen pohjavesilampi - kerrostuman laadun ja 3 1.5 m mittasuhteiden selvitys Hk Me-08 3.7 ha Källinkulma IV - humuksinen pohjavesilampi - kerrostuman laadun ja 3 1.5 m mittasuhteiden selvitys Hk Me-09 3 ha Källinkulma IV - humuksinen pohjavesilampi - kerrostuman laadun ja 3 1.5 m mittasuhteiden selvitys Hk Me-10 2 ha Pirttijärvi V - pienimuotoista ottoa - ottoalueen laajentaminen 3 2.5 m - hiekkaa todettu 3-5 m:n paksu- (?) Hk udelta (maatutka) - kunnostus virkistysalueeksi Me-11 3 ha Pirttijärvi V - pienimuotoista ottoa - ottoalueen laajentaminen 3 2.5 ha (?) Hk - kunnostus virkistysalueeksi Me-12 1 ha Hetankeidas I - mökkilampi 4 2.5 m - vesi lähellä maanpintaa Hk Me-13 0.4 ha Saunakorpi IV - hiekkaa kuorittu lohkareikon päältä 4 1.5 m Hk Me-14 0.25 ha Karhuloukas IV - vesi pohjalla 4 1.5 m lohkareikko Me-15 0.3 ha Karhuloukas IV - vesi pohjalla 4 1.5 m lohkareikko Me-16 0.6 ha Karhuloukas IV - isoja lohkareita 4 1.5 m lohkareikko Me-17 1.3 ha Koosoura III - huuhtoutunutta hiekkaista 4 2.5 m moreenia kaivettu hkMr - luiskattu osittain - vesakoitunut monin paikoin

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 109 Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka Me-18 0.6 ha Trolssi IV - romuja - siistiminen 3 3 m - varastoaluetta loMr - aines lohkareista Me-19 0.8 ha Paulakangas IV - lohkareinen moreeni alla (?) - kerrostuman rakenteen 3 1.5 m - metsittynyt osittain selvitys mahdollista lisäot- Hk+Lo toa varten Me-20 0.36 ha Paulakangas IV - lohkareinen moreeni alla (?) - kerrostuman rakenteen 3 1.5 m - metsittynyt osittain selvitys mahdollista lisäot- kiSr+Lo toa varten Me-21 0.8 ha Paulakangas V - rantakerrostumaa kaivettu hieno- - graniitin soveltuvuus kivi- 3 2.5 m rakenteisen suuntautuneen punaisen ainekseksi pitäisi tutkia kiSr+Lo graniitin päältä Me-22 2.2 ha Käppärä- III - rinteitä tasoitettu - kerrostuman mittasuh- 3 3 m kangas - ei pintakasvillisuutta teiden ja lisäoton mahdol- loSr lisuuden selvitys Me-23 3 ha Käppärä- IV - vanha murskain paikalla - kerrostuman mittasuh- 3 4 m kangas - ohut moreeni peittää paikoin soraa teiden ja lisäoton mahdol- loSr lisuuden selvitys Me-24 1.5 ha Kuninkaan- IV - puustoa vähän, paljas maa - kerrostuman mittasuh- 3 5 m mäki - vähäistä kotitarveottoa meneillään teiden ja lisäoton mahdol- kiSr lisuuden selvitys Me-25 0.15 ha Kuninkaan- IV - metsittynyt kerrostuman mittasuh- 3 5 m mäki - kalliopaljastuma vieressä teiden ja lisäoton mahdol- kiSr lisuuden selvitys Me-26 0.22 ha Kuninkaan- IV - täyttynyt humuspitoisella vedellä 4 2.5 m mäki kiSr Me-27 1 ha Mankaneva IV - lohkareinen moreeni alla 4 1.5 m - nuorta männikköä kiSr Me-28 0.75 ha Kaunismäki IV - lohkareinen moreeni alla 4 1.5 m -matala humuspitoinen vesi pohjalla kiSr Me-29 0.6 ha Aallonkangas IV - lohkareinen moreeni alla 4 2.5 m - vesi lähellä pohjaa Hk+Sr+Lo - kallio n. 3 m:n syvyydellä (maatutka) Me-30 0.14 ha Aallonkangas IV - lohkareinen moreeni alla 4 2 m - vesi lähellä pohjaa Hk+Sr+Lo - kallio n. 3 m:n syvyydellä (maatutka) Me-31 1.3 ha Aallonkangas IV - lohkareinen moreeni allla 4 2.5 m - vesi lähellä pohjaa Hk+Sr+Lo - kallio n. 3 m:n syvyydellä (maatutka) Me-32 0.36 ha Kuvaskangas II - matala pieni uimalampi, osittain - mahdollisuus altaan laajen- 3 2.5 m heinittynyt tamiseen ja syventämiseen Hk - pukukoppi reunalla selvitettävä - kallio 12-14 m:n syvyydellä, päällä hiekkaa ja moreenia Me-33 0.9 ha Korvenkan- IV (mai- - tiheä metsä - metsänhoito 3 2 m gas semoi- - 10-12 m:n paksuudelta enimmäk- - lisäotto voisi olla mahdol- Hk tunut) seen karkeahkoa ainesta (Mr ja hie- lista noainesta välissä) Me-34 2.9 ha Korvenkan- IV (mai- - matala - lisäotto voisi olla mahdol- 3 1.5 m gas semoi- - lautakasoja lista Sr tunut) - taimikkoa - 10-12 m enimmäkseen karkeahkoa ainesta (Mr ja hienoainesta välissä)

110 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Kohteen Pinta-ala Aluenimi Nykytila Tietoja Toimenpidesuositukset Kun- numero Syvyys keskim. nostus- Vallitseva aines luokka Me-35 0.77 ha Antun- IV (mai- - metsittynyt täysin 4 1.5 m perinkangas semoi- Sr tunut) Me-36 1.5 ha Siponnevan- V - pieniä pohjavesilampia - ottoalueen laajennus ja 3 3.5 m kangas - kallio reunalla syvennys (?) loSr Me-37 1 ha Pyynevan- I - moreenipeitteinen sora- ja hiek- - lisäoton mahdollisuus 3 2 m kangas kakerrostuma tutkittava Mr/Hk/Sr - ruohottunut - laidunmaata Me-38 2.3 ha Pyynevan- V - moreenipeitteinen sora- ja hiek- - lisäoton mahdollisuus 3 3 m kangas kakerrostuma tutkittava Mr/Hk/Sr - kaivu pohjavedenpinnan alapuolelta Me-39 1.1 ha Pyynevan- V - moreenipeitteinen sora- ja hiek- - lisäoton mahdollisuus 3 3 m kangas kakerrostuma tutkittava Mr/Hk/Sr - iso pohjavesilampi - kalankasvatusta (kalastuksen kiel- tokyltti) - kota Me-40 1.1 ha Pyynevan- IV - syviä “ojia” kaivettu - kuopan kaivaminen yh- 2 3.5 m kangas - moreenia läjitetty reunoille ja poh- tenäiseksi, muotoilu ja Mr/Sr jalle verhoilu - sekainen alue - haisevaa jätettä tuotu (?) - kallio epätasainen, > 10 m maanpinnasta (seisminen) Me-41 0.1 ha Pyynevan- IV - pieni kaivanto - lisäoton mahdollisuus 2 3 m kangas - soraa moreenin alla tutkittava Mr/Sr Me-42 0.1 ha Pyynevan- IV - pieni kaivanto - lisäoton mahdollisuus 2 3 m kangas - soraa moreenin alla tutkittava Mr/Sr Me-43 0.4 ha Pyynevan- V - täytetty soralla ja moreenilla - kerrostuman mittasuhteet 3 2 m kangas - kallio mahdollisesti lähelä maan- tutkittava, lisäotto (?) Mr/Hk/Sr pintaa Me-44 0.23 ha Paulakangas IV - vesakoitunut - siistiminen 3 4 m - vähän romua ja renkaita tuotu Sr

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 111 Kartta 60.

Kartta 61.

112 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Kartta 62.

Kartta 63. Kartta 64.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 113 Kartta 65.

114 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 8 Kaikkien ottoalueiden jälkihoito ja kunnostustarve

Oheisiin kuviin on koottu yhteenveto pohjavesi- kaikista em. ottoalueista. Lisäksi kuvassa 17 esite- alueilla (kuva 13) ja pohjavesialueiden ulkopuolel- tään kaikkien ottopaikojen kunnostustarveluokka la (kuva 14) sijaitsevien maa-ainesten ottoalueiden kunnittain. sekä kallio-ottopaikkojen (kuva 15) jäkihoidosta ja kunnostustarpeesta. Kuvassa 16 on samat tiedot

Kuva 13. Pohjavesialueilla olevien maa-ainesten ottopaikkojen jälkihoito- (a) ja kunnostustarveluokka (b).

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 115 Kuva 14. Pohjavesialueiden ulkopuolella olevien maa-ainesottopaikkojen jälkihoito- (a) ja kunnostustarveluokka (b).

Kuva 15. Kalliokiviainesten ottopaikkojen jälkihoito- (a) ja kunnostustarveluokka (b).

Kuva 16. Kaikkien ottoalueoden jälkihoito- (a) ja kunnostustarveluokka (b).

116 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 Kuva 17. Kaikkien (pohjavesialueet, pohjavesialueiden ulkopuoliset maa-ainesalueet, kallioalueet) maankamaran ainesten ottoalueiden kunnostustarveluokka kunnittain. Kuvioiden kokoa ei ole suhteutettu kunnittaisen oton määrän mukaan.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 117 9 Yhteenveto

Porin seutukunnassa vuosina 2006 – 2007 toimi- sia 13 miljoonaa sekä moreeneja ja rantakerrostu- neen maa-ainesten ottoa ja pohjaveden suojelua mia 1 miljoona kiintokuutiometriä. ohjaavan SEMOPOSU -hankkeen yhteydessä kar- Jälkihoitoluokkaan IV (= jälkihoitoa ei ole tehty, toitettiin muiden tehtävien ohella myös maanka- vaikka otto on lopetettu) kuuluu lukumääräisesti maran kiviainesten ottoalueet. Tämä palveli paitsi runsaat 80 % ja pinta-alan perusteella 60 – 65 % itse hankkeen tavoitteita, myös Suomen ympäris- maaperän ainesten ottoalueista (eri tavoilla lasket- tökeskuksen koordinoimaa ”soranottoalueiden tila tuna). Siten ylivoimaisesti suurin osa sekä pohjave- ja ympäristöriskit”- eli SOKKA -hanketta. Tuote- sialueilla että pohjavesialueiden ulkopuolella ole- tussa raportissa esitetään perustietoja (pinta-ala, vista maa-ainesten ottoalueista on kaivettu ennen keskimääräinen ottosyvyys, vallitsevan aineksen maa-aineslain voimaantuloa, koska silloin jälkihoi- laatu) sekä havaintoja tämänhetkisestä tilasta kai- tovelvoitetta ei ollut. Näistä kuitenkin suuri osa on kilta Porin seutukunnan alueella toimivilta sekä varsin pieniä ja osa on ajan mittaan itsestään maise- toiminnalta lopetetuilta maa- ja kiviainesten ot- moituneita. Meneillään olevaa ottoa on havaittu 60 topaikoilta. Raportissa ei kuitenkaan tarkastella kohteella, joiden yhteispinta-ala on lähes 360 ha eli rakennuskiven louhimoita eikä saven ja mullan lukumääräisesti kymmenesosa ja pinta-alallisesti ottoalueita, vaikka nekin kuuluvat vuonna 1982 kolmasosa kaikista ottoalueista. Tästä kallio-otto voimaan astuneen maa-aineslain piiriin. Rapor- muodostaa noin 100 ha sekä pelkästään Järilän- tilla ei ole oikeudellista velvoittavuutta, vaan se vuoren ja Ronkankankaan harjuainesotto noin 188 on ohjeellisena pohja-aineistona vanhojen maa- ja ha. Muualla seutukunnassa irtaimien maa-ainesten kiviainesten ottoalueiden mahdollisille kunnostus- ottoa on 72 ha:n alalla, josta 20 ha on pohjavesi- toimille. Siinä esitetään myös jonkin verran geolo- alueilla. gista tietoa kerrostumista. Yllä selostetusta jälkihoitotilanteesta voidaan Kaikkiaan havaintoja on tehty 567 kohteelta, joi- päätellä, että Porin seutukunnassa on varsin vä- den yhteispinta-ala on noin 1090 ha. Lukumäärään hän maa-aineslain aikana kaivettuja ja jo otolta sisältyy myös muutamia pienempiin osiin jaettuja lopetettuja ja maisemoituja kaivantoja. Sekä luku- isoja ottoalueita, joissa kuoppien syvyys ja nyky- määräisesti että pinta-alan perusteella vain n. 10 tila vaihtelevat kaivantoalueen eri osissa. Irtaimia % on jonkinasteisesti maisemoitu oton päätyttyä, maa-aineksia on kaivettu 548 alueelta, yhteensä loput ovat joko toiminnassa tai kokonaan jälkihoi- 970 ha:n alalta. Pohjavesialueilla kaivantoja on 393 tamattomia. kpl, joiden pinta-ala yhteensä on 730 ha. Pinta-alal- Kaikista alueen maa- ja kalliokiviainesten otto- lisesti yli puolet (n. 400 ha) aineksista on otettu paikoista lukumääräisesti lähes puolet (47 %) ja Kokemäellä. Pohjavesialueiden ulkopuolisia maapinta-alallisesti runsas neljäsosa (28 %) on niin pie- ainesalueita on 154 kpl, yhteispinta-alaltaan lähes niä, syrjäisiä, maisemoituja tai itsestään maisemoi- 240 ha (enimmäkseen Luvialla, Porissa ja Merikar- tuneita ja pohjaveden kannalta riskittömiä, ettei vialla). Kalliokiviaineksia on puolestaan louhittu 20 niille ole välitöntä tarvetta tehdä kunnostustoimia. ottoalueelta, yhteensä n. 120 ha:n alalta (suurin otto Ne kuuluvat siis kunnostustarveluokkaan 4. Kun- Ulvilassa, Porissa ja Noormarkussa). Ottoalueiden nostustarveluokkaan 3, joissa kunnostus on suosi- pinta-ala- ja keskimääräisten syvyystietojen perus- teltavaa tai joissa täytyy tehdä lisätutkimuksia tai teella on voitu laskea kaikki tähän mennessä otetut tilannetta tarkkailla, kuuluu lukumääräisesti 37 % maa-ainesmäärät likimääräisesti: harjuaineksia on ja pinta-alallisesti 53 % kaikista ottoalueista. Tähän kaivettu suunnilleen 51 miljoonaa, kalliokiviainek- luokkaan kuuluvat myös tällä hetkellä toiminnassa olevat ottoalueet, joilla jälkihoito tulee toteuttaa

118 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 luvan mukaisesti. Luokkaan 2 eli kohtalaisen suu- ressa kunnostustarpeessa olevia ottoalueita on 73, joiden pinta-ala yhteensä on 147 ha. Sekä luku- määräisesti että pinta-alallisesti näitä alueita on n. 14 %. Suuren ja/tai kiireellisen kunnostustarpeen omaavaan luokkaan 1 kuuluu 19 kohdetta (3 % lukumäärästä) yhteensä 52 ha:n alalla (5 % pinta- alasta). Kokonaan jälkihoitamattomilla ottoalueilla yleisimmät epäkohdat ovat: ylijyrkät rinteet (monin paikoin 1:1), paljas maa, kitukasvuinen harva puusto tai toisaalta hyvin tiheä vesakko, matalat liettyneet pohjavesilammet, maankaatopaikat, roskaantuminen ja maastoajo. Jälkihoidetuilla ottoalueilla jälkihoidon yleisimpänä puutteena on kasvillisuuden tarttumista ja veden suodattumis- ta tehostavan pintahumusverhoilun puuttuminen (lähes kaikissa kohteissa). Toisin paikoin käytöstä poistetuille ottoalueille on jätetty myös maa-ainesten ottoon liittyvää tai muutoin sinne tuotua laitteistoa ja romua. Yleisin kunnostussuositus vanhoilla ottoalueilla on maaston muotoilu ja pintakerroksen verhoilu ohuella humuspitoisella maalla, esimerkiksi turpeen ja hiekan seoksella. Matalat pohjavesilammet tulisi ensisijaisesti peittää puhtaalla karkearakeisella maalla. Jos peittäminen kuitenkin on mah- dotonta, tulee myös syventäminen kysymykseen, koska matalat pohjavesilammet ovat veden laadun kannalta huonoimpia. Hyvin monilla vanhoilla ottoalueilla tiheän kitukasvuisen puuston harvennus tai poisto olisi tarpeen. Luonnollisesti kaikki ro- mut ja jätteet on poistettava kaivannoista. Jättei- den tuonti ja maastoajo voidaan estää puomein. Jo pelkkä kieltokylttien asentaminen saattaa hillitä sopimatonta toimintaa. Ryhdyttäessä kunnostustoimiin on syytä ottaa yhteyttä kunnan maa-aines- ja/tai ympäristöasi- oista vastaaviin viranomaisiin ja alueelliseen ym- päristökeskukseen. Kunnostus, jossa tehdään myös kaivutöitä, vaatii pääsääntöisesti maa-ainesluvan. Pohjavedenpinnan alta kaivettaessa tarvitaan li- säksi ympäristölupaviraston lupa. Pohjaveden sekä ympäristön ja maiseman tilan kannalta kunnostus tulisi mahdollisuuksien mukaan aloittaa kunostustarveluokan 1 ja 2 kohteista. Ottoalueiden kunnostustoimiin ryhtymistä tulee kannustaa. Vain itse kunnostustoimiin ryhty- mällä tämäntyyppisistä raporteista on käytännön hyötyä. Näissä on kooste alueen maa-ainesten ottoalueista, niiden kunnostuksen kiireellisyydestä ja jonkin verran ohjeita myös itse kunnostustoi- miksi. Kunnostusten keinoja ja rahoitusta pitäisi pohtia yhdessä esimerkiksi kuntien, maanomistajien, maa-ainesalan yrittäjien, konsulttitoimistojen, maakuntaliiton ja ympäristöhallinnon kanssa.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 119 Lähteet

Alapassi, M., Rintala, J. & Sipilä, P. 2001. Maa-ainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito. Ympäristöopas 85, Suomen ympäristökeskus, Alueiden käyttö, 101 s. Saatavissa internetistä: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=134704&l an=fi. Autiola, M. 1999. Keski-Uudenmaan soranottoalueet. Uudenmaan ympäristökeskus, Monisteita Nro 59, 198 s. Britschgi, R., Ahonen, I., Lammila, J., Lähteenmäki, P., Sahala, L. ja Vuokko, J. 2003. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Satakunnan loppuraportti. Satakuntaliitto, Sarja A:267, 91 s. Britschgi, R. & Gustafsson J. (toim.) 1996. Suomen luokitellut pohjavesialueet. Suomen ympäristö 55, 384 s. From, S. (toim.) 2005. Paahdeympäristöjen ekologia ja uhanalaiset lajit. Suomen ympäristö 774, Suomen ympäristökeskus, 86 s. Hatva, T. 1989. Iron and manganese in groundwater in Finland: Occurrence in glacifluvial aquifers and removal by biofiltration. Publications of the Water and Environment Research Institute 4. National Board of Waters and the Environment, Helsinki, Finland, 99 p. Hatva, T., Hyyppä, J., Ikäheimo, J., Penttinen, H. & Sandborg, M. 1993 a. Soranoton vaikutus pohjaveteen. Raportti V: Soranotto ja pohjaveden suojelu. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja 15, Sarja B, 120 s. Hatva, T., Hyyppä, J., Ikäheimo, J., Penttinen, H. & Sandborg, M. 1993 b. Soranoton vaikutus pohjaveteen, Raportti VI: Pohjavesi ja soranotto. Ympäristöministeriö, Kaavoitus- ja rakennusosasto, Tutkimusraportti 1/1993, 58 s. Hyyppä, J. & Penttinen, H. 1992. Soranoton vaikutus pohjaveteen, tutkimusraportti 2: Alueelliset pohjavesitutkimukset. Osa A: Tutkimustulokset. Osa B: Tutkimustulosten tarkastelu ja johtopäätökset. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja N:o 329, 214 + 135 s. Laiho, T. 2006. Maa-ainesten ottamisen lupaohjauksen ongelmat ja kehittäminen. Diplomityö, Teknillinen korkeakoulu, Maan- mittausosasto, Talousoikeuden laboratorio, 144 s. http://www.tkk.fi/yksikot/talousoikeus. Liimatainen, J. 2006. Satakunnan maakuntakaava, valmisteluvaihe 2006. 4. Vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö: Maa-ainesvarat ja pohjavesi. Satakuntaliitto (julkaisematon), 61 s. + 5 liitekarttaa. Liski, U.-M. 1988. Soranoton vaikutukset pohjaveden laatuun Noormarkun Harjakankaan ja Finpyyn pohjavesialueilla. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja Nro 113, Tampereen vesi- ja ympäristöpiiri, 32 s. Museovirasto & Ympäristöministeriö 1994. Satakunnan kiinteät muinaisjäännökset. Satakuntaliiton julkaisuja A:216. Pitkäranta, R. 2007. Maa-ainesten ottoa ja pohjaveden suojelua ohjaava hanke Porin seutukunnassa (SEMOPOSU), hankkeen loppuraportti. Karhukuntien julkaisuja 2/2007, 60 s. + liitteet. Puonti, M. 2003. Maa-ainesten ottopaikkojen jälkihoito. Alueelliset ympäristöjulkaisut 325, Keski-Suomen ympäristökeskus, 34 s. Rautavuoma, M., Alapassi, M. & Hatva, T. 1994. Maa-ainesten ottaminen: ohjeita maa-ainesten ottamisen suunnittelua ja jälki- hoitoa varten. Ympäristöministeriö, Alueiden käytön osasto, Opas 1/1994, 74 s. Rintala, J. 1997. Soranottoalueiden jälkihoito - pintarakennemateriaalit suojaverhouksessa. Suomen ympäristö 54, 119 s. Rintala, J. 2006. Soranoton ja suojelun tila harjujensuojelualueilla - aluekohtainen tarkastelu. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 1/2006. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=181699&lan=fi Rintala, J. 2007. Maa-ainesten ottomäärät ja ottamislupatilanne 2005. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17/2007, 64 s. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=67615&lan=FI Satakunnan seutukaavaliitto 1969. Satakunnan runkokaava 2000, 131 s. Satakunnan seutukaavaliitto 1974. Satakunnan sora- ja hiekka-alueiden käytön yleisselvitys. Seutukaavaliiton virasto, Sarja A:90, 115 s. Satakunnan seutukaavaliitto 1990. Maa-ainesten ottamisopas. Ohjeita maa-ainesten ottoluvan hakemisesta ja oton suunnittelus- ta. Satakunnan seutukaavaliitto, Sarja A:175, 47 s. Satakuntaliitto 1995. Köyliön – Ulvilan harjuselvitys. Satakuntaliitto, Sarja A:220. Satakuntaliitto 2001. Satakunnan seutukaava 5. Seutukaavaselostus. Satakuntaliitto, Sarja A:255, 152 s.

Laitilan maa-ainesottoalueiden kunnostushanke: http://www.laitila.fi/index.php?id=265

Kartoilla esitetty aineisto

Kohteiden rajausten apuna sekä pohja-aineistona käytettiin lisäksi:

CLC2000 maankäyttö/maanpeite (25x25 m rasteri) © SYKE (osittain © MMM, MML, VRK) Satakunnan seutukaava 5 © Satakuntaliitto Maaperätiedot © Geologian tutkimuskeskus

120 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 KUVAILULEHTI

Julkaisija Lounais-Suomen ympäristökeskus Julkaisuaika Maaliskuu 2008 Tekijä(t) Reijo Pitkäranta (SEMOPOSU-hanke)

Julkaisun nimi Maa-ainesten ottoalueiden nykytila ja kunnostustarve Porin seutukunnassa (�Tillst��å�ndet�� i dag o�c�h�� behovet av restaurering f �ör�� marktäktsområ�dena�� i B�jörnebor��gs regionkommun) Julkaisusarjan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5/2008 nimi ja numero Julkaisun teema

Julkaisun osat/ muut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Porin seutukunnassa vuosina 2006 – 2007 toimineen maa-ainesten ottoa ja pohjaveden suojelua ohjaavan hankkeen (SEMOPOSU) yhteydessä kartoitettiin muiden tehtävien ohella alueen maa- ja kalliokiviainesten ottoalueet. SEMOPOSU –hanketta rahoittivat Porin seudun kunnat eli 11 Karhukuntaa, Lounais-Suomen ympäristökeskus ja Satakuntaliitto, joista kahden jälkimmäisen rahoitukseen sisältyi Euroopan aluekehitysrahaston tukea. Ottoalueiden kartoitus palveli paitsi itse SEMOPOSU –hankkeen tavoitteita, myös Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa ”soranottoalueiden tila ja ympäristöriskit”- eli ns. SOKKA-hanketta. Kartoitukseen sisältyi sekä toimintansa lopettaneet että tällä hetkellä toiminnassa olevat ottoalueet. Porin seutukuntaan kuuluvat seuraavat kunnat: Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Luvia, Merikar- via, Nakkila, Noormarkku Pomarkku, Pori, Ulvila ja Vampula. Seutukunnan maapinta-ala on 3450 km2.

Kaikkiaan havainnoitiin 567 kohdetta, joiden pinta-ala yhteensä on 1090 ha. Lukumäärään sisältyy myös muutamia pienempiin osiin jaettuja isoja ottoalueita, joissa kuoppien syvyys ja nykytila vaihtelevat kaivantoalueen eri osissa. Havain- noidut ottoalueet jakautuivat seuraavasti: pohjavesialueilla 393 kpl (730 ha); pohjavesialueiden ulkopuolella (harjut, moreenit, rantakerrostumat, mutta ei kallioalueet) 154 kpl (237 ha); kallioalueilla 20 kpl (117 ha). Näiltä on arvioitu aineksia otetun yhteensä suunnilleen 65 miljoonaa kiintokuutiometriä, josta 51 milj. k-m3 on harjuainesta, 13 milj. km3 kalliokiviainesta ja 1 milj. km3 moreenia ja rantakerrostumia.

Noin 60 % pohjavesialueilla ja 64 % pohjavesialueiden ulkopuolella olevien irtaimien maa-ainesten ottoalueiden pinta- alasta ja runsaat 80 % lukumäärästä on kaivettu ennen maa-aineslain voimaantuloa, koska näillä alueilla ei jälkihoitoa ole tehty. Maa-aines- ja kalliokiviainesottoa on havaittu olevan meneillään 60 kohteella, joiden yhteispinta-ala on lähes 360 ha. Tästä kallio-otto muodostaa noin 100 ha sekä pelkästään Kokemäen Järilänvuoren ja Ronkankankaan harjuainesotto noin 188 ha. Kaikista kohteista sekä lukumääräisesti että pinta-alan perusteella vain n. 10 % on jonkinasteisesti maisemoitu oton päätyttyä, loput ovat joko toiminnassa tai kokonaan jälkihoitamattomia.

Pinta-alan mukaan kaikista ottoalueista kiireellisimmin kunnostusta vaativaan kunnostustarveluokkaan 1 kuuluu 5 %, kohtalaisen suuren kunnostustarpeen omaavaan luokkaan 2 kuuluu 14 %, luokkaan 3, joissa kunnostus on suositeltava tai joissa täytyy tehdä lisätutkimuksia tai tilannetta tarkkailla, kuuluu 53 % ja vähäisessä kunnostustarpeessa olevia kohteita (luokka 4) on 28 %.

Jälkihoitamattomilla ottoalueilla yleisimmät epäkohdat ovat jyrkät rinteet, paljas maa, kitukasvuinen harva puusto tai toisaalta hyvin tiheä vesakko, matalat liettyneet pohjavesilammet, maankaatopaikat, roskaantuminen ja maastoajo. Jälki- hoidetuilla ottoalueilla jälkihoidon yleisimpänä puutteena on pintahumusverhoilun puuttuminen. Toisin paikoin käytöstä poistetuille ottoalueille on jätetty myös laitteistoa ja romua. Raportissa esitetään ottoalueiden perustiedot, annetaan lyhyet ohjeet kaivantojen kunnostamiseksi ja siinä on myös hieman tietoa kerrostumien geologisista ominaisuuksista.

Asiasanat maa-ainesten otto, pohjavesialueet, Porin seutukunta, ottoalueiden kunnostus, joutomaat

Rahoittaja/ EU (EAKR), Karhukunnat, LOS, Satakuntaliitto toimeksiantaja ISBN ISBN ISSN ISSN (nid.) (PDF) 978-952-11-3024-3 (pain.) (verkkoj.) 1796-1769 Sivuja Kieli Luottamuksellisuus Hinta (sis.alv 8 %) 122 suomi julkinen - Julkaisun myynti/ Lounais-Suomen ympäristökeskus, PL 47, 20801 Turku, puh. 020 490 102 (vaihde) jakaja

Julkaisun kustantaja Lounais-Suomen ympäristökeskus

Painopaikka ja -aika

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008 121 PRESENTATIONSBLAD

Utgivare Sydvästra Finlands miljöcentral Datum Mars 2008 Författare Reijo Pitkäranta

Publikationens titel Maa-ainesten ottoalueiden nykytila ja kunnostustarve Porin seutukunnassa (�Tillst��å�ndet�� i dag o�c�h�� behovet av restaurering f �ör�� marktäktsområ�dena�� i B�jörnebor��gs regionkommun) Publikationsserie Sydvästra Finlands miljöcentrals rapporter 5/2008 och nummer Publikationens tema

Publikationens delar/ andra publikationer inom samma projekt Sammandrag I samband med det projekt (SEMOPOSU) som verkat i Björneborgs regionkommun åren 2006-2007 för att styra skyddet av marktäkten och grundvattnet, kartlades vid sidan av andra uppgifter områdena för täkt av marksubstans och stensubstans från berg i regionen. Projektet SEMOPOSU finansierades av kommunerna i Björneborgsregionen, dvs. 11 s.k. Karhukommuner (Björnkommuner), Sydvästra Finlands miljöcentral och Satakuntaförbundet. I finansieringen av de två sistnämnda ingick stöd från Europeiska regionutvecklingsfonden. Kartläggningen av täktområdena tjänade, förutom målen för själva SEMOPOSU-projektet, även ”grustäktsområdenas tillstånd och miljörisker”, dvs. det s.k. SOKKA-projektet, koordinerat av Finlands miljöcentral. I kartläggningen ingick både sådana täktområden som lagt ned sin verksamhet och sådana som är verksamma i dag. Till Björ- neborgs regionkommun hör följande kommuner: Björneborg, Harjavalta, Kumo, Luvia, Nakkila, Norrmark, Påmark, Sastmola, Ulfsby, Vapula och Vittis. Regionkommunens ytareal är 3450 km2.

Inalles gjordes observationer hos 567 objekt med en total areal på 1090 ha. I antalet ingår även några större täktområden som uppdelats i mindre delar, där groparnas djup och nuvarande tillstånd varierar i olika delar av schaktområdena. De observerade täktområdena fördelade sig enligt följande; på grundvattenområdena 393 st (730 ha); åsar, moräner, strandavlagringar, men inte bergsområden) 154 st (237 ha); på bergsområdena 20 st (117 ha). Man har uppskattat att det från dessa tagits totalt cirka 65 miljoner kubikmeter fast substans, av vilket 51 milj m3 i fast substans utgörs av åssubstans, 13 milj. km3 stensubstans från berg och 1 milj. km3 fast substans morän och strandavlagringar.

Ungefär 60 % av arealen för täktområden för lösa marksubstanser som befinner sig utanför grundvattenområdena och drygt 80 % av antalet har grävts ut innan marktäktslagen trädde i kraft, eftersom ingen eftervård har utförts på dessa områden. Man har observerat att täkt av marksubstans och stensubstans från berg pågår hos 60 objekt med en totalareal på inemot 360 ha. Av detta utgör bergtäkten cirka 100 ha samt enbart åssubstanstäkten hos Kumo älvs Järilävuori och Ronkankangas cirka 188 ha. Av alla objekt har endast c. 10 % både till antalet och arealen på något sätt återställts då täkten upphört, resten är antingen verksamma eller helt och hållet utan eftervård.

Sådana täktområden som hör till klass 1 för behov av restaurering, och vilka mest brådskande kräver en restaurering av alla täktområden, omfattar 5 % enligt arealen, till klass 2, som är i ett skäligen stort behov av restaurering, hör 14 %, till klass 3, där en restaurering kan rekommenderas eller där tilläggsundersökningar måste utföras eller läget observeras, hör 53 % och objek- ten med ringa behov av restaurering (klass 4) utgör 28 %.

De vanligaste missförhållandena på de täktområden som saknar eftervård är branta sluttningar, blottad mark, tråvuxet glest trädbestånd eller å andra sidan tätt sly, grunda igenslammade grundvattengölar, avstjälpningsplatser för jord, nedskräpning och terrängkörning. Den vanligaste bristen hos eftervården på de eftervårdade täktområdena är att ett ythumusskikt saknas. På vissa ställen har på de nedlagda täktområdena även lämnats kvar anordningar och skrot. I rapporten framställs basuppgifterna för täktområdena, lämnas korta anvisningar för en restaurering av schakten och där finns också litet information om skiktens geologiska egenskaper.

Nyckelord marktäkt, grundvattenområden, Björneborgs regionkommun, restaurering av täktområden, impediment

Finansiär/ uppdragsgivare ISBN ISBN ISSN ISSN (hft.) (PDF) 978-952-11-3024-3 (print) (online) 1796-1769 Sidantal Språk Offentlighet Pris (inneh. moms 8 %) 122 finska offentlig - Beställningar/ distribution

Förläggare

Tryckeri/tryckningsort och -år

122 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008

aa-ainesten ottoa aa-ainesten Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5 | 2008

Lounais- S uomen ympäristökesku uomen

ISBN 978-952-11-3024-3 (PDF) ISSN 1796-1769 (verkkoj.)

S Lounais-Suomen ympäristökeskus