VENATOR OY KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU PORIN EDUSTAN MERI- ALUEELLA VUOSINA 2014–16 Anna Väisänen 2018 ISSN 0781-8645 Julkaisu 792 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO ...................................................................................................................................... 1 2. TARKKAILUALUE .............................................................................................................................. 1 3. KUORMITUS JA VEDEN LAATU TARKKAILUALUEELLA ..................................................................... 2 4. TARKKAILU MENETELMÄT ............................................................................................................... 6 4.1 Ammattikalastuksen seuranta ................................................................................................. 6 4.1.1. Toteutus ja menetelmät .................................................................................................... 6 4.1.2. Ammattikalastajien määrän kehitys .................................................................................. 7 4.1.3. Pyyntiponnistus troolikalastus........................................................................................... 8 4.1.4. Pyyntiponnistus silakkapyydykset ..................................................................................... 9 4.1.5. Pyyntiponnistus lohipyydykset .......................................................................................... 9 4.1.6. Pyyntiponnistus siikapyydykset ....................................................................................... 10 4.1.7. Pyyntiponnistus muut pyydykset .................................................................................... 11 4.1.8. Ammattikalastuksen pyyntiponnistus tarkkailualueen osa-alueilla ................................ 12 4.1.9. Ammattikalastuksen saaliit .............................................................................................. 16 4.1 Vapaa-ajan kalastuksen seuranta .......................................................................................... 19 4.1.1. Toteutus ja menetelmät .................................................................................................. 19 4.2 Tulokset .................................................................................................................................. 21 4.2.1. Tiedustelun palautus ....................................................................................................... 21 4.2.2. Kalastajamäärät ............................................................................................................... 22 4.2.3. Pyydysten käyttö ............................................................................................................. 23 4.2.4. Pyydysten pyyntiponnistus .............................................................................................. 24 4.3 Saaliit ...................................................................................................................................... 26 4.3.1. Pihlavanlahti ja Ahlaisten saaristo ................................................................................... 29 4.3.2. Merikarvian edustan merialue ........................................................................................ 30 4.3.3. Porin edustan merialue (Enskeri-Preiviikinlahti) ............................................................. 31 4.3.4. Luvian edustan merialue (Viasvesi-Luvia) ........................................................................ 32 4.4 Kalastushaitat ......................................................................................................................... 33 4.4.1. Pihlavanlahti-Ahlaisten saaristo ...................................................................................... 34 4.4.2. Merikarvian edustan merialue ........................................................................................ 36 4.4.3. Porin edustan merialue ................................................................................................... 39 4.4.4. Luvian edustan merialue ................................................................................................. 40 5. YHTEENVETO ................................................................................................................................. 42 VIITTEET LIITTEET: Liite 1. Kalastustiedustelulomake Liite 2. Osa-alueiden kokonaissaaliit pyydystyypeittäin vuonna 2016 Liite 3. Jakelulista Kalaosasto/AV 28.2.2018 Julkaisu 792 VENATOR OY KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU PORIN EDUSTAN MERIALUEELLA VUOSINA 2014–16 1. JOHDANTO Venator Oy (ent. Sachtleben Pigments Oy) valmistaa titaanioksidia ilmeniitistä ja rikkihaposta. Teh- taan toiminta käynnistyi vuonna 1961. Kalataloudellisia vaikutuksia on seurattu jo 1970-luvulta lähti- en. Nykyään Venator Oy:n kalataloudellinen velvoitetarkkailu perustuu Länsi-Suomen ympäristölupa- viraston 31.12.2007 antamaan lupaan (Dnro LSY-2004-Y-393). Luvassa on määrätty, että luvansaajan on tarkkailtava toiminnan kalataloudellisia vaikutuksia Varsinais-Suomen TE-keskuksen kalatalousyk- sikön hyväksymällä tavalla (nyk. Varsinais-Suomen ELY-keskus, kalatalouspalvelut- ryhmä). Luvansaa- ja määrättiin maksamaan vuodesta 2008 alkaen 25 000 euron suuruinen vuosittainen kalatalousmak- su, joka käytetään kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseen jätevesien vaikutus- alueella. Tarkkailua on toteutettu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n (nyk. KVVY Tutkimus Oy) laatiman ja Varsinais-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikön 16.9.1997 (kirjeen Dnro 5397/871/97) hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Veden laatua tarkkaillaan erillisen tarkkailuohjelman mu- kaisesti osana Kokemäenjoen ja Porin merialueen yhteistarkkailua. Kalataloudellisessa tarkkailussa seurataan jatkuvana Luvian, Porin ja Merikarvian rannikon ammatti- kalastuksen määrää ja saaliita. Alueen vapaa-ajankalastajien määriä, pyyntiä ja saaliita selvitetään puolestaan laajan kalastustiedustelun avulla kolmen vuoden välein. Aikaisemmin tarkkailuun kuului myös meritaimenistutusten tuloksellisuuden seuranta kalojen merkintätutkimuksen avulla, mutta tarkkailua ei ole enää jatkettu 2000-luvun alun jälkeen. Tässä raportissa esitetään vuoden 2016 kalastusta koskevan vapaa-ajankalastustiedustelun tulokset sekä vuosia 2014–2016 koskevat ammattikalastuksen tulokset. 2. TARKKAILUALUE Tutkimusalueeseen kuuluu Selkämeren rannikko Luvian (Eurajoki) eteläiseltä kunnanrajalta Merikar- vian pohjoiselle kunnanrajalle. Alue on jaettu ammatti- ja vapaa-ajan kalastuksen saalistietoja varten neljään osa-alueeseen, jotka ilmenevät kuvasta 2.1. www.kvvy.fi | [email protected] | (03) 2461 111 | PL 265, 33101 Tampere 2 Merikarv ia 2 Osa-aluejako 1) Ahlaisten saaristo ja Pihlavanlahti 2) Merikarvian edusta 3) Porin edusta, Eskeri-Preiviikinlahti 4) Luvian edusta, Viasvesi-Luvia 1 Enskeri Ahlaisten saaristo 3 Pihlavanlahti Preiviikinlahti Pori Viasvesi 4 Luv ia 10 km Kuva 2.1. Tarkkailualue ja sen osa-alueet. 3. KUORMITUS JA VEDEN LAATU TARKKAILUALUEELLA Venator Oy:n jätevesien vaikutuksia tarkkaillaan Kokemäenjoen ja Porin yhteistarkkailun puitteissa, joka on aloitettu vuonna 1975. Venator Oy liitettiin yhteistarkkailuun vuonna 1980. Seuraavat Vena- tor Oy:n toimintaa ja kuormitusta koskevat tiedot on otettu viimeisimmästä Kokemäenjoen ja Porin yhteistarkkailun raportista (Alajoki 2017). Titaanioksiditehtaiden tuotanto alkoi keväällä 1961. Jätevedet (prosessivedet) on johdettu purkuput- killa Selkämereen Karhuluodon edustalle. Vuoteen 2002 saakka jätevedet johdettiin noin 4 km pää- hän Karhuluodon rannasta. Vesisyvyys on aikaisemmalla purkualueella 16–17 metriä. Purkupaikalta länteen oli laajahko syvännealue, jonka maksimisyvyys oli 21 metriä. 1990-luvun lopulla alueelle läji- tettiin väylätöiden ruoppausmassoja, minkä seurauksena kokonaissyvyys pieneni nykyiselleen. Samal- la likaantunut pohja peittyi terveemmän sedimentin alle. Jätevedet johdetaan nykyisin noin 2 km päähän Karhuluodon rannasta alueelle, jonka vesisyvyys on noin 10 metriä. Purkuputkea on lyhennet- ty siten noin puolella. Jäähdytysvedet johdetaan selkeytysaltaan kautta Pihlavanlahteen. Prosessiveden pääkomponentit ovat olleet rikkihappo ja rautasulfaatti. Lisäksi jätevesi on sisältänyt titaanidioksidia ja erilaisia metalleja. Vuoden 1997 lopulla valmistui jätevedenpuhdistamo, jossa jäte- vedet neutraloidaan ja rauta saostetaan. Rikkihapon väkevöinti- ja talteenottolaitos sekä jätevesien neutralointi merkitsivät rikkihappokuormituksen loppumista, eikä happamia jätevesiä johdeta me- reen enää lainkaan. Rauta saostuu prosessissa lähes täysin. Vesistökuormitus loppui vuonna 1998 3 lähes kokonaan aikaisemmassa merkityksessä (Taulukko 3.1, Kuva 3.1, Kuva 3.2). Vuonna 1998 loppui myös muu metallikuormitus pääosin kokonaan. Jätevedessä on enää lähinnä mangaania (Taulukko 3.2) ja sulfaattia (82 964 kg/d). Taulukko 3.1. Jätevesimäärä ja pääkomponenttien kuormituksen kehitys vuosina 1971–2016. Q FeSO4 / H2SO4 TiO2 3 Vuosi m /d Fe (2006->) t/d t/d t/d Keskiarvo 1971-75 7340 326 232 Keskiarvo 1976-80 10266 218 294 Keskiarvo 1981-85 10890 166 286 Keskiarvo 1986-90 12088 129 200 13,2 Keskiarvo 1991-95 10556 54,4 80 4,8 Keskiarvo 1996-00 11132 10,8 17 1,5 Keskiarvo 2001-05 11451 0,01 0 0,02 Keskiarvo 2006-10 13873 0,04 0 0,02 Keskiarvo 2011-15 15021 0,03 0 0,01 Vuosi 2016 40767 0,02 0 0,02 t d-1 400 350 300 250 200 150 100 50 0 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007